Talentia keski-suomi ry:n jäsenlehti 2/2012

Transkriptio

1 K ellokas Talentia keski-suomi ry:n jäsenlehti 2/2012 1

2 Kellokas 2/2012 Talentia Keski-Suomi ry Kalevankatu Jyväskylä kstalentia@gmail.com facebook: sosiaalialan korkeakoulutetut talentia keski-suomi ry Julkaisija Talentia Keski-Suomi ry Lehden tekijätiimi Tiedotustyöryhmä: Kirsti Hallikainen, Anna Nurmesniemi, Anna-Leena Pusa, Anna-Kristiina Malinen, Heidi Tennilä Etu- ja takakannen kuva Kirsti Hallikainen Painopaikka Kopijyvä, Jyväskylä Syysillan hämärässä Kesä kärpäsineen ja lomapäivineen on ohi mennyttä aikaa. Nyt on tullut aika sytyttää kynttilöitä, ihastella puiden väriloistoa ja nauttia hämärtyvistä syysilloista. Vuoden 2012 toisessa Kellokas-lehdessä aloitamme uuden juttusarjan Töissä Keski-Suomessa, jonka avulla tutustumme keskisuomalaisiin sosiaalialan työntekijöihin erilaisissa työympäristöissä. Juttusarjan aloittaa Mari Satosaari kertomalla työstään Laukaan vankilassa. Lehdessä esittelemme talentialaisia kunnallisvaaliehdokkaita, muistelemme menneitä tapahtumia ja muistutamme kaikkia tulevasta Talentia Keski-Suomen syyskokouksesta, jolloin valitaan yhdistyksellemme uusi hallitus. Lehti on nykyisin luettavissa sekä kotiin toimitettuna mustavalkoiseksi painettuna versiona että värillisenä sähköisessä muodossa nettisivuillamme. Lehden pääväri on tällä kertaa Syöpäsäätiön Roosa nauha-kampanjan mukainen. Näin tahdomme kunnioittaa myös yhdistyksemme aktiivisen jäsenen ja Kellokaslehden kehittäjän Pirjo Kainulaisen muistoa. Pirjo menehtyi alkusyksyllä sairastettuaan 11 vuotta syöpää. Muistokirjoituksen löydät sivuilta Rauhaisaa ja tunnelmallista syksyä toivottaen Tiedotustyöryhmä 2

3 Sisällys 4 Puheenjohtajan tervehdys syksyyn 5 Järjestelyerät tulossa vuodelle Äänekosken lomautustilanne 8-9 Vuoden 2012 menneitä tapahtumia Ammatillinen opintomatka USA:han Juttusarja: Töissä Keski-Suomessa Iloinen monikulttuurisen sosiaalityön kehittäjä Talentialaisia kunnallisvaaliehdokkaita Keski-Suomessa 20 Tulevia tapahtumia Ajankohtaista: Talentian liittovaltuustovaalit Keväällä äänestettiin valtuustokauden liittovaltuutetuista. Liittovaltuuston vaaleissa valittiin 48 varsinaista jäsentä 103 ehdokkaasta. Uuden valtuuston kokous on Helsingissä. Keski-Suomen vaalipiirissä äänestyaktiivisuus oli muihin vaalipiireihin verrattuna melko hyvää, kokonaisuudessaan vaalien äänestysprosentti oli 23,4%, Keski- Suomessa sen ollessa 29%. Keski-Suomen vaalipiirissä seitsemästä ehdokkaasta valtuuston varsinaisiksi jäseniksi valituksi tulivat Heljä Siitari (121 ääntä), Tarja Viikari (36 ääntä) ja Kirsti Hallikainen (33 ääntä). Onnea valituille ja kiitos kaikille äänestäneille! WANTED!!! 2 YHDYSHENKILÖÄ halutaan mukaan toimintaan. 1. Alueelle Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Toivakka. 2. Työnantajana Jyväskylän alueella Valtio, Kuntayhtymä (oppilaitokset), Jyväskylän seurakunta. Jos itse työskentelet näiden kuntien alueilla tai työnatajilla, saatat olla etsimämme henkilö. Ota yhteyttä! Lisätietoja antaa jäsensihteeri Irene Vierinkari, irene.vierinkari@elisanet.fi Anna palautetta, kysy mieltä kaihertavista asioista Talentia Keski-Suomen nettisivuilta löytyy nykyisin omat sivut palautetta ja kysymyksiä varten. Palauteosiossa voit antaa ruusuja ja risuja Talentia Keski-Suomen toiminnasta, lehdestä, nettisivuista ja ihan mistä vain. Kysymysosiosta löytyy tyypillisimpiä pääluottamusmies Heljä Siitarille esitettyjä kysymyksiä ja näihin kysymyksiin vastaukset. Lisäksi sinun on mahdollista lähettää oma kysymyksesi Heljälle. 3

4 Puheenjohtajan tervehdys syksyyn Talentia Keski-Suomi viettää hyvin tavanomaista toimintasyksyä. Viime vuosi juhlittiin ja tänä vuonna olemme keskittyneet perustoimintaan: jäsenetujen valvontaan, tiedottamiseen ja virkistykseen. Sosiaaliohjaajille ja varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville on järjestetty omia keskustelutilaisuuksia. Opiskelijatoiminta on pikku hiljaa käynnistynyt ja uusien jäsenten rekrytointi on aina ajankohtaista. Alueasiamies Tiia Oksanen on aktiivisesti tarjonnut apua edunvalvontaan ja tiedottamiseen. Toki erilaisten ammattiryhmien huomiointiin olisi voinut enemmänkin panostaa, mutta toiveita odotellaan myös kentänkin suunnalta. Mitä odotetaan alueyhdistykseltä, missä toivotaan alueyhdistyksen näkyvyyttä? Ensi vuoden suunnittelu on jo käynnistynyt ja kaikenlainen vinkki- / toivelista on tervetullutta. Syksyn toiminnassa tulee näkymään myös lähestyvät kunnallisvaalit. Yhdistyksemme jäseniä on jälleen ilahduttavasti saatu mukaan ehdokkaiksi. Osa ehdokkaista esittäytyy myös tämän lehden sivuilla. Miksi vain osa ehdokkaista on mukana, johtuu siitä, että jäsenrekisterissä olevat yhteystiedot sähköpostien osalta ei valitettavasti ole kunnossa ja webropol-tiedotteet eivät siten saavuta kaikkia. Siispä muistutuksena jälleen kerran: Pitäkää jäsentietonne ajan tasalla, jotta tiedotteet saadaan perille. Helpoiten se tapahtuu e-asioinnin kautta. Yksityisen sosiaalialan puolella luottamusmiehiä kaivattaisiin edelleen. Olin mukana luottamusmiesten koulutuksessa ja huomasin, kuinka paljon luottamusmiehille onkaan työsarkaa edunvalvonnan osalta. Päätalentiasta saadaan tällä hetkellä hyvää tukea luottamusmiestyölle, jota alueasiamiehemme täydentää. Siis rohkeasti vain tehtävään, josta saa oppia monenlaiseen asiaan. Syksy toi yhdistykselle myös suruviestin. Kellokas-lehteä ansiokkaasti toimittanut Pirjo Kainulainen ( ) menehtyi vakavan sairauden murtamana. Hän sairastui syöpään vuonna 2001 ollessaan 36-vuotias. Sosiaalityöntekijänä ja opettajana toiminut Pirjo sairasti laajalle levinnyttä syöpää 11 vuotta. Syöpäelämän vastapainona hänellä olivat perhe, kissat, vanha omakotitalo, matkustelu, kirjoittaminen ja kasvihuone. Sairaudestaan Pirjo ennätti kirjoittamaan kirjan Ammattina potilas, joka on julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Yhdistyksen syyskokous vietetään Keuruulla , jonne jäseniä kutsutaan joukolla mukaan. Syyskokouskutsun löydät sivulta 20. Jyväskylässä Anne-Maria Perttula, Talentia Keski-Suomi puheenjohtaja 4

5 Järjestelyerät tulossa vuodelle 2013 Työehtosopimuksissa on sovittu vuodelle ,9% korotuksista. Osa korotuksesta tulee yleiskorotuksena kaikille, mutta osa jaetaan paikallisesti. Kuntatyönantajilla paikallinen järjestelyerä tulee ,6% ja yksityistä sosiaalipalvelualan työehtosopimusta noudattavissa työpaikoissa ,6%. Samaan aikaan palkkauksen alarajat nousevat. Kuntatyönantajilla sosiaalityöntekijän palkan alaraja on helmikuusta alkaen 2559,08e, sosiaaliohjaajan 2085,92e ja lastentarhanopettajan 2193,88e. Yksityisen sosiaalipalvelualan G-palkoissa G21 on maaliskuusta alle 5 vuoden työkokemuksella pääkaupunkiseudun ulkopuolella 2070,93e. Järjestelyerä on tarkoitettu palkkauksen epäkohtien korjaamiseen. Sitä ei kuulu siis jakaa tasan kaikille työntekijöille, koska silloin se ei korjaa mitään. Paikallisen erän jakamisesta neuvottelevat työnantaja sekä henkilöstön edustajat esim. luottamusmiehet. Normaalikuukauden kokonaispalkkasummasta lasketaan korotusprosentti ja saatu euromääräinen summa jaetaan osalle työntekijöistä neuvoteltujen periaatteiden mukaisesti. Suositeltavaa on, että pieninkin summa olisi jollain lailla tuntuva esim. 20, 50, 70, 100, 150 euroa. Jos jaettava summa on esim. 200e, voidaan se tarpeen mukaan jakaa esim. yhdelle 90e, yhdelle 50e ja kolmelle 20e. Palkkauksen epäkohdissa voi olla tilanne, että organisaatiomuutoksen tai muuttuneiden työtehtävien takia samasta työstä maksetaan eri palkkaa, työn vaativuus on kasvanut, esimiesten ja alaisten palkat eivät ole oikeassa suhteessa tai työntekijä on tehnyt erityisen tuloksekasta tai muuten hyvää työtä.. Järjestelyeristä neuvotellaan vuoden vaihteessa. Jos palkkauksessasi on korjattavaa, nyt on oikea aika toimia. Työntekijä tai työntekijäryhmä voi tehdä palkantarkastusesityksen, jossa perustellaan miksi palkkaa tulisi korjata. Myös korjauksen summaa voi esittää, sillä se konkretisoi tilannetta. Perusteluissa voi käyttää työn vaativuustekijöitä (hyvä koonti löytyy Kvtes:n luku II 9 1mom 2.kohta), työnkuvan muuttumista (esim. tilastoja asiakasmääristä, päätöksistä tai uusista työtehtävistä), palkan kilpailukykyisyyttä alalla ja alueella tai omassa työssä saavutettuja tuloksia. Palkantarkastusesitys annetaan esimiehelle, jonka kuuluisi viedä asiaa eteenpäin, sekä tiedoksi luottamusmiehelle sekä henkilöstöpäällikölle, jotka taas ovat neuvottelemassa järjestelyeristä. Seuraava paikallinen erä jaetaan vasta ensi sopimuskaudella (2014-) ja sen tarkemmasta ajankohdasta tai määrästä ei ole tietoa. Palkantarkastusesityksen voi tehdä muunakin aikana, mutta työnantajat ovat nihkeitä käyttämään korjauksiin omaa rahaa. Tulevat järjestelyerät eri työehtosopimuksissa: Kvtes ,6% Yksityisen sosiaalipalvelualan tes ,6% Sosiaalialan järjestöjen tes ,7% I pkl ja 1% II pkl (paikkakuntakalleusluokka) PTYtes ,5% Valtion ves virastoerä 0,5% Yksityisen terveyspalvelualan tes ,7% Yksityisen opetusalan tes ,7% Kysy lisää asiasta Tiia Oksaselta, Talentian alueasiamies (Keski- ja Itä-Suomi). 5

6 Äänekosken lomautustilanne Lomautus on työnantajan yksipuolinen säästökeino. Lomautukset kuntapuolella ovat äärimmäisen harvinaisia. Joka vuosi muutama kunta sitä kuitenkin harkitsee. Varsinainen buumi oli vuonna 2008, jolloin lomautusta selvittäviä kuntia oli pari kymmentä, mutta niistä vain muutama lopulta toteutti lomautuksen. Erityisen huolestuttavaa on, että lomautuksista aletaan keskustella jo keväällä eikä budjettikauden loppupuolella. Osasyy on se, että palvelujen käyttötarve on arvioitu alakanttiin ja siksi määrärahoja on varattu liian vähän. Äänekoskella etsitään henkilöstösäästöjä 1,3 miljoonan euron edestä. Osa säästöistä on saatu kasaan toimintaa tehostamalla sekä sillä että yli 500 kunnan työntekijää on suostunut ottamaan ns. talkoovapaata eli vapaaehtoisesti viikon palkatonta vapaata. Kunta on ilmoittanut, että talkoovapaaviikko vähennetään lomautusajasta. Työntekijälle tämä on kuitenkin epäedullista. Jos lomautusaika olisi kolme viikkoa, työntekijä olisi lomautusaikana oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen vähintään seitsemän arkipäivän omavastuuajan jälkeen siis 8 päivältä. Jos ottaa talkooviikon ja lomautusta on kaksi viikkoa, työttömyyskorvausta saa vähintään kolmelta päivältä. Työntekijä siis häviää viikon työttömyyskorvauksen, jos ottaa talkoovapaata. Ne, joilla omavastuuaika on pidetty, jotka ovat olleet lähiaikoina työttömänä, saavat työttömyyskorvauksen koko lomautusajalta. Jos kunnassa ei lomautetakaan, talkoovapaat edellytetään silti pidettävän. Näiden toimien lisäksi katettavaa on vielä tällä hetkellä (27.9.) euroa. Yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet tilanteeseen, jossa sosiaalipalveluihin esitetään viikon lomautusta. Lastensuojelun sosiaalityö on rajattu lomautuksen ulkopuolelle. Mahdollinen varsinainen lomautuspäätös tehdään kunnanhallituksessa. Lomauttaminen ei oikeuta rikkomaan lakia, vaan lakisääteisten palveluiden tulee toimia ja toteutua myös lomautusaikana. Selvityksen mukaan Äänekoskella lastensuojeluselvityksistä keväällä 2012 vain 65% on pystytty tekemään kolmen kuukauden määräajassa. Useimmille sosiaalityöntekijöille on kertynyt myös työaikasaldoplussaa reippaasti yli 20 tuntia. Lastensuojelun laitoshoitoa on tarvittu käyttää lähes 300% enemmän kuin mihin on varauduttu ja yleisesti on tiedossa, että laitosvuorokauden hinta on kova. Lastensuojelun selvittämistyössä (perhetyö) asiakasperheitä ja lapsia on ollut tuplasti arvioitua enemmän. Toimeentulotuessa käsittelyajat saattavat ylittyä 1-3 päivällä, silloin jos työntekijöitä on esim. sairaana. Työntekijöiden laittaminen työstä pois lomautukselle ei ainakaan paranna tilannetta. Tästä huolimatta työnantaja oli ensin rajaamassa lomautuksen ulkopuolellevain henkeä uhkaavat toiminnot (päivystys ja sairaala) sekä kuntalaisten terveyspalveluiden saannin (lääkärit, hammaslääkärit, suuhygienistit ja avustajat). Lopulta lomautuksen ulkopuolelle saatiin myös lastensuojelun sosiaalityö. Miten lomautuksessa toimitaan? Työnantajalle tulee aina ilmoittaa, että ottaa vastaan lomautusaikana työtä. Todennäköisesti töitä ei tarjota, koska tarkoitus on säästää. Jos töitä ei ota vastaan, on mahdollista, ettei silloin ole oikeutettu työttömyysturvaankaan (työstä tai työmahdollisuudesta kieltäytyminen). Lomautuksen aikana saa tehdä työtä muille työnantajille ja irtisanomisaika on poikkeuksellisen lyhyt, jos vaikka haluaa jäädä pysyvämminkin sinne töihin. Työnantajan yhteydenottoja ei tarvitse odotella, mutta kohtuudella on oltava tavoitettavissa. Työnantaja antaa lomautusilmoituksen, jossa näkyy lomautusajanjakso, sekä palkkatodistuksen työttömyyskorvauksen hakemista varten. Talentian työttömyyskassa on Erko, jonka sivuilta löytyvät toimintaohjeet sekä mm. työttömyyspäivärahalaskuri. 6

7 Lomautusaikana työnantajalla on oikeus priorisoida työssä olevien työntekijöiden työtehtäviä tai antaa tilapäisesti myös muuta työtä. Työntekijä antaa normaalin 100% työpanoksensa; tarkoitus ei ole alkaa urakoimaan lomautettujen työntekijöiden edestä. Työnantaja vastaa lomautuksen seurauksista sekä siitä, jos palvelutilanne kärsii ja tehtäviä jää tekemättä tai ne tehdään myöhässä. Työnantaja ei saa palkata uusia ulkopuolisia työntekijöitä töihin, joita lomautetut voisivat tehdä. Jos tällaista tapahtuu, tulee siitä ilmoittaa Äänekosken Jukon pääluottamusmiehelle Mirja Hallikaiselle sekä talentia.fi). Tiia Oksanen, Talentian alueasiamies (Keski- ja Itä-Suomi) TUTUSTU TYÖSUOJELUASIOIHIN Talentian sivuille on päivitetty uudet työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvät monipuoliset sivut. Sivut löytyvät yläpalkista Työelämä > Työsuojelu ja -hyvinvointi. Työhyvinvointiasiaa löytyy myös Työturvallisuuskeskuksen TTK:n sivuilta jonne Talentian sivuilta on linkki. Hyödynnä jäsenpalveluita Alueasiamieheltä saa apua, neuvoa ja tukea työsuhde- ja edunvalvonta-asioissa. Alueasiamies Tiia Oksanen työskentelee Keski- ja Itä-Suomen alueella. Yleisimmät kysymykset koskevat palkkaa, työvuoroja, vuosilomaa ja työsopimuksen tekemistä. Alueasiamiehen voi kutsua myös työpaikalle esim. selvittämään miten luottamusmies valitaan, miten palkantarkastusasia etenisi tai mitä työaikapankkia perustettaessa tulisi ottaa huomioon. Alueasiamies pitää alueensa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla työelämäinfoja työelämän ajankohtaisista asioista sekä mahdollisista vaaranpaikoista. Tiian tavoittaa p tai Uutena jäsenpalveluna Talentia tarjoaa puhelinneuvontaa yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa esimerkiksi testamentti, arvioehtosopimukset, perintö- ja lahjaverotus, huoneenvuokraus, asunto- ja muun omaisuuden kaupat sekä kaupan virheet ja vahingonkorvausasiat. Puhelinneuvonta kattaa asiat, jotka jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin ja ilman asiakirjojen laatimista. Puhelinneuvontaa antaa asianajotoimisto Bützow oy työpäivinä klo Jyväskylän toimiston puhelinnumero on Soittaessa pitää kertoa Talentian jäsennumero, joka löytyy jäsenkortista tai Talentia -lehden osoitekentästä. Työelämän oikeudellista palvelua antaa Talentian työsuhdeneuvonta arkisin ma-pe klo 9-15 p tai Muista myös kaikenlaisia hyviä tarjouksia esim. katsastukseen, silmälaseihin, huonekaluihin, majoitukseen, vaatteisiin. Kattava lista Talentian jäseneduista ja -palveluista löytyy > Jäseneksi >Jäsenedut ja palvelut. Päivitä jäsentietosi easioinnin kautta tai sähköpostitse 7

8 Vuoden 2012 menneitä tapahtumia: Tietoa työehtosopimuksista 16.2 Scandicissa Tiia Oksanen kertoi jäsenille edunvalvontatyöryhmän järjestämässä tapahtumassa ajankohtaista tietoa uusista työehtosopimuksista. Lisätietoa saatiin sopimuskauden yleiskorotuksista, tammikuussa maksetusta kertaerästä ja työkokemuslisästä. Keskustelua heräsi myös muun muassa harmaasta ylityöstä ja tasausvapaista. Mukana oppimassa Kirsti Hallikainen, tiedotustyöryhmä Kevätkokous Peurungassa Maaliskuussa 2011 vietettiin yhdistyksemme vuotuinen kevätkokous uudistetussa Peurungan kylpylässä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat sekä Talentian liittovaltuustoehdokkaat saivat tilaisuuden esittäytyä muille jäsenille. Kokouksen jälkeen oli mahdollisuus ruokailuun ravintola Villipeurassa sekä kylpylätilat olivat käytössämme. Mukana kokoustunnelmissa Anna Nurmesniemi, tiedotustyöryhmä Sosiaaliala on makee! Huhtikuisena iltapäivänä joukko reippaita talentialaisia jalkautui keskustan kävelykadulle jakamaan sosiaalipusuja. Korit oli pullollaan Brunbergin suukkoja ja iloista mieltä. Tavoitteenamme oli ilahduttaa kaupunkilaisia ja laittaa suut makeaksi sekä samalla kertoa toiminnastamme talentialaisina ja tehdä yhdistystämme tutuksi. Tempaus oli osa Keski-Suomen päivää, jota vietettiin ympäri kaupunkia erilaisten toimintapisteiden ja juhlien muodossa. Räntäsateesta huolimatta ja osin siitä johtuenkin saimme ilahdutettua monia ohikävelijöitä suukoilla ja samalla kerrottua omasta toiminnastamme yhdistyksen riveissä. Mukana menossa Anna Nurmesniemi, tiedotustyöryhmä Romeo & Julia hurmasi Talentia Keski-Suomi järjesti jäsenilleen kesän alussa teatterielämyksen Tanssiteatteri Krampin ja Jyväskylän työväenteatterin näytöksen Romeo & Julia seurassa. Ainolan kesäteatterin siipien suojaan rakennettu pääasiassa nuorten näyttelijöiden tuottama esitys ihastutti ja hurmasi katsojansa täysin. Tanssin keinoin, laulujen ja verrattain yksikertaisin kulissein saatiin aikaan tunnekokemukset ja elämän tuskaa kuvaavat ilmaisut vailla suuria sanoja. Tanssin avulla kasvit puhkesivat kukkaan, tunteet nousivat esille, työläisten aherrus ja roolit saivat ilmiasun. Näin kuntouttavan sosiaalityön ammattilaisena jäin jälleen pohtimaan, mikä voima onkaan teatterissa ja sen erilaisissa ilmaisukeinoissa purkaa elämän liittyvää ahdistusta ilman päihteitä tai muuta haittaa tuottavaa toimintaa. Visuaalisuus, kuvan ja liikkeen yhdistäminen olisi erinomainen apu kuntouttavaan työhön, jos vain olisi taito hyppysissä. William Shakespearen tekstin pohjalta tehty esitys oli juonellisesti alkuperäiselle tekstille uskollinen, mutta toteutus tekijöidensä (nuoret, lahjakkaat tanssijat ja laulajat) näköinen. Upeaa esitystä oli katsomassa 25 talentialaista teatterin ystävää. Mukana nauttimassa Anne-Maria Perttula, puheenjohtaja 8

9 Varhaiskasvatusilta Talentian varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Marjo Varsan johdolla kokoontui kaksitoista päivähoidossa työskentelevää yhdistyksemme jäsentä keskustelemaan varhaiskasvatuslain valmistelusta ja sosionomien/sosiaalikasvattajien asemasta päivähoidossa. Ennen keskustelutilaisuutta tutustuimme uuteen Päivärinteen päiväkotiin, joka valmistui uudisrakennuksena Puistokoulun jatkoksi puolisentoista vuotta sitten. Koulun ja päiväkodin yhteistyö on siellä hyvällä mallilla. Yhteistyöhön on luotu toimivia toimintatapoja ja fyysiset ratkaisut, kuten yhteinen ruokasali ja liikuntatila sekä musiikki - ja puutyöluokka, tukevat päivittäistä yhteistyötä ja yhteistä toiminnan suunnittelua. Vierailun jälkeen siirryimme Sammon kotilounaaseen iltapalan äärelle keskustelemaan illan aiheesta. Eniten keskustelua herätti varhaiskasvatuksen hallinnon siirtyminen opetusministeriön alaisuuteen ja uuden varhaiskasvatuslain tuleva sisältö sekä sosionomien aseman turvaaminen uudessa laissa. Varhaiskasvatuksen siirtymistä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriöön on hidastanut se, ettei opetustoimen puolella ole säädöspohjaa muun muassa asiakasmaksujen perinnälle ja valvonnalle. Virkamiestyöryhmä valmistelee siirtoa ja nämäkin asiat valmistuvat ajallaan. Vielä ei ole myöskään perustettu uutta varhaiskasvatuslain valmistelutyöryhmää. Tällä hetkellä on menossa aktiivinen lobbaus Talentian edustajan saamiseksi työryhmään, vaikka OAJ vastustaa asiaa. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvauslainsäädännön uudistamiseen toimitetaan taustamateriaaliksi joka tapauksessa työryhmälle, sai Talentia edustajansa työryhmään tai ei. Ks. tarkemmin varhaiskasvatuksen linjauksista Talentian varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu maaliskuussa ilmestynyt Kasvu-lehti sai hyvää palautetta ja toinen numero onkin ilmestymässä syksyllä ja myös tulevina vuosia tulee jatkoa. Huolta kannettiin joidenkin sosionomien liittymisestä lastentarhanopettajaliittoon ja toivottiin oman liiton aktiivisesti tuottavan myös varhaiskasvatuksen ammattilaisille uusinta tietoa alan kehityksestä ja uusista toimintatavoista. Illassa toivottiin myös Talentia Keski - Suomen varhaiskasvatuksessa työskentelevien jäsenten kokoontumisia tiiviimpään tahtiin. Taidettiin Annen kanssa vähän luvatakin seuraavaa tapaamista ensi keväälle. Kiitosta sai myös virkistystyöryhmä rentouttavista virkistystapahtumista. Kiitokset Marjolle, Annelle, Pirjolle, Päiville, Iinalle, Annalle, Anniinalle, Kaijalle, Paulalle, Pialle ja Tiinalle antoisasta illasta! Mukana keskustelussa Tarja Viikari, edunvalvontatyöryhmä Sosiaaliohjaajat ja sosiaalialan opiskelijat kohtasivat Ensitreffeillä Parisenkymmentä sosiaalialan ohjaaja ja alan opiskelijaa kohtasivat ensimmäistä kertaa järjestetyssä tapahtumassa Lutakon Ladyssa Edunvalvontatyöryhmän järjestämän tapahtuman ideoi Jyväskylässä Työvoiman palvelukeskuksessa sosiaaliohjaajana työskentelevä Irene Vierenkari. Tapahtuman lähtökohtana oli työntekijöiden ja opiskelijoiden kohtaaminen ja sosiaaliohjauksessa ajankohtaisista asioista puhuminen. Paikalla oli sosionomi- ja sosiaalityön opiskelijoita sekä sosiaalialan ohjaustehtävissä työskenteleviä ihmisiä henkilökohtaisesta avustajasta päivähoitoon ja aikuissosiaalityöstä lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin. Aloitimme esittäytymällä ja nauttimalla Lutakon Ladyn herkullista ruokaa. Illan kuluessa alueasiamies Tiia Oksanen ja JUKO:n pääluottamusmies Heljä Siitari kertoivat toimenkuvistaan ja tällä hetkellä sosiaalialalla yleisesti koko Suomessa ja erityisesti Keski-Suomen alueella pinnalla olevista asioista. Keskustelunaiheiksi osallistujien kesken nousivat muun muassa sosiaaliohjaajien työtilanne, palkka-asiat, työnkuvat, tyhy-toiminta ja sisäilmaongelmat. Opiskelijat kertoivat kiinnostuneensa tapahtumasta, koska halusivat verkostoitumismahdollisuuksien ja työelämäkontaktien lisäksi kuulla enemmän siitä, missä sosionomit voivat työskennellä, mitä eri työnkuviin kuuluu ja minkälaista palkkaa työstä tänä päivänä maksetaan. Ilta päättyi vapaaseen keskusteluun kahvittelun lomassa. Esiin nousi myös toive yhteisten tapaamisten jatkosta. Mukana treffeillä Anna-Leena Pusa, tiedotustyöryhmä 9

10 Ammatillinen opintomatka USA:han Vietin elokuussa vuosilomallani kolme viikkoa ammatillisessa harjoitteluvaihdossa USAssa, Ohion osavaltiossa sen pääkaupungissa Columbuksessa. Ohjelmaan osallistui neljä muuta suomalaista sosiaalityöntekijää. Matkaohjelma käsitti lähes kahteenkymmeneen eri sosiaalialan organisaatioon tutustumisen, kaksi päivää sosiaalityöhön liittyviä luentoja Ohion yliopiston sosiaalityön koulutusohjelmassa, tapaamisia sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestön (National Association of Social Workers eli NASW) edustajien kanssa sekä viikonloppumatkat Chicagoon ja Washingtoniin. Asuimme Tuula Koivisto Bristol Village eläkeläisyhteisön puistossa isäntäperhemajoituksessa ja myös hostimme järjestivät meille monipuolista vapaa-ajan ohjelmaa. Vierailukohteemme valottivat monin tavoin Ohiossa tehtävää lastensuojelutyötä, kodittomien ja vähä-varaisten palveluita, terveydenhoitoa ja vammaishuoltoa. Tutustuimme myös kahteen eläkeläisyhteisöön, jossa oli asumisen lisäksi saatavilla kotihoidon, kuntoutuksen, avustetun asuminen ja pitkäaikaishoidon palveluita. Konkreettiseen työhön pääsimme mukaan Life Care Alliancessa, jossa veimme ateriapalvelun (Meals on Wheels) aterioita asiakkaiden koteihin. Lutheran Social Services Faith Missionissa saimme myös olla vapaaehtoistyöntekijöinä valmistamassa ja jakamassa ruokaa kodittomille. USAssa sosiaalipalvelut kanavoituvat usein kirkkojen ja järjestöjen kautta. Vapaaehtoistyö on erittäin merkittävässä roolissa. Ihmiset haluavat osoittaa tukensa tärkeäksi kokemalleen asialle antamalla omaa aikaansa. USAssa on myös hyvin tyypillistä rahoittaa toimintaa lahjoitusvaroilla. Kaikissa toimintayksiköissä onkin varattu aina jokin tila, jossa lahjoittajien nimet ovat esillä, sitä isommin mitä suuremmasta lahjoituksesta on kyse. Osa palvelutoiminnan rahoituksesta tulee usein myös hallituksen tukemien ohjelmien kautta. Sosiaalityöntekijöiden koulutus on korkeatasoista, mutta palkkaus Suomen tasoa, ellei jopa huonompaa. Yliopistojen lukukausimaksut ovat keskimäärin dollaria vuodessa, joten valmistuttuaan heillä on huomattavat velat niskassaan. Yhdysvaltalaiset ovat aseistettuja ja aseilla tapahtuva rikollisuus on tavallista. Sosiaalityöntekijän arkipäivää voi olla, että häntä osoitetaan aseella kotikäynnille mentäessä. Sosiaalityötä tukeva valtakunnallinen lainsäädäntö on edelleen melko vähäistä. Lait ja toiminnan painotukset ovat erilaiset eri osavaltioissa ja vielä osavaltioiden sisällä eri piirikunnissa. NASW on laatinut sosiaalityöhön koko maan kattavat eettiset ohjeet, jotka toimivat työtä ohjaavina periaatteina. NASW pyrkii vaikuttamaan myös poliittiseen päätöksentekoon, sillä se on keskeinen keino kehittää sosiaalityötä ja sen sisältöjä. Tapasimme opintomatkamme aikana ainakin viisikymmentä sosiaalityöntekijää. Olin hyvin vaikuttunut siitä, kuinka innostuneesti, omistautuvasti ja ammattiylpeyttä uhkuen he kertoivat työstään. Usko omaan työhön saa muutkin arvostamaan sitä. 10

11 Harjoittelumatkan organisoi CIF in Finland eli Council of International Fellowship in Finland ry, joka edistää kansainvälistä vuorovaikutusta sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityöhön läheisesti liittyvien ammattien edustajien välillä. CIFin kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin voi hakea, kun on tehnyt asiakastyötä vähintään kolme vuotta ammattitutkinnon jälkeen. CIFin ohjelmat ovat monitahoisia kokonaisuuksia, jotka koostuvat tutustumisesta omaan ammattialaan ja kohdemaan kulttuuriin sekä vuorovaikutuksesta kansainvälisessä ryhmässä ammattilaisten ja yksittäisten ihmisten kesken. Ohjelmien pituus vaihtelee maittain kestäen tavallisesti kahdesta kuuteen viikkoon. Vaihto-ohjelmakohteita on eri puolilla maailmaa. CIF Finlandin hallituksen edustajat haastattelivat myös tälle opintomatkalle hakeneet ja kirjoittivat haastattelun perusteella suosituksen. Hakemus lähetettiin suosituksineen CIPUSAan. CIPUSA eli The Council of International Programs USA tavoitteena on edistää kansainvälistä kulttuurivaihtoa ja ammatillista kehittymistä. CIPUSA on myös Yhdysvaltain hallituksen hyväksymä J-1 harjoitteluviisumien sponsoriorganisaatio ja sain sen kautta harjoitteluviisumin hakemiseen tarvittavat asiakirjat. CIPUSA Columbuksen toimisto organisoi meidän vaihto-ohjelman käyntikohteet, kuljetukset, isäntäperheet ja viikonloppumatkat. Talentia tekee yhteistyötä CIF Finlandin kanssa. Sain tämän matkan kustannuksiin 400 koulutustukea Talentialta, muutoin maksoin matkakustannukset itse. Työnantajani ei osallistunut millään tavoin opintomatkani rahoitukseen, vaikka vaihto-ohjelmaan hyväksyminen perustui ammattiini ja ohjelmalle asetetut tavoitteet liittyivät työhöni. Talentian jäsenyyteen liittyvä matkavakuutus kattoi hyvin myös harjoitteluviisumin saamiseksi edellytetyn vakuutusturvan. Sosiaalityön haasteet ovat yllättävän samankaltaiset niin Suomessa kuin USAssa. Myös menetelmät ovat hyvin pitkälle samanlaiset. Palvelujärjestelmien organisointi ja rahoitus eroavat kuitenkin huomattavasti meidän järjestämistavasta. Lisäksi tietysti väestömäärät ja monikulttuurisuus ovat laajemmassa mittakaavassa. Kolmiviikkoinen ohjelma oli ammatillisesti ja minulle henkilöhistoriallisesti antoisa ja ylitti kaikki sille asettamani odotukset. Matkakokemukset antavat varmasti voimaa ja uutta tulokulmaa oman työn haasteissa. Voin lämpimästi myös suositella täydennyskoulutukseksi kansainvälistä irtiottoa. Kirjoitin matkani vaiheista myös blogia. Se löytyy osoitteesta Tuija Koivisto Vanhustyön johtaja Keuruu Faith Missionin vapaaehtoistyöntekijöitä kiittävä taulu 11

12 Juttusarja: Töissä Keski-Suomessa Uudessa juttusarjassa esittelemme sosiaalialan ammattilaisia työssään Keski- Suomessa. Juttusarjan aloittaa Mari Satosaari kertoen työstään Laukaan vankilassa. Olen 36-vuotias lähihoitaja, sosionomi (AMK) ja opiskelen tällä hetkellä ylempää AMK tutkintoa sosiaalialan, perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisen koulutusohjelmassa. Vakituinen työsuhteeni on Laukaan lastensuojelun perhetyössä, josta olen ollut virkavapaalla viime keväästä lähtien hoitaessani Laukaan vankilan ma. erityisohjaajan tehtävää. Työurani sosiaalialalla alkoi päivähoidossa tehden töitä laitosapulaisena, erityisavustajana ja lastenhoitajana. Omien lasten syntymän myötä paluu päivähoitoon ei enää tuntunut mielekkäältä ja koin, että opiskelu on työelämää joustavampi vaihtoehto, joten hakeudun sosionomiopintoihin. Opintojen alkuvaiheessa vahvistui halu kehittää osaamista lastensuojelutyön parissa. Ensimmäisen harjoittelun myötä sain jalan Lotilan nuorisokodin oven väliin, jossa tein eri mittaisia sijaisuuksia kunnes tuli vastaan vaikeus sovittaa kouluikäisten lasten arkea ja vuorotyötä. Lastensuojelun perhetyö Laukaassa on joustavine työaikoineen mahdollistanut arjen pyörittämisen. Kun vuoden vuorotteluvapaan sijaisuus perhetyönesimiehenä päättyi tuntui, että kaipasin etäisyyttä lastensuojelu/perhetyöhön ja YAMK jatko-opinnot olivat lisänneet kiinnostusta kehittää omaa osaamista aikuisten kanssa tehtävän työn parissa. Niinpä hakeuduin katkolle Laukaan vankilaan, jossa oli tarjolla reilu puolen vuoden mittainen erityisohjaajan pesti, joka päättyy nyt lokakuussa. On tunnustettava, että kovin selkeää kuvaa toimenkuvasta eikä koko rikosseuraamusalasta minulla hakuvaiheessa ollut, vaan otin askeleen kohti tuntematonta. Perhetyössä oma työpanokseni ja osaamiseni oli keskittynyt nimenomaan kouluikäisten ja nuorten kanssa tehtävään työhön, joten ajatus aikuistyöstä oli houkutteleva. Asiakkaana vapausrangaistusta suorittava vanki Asiakkainani ovat kaikki vankilassa vapausrangaistusta suorittavat sekä nais- että miesvangit iästä riippumatta. Erityisesti huomioitavaa on tällä hetkellä näkyvä 80-luvulla syntyneiden nuorten aikuisten sukupolvi suorittamassa rangaistustaan. Yleisellä tasolla voidaan puhua asiakaskuntaan vahvasti liittyvän ongelmallinen päihteidenkäyttö, väkivalta, alhainen koulutustaso, vähävaraisuus, työttömyys ja mielenterveyden pulmat. Jonkin verran esille nousee myös aiempi lastensuojeluasiakkuus, mikä toisinaan kertoo myös ongelmien pitkittymisestä ja kasautumisesta. Itsessäni tämä on herättänyt paljon kriittisyyttä lastensuojelutyötä ja sen toimenpiteitä kohtaan sekä ison kysymyksen Miten voisimme parhaiten tukea ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä tukea vanhempia kasvatustehtävässä? Ja kuinka katkaista jo alkanut ongelmallisena näyttäytyvä epäsosiaalinen käyttäytyminen. Toimeenkuvaani kuuluu vastata rangaistusajansuunnitelmien toteutumisesta ja arvioinnista yhteistyössä muiden vankilaviranomaisten kanssa. Valmistelen perhetapaamisia, siviiliopintolupia ja olen mukana vankilassa järjestettävän opetuksen opiskelijavalinnoissa ja jossain määrin myös valvottujen koevapauksien valmisteluissa. Näissä valmistelutehtävissä merkittävää on vangin oma aktiivisuus ja yhteistyö sekä vankilan muun henkilökunnan että siviilissä toimivien organisaatioiden kanssa esim. oppilaitokset, lastensuojelun sosiaalityö, sijaishuoltopaikat, työ- ja elinkeinotoimisto, sosiaalitoimi, Kela, erilaiset päihdetyöntahot jne. 12

13 Rangaistusajansuunnitelma ohjaa työtä Vapausrangaistuksen suorittamista ohjaa yksilöllisesti laadittu rangaistuajansuunnitelma, jossa on määritelty tavoitteita uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi ja yhteiskuntaan uudelleen sijoittumisen helpottumiseksi. Vankilassa tapahtuvan kuntoutuksen ja muun toiminnan tulisi tukea tavoitteiden etenemistä ts. vangin elämänhallintaa. Suunnitelman eteneminen edellyttää vangin omaa aktiivisuutta. Tapaamisissa kartoitetaan asiakkaiden omaa ajatusta ajankohtaisista tuen tarpeista, arvioidaan tarvittavia toimia suunnitelman edistämiseksi, tuen saamiseksi ja motivoidaan asiakasta muutostyöskentelyyn. Hyvissä ajoin ennen vapautumista aletaan valmistella vangin vapautumista, jolloin laaditaan vapauttamissuunnitelma ja mahdollisesti aletaan valmistella valvottua koevapautta. Lyhytaikaisvankien kohdalla työskentelyn pääpaino voi olla alusta pitäen vapautumisen valmistelussa ja tarvittavien tukitoimien järjestämisessä siviiliin. Rangaistusajansuunnitelma ohjaa osittain käsiteltäviä aiheita joita on esim. päihteidenkäytön lopettaminen, väkivallattomat ratkaisukeinot, impulsiivisuuden hallinta, turvallinen liikennekäyttäytyminen, kouluttautuminen, vastuullinen aikuisuus, vanhemmuus, elämänhallintaidot, lailliset tulonhankintakeinot... Vankeinhoidossa on kehitelty em. asioiden työstämiseen monia erilaisia strukturoituja ohjelmia kuten Suha - suuttumuksen hallinta ja Matkalla muutokseen. Itselläni ei ole ohjelmakoulutusta, joten minä käsittelen asioita lähinnä motivoinnin ja arvioinnin näkökulmista. Lisäksi tuen vankeja monien muiden asioiden hoidossa; asunnonhaussa, työ-ja opiskelupaikkojen hakemisessa yms. Olen ollut myös mukana huostassa olevien lasten asiakassuunnitelmaneuvotteluissa sopimassa yhteydenpidosta ja tapaamisista vanhemman vankeuden aikana. Asiakkaiden omat tavoitteet ovat kovastikkin erilaisia riippuen heidän elämäntilanteestaan. Päihteettömyys on iso tavoite, joka osaltaan voi olla merkittävä avain kokonaisvaltaisen elämänhallinnan positiiviseen kehittymiseen. Organisaation tavoitteena on vapausrangaistusten täytäntö ja uusintarikollisuuden vähentämisen keinoin yhteiskunnan turvallisuuden lisääminen. Omassa työssäni ajankohtaisina haasteina on pystyä vastaamaan mahdollisimman laadukkaasti vankien monipuolisiin kuntoustustarpeisiin, joka edellyttää monitoimijaista yhteistyötä. Työn haasteita Asiakaskunta jonka kanssa olen tekemisissä on usein ajautunut vakaviinkin elämänhallinnan ongelmiin. Vaikeutena voi olla myös ottaa vastuuta omista teoistaan, rikoksestaan. Erään tutkimuksen mukaan 2/3 rikoksentekijöistä on voitu osoittaa jonkin sortin persoonallisuudenhäiriö, mikä osaltaa luo omat haasteensa myös heidän kohtaamiseensa. Varmasti sekä ne antoisimmat että haastavimmat tilanteet liittyvät juurikin erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Antoisaa on onnistunut vuorovaikutus, motivaatio ja positiinen muutos, jolle ihminen antautuu. Itselleni erityisen mielekästä on ollut päästä tutustumaan ja oppimaan uutta koko rikosseuraamusalasta sekä rikostaustaisten ihmisten kanssa tehtävästä kuntouttavasta työstä. Odotan kovasti rikosseuraamusalan yhteisiä lapsi-ja perhetyönlinjauksia joiden turvin saadaan kehitettyä vankiloiden perhetyötä ja erityisesti lapsinäkökulman huomioonottamista. Nyt jo käyttöön tulleet valvontarangaistus ja valvottu koevapaus osaltaan voivat edistää vangin sijoittumista siviiliin niiden mukanaan tuoman tuen ja kontrollin turvin. Tärkeää olisi kuitenkin myös yhteiskunnallinen pohdinta, millaisin keinoin voitaisiin tukea vankien siviiliin siirtymistä. Asunnottomuus, taloudellinen ahdinko suurine rikoskorvausvastuineen ja leimautuminen jopa palveluverkostossa näyttäytyvät toisinaan isoina haasteina. Yleensä ihmisiä syytetään siitä, etteivät he tunne heikkouksiaan. Silti, kenties, yhtä harvat tuntevat voimansa. -tuntematon- 13

14 Iloinen monikulttuurisen sosiaalityön kehittäjä Menetimme ystävän, työtoverin, maahanmuuttajatyötä pitkään ja innovatiivisesti tehneen ja kehittäneen ihmisen, kun sosiaalityöntekijä Pirjo Kainulainen menehtyi 47-vuotiaana sairastettuaan syöpää 11 vuotta. Pirjo työskenteli uransa alussa sosiaalityöntekijänä Ensi- ja Turvakodissa ja Jyväskylän maalaiskunnassa. Jyväskylän kaupungin palvelukseen hän tuli 1997 ja varsinaisen oman työalueensa hän löysi maahanmuuttajien parissa. Pirjolle oli tärkeää maahanmuuttajien aseman ja elämän parantaminen kaikin tavoin. Hän oli kehittämässä monia maahanmuuttajahankkeita, joista esimerkkeinä ovat Paletti-projekti, Monimessi (monikulttuurinen perhekahvila) ja Selkoarki-hanke. Pirjon näkemykseen kuului, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia ihonväriin, asemaan tai muuhun ominaisuuteen katsomatta. Hänen ei tarvinnut tätä asennettaan erityisesti korostaa vaan hän eli sitä koko olemuksellaan. Pirjon tekemästä työstä välittyi positiivisuus ja ilo. Verkostoituja hän oli ennen kuin koko sanaa oli keksitty. Hän organisoi monenlaista toimintaa ja yhdisti erilaisia ihmisiä toimimaan toistensa kanssa niin työssään kuin ystävien parissa. Työn lisäksi puoliso ja kaksi lasta olivat Pirjolle erittäin tärkeitä. Joulumatkat kaukomaille olivat perheen traditio ja kesäisin Pirjo hoiti kasveja puutarhassa ja kasvihuoneessa. Runsaslukuinen ystäväjoukko nautti niin Pirjon puutarhan antimista kuin myös hänen huumoristaan; Pirjo oli tilannekomiikan mestari joka näki koomisia piirteitä asiassa kuin asiassa. Pirjo toimitti sosiaalialan korkeakoulutettujen järjestön Talentia Keski-Suomen jäsenlehteä muutamia vuosia, ja opetteli sitkeästi lehden teossa tarvittavan taitto-ohjelman. Pirjolla syntyi ideoita myös yhdistystoimintaan liittyen. Hän värväsi innokkaana kavereitaan esimerkiksi jakamaan sosiaalisuukkoja tapahtumiin. 14

15 Pirjo tarttui hetkeen elämässään ja opetti sitä meille muillekin. Vielä viimeiset viestit sairaalasta henkivät elämänuskoa. Monia hauskoja juttuja jää elämään mieliimme vielä Pirjon poismenon jälkeen. Pirjo ehti keväällä saada valmiiksi kirjansa Ammattina potilas. Kirjassa Pirjo kertoo elämästään työnantajansa syövän kanssa. Pirjon läsnäoloa, valoisuutta ja positiivisuutta jäävät kaipaamaan perheen lisäksi työtoverit maahanmuuttajapalveluista, ystäväjoukko ja laaja yhteistyöverkosto. Kati Turtiainen Heljä Siitari Kirjoittajat ovat Pirjo Kainulaisen työtovereita Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalveluista AMMATTINA POTILAS Pirjo Kainulaisen teos Ammattina potilas julkaistiin Monikulttuurikeskus Gloriassa la Into Kustannuksen julkaisema syksyn koskettavin kirjauutuus on rankka kuvaus laajalle levinnyttä syöpää sairastaneen kroonikkopotilaan elämästä. Elämästä, jossa syöpä vaati vuosi vuodelta lisää ja jokaisen valoisan hetken kääntöpuolella häilyi raastava taistelu ylivoimaisen tuntuista vastusta vastaan. Pirjo Kainulainen sairastui syöpään ollessaan 36-vuotias pienten lasten äiti. Tuosta hetkestä eteenpäin tauti hallitsi hänen elämäänsä seuraavat 11 vuotta. Sairausvuosiin mahtui paljon normaalia työssäkäyvän lapsiperheen äidin elämää iloineen, suruineen ja monine kokemuksineen, mutta myös voimia vievää kamppailua salakavalan taudin kanssa. Kirja on eräänlainen testamentti, Kainulaisen tapa valmistautua väistämättömään. Se kaappaa lukijan otteeseensa ja kuljettaa läpi koko inhimillisten tunteiden huikean kirjon. 15

16 Talentialaisia kunnallisvaaliehdokkaita Keski-Suomessa Anne-Maria Perttula 53 vuotta sosiaalityöntekijä Jyväskylä Keskusta, nro 490 Maia Fandi 31 vuotta sosiaalityöntekijä Jyväskylä Vihreät, nro 252 Riikka Kaikkonen 27 vuotta sosionomiopiskelija Jyväskylä SKP (sit.), nro Perheeseeni kuuluu vielä yksi murrosikäinen nuori ja kotoa on lentänyt maailmalle kaksi lasta. Olen yksihuoltajaäiti ja työskentelen päihdepalveluissa Sovatek-säätiöllä. Olen ehdokkaana Suomen Keskusta ry:n jäsenenä keskustapuolueen listalla. Luottamustehtäviä ja kokemusta on kertynyt vuosien varrelta mm. kunnanvaltuuston, -hallituksen ja sosiaalilautakunnan jäsenyyksistä ( Korpilahden ajalta), nuorisoseuratoiminnasta, kyläyhdistyksestä, 4h-toiminnasta, erilaisten johtokuntien toiminnasta varajäsenenä Jyväskylän kaupungissa, sairaanhoitopiirin valtuustosta, kehitysvammahuollon luottamustehtävistä sekä käräjäoikeuden lautamiestehtävistä. Toimin tällä hetkellä Talentia Keski-Suomi ry:n puheenjohtajana. Lisäksi olen ollut yhdyshenkilönä yksityisen puolen sosiaalialalla työskenteleville työntekijöille ammattiyhdistyksen osalta ja luottamusmiestehtävissä. Kuntapolitiikassa haluan olla vaikuttamassa tasapuoliseen palvelujärjestelmien tarjontaan, haja-asutusalueiden asukkaiden elinmahdollisuuksien turvaamiseen sekä järkevään hallinnointiin kuntaorganisaatiossa. Työntekijöiden jaksaminen ja yhdenvertainen kohtelu ovat lähellä sydäntäni. Sosiaalityöntekijänä kuntalaisten hyvinvoinnista saa merkittävää tietoa kuntarakenteiden kehittämistä ja palvelutuotannon toteuttamista varten. Katson, että velvollisuuteni on tuoda kuntalaisten ääni mukaan päätöksentekoon. Olen jyväskyläläinen maailmankansalainen, sosiaalityöntekijä, äiti ja kunnallispoliitikko. Nykyisellään yhteiskuntamme on tulipaloyhteiskunta, jossa reagoidaan silloin, kun liekit ovat suuria ja näkyvät kauas. Tämä ilmenee esimerkiksi liian myöhäisessä reagoinnissa sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin sekä ympäristökysymyksiin. Suurten liekkien sammuttaminen on työlästä ja niiden aiheuttamat vauriot usein vaikeasti korjattavissa. Painopisteen tuleekin olla ongelmien ennaltaehkäisyssä. Oikea-aikainen auttaminen ja toimiminen on paitsi inhimillisempää ja ympäristöystävällisempää myös taloudellisempaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon Opiskelen sosionomiksi, ja koen, että opintoni harjotteluineen sekä elämän kokemukseni antavat minulle arvokasta tietoa elämän eri osa-alueista, joka auttaisi minua toimimaan hyvänä valtuutettuna Jyväskylässä. Mielestäni yhteinen hyvä on jokaisen parhaaksi. Yhteiskunnan ja kuntien tehtävänä on pitää huolta jokaisesta ihmisestä. Ainainen talouskasvu ei voi olla tavoitteena ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin kustannuksella. Palvelujen yksityistäminen on lopetettava, ja taattava jokaiselle riittävät ja laadukkaat lähipalvelut.

17 Marjukka Huttunen 25 vuotta sosiaalityön opiskelija Jyväskylä Vasemmistoliitto, nro 319 Olen 25-vuotias sosiaalityön opiskelija ja syntyperäinen jyväskyläläinen. Politiikan saralla toimin aktiivisesti Jyväskylän yliopiston vihreän vasemmiston riveissä niin ylioppilaskunnan edustajissa kuin myös muussa toiminnassamme kampuksella. Jyvivan lisäksi toimin aktiivisesti myös Keski-Suomen Vasemmistonuorissa. Vaaliteemani: Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava säästöt eivät saa kohdistua heikoimmassa asemassa oleviin. Tarvitaan lisää tiloja ja mahdollisuuksia kaupunkimme monimuotoiselle kulttuurielämälle. On kiinnitettävä enemmän huomiota pakolaisten ja maahanmuuttajien erityistarpeisiin. Monikulttuurisuutta ja yhdenvertaisuutta on edistettävä ja rasismista sanouduttava irti. Ks. lisää Susanna Baltzar 27 vuotta sosiaalityön opiskelija Jyväskylä SKP (sit.), nro 520 Olen 27- vuotias jyväskyläläinen sosiaalityön opiskelija, ajoittain teen myös sosiaalityöntekijän sijaisuuksia aikuissosiaalityössä. Kunnallisvaaleihin olen lähtenyt mukaan pitkän harkinnan tuloksena, herättääkseni keskustelua minulle tärkeistä asioista. Kolme tärkeintä ajamaani teemaa ovat: Jokaisen ihmisen mahdollisuus aitoon osallisuuteen arjessa ja yhteiskuntaelämässä, omien toiveidensa ja kykyjensä mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ennalta ehkäisevä työ kunnan prioriteeteiksi. Rasisimin ja syrjinnän vastustaminen, ei vain lain mutta myös käytännön toimien ja päätösten tasolla. Riitta Tynjä 60 vuotta sosiaalityöntekjä Jyväskylästä SKP, nro 543 Olen jo viidettä kautta kaupunginvaltuustossa, mutta koen, että minulla olisi vielä annettavaa yhteisten asioiden hoidossa. Haluan jatkaa samaa tinkimätöntä linjaa, jota olen tähänkin asti harjoittanut. Yhteistyötäkin osaan tehdä, ja sen olen kokenut kantavan hedelmää. Tärkeintä on, että hyvät asiat etenevät. Sosiaalityöntekijäntyössä törmää jatkuvasti asioihin, joihin on syytä tarttua myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta. Päätöksenteossa pidän tärkeänä puolustaa ja kehittää julkisia palveluja, koska ne ovat pienituloisten ihmisten kannalta olennaisia. Haluan jatkaa heikompiosaisten äänitorvena olemista. Se ei ole muodikasta, eikä sitä koskaan tehdä liikaa. Vahvemmat eivät tarvitse minua puolustajakseen. Ymmärrän myös säästäväisen taloudenpidon tärkeyden. Siksi haluan panostaa ennalta ehkäiseviin palveluihin. Ne tuovat säästöä pitkässä juoksussa. Haluan panostaa myös kunnan omiin palveluihin, koska ostopalvelut, palvelusetelit ja yksityistäminen tulevat kaikille kalliimmaksi. Ne myös eriarvoistavat ihmisiä. Se ei ole kunnan tehtävä. Olen ollut Talentia Keski-Suomen puheenjohtajana vv ja olen edelleen hallituksen ja edunvalvontatyöryhmän jäsen. 17

18 Tarja Viikari 57 vuotta lastentarhanopettaja/sosiaalikasvattaja Jyväskylä SDP, nro 100 Toimivan ja turvallisen arjen puolesta. Olen kolmen tytön äiti ja neljän lapsenlapsen mummo. Olen työskennellyt lastenkodinohjaajana ja lastentarhanopettajana. Tavoitteenani on kuntapalveluiden säilyminen ja kehittyminen laadukkaiksi kaikkia kuntalaisia tasa-arvoisesti palveleviksi. Toimivat ennaltehkäisevät lasten ja nuorten palvelut. Kattavat vanhus- ja vammaispalvelut. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen. Olen edustajana Talentian liittovaltuustossa ja Talentian sekä Talentia Keski-Suomen hallituksen varajäsen. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu ja Keski- Suomen ensi- ja turvakotiyhdistyksen vpj. Lisää tietoa löydät nettisivuiltani: Suvi Tikander vammaispalvelun palveluohjaaja Äänekoski Perussuomalaiset, nro 29 Koulutukseltani olen sosionomi (AMK) ja tällä hetkellä opiskelen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Jamkissa työn ohella. Teen sijaisuutta Äänekosken kaupungille, vammaispalveluiden palveluohjaajana. Aiemmin olen työskennellyt ohjaajatehtävissä sekä pieninä loikkauksina vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijän sijaisena. Olen ollut valtuutettuna nyt ekaa kautta. Toistamiseen vaaleissa siis. Olen Ääneseudun Omaishoitajat ry:n sihteeri ja Äänekosken Perussuomalaiset ry:n sihteeri. Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi lasta. Pauliina Takala 43 vuotta Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaaliohjaaja, vanhusten palvelutalon johtaja Muurame Keskusta, nro 94 Politiikka on tapa välittää lähimmäisestä. Olen tällä hetkellä valtuutettu ja Muuramen kunnanhallituksen puheenjohtaja. Asettuminen ehdolle kuntavaaleissa on minun tapa välittää yhteisistä asioista. Luottamustoimen hoitaminen on arvojen järjestykseen laittamista. Se on kuuntelemista, ihmisten kohtaamista ja mielipiteiden huomioon ottamista. Pienten ihmisten asiaa. Vanhusten ja lasten asiaa. Yrittäjien ja työläisten asiaa. Vastuunkantoa ja päätöksentekoa kaikkien muuramelaisten hyvinvoinnin puolesta. Sydäntäni lähellä ovat perheiden asiat, vanhustenhuollon kysymykset sekä yrittäjien toimintaedellytysten parantaminen. 18

19 Leinonen Pirjo Sinikka, 57 vuotta kehitysvammaisten ohjaaja Laukaan toimintakeskuksessa Laukaa Keskusta, nro 45 Perheeseeni kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta sekä kaksi kissaa. Lapset ovat muuttaneet pois kotoa, kissat ovat vielä seuranamme. Harrastan mökkeilyä ja puutarhanhoitoa sekä lukemista. Lähellä sydäntäni ovat sosiaali- ja terveyssektorin asiat. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on jatkossakin suunnattava resursseja ja panostettava ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Työssäni olen jatkuvasti tekemisissä erityistä tukea ja hoivaa vaativien asiakkaiden kanssa. Työni koen erittäin mielekkääksi ja haasteelliseksi. Aikaisemmat luottamustehtävät: Vuodesta 1997 lähtien olen toiminut kunnanhallituksessa 8 vuotta, valtuustossa ja koulutuslautakunnassa. Tällä hetkellä olen valtuutettu, koulutuslautakunnan jäsen sekä keskustan kunnallisjärjestön vpj. Helena Mieskolainen 48 vuotta sosiaalityöntekijä Jämsä Vasemmistoliitto, nro 132 Asun Koskenpäällä, syvällä maaseudulla, 30-luvun hirsimökissä asuinkumppanini ja kolmen koirani kanssa. Pihapiirissä asustelee navetassa kaksi ponia ja Hermanni pukki. Hermanni on vapaa sielu, ja siksi vieraat saattavat törmätä ystävälliseen pukkiin pihamaalle tullessaan. Lisäksi yhteisöömme kuulu tiiviisti asuinkumppanini vanhemmat, jotka rakensivat tontillemme kesämökin. Asumme upean joen rannassa, joten kalastelu, harrastemaatilatouhujen ohella on lähellä sydäntäni. Olen ollut noin 6 vuotta ja olen edelleen käräjäoikeudessa lautamiehenä ja maaoikeuden maallikkojäsenenä. Lisäksi olen toiminut varavaltuutettuna Jyväskylän kaupungin valtuustossa v Olen ollut myös Talentian liittovaltuustossa jäsenenä. Ay-liikkeen jäsen olen ollut koko työhistoriani, yli 20 -vuotta. Sosiaali-ja terveysalan ammattilaisena olen ollut jo lähes 30 vuotta. Olen intohimoinen julkisen hyvinvointijärjestelmän puolesta puhuja. Meitä ihmisarvoisten palvelujen puolesta puhujia tarvitaan tänä päivänä tässä markkinaliberalistisessa maailmassa yhä enemmän. Olkaamme rohkeasti sosiaalialan ammattilaisia ja puhukaamme vahvasti Ihmisyyden arvoisten palvelujen puolesta eri foorumeilla! Äänestämällä voit vaikuttaa! Ennakkoäänestys: Varsinainen vaalipäivä:

20 Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Keski-Suomi ry kutsuu jäseniään sääntömääräiseen SYYSKOKOUKSEEN KLO Hotelli Keurusselälle, Keuruulle (Keurusseläntie 134). Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät kokousasiat (hallituksen jäsenten valita, toiminta- ja taloussuunnitelmat vuodelle 2013) sekä sääntömuutokset. Kokouksen jälkeen mahdollisuus käyttää kylpylän palveluja. Kokousväelle tarjolla lounas klo alkaen. Jyväskylästä lähtee yhteiskuljetus klo tilausajolaiturista (Harjun tilausajolaituri) ja paluu lähtee Keuruulta klo Ilmoittautumiset kuljetukseen ja ruokailuun viimeistään mennessä Virkistystyöryhmä tiedottaa! ENNAKKOTIETONA! Talentia Keski-Suomi järjestää jäsenilleen pikkujouluisen joulumarkkinaretken Porvooseen la Lisätietoja tulee lähiaikoina jäsenille sähköpostilistan kautta, nettisivuille sekä facebookiin. UUTTA! Virkistystyöryhmällä on oma sähköpostiosoite, johon saa helposti ja kätevästi postia suoraan työryhmän jäsenille: Opiskelijatyöryhmä tiedottaa! Paikallinen opiskelijatoiminta: Uusien opiskelijoiden saunailta klo 18, Järjestöjentalon saunatila (Kalevankatu 4) Sosiaalialan ammattilaiset kertovat-ilta, teemana kriisityö sosiaalialalla (ajankohta ja paikka varmistuvat myöhemmin) Pikkujoulut, Opinkivi (ajankohta varmistuu myöhemmin) Valtakunnallisia tapahtumia: TaSO-päivät Turussa , teemana työturvallisuus ja työhyvinvointi Tiedotamme opiskelijatoiminnasta oppilaitosten sähköpostilistoilla sekä Talentia Keski-Suomen nettisivuilla Valtakunnallisesta toiminnasta lisätietoa: HUOM! Etsimme uusia toimijoita opiskelijatyöryhmäämme. Mikäli olet kiinnostunut opiskelijatoiminnan järjestämisestä sosiaalialan opiskelijakollegoiden 20 kanssa, ota yhteyttä!