Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2008"

Transkriptio

1 Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2008 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikts samkommun

2 Kansikuva: A. Kotilan öljyvärimaalaus Vanha kylätie (Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin taidekokoelma) Toimitus: Beda Koljonen Käännös: Beda Koljonen Layout: Beda Koljonen

3 Katsaus vuoteen 2008 Kunta- ja palvelurakennehankkeessa alueella suunniteltujen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestely käynnistyi konkreettisesti vuoden aikana. Kuntayhtymän toiminnan laajeneminen Jokivarsien yhteistoiminta-alueen peruspalveluilla vaati runsaasti työtä varsinkin johtoryhmältä ja tukipalvelujen tulosalueelta. Perussopimuksen uusimiseen osallistuttiin yhdessä kuntien kanssa ja hallintosääntö uusittiin yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 1 Palvelujen tuotanto Palvelujen tuotanto jatkui pääosin entisessä laajuudessa. Hoitopäivien määrä kasvoi +3,2 % ja hoitojaksojen määrä aleni -1,8 %, keskimääräinen hoitoaika oli 4,8 vrk. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 11,8 %, josta osa selittyy yhteispäivysstyksen siirtymisellä kuntayhtymän toiminnaksi syyskuun alusta. Palvelujen tuotannon kannalta ongelmana oli jatkohoitopaikkojen riittämättömyys erityisesti Kokkolan kaupungissa, minkä seurauksena osastojen kuormitusaste nousi ajoittain jopa yli 100 %:iin ja aiheutti samalla lisätyövoiman tarvetta ja aiheutti samalla jatkohoitoa odottavista potilaista perittyjen lisähintapäivien voimakkaan kasvun. Tätä ongelmaa pahensi vielä keväällä pitkään sairaanhoitopiirissä ja Kokkolan terveyskeskussairaalassa jatkunut norovirus-epidemia. Hoitotakuutavoitteen saavuttamisessa edettiin siten, että vuoden lopussa yli puoli vuotta hoitoa odottavien määrä laski alle 20 potilaaseen. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin eri klinikoissa ylityönä ja ostopalveluina erityisiä jononpurkausprojekteja. Työvoimatilanne oli pääosin hyvä Kuva: Pekka Pokela Hoitajien virkoihin oli yleensä hyvin hakijoita, joistakin erityisosaajista on kuitenkin puutetta. Rekrytointiyksikön toiminta helpotti hoitajatilannetta erityisesti lomakausien aikana. Erikoislääkäritilanne oli koko talon tasolla vähintäänkin tyydyttävä ja monissa yksiköissä erinomainen. Joissakin yksiköissä oli kuitenkin edelleen vaikeuksia virkojen täyttämisessä ja ulkopuolisia konsultteja jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän. Erikoistuvista lääkäreistä oli pulaa konservatiivisella tulosalueella.

4 2 Taloudellisesti vuosi oli haasteel- linen Toimintamenojen kasvu osoittautui talousarviossa arvioitua suuremmaksi. Toimintamenojen kokonaiskasvu oli 9,6 %, henkilöstömenot kasvoivat 10,8 %, palvelujen ostot 5,7 %, piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset alenivat 5,9 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannukset kasvoivat 10,7 %. Taloudellisesti haasteellisin asia on ollut jäsenkuntien ulkopuolelle tapahtuvan palvelumyynnin väheneminen markkinointitoimenpiteistä huolimatta. Vuoden alussa otettiin käyttöön valmistuneet uudet psykiatrian tulosalueen tilat, toteutuneet kustannukset n euroa. Lisäksi käynnistettiin sairaalan laajennus 3 sisältäen uusina tiloina yhteispäivystyksen, päiväkirurgian ja dialyysin tilat sekä mm. ihotautipoliklinikan ja kipupoliklinikan tilat, ja kiinteistöyhtiö seitsikon toteuttamana laajennus 4 sisältäen keskusvaraston, valmistuskeittiön, apuvälinekeskuksen ja hallinnon tilat. Näiden kahden hankkeen yhteinen kustannusarvio on noin euroa. Sairaalan alueen paikoitustilanne on lähinnä rakennushankkeista johtuen ollut erittäin ongelmallinen ja suunniteltuna on paikoitustason rakentaminen, jota on taloudellisista syistä johtuen jouduttu siirtämään.

5 Översikt år 2008 Omorganiseringen av de i kommun- och servicestrukturprojektet planerade social- och hälsotjänsterna inleddes konkretiskt under året. Utvidgningen av samkommunens verksamhet att omfatta Älvdalarnas grundservice var mycket arbetskrävande speciellt för ledargruppen och stödtjänsterna. Förnyandet av grundavtalet gjordes i samarbete med kommunerna och förvaltningsstadgan förnyades i samarbete med personalens fackföreningar. 3 Produktionen av tjänster Produktionen av tjänsterna fortgick huvudsakligen i samma utsträckning som tidigare. Vårddagarna ökade med 3,2 % och vårdperioderna minskade med 1,8 %, den medellånga vårdtiden var 4,8 dygn. Besöken inom den öppna vården ökade med 11,8 %, vilket beror på att samjouren överfördes till samkommunens verksamhet i början av september. Bristen på platser för fortsatt vård, speciellt i Karleby, orsakade problem i serviceproduktionen, varför belastningsprocenten tidvis uppgick till över 100 % och medförde samtidigt behovet av mera arbetskraft och orsakade en kraftig ökning av vårddagarna med tilläggspris. Detta problem förvärrades ytterligare av norovirusepidemin, som fortsaatte långvarigt på våren i sjukvårdsdistriktet och Karleby hälsocentralsjukhus. Målsättningarna för uppnående av vårdgarantin fortskred så, att vid årsslutet hade antalet för patienter som köat över ett halvt år sjunkit till 20. Detta ändamål nåddes med hjälp av projekt på övertid och köptjänster för upplösande av köerna. Personalsresurserna var rätt goda Det fanns gott om sökanden till skötarvakanserna, men det rådde brist på vissa grupper med specialkompetens. Rekryteringsenhetens verksamhet underlättade skötarsituationen speciellt under semesterperioderna. Specialläkarsituationen var minst nöjaktig och i många enheter till och med utmärkt. Men det var fortfarande svårt att på vissa enheter få läkartjänsterna besatta och man var tvungen att använda konsulter mera än planerat. Inom det konservativa blocket var det brist på specialiserande läkare. Kuva: Pekka Pokela

6 Ekonomiskt var året utmanande 4 Ökningen av driftskostnaderna visade sig vara högre än beräknat. Driftskostnaderna ökade totalt med 9,6 %, personalkostnaderna med 10,8 %, inköp av tjänster 5,7 % och material-, tillbehörsoch varukostnaderna 10,7 %. Däremot sjönk kostnaderna för vård utanför distriktet med 5,9 %. Ekonomiskt sett var den mest utmanande saken att försäljningen av tjänster åt utomstående minskade trots marknadsföringen. Den nya psykiatriska byggnaden togs ibruk i början på året och kostnaderna för den var cirka euro. Dessutom inleddes byggverksamheten av utvidgning 3, som ger nya utrymmen åt samjouren, dagkirurgin och dialysen samt bl.a. hudpolikliniken och smärtpolikliniken och utvidgning 4, som förverkligas av fastighetsbolaget H- seitsikko, med utrymmen åt centrallagret, köket, hjälpmedelscentralen och administrationen. Dessa två projekt kostar cirka euro. På grund av byggandet har det rått stor brist sjukhusområdets parkeringsplatser och man har av ekonomiska skäl varit tvungen att skjuta upp byggandet av det planerade parkeringshuset. Kuva: Beda Koljonen Kuva: Beda Koljonen Kuva: Pekka Pokela

7 Jäsenkunnat ja palvelujen käyttö kunnittain Användning av tjänsterna kommunvis 5 Jäsenkunta As.luku PALVELUJEN KÄYTTÖ KUNNITTAIN Yleissairaanhoito Psykiatria Yl.sair.hoito + psykiatria Kehitysvamma-työ Hpv Som. Hpv/ 1000 as. Hoito-jaksot Som. Hoit. jaks./ 1000 as. Avoh.*) Avoh./ 1000 käynn. Som. as. Hpv psyk. Hoito-jaksot Psyk. **)Avoh. käynn. Psyk. Hpv yht. Hoito-jaksot yht. Avoh.*) käynn. yht. Keh.pkl käynnit Halsua Himanka Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Perho Toholampi Ullava Veteli Yhteensä v Alavieska Haapajärvi Kalajoki Nivala Reisjärvi Sievi Ylivieska Yhteensä v Muut v Kaikki yht v * )Kuntalaskutuksen perusteena olevat avohoitokäynnit **) Ei sisällä psykiatrista päivätoimintaa

8 Avohoitokäynnit/1000 as. jäsenkunnittain, yleissairaanhoito + psykiatria, Halsua Himanka Kannus Kaustine n Kokkola Kruunup yy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Perho Toholamp i Ullava Veteli K-PSHP v v v Hoitopäivät/1000 as. kunnittain, tammi-joulukuu 2006, 2007 ja Halsua Himanka Kannus Kaustine n Kokkola Kruunup yy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Perho Toholamp i Ullava Veteli K-PSHP v v v Avohoitokäynnit/1000 as. jäsenkunnittain, yleissairaanhoito + psykiatria, Halsua Himanka Kannus Kaustine n Kokkola Kruunup yy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Perho Toholamp i Ullava Veteli K-PSHP v v v

9 7 Kuntayhtymähallinto / Samkommunens förvaltning Valtuusto / Fullmäktige Kunta/Kommun Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Halsua/Halso Urho Möller Jari Penttilä Himanka/Himango Päiviö Niemelä Ulla Vähärautio Riitta A. Tilus Heikki Seppä Kannus Lauri Perttula Raila Vähähyyppä Erkki Ranto Anu Syrjälä Kaustinen/Kaustby Tuula Harju Pirkko Juoperi Seppo Seppä Seppo Kattilakoski Kokkola/Karleby Hannu Göös Anni Saalasti Mats Brandt Pekka Puolimatka Markku Pohjonen Arto Karhu Gun Maria Biskop Pentti Haimakainen Kruunupyy/Kronoby Bertel Björkqvist Christer Forsberg Susanne Hongell Britt-Marie Skuthälla Kälviä/Kelviå Tapani Hankaniemi Jaakko Kosonen Teppo Rekilä Mauri Salo Lestijärvi Paula Similä Aarre Similä Lohtaja/Lochteå Pentti Hyyppä Sari Isaksson-Maunula Perho Markku Göös Pirjo Arkkukangas Vuokko Möttönen Pentti Neuvonen Toholampi Hannu Kivelä Jorma Maunula Raija Määttälä Ulla-Riitta Harju Ullava Risto Sillanpää Kaija Keski-Rahkonen Veteli/Vetil Riitta Huusko Veijo Savolainen Leo Saari Anna-Liisa Möttönen Puheenjohtaja/Ordförande: Pentti Hyyppä I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Mats Brandt II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Tuula Harju III varapuheenjohtaja/iii viceordförande: Markku Pohjonen Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Marjatta Petäjävuori Kuva: Tapio Ruotsalainen Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt kaksi kokousta, 5.5. ja Kokouksissa käsiteltiin 24 asiaa. Fullmäktige har under verksamhetsåret hållit två sammanträden, 5.5. och och behandlat 24 ärenden.

10 8 Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Jari Kangasvieri Toholampi Hannu Kivelä Toholampi puh.joht./ordf. Jutta Urpilainen Kokkola/Karleby Jaana Pikkarainen-Haapasaari Kokkola/Karleby varapuh.joht./viceordf. Olli Joensuu Kannus Anne Perander Lohtaja/Lochteå Paula Pensaari Kokkola/Karleby Pekka Nurmi Kokkola/Karleby Aarre Similä Lestijärvi Riitta Huusko Veteli/Vetil Berit Haga Kruunupyy/Kronoby Stefan Högnabba Kruunupyy/Kronoby Merja Joutsen-Onnela Kokkola/Karleby Tuula Huhta Kokkola/Karleby Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 175 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Pajunpää, sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjän on toiminut talousjohtaja Marjatta Petäjävuori. Vid styrelsens sammanträden har förutom styrelsemedlemmarna deltagit fullmäktiges ordförande och viceordföranden. Styrelsen har under året hållit 12 sammanträden och behandlat 175 ärenden. Som föredragande har fungerat sjukvårdsdistriktets direktör Hannu Pajunpää, cheföverläkare Sakari Telimaa och administrativa överskötare Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Som protokollförare har fungerat ekonomidirektör Marjatta Petäjävuori. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Tapani Hankaniemi Kälviä/Kelviå Hannu Göös Kokkola/Karleby puh.joht./ordf. Bertil Björkqvist Kruunupyy/Kronoby Göran Björkgård Kokkola/Karleby varapuh.joht./viceordf. Ritva Hänninen Toholampi Satu Mikkonen Halsua/Halso Pirjo Arkkukangas Perho Mikko Borén Himanka/Himango Urho Möller Halsua/Halso Vuokko Möttönen Perho Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut JHTT Asko Vanhatupa Kälviältä, varalla JHTT Roger Nystedt Espoosta (Oy Audiator Ab) Kehitysvammahuollon neuvottelukunta Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Paula Pensaari Kokkola/Karleby Eija Rustén Kokkola/Karleby puh.joht./ordf. Tarja Oikarinen-Nybacka Kannus Sija Tikkanen Lohtaja/Lochteå varapuh.joht./viceordf. Silvo Mäkelä Toholampi Pentti Lahti Kokkola/Karleby Anna-Stina Kokko Veteli/Vetil Terttu Passoja Kokkola/Karleby Osmo Patana Kokkola/Karleby Torsti Ahola Kokkola/Karleby Sihteerinä on toiminut ylihoitaja Ulla Aspvik. Ruotsin kielen lautakunta/nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Bernhard Åström Kokkola/Karleby Jarl Wargh Kokkola/Karleby puh.joht./ordf. Peter Albäck Kruunupyy/Kronoby Ulf Finne Kokkola/Karleby varapuh.joht./viceordf. Carl-Johan Enroth Kruunupyy/Kronoby Anette Dahlvik Kruunupyy/Kronoby Helén Karrola Kokkola/Karleby Gerd Laxåback Kokkola/Karleby Barbro Bäck Kokkola/Karleby Einar Wargh Kokkola/Karleby Esittelijänä on toiminut ylilääkäri Roger Asplund ja sihteerinä johdon sihteeri Beda Koljonen Föredragande har varit överläkare Roger Asplund och sekreterare ledningens sekreterare Beda Koljonen

11 Sairaanhoidollinen toiminta Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa vaikuttavaa hoitoa Suomen bruttokansantuotteesta kuluu viimeisen OECD:n tilaston mukaan terveydenhuoltoon 7,5 %. USA:ssa vastaava luku on 15,3 % ja naapurimaassamme Ruotsissa 9,1 %. Viidentoista vuoden aikavälillä Suomi on ainoa OECD-maa, jossa bruttokansantuotteen terveydenhuollon osuus on laskenut. 9 Hoito on tehokasta STAKES on vuosia vertaillut sairaaloiden tuottavuutta ns. benchmarking-aineiston pohjalta. Aineisto kerätään sairaaloiden ilmoittamista hoitotiedoista (HILMO-rekisteri), tilinpäätöksistä ja kansaneläkelaitokselta saaduista tiedoista. Tuotoksia ovat mm. hoitopäivät, hoitojaksot ja leikkaukset. Ikä- ja sukupuolivakioidusti arvioiden panostetaan Keski-Pohjanmaalla erikoissairaanhoitoon maan keskiarvon mukaisesti. Toiminnallisesti keski-pohjanmaan sairaanhoitopiiri sijoittuu kuudenneksi 16 sairaanhoitopiirin vertailussa, eli panokseen nähden toiminta on ollut tehokasta. Hoito on myös vaikuttavaa STAKES:n toimesta on pyritty viime vuosina arvioimaan paitsi tehokkuutta myös annetun hoidon vaikuttavuutta, mikä potilaan näkökulmasta on olennaisin asia. On kehitetty ns. DONAU-kortit, joissa tautiryhmäkohtaisesti voidaan vertailla eri sairaaloiden antaman hoidon vaikuttavuutta. Useissa muuttujissa on huomioitu ikä- ja sukupuolivakiointi. Viimeiset selvitykset ovat vuodelta 2006 ja ne julkaistiin vuonna Näissä korteissa on mielenkiintoista luettavaa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käytettiin viidenneksi pienin resurssi aivoinfarktin hoitoon, mutta kuolleisuus tähän vaaralliseen sairauteen oli maan alhaisin. Rintasyövän hoitoon käytettiin hivenen vähemmän voimavaroja kuin maassa keskimäärin, mutta kuolleisuus oli maan alhaisin. Myöskin depression osalta tulokset olivat samansuuntaisia, hoitoon resursoitiin maata keskimäärin vähemmän, ja kuolleisuus oli maan toiseksi alhaisin. Sydän ja verisuonisairauksien hoitoon panostettiin keskimääräistä enemmän, mutta kuolleisuus oli selvästi alle maan keskiarvon. Voidaankin todeta, että panostukseen nähden (maan keskiarvo) on Keski-Pohjanmaan väeställe tuotettu vaikuttavaa hoitoa. Efeko Oy selvitti ns. PYLL-indeksin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. PYLL-indeksi on lyhenne englantilaisista sanoista Potential years of Life Lost, minkä voi kääntää suomeksi Menetetyt elinvuodet-indeksi. Indeksiä laskettaessa lähdetään siitä, että alueella menetetään aina henkistä pääomaa, kun henkilö kuolee alle 70 vuotiaana. Indeksin katsotaan kuvaavan yleisesti alueen hyvinvointia ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta. Maan keskiarvoon nähden PYLL-indeksi oli Keski-Pohjanmaalla 30 % parempi endokriinisten sairauksien (mm. diabetes), psykiatristen sairauksien (mm. depressio), hengityselinten sairauksien (mm. keuhkokuume), alkoholi käytön aiheuttamien sairauksien ja tapaturmien aiheuttamien kuolemien kohdalla. Syöpäsairauksien kohdalla indeksi oli 20 % ja sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla 10 % maan keskiarvoa parempi. Indeksi ei kuvaa tietenkään ainoastaan erikoissairaanhoidon laatua, vaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta alueella. PYLL-indeksin antamien tulosten perusteella Keski-Pohjanmaa asemoituu maan parhaiden maakuntien joukkoon. Voidaankin todeta, että Keski-Pohjanmaalla on tuotettu bruttokansantuotteen osuudella paitsi tehokasta myös vaikuttavaa hoitoa alueen väestölle. Kuva: Anne Yrjänä Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri

12 Verksamheten inom sjukvården 10 Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt producerar verksam vård Enligt OECD:s senaste statistik utgör hälsovården 7,5 % av Finlands bruttonationalprodukt. Motsvarande siffra i USA är 15,3 % och i grannlandet Sverige 9,1 %. Under en femton års tidsperiod är Finland det enda OECDlandet, där hälsovårdens andel av bruttonationalprodukten har sjunkit. Effektiv vård STAKES har i åratal jämfört sjukhusens produktivitet på basen av det sk. benchmarking-materialet. Materialet samlas från sjukhusens meddelade vårduppgifter (HILMO-registret), bokslut och uppgifter från folkpensionsanstalten. Materialet består av bl.a. vårddagar, vårdperioder och utförda operationer. Enligt jämförelserna mellan olika ålders- och könsgrupper satsar man i Mellersta Österbotten på den specialiserade sjukvården i samma mån som medeltalet. Verksamhetsmässigt placerar sig i jämförelsen Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikte på en sjätte plats av 16 sjukvårdsdistrikt, dvs om man beaktar insatsen har verksamheten varit mycket effektiv. Vården är också verksam STAKES har också under de senaste åren försökt värdera förutom effektivitet också den givna vårdens inverkan, vilket är mycket viktigt ur patientens synvinkel. Man har utvecklat sk. DONAU-kort, där man sjukdomsgruppsvis kan jämföra hur den givna vården inverkat på olika sjukhus. I de flesta variablerna har man beaktat ålders- och könsstandarderna. De senaste utredningarna är från år 2006 och de publicerades år Det finns många intressanta saker i dessa kort. I Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt använde man femte minsta resurser på vården av stroke, men dödligheten var landets lägsta. För vård av bröstcancer användes en aning mindre resruser än medeltalet, men dödligheten var landets lägsta. För depressionernas del var resultaten motsvariga, man ställde mindre resurser än medeltalet till förfogande, men dödligheten var landets näst minsta. För vård av hjärt- och blodkärlssjukdomar satsades mera än i medeltal, men dödligheten var klar under landets medeltal. Man kan alltså konstatera, att med beaktande av insatserna (landets medeltal) har man i Mellersta Österbotten producerat en vård med god inverkan åt befolkningen. Efeko Ab gjorde en sk. PYLL-index-utredning i Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt. PYLL-indexet är en engelsk förkortning (Potential year of Life Lost och kan översättas till Förlorade levnadsår-index. Vid uträknandet av indexet utgår man från att man på om rådet alltid förlorar mentalt kapital då en person avlider före han/hon fyllt 70 år. Indexet anses beskriva välfärden inom området och social- och hälsovårdsverksamheten. Jämfört med landets medeltal är PYLL-indexet i Mellersta Österbotten 30 % bättre när det gäller dödligheten inom endokriniska sjukdomar (t.ex. diabetes), psykiatriska sjukdomar (t.ex. depression), sjukdomar i andningsorganen (t.ex. lunginflammation), sjukdomar orsakade av alkoholförbrukning och olycksfall. Indexet för cancersjukdomar var 20 % högre och indexet för hjärt- och blodkärlssjukdomar var 10 % högre än medeltalet. Indexet beskriver inte endast kvaliteten på den specialiserade sjukvården utan omfattar social- och hälsovårdens verksamhet i sin helhet på området. Enligt resultaten från PYLL-indexet placerar sig Mellersta Österbotten bland de sex bästa landskapen i landet. Man kan alltså konstatera att man i Mellersta Österbotten med bruttonationalproduktens andel inte varit bara effektiv utan också gett vård åt befolkningen som haft god inverkan. Sakari Telimaa Cheföverläkare

13 Hoitotyön toimintakertomus Vuosi oli Hoitotyön johtoryhmän viides toimintavuosi. Koko keskussairaalan hoitotyön toimintaa ohjaa vuosittain toimenpidetasolle johtoryhmän johdolla laadittava hoitotyön toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma. Johtorymän jäsenet ovat sitoutuneita johtoryhmän toimintaan. Keskeistä on myös toiminta- ja laadunhallintaohjelman kehittämiskohteiden mukaan nimettyjen työryhmien työskentely ja niiden etenemisen seuranta ja raportointi johtoryhmälle. 11 Johtorymässä keskustellaan hoitotyön kehittämisen linjoista ja laajoista kysymyksistä sekä arvioidaan toimintasuunnitelman toteutumista. Kehittämisen idea on edelleen pienten askelten politiikka. Tärkeintä on, että hoitotyön kehittämisprosessi etenee suunnitelmallisesti yksiköissä. Henkilöstön ja osaaminen Ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisessä on tulosalueilla ja tulosyksiköissä edetty resurssien mukaan. Henkilökiertoon on panostettu kaikilla tulosalueilla. Asiasta valmistuneen raportin suositusten käyttöönoton valmistelua jatketaan koko organisaation tasolla. Eläkkeelle siirtyvien erityisosaajien tilalle on koulutettu ja perehdytetty uusia hoitajia toiminnan turvaamiseksi. Rekrytointiyksikön toiminta on todettu välttämättömäksi sijaisten rekrytoinnin ja koordinoinnin kannalta. Yksikön toiminta vakinaistetaan vuoden 2009 alussa. Sairaanhoitopiirin ja hoitotyön toimintaa esiteltiin mm. sairaanhoitajapäivillä. Jokainen työntekijä luo positiivista kuvaa keskussairaalasta uuden työntekijän vastaanottamisessa, perehdytyksessä ja mentoroinnissa. Prosessit ja rakenteet Hoitotyön kirjallisen raportoinnin kehittäminen on ollut kehittämiskohteena useana vuonna. Konservatiivisen tulosalueen vuodeosastot siirtyivät kaikki kirjallisen raportointiin toimintavuoden aikana. Myös muilla tulosalueilla raportointikäytännöistä on keskusteltu ja käytäntöjä arvioitu. Hoitotyön arviointi poliklinikoilla - projektin loppuraportti ja toimenpide-ehdotukset on laadittu. Asiakkaat Evidenssiin perustuvaa hoitotyötä on viety eteenpäin monitahoisesti. Aiheeseen liittyvä uusintakysely osastonhoitajille toteutui ja raportin pohjalta on keskusteltu työn edelleen kehittämiseksi. Valmistuneet lääkehoidon suunnitelmat on koottu positiivisina ja niitä on sovellettu käytäntöön. Lääkepoikkeamailmoituksia on tehty vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suuren työpanoksen työryhmältä vaatinut hoitotyön suositus potilaan ohjauksesta valmistui aikataulun mukaisesti. Suosituksen soveltamista käytäntöön jatketaan seuraavina vuosina. Opiskelijaohjauksen arviointia on kehitetty yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Opiskelijat, opettajat ja ohjaajat palauttivat sähköisiä arviointeja aikaisempaa vuotta enemmän. Kuva: Anne Yrjänä Talous ja vaikuttavuus Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen ja hoitotyön luokituksen kehittämisessä edettiin aikataulun mukaisesti. Koulutusta asiasta on järjestetty runsaasti ja jokaiselle tulosalueelle on koulutettu pääkäyttäjät. Hoitokertomusten käyttöönotto alkaa tammikuussa Psykiatrian osastoilla on jatkettu RAI MH pilotointia ja RAI ESP:n pilotointi aloitettiin marraskuussa. HOLA -Keski-Pohjanmaa-hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hoitotyön alueellinen johtoryhmä käynnisti hoitotyön strategian laatiminen vuosille

14 Vårdarbetets årsberättelse 12 Året var Vårdarbetets ledningsgrupps femte verksamhets-år. Ledningsgruppens årligen utarbetade verksamhets- och kvalitetsledningsplan handleder centralsjukhusets vårdarbete. Ledningsgruppens medlemmar är bundna till gruppens verksamhet. Viktigt är också arbetsgruppernas arbete för utvecklingsprojekten i verksamhets- och kvalitetsledingsplanen och deras uppföljning samt rapporteringen åt ledningsgruppen. Ledningsgruppen diskuterar om linjerna för utvecklandet av vårdarbetet och stora frågor samt värderar verksamhetsplanens förverkligande. Utvecklingsarbetets ideologi baserar sig på små steg framåt. Viktigast är, att utvecklingsprocessen framskrider planenligt i enheterna. Personalen och kunnandet Utvecklingsarbetet för värdering av det yrkesmässiga kunnandet har på de olika blocken och i resultatenheterna skett med beaktande av resurserna. Alla block har satsat på arbetsrotation. Förberedelserna för ibruktagandet av rekommendationerna i den färska rapporten om arbetsrotation fortsätter på alla nivåer inom organisationen. Man har skolat och rekryterat nya vårdare att ersätta den yrkesskickliga personalen som går i pension. Man har konstaterat, ett rekryteringsenhetens verksamhet är absolut nödvändig med tanke på rekrytering och koordinering av vikarier. Enhetens verksamhet blir permanent från början av Sjukvårdsdistriktet och vårdarbetet presenterades bl.a. på sjukskötardagarna. Varje arbetare skapar en positiv bild av centralsjukhuset vid mottagandet och rekryteringen av ny arbetare. Processer och strukturer Utvecklandet av vårdarbetets skriftliga rapportering har varit ett prioriterat område i flera år. Alla bäddavdelningar inom det konservativa blocket övergick till skriftlig rapportering under året. Man har också diskuterat och värderat metoderna om rapporteringspraxisen på de övriga blocken. En slutrapport och förslag till åtgärder har utarbetats i projektet för vårdarbetets värdering på poliklinikerna. Kunderna Det evidensinriktade vårdarbetet har framskridit på många håll. En ny enkät angående ärendet förverkligades åt avdelningsskötarna och på basen av rapporten har man diskuterat utveckligsarbetet i fortsättningen. De färdigställda planerna för medicinering har man erfarit som positiva och man har tillämpat dem i praktiken. Anmälningar om medicinavvikelser har gjorts färre än föregående år. Vårdarbetes rekommendationer för patienthandledning, som krävde stor arbetsinsats av arbetsgruppen, blev färdiga enligt tidtabellen. Tillämpningen av rekommendationerna i praktiken fortsätter de följande åren. Värderingen av handledningen åt studerande har utvecklats i samarbete med undervisningsorganisationerna. Studeranden, lärarna och handledarna returnerade elektroniskt flera värderingar än föregående år. Ekonomi och effektivitet För utveckling av vårdarbetets strukturerade anteckningar och vårdarbetets klassificering forsatte man enligt tidtabellen. Det ordnades många skolningstillfällen och varje block fick skolade huvudanvändare. Vårdberättelsen tas ibruk i januari På de psykiatriska avdelningarna fortsatte RAI MH piloteringen och RAI ESP:s pilotering började i november. HOLA -Mellersta Österbotten-projektet har fortgått enligt planerna. Vårdarbetets regionala ledningsgrupp inledde utarbetandet av vårdarbetets strategi för åren

15 Kehittämishankkeet Sairaanhoitopiirin kehittämistyötä tehdään kehittämishankkeiden avulla. Projektit ja hankkeet voivat hakea toiminnan ylläpitoon rahaa, jota varataan budjettiin tietty määrä joka vuosi. Riittävä kehittämisresurssi on koettu tarpeelliseksi tietojärjestelmien sisäänajoon ja organisaation laajenemisen hallintaan. 13 Vuoden 2008 kehittämishankkeet olivat osin alkaneet jo edellisvuonna, mutta uusiakin hankkeita aloitettiin, joskin edellisvuotta hieman vähemmän. Lähes kaikki aloitetut hankkeet olivat kumppanuushankkeita, joiden teemoina olivat terveyden edistäminen, osaamisen kehittäminen, uudet palvelut sekä markkinointi. Aikaisemmin aloitetut hankkeet keskittyivät mm. mielenterveysja päihdetyön, hoitotyön ja tietotekniikan kehittämiseen. Alueellinen apuvälinekeskus valmisteluhankkeessa keskityttiin ongelmiin, joita liittyi vuoden 2010 alussa täysmittaisesti alkavan apuvälinepalvelun kehittämiseen. Vuoden 2007 lopulla alkanut HOLAhanke keskittyi laajavastuisten sairaanhoitjien kouluttamiseen yhteispäivystyksen ja hoitajavastaanoton tarpeisiin. Osaamista kehitettiin myös KAMU-2 -projektissa, jossa valtakunnalliseesti kehitettyjä kehitysvammaalan malleja otettiin käyttöön. Päihdetyötä esitettiin Paikallinen päihdepolitiikka terveyden edistäjänä -hankkeella, joka keskittyy ennaltaehkäisyn, yhteistyön ja päihdehaittojen vähentämisen käytännön toteuttamiseen. Jo aikaisemmin alkanut Pohjanmaa II -hanke keskittyi alueen väestön hyvinvoinnin edistämiseen paneutumalla mielenterveys- ja päihdetyöhön. Maakunnallista viestintää vetovoimaa kehittävä NYT TUU (NYT 2) -hanke oli mukana maakunnallisissa ja kansallisissa tapahtumissa, tavoitteenaan lisätä Keski- Pohjanmaa tunnettavuutta. Tietotekniikkaa, tietoverkkoja ja uusia innovaatioita tuotiin hoitotyöhön mukaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen hallinnoimilla INNOHAAVA ja WEL- MED LABs -hankkeilla. Hankkeille on yhteistä tiedonkeruumenetelmien ja tietovarastojen kehittäminen. WELMED LABs on rakentanut testauslaboratorion toimintakyvyn, tasapainon, lihasvoiman ja kunnon arvioimiseksi. Sairaanhoitopiiri on mukana valtakunnallisessa Kansalaisen terveyskirjastohankkeessa, jossa Suomen kansalaisilla on mahdollista tarkastaa omat terveystietonsa mistä ja milloin tahansa. Hanke määrittelee ja suunnittelee toteuttamismallin. Kuva: Anne Yrjänä

16 Utvecklingsprojekt 14 Sjukvårdsdistriktets utvecklingsarbete görs med hjälp av olika utvecklingsprojekt. Projekten kan ansöka om finansiering, som årligen budjeteras, för upprätthållande av verksamheten. Man har erfarit, att man behöver tillräckligt med resurser för att införa datasystem och behärska den utvidgade organisationen. Årets utvecklingsprojekt hade delvist börjat redan år 2007, men också nya projekt inleddes. Nästan alla påbörjade projekt var samarbetsprojekt, vars teman var befrämjande av hälsan, utvecklande av yrkeskunnande, ny service och marknadsföring. Tidigare påbörjade projekt koncentrerade sig bl.a. på utvecklandet av mental- och missbrukarvård, vårdarbete ochdatateknik. Projektet för förbedelserna till en regional hjälpmedelscentral koncentrerade sig på problem, som utvecklandet av hjälpmedelsservicen som startar i början på 2010 fört med sig. HOLA-projektet som började år 2007 koncentrerade sig på skolning av specialutbildade sjukskötare till samjouren och skötarmottagning. KAMU-2 projektet utvecklade kunnandet, där man tog ibruk riksomfattande utvecklade modeller inom omsorgen av utvecklingshämmade. Arbetet inom missbrukarvården befrämjades via Lokala missbrukarpolitik att befrämja hälsan -projektet, som koncentrerar sig på att i praktiken förebygga, samarbeta och minska de skador som rusmedlen medför. Pohjanmaa II-projektet, som började tidigare koncentrerade sig på befrämjandet av befolkningens välfärd inom distriktet genom fördjupa sig i arbetet för mental- och missbrukarvård. NYT TUU (NYT 2)-projektet för utvecklande av den lanskapliga dragkraften deltog i evenemang på landskaplig och nationell nivå. Målsättningen är att göra Mellersta Österbottens mera känd. Datatekniken, datanäten och nya innovationer medtogs i vårdarbetet via INNOHAAVA och WELMED LABs projekten, som administreras av universitetscentralen Chydenius. Gemensamt för projekten är att utveckla metoder för datainsamling och datalager. WELMED LABs har byggt ett testlaboratorium för att värdera handlingskraften, balansen, muskelstyrkan och konditionen. Sjukvårdsdistriktet deltog i det riksomfattande projektet för Medborgarens hälsobibliotek, som gör det möjligt för Finlands medborgare att granska sina egna hälsouppgifter var och när som helst. Projektet definierar och planerar en modell.

17 Konservatiivinen tulosalue Asiakasnäkökulma 15 Toiminta-ajatuksena tulosalueella edelleen on avopainotteisen erikoissairaanhoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon ja muiden toimijatahojen kanssa. Hoitotakuun piiriin kuuluvat potilaat pystyttiin tutkimaan ja hoitamaan pääosin tavoiteajassa, mutta hoitotakuu ei täysin esim. uniapneapotilailla. Tavoitteitten saavuttamiseksi käynnistettiin lisätyö-ves -projekteja eri poliklinikoilla. Pisimmät jonotusajat edelleen ensikäynneille ovat kardiologian ja reumatologian alalla. Huonon lääkäritilanteen vuoksi ulkopuolisia asiantuntija-/erikoislääkäreitä palkattiin edellisvuotta enemmän. Evidenssiin perustuva hoitotyö on toteutunut osittain osastoilla. Hoitajat ovat käyneet runsaasti oman asiantuntijuusalueensa koulutuksissa. Vastuuyksiköissä koulutuksen vastuuhenkilöt nimetty. Prosessit ja rakenteet Poliklinikkakäyntejä oli yhteensä , lisäystä 2,2 %. Lyhythoitopalveluja 797, lisäys 10,1 %. Uusintakäyntejä oli yhteensä Vuoden aikana tulosalueella oli käytettävissä 66 vuodepaikkaa. Hoitopäiviä kertyi koko tulosalueen alueella , lisäystä 4,6 % edelliseen vuoteen nähden. Hoitopäivien lukumäärä lisääntyi erityisesti osastolla 12, 13,5 % (5851/5160). Vastaavasti hoitojaksoissa lievää vähentymistä, keskimääräinen hoitoaika vuodeosastolla 8 oli 3,8 vuorokautta ja 5,8 vuorokautta osastolla 4 sekä 5,4 vuorokautta osastolla 12. Kuormitusprosentti koko tulosalueella oli 92,9 %, sulut huomioon ottaen. Kuormitusprosentti neurologisella osastolla 12 oli sulut huomioon ottaen 100,4 %, 89,4 % osastolla 4 ja 91,6 % osastolla 8. Lisähinnalliset hoitopäivät lisääntyivät huomattavasti edelliseen vuoteen nähden ollen nyt yhteensä 938 hoitopäivää, edellisenä vuonna 371. Tämän selittää valtaosin jonottamiset Kokkolan terveyskeskuksen vuodeosastolle ja toisaalta noro-virusepidemiat. Sepelvaltimoitten varjoainekuvauksia tehtiin yhteensä 553 kappaletta, pallokatetrilaajennuksia ja tähän liittyviä stenttauksia yhteensä 183, tahdistimien ensiasennuksia yhteensä 52, näistä 4 rytmihäiriötahdistinta (ICD). Ainoastaan 6 % angioplastioista tehtiin oman sairaalan ulkopuolella (päivystys/lomat). Ohitusleikkausten määrä väheni edelleen 35/vuosi 2008, sen sijaan läppäleikkausten määrä lievässä nousussa 10 tapausta/vuosi Piirin ulkopuolelle kardiologisia palveluita kokonaismäärästä suoritettiin yli 10 %. Kuva: Beda Koljonen Ihotautipoliklinikalla käynneistä 18 % tuli Pietarsaaren ja Kalajokilaakson sopimuskunnista. 74 % lähetteistä koski varsinaisia jäsenkuntia, loput olivat kokonaan ulkopaikkakuntalaisia tai ilman lähetteitä päivystykseen tulleita. 14 % tuloista tuli jäsenkuntien ulkopuolelta.

18 16 Vuosi on ollut ensimmäinen yhteinen toimintavuosi fysiatriassa ja kuntoutuspalveluissa. Loppuvuodesta aloitettiin alueellisen apuvälinekeskuksen kehittämiseen tähtäävä projekti. Yhteistyötä tehdään JYTA-alueen ja Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Tarkoituksena on, että lääkinnälliset apuvälineet keskitetään apuvälinekeskukseen. Henkilöstönäkökulma Lääkäritilanne on ollut epätyydyttävä erityisesti sisätautiklinikassa, 15 virasta täytettynä 11 vakinaisesti, näistäkin 2 ollut äitiyslomalla. Noin 2 erikoislääkärin työpanos erityisesti poliklinikalla on hoidettu ulkopuolisten erikoislääkäreitten/asiantuntijalääkäreitten toimesta. Samoin päivystystoiminnassa on jouduttu tarvautumaan ulkopuolisiin päivystäjiin, ns. päivystysrinkiin. Neurologian yksikössä on samoin ainoastaan 25 % erikoislääkärin viroista täytettynä. Jonkain kuukautena ainoastaan 40 % lääkärityövoimasta on käytössä. Neurologian poliklinikalla on turvauduttu konsultoiviin lääkäripalveluihin. Hoitohenkilökunnasta osalla on pitkiä sairauslomia, samoin määräaikais-, eläkeläisten sekä osa-aikaeläkeläisten osuus on kasvanut. Suunnitellut sairauslomat ovat olleet pitkiä ja johtuneet mm. suunnitelluista leikkauksista. Osastolla 4 ja 8 on suoritettu Työplussan toimesta Tikka-haastattelu, työkuormituksen arviointi. Tuloksen raportit on esitelty osastoilla ja näitten suositusten pohjalta käynnistetty työryhmät vastuuyksikössä korjausehdotusten toteuttamiseksi. Konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilökunnan resursseja suunnattiin potilasmäärien ja henkilöstön mitoituksen mukaisesti. Runsaasti tarkkailua ja hoitoa vaativien potilaitten vuoksi on jouduttu palkkaamaan ylimääräisiä työntekijöitä. Jatkossa on syytä koko sairaalan tasolla selvittää, onko syytä perustaa tehostetun valvonnan yksikkö hoidon tehostamiseksi ja henkilöstöresurssien optimoimiseksi. Talousnäkökulma Toimintatuotot tulosalueella olivat yhteensä euroa, josta lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli euroa, lisäys 6,1 %. Poistojen jälkeen tulos on euroa positiivinen. Sisäiset tuotot olivat euroa, lisäystä 14,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintamenot olivat yhteensä euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 3,8 %. Siis toimintamenoissa sisäisesti vyörytetyt menot lisääntyivät 10,7 % ollen nyt euroa. Sairaalan ulkopuolinen hoito lisääntyi euroa edelliseen vuoteen verrattuna, lisäystä 23 %, kokonaissumman ollessa euroa. Syynä ovat kalliit elinsiirrot. Samoin apteekkikustannuksissa on 15,5 %:n nousu edelliseen vuoteen nähden, johtuen kalliista solusalpaajahoidoista ja biologisten lääkkeiden käytöstä.

19 Operatiivinen tulosalue Vuosi oli operatiivisella tulosalueella monien uusien toimintamallien käyttöönottoa ja suunnittelua. Yksi suurimmista muutoksista oli perusterveydenhuollon päivystyksen tuleminen syyskuun alusta kokonaan erikoissairaanhoidon toiminnaksi, mikä on uusi toimintamalli koko maassa. Se merkitsi mm. sopimista ulkoistetusta lääkäripäivystyksestä, itsenäisesti vastaanottavien päivystävien sairaanhoitajien kouluttamista ja 13 uuden määräaikaisen viran perustamista. Yhteispäivystys on lähtenyt käyntiin varsin hyvin. Suurimmat ongelmat johtuvat lääkäripulasta, joka koskee myös keikkafirmoja. 17 Toinen merkittävä muutos on hoidonvarauksen keskittäminen hoidonvaraajille ja leiko-toiminnan aloittaminen. Toisen hoidonvaraajan toimen perustamisen myötä on potilaiden kutsuminen saatu pois kuormittamasta osastoja ja siten vapautettua työvoimaa leiko-toimintaan, jolloin suuri osa potilaista voi tulla sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna. Potilaat ovat olleet tyytyväisiä toimintamalliin. Näin on saatu myös pienennettyä osastojen kuormitusta, kun hoitojaksosta jää yksi päivä pois. Paitsi päivystyksessä myös muissa yksiköissä ovat alkaneet vähitellen lisääntyä laajavastuisten sairaanhoitajien vastaanotot. Gynekologialla sonografiahoitajat tekevät sikiöseulontojua, silmäklinikassa hoitaja pitää mm. karsastuspoliklinikkaa, ortopedialla toimii proteesihoitaja. Uusia toimintamalleja tulee myös uudisrakentamisen ja remonttien mukana. Ensimmäisenä tulee korvatautien leikkaustoiminta siirtymään päiväkirurgiseen yksikköön uusien tilojen valmistuessa. Suunnitteilla on myös silmätautien ja korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikoiden yhdistyminen ais-tinelinpoliklinikaksi. Näiden molempien muutosten suunnittelu on jo käynnissä. Ongelmia toimintaan on tuottanut jatkohoitopaikkojen puute Kokkolan seudulla, mikä on kuormittanut osastoja. Tähän on liittynyt myös Noro-epidemiat, mitkä ovat estäneet potilaiden siirrot ja aiheuttaneet elektiivisen toiminnan peruutuksia. Elektiivisiä leikkauksia piti peruuttaa myös elokuussa leikkausosaston kosteusongelmien takia. Erikoislääkäripula on ollut ajoittain kirurgialla ja anestesiaosastolla. Lisäksi onkologian ylilääkäri irtisanoutui äkillisesti kesäkuussa, minkä takia syöpätautien poliklinikan toiminta oli konsultoivien onkologien varassa loppuvuoden. Hoitohenkilöstöstä on ollut pulaa erityisesti lomien aikana. Tuloslaskelman mukaan operatiivisella tulosalueella tuli ylijäämää euroa. Toimintakuluissa henkilöstömenoissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 10,6 %, mistä osan selittää useat ylimääräiset hoitoringit, joita tarvittiin eristyspotilaiden ja huonokuntoisten hoitoon. Piirin ulkopuolinen hoito ylittyi eniten, eli eurolla. Apteekkitarvikkeet pysyivät budjetissa, mutta määräraha oli korotettu lääkkeiden kallistumisen takia, minkä takia nousua määrärahassa edelliseen vuoteen verrattuna oli 19,3 %. Leikkausten lukumäärä pysyi samalla tasolla kuin aiemmin huolimatta ajoittaisesta lääkäripulasta, noro-epidemiasta ja kes- Kuva: Anne Yrjänä

20 18 kusleikkaussalin kosteusongelmasta. Polven ja lonkan endoproteesileikkauksia tehtiin ennätysmäärä. Osastojen kuormitus nousi 86,2 %:iin, minkä selittää huono jatkohoitopaikkatilanne Kokkolan seudulla. Tämä selittää osittain myös hoitojaksojen määrän lievän laskun. Sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät selvästi, 17,6 prosentilla. Hoitotakuu toteutuu, mutta ongelmia on ortopediassa ja kuulontutkimuksessa. Ortopediassa pisimmät jonot ovat endoproteesileikkauksiin, polven ja olkapään tähystysleikkauksiin ja poliklinikalle.

21 Psykiatrian tulosaslue Asiakasnäkökulma 19 Toimintavuoden keskeisiä tavoitteita olivat uusien sairaalatilojen käyttöön ottaminen ja toimintatapojen arviointi palvelujen käyttäjien tarvetta vastaavaksi, hoitoon pääsemisen turvaaminen määräajoissa sekä häiriöiden ehkäisyä sekä hoitoa koskevien tietojen parempi saatavuus mm. internetin ja Pohjanmaa -hankeen viestinnän kautta. Psykiatrisen hoidon kysyntä kasvoi kaikissa ikäryhmissä. Erityisen selvästi lähetteet lisääntyivät nuorten osalta. Sekä avohoidon käyntimäärät, asiakasmäärät että sairaalahoidon hoitojaksot ja hoitopäivät lisääntyivät. Osittain potilaspaine heijasti toiminnallisia ongelmia perusterveydenhuollossa, mutta myös erikoissairaanhoitoon kuuluvien potilaiden määrä kasvoi. Päihdesairauksiin liittyvä hoito lisääntyi edelleen. Potilaat pääsivät psykiatriseen hoitoon pääosin lain ja asetusten mukaisten kriteerien rajoissa. Vaikeuksia oli nuorisopsykiatristen potilaiden tutkimusten aloittamisessa kolmen viikon puitteissa, lastenpsykiatrisen polikliinisen hoidon turvaamisessa tutkimuksen jälkeen sekä aikuisten neuropsykiatrisissa tutkimuksissa. Lisäksi aikuisten osastojen kuormitusaste oli koko vuoden korkea ja vuoden aikana oli kuormituspiikkejä, jolloin osastoille ei voitu ottaa enää potilaita. Kehitysvammaisten palveluissa sekä uusien asiakkaiden määrä että hoitopäivämäärä ja asumisyksiköiden kuormitusaste nousivat. Asiakastyytyväisyys kartoitettiin noin puolessa tulosalueen yksiköistä. Kyselyjen tulokset olivat edellisten vuosien tapaan varsin myönteiset. Uudet tilat saivat kiitosta niin potilailta, omaisilta kuin henkilökunnaltakin. Pohjanmaa -hankkeen väestökampanja tiedotti mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyydestä ja sillä vähennettiin palvelujen käyttöön liittyvää kielteisiä asenteita. Kampanja sai myönteisen vastaanoton väestöltä, mediassa ja potilailta. Pohjanmaa -hankkeessa internet -sivustolla lisättiin väestölle tarkoitettua tietoa ongelmista ja palveluista. Niistä tiedottaminen yhdistettiin väestökampanjaan. Prosessit ja rakenteet Toimintavuoden alkaessa avattiin psykiatrian yksikön uudet toimitilat. Ennen toiminnan aloittamista järjestetyissä kahdessa avoimien ovien päivässä yli tuhat vierailijaa tutustui uusiin tiloihin. Tilat osoittautuivat toimiviksi ja käyttöönotossa ilmeni vain vähäisiä ongelmia. Tilojen uudistamiseen liitetyt toiminnalliset muutokset toteutuivat. Uusien tilojen myötä pitkän aikavälin tavoitteena oleva sairaalahoidon lyhentäminen ja avohoito toteutui osittain. Hoitoajat lyhenivät etenkin osastolla 16, jonka luonne Kuva: Beda Koljonen

22 20 muuttui suunnitellusti pitkän kuntoutuksen osastosta subakuutiksi osastoksi. Osaston hoitojaksojen määrä lisääntyi erittäin merkittävästi. Tämä merkitsi suurta muutosta osaston toiminnassa siihen suuntaan, jota entiset tilat eivät sallineet. Toisaalta tämä muodostaa haasteen pidemmän kuntoutuksen turvaamiselle avokuntoutuksena. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastojen tilat osoittautuivat toimiviksi. Nuoriso-osaston käyttöaste nousi neljänneksellä ilman paikkaluvun ja vakituisen henkilökunnan lisäystä. Psykiatrian yksikön uusien tilojen soveltuvuus ja toimivuus arvioitiin lisäksi Länsi-Suomen lääninhallituksen tarkastuskäynnillä lokakuussa. Kehitysvammatyössä lisättiin palvelujen tarjoamista kunnissa. Maakunnallista suunnitelmaa kuntayhtymän ja kuntien palvelujen profiloimiseksi ei tehty, mutta käytännössä Maria-Katariinan yksikkö profiloitui entistä selvemmin erityisen vaativan hoidon sekä vaativan intervallihoidon paikaksi. Fysioterapiapalveluiden turvaaminen psykiatrisille potilaille sekä kehitysvammaisille tarpeen mukaisesti ei toteutunut lainkaan. Tehtävään ei perustettu vakanssia eikä fysioterapiayksiköstä palvelutarpeisiin vastattu. Vuoden aikana eivät toteutuneet opiskelijoiden mielenterveystyön selvitystyö eikä aluepoliklinikoiden toiminnan kehittäminen lasten ja nuorten vastaanottojen osalta. Näitä tavoitteita sekä yhteistyötä perheneuvoloiden kanssa ei voitu työstää alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen uudistuksen viivästymisen vuoksi, koska niin kaupungin kuin JYTA-alueenkin osalta vastuuhenkilöt nimettiin niin myöhään, ettei toimista ehditty sopia. Vuoden lopussa valmisteltiin kuitenkin malli perheneuvoloiden lääkäripalveluiden tuottamiseksi osana erikoissairaanhoidon palveluja Kokkolan kaupungille ja JYTA-alueelle. Samoin valmisteltiin pikkulapsipsykiatrisen toiminnan vakinaistamismalli. Hoitoprosessien kehittämisen kannalta keskeisin tulos oli RAI -järjestelmän käyttöön ottaminen niin akuutissa kuin kuntouttavissakin aikuisten psykiatriassa. Osasto 16 toimi valtakunnallisestikin edelläkävijänä järjestelmän käytössä. Hoidon porrastuksen edellytyksiä ja yhteistyötä parannettiin lisäämällä psykiatrian poliklinikan päivystysaikoja ja puhelinkonsultaatioaikoja terveyskeskuksille. Toimintavuonna edelleen suurin erillinen kehittämishanke oli Pohjanmaa -hanke, kolmen sairaanhoitopiirin laaja-alainen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke. Hanke kattaa terveyden edistämistyön, ehkäisevän työn, hoidon kehittämisen sekä kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämisen. Pohjanmaa -hanke on yksi kolmesta kansallisesta mielenterveys- ja päihdetyön kärkihankkeesta. Lisäksi osallistuttiin kahteen vammaistyön kehittämishankkeeseen ja Kokkolan kaupungin hallinnoimaan Pohjanmaan päihdetyön kehittämisyksikköhankkeeseen.

23 Henkilöstö Toimintavuonna henkilöstötilanne pysyi pääosin hyvänä ja jopa parempi. Usean edellisvuoden tapaan erikoislääkärivajaus hankaloitti toimintaa koko vuoden ajan. Sairaanhoitajien saaminen sijaisuuksiin vaikeutui ja vaikutti kesäajan toiminnan suunnitteluun. Psykologien rekrytointitilanne parani ja sosiaalityöntekijöiden paikat olivat koko vuoden täytettynä. Pitkäaikainen lääkärivaje on kuormittanut lääkärikuntaa, mutta näkyy myös koko henkilökunnan työpaineena. Tulosalueen 17 erikoislääkärin virasta seitsemässä oli vuoden päättyessä vakinainen erikoislääkäri ja kuutta virkaa hoitamassa oli erikoistuva lääkäri, lisäksi käytettiin kahta osa-aikaista erikoislääkäriä ostopalveluna. Tulosalueen lääkärin viroista enää viidesosa oli vuoden ajan kokonaan täyttämättä (edellisenä vuonna neljäsosa). 21 Aikuispsykiatriaan erikoistuvat lääkärit osallistuivat Helsingin yliopiston ja Vaasan sairaanhoitopiirin erikoistumisohjelmaan. Lasten- ja nuorisopsykiatrien koulutuksen osalta jatkettiin yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Oulun yliopiston kanssa jatkettiin lääketieteen perusopintoihin liittyvää psykiatrian harjoittelua sairaalassamme. Koko henkilöstöä koskevista koulutuksista kattavin oli hallitun fyysisen rajoituksen (HFR) koulutus, joka toteutui suunnitellusti ja joka vuoden lopussa voitiin jo siirtää omien kouluttajien vastuulle. Jatkossa kaikki tulosalueen henkilöstöryhmät saavat viikon mittaisen työpaikkakoulutuksen sekä säännöllisen ylläpitokoulutuksen. Tämä lisää potilaiden ja henkilöstön turvallisuutta. Terapiaosaamisen kehittämiseksi jatkettin vuoteen 2010 ulottuvaa kehittämisohjelmaa. Entisten lisäksi vuoden aikana neljä työntekijää aloitti psykodynaamisen psykoterapeuttikoulutuksen. Pohjanmaa -hanke toteutti useita koulutuksia, pääosa liittyi masennuksen hoitoon tai samanaikaisen mielenterveys- ja päihdeongelman hoitoon. ERVA -alueen yhteinen psykiatrian kehittämishanke toteutti mm. strukturoitujen menetelmien koulutusta, RAI -järjestelmän käyttöönottoa sekä mahdollisti CANTAB -laitteiston hankinnan neuropsykiatrisiin tutkimuksiin. Mentorointi lisääntyi, työnohajuksen saatavuutta voitiin parantaa ja kehityskeskustelut toteutuivat kaikissa ammattiryhmissä ja yksiköissä kattavasti. Talousnäkökulma Toiminnan ja talouden kannalta uuteen rakennukseen siirtymisen myötä lisättiin suunnitellusti yksiköiden välistä yhteistyötä. Synergiahyötyä saatiin mm. sihteerityössä, vaikeahoitoisten potilaiden valvonnan, sekä osaamista lisäävän henkilöstökierron kautta. Osastojen välillä lisättiin myös koulutusyhteistyötä. Kun yksiköt ovat lähekkäin, voitiin myös lomakausien aikana paremmin turvata kaikkien yksiköiden lääkäripalvelut päivittäin. Kuva: Beda Koljonen

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Alkoholiohjelman toimintalinjat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015

Sisältö. Johdanto, Tausta. Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö. Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laatija: Sosiaali- ja terveysministeriö Vastauksen määräpäivä: 20.10.2015 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta/ Lag om ändring av lagen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA

RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA RAPORTTI HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUS OHJELMAN TOIMINNOISTA 1. Johdanto Hyvinvointi vaikuttavuus tuottavuus ohjelman valmistelu alkoi syksyllä 2011, kun talousarvion valmistelun yhteydessä oli todettu,

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 924/2006 vp Alaikäisten henkilöiden mielenterveysongelmien alueelliset erot Eduskunnan puhemiehelle Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2014

Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2014 Kuntayhtymäkertomus Samkommunsberättelse 2014 Turvallisesti, ammattitaidolla, sinua varten... Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Mellersta Österbottens samkommun för specialsjukvård

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Yksityiset terveyspalvelut 1999 tiedonantajapalaute 16/2000

Yksityiset terveyspalvelut 1999 tiedonantajapalaute 16/2000 Stakes/StakesTieto 13.12.2000 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2343 Niskanen Tapani Puh. (09) 3967 2371 Swahne Anita Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Tilinpäätöskertomus 2012

Tilinpäätöskertomus 2012 Tilinpäätöskertomus 2012 SISÄLLYSLUETTELO KATSAUS VUOTEEN 2012... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE...5 HALLITUS / STYRELSEN...6 TARKASTUSLAUTAKUNTA / REVISIONSNÄMNDEN...6

Lisätiedot

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011

KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA. Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 KITÖ VATTENANDELSLAG KITÖN VESIOSUUSKUNTA Årsmöte 2.6.2011 Vuosikokous 2.6.2011 1 Ärenden som skall behandlas vid ordinarie stämma (14 ) Osuuskunnan varsinainen kokous (14 ) 1. Väljes ordförande och sekreterare

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ 60 ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ Ulkoiset tuotot yht. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 TOIMINTATUOTOT YHT. 73 008 349,00 77 208 349,00 4 200 000,00 Ulkoiset kulut yht. -51 982 441,00-56 182 441,00-4

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAANVILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUS 8.4.14 LANTBRUKSFÖRETAGARNAS INFOTILLFÄLLE 8.4.2014 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot