Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia Ylä Pirkanmaan alue ja elinkeinorakenteen kehittäminen. Tutkimusraportti

Transkriptio

1 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia Ylä Pirkanmaan alue ja elinkeinorakenteen kehittäminen Tutkimusraportti Tampereen teknillinen yliopisto EDGE Arkkitehtuuri ja kaupunkitutkimuslaboratorio Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen Ylä Pirkanmaan seutuyhdistys ry Työ ja elinkeinoministeriön alueellinen maaseutuosio AMO

2

3 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 1 Sisällysluettelo Taustaa 02 Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen Maaseutumaisten innovaatioympäristöjen kehittäminen: Ajatuksia Ylä Pirkanmaan kehittämiseen 03 Jari Kolehmainen Aluerakenteen potentiaali elinkeinojen kehittämisessä: Ylä Pirkanmaan suuntia 18 Ari Hynynen Yhteenveto 33 Ari Hynynen & Jari Kolehmainen Paikkatietoanalyysit 34 Minttu Kervinen Liitekartat Minttu Kervinen TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

4 2 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia Taustaa Tämä tutkimus jatkaa sitä sarjaa, joka alkoi vuonna 2005 Kytkylä hankkeella. Kytkylässä keskityttiin kolmen Ylä Pirkanmaan kylän uudentyyppiseen seudulliseen verkostoanalyysiin ja tämän tuloksista johdettuihin uusien kehittämisideoiden tuottamiseen. Kytkylää seurasi kakkosvaihe, jossa paneuduttiin yhden kylän, Pohjaslahden, palvelurakenteen tarkasteluun ja kehittämiseen uuden menetelmän ja sillä tuotetun uuden tiedon pohjalta. Molemmissa hankkeissa pyrittiin löytämään maaseudulle uusia, innovatiivisia tapoja tarkastella yhdyskuntarakennetta soveltaen relationaalisen maantieteen ja suunnitteluteorian ideoita. Edellämainittujen tutkimusten innoittamana TTY:n EDGE laboratoriossa kehiteltiin edelleen hankkeissa esiinnoussutta maisemakaupungin ideaa. Ideoille haettiin laajempaa käsitteellistä kehikkoa maisemaurbanismia ja slow movementia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tuloksena syntyi menetelmiä ja malleja Näsijärven altaan seutukehittämiseen uudelta pohjalta maisemaan, vesialueisiin ja hitaaseen elämäntapaan liittyen. Näitä kehitelmiä on julkaistu kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa ja seminaareissa. Nyt käsillä oleva tutkimusraportti Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia Ylä Pirkanmaan alue ja elinkeinorakenteen kehittäminen on suoraa jatkoa näille ennakkoluulottomille ja epäortodoksisille kehitelmille. Erotuksena edellisiin hankkeisiin tekijäjoukkoa on tällä kertaa vahvistettu Jari Kolehmaisen aluetieteen osaamisella ja näkemyksellä. Aluetalouden ja innovaatioympäristön analyysit ovat hänen käsialaansa, ja ne perustuvat hänen kohdealuetta ja aihepiiriä koskeviin tarkasteluihinsa SENTEssä. Ari Hynysen aluerakenteen tarkastelut nojaavat osittain näihin analyyseihin, ja niissä on pyritty löytämään sellaisia aluerakenteen potentiaaleja, jotka voisivat tukea osaamiseen ja innovaatioihin perustuvaa aluetaloutta. Minttu Kervisen paikkatietoanalyysit ovat tarjonneet luotettavia kuvauksia alueen eri ominaisuuksista liittyen esimerkiksi palvelutarjonnan saavutettavuuteen. Jotta tämäntyyppisiä kokeilevia tilaustutkimuksia voidaan ylipäänsä toteuttaa, koskee edellämainittu ennakkoluulottomuus erityisesti tilaajaa. Ylä Pirkanmaan seutuyhdistys ry on tarjonnut EDGE:n tutkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden testata kaikkein uusimpia menetelmiä ja teorioita. Vaikka käytettävissä olevat resurssit ovat olleet suhteellisen pieniä, on työn kiinnostavuus innoittanut tutkijoita uhraamaan hankkeisiin joskus jopa aurinkoisia lomapäiviään. Kiitokset näiden inspiroivien puitteiden tarjoamisesta kuuluu erityisesti seutuyhdistyksen kehityspäällikkö Antti Korkalle, jonka innovatiiviset hankehakemukset ovat mahdollistaneet tämänkin tutkimuksen rahoittamisen. Kuten aina, tutkimus synnyttää uusia tutkimusideoita. Niin nytkin. Luotamme lujasti, että pääsemme nuo ideat myös toteuttamaan. Ennemmin tai myöhemmin nämä hankkeet alkavat poikia konkreettista toimintaa, uutta taloutta, menestystä ja hyvinvointia. Ari, Jari & Minttu

5 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 3 Maaseutumaisten innovaatioympäristöjen kehittäminen: Ajatuksia Ylä Pirkanmaan kehittämiseen Jari Kolehmainen Johdanto Teknologisen kehityksen, innovaatioiden, innovaatiotoiminnan ja laajemmin osaamisen merkitystä on korostettu voimakkaasti viimevuosien aluekehittämisessä. Tähän teknologia, innovaatio ja osaamisvetoiseen kehittämisparadigmaan on sisältynyt vahva keskittymisen ja keskittämisen trendi sekä mikro että makrotasolla. Mikrotasolla toimintojen keskittäminen on tarkoittanut sitä, että erilaisia teknologian ja tiedon tuottamiseen, levittämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä toimijoita on kasattu ja kasautunut yhteen, minkä on nähty tuottavan eri osapuolille synergiahyötyjä. Esimerkiksi erilaiset teknologia ja osaamiskeskukset hyödyntävät tätä kasautumisen logiikkaa. Laajemmassa katsannossa keskittymisen trendi näkyy siten, että Suomessa erityisesti vahvat yliopisto ja korkeakoulupaikkakunnat ovat kehittyneet viime vuosina erittäin nopeasti. Vahvojen yliopistopaikkakuntien lisäksi muutamat muut maakuntakeskustasoiset kaupungit ovat päässeet hyvin kiinni osaamisvetoiseen nousuun. Näilläkin paikkakunnilla taustalla on useimmiten voimakkaat panostukset osaamisrakenteiden vahvistamiseen. Esimerkiksi Seinäjoella on tietoisesti vahvistettu paikallista ammattikorkeakoulua sekä sen rinnalla Seinäjoen yliopistokeskusta sekä sen yhteydessä nk. EPANET professorijärjestelmää. Kansallisesti korkeaan osaamiseen ja tehostettuun innovaatiotoimintaan perustuva strategia on osoittautunut toimivaksi ainakin ennen globaalin talouskriisin aikaa, eikä taloudellinen kriisi sinällään varmastikaan muuta talouden fundamentteja: korkealla osaamisella ja kyvyllä luoda uusia tuotteita ja toimintamalleja on jatkuva tilaus tulevaisuudessakin. Innovaatiotoiminta on menneiden vuosikymmenten kuluessa levittäytynyt maantieteellisesti yhä laajemmalle alueelle Suomessa (ks. Valovirta ym. 2009), mutta siitä huolimatta kansallisella tasolla on syytä kysyä, miten maaseutumaiset alueet pysyvät jatkossa mukana osaamisvaatimusten edelleen kasvaessa ja avoimen talouden kilpailun tiivistyessä. Perinteinen maaseutupolitiikka on luonut tiettyjä edellytyksiä maaseutuyritysten uudistumiselle ja osaamisen kerryttämiselle (ks. Jumppanen ym. 2009). Lienee kuitenkin selvää, että perinteisen maaseutukehittämisen lisäksi tarvitaan myös erityisiä elinkeino ja innovaatiopoliittisia toimia, joilla vahvistetaan maaseutumaisten alueiden osaamispohjaa ja rakennetaan niiden ulkoisia osaamis ja innovaatioverkostoja. Osaamisen lisäämisen ja yritysten innovaatiotoiminnan näkökulmasta on syytä puhua yhä enemmän kytkeytyvästä maaseudusta. TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

6 4 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia Lähtökohtia maaseutumaisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen 1 Maaseutumaisten alueiden ja pienempien teollisuuspaikkakuntien yritysten innovaatiotoiminnan tyypillisiä ongelmia ovat olleet muun muassa yritysten alhainen innovaatiokyvykkyys (vrt. kuitenkin Virkkala 2008), heikot yritys ja innovaatiopalvelut, painottuminen perinteisiin toimialoihin sekä heikko tutkimus ja kehittämisinfrastruktuuri. Tämän vuoksi ja tästä huolimatta useat pienet kaupunkiseudut ja maaseutualueet ovat ryhtyneet luomaan ja kehittämään paikallisia innovaatioympäristöjä. Pyrkimyksenä on ollut yhtäältä edellä kuvattujen heikkouksia poistaminen ja toisaalta omien vahvuuksien vahvistaminen. Tällaisista politiikkatoimista löytyy hyviä esimerkkejä eri puolilta Suomea (vrt. Viljamaa ym. 2008). Vaikka pienten kaupunkiseutujen ja maaseutualueiden piirissä rakennettaisiin paikallisesti erilaisia yritys ja innovaatiopalveluita, ei yrityskantaa kokonaisuudessaan uudistavia palvelu ja tiedonsiirtomekanismeja ole mahdollista omin voimin tehdä. Suurtenkin kaupunkien uudistumiskyky perustuu niiden omien kompetenssien lisäksi kykyyn luoda verkostoja kansallisesti ja yhä enenevästi kansainvälisesti. Kaikki yritykset sijainnista riippumatta ovat osa avointa, globaalia taloutta, jolloin niiden tulee olla vähintään yhtä hyviä säilyäkseen ylipäätään markkinoilla. Tässä mielessä puhe erityisistä maaseutuyrityksistä ei aina ole perusteltua. Sen sijaan kehittämispolitiikan näkökulmasta on mielekästä tarkastella niitä erityispiirteitä, joita maaseutumaisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen liittyy. Ei ole kuitenkaan syytä rakentaa esimerkiksi uutta kansallista maaseutualueiden innovaatiojärjestelmää, vaan maaseutumaiset toimintaympäristöt on erilaisin mekanismein tuotava entistä paremmin yleisen kansallisen innovaatiojärjestelmän yhteyteen. Maaseudun innovaatioympäristöjen näkökulmasta keskeisiksi kehittämisen haasteiksi nouseekin vuorovaikutuksen laatu ja mekanismit suhteessa kansallisiin ja kansainvälisiin osaamis ja innovaatiokeskuksiin sekä pienempien keskusten keskinäisten yhteyksien vahvistaminen. Oleellista on luoda ja vahvistaa sellaisia järjestelyitä, joissa maakuntien keskukset ja osakeskukset ovat hedelmällisessä vuorovaikutuksessa myös innovaatioiden luomisprosesseissa (vrt. esim. Anttiroiko ym. 2006). Osin kytkeytyvän maaseudun viitekehyksestä käsin voidaan argumentoida, että maaseutumaisille alueille voi syntyä pieniä innovaatioympäristöjä, hubeja, jotka yhdistävät paikallisia, seudullisia, maakunnallisia, kansallisia ja jopa kansainvälisiä kehittämisresursseja sekä informaatio, tieto ja osaamisvirtoja. Tällaiseksi hubiksi ei kuitenkaan voi vain ilmoittautua, vaan siihen rooliin täytyy kehittyä. Lähtökohta erilaisiin osaamis ja innovaatioverkostoihin kytkeytymiselle on se, että maaseutumaisella alueella on rakenteita (yrityksiä, julkisia, organisaatioita, instituutioita, yksilöitä jne.), joiden kautta ollaan osa alueen ulkopuolisia verkostoja ja joihin ulkopuoliset verkostot voivat kiinnittyä. Uutta luovat prosessitkin tarvitsevat rakenteita, joihin kiinnittyä. Innovaatioympäristöjen kehittymisen ja kehittämisen eri vaiheissa myös paikalliselta ja alueelliselta kehittämistoiminnalta edellytetään tarttumista erilaisiin asioihin. Usein onkin syytä operoida perinteisen elinkeinopolitiikan osa alueella, jotta aiempaa kun 1 Tämä luku perustuu suurelta osin seuraavaan julkaisuun: Suutari, Ruokolainen, Kolehmainen & Saartenoja (tulossa).

7 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 5 nianhimoisemmille osaamisvetoisen kehittämisen toimenpiteille syntyy edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Voidaankin ajatella, että erityisesti maaseutumaisilla alueilla kehittämispolitiikassa kysymys ei saisi olla perinteisen innovaatiopolitiikan ja uuden innovaatiopolitiikan vastakkainasettelusta, vaan herkkyydestä paikallisen toimintaympäristön eri kehitysvaiheiden vaatimien toimenpiteiden ja kehittämisotteiden suhteen. Kuvassa 1 on hahmotettu erilaisia, vaihtoehtoisia kehittämisjatkumoita ja asemoitu niitä osaksi joko perinteisen elinkeinopolitiikan traditiota tai kehittyvää uuden innovaatiopolitiikan paradigmaa. Tällainen jako perinteiseen ja uuteen on luonnollisesti keinotekoinen, mutta auttaa hahmottamaan tiettyjä ilmassa olevia kehityssuuntia. KUVA 1. Paikallisen innovaatioympäristön ulottuvuuksia (Lähde: Suutari ym. (tulossa)) Perinteisen elinkeinopolitiikan tyypillisiä piirteitä ovat olleet mm. paikallisten kehittämistarpeiden korostaminen, julkisvetoisuus, huomion kiinnittäminen fyysisiin toimintaympäristöihin (esim. teollisuusalueet, toimitilaratkaisut), keskittyminen alueen vahvoihin, perinteisiin toimialoihin (ns. taloudelliset selkärangat) sekä huomion suuntaaminen alueen yritysten kustannus ja hintakilpailukyvyn kohentamiseen (ns. staattiset kyvykkyydet). Vastaavasti voidaan karrikoiden hahmottaa, että maaseutumaisten alueiden näkökulmasta uusi innovaatiopolitiikka korostaa innovatiivisuutta ja uudenlai TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

8 6 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia sen lisäarvon luomista (ns. dynaamiset kyvykkyydet), ylipaikallisuutta ja erilaisten verkostojen noodiksi asettumista, koko alueen elinkeinorakennetta uusintavien, nousevien toimialojen ja osaamisten tukemista sekä erilaisten toimialojen rajapinnoista syntyvää synergiaa. Edelleen yhä enenevissä määrin huomiota kiinnitetään toiminnallisuuteen ja toiminnallisiin tukirakenteisiin fyysisten rakenteiden sijasta sekä korostetaan toiminnan yritysvetoisuutta ja markkinaehtoisuutta. Ylä Pirkanmaan kärkitoimialat ja niihin liittyvien innovaatioympäristöjen kehittäminen Ylä Pirkanmaan kärkitoimialojen peruspiirteitä Ylä Pirkanmaalla on harjoitettu seutuyhteistyötä jo 1990 luvulta lähtien, mutta varsinaisesti se on kiinteytynyt vuonna 2001 perustetun Ylä Pirkanmaan seutuyhdistyksen myötä. Tämän jälkeen Ylä Pirkanmaa on vielä pienentynyt Kurun liityttyä Ylöjärveen ja Oriveden siirryttyä Tampereen seutukuntaan. Pienentyminen on tietyllä tavalla tarkoittanut myös seudun tiivistymistä, vaikka esimerkiksi Oriveden poisjäänti oli taloudellisen toimeliaisuuden näkökulmasta melko suuri menetys. Ylä Pirkanmaan seutuyhdistyksen perustehtävänä on yhteistyössä seudun kuntien, elinkeinoelämän, viranomaisten ja järjestöjen kanssa edistää alueen kehittymisen edellytyksiä, kehittää kuntien hallintoa ja esiintyä ulospäin yhtenäisenä kuntaryhmänä. Ylä Pirkanmaan kehitysnäkymät ovat monin mittarein mitattuna verrattain haasteelliset, eivätkä taloudellisen toimintaympäristön muutokset tule ainakaan helpottamaan sen asemaa. Samalla on huomattava, että Ylä Pirkanmaalla on runsaasti myös sellaisia resursseja ja vahvuuksia, joiden varaan on mahdollista rakentaa kiinnostavia uusia kehityspolkuja. KUVA 2. Ylä Pirkanmaan vahvuudet (Lähde: Synocus / KOKO valmisteluaineisto)

9 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 7 Ylä Pirkanmaan seudullisia vahvuusaloja ja osaamisia määriteltiin vuonna 2007 valmistuneessa elinkeinopoliittisessa toimenpideohjelmassa ( Uusien avausten Ylä Pirkanmaa ) ja uudelleen vuonna 2009 kansallisen Kilpailukyky ja koheesio ohjelman (KOKO) valmisteluprosessin yhteydessä. KOKO prosessin yhteydessä nämä vahvuusalat on määritelty kuvan 2 mukaisesti. Taulukoissa 1 ja 2 on mainittu muutamia avaintoimijoita tai kärkiyrityksiä kultakin kärkitoimialalta, esitetty tiivistetysti tilastolliseen tarkasteluun 2 perustuvia tietoja sekä arvioitu toimialan merkitystä seudulle laadullisesti. Tilastollinen tarkastelu osoittaa, että tunnistetut kärkitoimialat ovat keskenään varsin erikokoisia. Tässä yhteydessä onkin hyvä havaita, että kehittämisen kannalta kärkitoimiala voi olla myös muu kuin absoluuttiselta volyymiltään suuri toimiala. Sillä siis voi olla muitakin merkityksiä alueen kehittymisen ja kehittämisen kannalta (esim. myönteiset vaikutukset muihin toimialoihin). Liikevaihto ja henkilöstönäkökulmasta puu ja paperiteollisuus sekä metalli, muovi ja teknologiateollisuus muodostavat Ylä Pirkanmaan taloudellisen selkärangan. Erityisesti puu ja paperiteollisuus kantaa mukanaan muutoin maaseutumaisen alueen teollista perinnettä. Metalli, muovi ja teknologiateollisuus muodostaa tärkeän jatkumon tälle teolliselle perinteelle ja näiden alojen veturiyritykset avaavat seudulle ikkunan kansainväliseen liiketoimintaan ja sen vaatimustasoon. Molemmat toimialat ovat myös olleet vuosien aikana kasvu uralla, joskin puu ja paperiteollisuuden osalta kasvu on ollut erittäin maltillista. Sijaintiosamäärän ollessa kummankin alan osalta yli yhden, voidaan niiden todeta olevan Ylä Pirkanmaalla tietyllä tavalla tunnusomaisia aloja 3. Erityisesti puu ja paperiteollisuus on Ylä Pirkanmaalla koko Suomeen nähden roimasti yliedustettu ja viime vuosien muutokset Suomen puu ja paperiteollisuudessa ovat entisestään voimistaneet tätä keskittymiskehitystä. Ylä Pirkanmaa on kasvattanut suhteellista osuuttaan myös metalli, muovi ja teknologiateollisuuden osalta. Taulukko 1. Ylä Pirkanmaan kansainväliset vahvuusalat Avaintoimijat Volyymi ja sijaintiosamäärä (2007) Puu ja paperiteollisuus Kehitys ( ) Laadullinen merkitys Ylä Pirkanmaalle Metsätissue, Finnforest, Stora Enso, Visuvesi jne. Toimipaikat: 60 Henkilöstö: 1500 Liikevaihto: 587,6 m Sijaintiosamäärä: 6,44 Toimipaikat: + 9,1 % Henkilöstö: 9,1 % Liikevaihto: + 17,3 % Sijaintiosamäärä: Kasvanut merkittävä työllistäjä ja taloudellinen selkäranka alueen luonnonvarapotentiaalin hyödyntäjä 2 Tilastotiedot peräisin Tilastokeskuksen KunTo tietokannasta (TOL 2002). Kuhunkin kärkitoimialaan on laskettu yksityisten yritysten tiedot poimien viisinumeroisella jaolla olevasta toimialaluokituksesta parhaiten kärkitoimialan alaan kuuluvien toimialojen tiedot ja summaamalla ne yhteen. SENTEssä harjoittelijana työskennellyt Sanna Keisanen avusti tilastotietojen kokoamisessa. 3 Sijaintiosamäärä kuvaa sitä, missä määrin ala on yli tai aliedustettuna alueella koko Suomen tilanteeseen verrattuna. Yli yhden olevat sijaintiosamäärät kuvaavat toimintojen alueellista keskittymistä. TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

10 8 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia alueen teollisen perinteen kantaja ja vaalija osat sektorista ovat lähestymässä elinkaarensa loppupäätä Metalli, muovi ja teknologia teollisuus Sulzer Pumps Finland oy, Javasko, Finncont, JITA, Kiiltoplast jne. Toimipaikat: 97 Henkilöstö: 956 Liikevaihto: 193,2 m Sijaintiosamäärä: 1,07 Toimipaikat: + 16,9 % Henkilöstö: + 7,4 % Liikevaihto: + 55,0 % Sijaintiosamäärä: Kasvanut merkittävä työllistäjä vakiintunut, mutta edelleen kasvava ala Ylä Pirkanmaalla; monet yritykset hyvässä vauhdissa veturityritykset paikallisten verkostojen kehityksen draivereita, alalla on kehitystahtoa ja mahdollisuuksia veturiyritykset kytkevät alueen kansainvälisiin verkostoihin Kahden edellä mainitun alan jälkeen muut Ylä Pirkanmaan kärkitoimialat ovat volyymiltään huomattavasti pienempiä (Taulukko 2). Jalostetut puutuotteet (joka sisältyy jo laajempaan puu ja paperiteollisuuskokonaisuuteen) on liikevaihdolla mitattuna seuraavaksi suurin ja sen tunnusluvut ovat muutoinkin varsin myönteisiä. Puutuoteteollisuuden piirissä on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tuotantotoiminnan määrätietoinen kehittäminen on johtanut hyviin tuloksiin. Tällaisen liiketoimintaa modernisoivan toiminnan soisi leviävän vielä nykyistä laajemmin alan yrityksiin Ylä Pirkanmaalla. Jalostettuja puutuotteita seuraa kärkitoimialana Monipuolinen palveluverkosto yrityksille ja kehittämistoiminnalle, joka kuvaa lähinnä erilaisia yrityspalveluita, joiden tietointensiivisyyden aste vaihtelee. Sijaintiosamäärän perusteella tämä kärkiala ei ole Ylä Pirkanmaalle erityinen vahvuus. Lisäksi Ylä Pirkanmaa on sen suhteen edelleen menettänyt asemiaan viimeisimmän viiden vuoden aikana. Kasvuluvut ovat sinällään ihan myönteisiä. Tämän kokonaisuuden kehittäminen olisi tärkeää, sillä alalla on runsaasti erilaisia laadullisia merkityksiä seudullisesti. Se esimerkiksi sitoo ja houkuttelee nuoria osaajia Ylä Pirkanmaalle sekä edesauttaa esimerkiksi tuotannollisen sektorin modernisaatiota. Bioenergialla on erityinen merkitys alueen sisäisen aluetalouden kehittymisen kannalta, minkä lisäksi se hyödyntää ja työllistää luonnonvara aloilta vapautuvaa työntekijäpotentiaalia. On myös huomattava, että bioenergia tulee olemaan yhä merkittävämpi resurssi länsimaisten talouksien pyrkiessä vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista. Tässä suhteessa onkin huolestuttavaa, että Ylä Pirkanmaa on menettänyt bioenergian tuotannossa suhteellisia asemiaan. Tämä tosin saattaa heijastaa enemmän muiden alueiden nopeampaa kehitystä kuin sinällään Ylä Pirkanmaan taan

11 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 9 tumista. Bioenergia näyttää olevan kehityksen alkuvaiheessa siinäkin mielessä, että uusia toimijoita on syntynyt todella paljon, mutta liikevaihdon volyymin kasvu ei vielä ole päässyt kovaan lentoon. Luonto ja kulttuuripalveluiden sekä hoivapalveluiden osalta Ylä Pirkanmaa ei vaikuta voimakkaalta keskittymältä, mutta näiden alojen kasvuluvut ovat myönteisiä. Lisäksi niiden sijaintiosamäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Molemmilla aloilla on myös tärkeitä laadullisia merkityksiä seudun kehittämisen ja kehittymisen kannalta. Esimerkiksi luonto ja kulttuuripalvelut ovat osa alueen imagon ja vetovoiman rakentamista, vaikka niiden puhdas taloudellinen merkitys ei olisikaan niin suuri. Vastaavasti hoivapalveluiden osalta alan yksityisen yritystoiminnan lisääntyminen luo edellytyksiä uudenlaisiin palveluiden tuotantotapoihin niissäkin palveluissa, jotka kuuluvat kuntien järjestämisvastuun piiriin. Lisäksi erilaiset hoivapalvelut monipuolistavat seudun työpaikkatarjontaa. Luontoon liittyvä tutkimus edustaa kärkitoimialana eräänlaista uutta avausta, jollaisia vuoden 2007 elinkeinopoliittisessa toimenpideohjelmassa kaivattiin. Toistaiseksi tällä alalla ei ole vielä tilastoitua yksityistä yritystoimintaa, mutta mm. Helsingin yliopiston Juupajoella sijaitseva Hyytiälän tutkimusasema edustaa alan tutkimuksellista kapasiteettia. Se voidaan nähdä Ylä Pirkanmaan piilotettuna potentiaalina. Hyytiälällä on takanaan jo lähes sadan vuoden perinteet erityisesti metsäylioppilaiden kokemuksellisen oppimisen tyyssijana ja keskinäisen yhteishengen luojana. Kaikki Helsingin yliopiston metsäylioppilaat viettävät opintojensa (ensimmäisen vuoden) aikana merkittävän ajan Hyytiälässä ja kesäisin se onkin varmasti yksi Pirkanmaan kansainvälisimmistä paikoista. Vastaavasti Hyytiälästä on kehittynyt solmukohta monimuotoiselle metsiin ja laajemmin luontoon sekä ympäristöön liittyvälle tutkimustoiminnalle. Olisikin tärkeää, että tällainen osaamispotentiaali saataisiin nykyistä paremmin hyödyntämään koko seudun kehittämistä. Hyödyntämismahdollisuudet eivät välttämättä löydy perinteisesti tutkimuksen ja koulutuksen kaupallistamisen suunnasta, vaan esimerkiksi lisääntyvistä synergioista muiden toimialojen (esim. bioenergia ja luontomatkailu) kanssa tai metsätutkimusaseman generoimien asiantuntija ja opiskelijavirtojen aiempaa paremmasta hyödyntämisestä. Taulukko 2. Ylä Pirkanmaan kansalliset ja maakunnalliset vahvuusalat Avaintoimijat Volyymi ja sijaintiosamäärä (2007) Jalostetut puutuotteet Pihla, Ollikaisen hirsirakenne jne. Toimipaikat: 20 Henkilöstö: 281 Liikevaihto: 59,0 m Sijaintiosamäärä: 5,03 Kehitys ( ) Toimipaikat: +/ 0 % Henkilöstö: + 53,6 % Liikevaihto: + 138,4 % Sijaintiosamäärä: Kasvanut Laadullinen merkitys Ylä Pirkanmaalle puuteollisuus merkitystä Ylä Pirkanmaan taloudellisena selkärankana, jonka modernisointi avaisi myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi rakennustarvike teollisuus tarjoaa mahdollisuuksia edel TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

12 10 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia leen jalostusasteen nostoon ja erikoistumiseen Monipuolinen palveluverkosto yrityksille ja kehittämistoiminnalle Esim. Softumin yritykset, tilija mainostoimistot ym. Toimipaikat: 179 Henkilöstö: 235 Liikevaihto: 19,2 m Sijaintiosamäärä: 0,24 Bioenergia (kapea tulkinta) Toimipaikat: + 38,8 % Henkilöstö: + 14,1 % Liikevaihto: 34,6 % Sijaintiosamäärä: Pienentynyt pieni, mutta kasvava toimialakokonaisuus sitoo ja houkuttaa nuoria osaajia Ylä Pirkanmaalla keskeinen rooli muiden toimialojen modernisoinnissa (esim. konsultti, verkko ja viestintäpalvelut) Lämpöyrittäjät, maa ja metsätalousyrittäjät jne. Toimipaikat: 202 Henkilöstö: 164 Liikevaihto: 8,1 m Sijaintiosamäärä: 1,99 Luonto ja kulttuuripalvelut Toimipaikat: + 220,6 % Henkilöstö: + 54,7 % Liikevaihto: + 9,9 % Sijaintiosamäärä: Pienentynyt bioenergia tulevaisuuden ala, joka tukee seudun alkutuotantoa ja sitoo olemassa olevaa väestöä seudulle bioenergialla on merkitystä myös aluetalouden kiertokulun ja huoltovarmuuden kannalta bioenergia tukee myös metalli ja muoviklusteria Mäntän matkailu, Marttiset, Funforest, Haapasaari, G.A. Serlachiuksen taidemuseo jne. Toimipaikat: 94 Henkilöstö: 95 Liikevaihto: 7,4 m Sijaintiosamäärä: 0,3 Toimipaikat: + 10,6 % Henkilöstö: + 33,8 % Liikevaihto: +70,4 % Sijaintiosamäärä: Kasvanut luonto ja kulttuuripalveluilla ja niihin tukeutuvilla matkailutoiminnoilla on välillistä vaikutusta alueen houkuttelevuudelle ja tunnettuudelle matkailua kehitetty seudullisesti jo pitkään, joskin systemaattiset, suuren mittaluokan investoinnit ovat puuttuneet matkailun kehittyminen voi olla kiinni pienistä asioista, jotka voivat avata matkailuvirrat (esim. viisumipolitiikka, uudet halpalentoyhtey

13 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 11 det, matkailun muotiilmiöt) Hoivapalvelut Yksityiset terveys ja hoivapalveluyritykset Toimipaikat: 72 Henkilöstö: 114 Liikevaihto: 3,5 m Sijaintiosamäärä: 0,74 Luontoon liittyvä tutkimus Toimipaikat: + 22,0 % Henkilöstö: +100,0 % Liikevaihto: 110,9 % Sijaintiosamäärä: Kasvanut julkisten palveluiden tuottamisen tavat monopuolistuvat väistämättä, mikä tarkoittaa myös yksityisten palveluiden taloudellisen merkityksen kasvua erilaisten hoivapalveluiden lisääntyminen monipuolistaa seudun työpaikkatarjontaa hyvinvointiklusterin yksityiset yritykset tarjoavat houkuttelevia työpaikkoja, mikä auttaa varmistamaan seudun terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta. Hyytiälän metsäasema Toimipaikat: Henkilöstö: Liikevaihto: Sijaintiosamäärä: Toimipaikat: Henkilöstö: Liikevaihto: Sijaintiosamäärä: melko hiljattain tunnistettu imago ja vetovoimatekijä, vaikka alueella pitkät perinteet tutkimuksessa ja koulutuksessa taloudellisen hyödyntämisen suhteen vielä täysin kirjoittamaton luku Kärkitoimialojen peruselementtien kehittäminen Kuten edellä todettiin, reaalitodellisuus ja kehittämistodellisuus voivat erota toisistaan. Toisinaan alueen vahvat toimialat ovat sellaisia, että niiden kehittämiseen tai niiden luomien alueellisten resurssien ja kompetenssien hyödyntämiseen ei alueella ole merkittäviä mahdollisuuksia. Ylä Pirkanmaalla suurimittakaavainen puu ja paperiteollisuus edustaa tällaista alaa, sillä alan suuret tuotantolaitokset toimivat alueella kehittämisnäkökulmasta verrattain omalakisesti. Näiden toimintojen suhteen kehittämistoiminnassa on tärkeää lähinnä huolehtia siitä, että teollisen toiminnan perusedellytyksistä (esim. logistiikka, energia, osaava työvoima jne.) pidetään huolta. Esimerkiksi TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

14 12 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää ylläpitää seudulla yleistä kehittämismyönteistä virettä sekä kehittää aluetta mm. asumisen näkökulmasta. Metalli, muovi ja teknologiateollisuuden alalla tilanne sen sijaan on jo aivan toinen ja Ylä Pirkanmaalla onkin jo pitkään tehty kehittämistyötä näiden toimialojen suhteen. Erityisesti muovialan osalta on rakennettu T&K toimintaan liittyviä verkostomaisia suhteita alueen yritysten ja erityisesti Tampereen seudun korkeakoulutoimijoiden välille. Vastaavasti metallialalla on tartuttu ennakkoluulottomasti alan työvoimahaasteisiin. Myös muiden toimialojen osalta Ylä Pirkanmaalla on tehty erilaisia kehittämistoimia, mutta niiden voi arvioida jääneen melko hajanaisiksi. Vuoden 2007 elinkeinopoliittisessa toimenpideohjelmassa peräänkuulutettiin kokonaisvaltaisempaa otetta valittavien kärkitoimialojen kehittämiseen. Tällaista kokonaisvaltaista kehittämismallia voidaan kuvata kuvan 3 kolmiomallilla. Tässä mallissa kaiken kehittämistyön perusta ovat yritykset, joiden määrää ja alueelle tuottamaa arvonlisää alueella tulee pystyä kehittämään 1) kehittämällä olemassa olevien yritysten toimintaa, 2) houkuttelemalla alueelle sijoittuvia uusia yrityksiä ja / tai 3) tukemalla yritysten uusperustantaa. Erikseen on huomattava, että yritysten houkuttelun alueelle tulee perustua alueen kestäviin kilpailuetuihin, ei lyhytaikaisiin rahallisiin yms. tukiin, sillä ne eivät useinkaan luo edellytyksiä kestävälle yritystoiminnalle. Yrityslohkon lisäksi kolmiomallissa korostetaan kunkin kärkitoimialan kehittämisen keskeisinä fundamentteina infrastruktuuritekijöitä sekä tietoa ja osaamista. Infrastruktuurin osalta on esimerkiksi luonnonvaroihin nojaavien alojen osalta huolehdittava myös alemmanasteisen tieverkon kunnosta, jotta raaka aineet saadaan pelloilta ja metsistä jalostettavaksi ja edelleen markkinoille. Vastaavasti vahvan vientiteollisuuden ja esimerkiksi vievän teknologiateollisuuden osalta keskeiseksi nousee alueen kytkeytyvyys kansainvälisesti, missä lentoasemien saavutettavuudella on suuri merkitys (ks. Hynynen). Luonto ja kulttuurimatkailu puolestaan huutaa ihan omanlaistaan infrastruktuuria (ks. Hynynen). Seudullisessa kehittämisessä on pystyttävä yhdistämään ja priorisoimaan näitä erilaisia vaatimuksia. Nykyaikaisessa tietotaloudessa ei myöskään voi koskaan liikaa korostaa alaan liittyvän tiedon ja osaamisen merkitystä. Ne voivat olla eri toimialoilla erilaisia, mutta sinällään yhtä tärkeitä. Esimerkiksi yläpirkanmaalaisen teknologiateollisuuden kannalta on erittäin tärkeätä kyetä rakentamaan yhtäältä paikallista osaamispotentiaalia esimerkiksi korkealuokkaisen ammatillisen koulutuksen kautta ja toisaalta rakentamaan yritysten tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa tukevia verkostoja eri suuntiin. Kehittämiskolmion toisella tasolla ovat kehittäjäorganisaatiot ja yhteistyön laatu sekä verkostot. Verkostojen merkitystä käsiteltiin jo koulutuksen ja osaamisen yhteydessä, mutta niitä voi olla monella muullakin osa alueella. Kehittäjäorganisaatioiden oman toiminnan laadulla ja osaamisella on myös merkitystä kärkitoimialojen kehittämisen kannalta. On tärkeää huomata, että nykyään toimialojen yleiskehittäminen ei useinkaan riitä, vaan tarvitaan toimialakohtaista erityisosaamista. Monet pienetkin yritykset kaipaavat hyvien kysymysten sijasta suoraan hyviä vastauksia, mikä tekee toimialojen kehittämistyöstä erittäin vaativaa. Lisäksi eri kehittäjätahojen on kyettävä sekä seudun

15 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 13 sisällä että yliseudullisesti hyvään yhteistyöhön. Ylä Pirkanmaan ohuesti resursoidussa kehittämistoiminnassa ei kerta kaikkiaan ole varaa voimavaroja hukkaavaan keskinäiseen kinasteluun. Näiden edellä kuvattujen kehittämistoiminnan lohkojen varaan on mahdollista ryhtyä rakentamaan voimallisemmin sekä sisäistä että ulkoista tarinaa alueen kärkitoimialasta. Tässä suhteessa sekä sisäinen että ulkoinen viestintä on tärkeää, vaikka ne palvelevat hieman eri tarkoitusperiä. Ulkoisen menestystarinan rakentamisessa on joka tapauksessa pohjauduttava tosiasioihin, joista systemaattisella ja laadukkaalla markkinointiviestinnällä kerrotaan halutuille kohderyhmille. Liian usein alueidenkin kehittämisessä ajatellaan, että markkinointi ontuu, vaikka itse tuotteessa eli alueessa itsessään onkin se suurin ongelma. Pikavoittoja alueen kärkitoimialojen tai niiden innovaatiopotentiaalin kasvattamisessa ei ole, vaan Ylä Pirkanmaalla tarvitaan aiempaa systemaattisempia ja voimallisempia toimia valittujen painopisteiden kehittämiseksi. Kärkitoimialoja ei edes edellä mainitussa kehittämistodellisuudessa voi olla kovin monia, sillä niukkojen resurssien vallitessa todellista vaikuttavuutta saadaan aikaan vain oikein suunnatuilla ja riittävillä panoksilla. Markkinointiviestintä Kehittäjäorganisaatiot ja yhteistyön laatu Verkostot Infrastruktuuri Uudet yritykset Yritykset Olemassa olevat yritykset Yritysten houkuttelu Osaaminen Koulutus Kuva 3. Kärkitoimialojen kehittämisen kolmiomalli Aineksia uusiin avauksiin kärkitoimialoilla Ylä Pirkanmaan taannoisessa elinkeino ohjelmassa esitetty ajatus uusien avausten seutukunnasta on kaiken kaikkiaan rohkea: seudullisen kehittämisen perinne on verrattain lyhyt, käytettävissä olevat resurssit ovat niukat, eivätkä tähänastiset toimintamallit ole kaikilta osin olleet uraauurtavia. Samalla on todettava, että Ylä Pirkanmaan kehittäjäpiireissä on selvästi halua ja kapasiteettia tehdä alueellista kehittämistyötä uudella, raikkaalla tavalla. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että aiempaa laajemmassa piirissä kyetään murtamaan uusiin, ennakkoluulottomiin kokeiluihin liittyviä pelkoja ja TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

16 14 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia uskalletaan päättäväisesti toteuttaa uudenlaisia toimintamalleja. Poliittisten päätöksentekijöiden tuki aiotulle kehityssuunnalle on ensiarvoisen tärkeä ja tämän tuen hankkimisessa nimenomaan seudullisia hankkeita koskien on erityinen haaste. Kuten elinkeinopoliittisessa toimenpideohjelmassa todettiin, Ylä Pirkanmaan lanseeraaminen uusien avausten seutukunnaksi edellyttää aitoa ja syvällistä muutosta ajatus ja toimintatavoissa. Se vaatii kykyä generoida uusia kehittämisideoita ja soveltaa muualla käytettyjä toimia omalle seudulle etsiä kehittämistoimille uusia rahoituslähteitä ja toteuttajatahoja viedä kehittämisideoita käytäntöön jopa eri sidosryhmien vastustuksesta huolimatta sietää uusiin kehittämistoimiin liittyviä riskejä ja epävarmuutta. Ylä Pirkanmaalla on siis täydet edellytykset kehittyä elinkeino ja innovaatiopolitiikkansa osalta aluekehittämisen laboratorioksi. Yhtäältä kehittämistyön uskottava resursointi on tärkeää, mutta toisaalta ennakkoluulottomat uudet avaukset eivät välttämättä edellytä suuria, erillisiä taloudellisia panostuksia. Useimmiten kyse on kyvystä ja halusta tarttua asioihin uudesta näkökulmasta ja viedä oikeasti käytäntöön ideoita, joita pidetään rohkeina ja ennakkoluulottomina. Tällaisen kehittämiskulttuurin muotoutumista tulee tukea ja vahvistaa myös poliittisin päätöksin. Tämä on haastavaa, sillä poliittista päätöksentekoa leimaa usein turvallisuushakuisuus ja mahdollisimman riskittömien vaihtoehtojen suosiminen. Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa kunnallista päätöksentekoa ohjaa usein aluetaloudellisten ja elinkeinopoliittisten näkökohtien sijasta lyhyen tähtäimen kuntataloudelliset haasteet. Tämä siitä huolimatta, että nykyisessä taloudellisessa murrosvaiheessa ennakkoluuloton eteneminen kehittämistyön saralla saattaa olla vielä entistäkin tärkeämpää. Taulukossa 3 on pohdiskeltu mahdollisia aineksia uusiin avauksiin eri kärkitoimialoilla. Nämä haarukoinnit ovat luonnollisesti viitteellisiä ja esimerkinomaisia, sillä kaikkien kehittämistoimien tulee ponnistaa alueen omista lähtökohdista ja eri toimijoiden yhteistyön tuloksena. Yhtä kaikki, kaikkien tunnistettujen kärkitoimialojen osalta on nopeasti nähtävissä joitakin kehittämissuuntia, joita voisi ainakin harkita. Yksi uusien avauksien seutukunta ajattelun piirre onkin se, että ennakkoluulottomilla ideoilla ja ajatuksilla haetaan sopivia rajoja kehittämistoiminnalle. Yhtäältä kehittämistoiminnan tulee olla nimenomaan riskipitoista ja uutta kohti pyrkivää ja toisaalta siinä tulee punnita panosten ja riskien välistä suhdetta. Taulukko 3. Ylä Pirkanmaan kärkitoimialojen merkitys ja aineksia uusiin avauksiin Kärkitoimiala Puu ja paperiteollisuus Aineksia uusiin avauksiin Puu ja paperiteollisuuden suuren mittakaavan tuotantolaitokset voisivat olla Ylä Pirkanmaalle merkittävä resurssi luonto ja kulttuurimatkailun näkökulmasta. Ylä Pirkanmaalla voisi järjestää esimerkiksi puun alkuperästä tarkoille saksalaiskuluttajille toiminnallisia luonto ja teollisuusmatkoja, joissa

17 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 15 Metalli, muovi ja teknologia teollisuus Luonto ja kulttuuripalvelut Bioenergia (kapea) Luontoon liittyvä tutkimus tutustutettaisiin suomalaiseen tapaan hoitaa metsiä ja jalostaa niistä erilaisia tuotteita (esim. sahatavaraa ja paperia). Matkat sisältäisivät tavanomaisten luontomatkailuelementtien lisäksi tutustumista puiden korjuuseen, kuljetukseen ja jatkojalostukseen. Tämä tietysti edellyttää sitä, että metsien ja puun käyttöön liittyvät prosessit täyttävät vaativat ekologiset ja eettiset kriteerit. Voisiko tämän ajatuksen konseptoida ja tuotteistaa sekä liittää osaksi Saksaan suunnattua matkailumarkkinointia? Yläpirkanmaalainen metalli, muovi ja teknologiateollisuus on rakentanut osaamis ja teknologiansiirtoyhteyksiä Tampereen suuntaan, mikä onkin luonteva suunta. Jatkossa täydentäviä yhteyksiä voisi olla hyödyllistä rakentaa myös muihin lähimaakuntiin ja pyrkiä sitä kautta hankkimaan hyötyä Ylä Pirkanmaan sijainnista eri maakuntien vaikutuspiirissä. Esimerkiksi Seinäjoen seutu on profiloitunut voimakkaasti agroteknologian keskittymänä. Vastaavasti Ylä Pirkanmaa voisi luoda aktiiviset suhteet keskisuomalaiseen Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehityskäytävään, jota on ryhdytty rakentamaan ilmeisen päättäväisesti. Toisiko uusien yhteistyösuuntien avaaminen uusia tuulia toimialan yritysten kehitystoimintaan? Puu ja paperiteollisuuden yhteydessä esitetyn uuden avauksen lisäksi seudun matkailussa voisi harkita aiempaa voimakkaampaa profiloitumista esim. hitaaseen matkailuun ja vahvistaa palvelutarjontaa juuri oikeissa kohdissa (ks. Hynynen). Millaisia palveluita hitaat matkailijat todella tarvitsevat ja mistä he ovat valmiita maksamaan? Bioenergian hyödyntämistä on syytä edistää useilla eri tasoilla. Ehkä laajimmillaan voitaisiin seudullisesti laatia yleissuunnitelma bioenergian hyödyntämisestä (ml. bioenergiakaava ). Vastaavasti kuntien tulisi omassa energiankäytössään suosia paikallisia bioenergialähteitä ja ohjata esimerkiksi korjaus ja uudisrakentajia ottamaan selvää bioenergian mahdollisuuksista pientalojen lämmönlähteenä. Voisiko Ylä Pirkanmaa profiloitua (bio )energiaomavaraisten yhdyskuntien koeseutuna? Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusasemassa on merkittävää verkosto, osaamis ja innovaatiopotentiaalia, joka vain täytyy saada aiempaa paremmin hyödyttämään koko Ylä Pirkanmaata. Esimerkiksi läpikulkeva opiskelijajoukko olisi altistettava myönteiselle ja raikkaalle seutumarkkinoinnille, joka ei välttämättä kanna heti hedelmää (esim. muutto tai sijoittamispäätöstä), mutta joka luo myönteistä mielikuvaa alueesta. Voisiko Ylä Pirkanmaa seutuna tukea HY:n metsätieteellistä alumnitoimintaa ja saada sitä kautta näkyvyyttä yhdessä oikeassa kohderyhmässä? TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

18 16 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia Monipuolinen palveluverkosto yrityksille ja kehittämistoiminnalle Jalostetut puutuotteet Hoivapalvelut Erityisesti tietointensiiviset palveluyritykset edustavat tyypillistä urbaania yritystoimintaa. Niiden kehittymistä siis tukisi välillisesti Ylä Pirkanmaan pienten kaupunkien laadullinen kehittäminen yhä kaupunkimaisempaan suuntaan. Tähän kehityslinjaan liittyy myös erilaisia toimintoja yhteenpunovien tilaratkaisujen ja konseptien kehittäminen (esim. AMKtoiminnot ja yritystilat). Millainen voisi olla maaseutumaisen alueen täysin uudenlainen, innovatiivinen monitoimijaympäristö? Jalostettujen puutuotteiden osalta on näkyvissä jo se, että palveluliiketoiminnan merkitys on yhä kasvamassa tuotannollisen toiminnan rinnalla. Tietyt yläpirkanmaalaiset yritykset ovat tällä saralla edenneet jo melko pitkälle ja niiden saamat kokemukset palveluliiketoiminnan kehittämisestä tulisi saada laajemmin alan eri toimijoiden tietoisuuteen. Voisiko palveluliiketoimintaosaamisen myyminen olla jo osa joidenkin kärkiyritysten tuote ja palveluportfoliota? Hoivapalvelusektori vertautuu tietyllä tavalla bionergiasektoriin, sillä sekin vaatii esimerkiksi alueen kunnilta systemaattisia ja pitkäjänteisiä toimia, jotka ruokkivat hoivatoimialan vahvistumista. Tässä suhteessa nimenomaan kunnilta kaivataan uusia avauksia. Toisaalta on olennaista kyetä nostamaan hoivapalvelualalle syntyvien yritysten kokoa ja laatutasoa, jotta ne kykenisivät työllistämään suuremman joukon ihmisiä. Tämä edellyttää kohdistettuja uusyritys ja hautomopalveluita. Uusia mahdollisuuksia voisi löytyä myös esimerkiksi liiketoimintamallifranchisingin (business format franchising) soveltamisesta aiempaa laajemmin hoivapalveluihin. Voisiko Ylä Pirkanmaasta kehittyä vaikkapa eräänlainen koealue tällaiselle liiketoiminnalle? Lopuksi Tämän artikkelin alussa pohdiskeltiin sitä, millaisia piirteitä maaseutumaisiin innovaatioympäristöihin liittyy ja millaisia asioita niiden kehittämisessä täytyy ottaa huomioon. Tämän jälkeen siirryttiin analysoimaan Ylä Pirkanmaalla tunnistettuja kärkialoja ja päädyttiin kokoamaan joitakin aineksia uusien avausten tekemistä varten. Tässä yhteydessä ei käytetty juurikaan innovaatioympäristön käsitettä, vaan puhuttiin enemmän toimialojen kehittämisestä. Toimialojen kehittyminen liittyy läheisesti innovaatioympäristöjen kehittämiseen, sillä useimmiten on niin, että kullakin alueella vahvuus tai kärkitoimialalla on omanlaisensa innovaatioympäristö, jota leimaa tietynlainen yrityskanta sekä nk. institutionaalinen ympäristö. Ylä Pirkanmaan tapauksessa voidaan todeta, että tunnistettujen kärkitoimialojen kehittämistä ei ole kovinkaan voimakkaasti luonnehtinut seudullinen pyrkimys paikalliseksi innovaatioympäristöksi. Kuten todettiin, Ylä Pirkanmaa tarvitsee aiempaa systemaattisempia ja voimallisempia toimia valittujen kärkialojen kehittämises

19 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 17 sä. Edelleen on selvää, että seudullisesti voimakkaammin kehitettäviä kärkialoja ei voi olla kovin monia, koska kehittämisresurssit ovat niukat. Lähteet Anttiroiko, A. V., Kallio, O., Valkama, P. & Siitonen, P. (2006). Osaamiskeskittymät maaseudun kehittämisessä. Tampereen yliopisto. Kunnallistutkimuksia. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print. Tampere Jumppanen, A., Törmä, H., Reini, K., Saartenoja, A., Zawalinska, K., Kolehmainen, J., Pulkkinen, R., Korteniemi, J., Pohjola, T. & Latvala, M. (2008). Ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelmien teema arviointi. Helsinki: Maa ja metsätalousministeriö. (Maa ja metsätalousministeriön julkaisuja 7). Helsinki. Suutari, Ruokolainen, Kolehmainen & Saartenoja (tulossa). Etelä Pohjanmaan maaseudun innovaatioympäristöt: Perinteisen elinkeinopolitiikan ja uuden innovaatiopolitiikan mahdollisuudet ja rajoitteet maaseutualueilla. Tampereen yliopisto, Sente julkaisut. Tampere. Valovirta, V., Pesonen, P., Halonen, M., van der Have, R. & Ahlqvist, T. (2009). Suomalaisten innovaatioiden maantiede. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Innovaatio 26/2009. Edita Publihing Oy. Viljamaa, K., Vesiluoma, T. & Rantakoski, T. (2008). Pienten seutujen innovaatioympäristöt illuusio vai käyttämätön voimavara? Käytännön kokemuksia aluekeskusohjelman pieniltä kaupunkiseuduilta. Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2008. Edita Prima Oy, Virkkala, S. (2008). Maaseutualueet ja pienet keskukset innovaatioympäristöinä. Teoksessa: Mustikkamäki, N. & Sotarauta, M. (toim.) Innovaatioympäristön monet kasvot. Tampere University Press. Tampereen Yliopistopaino Oy. Juvenes Print. Tampere. TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

20 18 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia Aluerakenteen potentiaali elinkeinojen kehittämisessä: Ylä Pirkanmaan suuntia Ari Hynynen Aluerakenteen mallintaminen Mallintamisen tavoitteena on yksinkertaistaa kompleksista todellisuutta ja tehdä se näin ymmärrettävämmäksi ja muokattavaksi. Malli tarjoaa rajattuja käsitteitä ja reaalisten objektien kuvauksia, sekä menetelmiä näillä operoimiseen. Alueet ovat suosittuja mallinnuskohteita, sillä ne ovat erittäin moniulotteisia ja niiden ymmärtäminen edellyttää moniin tieteenaloihin perehtymistä. Mallin voima on siinä, että siihen voidaan valikoida halutut elementit tai näkökulmat rönsyävästä todellisuudesta. Näin ollen mallin osumatarkkuus ja käyttökelpoisuus riippuvat siitä, miten taitavasti sen rajaus on kohdistettu niihin kysymyksiin, joihin mallilla haetaan vastauksia. Ja lopulta on hyvä muistaa, että viime kädessä alueet ovat luonnollisine ja kulttuurisine ulottuvuuksineen sekä dynamiikkoineen niin monitahoisia, että hyväkin mallinnus toimii vain heuristisena välineenä. (MVRDV 2002.) Mutta tällaisia välineitä tarvitaan. Ne auttavat suuntaamaan strategista huomiota. Pystytään yksilöimään kehittämiskohteita, näistä vastuussa olevia toimijoita sekä kehittämisen suuntia. Aluemallinnuksia tarvitaan siis strategisen suunnittelun pohjaksi. Mallilla tähdätään tässä tapauksessa kehityksen generointiin: sellaisten aluerakenteen potentiaalien ja eri elementtien yhdistelmien tunnistamiseen ja muotoiluun, jotka tarjoavat aiemmin hyödyntämättömiä resursseja tulevien kehittämistoimien pohjaksi. (Healey 2007.) Maisemaurbanismi Tässä aluerakenteen tarkastelussa nojaudutaan uudentyyppiseen suunnittelumenetelmään, tai paremminkin suunnitteluajatteluun, jota voisi kutsua maisemaurbanismiksi (landscape urbanism). Maisemaurbanismin periaatteita alettiin kehitellä Yhdysvalloissa 1990 luvulla, kun huomattiin, että eri disipliineihin sektoroitunut suunnittelu ei enää tavoittanut kohdettaan, seutuistunutta kaupunkia, jossa arkkitehtuuri, infrastruktuuri ja luonnonelementit kietoutuvat yhteen erottamattomaksi hybridimaisemaksi, joka kattaa laajoja alueita. Kielenkäytössä vielä esiintyneitä kaupunkia ja maaseutua ei juuri enää löytynyt mistään sellaisina puhtaina kategorioina, jollaisia perinteinen maankäytön suunnittelu oli luotu muokkaamaan. (Waldheim 2006.) Lyhyestä historiastaan johtuen maisemaurbanismin piirissä ei ole vielä kehittynyt selkeästi jäsentynyttä teoriaa tai menetelmiä, joista voisi poimia työkaluja kulloiseenkiin tarpeeseen. Tästä seuraa, että joka kerta kun kyseistä suunnitteluajattelua sovelletaan, kehitetään näitä menetelmiä ja teorioita, ja tuodaan jotain lisää tuohon ajatteluun, joka ennemmin tai myöhemmin alkaa kiinteytyä käsitteelliseltä perustaltaan ja vakiintua käytännöiltään.

21 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia 19 Maisemaurbanismin ehkä kantavin idea on sen kyky tarkastella alueita tukirakenteena, infrastruktuurina, joka mahdollistaa erilaiset taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ekologiset prosessit. Näin hybridimaiseman suunnittelu on eräänlaista aluedesignia, jossa sulautetaan yhteen erilaisia tiloja, pintoja ja verkostoja, ja muotoillaan näistä myös reaalimaailmassa kuviteltavissa olevia synteesejä. Design on taiteellinen lähestymistapa, jonka ei tarvitse hakea oikeutustaan jonkin tieteenalan riittävästä hallinnasta, vaan joka voi operoida kaikilla käytettävissä olevilla elementeillä. Tosin on huomattava, että design ei ole vapausasteensa suhteen taidetta, sillä sen tavoitteena on käytettävyys, jonka toteutumisessa on huomioitava leegio erilaisia faktoreita ehkä paradoksaalisesti myös tieteelliseen tietoon perustuvia. Yksi design lähestymistavan mielenkiintoinen ominaisuus on sen kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja hakea näille hahmoille identiteettejä. Toisin sanoen: aluedesignia voidaan hyödyntää myös alueiden brändäämisessä. Tiivistetysti: tässä työssä siis malli on työkalu aluedesignerin käsissä. Maisemaurbanismin periaatteet ovat toiminnan virikkeenä ja ohjenuorana. Työstettävä malli viittaa Ylä Pirkanmaan reaalitodellisuuteen, josta on ensin luotu yksi välimalli GISpaikkatietoanalyyseilla. Designin tavoitteena on tuottaa kohdealueesta sellainen aluerakenteen kuvaus, joka tukee elinkeinorakenteen kehittämistä kohti osaamisperustaista taloutta. Osaamista tukeva aluerakenne Malli rajautuu luontevasti sille valitun näkökulman mukaan, joka tässä tapauksessa on elinkeinorakenteen kehittäminen. Perinteisesti elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta aluerakenne tarjoaa nimenomaan fyysisen infrastruktuurin, joka karkeasti ottaen mahdollistaa erilaisten resurssien saavutettavuuden ja tästä seuraavan hyödynnettävyyden. Innovaatioihin perustuvan taloudellisen toiminnan perustana ovat kuitenkin osaajat eli ihmiset, jotka tekevät sijaintipäätöksiään erilaisten vetovoimatekijöiden pohjalta. Kun kyseessä ovat nimenomaan innovaatioihin kykenevät osaajat, eivät työpaikat ja niiden kautta työllistyminen sinänsä ole ainoita vetovoimatekijöitä, vaan huomioon on otettava myös kulttuuriset resurssit. Kaikesta huolimatta Ylä Pirkanmaalla raaka aineresurssit ovat edelleen tärkeitä tuotannontekijöitä, joten tässä tarkastelussa on otettava huomioon monenlaisia resursseja omine vaatimuksineen esimerkiksi saavutettavuuden suhteen. Materiaalisten resurssien saavutettavuus, johon Jari Kolehmainenkin viittaa edellisessä luvussa, edellyttää hyviä kuljetusyhteyksiä, joka voi Ylä Pirkanmaalla tarkoittaa esimerkiksi alemmanasteisen tieverkon kattavuutta ja laatua, jotta puuraaka aine saadaan metsistä tuotantoon. Tämäntyyppisiä asioita on alueella kuitenkin kehitetty jo pitkään teollisen aikakauden kuluessa, joten tie ja rataverkot on rakennettu suhteellisen valmiiksi, ja muutostarpeet ovat tiedossa ja niihin on osattu vähintään suunnitelmissa varautua. Osaamisperustaisen talouden kulttuuriset resurssit eivät sen sijaan ole vielä löytäneet tietään maaseutumaisten alueiden suunnittelupöydille. Yksi keskeinen syy on siinä, TTY EDGE Ari Hynynen, Jari Kolehmainen & Minttu Kervinen

22 20 Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia että yleensä kaupungit mielletään osaamisen ja nousevien talouden alojen tyyssijoiksi. Laaja keskustelu ja tutkimustyö liittyen luovaan talouteen tai kulttuuriteollisuuteen on tästä hyvä esimerkki. Suurten kaupunkien vetovoimaisuutta, niiden amenityjä ja scenejä kartoitetaan sekä laadullisilla tutkimuksilla että laajoilla tilastoanalyyseilla (Clark 2007). On kuitenkin väistämätöntä, että kaupunki ja maaseutu sekoittuvat toisiinsa ja hybridisoituvat tässäkin mielessä. Amenityt eli mukavuus, viihtyvyys tai vetovoimatekijät voidaan jakaa karkeasti kahteen pääluokkaan, eli luonnollisiin ja konstruoituihin. Tätä jakoa on käytetty kaupunkeihin sijoittuvissa tutkimuksissa (Clark 2003), mutta mitään estettä ei ole jaon soveltamisessa myös maaseutumaisemmille hybridialueille. Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti nuoria ja luovia toimijoita houkuttavat konstruoidut vetovoimatekijät, kuten klubit, tapahtumat, trendikkäät kahvilat, kuntosalit tai urbaani atmosfääri, kun taas iäkkäämmät ja muut kuin luovien alojen henkilöt arvostavat enemmän luonnon vetovoimatekijöitä: miellyttävää ilmastoa, aurinkoa, merenrantoja, viheralueita ja niin edelleen. Jos ajatellaan Ylä Pirkanmaata tästä näkökulmasta, huomataan että molemmat luokat löytyvät alueelta, enemmän tai vähemmän potentiaalisina. Luonnon vetovoimatekijät ovat lähes itsestäänselviä, kun ajatellaan alueen vesistöjä ja puhdasta luontoa, sekä paikoitellen upeita maisemia ja ja näihin yhdistyvää leppoisaa elämänrytmiä. Toisaalta pikkukaupunkien verkosto muodostaa pohjan niiden omiin lähtökohtiin tukeutuvalle pikkukaupunkiurbanismin jalostamiselle. Rakennemallin työstäminen Mallin pohjaksi Ylä Pirkanmaan alueesta tehtiin sarja GIS paikkatietoanalyyseja (ks. Kervinen). Tehtävä rajattiin neljään teemaan, joihin kuhunkin valittiin vain muutama harkittu elementti. Teemat olivat saavutettavuus, asuminen ja palvelut, luonnonläheinen matkailu sekä työpaikat. Teemat eivät olleet täysin erillisiä, sillä esimerkiksi asumisen ja palvelujen suhdetta tarkasteltiin saavutettavuuden näkökulmasta, samoin matkailu ja retkeilyreittien suhdetta majoitus ja ravitsemuspalveluihin. Tällä alustavalla analyysilla saatiin näkyviin erilaisia palveluaukkoja esimerkiksi joukkoliikenteen tai kaupallisten palvelujen suhteen. Tarkastelu toi esiin myös suotuisampia asutusrakenteen kehittämisalueita, jos ajatellaan vaikkapa kesäasuntojen muuntamista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Eri toimialojen työpaikat sijainteineen esiintyvät kartoilla neutraaleina ilman sen kummempia teemoitteluja tai saavutettavuusanalyyseja. Jatkossa näitä analyyseja käytettiin pohjana varsinaisen mallin teemoja valittaessa. Lopulliset teemat nimettiin seuraavasti: 1) Saavutettavuus, 2) Vetovoimatekijät, 3) Asuminen ja yhdyskuntarakenne, sekä 4) Hidas matkailu. Viides teema on edellisten synteesi, tai paremminkin superpositio, jossa teemojen keskeisiä elementtejä on aseteltu päällekkäisiksi tasoiksi. Operaation tavoitteena on löytää alueen kehittämisteemoille uusia riippuvuussuhteita ja yhteyksiä, sekä luonnostella tätä kautta alueelle kehittämissuuntia ja mahdollisesti uutta rakenteellista hahmoa.