Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2008"

Transkriptio

1 Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2008 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikts samkommun

2 Kansikuva: A. Kotilan öljyvärimaalaus Vanha kylätie (Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin taidekokoelma) Toimitus: Beda Koljonen Käännös: Beda Koljonen Layout: Beda Koljonen

3 Katsaus vuoteen 2008 Kunta- ja palvelurakennehankkeessa alueella suunniteltujen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestely käynnistyi konkreettisesti vuoden aikana. Kuntayhtymän toiminnan laajeneminen Jokivarsien yhteistoiminta-alueen peruspalveluilla vaati runsaasti työtä varsinkin johtoryhmältä ja tukipalvelujen tulosalueelta. Perussopimuksen uusimiseen osallistuttiin yhdessä kuntien kanssa ja hallintosääntö uusittiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 1 Palvelujen tuotanto Palvelujen tuotanto jatkui pääosin entisessä laajuudessa. Hoitopäivien määrä kasvoi +3,2 % ja hoitojaksojen määrä aleni -1,8 %, keskimääräinen hoitoaika oli 4,8 vrk. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 11,8 %, josta osa selittyy yhteispäivysstyksen siirtymisellä kuntayhtymän toiminnaksi syyskuun alusta. Palvelujen tuotannon kannalta ongelmana oli jatkohoitopaikkojen riittämättömyys erityisesti Kokkolan kaupungissa, minkä seurauksena osastojen kuormitusaste nousi ajoittain jopa yli 100 %:iin ja aiheutti samalla lisätyövoiman tarvetta ja aiheutti samalla jatkohoitoa odottavista potilaista perittyjen lisähintapäivien voimakkaan kasvun. Tätä ongelmaa pahensi vielä keväällä pitkään sairaanhoitopiirissä ja Kokkolan terveyskeskussairaalassa jatkunut norovirus-epidemia. Hoitotakuutavoitteen saavuttamisessa edettiin siten, että vuoden lopussa yli puoli vuotta hoitoa odottavien määrä laski alle 20 potilaaseen. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin eri klinikoissa ylityönä ja ostopalveluina erityisiä jononpurkausprojekteja. Työvoimatilanne oli pääosin hyvä Kuva: Pekka Pokela Hoitajien virkoihin oli yleensä hyvin hakijoita, joistakin erityisosaajista on kuitenkin puutetta. Rekrytointiyksikön toiminta helpotti hoitajatilannetta erityisesti lomakausien aikana. Erikoislääkäritilanne oli koko talon tasolla vähintäänkin tyydyttävä ja monissa yksiköissä erinomainen. Joissakin yksiköissä oli kuitenkin edelleen vaikeuksia virkojen täyttämisessä ja ulkopuolisia konsultteja jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän. Erikoistuvista lääkäreistä oli pulaa konservatiivisella tulosalueella.

4 2 Taloudellisesti vuosi oli haasteel- linen Toimintamenojen kasvu osoittautui talousarviossa arvioitua suuremmaksi. Toimintamenojen kokonaiskasvu oli 9,6 %, henkilöstömenot kasvoivat 10,8 %, palvelujen ostot 5,7 %, piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset alenivat 5,9 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannukset kasvoivat 10,7 %. Taloudellisesti haasteellisin asia on ollut jäsenkuntien ulkopuolelle tapahtuvan palvelumyynnin väheneminen markkinointitoimenpiteistä huolimatta. Vuoden alussa otettiin käyttöön valmistuneet uudet psykiatrian tulosalueen tilat, toteutuneet kustannukset n euroa. Lisäksi käynnistettiin sairaalan laajennus 3 sisältäen uusina tiloina yhteispäivystyksen, päiväkirurgian ja dialyysin tilat sekä mm. ihotautipoliklinikan ja kipupoliklinikan tilat, ja kiinteistöyhtiö seitsikon toteuttamana laajennus 4 sisältäen keskusvaraston, valmistuskeittiön, apuvälinekeskuksen ja hallinnon tilat. Näiden kahden hankkeen yhteinen kustannusarvio on noin euroa. Sairaalan alueen paikoitustilanne on lähinnä rakennushankkeista johtuen ollut erittäin ongelmallinen ja suunniteltuna on paikoitustason rakentaminen, jota on taloudellisista syistä johtuen jouduttu siirtämään.

5 Översikt år 2008 Omorganiseringen av de i kommun- och servicestrukturprojektet planerade social- och hälsotjänsterna inleddes konkretiskt under året. Utvidgningen av samkommunens verksamhet att omfatta Älvdalarnas grundservice var mycket arbetskrävande speciellt för ledargruppen och stödtjänsterna. Förnyandet av grundavtalet gjordes i samarbete med kommunerna och förvaltningsstadgan förnyades i samarbete med personalens fackföreningar. 3 Produktionen av tjänster Produktionen av tjänsterna fortgick huvudsakligen i samma utsträckning som tidigare. Vårddagarna ökade med 3,2 % och vårdperioderna minskade med 1,8 %, den medellånga vårdtiden var 4,8 dygn. Besöken inom den öppna vården ökade med 11,8 %, vilket beror på att samjouren överfördes till samkommunens verksamhet i början av september. Bristen på platser för fortsatt vård, speciellt i Karleby, orsakade problem i serviceproduktionen, varför belastningsprocenten tidvis uppgick till över 100 % och medförde samtidigt behovet av mera arbetskraft och orsakade en kraftig ökning av vårddagarna med tilläggspris. Detta problem förvärrades ytterligare av norovirusepidemin, som fortsaatte långvarigt på våren i sjukvårdsdistriktet och Karleby hälsocentralsjukhus. Målsättningarna för uppnående av vårdgarantin fortskred så, att vid årsslutet hade antalet för patienter som köat över ett halvt år sjunkit till 20. Detta ändamål nåddes med hjälp av projekt på övertid och köptjänster för upplösande av köerna. Personalsresurserna var rätt goda Det fanns gott om sökanden till skötarvakanserna, men det rådde brist på vissa grupper med specialkompetens. Rekryteringsenhetens verksamhet underlättade skötarsituationen speciellt under semesterperioderna. Specialläkarsituationen var minst nöjaktig och i många enheter till och med utmärkt. Men det var fortfarande svårt att på vissa enheter få läkartjänsterna besatta och man var tvungen att använda konsulter mera än planerat. Inom det konservativa blocket var det brist på specialiserande läkare. Kuva: Pekka Pokela

6 Ekonomiskt var året utmanande 4 Ökningen av driftskostnaderna visade sig vara högre än beräknat. Driftskostnaderna ökade totalt med 9,6 %, personalkostnaderna med 10,8 %, inköp av tjänster 5,7 % och material-, tillbehörsoch varukostnaderna 10,7 %. Däremot sjönk kostnaderna för vård utanför distriktet med 5,9 %. Ekonomiskt sett var den mest utmanande saken att försäljningen av tjänster åt utomstående minskade trots marknadsföringen. Den nya psykiatriska byggnaden togs ibruk i början på året och kostnaderna för den var cirka euro. Dessutom inleddes byggverksamheten av utvidgning 3, som ger nya utrymmen åt samjouren, dagkirurgin och dialysen samt bl.a. hudpolikliniken och smärtpolikliniken och utvidgning 4, som förverkligas av fastighetsbolaget H- seitsikko, med utrymmen åt centrallagret, köket, hjälpmedelscentralen och administrationen. Dessa två projekt kostar cirka euro. På grund av byggandet har det rått stor brist sjukhusområdets parkeringsplatser och man har av ekonomiska skäl varit tvungen att skjuta upp byggandet av det planerade parkeringshuset. Kuva: Beda Koljonen Kuva: Beda Koljonen Kuva: Pekka Pokela

7 Jäsenkunnat ja palvelujen käyttö kunnittain Användning av tjänsterna kommunvis 5 Jäsenkunta As.luku PALVELUJEN KÄYTTÖ KUNNITTAIN Yleissairaanhoito Psykiatria Yl.sair.hoito + psykiatria Kehitysvamma-työ Hpv Som. Hpv/ 1000 as. Hoito-jaksot Som. Hoit. jaks./ 1000 as. Avoh.*) Avoh./ 1000 käynn. Som. as. Hpv psyk. Hoito-jaksot Psyk. **)Avoh. käynn. Psyk. Hpv yht. Hoito-jaksot yht. Avoh.*) käynn. yht. Keh.pkl käynnit Halsua Himanka Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Perho Toholampi Ullava Veteli Yhteensä v Alavieska Haapajärvi Kalajoki Nivala Reisjärvi Sievi Ylivieska Yhteensä v Muut v Kaikki yht v * )Kuntalaskutuksen perusteena olevat avohoitokäynnit **) Ei sisällä psykiatrista päivätoimintaa

8 Avohoitokäynnit/1000 as. jäsenkunnittain, yleissairaanhoito + psykiatria, Halsua Himanka Kannus Kaustine n Kokkola Kruunup yy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Perho Toholamp i Ullava Veteli K-PSHP v v v Hoitopäivät/1000 as. kunnittain, tammi-joulukuu 2006, 2007 ja Halsua Himanka Kannus Kaustine n Kokkola Kruunup yy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Perho Toholamp i Ullava Veteli K-PSHP v v v Avohoitokäynnit/1000 as. jäsenkunnittain, yleissairaanhoito + psykiatria, Halsua Himanka Kannus Kaustine n Kokkola Kruunup yy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Perho Toholamp i Ullava Veteli K-PSHP v v v

9 7 Kuntayhtymähallinto / Samkommunens förvaltning Valtuusto / Fullmäktige Kunta/Kommun Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Halsua/Halso Urho Möller Jari Penttilä Himanka/Himango Päiviö Niemelä Ulla Vähärautio Riitta A. Tilus Heikki Seppä Kannus Lauri Perttula Raila Vähähyyppä Erkki Ranto Anu Syrjälä Kaustinen/Kaustby Tuula Harju Pirkko Juoperi Seppo Seppä Seppo Kattilakoski Kokkola/Karleby Hannu Göös Anni Saalasti Mats Brandt Pekka Puolimatka Markku Pohjonen Arto Karhu Gun Maria Biskop Pentti Haimakainen Kruunupyy/Kronoby Bertel Björkqvist Christer Forsberg Susanne Hongell Britt-Marie Skuthälla Kälviä/Kelviå Tapani Hankaniemi Jaakko Kosonen Teppo Rekilä Mauri Salo Lestijärvi Paula Similä Aarre Similä Lohtaja/Lochteå Pentti Hyyppä Sari Isaksson-Maunula Perho Markku Göös Pirjo Arkkukangas Vuokko Möttönen Pentti Neuvonen Toholampi Hannu Kivelä Jorma Maunula Raija Määttälä Ulla-Riitta Harju Ullava Risto Sillanpää Kaija Keski-Rahkonen Veteli/Vetil Riitta Huusko Veijo Savolainen Leo Saari Anna-Liisa Möttönen Puheenjohtaja/Ordförande: Pentti Hyyppä I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Mats Brandt II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Tuula Harju III varapuheenjohtaja/iii viceordförande: Markku Pohjonen Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Marjatta Petäjävuori Kuva: Tapio Ruotsalainen Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt kaksi kokousta, 5.5. ja Kokouksissa käsiteltiin 24 asiaa. Fullmäktige har under verksamhetsåret hållit två sammanträden, 5.5. och och behandlat 24 ärenden.

10 8 Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Jari Kangasvieri Toholampi Hannu Kivelä Toholampi puh.joht./ordf. Jutta Urpilainen Kokkola/Karleby Jaana Pikkarainen-Haapasaari Kokkola/Karleby varapuh.joht./viceordf. Olli Joensuu Kannus Anne Perander Lohtaja/Lochteå Paula Pensaari Kokkola/Karleby Pekka Nurmi Kokkola/Karleby Aarre Similä Lestijärvi Riitta Huusko Veteli/Vetil Berit Haga Kruunupyy/Kronoby Stefan Högnabba Kruunupyy/Kronoby Merja Joutsen-Onnela Kokkola/Karleby Tuula Huhta Kokkola/Karleby Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 175 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Pajunpää, sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjän on toiminut talousjohtaja Marjatta Petäjävuori. Vid styrelsens sammanträden har förutom styrelsemedlemmarna deltagit fullmäktiges ordförande och viceordföranden. Styrelsen har under året hållit 12 sammanträden och behandlat 175 ärenden. Som föredragande har fungerat sjukvårdsdistriktets direktör Hannu Pajunpää, cheföverläkare Sakari Telimaa och administrativa överskötare Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Som protokollförare har fungerat ekonomidirektör Marjatta Petäjävuori. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Tapani Hankaniemi Kälviä/Kelviå Hannu Göös Kokkola/Karleby puh.joht./ordf. Bertil Björkqvist Kruunupyy/Kronoby Göran Björkgård Kokkola/Karleby varapuh.joht./viceordf. Ritva Hänninen Toholampi Satu Mikkonen Halsua/Halso Pirjo Arkkukangas Perho Mikko Borén Himanka/Himango Urho Möller Halsua/Halso Vuokko Möttönen Perho Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut JHTT Asko Vanhatupa Kälviältä, varalla JHTT Roger Nystedt Espoosta (Oy Audiator Ab) Kehitysvammahuollon neuvottelukunta Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Paula Pensaari Kokkola/Karleby Eija Rustén Kokkola/Karleby puh.joht./ordf. Tarja Oikarinen-Nybacka Kannus Sija Tikkanen Lohtaja/Lochteå varapuh.joht./viceordf. Silvo Mäkelä Toholampi Pentti Lahti Kokkola/Karleby Anna-Stina Kokko Veteli/Vetil Terttu Passoja Kokkola/Karleby Osmo Patana Kokkola/Karleby Torsti Ahola Kokkola/Karleby Sihteerinä on toiminut ylihoitaja Ulla Aspvik. Ruotsin kielen lautakunta/nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Bernhard Åström Kokkola/Karleby Jarl Wargh Kokkola/Karleby puh.joht./ordf. Peter Albäck Kruunupyy/Kronoby Ulf Finne Kokkola/Karleby varapuh.joht./viceordf. Carl-Johan Enroth Kruunupyy/Kronoby Anette Dahlvik Kruunupyy/Kronoby Helén Karrola Kokkola/Karleby Gerd Laxåback Kokkola/Karleby Barbro Bäck Kokkola/Karleby Einar Wargh Kokkola/Karleby Esittelijänä on toiminut ylilääkäri Roger Asplund ja sihteerinä johdon sihteeri Beda Koljonen Föredragande har varit överläkare Roger Asplund och sekreterare ledningens sekreterare Beda Koljonen

11 Sairaanhoidollinen toiminta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa vaikuttavaa hoitoa Suomen bruttokansantuotteesta kuluu viimeisen OECD:n tilaston mukaan terveydenhuoltoon 7,5 %. USA:ssa vastaava luku on 15,3 % ja naapurimaassamme Ruotsissa 9,1 %. Viidentoista vuoden aikavälillä Suomi on ainoa OECD-maa, jossa bruttokansantuotteen terveydenhuollon osuus on laskenut. 9 Hoito on tehokasta STAKES on vuosia vertaillut sairaaloiden tuottavuutta ns. benchmarking-aineiston pohjalta. Aineisto kerätään sairaaloiden ilmoittamista hoitotiedoista (HILMO-rekisteri), tilinpäätöksistä ja kansaneläkelaitokselta saaduista tiedoista. Tuotoksia ovat mm. hoitopäivät, hoitojaksot ja leikkaukset. Ikä- ja sukupuolivakioidusti arvioiden panostetaan Keski-Pohjanmaalla erikoissairaanhoitoon maan keskiarvon mukaisesti. Toiminnallisesti keski-pohjanmaan sairaanhoitopiiri sijoittuu kuudenneksi 16 sairaanhoitopiirin vertailussa, eli panokseen nähden toiminta on ollut tehokasta. Hoito on myös vaikuttavaa STAKES:n toimesta on pyritty viime vuosina arvioimaan paitsi tehokkuutta myös annetun hoidon vaikuttavuutta, mikä potilaan näkökulmasta on olennaisin asia. On kehitetty ns. DONAU-kortit, joissa tautiryhmäkohtaisesti voidaan vertailla eri sairaaloiden antaman hoidon vaikuttavuutta. Useissa muuttujissa on huomioitu ikä- ja sukupuolivakiointi. Viimeiset selvitykset ovat vuodelta 2006 ja ne julkaistiin vuonna Näissä korteissa on mielenkiintoista luettavaa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käytettiin viidenneksi pienin resurssi aivoinfarktin hoitoon, mutta kuolleisuus tähän vaaralliseen sairauteen oli maan alhaisin. Rintasyövän hoitoon käytettiin hivenen vähemmän voimavaroja kuin maassa keskimäärin, mutta kuolleisuus oli maan alhaisin. Myöskin depression osalta tulokset olivat samansuuntaisia, hoitoon resursoitiin maata keskimäärin vähemmän, ja kuolleisuus oli maan toiseksi alhaisin. Sydän ja verisuonisairauksien hoitoon panostettiin keskimääräistä enemmän, mutta kuolleisuus oli selvästi alle maan keskiarvon. Voidaankin todeta, että panostukseen nähden (maan keskiarvo) on Keski-Pohjanmaan väeställe tuotettu vaikuttavaa hoitoa. Efeko Oy selvitti ns. PYLL-indeksin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. PYLL-indeksi on lyhenne englantilaisista sanoista Potential years of Life Lost, minkä voi kääntää suomeksi Menetetyt elinvuodet-indeksi. Indeksiä laskettaessa lähdetään siitä, että alueella menetetään aina henkistä pääomaa, kun henkilö kuolee alle 70 vuotiaana. Indeksin katsotaan kuvaavan yleisesti alueen hyvinvointia ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta. Maan keskiarvoon nähden PYLL-indeksi oli Keski-Pohjanmaalla 30 % parempi endokriinisten sairauksien (mm. diabetes), psykiatristen sairauksien (mm. depressio), hengityselinten sairauksien (mm. keuhkokuume), alkoholi käytön aiheuttamien sairauksien ja tapaturmien aiheuttamien kuolemien kohdalla. Syöpäsairauksien kohdalla indeksi oli 20 % ja sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla 10 % maan keskiarvoa parempi. Indeksi ei kuvaa tietenkään ainoastaan erikoissairaanhoidon laatua, vaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta alueella. PYLL-indeksin antamien tulosten perusteella Keski-Pohjanmaa asemoituu maan parhaiden maakuntien joukkoon. Voidaankin todeta, että Keski-Pohjanmaalla on tuotettu bruttokansantuotteen osuudella paitsi tehokasta myös vaikuttavaa hoitoa alueen väestölle. Kuva: Anne Yrjänä Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri

12 Verksamheten inom sjukvården 10 Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt producerar verksam vård Enligt OECD:s senaste statistik utgör hälsovården 7,5 % av Finlands bruttonationalprodukt. Motsvarande siffra i USA är 15,3 % och i grannlandet Sverige 9,1 %. Under en femton års tidsperiod är Finland det enda OECDlandet, där hälsovårdens andel av bruttonationalprodukten har sjunkit. Effektiv vård STAKES har i åratal jämfört sjukhusens produktivitet på basen av det sk. benchmarking-materialet. Materialet samlas från sjukhusens meddelade vårduppgifter (HILMO-registret), bokslut och uppgifter från folkpensionsanstalten. Materialet består av bl.a. vårddagar, vårdperioder och utförda operationer. Enligt jämförelserna mellan olika ålders- och könsgrupper satsar man i Mellersta Österbotten på den specialiserade sjukvården i samma mån som medeltalet. Verksamhetsmässigt placerar sig i jämförelsen Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikte på en sjätte plats av 16 sjukvårdsdistrikt, dvs om man beaktar insatsen har verksamheten varit mycket effektiv. Vården är också verksam STAKES har också under de senaste åren försökt värdera förutom effektivitet också den givna vårdens inverkan, vilket är mycket viktigt ur patientens synvinkel. Man har utvecklat sk. DONAU-kort, där man sjukdomsgruppsvis kan jämföra hur den givna vården inverkat på olika sjukhus. I de flesta variablerna har man beaktat ålders- och könsstandarderna. De senaste utredningarna är från år 2006 och de publicerades år Det finns många intressanta saker i dessa kort. I Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt använde man femte minsta resurser på vården av stroke, men dödligheten var landets lägsta. För vård av bröstcancer användes en aning mindre resruser än medeltalet, men dödligheten var landets lägsta. För depressionernas del var resultaten motsvariga, man ställde mindre resurser än medeltalet till förfogande, men dödligheten var landets näst minsta. För vård av hjärt- och blodkärlssjukdomar satsades mera än i medeltal, men dödligheten var klar under landets medeltal. Man kan alltså konstatera, att med beaktande av insatserna (landets medeltal) har man i Mellersta Österbotten producerat en vård med god inverkan åt befolkningen. Efeko Ab gjorde en sk. PYLL-index-utredning i Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt. PYLL-indexet är en engelsk förkortning (Potential year of Life Lost och kan översättas till Förlorade levnadsår-index. Vid uträknandet av indexet utgår man från att man på om rådet alltid förlorar mentalt kapital då en person avlider före han/hon fyllt 70 år. Indexet anses beskriva välfärden inom området och social- och hälsovårdsverksamheten. Jämfört med landets medeltal är PYLL-indexet i Mellersta Österbotten 30 % bättre när det gäller dödligheten inom endokriniska sjukdomar (t.ex. diabetes), psykiatriska sjukdomar (t.ex. depression), sjukdomar i andningsorganen (t.ex. lunginflammation), sjukdomar orsakade av alkoholförbrukning och olycksfall. Indexet för cancersjukdomar var 20 % högre och indexet för hjärt- och blodkärlssjukdomar var 10 % högre än medeltalet. Indexet beskriver inte endast kvaliteten på den specialiserade sjukvården utan omfattar social- och hälsovårdens verksamhet i sin helhet på området. Enligt resultaten från PYLL-indexet placerar sig Mellersta Österbotten bland de sex bästa landskapen i landet. Man kan alltså konstatera att man i Mellersta Österbotten med bruttonationalproduktens andel inte varit bara effektiv utan också gett vård åt befolkningen som haft god inverkan. Sakari Telimaa Cheföverläkare

13 Hoitotyön toimintakertomus Vuosi oli Hoitotyön johtoryhmän viides toimintavuosi. Koko keskussairaalan hoitotyön toimintaa ohjaa vuosittain toimenpidetasolle johtoryhmän johdolla laadittava hoitotyön toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma. Johtorymän jäsenet ovat sitoutuneita johtoryhmän toimintaan. Keskeistä on myös toiminta- ja laadunhallintaohjelman kehittämiskohteiden mukaan nimettyjen työryhmien työskentely ja niiden etenemisen seuranta ja raportointi johtoryhmälle. 11 Johtorymässä keskustellaan hoitotyön kehittämisen linjoista ja laajoista kysymyksistä sekä arvioidaan toimintasuunnitelman toteutumista. Kehittämisen idea on edelleen pienten askelten politiikka. Tärkeintä on, että hoitotyön kehittämisprosessi etenee suunnitelmallisesti yksiköissä. Henkilöstön ja osaaminen Ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisessä on tulosalueilla ja tulosyksiköissä edetty resurssien mukaan. Henkilökiertoon on panostettu kaikilla tulosalueilla. Asiasta valmistuneen raportin suositusten käyttöönoton valmistelua jatketaan koko organisaation tasolla. Eläkkeelle siirtyvien erityisosaajien tilalle on koulutettu ja perehdytetty uusia hoitajia toiminnan turvaamiseksi. Rekrytointiyksikön toiminta on todettu välttämättömäksi sijaisten rekrytoinnin ja koordinoinnin kannalta. Yksikön toiminta vakinaistetaan vuoden 2009 alussa. Sairaanhoitopiirin ja hoitotyön toimintaa esiteltiin mm. sairaanhoitajapäivillä. Jokainen työntekijä luo positiivista kuvaa keskussairaalasta uuden työntekijän vastaanottamisessa, perehdytyksessä ja mentoroinnissa. Prosessit ja rakenteet Hoitotyön kirjallisen raportoinnin kehittäminen on ollut kehittämiskohteena useana vuonna. Konservatiivisen tulosalueen vuodeosastot siirtyivät kaikki kirjallisen raportointiin toimintavuoden aikana. Myös muilla tulosalueilla raportointikäytännöistä on keskusteltu ja käytäntöjä arvioitu. Hoitotyön arviointi poliklinikoilla - projektin loppuraportti ja toimenpide-ehdotukset on laadittu. Asiakkaat Evidenssiin perustuvaa hoitotyötä on viety eteenpäin monitahoisesti. Aiheeseen liittyvä uusintakysely osastonhoitajille toteutui ja raportin pohjalta on keskusteltu työn edelleen kehittämiseksi. Valmistuneet lääkehoidon suunnitelmat on koottu positiivisina ja niitä on sovellettu käytäntöön. Lääkepoikkeamailmoituksia on tehty vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suuren työpanoksen työryhmältä vaatinut hoitotyön suositus potilaan ohjauksesta valmistui aikataulun mukaisesti. Suosituksen soveltamista käytäntöön jatketaan seuraavina vuosina. Opiskelijaohjauksen arviointia on kehitetty yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Opiskelijat, opettajat ja ohjaajat palauttivat sähköisiä arviointeja aikaisempaa vuotta enemmän. Kuva: Anne Yrjänä Talous ja vaikuttavuus Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen ja hoitotyön luokituksen kehittämisessä edettiin aikataulun mukaisesti. Koulutusta asiasta on järjestetty runsaasti ja jokaiselle tulosalueelle on koulutettu pääkäyttäjät. Hoitokertomusten käyttöönotto alkaa tammikuussa Psykiatrian osastoilla on jatkettu RAI MH pilotointia ja RAI ESP:n pilotointi aloitettiin marraskuussa. HOLA -Keski-Pohjanmaa-hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hoitotyön alueellinen johtoryhmä käynnisti hoitotyön strategian laatiminen vuosille

14 Vårdarbetets årsberättelse 12 Året var Vårdarbetets ledningsgrupps femte verksamhets-år. Ledningsgruppens årligen utarbetade verksamhets- och kvalitetsledningsplan handleder centralsjukhusets vårdarbete. Ledningsgruppens medlemmar är bundna till gruppens verksamhet. Viktigt är också arbetsgruppernas arbete för utvecklingsprojekten i verksamhets- och kvalitetsledingsplanen och deras uppföljning samt rapporteringen åt ledningsgruppen. Ledningsgruppen diskuterar om linjerna för utvecklandet av vårdarbetet och stora frågor samt värderar verksamhetsplanens förverkligande. Utvecklingsarbetets ideologi baserar sig på små steg framåt. Viktigast är, att utvecklingsprocessen framskrider planenligt i enheterna. Personalen och kunnandet Utvecklingsarbetet för värdering av det yrkesmässiga kunnandet har på de olika blocken och i resultatenheterna skett med beaktande av resurserna. Alla block har satsat på arbetsrotation. Förberedelserna för ibruktagandet av rekommendationerna i den färska rapporten om arbetsrotation fortsätter på alla nivåer inom organisationen. Man har skolat och rekryterat nya vårdare att ersätta den yrkesskickliga personalen som går i pension. Man har konstaterat, ett rekryteringsenhetens verksamhet är absolut nödvändig med tanke på rekrytering och koordinering av vikarier. Enhetens verksamhet blir permanent från början av Sjukvårdsdistriktet och vårdarbetet presenterades bl.a. på sjukskötardagarna. Varje arbetare skapar en positiv bild av centralsjukhuset vid mottagandet och rekryteringen av ny arbetare. Processer och strukturer Utvecklandet av vårdarbetets skriftliga rapportering har varit ett prioriterat område i flera år. Alla bäddavdelningar inom det konservativa blocket övergick till skriftlig rapportering under året. Man har också diskuterat och värderat metoderna om rapporteringspraxisen på de övriga blocken. En slutrapport och förslag till åtgärder har utarbetats i projektet för vårdarbetets värdering på poliklinikerna. Kunderna Det evidensinriktade vårdarbetet har framskridit på många håll. En ny enkät angående ärendet förverkligades åt avdelningsskötarna och på basen av rapporten har man diskuterat utveckligsarbetet i fortsättningen. De färdigställda planerna för medicinering har man erfarit som positiva och man har tillämpat dem i praktiken. Anmälningar om medicinavvikelser har gjorts färre än föregående år. Vårdarbetes rekommendationer för patienthandledning, som krävde stor arbetsinsats av arbetsgruppen, blev färdiga enligt tidtabellen. Tillämpningen av rekommendationerna i praktiken fortsätter de följande åren. Värderingen av handledningen åt studerande har utvecklats i samarbete med undervisningsorganisationerna. Studeranden, lärarna och handledarna returnerade elektroniskt flera värderingar än föregående år. Ekonomi och effektivitet För utveckling av vårdarbetets strukturerade anteckningar och vårdarbetets klassificering forsatte man enligt tidtabellen. Det ordnades många skolningstillfällen och varje block fick skolade huvudanvändare. Vårdberättelsen tas ibruk i januari På de psykiatriska avdelningarna fortsatte RAI MH piloteringen och RAI ESP:s pilotering började i november. HOLA -Mellersta Österbotten-projektet har fortgått enligt planerna. Vårdarbetets regionala ledningsgrupp inledde utarbetandet av vårdarbetets strategi för åren

15 Kehittämishankkeet Sairaanhoitopiirin kehittämistyötä tehdään kehittämishankkeiden avulla. Projektit ja hankkeet voivat hakea toiminnan ylläpitoon rahaa, jota varataan budjettiin tietty määrä joka vuosi. Riittävä kehittämisresurssi on koettu tarpeelliseksi tietojärjestelmien sisäänajoon ja organisaation laajenemisen hallintaan. 13 Vuoden 2008 kehittämishankkeet olivat osin alkaneet jo edellisvuonna, mutta uusiakin hankkeita aloitettiin, joskin edellisvuotta hieman vähemmän. Lähes kaikki aloitetut hankkeet olivat kumppanuushankkeita, joiden teemoina olivat terveyden edistäminen, osaamisen kehittäminen, uudet palvelut sekä markkinointi. Aikaisemmin aloitetut hankkeet keskittyivät mm. mielenterveysja päihdetyön, hoitotyön ja tietotekniikan kehittämiseen. Alueellinen apuvälinekeskus valmisteluhankkeessa keskityttiin ongelmiin, joita liittyi vuoden 2010 alussa täysmittaisesti alkavan apuvälinepalvelun kehittämiseen. Vuoden 2007 lopulla alkanut HOLAhanke keskittyi laajavastuisten sairaanhoitjien kouluttamiseen yhteispäivystyksen ja hoitajavastaanoton tarpeisiin. Osaamista kehitettiin myös KAMU-2 -projektissa, jossa valtakunnalliseesti kehitettyjä kehitysvammaalan malleja otettiin käyttöön. Päihdetyötä esitettiin Paikallinen päihdepolitiikka terveyden edistäjänä -hankkeella, joka keskittyy ennaltaehkäisyn, yhteistyön ja päihdehaittojen vähentämisen käytännön toteuttamiseen. Jo aikaisemmin alkanut Pohjanmaa II -hanke keskittyi alueen väestön hyvinvoinnin edistämiseen paneutumalla mielenterveys- ja päihdetyöhön. Maakunnallista viestintää vetovoimaa kehittävä NYT TUU (NYT 2) -hanke oli mukana maakunnallisissa ja kansallisissa tapahtumissa, tavoitteenaan lisätä Keski- Pohjanmaa tunnettavuutta. Tietotekniikkaa, tietoverkkoja ja uusia innovaatioita tuotiin hoitotyöhön mukaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen hallinnoimilla INNOHAAVA ja WEL- MED LABs -hankkeilla. Hankkeille on yhteistä tiedonkeruumenetelmien ja tietovarastojen kehittäminen. WELMED LABs on rakentanut testauslaboratorion toimintakyvyn, tasapainon, lihasvoiman ja kunnon arvioimiseksi. Sairaanhoitopiiri on mukana valtakunnallisessa Kansalaisen terveyskirjastohankkeessa, jossa Suomen kansalaisilla on mahdollista tarkastaa omat terveystietonsa mistä ja milloin tahansa. Hanke määrittelee ja suunnittelee toteuttamismallin. Kuva: Anne Yrjänä

16 Utvecklingsprojekt 14 Sjukvårdsdistriktets utvecklingsarbete görs med hjälp av olika utvecklingsprojekt. Projekten kan ansöka om finansiering, som årligen budjeteras, för upprätthållande av verksamheten. Man har erfarit, att man behöver tillräckligt med resurser för att införa datasystem och behärska den utvidgade organisationen. Årets utvecklingsprojekt hade delvist börjat redan år 2007, men också nya projekt inleddes. Nästan alla påbörjade projekt var samarbetsprojekt, vars teman var befrämjande av hälsan, utvecklande av yrkeskunnande, ny service och marknadsföring. Tidigare påbörjade projekt koncentrerade sig bl.a. på utvecklandet av mental- och missbrukarvård, vårdarbete ochdatateknik. Projektet för förbedelserna till en regional hjälpmedelscentral koncentrerade sig på problem, som utvecklandet av hjälpmedelsservicen som startar i början på 2010 fört med sig. HOLA-projektet som började år 2007 koncentrerade sig på skolning av specialutbildade sjukskötare till samjouren och skötarmottagning. KAMU-2 projektet utvecklade kunnandet, där man tog ibruk riksomfattande utvecklade modeller inom omsorgen av utvecklingshämmade. Arbetet inom missbrukarvården befrämjades via Lokala missbrukarpolitik att befrämja hälsan -projektet, som koncentrerar sig på att i praktiken förebygga, samarbeta och minska de skador som rusmedlen medför. Pohjanmaa II-projektet, som började tidigare koncentrerade sig på befrämjandet av befolkningens välfärd inom distriktet genom fördjupa sig i arbetet för mental- och missbrukarvård. NYT TUU (NYT 2)-projektet för utvecklande av den lanskapliga dragkraften deltog i evenemang på landskaplig och nationell nivå. Målsättningen är att göra Mellersta Österbottens mera känd. Datatekniken, datanäten och nya innovationer medtogs i vårdarbetet via INNOHAAVA och WELMED LABs projekten, som administreras av universitetscentralen Chydenius. Gemensamt för projekten är att utveckla metoder för datainsamling och datalager. WELMED LABs har byggt ett testlaboratorium för att värdera handlingskraften, balansen, muskelstyrkan och konditionen. Sjukvårdsdistriktet deltog i det riksomfattande projektet för Medborgarens hälsobibliotek, som gör det möjligt för Finlands medborgare att granska sina egna hälsouppgifter var och när som helst. Projektet definierar och planerar en modell.

17 Konservatiivinen tulosalue Asiakasnäkökulma 15 Toiminta-ajatuksena tulosalueella edelleen on avopainotteisen erikoissairaanhoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon ja muiden toimijatahojen kanssa. Hoitotakuun piiriin kuuluvat potilaat pystyttiin tutkimaan ja hoitamaan pääosin tavoiteajassa, mutta hoitotakuu ei täysin esim. uniapneapotilailla. Tavoitteitten saavuttamiseksi käynnistettiin lisätyö-ves -projekteja eri poliklinikoilla. Pisimmät jonotusajat edelleen ensikäynneille ovat kardiologian ja reumatologian alalla. Huonon lääkäritilanteen vuoksi ulkopuolisia asiantuntija-/erikoislääkäreitä palkattiin edellisvuotta enemmän. Evidenssiin perustuva hoitotyö on toteutunut osittain osastoilla. Hoitajat ovat käyneet runsaasti oman asiantuntijuusalueensa koulutuksissa. Vastuuyksiköissä koulutuksen vastuuhenkilöt nimetty. Prosessit ja rakenteet Poliklinikkakäyntejä oli yhteensä , lisäystä 2,2 %. Lyhythoitopalveluja 797, lisäys 10,1 %. Uusintakäyntejä oli yhteensä Vuoden aikana tulosalueella oli käytettävissä 66 vuodepaikkaa. Hoitopäiviä kertyi koko tulosalueen alueella , lisäystä 4,6 % edelliseen vuoteen nähden. Hoitopäivien lukumäärä lisääntyi erityisesti osastolla 12, 13,5 % (5851/5160). Vastaavasti hoitojaksoissa lievää vähentymistä, keskimääräinen hoitoaika vuodeosastolla 8 oli 3,8 vuorokautta ja 5,8 vuorokautta osastolla 4 sekä 5,4 vuorokautta osastolla 12. Kuormitusprosentti koko tulosalueella oli 92,9 %, sulut huomioon ottaen. Kuormitusprosentti neurologisella osastolla 12 oli sulut huomioon ottaen 100,4 %, 89,4 % osastolla 4 ja 91,6 % osastolla 8. Lisähinnalliset hoitopäivät lisääntyivät huomattavasti edelliseen vuoteen nähden ollen nyt yhteensä 938 hoitopäivää, edellisenä vuonna 371. Tämän selittää valtaosin jonottamiset Kokkolan terveyskeskuksen vuodeosastolle ja toisaalta noro-virusepidemiat. Sepelvaltimoitten varjoainekuvauksia tehtiin yhteensä 553 kappaletta, pallokatetrilaajennuksia ja tähän liittyviä stenttauksia yhteensä 183, tahdistimien ensiasennuksia yhteensä 52, näistä 4 rytmihäiriötahdistinta (ICD). Ainoastaan 6 % angioplastioista tehtiin oman sairaalan ulkopuolella (päivystys/lomat). Ohitusleikkausten määrä väheni edelleen 35/vuosi 2008, sen sijaan läppäleikkausten määrä lievässä nousussa 10 tapausta/vuosi Piirin ulkopuolelle kardiologisia palveluita kokonaismäärästä suoritettiin yli 10 %. Kuva: Beda Koljonen Ihotautipoliklinikalla käynneistä 18 % tuli Pietarsaaren ja Kalajokilaakson sopimuskunnista. 74 % lähetteistä koski varsinaisia jäsenkuntia, loput olivat kokonaan ulkopaikkakuntalaisia tai ilman lähetteitä päivystykseen tulleita. 14 % tuloista tuli jäsenkuntien ulkopuolelta.

18 16 Vuosi on ollut ensimmäinen yhteinen toimintavuosi fysiatriassa ja kuntoutuspalveluissa. Loppuvuodesta aloitettiin alueellisen apuvälinekeskuksen kehittämiseen tähtäävä projekti. Yhteistyötä tehdään JYTA-alueen ja Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Tarkoituksena on, että lääkinnälliset apuvälineet keskitetään apuvälinekeskukseen. Henkilöstönäkökulma Lääkäritilanne on ollut epätyydyttävä erityisesti sisätautiklinikassa, 15 virasta täytettynä 11 vakinaisesti, näistäkin 2 ollut äitiyslomalla. Noin 2 erikoislääkärin työpanos erityisesti poliklinikalla on hoidettu ulkopuolisten erikoislääkäreitten/asiantuntijalääkäreitten toimesta. Samoin päivystystoiminnassa on jouduttu tarvautumaan ulkopuolisiin päivystäjiin, ns. päivystysrinkiin. Neurologian yksikössä on samoin ainoastaan 25 % erikoislääkärin viroista täytettynä. Jonkain kuukautena ainoastaan 40 % lääkärityövoimasta on käytössä. Neurologian poliklinikalla on turvauduttu konsultoiviin lääkäripalveluihin. Hoitohenkilökunnasta osalla on pitkiä sairauslomia, samoin määräaikais-, eläkeläisten sekä osa-aikaeläkeläisten osuus on kasvanut. Suunnitellut sairauslomat ovat olleet pitkiä ja johtuneet mm. suunnitelluista leikkauksista. Osastolla 4 ja 8 on suoritettu Työplussan toimesta Tikka-haastattelu, työkuormituksen arviointi. Tuloksen raportit on esitelty osastoilla ja näitten suositusten pohjalta käynnistetty työryhmät vastuuyksikössä korjausehdotusten toteuttamiseksi. Konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilökunnan resursseja suunnattiin potilasmäärien ja henkilöstön mitoituksen mukaisesti. Runsaasti tarkkailua ja hoitoa vaativien potilaitten vuoksi on jouduttu palkkaamaan ylimääräisiä työntekijöitä. Jatkossa on syytä koko sairaalan tasolla selvittää, onko syytä perustaa tehostetun valvonnan yksikkö hoidon tehostamiseksi ja henkilöstöresurssien optimoimiseksi. Talousnäkökulma Toimintatuotot tulosalueella olivat yhteensä euroa, josta lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli euroa, lisäys 6,1 %. Poistojen jälkeen tulos on euroa positiivinen. Sisäiset tuotot olivat euroa, lisäystä 14,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintamenot olivat yhteensä euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 3,8 %. Siis toimintamenoissa sisäisesti vyörytetyt menot lisääntyivät 10,7 % ollen nyt euroa. Sairaalan ulkopuolinen hoito lisääntyi euroa edelliseen vuoteen verrattuna, lisäystä 23 %, kokonaissumman ollessa euroa. Syynä ovat kalliit elinsiirrot. Samoin apteekkikustannuksissa on 15,5 %:n nousu edelliseen vuoteen nähden, johtuen kalliista solusalpaajahoidoista ja biologisten lääkkeiden käytöstä.

19 Operatiivinen tulosalue Vuosi oli operatiivisella tulosalueella monien uusien toimintamallien käyttöönottoa ja suunnittelua. Yksi suurimmista muutoksista oli perusterveydenhuollon päivystyksen tuleminen syyskuun alusta kokonaan erikoissairaanhoidon toiminnaksi, mikä on uusi toimintamalli koko maassa. Se merkitsi mm. sopimista ulkoistetusta lääkäripäivystyksestä, itsenäisesti vastaanottavien päivystävien sairaanhoitajien kouluttamista ja 13 uuden määräaikaisen viran perustamista. Yhteispäivystys on lähtenyt käyntiin varsin hyvin. Suurimmat ongelmat johtuvat lääkäripulasta, joka koskee myös keikkafirmoja. 17 Toinen merkittävä muutos on hoidonvarauksen keskittäminen hoidonvaraajille ja leiko-toiminnan aloittaminen. Toisen hoidonvaraajan toimen perustamisen myötä on potilaiden kutsuminen saatu pois kuormittamasta osastoja ja siten vapautettua työvoimaa leiko-toimintaan, jolloin suuri osa potilaista voi tulla sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna. Potilaat ovat olleet tyytyväisiä toimintamalliin. Näin on saatu myös pienennettyä osastojen kuormitusta, kun hoitojaksosta jää yksi päivä pois. Paitsi päivystyksessä myös muissa yksiköissä ovat alkaneet vähitellen lisääntyä laajavastuisten sairaanhoitajien vastaanotot. Gynekologialla sonografiahoitajat tekevät sikiöseulontojua, silmäklinikassa hoitaja pitää mm. karsastuspoliklinikkaa, ortopedialla toimii proteesihoitaja. Uusia toimintamalleja tulee myös uudisrakentamisen ja remonttien mukana. Ensimmäisenä tulee korvatautien leikkaustoiminta siirtymään päiväkirurgiseen yksikköön uusien tilojen valmistuessa. Suunnitteilla on myös silmätautien ja korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikoiden yhdistyminen ais-tinelinpoliklinikaksi. Näiden molempien muutosten suunnittelu on jo käynnissä. Ongelmia toimintaan on tuottanut jatkohoitopaikkojen puute Kokkolan seudulla, mikä on kuormittanut osastoja. Tähän on liittynyt myös Noro-epidemiat, mitkä ovat estäneet potilaiden siirrot ja aiheuttaneet elektiivisen toiminnan peruutuksia. Elektiivisiä leikkauksia piti peruuttaa myös elokuussa leikkausosaston kosteusongelmien takia. Erikoislääkäripula on ollut ajoittain kirurgialla ja anestesiaosastolla. Lisäksi onkologian ylilääkäri irtisanoutui äkillisesti kesäkuussa, minkä takia syöpätautien poliklinikan toiminta oli konsultoivien onkologien varassa loppuvuoden. Hoitohenkilöstöstä on ollut pulaa erityisesti lomien aikana. Tuloslaskelman mukaan operatiivisella tulosalueella tuli ylijäämää euroa. Toimintakuluissa henkilöstömenoissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 10,6 %, mistä osan selittää useat ylimääräiset hoitoringit, joita tarvittiin eristyspotilaiden ja huonokuntoisten hoitoon. Piirin ulkopuolinen hoito ylittyi eniten, eli eurolla. Apteekkitarvikkeet pysyivät budjetissa, mutta määräraha oli korotettu lääkkeiden kallistumisen takia, minkä takia nousua määrärahassa edelliseen vuoteen verrattuna oli 19,3 %. Leikkausten lukumäärä pysyi samalla tasolla kuin aiemmin huolimatta ajoittaisesta lääkäripulasta, noro-epidemiasta ja kes- Kuva: Anne Yrjänä

20 18 kusleikkaussalin kosteusongelmasta. Polven ja lonkan endoproteesileikkauksia tehtiin ennätysmäärä. Osastojen kuormitus nousi 86,2 %:iin, minkä selittää huono jatkohoitopaikkatilanne Kokkolan seudulla. Tämä selittää osittain myös hoitojaksojen määrän lievän laskun. Sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät selvästi, 17,6 prosentilla. Hoitotakuu toteutuu, mutta ongelmia on ortopediassa ja kuulontutkimuksessa. Ortopediassa pisimmät jonot ovat endoproteesileikkauksiin, polven ja olkapään tähystysleikkauksiin ja poliklinikalle.

21 Psykiatrian tulosaslue Asiakasnäkökulma 19 Toimintavuoden keskeisiä tavoitteita olivat uusien sairaalatilojen käyttöön ottaminen ja toimintatapojen arviointi palvelujen käyttäjien tarvetta vastaavaksi, hoitoon pääsemisen turvaaminen määräajoissa sekä häiriöiden ehkäisyä sekä hoitoa koskevien tietojen parempi saatavuus mm. internetin ja Pohjanmaa -hankeen viestinnän kautta. Psykiatrisen hoidon kysyntä kasvoi kaikissa ikäryhmissä. Erityisen selvästi lähetteet lisääntyivät nuorten osalta. Sekä avohoidon käyntimäärät, asiakasmäärät että sairaalahoidon hoitojaksot ja hoitopäivät lisääntyivät. Osittain potilaspaine heijasti toiminnallisia ongelmia perusterveydenhuollossa, mutta myös erikoissairaanhoitoon kuuluvien potilaiden määrä kasvoi. Päihdesairauksiin liittyvä hoito lisääntyi edelleen. Potilaat pääsivät psykiatriseen hoitoon pääosin lain ja asetusten mukaisten kriteerien rajoissa. Vaikeuksia oli nuorisopsykiatristen potilaiden tutkimusten aloittamisessa kolmen viikon puitteissa, lastenpsykiatrisen polikliinisen hoidon turvaamisessa tutkimuksen jälkeen sekä aikuisten neuropsykiatrisissa tutkimuksissa. Lisäksi aikuisten osastojen kuormitusaste oli koko vuoden korkea ja vuoden aikana oli kuormituspiikkejä, jolloin osastoille ei voitu ottaa enää potilaita. Kehitysvammaisten palveluissa sekä uusien asiakkaiden määrä että hoitopäivämäärä ja asumisyksiköiden kuormitusaste nousivat. Asiakastyytyväisyys kartoitettiin noin puolessa tulosalueen yksiköistä. Kyselyjen tulokset olivat edellisten vuosien tapaan varsin myönteiset. Uudet tilat saivat kiitosta niin potilailta, omaisilta kuin henkilökunnaltakin. Pohjanmaa -hankkeen väestökampanja tiedotti mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyydestä ja sillä vähennettiin palvelujen käyttöön liittyvää kielteisiä asenteita. Kampanja sai myönteisen vastaanoton väestöltä, mediassa ja potilailta. Pohjanmaa -hankkeessa internet -sivustolla lisättiin väestölle tarkoitettua tietoa ongelmista ja palveluista. Niistä tiedottaminen yhdistettiin väestökampanjaan. Prosessit ja rakenteet Toimintavuoden alkaessa avattiin psykiatrian yksikön uudet toimitilat. Ennen toiminnan aloittamista järjestetyissä kahdessa avoimien ovien päivässä yli tuhat vierailijaa tutustui uusiin tiloihin. Tilat osoittautuivat toimiviksi ja käyttöönotossa ilmeni vain vähäisiä ongelmia. Tilojen uudistamiseen liitetyt toiminnalliset muutokset toteutuivat. Uusien tilojen myötä pitkän aikavälin tavoitteena oleva sairaalahoidon lyhentäminen ja avohoito toteutui osittain. Hoitoajat lyhenivät etenkin osastolla 16, jonka luonne Kuva: Beda Koljonen

22 20 muuttui suunnitellusti pitkän kuntoutuksen osastosta subakuutiksi osastoksi. Osaston hoitojaksojen määrä lisääntyi erittäin merkittävästi. Tämä merkitsi suurta muutosta osaston toiminnassa siihen suuntaan, jota entiset tilat eivät sallineet. Toisaalta tämä muodostaa haasteen pidemmän kuntoutuksen turvaamiselle avokuntoutuksena. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastojen tilat osoittautuivat toimiviksi. Nuoriso-osaston käyttöaste nousi neljänneksellä ilman paikkaluvun ja vakituisen henkilökunnan lisäystä. Psykiatrian yksikön uusien tilojen soveltuvuus ja toimivuus arvioitiin lisäksi Länsi-Suomen lääninhallituksen tarkastuskäynnillä lokakuussa. Kehitysvammatyössä lisättiin palvelujen tarjoamista kunnissa. Maakunnallista suunnitelmaa kuntayhtymän ja kuntien palvelujen profiloimiseksi ei tehty, mutta käytännössä Maria-Katariinan yksikkö profiloitui entistä selvemmin erityisen vaativan hoidon sekä vaativan intervallihoidon paikaksi. Fysioterapiapalveluiden turvaaminen psykiatrisille potilaille sekä kehitysvammaisille tarpeen mukaisesti ei toteutunut lainkaan. Tehtävään ei perustettu vakanssia eikä fysioterapiayksiköstä palvelutarpeisiin vastattu. Vuoden aikana eivät toteutuneet opiskelijoiden mielenterveystyön selvitystyö eikä aluepoliklinikoiden toiminnan kehittäminen lasten ja nuorten vastaanottojen osalta. Näitä tavoitteita sekä yhteistyötä perheneuvoloiden kanssa ei voitu työstää alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen uudistuksen viivästymisen vuoksi, koska niin kaupungin kuin JYTA-alueenkin osalta vastuuhenkilöt nimettiin niin myöhään, ettei toimista ehditty sopia. Vuoden lopussa valmisteltiin kuitenkin malli perheneuvoloiden lääkäripalveluiden tuottamiseksi osana erikoissairaanhoidon palveluja Kokkolan kaupungille ja JYTA-alueelle. Samoin valmisteltiin pikkulapsipsykiatrisen toiminnan vakinaistamismalli. Hoitoprosessien kehittämisen kannalta keskeisin tulos oli RAI -järjestelmän käyttöön ottaminen niin akuutissa kuin kuntouttavissakin aikuisten psykiatriassa. Osasto 16 toimi valtakunnallisestikin edelläkävijänä järjestelmän käytössä. Hoidon porrastuksen edellytyksiä ja yhteistyötä parannettiin lisäämällä psykiatrian poliklinikan päivystysaikoja ja puhelinkonsultaatioaikoja terveyskeskuksille. Toimintavuonna edelleen suurin erillinen kehittämishanke oli Pohjanmaa -hanke, kolmen sairaanhoitopiirin laaja-alainen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke. Hanke kattaa terveyden edistämistyön, ehkäisevän työn, hoidon kehittämisen sekä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämisen. Pohjanmaa -hanke on yksi kolmesta kansallisesta mielenterveys- ja päihdetyön kärkihankkeesta. Lisäksi osallistuttiin kahteen vammaistyön kehittämishankkeeseen ja Kokkolan kaupungin hallinnoimaan Pohjanmaan päihdetyön kehittämisyksikköhankkeeseen.

23 Henkilöstö Toimintavuonna henkilöstötilanne pysyi pääosin hyvänä ja jopa parempi. Usean edellisvuoden tapaan erikoislääkärivajaus hankaloitti toimintaa koko vuoden ajan. Sairaanhoitajien saaminen sijaisuuksiin vaikeutui ja vaikutti kesäajan toiminnan suunnitteluun. Psykologien rekrytointitilanne parani ja sosiaalityöntekijöiden paikat olivat koko vuoden täytettynä. Pitkäaikainen lääkärivaje on kuormittanut lääkärikuntaa, mutta näkyy myös koko henkilökunnan työpaineena. Tulosalueen 17 erikoislääkärin virasta seitsemässä oli vuoden päättyessä vakinainen erikoislääkäri ja kuutta virkaa hoitamassa oli erikoistuva lääkäri, lisäksi käytettiin kahta osa-aikaista erikoislääkäriä ostopalveluna. Tulosalueen lääkärin viroista enää viidesosa oli vuoden ajan kokonaan täyttämättä (edellisenä vuonna neljäsosa). 21 Aikuispsykiatriaan erikoistuvat lääkärit osallistuivat Helsingin yliopiston ja Vaasan sairaanhoitopiirin erikoistumisohjelmaan. Lasten- ja nuorisopsykiatrien koulutuksen osalta jatkettiin yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Oulun yliopiston kanssa jatkettiin lääketieteen perusopintoihin liittyvää psykiatrian harjoittelua sairaalassamme. Koko henkilöstöä koskevista koulutuksista kattavin oli hallitun fyysisen rajoituksen (HFR) koulutus, joka toteutui suunnitellusti ja joka vuoden lopussa voitiin jo siirtää omien kouluttajien vastuulle. Jatkossa kaikki tulosalueen henkilöstöryhmät saavat viikon mittaisen työpaikkakoulutuksen sekä säännöllisen ylläpitokoulutuksen. Tämä lisää potilaiden ja henkilöstön turvallisuutta. Terapiaosaamisen kehittämiseksi jatkettin vuoteen 2010 ulottuvaa kehittämisohjelmaa. Entisten lisäksi vuoden aikana neljä työntekijää aloitti psykodynaamisen psykoterapeuttikoulutuksen. Pohjanmaa -hanke toteutti useita koulutuksia, pääosa liittyi masennuksen hoitoon tai samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman hoitoon. ERVA -alueen yhteinen psykiatrian kehittämishanke toteutti mm. strukturoitujen menetelmien koulutusta, RAI -järjestelmän käyttöönottoa sekä mahdollisti CANTAB -laitteiston hankinnan neuropsykiatrisiin tutkimuksiin. Mentorointi lisääntyi, työnohajuksen saatavuutta voitiin parantaa ja kehityskeskustelut toteutuivat kaikissa ammattiryhmissä ja yksiköissä kattavasti. Talousnäkökulma Toiminnan ja talouden kannalta uuteen rakennukseen siirtymisen myötä lisättiin suunnitellusti yksiköiden välistä yhteistyötä. Synergiahyötyä saatiin mm. sihteerityössä, vaikeahoitoisten potilaiden valvonnan, sekä osaamista lisäävän henkilöstökierron kautta. Osastojen välillä lisättiin myös koulutusyhteistyötä. Kun yksiköt ovat lähekkäin, voitiin myös lomakausien aikana paremmin turvata kaikkien yksiköiden lääkäripalvelut päivittäin. Kuva: Beda Koljonen

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uppgift / Tehtävä Schemat för beredningen i Österbotten Työlista valmistelulle

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla Vägkarta för beredningen i Österbotten LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uppgift / Tehtävä Vägkarta för beredningen i Österbotten Fortsatta åtgärder angående de nationella utredningarna

Lisätiedot

KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI

KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI KORT OM ÖSTERBOTTENS VÄLFÄRDSSTRATEGI Lyhyesti Pohjanmaan hyvinvointistrategiasta www.obotnia.fi facebook.com/obotnia VI UTGÅR FRÅN TANKEN ATT... Perusoletus on, että...det finns en direkt koppling mellan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 21 14.04.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 21 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-helmikuun 2015

Lisätiedot

Toimialan tilinpäätösennuste. Ennuste Rullaava 12 kk

Toimialan tilinpäätösennuste. Ennuste Rullaava 12 kk SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (1000 ) TA + lmr 2017 Ennuste Rullaava 12 kk Toimialan tilinpäätösennuste Toteuma 08/2017 tote % 12 kk toteumavertailu talousarvioon Sotehallinto TOIMINTATUOTOT YHT. - INKOMSTER

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info

tilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 14.3.2017 tilanne Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 20.3.2017 Mielenterveyspalvelujen järjestelyt/ PPSHP eteläinen alue Avo-osasto Oulaskankaan sairaalaan Nuorten tukitalo (Ylivieska)

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen

Äänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Äänekosken terveyskeskus Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Shp:n talousarvio 2018 Shp:n talousarviossa on Äänekosken osuus 22,425 miljoonaa euroa ( + 2,2 % verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen) Kaupungin raami

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Alkoholiohjelman toimintalinjat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 LARSMO NYKARLEBY PEDERSÖRE. Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby

EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 LARSMO NYKARLEBY PEDERSÖRE. Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 Tid / Aika: 27.5.2014 kl./klo 16.00 Plats / Paikka: Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby Närvarande / Läsnä: Sabah Samaletdin, ordf./pj

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukko 2. Avohoitokäynnit maakunnittain vuonna 2007, (ilman

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Huhtikuu 4/2017 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Yleistä vuodesta 2015 Sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi sairaalan 120. vuosi Sote-uudistus uudistui

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla

Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO BEREDNING AV LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjanmaalla www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Fas 1: Förberedelser Vaihe 1: Esivalmistelu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007 Sisällys 1 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 1.1 Asuntokuntien määrä ja koko 2 PERHEET 2.1 Perhetyyppi 2.2 Lapsiperheet 2.3 Perheiden äidinkieli Kuva: Ee-mailin toimitus

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA JA TALOUS Tilinpäätös Seutukuntaneuvottelut kevät 2010 Pekka Kylmänen Talousjohtaja

SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA JA TALOUS Tilinpäätös Seutukuntaneuvottelut kevät 2010 Pekka Kylmänen Talousjohtaja SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA JA TALOUS Tilinpäätös 2009 Seutukuntaneuvottelut kevät 2010 Pekka Kylmänen Talousjohtaja Painopistealueiden toteutuminen 2009 1. Palveluiden saatavuuden turvaaminen Palveluprosessien

Lisätiedot

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA 1. Johdanto Hyvinvointi vaikuttavuus tuottavuus ohjelman valmistelu alkoi syksyllä 2011, kun talousarvion valmistelun yhteydessä oli todettu,

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeus Åbo förvaltningsdomstol. Toimintakertomus 2016 Verksamhetsberättelse 2016

Turun hallinto-oikeus Åbo förvaltningsdomstol. Toimintakertomus 2016 Verksamhetsberättelse 2016 Turun hallinto-oikeus Åbo förvaltningsdomstol Toimintakertomus 2016 Verksamhetsberättelse 2016 SAATTEEKSI Vuonna 2016 Turun hallinto-oikeuteen saapui 1 772 asiaa. Hallinto-oikeus ratkaisi 1 880 asiaa.

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Mahdolliset olennaiset poikkeamat, epävarmuudet taloudessa tai toiminnassa:

Mahdolliset olennaiset poikkeamat, epävarmuudet taloudessa tai toiminnassa: SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (1000 ) TA + lmr 2016 Ennuste Rullaava 12 kk Toimialan tilinpäätösennuste Toteuma 08/2016 tote % 12 kk toteumavertailu talousarvioon Sotehallinto TOIMINTATUOTOT YHT. - INKOMSTER

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Kuntakierros 2015 Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Taloudesta v 2014 kuntalaskutuksen kasvuprosentiksi sallittiin 2,6%, toteuma 2,42% (LTA:sta TP:een) v 2015 kasvua voi olla 1 % (verrattuna v 2014 tp:een

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 484/2007 vp Mielenterveyspotilaiden hoitotakuun kehittäminen Eduskunnan puhemiehelle Operatiivisille ja somaattisille aloille sopiva hoitotakuu ei sovellu samalla tavalla psykiatriaan.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Parempi Arki. Väli-Suomen Kaste-hanke

Parempi Arki. Väli-Suomen Kaste-hanke Parempi Arki Väli-Suomen Kaste-hanke 1.3.2015 31.10.2017 Tausta 100 % Vem är dessa kunder? Och vad består kostnaderna av? 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ketä nämä asiakkaat ovat? Ja mistä koostuu palvelujen

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Jäsenkuntia 18, asukkaita n ( )

Jäsenkuntia 18, asukkaita n ( ) Jäsenkuntia 18, asukkaita n. 196 600 (1.1.2017) Organisaatio Valtuusto 47 edustajaa jäsenkunnista Yhtymähallitus valtuuston valitsema hallitus, jossa 9 jäsentä Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot