Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Monkola. Savolainen Heidi jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ AIKA klo 18:00-19:30 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Monkola OSALLISTUJAT LÄSNÄ Selenius Matti puheenjohtaja Herpiö Mika varapuheenjohtaja Savolainen Heidi jäsen POISSA Sohlman Jaana jäsen Honkasalo Marja-Liisa jäsen Palenius Aslak kh:n edustaja MUUT Puistosalo Pekka ympäristöjohtaja Summa Maija ympäristöterveyspäällikkö Ahvenainen Päivi hallintopäällikkö KÄSITELLYT ASIAT :t 6-14 ALLEKIRJOITUKSET Matti Selenius Puheenjohtaja Päivi Ahvenainen Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Mika Herpiö PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Lohjan asiakaspalvelukeskus ja sopimuskuntien virastot Päivi Ahvenainen, hallintopällikkö

2 PÖYTÄKIRJA 2/ KÄSITELLYT ASIAT Sivu 6 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 15 7 Pöytäkirjan tarkastajat 16 8 Valvontasuunnitelman 2014 toteutumisen arviointi 17 9 Asumiskiellon purkupyynnön käsittely, asunto-osakeyhtiö Lohjan Lehtopuiston pyyntö huoneiston A2 asumiskiellon purkamisesta 10 Tulos- ja toimintakertomus vuoden 2014 toiminnasta Ympäristöterveysjaoston talousarvion toteutuminen Tiedotusluonteiset asiat Eron myöntäminen Maija Summalle ympäristöterveyspäällikön virasta Ympäristöterveyspäällikön valintaprosessi ja täyttölupa 33 18

3 PÖYTÄKIRJA 2/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus YMRAKJ Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin

4 PÖYTÄKIRJA 2/ Pöytäkirjan tarkastajat YMRAKJ Pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana maanantaina Lohjan asiakas pal ve lu kes kuk ses sa. Kokouksen puheenjohtajan tulee ensin al le kir joittaa pöytäkirja. Pöytäkirja pidetään nähtävänä asiakaspalvelukeskuksessa ja so pi mus kuntien virastoissa kokousta seuraavana keskiviikkona viraston aukioloajan. Esitys Yj Ympäristöterveysjaosto päättää valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkas ta jak si jaoston jäsenen Mika Herpiö. Päätös Hyväksyttiin

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Valvontasuunnitelman 2014 toteutumisen arviointi 128/ /2013 YMRAKJ Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (elintarvikelaki 23/2006, ter vey den suo je lu la ki 763/1994, kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011, tu pak kala ki 693/1976 ja eläinlääkintähuoltolaki 765/2009) ja valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) vel voit taa kuntaa laatimaan ympäristöterveydenhuollon val von ta suun ni telman. Kunnan valvontasuunnitelman tulee perustua keskusviranomaisten laa ti miin valtakunnallisiin valvontaohjelmiin. Edellä mainittu valvontasuunnitelma-asetus velvoittaa kuntaa arvioimaan val von ta suun ni tel man toteutumisen vuosittain. Arvioinnissa tulee huo mioida ainakin tarkastusten määrä kohdetyypeittäin, tarkastusten kattavuus, näyt tei den määrä valvontakohdetyypeittäin ja valvonnasta saatujen tulojen koh den tu mi nen. Aiemmin käytössä olleet keskusviranomaisten tie don keruu poh jat ovat pääosin poistuneet käytöstä sähköisten tie don ke ruu jär jestel mien tultua käyttöön. Kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun ke hit tämi nen (KUTI) ja ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä (YHTI) muo dos ta vat yhdessä ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruu hankkeen. Näi den hankkeiden myötä valvontakohdetiedot ja valvonnan raportointi siir tyy asteittain koko ympäristöterveydenhuollon alueelta valtion yhteiseen tie to jär jes tel mään. Valvontayksikkö tiedot kerätään ym pä ris tö ter vey denhuol lon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmän, VYHAn avulla. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset tulee toimittaa KU- TI-, YHTI- ja VYHA-järjestelmien avulla siten, kuin toimialakohtaisessa valta kun nal li ses sa valvontaohjelmassa mainitaan. Joitakin tietoja toimitetaan edel leen täytetyillä kaavakkeilla aluehallintovirastolle (ELTU-kaavakkeet). Kun nan monijäsenisen toimielimen hyväksymä arviointi tulee toimittaa VY- HA-jär jes tel män kautta mennessä. (Maija Summa) Esitys Yj Päätös Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan päättää hy väk syä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin liitteineen toi mi tetta vak si eteenpäin VYHA-järjestelmän kautta aluehallintovirastolle ja keskus vi ran omai sil le. Hyväksyttiin. Liite 1 ymrakj Lohjan ympäristöterveyspalveluiden vuoden 2014 valvontasuunnitelman to teu tu mi sen arviointi

6 PÖYTÄKIRJA 2/ Asumiskiellon purkupyynnön käsittely, asunto-osakeyhtiö Lohjan Lehtopuiston pyyntö huoneiston A2 asumiskiellon purkamisesta 200/ /2013 YMRAKJ Asunto-osakeyhtiö Lohjan Lehtopuiston asunnossa A2 asu mis ter veys ongel mat ovat alkaneet 1990-luvulla ja niitä on käsitelty useita kertoja Loh jan kaupungin terveysvalvonnassa ja ympäristölautakunnassa. Ym pä ris tö lauta kun nan kokouspöytäkirjaotteen mukaan ter veys tar kasta ja on todennut asunnon A 2 kylpyhuoneessa runsaasti mik robe ja sekä kosteusvaurion alakerran varastohuoneesta, kyl py huo nees ta, WC:stä sekä yläkerran WC:stä. Asuntoa on sittemmin saneerattu, mut ta terveyshaittaongelmat ovat jatkuneet. Asunto-osakeyhtiö on vuon na 2003 määrätty korjaamaan kosteusvauriot ja selvittämään kostumisen syyt. Asuntoa on saneerattu, mutta kostumisen syitä ei selvitysten pe rus teel la ole kattavasti selvitetty. Asunnon A 2 asukas on ollut toistuvasti yh tey dessä terveysvalvontaan ja terveysvalvonta on ollut toistuvasti yh tey des sä asunto-osakeyhtiöön asunnossa esiintyvien ongelmien pois ta mi sek si. Asunto-osakeyhtiö on laiminlyönyt terveysvalvonnan antamat ke ho tuk set ja velvoitteet. Asunnossa A 2 on terveysvalvonnan tarkastuksessa ja lisäksi ter veys val von taan toimitettujen selvitysten perusteella todettu ter vey densuo je lu lain 27 :n mukainen terveyshaitta. Terveyshaitan toteamisen jälkeen As Oy Lohjan Lehtopuistoa on kehotettu ryhtymään toimenpiteisiin ter veys hai tan laadun ja laajuuden selvittämiseksi ja poistamiseksi sekä toimit ta maan selvitykset terveysvalvontaan. Asunto-osakeyhtiö ei ole nou datta nut kehotuksia terveyshaitan selvittämisen osalta, minkä seu rauk se na terveysvalvonta on antanut asunto-osakeyhtiölle terveydensuojelulain 27 :n mukaisen velvoitteen terveyshaitan selvittämiseksi (ym pä ris tö ter veyspääl li kön viranhaltijapäätös , 7). Velvoitteessa on se los tet tu asian aiempi kulku. Terveydensuojeluviranomainen on velvoittanut asunto-osakeyhtiön sel vittä mään terveyshaitan laadun ja laajuuden asunnon A2 seinä- ja lat tia raken teis sa sekä toimittamaan tulokset tiedoksi terveysvalvonnalle. Ter veyshai tan laadun ja laajuuden selvittämiseksi on velvoitettu tekemään ai na kin seinä- ja lattiarakenteiden kosteusmittauksia ja mainittujen ra ken tei den materiaalinäytteistä mikrobiologisia analyyseja. Asunto-osakeyhtiö on jälleen laiminlyönyt velvoitteen terveyshaitan laadun ja laajuuden sel vit tä misek si ja saneerannut asuntoa ilman tarkempia selvityksiä. Tämän seu raukse na terveydensuojeluviranomainen on asettanut asunnon A2 asu mis kieltoon lähtien perustellen päätöstä mm. seuraavin seikoin: ter veyshait ta aiheutuu asunnon epäkohdasta, terveyshaitan sel vit tä mis vel voi tet ta ei ole noudatettu ja pitkästä saneeraushistoriasta ja tilanteesta ta lo yh tiössä voidaan päätellä, että terveyshaitan tosiasiallinen pois ta mi nen ei ole ollut mahdollista. Asunto-osakeyhtiö on , ja hakenut ter vey-

7 PÖYTÄKIRJA 2/ den suo je lu vi ran omai sel ta asumiekiellon purkamista. Asumiskieltoa ei ole kui ten kaan ole purettu riittämättömisen selvitysten vuoksi. Asun to-osa keyh tiö on toimittanut terveysvalvonnalle lisää selvityksiä, joiden perusteella asu mis kiel to pää tös on kumottu alkaen. Asukas on valittanut asumiskiellon purkamisesta hallinto-oikeuteen, joka on kumonnut terveydensuojeluviranomaisen päätöksen ja palauttanut asian uudelleen terveydensuojeluviranomaisen käsiteltäväksi Hal lin to-oi keus perustelee päätöstään mm. seuraavasti: ter vey den suo je luvi ran omai nen ei ole tehnyt asuntoon tarkastusta ennen asumiskeiellon pois ta mis ta koskevan yhtiön pyynnön ratkaisemista, päätöksestä ei riit täväl lä tavalla ilmene mihin seikkoihin ja selvityksiin ratkaisu perustuu, kun ote taan huomioon esitettyjen selvitysten (asunto-osakeyhtiö ja asukas) risti rii tai suus eikä lautakunta ole käsitellyt asunnossa todetun ter veys hai tan esiintymistä terveydensuojelulain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteella asianajotoimisto Ylikraka asunto-osa ke yh tiön edustajana on toimittanut terveysvalvontaan kirjel män, jossa asunto-osakeyhtiö pyytää viranomaiselta ohjeita siitä, mitä sel vi tyk siä ja toimenpiteitä se vaatii, jotta (asumis)kielto voidaan saada kumo tuk si. Asunto-osakeyhtiö on toimittanut terveysvalvontaan lukuisia erilaisia sel vityk siä, joista suurin osa on ollut käytettävissä jo hallinto-oikeuden ku moamaa päätöstä annettaessa. Ympäristöteveyspalveluille toimitetun materiaalin perusteella vuosien asunto-osakeyhtiössä on todettu kosteusongelma, jonka syiksi on paljastunut sadevesien valuminen kellariin virheellisen ohjauksen vuok si ja salaojituksen puutteellisuus. Lisäksi asunnossa A2 on todettu pe su huoneen lattiakaivon materiaali haurastuneeksi, minkä vuoksi ra ken tei siin on päässyt kosteutta. Asunto-osakeyhtiön antaman tiedon mukaan nä mä ongelmat on korjattu. Vuonna 2003 asunto-osakeyhtiö on tettänyt VTT:lla arvioinnin väliseinien ala osien kostumisen syistä. VTT:n raportissa todetaan, että rakennuksen al le tiettyjen asuntojen (ml. A2) väliseinien alaosiin ja anturaan kohdistuu maa pe räs tä suuri kosteusrasitus. Raportin mukaan korjaustoimin on en sisi jai ses ti vähennettävä oleellisesti tätä kosteusrasitusta tai toissijiasesti on es tet tä vä kostuneen väliseinän aiheuttama sisäilman laadun heik ke ne minen rakenteellisesti (kapselointi). Kosteusrasitusta on ehdotettu vä hen nettä väk si salaojituksella sekä alhaalta kapillaarisesti nousevan kosteuden kul keu tu mi sen estämisellä lattialaatan alapuolelle asennettavalla vaa kasuo ral la teräslevyllä. Asunto-osakeyhtiön selvityksen mukaan raportin perus teel la on tehty uusia salaojia sekä vaihdettu asunnon A2 alapohjan täyte ma te ri aa li lekasoraan tietyltä alueelta. Näistä korjaustoimista ei ole ol lut saatavilla varsinaisia dokumentteja. Vuonna 2009 asunnosta A2 on jälleen löytynyt kosteutta. Asukas on teettä nyt asunnossa tarkastuksen ja näytteenoton, joiden perusteella pin ta kosteus mit ta ril la on löytynyt kosteutta useista kohdista. Tarkastuksen yh tey-

8 PÖYTÄKIRJA 2/ des sä otetuista materiaalinäytteistä on löytynyt viitteitä kos teus vau rios ta. Asunto-osakeyhtiö on loppuvuodesta tilannut WD Kuivaus Oy:ltä kar toitrus ra por tin asiaan liittyen. Raportin mukaan alapohjan täytehiekka on ol lut märkää ja höyrynsulkumuovin limitykset eivät ehkä ole olleet kun nos sa. Raportin mukaan alapohjan täyttöihin vaikuttaisi pääsevän lisää kos teut ta jatkuvasti. Alapohjarakenteiden kuntoon saattamiseksi suositellaan teet tämään perusteellinen tutkimus- ja suunnittelutyö asiantuntevilla am mat ti laisil la. Alapohjan täyttöjen todetaan olevan vääränlaista, ka pil laa ri vet tä nostavaa materiaalia, lisäksi tiilirakenteisista palokatkoseinistä puut tuu kosteuseristeet sekä todennäköisesti kapillaarikatkokset be to ni an tu ran ja tiiliseinän välistä. Asukas on teettänyt Ramboll oy:llä maa näy te tut ki muk sen alapohjan täyttömateriaalista. Näytteen on ottanut In si nöö ri toi mis to Henrik Himbergin edustaja. Näytteestä on tutkittu vesipitoisuus, rae koos tu mus, humusaste sekä lietepistoisuus. Tutkimustulosten mukaan näy te ei ole täyttänyt RIL :n mukaisia rakennuspohjan sa la oja so ral le asetettuja vaatimuksia. Asunto-osakeyhtiö on vuosien aikana teettänyt Raksystems An ti ci mex Oy:llä lisäselvityksiä. Maaliskuussa 2010 annetun lausunnon mu kaan alapohjahiekka on todettu kosteaksi. Kosteuden on arvioitu nousseen rakenteisiin seinärakenteen kautta. Asunnon A2 alle asennetun sa laoja put ken on epäilty tuovan vain vähäistä apua kosteusongelmaan. Vä lisei nä ra ken tees ta todettiin puuttuvan vedeneriste betonianturan ja seinän vä lis tä. Selvityksen yhteydessä on myös suoritettu salaojakuvaus, jossa sa la oja jär jes tel män ei todettu toimivan kuten pitäisi. Lausunnossa on suosi tel tu salaojaputkien huuhtelua ja sadevesikaivojen toimivuuden tar kas tamis ta. Salaojien ympärillä olevan maa-aineksen tarkastamista on myös suo si tel tu sekä tarvittaessa salaojajärjestelmän uusimista, mikäli maa-ainek set ovat vääränlaisia tai salaojat on tehty ohjeiden vastaisesti. Asun tojen väliseinän kapillaarisen kosteuden estämiseksi on ehdotettu toi men pitei tä. Asukas on teettänyt alkuvuodesta 2010 mikrobinäytteenoton in si nöö ri toimis to Henrik Himbergillä. Asunnosta A2 on otettu useita ma te ri aa li näyt teitä, joissa lähes kaikissa on ollut viitteitä kosteusvauriosta. Huhtikuussa 2010 asunto-osakeyhtiö on teettänyt sisäilmatutkimuksen RH-kor jaus sar ja oy:llä. Tehtävänantona on ollut selvittää sisäilman mik robi pi toi suus. Asukkaan toiveesta sisäilmanäytteeotto on vaihdettu ma te ri aali näyt tee otok si. Tutkimuksen perusteella asunnon A2 kellaritiloissa on todet tu aktiivinen sienikasvusto. Raportissa on arvioitu, että ala poh ja ra kentee seen kohdistuu kosteusrasitus, joka johtuu kapillaarisesta tai dif fuu siolla siirtyvästä kosteudesta. Kellarin maanvastainen levytetty seinä ja tiiviit lattia- ja seinärakenteet on todettu riskirakenteiksi. Toi men pi de-eh do tuk sina on esitetty salaojien toiminnan selvittämistä sekä ris ki ra ken tei den kunnon tarkastamista. Asunto-osakeyhtiön selvityksen mukaan ta lo yh tiö on ryhtynyt tekemään korjaussuunnitelmaa sisäilmatutkimusraportin perus teel la Raksystems Oy:n kanssa. Asunto-osakeyhtiö on kertomansa mukaan teettänyt salaojien kuvaukset ja huuhtelut ja Näistä toimista ei kuitenkaan ole esitetty mitään dokumentteja.

9 PÖYTÄKIRJA 2/ asunto-osakeyhtiölle on annettu velvoite terveyshaitan laadun ja laajuuden selvittämiseksi. Asukas on teettänyt insinööritoimisto Honkanen & Huumonen oy:llä selvityksen, jonka tarkoituksena on ollut todeta asunnon A2 kel vol lisuus asuintilana sekä selvittää asunnon rakenteelliset virheet, joiden seurauk se na aiheutuu terveyshaittaa. Tarkoituksena on ollut myös laatia korjaus suun ni tel ma. Lausunnossa on vedetty yhteen aiempien selvitysten kor jaus eh do tuk set, joita ei ole toteutettu. Rakennuksen ulkopuolisten aluei den ja perusmuurien kuivatus on saatettava kuntoon, salaojat ja mate ri aa lit perusmuureja vasten on vaihdettava ohjeiden mukaiseksi. Lattian alus tan märkä maa-aines ja sen aiheuttamat välilliset vauriot on pois tet tava. Veden nousu kantaviin rakenteisiin on estettävä. Lausunnossa on esitet ty erilaisia virheitä rakennukseen liittyen. Salaojat eivät kuivata ra kennuk sen maanvaraisen lattian alustaa eikä perustuksia. Asunnon A2 lattian al le on rakennettu erillinen salaoja, jonka asennus kapillaarisesti vettä nosta vaan leca-soraan on virhe, salaojan purkuputki päättyy maan si sään. Asunnon A2 maanvaraisen lattian alustan kapillaarisen kosteuden nou sun katkaiseva sorakerros puuttuu maanvaraisen lattian läm pö eris tei den alta kokonaan. Lausunnossa esitetään myös yksityskohtainen kor jaus suun nitel ma kaikkien todettujen epäkohtien poistamiseksi alkaen asunto A2 on asetettu asumiskieltoon. Asunto-osakeyhtiö on teettänyt Raksystems oy:llä rakenteiden kos teus mittauk sen Raportin mukaan rakenteissa on havaittu kos teut ta. Mittaus on ollut osa asunto-osakeyhtiön korjaustoimepiteitä, samassa rapor tis sa esitetään kosteusmittauksia toimepiteiden jälkeen. Asun to-osa keyh tiö on tettänyt yhtiössä korjaustöitä, joiden valvonnasta on vastannut Rak sys tems oy. Raksystemsin valvontarportin yhteenvedon mukaan kel lari ti lan riskirakenteeksi luokiteltu sisäseinärakenne oli purettu. Ka pil laa ri sesti nousevan kosteuden estäminen on toteutettu menetelmällä, jonka toi mivuut ta voidaan arvioida vasta vuoden kuluttua toteutuksesta (kesällä 2012). Ilmanvaihtokanavat on nuohottu ja ilmanvaihdon mittaus ja ta sa paino tus on suoritettu. Huoneiston A2 alakerrassa on toteutettu al ku vuo des ta 2012 pintakosteusmittarilla kosteuskartoitus, jossa ei havaittu ko hol la olevaa kosteutta seinä- ja lattiapinnoissa. Raportin liitteenä on Rak sys temsin toteuttaman sisäilmamittauksen tulokset loppuvuodelta Lau sunnon mukaan sisäilmamittauksessa ei ole havaittu poikkeavia tuloksia. Valvon ta ra por tin loppupäiväys on Samaan aikaan asunto-osakeyhtiön remontin kanssa asukas on pyytänyt ku vaus- ja havaintoraportin Lohjan kaupungin isännöitsijä Raimo Ris sa selta. Raportti on päivätty ja siinä todetaan, että remontin ai ka na alakerran tiloja ei ollut alipaineistettu ja asunnossa oli voimakas haju niin ylä- kuin alakerrassa. Lattiarakenteita ei ollut avattu ja koneellista kui va tusta ei ollut käynnissä. Tammikuussa 2012 asukas on hankkinut lausunnon ja ta pah tu ma koosteen Puhdas sisäilma nimiseltä yritykseltä. Lausunnon johtopäätöksissä to de taan, että asunnon A2 terveyshaitan poistumista ei voida luotettavasti

10 PÖYTÄKIRJA 2/ ar vioi da, koska riittäviä tietoja sen poistumisen arvioinniksi ei ole käy tös sä. Huhtikuussa 2012 asukas on teettänyt Tiilimestari oy:llä kos teus mit tauksen asunnossaan. Mittausraportin perusteella alakerrassa on havaittu kohon nei ta kosteuspitoisuuksia, jotka raportin mukaan johtuvat alapohjan alta nousevasta kosteudesta. Havaintojen epäillään viittaavan siihen, että remon tin yhteydessä salaojitusta ja kapillaarikatkoa ei ole tehty asian mu kaises ti. Samassa kuussa asukas on myös tettäänyt pin ta ho me tut ki muk sen Tmi Jorma Saarinen Kosteusmittaus nimisellä yrityksellä. Tut ki mus ra portis sa todetaan, että useissa näytteissä esiintyy kosteusvaurioihin viit taa via mikrobeja. Yhteenvedossa todetaan lisäksi, että joissakin kohdissa sei näpin to ja on havaittu kosteuden aiheuttamaa muutosta ja vähäistä tum mumis ta. Toukokuussa 2012 asunto-osakeyhtiö on teettänyt rakenteiden kos teusmit tauk sen Raksystems oy:llä. Raportin mukaan kohonneita kos teus pi toisuuk sia on havaittu, mutta niiden on epäilty johtuvan uuden betonin hi taasta kuivumisesta muovimaton alla. Tämän johdosta ei tehty toi men pi tei tä. Asunto-osakeyhtiö on elokuussa 2012 pyytänyt Raksystemsiltä lausunnon asuin huo neis ton sisäilman laadusta. Lausunnossa mainitaan, että al le kirjoit ta ja on suorittanut kesäkuussa 2012 kohdekäyntejä, joilla hän on sel vittä nyt rakenteiden kuntoa ja sisäilman laatua aistinvaraisesti, kos te us mittaa mal la ja ottamalla materiaalinäytteitä. Allekirjoittaja ei ole havainnut mitään normaalista poikkeavaa ja hän toteaa yhteenvedossaan, että asun to A2 on asumiskelpoinen eikä siinä ole terveyshaittaa. Hän ei kui ten kaan esitä mitään dokumentteja tai mittaustuloksia havaintojensa tuek si. Syyskuussa 2012 asukas on tettänyt asunnossaan kosteuskartoituksen jäl leen Tiilimestari oy:llä. Kartoitusraportin mukaan asunnossa on ollut voima kas haju, joka viittaa liiman ja kosteuden reagointiin (muovimaton liima). Pintakosteusmittausten perusteella on päädytty tekemään po ra rei kämit tauk sia, joissa on havaittu korkeita kosteuspitoisuuksia. Raportin pe rusteel la on suositeltu tekemään toimenpiteitä salaojille sekä purkamaan alaker ran lattiat, puhdistamaan maaperän eloperäisistä jätteistä ja te ke mään kapillaarikatko. Lokakuussa kartoituksen tehnyt henkilö on antanut asi aan liittyen lausunnon ympäristöterveyslautakunnalle. Marraskuussa 2012 asukas otattanut Tiilimestari oy:llä materiaalinäytteitä asunnostaan. Näyttei den testausselosteessa todetaan, että kolmessa näytteessä on esiin tynyt homesienikasvustoa ja yhdessä näistä lisäksi ak tinomy keet ti kas vus toa. Joulukuussa 2012 Juha Vainikainen Tiilimestari oy:stä on an ta nut lausunnon mikrobiologisesta tutkimuksesta. Lausunnon perusteella al le kirjoit ta ja ei suosittele huoneistossa asumista. Lausunnon liitteenä ole vas sa yhteenvedossa luetellaan ongelmia, joiden nähdään olevan jat ku van kosteuden nousun taustalla. Ongelmiksi mainitaan mm. alapohjan al la oleva täytemaa, joka on ko. käyttöön soveltumatonta ja vuonna 2003 teh ty maa-ainesten vaihtotyö, jossa vain osa täytteestä on vaihdettu ja vaih totyös sä kin on päädytty väärään materiaaliin. Kalliota ei ole louhittu ta lon yläpuolella, jolloin salaojajärjestelmä ei toimi oikein. Kapillaarisen ve den nousun estämiseksi käytetty menetelmä ei estä veden nousua lat tia ra jan alapuolella.

11 PÖYTÄKIRJA 2/ Joulukuussa 2012 asunto-osakeyhtiö on pyytänyt uuden lausunnon Raksys tem sin Kari Hassiselta. Selvityksessä käydään läpi asukkaan teet tämän tutkimuksen tuloksia ja pyritään kumoamaan Vainikaisen lausunto. Has si sen lausunnon mukaan maanvaraisessa betonilaatassa on normaali kos teus ti lan ne lukuunottamatta portaikon alla olevan paikkausbetonoinnin koh dal ta. Hassisen mukaan kosteusongelman alue on hyvin pieni ja siitä ei aiheudu haittaa. Tammikuussa 2013 Raksystemsin Hassinen on toimittanut lausunnon kesä kuus sa 2012 ottamansa materiaalinäytteen VOC-mittauksesta. Asunto-osakeyhtiön tiedonannon mukaan asunnossa A2 on alkuvuodesta 2013 vaihdettu muovimaton tilalle laattalattia ja asennettu lattialämmitys por tai kon alle. Lattian ja seinän väliä on tiivistetty alakerran huoneissa ja jal ka lis tat on vaihdettu uusiin. Asunnossa on myös teetety de sin fioin ti siivous. Näistä toimepiteistä ei ole esitetty mitään dokumentteja. Tou ku kuussa 2013 on päivätty Delete Tutkimus oy:n sisäilmamittausraportti, jonka on tilannut asunto-osakeyhtiö. Näytteet on otettu helmikuussa 2013 edellä mai nit tu jen toimenpiteiden jälkeen. Raportin tuloksissa todetaan huo ne ilman kokonaismikrobipitoisuuksien olleen normaalitasolla. Yksittäisten lajis to jen osalta tulos on kuitenkin tulkittu epätavanomaiseksi kolmessa viides tä mittauspisteestä, koska näytteissä on esiintynyt vähintään kolmea eri kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajia. Näytteet on otettu ja asun to-osa ke yh tiön ilmoittama desinfiointisiivous on suoritettu Asukas on otattanut Tiilimestari oy:llä materiaalinäytteitä asunnostaan Näytteeksi on toimitettu laastia, tiivistemassaa ja vuorivillaa paikois ta, joiden sijainti ei ilmene mistään dokumentista. Yhdessä näyt teis tä on esiintynyt homesieni- ja aktinomykeettikasvustoa. Asunto-osakeyhtiön tiedonannon mukaan asunnon A2 kellarin varastosta on lokakuussa 2013 purettu kiinteä kaapisto ja marraskuussa 2013 on korjat tu ja paneloitu varaston katto ja paklattu ja maalattu seinät. Näistä korjauk sis ta ei ole esitetty dokumentteja. Asukas on ottanut asunnosta pyyhkäi sy- ja materiaalinäytteitä marraskuussa Yhdessä näytteistä on havaittu vahva viite kosteusvauriosta. Ympäristöterveyspalvelut on tehnyt asunto-osakeyhtiö Lohjan Leh to puiston asuntoon A2 asunnontarkastuksen Tarkastuksella ei ollut ais tin va rai ses ti havaittavissa merkkejä terveyshaitasta. Asunnon ala kerras sa tuntui lievä maalin haju. Tämän perusteella voidaan todeta, että pinta puo li sel la tarkastelulla ei ole mahdollista saada selville, onko asunnossa edel leen terveyshaitta. Tarkastuksen yhteydessä pyydettiin lisätietoa asunnos sa tehdystä desinfiointisiivouksesta. Asunto-osakeyhtiö toimitti tar kennuk sen tehdyistä siivoustoimenpiteistä 1.8. Ympäristöterveyspalvelut on pyytänyt lausuntoa asiasta myös Lohjan raken nus val von nas ta. Rakennusvalvonnan suullisen lausunnon mukaan erilais ten korjaustoimepiteiden ja ristiriitaisten tutkimustulosten johdosta on syy tä tehdä molemmista osapuolista riippumaton tutkimus, jotta asia saatai siin pikaisesti päätökseen. Korjaustoimille tulee hakea asianmukainen

12 PÖYTÄKIRJA 2/ lu pa rakennusvalvonnalta. (Maija Summa) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Hallinto-oikeuden käsittelyyn liittyvä materiaali - Asunto-osakeyhtiön ja asukkaan toimittamia muita asiakirjoja, joista osa ei ollut hallinto-oikeuden käsittelyssä - tarkastuskertomus asunnontarkastuksesta Esitys Ymp.terv.pääll. Muutosesitys päättää kuul la asian osai sia seuraavasta päätösehdotuksesta: ter vey den suo je lu vi ranomai nen päättää terveydensuojelulain 45 :n mukaisesti teet tää ter veyshai tan selvittämiseksi tarvittavat selvitykset ja tut ki muk set ulkopuolisella asian tun ti jal la kiinteistönomistajan kus tan nuk sel la, koska asun to-osa ke yhtiö Lohjan Lehtopuisto ei ole noudattanut sil le annettuja velvoitteita terveys hai tan selvittämiseksi. Tarvittavat sel vi tyk set sisältävät mm. ul ko puo lisen asiantuntijan arvioinnin asun to-osa ke yh tiön ja asukkaan tettämien tutki mus ten ristiriitaisuudesta. Sel vi tyk sen tarkoituksena on myös saada ul kopuo li sen asiantuntijan ar vio toistuvien kosteusvaurioiden syistä ja teh ty jen korjausten riit tä vyy des tä kosteusvaurioiden estämiseksi tu le vai suu des sa. Ter veys hai tan laadun ja laajuuden selvittämiseksi voidaan ul ko puo li sel la asian tun ti jal la teettää näytteenottoja, rakenteiden avaamista ja mui ta tarvit ta via tutkimuksia. Asumiskiellon purkamista voidaan harkita vas ta riittävien selvitysten ja tutkimusten jälkeen, joten asun to-osa ke yh tiön pyyntö asumiskiellon purkamisesta jätetään käsittelemättä siihen saak ka, että terveydensuojeluviranomainen on arvioinut teetettävien sel vi tys ten ja tutkimusten tulokset. Jäsen Jaana Sohlman jäsen Mika Herpiön kannattamana esitti seuraavan muu tos esi tyk sen: päättää Hal linto lain (2003/434) 34 :n mukaisesti kuul la asianosaisia seuraavasta päätös eh do tuk ses ta: ter vey den suo je lu vi ran omai nen päättää Ter vey den suo jelu lain (1994/763) 45 :n mukaisesti teet tää terveyshaitan sel vit tä mi sek si tarvittavat selvitykset ja tut ki muk set ulkopuolisella asiantuntijalla kiin teistön omis ta jan kus tan nuk sel la, koska asunto-osakeyhtiö Lohjan Leh to puis to ei ole noudattanut sil le annettuja velvoitteita terveyshaitan sel vit tä mi sek si. Tarvittavat sel vi tyk set sisältävät mm. ulkopuolisen asiantuntijan ar vioin nin asun to-osa ke yh tiön ja asukkaan tettämien tutkimusten ris ti rii tai suu des ta. Sel vi tyk sen tarkoituksena on myös saada ulkopuolisen asian tun ti jan ar vio toistuvien kosteusvaurioiden syistä ja tehtyjen korjausten riit tä vyy des tä kosteusvaurioiden estämiseksi tulevaisuudessa. Ter veys hai tan laadun ja laajuuden selvittämiseksi voidaan ulkopuolisella asian tun ti jal la teettää näytteenottoja, rakenteiden avaamista ja muita tar vit ta via tut ki muk sia. Asumiskiellon purkamista voidaan harkita vas ta riittävien sel vi tys ten ja tutkimusten jälkeen, joten asun to-osa ke yh tiön pyyntö asu mis kiel lon purkamisesta jätetään käsittelemättä siihen saak ka, että ter vey den suo je luvi ran omai nen on arvioinut teetettävien sel vi tys ten ja tutkimusten tu lok set.

13 PÖYTÄKIRJA 2/ Päätös YMRAKJ Ympäristöterveysjaosto hyväksyi yksimielisesti muutetun päätösesityksen. Kuuleminen Asianosaisia on kuultu hallintolain 34 :n mukaisesti säh kö pos titse toimitetulla kuulemiskirjeellä. Määräaikaan klo 15 men nessä asukas toimitti lukuisia asiakirjoja sekä suullisesti kommentteja asian esit te ly teks tiin liittyen. Asukas ilmoitti myös suullisesti hyväksyvänsä päätös eh do tuk sen ilman erillistä mielipidettä. Asunto-osakeyhtiö toimitti vastauk sen asianosaisen kuulemiseen sekä oikaisuvaatimuksen pää tös eh dotuk seen. Asukkaan suullisissa kommenteissa huomautettiin mm. että esit te ly teks tissä mainittu ympäristölautakunnan antama määräys terveyshaitan sel vit tämi sek si ja poistamiseksi on annettu jo vuonna Asiakirjojen pe rusteel la ympäristölautakunta on antanut määräyksen sekä vuonna 2000 että vuon na 2003 ( ). Sekä asukkaan että asunto-osakeyhtiön huomautuksissa mainitaan esit tely teks tin kolmannen kappaleen lause Asunto-osakeyhtiö on jälleen lai minlyö nyt velvoitteen terveyshaitan laadun ja laajuuden selvittämiseksi ja sanee ran nut asuntoa ilman tarkempia selvityksiä.. Molempien huo mau tusten mukaan saneeraustyöt aloitettiin vasta asumiskieltopäätöksen jälkeen. Tä mä huomautus lienee aiheellinen. Muiden huomautusten osalta teks tissä ei havaittu asiavirheitä. Asunto-osakeyhtiö on vastineen ohessa jättänyt oi kai su vaa timuk sen terveydensuojeluviranomaisen antamaan pää tös eh dotuk seen, koska katsoo, että esittelyteksti sisältää virheellistä tietoa tai asuk kaan näkemyksiä asiasta. Asunto-osakeyhtiö on toimittanut lisäyksen oi kai su vaa ti muk seen sekä Asianomaisille on toimitettu kuulemiskirje, jonka sisältönä on ollut lainaus ym pä ris tö ter veysjaos ton päättämästä päätösehdotuksesta. Asunto-osakeyhtiölle toimitetusta pöytäkirjanotteesta ja sen liitteenä olleesta oi kai suvaa ti mus oh jees ta käy ilmi, että kyseessä olevasta päätöksestä ei ole mahdol lis ta tehdä oikaisuvaatimusta. Asian esittelyteksti on laadittu hal lin to-oikeu den käsittelyyn palauttaman materiaalin sekä asunto-osakeyhtiön ja asuk kaan toimittaman muun materiaalin perusteella. Asunto-osakeyhtiöllä ja asukkaalla on ollut yhtäläinen mahdollisuus toimittaa mahdollisia puut tuvia asiakirjoja ennen asian käsittelyä n ko kouk sessa Tämän vuoksi oikaisuvaatimus jätetään käsittelemättä. Oikai su vaa ti muk ses ta on kuitenkin huomioitu edellä mainittu asiavirhe ai emmas sa esittelytekstissä toimitettuja asiakirjoja ei ole tarkasteltu lii an vähäisen käsittelyajan vuoksi. Asunto-osakeyhtiön vastineessa kuulemiseen asunto-osakeyhtiö hyväksyy ter vey den suo je lu vi ran omai sen päätöksen teettää terveyshaitan sel vit tä misek si tarvittavat selvitykset ja tutkimukset ulkopuolisella asiantuntijalla. Asun to-osa ke yh tiö kuitenkin vastustaa selvitysten ja tutkimusten teet tä mis-

14 PÖYTÄKIRJA 2/ tä asunto-osakeyhtiön kustannuksella. Asunto-osakeyhtiö perustelee mie lipi det tään kunnan viranomaisten antamilla puutteellisilla tai virheellisillä ohjeil la sekä hallinto-oikeuden päätöksessä olevalla yksityiskohdalla. Asunto-osakeyhtiö kokee, että ei ole saanut ympäristöterveyspäälliköltä riit tä vän yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mitä toimenpiteitä sen pitäisi tehdä, jot ta asumiskielto voidaan purkaa. Terveydensuojeluviranomainen toimii val von ta vi ran omai se na, jonka velvollisuuksiin kuuluu yleisen ohjauksen ja neu von nan antaminen. Yksityiskohtaisten ohjeiden antaminen ei kui tenkaan kuulu valvontaviranomaisen tehtäviin. Valvontaviranomaisen edus taja na ympäristöterveyspäällikkö ei voi määritellä asunto-osakeyhtiön puoles ta kuinka asunnossa tehtävät selvitykset tai korjaukset tulee toteuttaa. Val von ta vi ran omai sen tehtävänä on terveyshaittatilanteessa valvoa, että ter veys hai tan esiintyminen selvitetään ja todettu terveyshaitta poistetaan asian mu kai ses ti. Toteuttamiskeinoja valvontaviranomainen ei voi mää ri tellä, vaan vastuullisen tahon on määriteltävä ne itsenäisesti. Asunto-osakeyhtiö viittaa vastineessaan asumiskiellon purkupäätöksessä ol lee seen lauseeseen, joka on mainittu hallinto-oikeuden päätöksessä yhte nä syynä palauttaa asia terveydensuojeluviranomaisen käsittelyyn. Hallin to-oi keus on kuitenkin palauttanut asian käsittelyn ter vey den suo je lu viran omai sel le lukuisista eri syistä. Epäselvän päätöslauselman lisäksi hallin to-oi keus toteaa, että päätöksestä ei riittävällä tavalla ilmene, mihin seikkoi hin ratkaisu perustuu, kun otetaan huomioon esitettyjen selvitysten (asu kas vs. asunto-osakeyhtiö) ristiriitaisuus. Hallinto-oikeuden päätöksen mu kaan lautakunta ei ole käsitellyt asunnossa todetun terveyshaitan esiinty mis tä terveydensuojelulain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Pää töksen perustelut todetaan myös puutteellisiksi. Ter vey den suo je lu vi ran omainen velvoitetaan tekemään uusi perusteltu päätös ottaen huomioon hal linto lain 31 asian riittävästä selvittämisestä. Terveydensuojelulain 50 :n mukaisesti kunnan teettäessä tutkimuksia tai sel vi tyk siä ulkopuolisella asiantuntijalla tai laboratoriossa kustannukset peri tään asiakkaalta enintään todellisten kustannusten mukaisina. Asunto-osakeyhtiön vastine ei anna aihetta muuttaa päätösehdotusta. Päätöksen perustelut Jotta terveydensuojeluviranomainen voisi tehdä asumiskiellon pur ka miseen liittyen uuden riittävän perustellun päätöksen, asiassa tarvitaan perus teel li sia selvityksiä, joihin terveydensuojeluviranomainen voi perustaa pää tök sen sä. Asukkaan ja asunto-osakeyhtiön toimittamat selvitykset ovat pit käl ti ristiriidassa toistensa kanssa. Lisäksi vuosien saatossa teetettyjen sel vi tys ten mukaisia toimenpiteitä ei ole selvästi dokumentoitu to teu te tuiksi. Tämän vuoksi terveydensuojeluviranomainen ei voi tehdä perusteltua pää tös tä tähän mennessä toimitettujen selvitysten ja dokumenttien avulla. Terveysvalvonnan toteuttaman asunnon A2 tarkastuksen pe rusteel la on todettu, että pintapuolisella tarkastelulla ei ole mahdollista saada sel vil le, onko asunnossa edelleen terveyshaitta.

15 PÖYTÄKIRJA 2/ Terveyshaittaa epäiltäessä on oleellista aloittaa selvitystyö siten, että var sinai nen haitta saadaan selvitettyä. Jos terveyshaitta aiheutuu esim. kosteus vau rios ta, on tärkeää selvittää, mistä kosteusvaurio johtuu. Samalla on tarkoituksenmukaista selvittää, kuinka laajalle alueelle kosteusvauriot ulot tu vat. Kosteus itsessään ei yleensä ole varsinainen terveyshaitta, vaan kos teu den aiheuttama kemiallisten yhdisteiden vapautuminen sisäilmaan tai mikrobikasvusto kostuneissa rakenteissa. Kunnollisia selvityksiä tois tuvien kosteusvaurioiden syistä sekä selvityksiä varsinaisesta ter veys hai tasta ei ole tehty. Kosteusvaurioiden ja mahdollisesti mikrobivaurioituneiden ra ken tei den laajuutta ei myöskään ole kattavasti selvitetty. Missään vaihees sa ei ole pystytty varmistumaan siitä, ovatko toistuvat kosteusvauriot ol leet terveyshaitan aiheuttaja vai onko terveyshaitta aiheutunut jostakin muus ta syystä. Tämän vuoksi terveyshaitan poistamisen arviointi on erittäin haastavaa. Näillä perusteilla terveydensuojeluviranomainen pitää välttämättömänä, että asunnon A2 mahdollisen terveyshaitan selvittämiseksi tehdään pe rusteel li sia selvityksiä ja tutkimuksia, jotka toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija, jot ta saadaan objektiivinen näkemys asunnon riskirakenteista ja to teu tet tujen korjaustoimenpiteiden asianmukaisuudesta ja riittävyydestä ter veys haitan poistamisessa ja ehkäisyssä. Myös Lohjan kaupungin rakennusvalvonnan näkemyksen mukaan on syytä tehdä molemmista osapuolista (asukas vs. asunto-osakeyhtiö) riip puma ton tutkimus, jotta asia saataisiin pikaisesti päätökseen. (Maija Summa) Esitys Yj Ter vey den suo je lu vi ran omai nen päättää Ter vey den suo je lu lain (1994/763) 45 :n mukaisesti teet tää terveyshaitan sel vit tä mi sek si tarvittavat sel vi tykset ja tut ki muk set ulkopuolisella asiantuntijalla kiin teis tön omis ta jan kus tannuk sel la, koska asunto-osakeyhtiö Lohjan Leh to puis to ei ole noudattanut sil le annettuja velvoitteita terveyshaitan sel vit tä mi sek si. Tarvittavat sel vi tykset sisältävät mm. ulkopuolisen asiantuntijan ar vioin nin asun to-osa ke yhtiön ja asukkaan teettämien tutkimusten ris ti rii tai suu des ta. Sel vi tyk sen tarkoi tuk se na on myös saada ulkopuolisen asian tun ti jan ar vio toistuvien kosteus vau rioi den syistä ja tehtyjen korjausten riit tä vyy des tä kos teus vau rioiden estämiseksi tulevaisuudessa. Ter veys hai tan laadun ja laajuuden selvit tä mi sek si voidaan ulkopuolisella asian tun ti jal la teettää näytteenottoja, ra ken tei den avaamista ja muita tar vit ta via tut ki muk sia. Asumiskiellon purka mis ta voidaan harkita vas ta riittävien sel vi tys ten ja tutkimusten jälkeen, jo ten asun to-osa ke yh tiön pyyntö asu mis kiel lon purkamisesta jätetään käsit te le mät tä siihen saak ka, että ter vey den suo je lu vi ran omai nen on arvioinut tee tet tä vien sel vi tys ten ja tutkimusten tu lok set. Päätös Hyväksyttiin

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Tulos- ja toimintakertomus vuoden 2014 toiminnasta YMRAKJ Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä. Ti lin pää tös laaditaan tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Ti lin tar kas ta jien on tarkastettava tilinpäätös viimeistään toukokuun loppuun mennessä ja valtuuston käsittelyyn tilinpäätös ja ti lin tar kas tus ker tomus on saatettava kesäkuun loppuun mennessä. Tuloskertomuksilla kuvataan, miten toimintavuodelle asetut ja sitoviksi mää ri tel lyt toimenpidetavoitteet ovat toteutuneet. Tavoitteiden to teu tu minen esitetään vuoden 2014 kolmannesvuosiraporttien tapaan, jolloin 2. kol man nes vuo si ra port tia täydennetään kattamaan koko toimintavuosi. Tulos ker to muk ses sa kerrotaan tulosalueittain toiminnassa ja taloudessa tapah tu neet keskeiset muutokset. Tilinpäätösasiakirjassa on mukana toi mintaa kuvaavat keskeiset suoritteet ja tunnusluvut. Toimintakertomus on tuloskertomuksen pohjalta laadittu tiivis yhteenveto ja arviointi toimielimen vuoden 2014 toiminnasta ja määrärahan käytöstä. Toi min ta ker to mus on toimialajohtajan kertomus toimielimelle, joka toi mi elimen hyväksymisen jälkeen muodostaa toimielimen kertomuksen hal li tuksel le ja valtuustolle. Toimintakertomuksessa tulee ilmetä tiivistetysti seuraavat asiat: - toiminnan keskeiset painopistealueet ja sisältö - palvelujen tarpeeseen vaikuttaneet muutokset ja toimintaan liittyneet ongel mat - tavoitteiden toteutumisen arviointi - toiminnalliset muutokset - määrärahan ylitysten selitykset. Kaupunginvaltuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan kukin luot tamus toi mi elin hyväksyy toimialansa tulos- ja toimintakertomukset. Erikseen jaettavat asiakirjat - Ympäristöterveysjaoston tulos- ja toimintakertomus Esitys Yj Ympäristöterveysjaosto hyväksyy vuoden 2014 tulos- ja toi min ta ker to muksen. Päätös Hyväksyttiin

17 PÖYTÄKIRJA 2/ Ympäristöterveysjaoston talousarvion toteutuminen YMRAKJ Ympäristötoimen toimiala laatii kuukausittain talouskatsauksen, jossa seura taan kunkin toimielimen talousarvion euromääräistä toteutumaa. Ta louskat sauk sen ja säännöllisen seurannan avulla on mahdollista arvioida toteu tu man kehitystä suhteessa talousarvioon sekä tehdä mahdollisesti tarvit ta via korjausliikkeitä talousarviossa pysymiseksi. (Päivi Ahvenainen) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Ympäristöterveysjaoston talousarvion toteutuminen ajalla Esitys Yj Ympäristöterveysjaosto päättää merkitä talousarvion toteutumisen tie doksi. Päätös Hyväksyttiin

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Tiedotusluonteiset asiat YMRAKJ Viranhaltijapäätös, johtava ympäristötarkastaja , Päätös ympä ris tön suo je lu lain 120 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta kos kevas ta ilmoituksesta, joka koskee Sammatin vapaapalokunnan sam mu tushar joi tus ta. Saapunut lausuntopyyntö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto , ympä ris tön suo je lu lain mukainen hakemus koskien eläinsuojan toiminnan muu tos ta sekä betonimurskeen hyödyntämistä uusien varastokenttien raken teis sa, Vihti Saapunut lausuntopyyntö, Uudenmaan ELY-keskus, Pohjaveden puh dis ta mi nen ja tarkkailu,teboilin entinen jakeluasema, Lohja (Nummi/Pu su la) Saapunut lausuntopyyntö, Helsingin hallinto-oikeus Lau sun topyyn tö koskien eläinsuojelupäätöksestä ESL151-P tehtyä valitusta, Sal lan maa/oi va jär vi Saapunut lausuntopyyntö, Uudenmaan ELY-keskus , Veden johta mi nen Vihtilammesta Sääksjärveen ja Vihtilammen säännöstelyn vai kutus ten tarkkaileminen Saapunut lausuntopyyntö, Vihdin kunta / kaavoitus Grillivaunun si joit ta mis ta koskeva poikkeamishakemus Saapunut lausuntopyyntö, Siuntion kunta / ympäristö- ja ra ken nus lau takun ta , Oy Ingval Lindberg Ab:n ympäristölupahakemus Saapunut lausuntopyyntö, Vihdin kunta / hallintokeskus , Ter valam men vesiosuuskunnan toiminta-alueen perustaminen Annettu lausunto , Vihdin kunta / tekninen ja ympäristökeskus, Saint-Go bain Weber Oy Ab:n maa-ainesten ottolupahakemus Viranhaltijapäätökset: Henkilöstöpäätökset 3-5 Terveydensuojelulain mukaiset päätökset 1-3 Tupakkalain ja Lääkelain mukaiset päätökset 7 Erikseen jaettavat asiakirjat: - ympäristöterveyspäällikön ja terveystarkastajan päätösluettelo Asiakirjat nähtävillä kokouksessa. Esitys Yj Ympäristöterveysjaosto merkitsee asiakirjat ja viranhaltijapäätökset tie doksi sekä toteaa, ettei se käytä otto-oikeuttaan niiden päätösten osalta, joiden kohdalla on otto-oikeus.

19 PÖYTÄKIRJA 2/ Päätös Hyväksyttiin

20 PÖYTÄKIRJA 2/ Eron myöntäminen Maija Summalle ympäristöterveyspäällikön virasta 81/ /2013 YMRAKJ Ympäristöterveyspäällikkö Maija Summa on ilmoittanut päi vä tyllä kirjallisella ilmoituksella, että hän irtisanoutuu Lohjan ym pä ris tö ter veyspääl li kön virasta alkaen. Esitys Yj Ympäristöterveysjaosto päättää myöntää Maija Summalle eron Loh jan ympä ris tö ter veys pääl li kön virasta alkaen. Päätös Hyväksyttiin Ympäristöterveyspäällikkö Maija Summa ilmoitti asianosaisena olevansa es teel li nen ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

21 PÖYTÄKIRJA 2/ Ympäristöterveyspäällikön valintaprosessi ja täyttölupa 81/ /2013 YMRAKJ Ympäristöterveyspäällikkö Maija Summa on ilmoittanut päi vä tyllä kirjallisella ilmoituksella, että hän irtisanoutuu Lohjan ym pä ris tö ter veyspääl li kön virasta alkaen. Ympäristöterveyspäällikkö toimii ym päris tö ter veys pal ve lui den tulosalueen esimiehenä. Ympäristöterveyspalvelut on seudullinen kokonaisuus ja yhteistoiminta-alueen muodostavat Lohjan kau pun gin lisäksi Karkkila, Siuntio ja Vihti. Yhteistoimintaorganisaation teh tä viin kuuluvat mm. elintarvikelain, eläinlääkintähuoltolain, eläin suo je lulain, eläintautilain, terveydensuojelulain, tupakkalain ja ku lut ta ja tur val lisuus lain mukaiset tehtävät sekä mm. tietyt lääkelain ja ulkoilulain mukaiset teh tä vät. Lakisääteinen valvonta perustuu suunnitelmalliseen ja epäilyn perus teel la suoritettavaan valvontaan. Ympäristöterveyspäällikkö vastaa tulos alu een sa taloudellisten, strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteut ta mi ses ta. Ympäristöterveyspäällikkö toimii tulosalueen esimiehenä, tehtävien hoi tami nen edellyttää viranhaltija-asemaa eikä sitä voida korvata ostopalveluin. Vi ran hoi toa ei voida myöskään järjestää sisäisin siirroin. Tehtävän vuosikustannukset ovat euroa sivukuluineen. Ym pä ris töter veys pääl li kön palkkaukseen on varaus vuoden 2015 talousarviossa ja sen mukaisessa henkilöstöliitteessä. Lohjan kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan edel lyt tää, että sellaisten virkojen ja tehtävien, jotka eivät suoraan liity la kisää tei seen toimintaan tai joita ei ole huomioitu palvelumitoituksissa, va kinai nen täyttö käsitellään kaupungin johtoryhmässä. Mikäli kau pun gin joh taja niin harkitsee, saatetaan asia kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta on vah vis tanut viran kelpoisuusvaatimukseksi seuraavaa: Ympäristöterveyspäällikön kel poi suus vaa ti muk se na on kansanterveyslain momentin mu kainen pätevyys. Valittavalla tulee olla myös riittävä kokemus ja asian tun temus ympäristöterveydenhuollon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Li säksi arvostetaan työssä osoitettua johtamis- ja organisointitaitoa sekä yh teistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi edellytetään, että virkaan valittavalla tu lee olla vähintään tyydyttävä ruotsinkielen taito. Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan alainen on päättänyt täydentää kelpoisuusvaatimuksia siten, että vir kaan valittavan henkilön tulee olla Suomessa laillistettu eläinlääkäri, joka täyt tää eläinlääkintähuoltoasetuksen (1031/2009) 2 :n kel poi suus vaa timuk sen. Tästä täydennyksestä voidaan nyt muuttuneessa tilanteessa luopua. (Päivi Ahvenainen) Esitys Yj Ympäristöterveysjaosto päättää

22 PÖYTÄKIRJA 2/ esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntää ym pä ris tö ter veys pääl likön viran täyttöluvan; 2. hyväksyä ympäristöterveyspäällikön viran kel poi suus vaa ti muk se na seuraa vaa: Ympäristöterveyspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on kan san ter veys lain momentin mukainen pätevyys. Valittavalla tulee olla myös riittävä ko ke mus ja asiantuntemus ympäristöterveydenhuollon toi meen pa noon liitty vis tä tehtävistä. Lisäksi arvostetaan työssä osoi tet tua johtamis- ja or ga nisoin ti tai toa sekä yhteistyö- ja vuo ro vai ku tus tai to ja. Lisäksi edellytetään, että virkaan valittavalla tulee olla vä hin tään tyydyttävä ruotsinkielen taito. 3. nimetä valintaa valmistelevaan työryhmään edustajansa sekä to de ta, että toimialajohtaja vastaa viranhaltijoiden nimeämisestä sekä 4. julistaa ympäristöterveyspäällikön viran haettavaksi julkisella kuu lu tuksel la ehdolla, että kaupunginhallitus myöntää viran täyttöluvan. Päätös Hyväksyttiin. Ympäristöterveysjaosto päätti nimetä valintaa valmistelevaan työryhmään jaoston puheenjohtaja Matti Seleniuksen ja varapuheenjohtaja Mika Herpiön

23 PÖYTÄKIRJA 2/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Tämä pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitus ta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät 6-8, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät - HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät ja valituskieltojen perusteet - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunnan Karstuntie 4, PL LOHJA LOHJA sähköposti: Pykälät - Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos mää räajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituk sin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaati muksen johdosta

24 PÖYTÄKIRJA 2/ muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät - Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälä 9 Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät - Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuk sen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aika na. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tul leen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti ase tettu yleisesti nähtäville. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päi vä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä ar kipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan tai muun valituskirjelmän laatijan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhe linnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljen nöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu sel vitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

25 PÖYTÄKIRJA 2/ Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä tarvittava valtakirja (HLL 21 ). Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päätty mistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityk sellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille en nen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanottee seen 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle