Suomen Hammasteknikkojen Liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Hammasteknikkojen Liitto 1925-1975"

Transkriptio

1 Suomen Hammasteknikkojen Liitto Sisältää: 50-vuotlsjuhlalllsuudet 1

2 On luonnollisen näköistä purra VERIDENT POLYGHROME / a akrvviihampailia proteesit paremmin ja nopeammin OPTOSIL-juokseva: voidaan käyttää suojana ranka- ja attashementtitekniikassa, ortodontiassa ja eristeenä akryylihammasproteeseja I valmistettaessa. Pakkaus sisältää 850 g nestemäistä Optosilia muovipullossa, kaksi 25 ml Optosil-kovettaja- Dulioa, 500 g retentiorae-pipettipullon, kaksi annostuskuppia ja sekoituslaastan Porsliinihampaat Etuhampaat; Univac Polychrome Takahampaat: Criterion, Nuform, Nic ja Bio-Mechanical Valmistaja: Universai Dentai Company USA Suomessa: HAMMAS OY - Kalevankatu 3 A, Helsinki 10 BayerDeital, Myynti: ',j DENTALDEPOT OY HAMMASVALINE OY SARODENT OY

3 Hammosväline esittelee; VV/novest vuotta suomalaisen hammaslääketieteen hyväksi "DENTALDEPOr «3 400Gramm Speziateinbettmasse forkobaltchrom- Mod0llgut3 Bftam smsmuimbmmhfffm Valmiiksi annosteltu Wirovest rankavalumassa VVirovestin viisi etua: Q Pakkaus on helppo avata. Wiro- 1 Valmis annostelu. Yksi pussi riittää ^' vest sekoitetaan heti as- ' kahteen mailiin tai yhteen muottiin. teiseen veteen. A VViroveston nopea.seon hetitäy- sin reaktiovalmis rankavalumassa. O Erittäin luja foliopakkaus, joka säi- C Käytännölliset pakkaukset. Wirolyttää VVirovestin moitteettomana vest annospussit on pakattu 55 pitkäaikaisessakin varastoinnissa (22 kg) ja 110 (44 kg) kappaleen ja kuljetuksen aikana. tynnyreihin. m #HAMMASV]yjNE Pohjoisesplanadi25A,00100 HelslnkllO, puh Aurakatu8,20100Turku 10, puh $533 Jyväskylä Kuopio Uhti Oulu Pori Seinäjoki -Tampere

4 Varmuutta rankatyöhön KRUPPILTA LuXCDiNT ^ VACUUM NATURADENT Z ^ VACUUM LUXOPALITCL ~ KUNSTITOFF LUXOPALcL ~ KUNfTlTOFF LUXOPAL KUNSTfTOFF pinteiden sijainnin määrittämiseksi Scribt-O-meter, mittaus- ja merkintälaite, joka sopii jokaiseen parallelometriin. ZAHN-FABRtKATION SEIT 1911 ZAHNFABRIK BAD NAUHEIM KG Yksin Helsinki 10 myyjä [3 hammastarvike oy^^^^ fi^^-fz^n IVI / Arkadiankalu 12 B Yksinitiyynii: ^ hammastarvike oy Arkadiankatu 12 B Helsinki 10 Puh ,

5 32. VUOSIKERTA TOIMITUSKUNTA Päätoimittaja Mauno Elomaa Os. Henrikintie 27 A 1, Helsinki 37, puh Jäsenet: E. O. Vuori, K. Polon ja Albert Herberz Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. KIRJAPAINO: KIRJAPAINO MERITULLINTORI Puh Hki 17. Meritulllntori 1 A SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO FINLANDS TANDTEKNIKER FORBUND r.y. C0100 HELSINKI 10. Arkadiankatu 14 B 30. Puli postisiirto Liiton puheenjoh aja Usko Kari-Koskinen. Saaristonk. 34 Hämeenlinna, puh Liiton tolmlnnanlohtaja Mauno Elomaa. Henrikintie 27 A 1 S0370 Helsinki 37. puh Tavattavissa toimistossa maanantaisin klo Taloudenhoitaja merkonomi Arto Salminen. AVUSTUSKASSA Helsinki 37. Henrikintie 27 A 1. Postisiirtotili Puheenjoh aja Mauno Elomaa. Henrikintie 27 A 1. puh Sihteeri E. O. Vuori, Ulvllantle 23 D 45. puh Avustuskassanholtaja I. W a a r a I a. Mannerheimintie 19 A 3. puh kot Uuteen vuosikymmeneen Olemme reippaasti päässeet alkamaan viidenkymmenenensimmäisen toimintavuoden. 50-vuotiskausi on siirtynyt historian lehdille ja sen aikaiset tapahtumat ovat luettavissa historiamme lehdiltä. Asiaan kuuluvat juhlatilaisuudet on pidetty ja näyttelyä katsottu, näyttelyä, joka oli ainutlaatuinen ja jossa esiintyi moneniaatuista museotyöskenteiystä nykypäivään ja erikoishammasteknikon työskenteiytoimintaan asti. Erikoisen huomioarvoinen näkymä oli hammasteknikoiden harrastuspuoli. Varsinaisen ammattityön lisäksi esittäytyi tähän asti piilossa pysyneet harrasteet, joita oli erittäin runsaasti ja korkeatasoisia. Oikein täytyi ihmetellä kuinka laajassa skaalassa ne esiintyivät. Tähän asti monitahoinen harrastustoiminta on ollut vakan alia ja oli hyvä, että se vihdoinkin tuli näkyviin osittaisena, siliä varmasti se toiminta on laajakantoisempaa ja se olisi saatava esittäytymään täydellä painolla. Ehkäpä sellainenkin mahdollisuus vielä tulee, kun saadaan ensin kaikki innolla asiaan mukaan. Kiitokset vielä niiiie, jotka rohkaisivat mielensä ja tulivat näyttelyyn mukaan vahinko vain, että näyttelytilat osoittautuivat 8 liian pieneksi. Lukekaapa uudelleen lähetetty kiertokirje, joka koskee museoon kuuluvia esineitä. Liitto sai runsaasti vastaanottaa onnitteluja niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Menestyksen toivotuksia tuli runsaasti, keneltä muutamalla sanalla keneltä vuoiaammin. Kaikki sydäntä lämmittäviä. Kun kuuntelin näitä onnentoivotuksia tuli erään esitetyn onnittelun yhteydessä mieleen, että olikohan sittenkin aivan niinkuin toivottiin, eli hyvää ja sopuisaa yhteistoimintaa. Suomen Hammasteknikkojen Liiton yhtenä tavoitteena oli erikoishammasteknikkojen toiminnan aikaansaaminen, toiminta, joka on toteutunut erittäin voimallisesti. Kuitenkin Hammaslääkäriliiton edustajat, jotka toivomuksia esittivät olivat hyväksyneet lausunnon Terveydenhuollon kouiutuskomitean mietintöön, joka koski juuri erikoishammasteknikkojen toimintaa. Tätä koskeva lausunto kuului "Komitean esitystä nykyisentyyppistä erikoishammastekniikkojen kouluttamista ei voida pitää yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisena kansanterveyslain mukaisessa terveydenhoitojärjestelmässä, mikäli hammashoidoiiiset ja taloudelliset näkökohdat huomioidaan. Nykyaikainen hammastekniikka on niin iaaja-aiaista ja pitkän koulutuksen vaativaa, ettei ole mielekästä kouluttaa laboratorioteknikolta uuteen tehtävään erikoishammasteknikoiksi, varsinkin kun iaboratorionteknikoita on liian vähän ja monipuolisten iaboratorioteknisten palvelusten saanti on vaikeutunut. Nykyisen palkkaustason huomioonottaen tulevat erikoishammasteknikot toimimaan tulevaisuudessa vain yksityissektoriiia, jossa heidän luonnollisena pyrkimyksenään on valmistaa mahdollisimman paljon hammasproteeseja, mikä ei suinkaan ole tämän päivän hammashoidon tavoite. Vallitseva tilanne johtaa jo nyt esiiietuiieen hammasproteettisen hoidon vinosuuntauksen jatkumiseen '. Tämä tuntui oudolta ja se oli kuin tikarin pisto selkään. Täiiaisiiia menetteiyiliä ei rakenneta vaan hajoitetaan. Lausunto tuo seivästi esille sen valtavan kateuden hengen, jota siliä taholla tunnetaan määrättyjen keskuudessa. Onneksi tuollaiset mielipiteet on jätetty omaan arvoonsa ja toteutukset tulevat olemaan toisensuuntaiset. Se siitä ja juhlasta. Arkinen aherruskin on alkanut ja työntekokin on jälleen ensisijalla. Vaikuttaa siitä, että työtäkin on riittämiin ja mikäs sen mukavempaa. Tavanmukaiset kevätkiireetkin alkavat vaikuttamaan ja se tietää kiireisiä aikoja ja myöskin kesän lähestymistä iomineen 9

6 HAMMASTEKNINEN NÄYTTELY Näyttelyn järjestelyt oli aloitettu jo pari vuotta aikaisemmin. Olimme valmistelleet tilankäytön ja antaneet tarkat määritelmät tarpeistamme näyttelyn rakenteiden suunnittelijalle Levi Lundenille. Hammastekniset työt oli saatu hyvissä ajoin valmiiksi. Tarvikeliikkeet oli käyty informoimassa tarpeistamme saada kootuksi nykyaikaista välineistöä. Hels. kaupunginmuseosta saimme sinne aikaisemmin luovuttamamme esineistön "vanhanaikaisen" laboratorion esittämiseksi. Pari viimeistä kokousta olivat vain tarkistamisien tarkistamista. Jännäsimme kuitenkin melkoisesti sinä torstaiaamuna 23. tammikuuta 1975, jolloin pääsimme rakentamaan näyttelyä kokoon. Olimme kyllä huomanneet kokouksiemme yhteydessä Levi Lundenin varmuuden esittäessään suunnitelmiaan, mutta kun käytännön työ alkoi hämmästelimme kuinka tarkoin ja nopeasti hän apulaistensa kanssa kokosi rakenteet. jäi sijoittaa esineet ja Tehtäväksemme informoiva aineisto paikoilleen. Työtä riittikin koko päiväksi ja illaksi. Näyttelyn avajaispäivänä oli kesken enää nykyaikaisen laboratorion kalusteiden sijoitus, meillä oli pöydistä pulaa. Olihan pieniä yllätyksiä ja pulmia, tottakai. Suurin oli harrastusmaalausten koko ja runsaus. Seinätilat eivät riittäneet kunnolla joten sijoitimme valokuvia ym. hieman toisin oli kaavailtu. Kaikki oli paikoillaan ja lasit pesty, kun Tv-1 kaksi kuin vitriinien toimittajaa kahta tuntia ennen avausta tulivat tutustumaan kuvauskohteisiin. Kuvausryhmä tuli myös hetken kuluttua ja ilmoitti että heillä on noin parikymmentä minuuttia aikaa ja 12 min. kuvattavaa filmiä käytettävissä. Olimme ikionnellisia kun monet soitot ja käynnit Tv:n ajankohtaistoimitukseen olivat johtaneet tulokseen. Kuvaushetkellä eivät kyllä vielä tienneet tuleeko kuvaruudusta näyttelyämme. Tulihan sieltä, lyhyt kuvavälähdys, joskaan ei Gunnar Koskisen ääntä Olimme kutsuneet lehdistön, vaan sokeriruokomarssia taustalla ja sokerin vahingollisuutta tekstitettynä. uutistoimistojen,radion ja tv:n edustajat informaatiotilaisuuteen hyvissä ajoin eli Tilaisuus pidettiin puolta tuntia ennen näyttelyn avajaisia. Kovin montaa informointimme ei saanut liikkeelle. Eräs heistä kyllä kertoi ynnä muine iloineen. Tänään pyhäisenä päivänä on kuin ilmetty keväinen päivä, lämpötila nollassa ja aurinko paistaa täydeltä terältä ja se jos mikään tekee mielialan iloiseksi, sitä poloista kun ei vesitalven aikana ole paljoa näkynytkään. Olempahan jo kerinnyt kuulemaan, että pitäisi tulia aikainen ja lämmin kevät, kunhan ei vaan sitten tulisi ikäviä yllätyksiä kesän suhteen. Olipa miten oli, niin joka tapauksessa mieluisaa kevättä. 10 Emaa. syynkin, STT:n lehdistötilaisuuslistalla oli meidän tilaisuuden lisäksi samalla kellonlyömällä kolme muuta tilaisuutta: valtiopäivien päättäjäisistunto, taloudellisen toimikunnan lehdistötilaisuus. Saksan ulkoministerin järjestämä lehdistövastaanotto. Näyttelyn avaus oli mieltä sykähdyttävä tilaisuus. Puheenjohtajamme tervehdys-sanojen jälkeen avasi ministeri Seija Kärkinen näyttelymme. Hän tutustui siihen myös melko perusteellisesti jopa ylittäen siihen varaamansa ajan. Kutsuvieraat olivat kiitettävän hyvin noudattaneet kutsua, joten näyttelytoimikunnan jäsenillä oli selostettavaa kymmenille kiinnostuneille. Mielenkiintoisin osasto oli, useimpien mielestä vanha laboratorio. Levi Lunden oli todella onnistunut luodessaan vanhahtavan intenöörin tälle Gunnar Koskisen kokoamalle välineistölle. Tälle osastolle juuttuivat tv-kuvaajatkin, ottivat 8 min. 12:sta prof. Matti Äyräpään työpöydän ääreltä. Tekniset työt kiinnostivat myös. Ne olivat esillä luettelonomaisesti alkaen valutäytteestä osakruunun kautta kruunuihin, siltoihin ja yhdistelmätöihin. Osaproteesit, rangat, implantaa- 11

7

8 tit, leuka- ja kasvoproteesit, viimeisinä vielä kuulolaitteet. Panimme merkille leuka- ja kasvoproteesien suuren mielenkiinnon Lääkintöhallituksen ja hammaslääkäriedustajien keskuudessa. Harrastustöiden osasto oli ainakin kolmantena suosituimmuuslistalla ellei monen kävijän kahdalla paremminkin sijoitettuna. Oli todella ilahduttavaa nähdä niin monenlaista ja korkeatasoistakin taidetta ammattikuntamme jäsenten aikaansaamina. Hatun-nosto! Erikoishammasteknikon ja uuden laboratorion osastot esittivät nykyaikaista välineistöä ja kalustoa. Ammattimiehille ne tarjosivat varmaan oman antinsa varustetarpeita ajatellen. On vaikeata arvioida näyttelyssä käyneitten henkilöitten lukumäärää, kun pääsy oli vapaa. Ohjelmien menekistä voidaan päätellä noin seitsemänsadan käyneen näyttelyssä. Kaukaisin näyttelyvieras oli varmaan odontologian tri Vicente Giorgi Buenos Airesista. Hän jätti kiitollisena käyntikorttinsa minulle ja kertoi ole- 14 vansa turistimatkalla ja asuvansa Inter-Continentaalissa. Helsingin alueen laboratoriot ja erikoishammasteknikot saivat näyttelyjulisteen pidettäväksi näkyvällä paikalla paria viikkoa ennen näyttelyä. Juliste tai useampi annettiin lisäksi tarvikeliikkeille, yliopiston hammaslääkäriliitolle, klinikalle, hammashoitajakoululle, omaan kouluun ja moneen laboratorioon eri kaupungeissa sekä Turun yliopiston klinikalle. Uudenmaan läänin hammaslääkäreille postitettiin pienoisjuliste erään tarvikeliikkeen ystävällisellä myötävaikutuksella. Helsingin Sanomiin laitoimme maksullisen ilmoituksen avajaispäivänä. Tälle lehdelle annoimme usealle eri osastolle ja toimittajalle materiaalia, vaan ei kiinnostanut, koska hyvin minimaalinen osa julkaistiin. Muut lehdet olivat kiltimpiä. Sekä näyttelynavauksen että juhlakokouksen selonteot ja puheet annettiin STTdle heti tilaisuuksien päätytjatkuu siv. 25 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI SEIJA KÄRKISEN PUHE: Hyvät naiset ja herrat. Nykyinen kiireinen elämä koneineen on syrjäyttänyt monella ammattialalla käsityötaidon. Näin ei ole kuitenkaan käynyt hammasteknikon ammatissa. Hammastekniikka on käsityötaitoa, jota tiede ja tekniikka ohjaavat ajan vaatimusten mukaan. Hyvän kuvan nykytilanteesta antaa tämä 50-vuotisjuhliaan viettävän Suomen Hammasteknikkojen Liiton juhlanäyttely. Hammashuollossa on proteettisilla toimenpiteillä tärkeä sija. Tästä antaa selvän kuvan se,että aikuisväestöstämme on kokonaan ilman omia hampaita lähes 30 "/o ja 60»/o:11a on enemmän tai vähemmän vajaa hampaisto, jonka kunnon saattaminen vaatii myös eriasteisia proteettisia toimenpiteitä. Kansanterveyslain eräänä tarkoituksena on vähitellen saattaa kaikki kunnan asukkaat hammashuoltopalvelusten piiriin. Tällä hetkellä tätä ohjelmaa toteutetaan alle 17-vuotiaitten osalta ja heidät tulee valtakunnallisen suunnitelman mukaan saattaa järjestelmällisen hammashuollon piiriin vuoden 1975 loppuun mennessä. Tavoitteena on kerran järjestelmälliseen hoitoon saatettujen ikäluokkien pitäminen sen piirissä. Kun vuosikymmenen loppuun mennessä on ilmeisesti kaikki alle 20-vuotiaat saatettu sanotun hoidon piiriin, meillä on mahdollisuus nopeuttaa ohjelmaa lisääntyneen hoitokapasiteetin edellyttämällä tavalla. Tällöin aikuisten osuus hoidettavien määrästä jatkuvasti kasvaa ja hampaistojen huonokuntoisuudesta johtuen hammasteknisten palvelusten kysyntä tulee vuosi vuodelta terveyskeskuksissa voimakkaasti lisääntymään. Valtakunnallinen suunnitelma edellyttääkin, että suunnitelmakaudella selvitetään, miten hammasproteettiset työt voidaan parhaiten kunkin terveyskeskuksen alueella järjestää ja niveltää terveyskeskuksen muuhun hammashuoltoon. Hammasteknikkojen ammattikunta on maassamme lukumääräisesti vielä kovin pieni. Vain Espanjassa on vähemmän hammasteknikkoja hammaslääkärien lukumäärään nähden koko Euroopassa kuin Suomessa. Monissa maissa suhdeluku on yksi hammasteknikko kolmea hammaslääkäriä kohden pidetään asianmukaisena, kun vastaava luku Suomessa on vain hammasteknikko 5,5 hammaslääkäriä kohden. Vaikka koulutettavien lukumäärää onkin nostettu vuoden 1973 syksystä lähtien, ei tämä lisäys ole riittävä kattamaan lähivuosien tarvetta. Hammasteknikkojen lukumääräistä koulutusta joudutaan siis lisäämään voidaksemme tuottaa riittävästi hammasteknillisiä palveluksia. Näiden palvelujen mahdollisuuksista antaa laajan ja monipuolisen kuvan nyt avattava juhlanäyttely, joka on jo järjestyksessä kolmas liiton historiassa. Ensimmäinen näyttely järjestettiin jo vuonna Näyttelyssä esillä olevat työt ovat tuttuja ammatti-ihmisille hammaslääkäreille ja hammasteknikoille, mutta suurella yleisöllä ei ole selvää kuvaa siitä, miten monella eri tavalla heidän puremavälineittensä vajavuutta voidaan täydentää. Informaatiota on tässä suhteessa ollut aivan liian vähän. Ministeriö katsookin, että näyttely on 1$

9 NÄYTTELYTOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJA HAMMASTEKNIKKO E. O. VUORI: Juhlanäyttelyssämme olemme pyrkineet tuomaan esille, paitsi ammattikuntamme korkean ja monipuolisen ammattitaidon, myös Suomen Hammasteknikkojen Liiton 50-vuotisen järjestötoiminnan ja sen saavuttamat tulokset. Emme öle unohtaneet esitellä myöskään jäsenistömme vapaaajan harrastuksia, joilla on tärkeä osansa arkisen aherruksen lomassa. oikeaan osunut toimenpide, joka lisää yleisön tietoutta hammastekniikan alasta. Samalla kun toivotan Suomen Hammasteknikkojen Liiton 50-vuotisjuhlanäyttelylle onnea ja julistan näyttelyn avatuksi. menestystä, Tällä näyttelyllä haluamme erikoisesti korostaa käsityötaitoa, joka teollistuneessa yhteiskunnassamme on yhä enemmän häviämässä. Korkeatasoinen käsityötaito sekä ammattina että harrasteena on kaikessa jaloudessaan osa kulttuuria, joka olisi säilytettävä ja jota tulisi vaalia sekä kehittää. Hammastekniikka on käsityön ala, jossa tuskin koskaan voidaan siirtyä niin koneellisiin työmenetelmiin, että käsityön perusluonne muuttuisi. Tiede, tekniikka ja käsityötaito muodostavat yhdessä alati kehittyvän elävän kokonaisuuden. Tämän yhteistyön tulos palvelee ihmistä enemmän kuin usein tulemme ehkä ajatelleeksikaan. Näyttelyssämme Teillä on mahdollisuus tutustua näihin korkean käsityöammattitaidon yksilöllisiin tuloksiin. Suomen Hammasteknikkojen Liiton 50-vuotisen toiminnan järjestölliset saavutukset eivät ole näyttelyn puitteissa yhtä helposti esille tuotavissa kuin teknilliset työt. Tässä yhteydessä tahdomme kuitenkin kunnioittaa kaikkia järjestötoiminnassamme mukana olleita aktiivisia jäseniä. Valokuvin ja tekstein pyrimme tuomaan esille järjestötoimintaamme sen alkuajoista nykypäiviin saakka. Jäsenistömme monipuoliset harrastukset antavat piristävän lisän 50- vuotiaan elämänkuvan esittelyyn. Harrastuskohteissakin ilmenee halua luovan työn tekemiseen. Luomisen ilo onkin eräs käsityöammattitaidon parhaista ominaisuuksista. Samalla kun toivotamme kaikki vieraamme tervetulleiksi Suomen Hammasteknikkojen Liiton 50-vuotisjuhlanäyttelyyn esitämme lämpimät kiitöksemme kaikille, jotka ovat myötävaikuttaneet näyttelyn aikaansaamiseen. SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO 50 VUOTTA Rafael Ruishalme: Aivan tarkkaa tietoa siitä, kuinka kauan maassamme on harjoitettu hammasteknikon amattialaan kuuluvaa toimintaa, ei ole saatavissa. Se näyttää kuitenkin selvältä, että luvun alku- ja keskivaiheilla hampaanhoito kokonaisuudessaan oli ollut "dentistien" käsissä. Tällainen hentisti oli myöskin C. E. Lebreht, joka toukokuussa 1835 sai ensimmäisenä "hammaslääkärinä" viralliset oikeudet 'Vapaasti ja esteettömästi Suomessa oleskellessaan harjoittaa ammattiaan, koska hän oli esittänyt todistuksia tunnustusta ansaitsevasta taidosta ammatissaan" Hampaan hoito maassamme polki sitten suurin piirtein paikallaan aina 1800-luvun loppuun saakka. Esimerkkinä todettakoon, että 1890-luvun alussa oli maassamme vain kolmisenkymmentä Lampaanhoitoa harjoittavaa "hammaslääkäriä", joista yli puolet harjoitti ammattiaan vailla oikeuksia. Tilanne muuttui huomattavasti, kun V saatiin keisarillinen asetus hammaslääkäritaidon opetuksen järjestämiseksi Suomessa "Aleksanterin yliopistossa". Näin saatiin omassa maassa koulutettuja hammaslääkäreitä. Ja v perustettiin yliopistoon proteesi- ja oikomisopin opettajan virka ja lisäksi hammasteknillinen opetuslaboratorio. On syytä tässäkin yhteydessä muistaa suomalaisen odontologian isän prof. Matti Äyräpään nimi. Aina näihin aikoihin saakka oli sekä hammaslääkinnällinen, että hammasteknillinen hoito tapahtunut yhden ja saman henkilön toimesta. Vuosisadan vaihteen tienoilla alkoi sitten vähitellen tapahtua tehtävien jakaminen. Alkoi hammasteknikkoammattikunnan muodostuminen. Se tapahtui alkuaikoina melko yksinkertaisesti: hammaslääkäri perusti praktiikan, sai yhä enemmän potilaita ja työtä. Aika ei enää riittänyt sekä hampaiden lääkinnälliseen hoitoon, että irtohampaiden ja proteesien tekoon. Hammaslääkäri palkkasi apulaisekseen näppäräsormisen ja -älyisen nuorukaisen suorittamaan teknillisiä töitä. Tämä sai yhä enemmän tietoa ja taitoa ja vähitellen hän kykeni käytännöllisesti katsoen yksin tosin työnantajansa valvonnassa ja ohjeitten mukaan suorittamaan kaikki tarvittavat hammasteknilliset työt. Seuraava vaihe oli, että näin koulutettu hammasteknillinen apulainen sai suorittaakseen muutaman muun paikkakunnalle muuttaneen hammaslääkärin työt ja sai jokaiselta "työnantajaltaan" korvauksen työstään. Vähitellen hammaslääkäri sitten työlästyi koko "laboratorioonsa" ja myi sen kouluttamalleen teknikolle. Näin syntyi käsite hammaslaboratorio ja sen omistaja. Pääasiassa näiden ammatinharjoittajien tehtäväksi jäi sitten alan tarvitseman ammattityövoiman kouluttaminen ja vähitellen tämä ammattikunta kasvoi. Vanhimmat nykyisin elävistä hammasteknikoista heitä on muutama kymmen ovat valmistuneet ammattiinsa edelläkuvatulla tavalla. Vuosina hammasteknikkojen eräänlaisina "pohjakouluina" toimi hammaslääkäreiden perustama ja ylläpitämä hammasteknikkokoulu, mutta sen jälkeen koulutus tapahtui 16 17

10 pääasiassa laboratorioissa. V käynnistyivät oppilastäydennyskurssit, joiden avulla hammasteknikoiksi aikovien teoreettisia tietoja pyrittiin vahvistamaan. Oppisopimuslain mukainen koulutus oli itse asiassa ollut käytännössä pari vuosikymmentä, mutta 1953 toiminta kiteytyi lain aikaansaamisen myötä. Nykyisen hammasteknikkojen kouluttaminen tapahtui Valtion Hammasteknikkokoulussa. Koulu on 4-vuotinen. Sen yhteydessä toimii erikoishammasteknikko-linja. Hammasteknikkojen järjestötoiminta Ensimmäiset yritykset maamme hammasteknikkokunnan järjestäytymiseksi tehtiin jo v sekä Viipurissa että Helsingissä. Myöhemmin samana vuonna tapahtunut Suomen julistautuminen itsenäiseksi ja seurannut kansalaissota siirsivät kuitenkin yhdistymistä useilla vuosilla. Tositoimiin hammasteknikkojen oman yhdistyksen perustamiseksi ryhdyttiin loppuvuodesta Tuolloin helsinkiläiset hammasteknikot valitsivat sääntötoimikunnan, joka sai mallisäännöt Tukholmassa toimivalta vastaavalta seuralta. Yhdistymisajatuksen isänä pidetään hammasteknikkoa nimeltä Yngve Raij. Silloiset helsinkiläiset hammasteknikot olivat suureksi osaksi ruotsinkielisiä, joten pedustettavan yhdistyksen nimeksi tuli Finska Tandtekniker Sällskapet rf Suomen Hammasteknikkojen Seura ry. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin sen perustavassa kokouksessa Yngve R?ij. Jäseneksi liittyi tässä kokouksessa 16 hammasteknikkoa. Hammasteknikko ammattina oli vielä tuohon aikaan tuntematon käsite ja saivat uuden seuran toiminnasta vastaavat hyvin nopeasti todeta ryhtyessään toteuttamaan ohjelmaansa. Ammatin tunnetuksi tekeminen olikin sitten toiminnan tärkeimpiä tavoitteita. Muista tavoitteista voidaan mainita alan koulutuskysymyksen järjestäminen, yhtenäisen työhinnaston aikaansaaminen koko maata ajatellen sekä hammasteknikkojen ammattikunnan "itsenäistymisprosessin" käynnistäminen. Kun eduskunnassa 1930-luvun alussa ryhdyttiin käsittelemään lakiehdotusta hammaslääkärintoimen harjoittamisesta, kohdistui hammasteknikkojen seuran toiminta sen seikan aikaansaamiseen, että hammasteknikon ammatti saisi vihdoinkin laissa vahvistetun virallisen "tunnustuksen". Osa jäsenistä tähtäsi vielä pidemmälle, eli oikeuteen saada tehdä teknillisiä töitä suoraan asiakkaalle. Tämä ajatus tuntui niihin aikoihin suorastaan vallankumoukselta. Lain käsittely eduskunnassa merkitsi joka tapauksessa toiminnan kiihtymistä hammasteknikkojen seurassa. Seuran säännöt todettiin vanhoiksi ja niiden uudistamiseen päätettiin ryhtyä. Tässä vaiheessa astui kuvaan Suomen Hammasteknikkojen Seuran asettama "komitea Fagerholm", jolla oli sen aikaista seuran toimintaa ajatellen ratkaiseva merkitys. Komitean puheenjohtajana oli nykyinen valtioneuvos K. A. Fagerholm. V seuran nimi muuttui ja se sai uudet säännöt. Suomen Hammasteknikkojen Liitto muuttui jäsentensä etuja tehokkaammin valvovaksi ammattiyhdistykseksi. Laki hammaslääkärin toimen harjoittamisesta saatiin ja syyskuussa 1935 saatiin vihdoin lain johdosta asetus, jonka tärkein anti hammasteknikoille oli se, ettei mikään valtion viranomainenkaan voinut enää väittää, että "hammasteknikot eivät kuulu mihinkään ammattikuntaan". Asetuksessa säädettiin, että "hammasteknikkona on oikeutettu toimimaan henkilö, joka on osoittanut saavuttaneensa siihen tarvittavan taidon sekä sen jälkeen julistettu sellaiseen toimeen päteväksi ja merkitty lääkintöhallituksessa hammasteknikoista pidettävään luetteloon". Vaikka asetus kielsikin hammasteknikoilta laajemman itsenäisen teknillisen toiminnan se soi näille kuitenkin oikeuden irtohampaiden korjaukseen. Ensimmäinen hammasteknillisen alan näyttely järjestettiin liiton 10- vuotisjuhlien yhteydessä tammikussa Toisen kerran näyttely järjestettiin 30-vuotisjuhlien yhteydessä v Kun tarkastelee Suomen Hammasteknikkojen Liiton toimintaa 10-vuotisjuhlien jälkeen, voi todeta alan koulutuskysymyksen tärkeimmäksi. Periaatteelliset mielipide-erot kärjistyivät, kuten todettiin jo 1930-luvun alussa. Vedenjakajana voidaan pitää kysymystä siitä, olisiko järjestön toiminnan tavoitteena oltava suurempi itsenäisyys. Etupäässä vanhemmat teknikot, jotka olivat hammaslääkäreiden kouluttamia, olivat sitä mieltä, että hammasteknikkojen tulisi tyytyä asemaansa hammaslääkäreiden apulaisina, kun taas nuoremmat halusivat päästä "irti holhouksesta". Suomen Hammasteknikkojen Liiton tärkeimpänä saavutuksena voidaan pitää lain hammasteknikon toimen harjoittamisesta aikaansaamista. Ponnistelut tämän päämäärän saavuttamiseksi aloitettiin jo 1949, mutta tämä ajatus oli itse asiassa kytenyt vuodesta 1927 lähtien. Vauhtia asian kehittymiseen saatiin Suomen Hammasteknikkojen Liiton ryhdyttyä hoitamaan asiaa 1960 luvulla. Laki hammasteknikkojen toimen harjoittamisesta saatiin ja sen johdosta annetut asetukset marraskuussa 1964 sekä kesäkuussa Lain hyväksyminen eduskunnassa antoi hammasteknikkokunnalle merkittävän lisäoikeuden. Sata työpäivää lisäkurssin käymällä hankki kestävän hammasteknikko oikeuden tehdä kokoproteeseja suoraan niitä tarvitseville. Tällaisen kurssin käynyttä hammasteknikkoa kutsutaan lain mukaan erikoishammasteknikoksi. Suomessa on tällä hetkellä yli 200 erikoishammasteknikkoa. Lain hyväksyminen herätti runsaasti huomiota kaikkialla maailmassa. Se on ainutlaatuinen ja se mallina alan ammattijärjestöt yhteistyössä kansainvälisen järjestönsä IAZ:n kanssa tähtäävät eri maissa vastaavanlaiseen lakiin. Hammaslääketieteen ja -tekniikan kehittyessä uudistuvat myös käytössä olevat aineet ja menetelmät. Alalla toimiva jatkokoulutustoimikunta pyrkii seuraamaan kehitystä tarkoin. Se järjestää vuosittaiset Hammasteknikkopäivät, joilla selostetaan esitelmien muodossa alan uutuuksia. Esitelmöitsijöinä ovat olleet alan parhaat kotimaiset ja ulkolaiset asiantuntijat. Toimikunta myöntää apurahoja tutkimuksia ja ulkomaisia opintomatkoja varten. Liitto on järjestänyt vuodesta 1956 lähtien ryhmämatkoja ulkomaisiin alamme näyttelyihin ja messuihin. Kun puhutaan SHL:n työn tuloksista voidaan eräänä merkittävänä saavutuksena pitää työrauhan häiriöttömää jatkumista hammasteknillisellä 18 19

11 koston palveluksessa ja kaksi kolman Hammashoidon organisatio ja nesta etupäässä yksityispraktiikkaa hammastekniset työt harjoittavia. Hammashoitajia on noin 1500 ja teidänkin liittonne edustamien jäsenten määrä on ylittänyt 500 rajan. Hammashuollossa tarvitaan kuitenkin lisää työntekijöitä, sillä ongelmat tulevat yhä monimutkaisemmiksi ja laajemmiksi ja väestön vaatimukset kasvavat ellintason noustessa. Lnsimmäinen huomattava lainsäädännöllinen toimenpide hammashuollon järjestämiseksi maassamme oli kouluhammaslääkärilaitoksen perustaminen lakisääteisenä vuonna Kouluhammashoitohan alkoi jo aivan luvun alussa, mutta lakisääteiseksi se tuli siis vasta Kouluhammas- Väestömme hampaiston tila hoito kehittyi suotuisasti sekä potilaita että hammaslääkäreitä tyydyttä Pääjohtaja Noron puhe Hammasteknikkojen Liiton 50-vuotisjuhlassa alalla, vaikka alan työnantajat ja työntekijät sekä oppilaat kuuluvat samaan järjestöön. SHL: puheenjohtajina ovat toimineet: Yngve Raij ; Juho Pentti 1928; Hannes Koskinen ; Lauri Nykänen ; Lmil Railio ; Paavo Koivula 1945; Aimo Hiltunen ; Sulo Nurto 1949 sekä ; Gösta Sandström ; Mauno Llomaa ; Usko Kari-Koskinen ; Kalevi Ilkka 1973 sekä Usko Kari-Koskinen Toiminnanjohtajan tehtävää on vuodesta 1968 alkaen hoitanut Mauno Llomaa. KEHITTYVÄ HAMMAS HUOLTOMME JA SEN VAIKEUDET Johdanto Hammashuollolla nykyaikaisessa mielessä on maassamme melko lyhyet perinteet. Liittonne täyttää tänään 50 vuotta ja Suomen Hammaslääkäriseurakin on iältään vain vajaa 40 vuotta vanhempi. Mutta juuri näinä 50 vuotena on hammashuollossamme tapahtunut ja on edelleen tapahtumassa yhä kiihtyvä kehitys Lnnen vuosisadan vaihdetta toimi maassamme kolmisenkymmentä henkilöä hammaslääkäreinä, kuten professori Nevakari toteaa Hammaslääkäriseuran 75-vuotishistoriikissaan. Näistä noin puolet oli ulkomailla koulutuksensa saaneita ammattimiehiä, toinen puoli taas vähemmän ammattitaitoisia ja kouluttamatonta. 50 vuodessa tilanne on muuttunut; hammaslääkärimäärä on noussut 400:sta 3200:aan. Heistä kolmannes on kehittyvän terveyskeskusver- Viime vuosina on maassamme suoritettu useita tutkimuksia, joilla on pyritty kartoittamaan väestömme tämänhetkinen hampaiston terveydentila. Se on surkea! Tällä hetkellä noin kansalaistamme on ilman yhtään omaa hammasta ja juuri he ovat teidän työnne tarpeessa. Hampaiden tuhoutuminen alkaa sangen varhain. Hammaskaries alkaa tuhota hampaita jo toisella ikävuodella ja nelivuotiaista kolme neljännestä omaa karieksen vaurioittamia hampaita ja käytännöllisesti katsoen jokaisella 10-vuotiaalla suomalaislapsella on reikiä hampaissaan. Yli 15-vuotiaasta väestöstämme 23 "/o on siis ilman ainuttakaan omaa luonnollista hammasta. Hampaattomuus on toki verrattain harvinaista 16-vuotiailla, mutta alkaa lisääntyä voimakkaasti ikävuoden välillä ja hampaattomien suhteellisesti suurin lukumäärä on luonnollisesti kaikkein vanhimmissa ikäluokissa (kuva 1 ja taulukot 1 ja 2). Työkenttä on siis laaja. Hampaisto on luonnollisesti täysin välttämätön normaalille elintoiminnolle. Osa varsinkin vanhimpien ikäluokkien sairastamisesta johtuu huonosta hampaistosta ja siity seurauksena olevista erityisesti ruoansiilatuselinen taudeista ja ravitsemushäiriöistä. västi. Päästiin seuraavaan vaiheeseen dli kansanterveyslakiin, joka annettiin vuonna 1972 sitten. Kansanterveyslain eli vajaat kolme vuotta 14 :n mukaan kansanterveystyöhön velvollisuuksina kuuluvina toimintasuunnitelman rajoissa kunnan tulee ylläpitää terveysneuvontaa, järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä, ylläpitää hammassairauksien vastustamistyötä, valistus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito; sekä ylläpitää kouluterveydenhuöltoa. Kansanterveyslain voimaan tultua emme ole pystyneet toteuttamaan kansanterveystyön valtakunnallisia suunnitelmia hammashuollon osalta. Niinpä vuonna 1973 valtakunnallisen suunnitelman mukaan maksuttomaan hammashuoltoon oikeutetuista alle 17-vuotiaista on jäänyt lähes 30 "/o hoitamatta. Tilanne on tietysti erilainen eri puolilla maata. Vuonna 1973 terveyskeskuksissa hoidettiin n aikuispotilasta. Yksityishammaslääkäripuolelta ei ole valitettavasti minkäänlaisia tilastoja käytettävissä, mutta voidaan arvioida, että yksityinen hammashuolto vastasi noin 80 prosentista aikuisten hammashuoltoa. Hammaslääkärit eivät ole toistaiseksi mielellään 20 21

12 hakeutuneet terveyskeskuksiin ja tämä on ollut suurin pulmamme kansan terveyskin alkuvuosien hammashuollossa. Painon ollessa vielä lapsissa hammastekniset laboratoriopalvelut eivät ole olleet etusijalla kehitettäessä terveyskeskusten hammashuoltoa. Hammaslaboratoriopalvelujahan tarvitsevat etupäässä aikuiset, joilla hammasproteettisen hoidon tarve on suurin, mutta joilla on toistaiseksi ollut vähäisimmät mahdollisuudet päästä terveyskeskusten hammashuollosta osalsisiksi. Suurimpien kaupunkien terveyskeskuksissa on lähes yksinomaan rajoituttu lasten ja nuorten hammashuollon toteuttamiseen ja näissä näin ollen tarvitaan etupäässä hampaiden oikomishoitoon liittyviä hammasteknisiä palveluja. Maaseudun terveyskeskuksissa erilaiset levy- ja kruunuproteesit sen sijaan muodostavat tärkeimmän ja laajimman hammaslahoratorioteknisen työn alueen. Tähän asti terveyskeskukset ovat saaneet ostaa hammastekniset palvelut yksityisiltä hammaslaboratorioilta tai hammasteknikoilta, vaikka kansanterveysasetuksen mukaan kansanterveyslain edellyttämät palvelukset tulee tuottaa kunnallisina palveluina. Käytännössä nykyinen järjestely lienee kuitenkin toiminut tyydyttävästi, koska erityisiä valituksia tai huomautuksia hammasteknisten palvelujen osalta terveyskeskuksista ei ole kuulunut. Terveydenhuoltoviranomaiset ja poliittiset päätöksentekijät ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita hammasteknisten laboratoriopalvelujen järjestämisestä terveyskeskuksen toimintona. Osoituksena tästä ovat mm. ensimmäisten hammasteknikkojen virkojen perustaminen terveyskeskuksiin sekä kansanterveystyön valtakunnallinen suunnitelma vuosiksi , jossa edellytetään, että "suunnitelmakaudella selvitetään miten hammasproteettiset työt voidaan parhaiten kunkin terveyskeskuksen alueella järjestää ja niveltää muuhun hammashuoltoon". Valtakunnallisessa suunnitelmassa ei siis toistaiseksi ole otettu lopullista kantaa hammasteknisten töiden järjestämiseen. Sen sijaan edellytetään terveyskeskuskohtaista selvitystä näiden palvelujen parhaaksi mahdolliseksi järjestämiseksi. Lääkintöhallitus on tehnyt tavallaan periaatepäätöksen hammasteknisten töiden suorittamisesta terveyskeskuksen toimesta vahvistamalla kuntien ja kuntainliittojen toimintasuunnitelmissa vuosille yli 30 hammasteknikon virkaa. Näiden virkojen valtioapuun oikeuttavaksi enimmäispalkaksi valtiovarainministeriö on alustavasti vahvistanut kunnallisen Y- palkkataulukon 23 palkkaluokan mukaisen palkan. Useat terveyskeskukset ovat aloittaneet selvitystyön hammasteknisten töiden järjestämiseksi. Lsimerkkeinä voidaan ottaa pääkaupungin seudun terveyskeskukset, joista Vantaan terveyskeskukseen on perustettu hammasteknikon virka. Helsinki käytti vuonna 1973 n markkaa hammasteknisiin töihin, jotka teetettiin pääasiassa kahdessa yksityisessä laboratoriossa. Helsingin terveyskeskus on laatimassa kustannuslaskelmia kunnallisen hammasteknisen laboratorion perustamis- ja käyttökustannuksista ja tulee niiden pohjalta päättämään jatkotoimenpiteistä. Lspoo käyttää n markkaa vuodessa hammasteknisiin menoihin ja aikoo toistaiseksi jatkaa yksityisten hammaslahoratoriopalvelusten ostamista. Kansanterveyslain voimaan tultua on siis herännyt kiinnostus hammasteknisten lahoratoriopalvelusten järjestämiseen terveyskeskusten toimintona, mutta selkeät ja yksityiskohtaiset suunnitelmat puuttuvat toistaiseksi. Hammasteknikkojen toiminta on käytännöllisesti katsoen 100-prosenttisesti yksityistä ammatinharjoittamista toistaiseksi. Tähän mennessä terveyskeskuksiin on perustettu kaikkiaan neljä hammasteknikon virkaa, jotka kuitenkin ovat täyttämättä, lähinnä virkojen matalan palkkatason takia. Hammasteknikkojen jakautuminen maan eri osiin on epätasaista samoin kuin lääkäreitten ja hammaslääkäreittenkin jakautuma. Uudenmaan läänissä on 1,85 hammasteknikkoa asukasta kohti, kun vastaava luku alimmillaan on 0,67 Vaasan läänissä. Hammasteknikkojen koulutuskysymykset Lnsimmäinen hammasteknikko laillistettiin lääkintöhallituksessa 21 päivänä syyskuuta Vuonna 1949 järjestettiin lääkintöhallituksen toimesta ensimmäiset hammasteknikkojen pätevyyskokeet ja koulutus oli lähinnä ns. oppisopimuskoulutusta, jolloin hammastekniselle alalle aikovat henkilöt toimivat laillistetun hammasteknikon alaisena ja suorittivat sen jälkeen teoreettiset kurssit ja pätevyyskokeen. Tämä koulutus jatkui aina hammasteknikkokoulun perustamiseen asti. Syyskuun 1. päivänä 1959 aloitti kannatusyhdistyksen ylläpitämä hammasteknikkokoulu hammasteknikkojen koulutuksen. Koulu siirtyi valtiolle 1 päivänä elokuuta 1971, jolloin siitä tuli ammattikasvatushallituksen alainen valtion hammasteknikkokoulu. Lrikoishammasteknikkojen koulutus alkoi vuonna 1966 ja koulu toimi sanotusta vuodesta vuoteen 1970 ja aloitettiin jälleen kurssimuotoisena Hammasteknikkokoulu toimii nykyisin varsin puutteellisissa tiloissa ja toivottavasti uusi koulu valmistuu vuoteen 1977 mennessä täällä Helsingissä. Viime vuosina on istunut useitakin komiteoita ja toimikuntia suunnittelemassa hammashuoltohenkilöstön koulutusta. Hammaslääkärikoulutus on tällä hetkdllä määrällisesti riittävää, se kun tapahtuu Helsingin, Turun, Oulun ja Kuopion yliopistoissa. Voi olla että 1980-luvun puolella meillä on jo ylituotantoakin tällä alalla. Hammashoitajien koulutusta on lisätty erittäin runsaasti, niin että heitä otettiin esim. viime vuonna opiskelemaan n Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus aloittaa hammashoitajien jatkokoulutus, jolloin saamme erikoishammashoitajia ehkäisevän hammashoidon alalle. Hammaslääkäreille on myös aloitettu erikoiskoulutus ja ensimmäisille hammaslääkäreille myönnetään aivan lähiaikoina erikoishammaslääkärin oikeudet. Mitä hammasteknikkoihin tulee havaitsemme, että tilanne oli 1. päivänä tammikuuta tänä vuonna seuraavanlainen: maassamme oli yhteensä 548 hammasteknikkoa, joista erikoishammasteknikoita oli asukasta kohti tämä merkitsee 1,16 hammasteknikkoa, joka on eräs matalimpia suhdelukuja Luroopassa, ja nykyistä koulutusvauhtia tilanne vain huononee. Lsimerkiksi viime vuonna hammasteknikkojen nettolisäys oli vain 9 teknikkoa. Terveydenhuollon koulutuskomiteassa käsiteltiin myöskin hammastek

13 nikkojen koulutusta ja olette liittona antaneet tästä mietinnöstä lausunnon opetusministeriölle. Mitään lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta käsityksemme mukaan on nopeasti siirryttävä siihen, että koulutukseen otetaan vuosittain vähintään 50 hammasteknikko-opiskelijaa. Edellä esittämässäni koulutuskomiteassa todettiin mm. seuraavaa: Hammasteknikkokoulutukseen liittyy läheisesti myöskin hammaslaboratorioapulaisten koulutus, joka nykyisin tapahtuu työpaikkakoulutuksena ja lisäksi tällä hetkellä myöskin kurssimuotoisena täydennyskoulutuksena valtion hammasteknikkokoulussa. Tavoitteemme on, että koulutusviranomaiset saavat hammaslaboranttien koulutuksen käyntiin noin henkilön vuosivauhdilla. Edellä esitetty järjestelmällinen hammashuolto vaatii tietysti henkilökuntarakenteessakin huomattavia muutoksia. Tällä hetkellä meillä on jo kohtalaisen runsaasti hammaslääkäreitä kansainvälisiin lukuihin verrattuna, mutta avustavan henkilökunnan puute on edelleenkin huutava. Arvioidessamme terveydenhuollon koulutuskomiteassa hammashuoltohenkilökunnan tarvetta päädyimme seuraaviin suhdelukuihin: 1 hammaslääkäri, 1 erikoishammashoitaja, 1,5 hammashoitajaa, 0,22 hammasteknikkoa, ts. jokaista 9 hammaslääkäriä kohti tarvittaisiin 2 teknikkoa. Nykyaikainen koulutusvauhti kuitenkin on johtamassa suhdelukuun 1 hammasteknikko 10 hammaslääkäriä kohti. Lääkintöhallituksen terveydenhuollon työvoiman tarvetta tutkiva työryhmä on todennut, että hammasteknikolta tulee kouluttaa riittävästi hammaslääkärimäärään nähden ja tavoitteeksi vuoteen 1985 mennessä on esitetty yhtä hammasteknikkoa 4,5 hammaslääkäriä kohti, johon suhdelukuun päästäisiin kouluttamalla vuodesta 1970 vuoteen teknikkoa vuodessa, vuodesta 1975 alkaen olisi tullut valmistua 55 teknikkoa vuodessa, jotta edellä mainittu suhdeluku saavutettaisiin. Työryhmä on todennut, että vuonna 1985 tarvittavaksi arvioitu hammasteknikkojen määrä johtuu protetiikan kehittymisestä ja proteettisen hoidon kysynnän kasvusta, jolloin erityisesti korkeatasoisen kruunuja siltaprotetiikan osuus merkittävästi lisääntyy. Tässä yhteydessä todettiin, että Ruotsissa tavoite on 1 hammasteknikko 3,4 hammaslääkäriä kohti. Hammasteknikkojen jatkokoulutuksessa tulee kiinnittää lisäksi huomiota korkeata teknillistä ammattitaitoa vaativien töitten suorittamiseen. Näitä ovat mm. suulakihoidossa tarvittavat obturaattoriproteesit, leikkausten jälkihoidossa käytettävät resektioproteesit sekä leukamurtumahoidossa tarvittavat kiskot ja proteesit. Tulevaisuuden näkymiä Niin kuin edellä on käynyt ilmi on meidän hammashuoltopolitiikkamme pääpaino tulevaisuudessa järjestelmällisellä ikäryhmittäin nuorista vanhempiin ikäluokkiin etenevällä hammashuollolla, jossa ehkäisevällä hoidolla on pääpaino. Politiikka tähtää siis siihen,että teitä hammasteknikkoja ei enää teoriassa tarvittaisi, mutta realisteina tietysti kaikki tiedämme, että teidän työnne tarve vain kasvaa. Vain osa hammassairauksista voidaan ehkäistä ja elintason sekä vaatimusten noustessa myöskin hammashuollon palveluksia vaaditaan yhä enemmän. Ajatellessamme lähes hampaatonta kansalaistamme meidän pi- täisi löytää kuitenkin jokin keino, jolla voisimme nopeuttaa heidän hoidontarpeensa, eikä vain nykyisin hoidon kysynnän tyydyttämistä. Kun nyt kehitämme kansanterveyslain edellyttämää huoltoa ja ohjelmiin tulee mukaan vähitellen yhä enemmän myöskin aikuisväestön hammashuolto, ehkä myöhemmin vakuutuksen tukemana, tarvitaan hammasteknikkojen palveluja yhä enemmän myöskin terveyskeskuksissa. Niitä tarvitaan myöskin sairaalalaitoksessa, sillä hammas- ja leukakirurgia kehittyy parhaillaan suotuisasti. Ammattiliittonne, kuten yleensäkin terveydenhuoltoalan ammattiliitot, ovat periaatteessa aina suhtautuneet myönteisesti yhteiskunnassa tapahtuvaan alansa kehitykseen. Erimielisyyttä on aina palkkatasosta ja muista työ- ja sosiaalikentän kysymyksistä, joka on aivan luonnollista. Toivomme, että kun terveyskeskuksiin ja sairaalalaitokseen perustetaan hammasteknikkojen toimia, niidenkin palkkaus järjestyy teitä tyydyttävälle tasolle. Me lääkintöhallituksessa olemme nykyisin syrjässä palkkaratkaisuista, emmekä voi näihin vaikuttaa. Tietysti on lopulta poliittinen kysymys, miten hammashuolto kaikkine erikoispiirteineen järjestetään. Ohjelmamme on loppujen lopuksi melko yksinker- HAMMASTEKNINEN NÄYTTELY... jatkoa siv. 14. tyä. Uutisissa luettiinkin prof. Noron puheesta pitkiä lainauksia ainakin kahdessa uutislähetyksessä. Monissa lehdissä julkaistiin kuva juhlamitalimme luovutuksesta ministeri Seija Kärkiselle, joten olimme kai jotenkin mukana "kuvassa" juhlapäiviä viettäessämme. Mutta kukapa täinen. Tarkoituksena on saada vähitellen kaikki ikäluokat järjestelmällisen hammashuollon piiriin, johon kuuluu hampaiston säännöllinen tarkastus, hammas- ja suusairauksien hoitaminen ja ennen kaikkea toiminta hammassairauksien ehkäisemiseksi. Tässä mielessä lääkintöhallituksen taholta pyritään kehittämään myöskin kaikinpuolista hampaitten hoitoa koskevaa terveyskasvatusta. Eräänä projektina on juuri aloitettu sokerin vastustamiskampanja, johon eduskunta myönsi puoli miljoonaa markkaa. Liuotin käyttö sekä sisällisesti että paikallisesti ja erityisesti juomaveden fluoripitoisuuden tarkistaminen vastaamaan parasta luonnonvettä ovat myöskin tehokkaita ehkäisykeinoja. Toivotan lääkintöhallituksen puolesta kaikkea onnea teidän 50-vuotispäivänänne ja kiitän samalla siitä työstä,jota olette osaltanne tehneet hammashuoltomme hyväksi. Teidän ammattitaitonne on tunnetusti korkealla tasolla ja tulevaisuutta silmällä pitäen toivon, että voisimme maassamme muodostaa tehokkaita yhteistyöryhmiä, joissa koko hammaslääketieteen edustus yhdessä muun terveydenhuoltoalan henkilökunnan kanssa parhaalla mahdollisella tavalla parantaisi kansanterveyttä. meistä ei olisi tyytyväinen saavutukseen. Näyttelytoimikunnassa vallitsi sopuisa ja eheä työhenki. Suuri ansio sen syntymiseen oli puheenjohtajan L. O. Vuoren. Ammattikuntamme koostuu hyvistä ihmisistä, onhan kyllä meitä pahojakin, sattumana ei kait voida pitää sitä, että toimikuntaammekin oli joutunut pelkästään symppiksiä. Kiitos miellyttävästä ajasta. Lars Nordberg 24 25

14 Hammasteknikko-oppilaiden p ä t e v y y s k o k e e t Lääkintöhallitus on määrännyt toimeenpantavaksi pätevyyskokeet hammasteknikko-oppiiaiile elokuun 11. ja 16. päivien aikana 1975 Helsingissä. Näihin kokeisiin haluavien on huhtikuun 30 päivään 1975 mennessä lähetettävä hakemuksensa tutkijalautakunnan sihteerille. OS. Erikoishammasteknikko Mauno Elomaa, Henrikintie 27 A 1, Helsinki 37. Mukaan on liitettävä: virkatodistus tai siviiiirekisteriote, oikeaksi todistetut jäljennökset käydyiltä kursseilta, työtodistukset, joista käy ilmi oppiajan pituus, todistus nykyisestä työpaikasta sekä selvitys aseveivoilisuuden suoritusajasta. Huomautamme, että oppiajan täytyy olla vähintään 4 vuolta (48 kk), aseveivoiiisuus- ja sotaväessäoioaikaa ei oteta huomioon. Valituksi tuiieilie iiimoiletaan hyvissä ajoin hyväksymisestä, tarvittavista työvälineistä ja -aineista sekä kokeiden tarkemmasta aikamisajasta ja -paikasta. Hakijan nimi ja tarkka postiosoite on myöskin esiinnyttävä hakupaperissa. Helsingissä, maaliskuun 12 päivänä 1975 LÄÄKINTÖHALLITUKSEN ASETTAMA HAMMASTEKNIKKOJEN PATEVYYSTUTKIJALAUTAKUNTA JUHLAKOKOUS Hammasteknisen järjestötoiminnan 50-vuotisen toiminnan saavutusten arviointitilaisuus oli puitteiltaan juhlava. Suomen lipuin koristeltu puhujakoroke oli saanut taustakseen Liittomme nimen ja merkin kultakirjaimin. Poliisien soittokunta oli asettunut etualalle ja Arthur Luhrmanin johdolla viritti mielet juhlamarssillaan juhlatunnelmaan. Puheenjohtajamme Usko Kari-Koskinen tervehti ministeriä, lääkintöhallituksen pääjohtajaa, NTU:n edustajia ja muita kutsuvieraita sekä kolleegojaan tervetulleiksi. Hän lausui muutamin sanoin ilonsa Liiton saavutusten johdosta ja viitoitti tulevaisuuden näkymiä järjestötoiminnan osalta. Soittokunnan esittämän Järnefeldin Preludin jälkeen astui puhujapaikalle ministeri Seija Kärkinen. Hän puhui Liittomme työn merkityksestä hammashuollon piirissä ja kiitti Liittoa sen panoksesta. Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin kiinnitti ministeri Kärkinen monivuotisen toiminnanjohtajamme Mauno Llomaan rintaan. Lopuksi ministeri onnitteli Liittoa valtiovallan nimissä. Juhlapuheen piti Lääkintöhallituksen pääjohtaja prof. Leo Noro. Hän loi laajan katsauksen hammashuollon piirissä toimivien ammattikuntien koulutustarpeisiin. Puhe on lyhentämättömänä toisaalla lehdessämme. Nordiska Tantekniker Unionin pääsihteeri Gunnar LUeris onnitteli Liittoa kaikkien pohjoismaisten hammasteknikkojärjestöjen puolesta. Lars Lundell tulkitsi puheen suomeksi. Ansioituneet Kollega Sulo Nurto toimi arvokkaasti ilmoittaessaan päätöksestä, jolla Liiton viimeaikaiset työmyyrät ja ammatin piirissä ansioituneet jäsenet huomioitiin kutsumalla kunniajäseniksi seuraavat: Ander Blom, Gunnar Koskinen, Allan Raij, L. O. Vuori, Karl Nurminen. Kultaisen ansioristin saivat: Pertti Alho, Albert Herberz, Max Holm, Mauno Kalliovaara, Usko Kari-Koskinen, Vilho Kolivuori, Sakari Kuukkanen, Aarne Leinonen, Lars Lundell, Lars Nordberg, Kauko Tiainen, Jouko Vaire, Aate Vesanto. Juhlavuoden kunniaksi teetti Liitto juhlamitalin. Sen on muotoillut hammasteknikkomestari Gunnar Koskinen. Mitalin ensimmäinen kappale luovutettiin Liiton ensimmäisen puheenjohtajan Yngve Raij'n tyttärelle, Birgit Haglundille. Ministeri Seija Kärkinen sai mitalinsa jo Mitalin saivat lisäksi seuraavat: Mitalin luoja Gunnar Koskinen, prof. Leo Noro, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, prof. Kalervo Koivumaa, prof. Nils Westerholm, rehtori Lrkki Puro, johtaja Ulrika Rothkirch, pääsihteeri Gunnar LUeris. Mitalit luovutti Gunnar Koskinen Mauno Llomaan avustaessa. Liiton 50-vuotishistoriikin tekijän toimittaja Rafael Ruishalmeen sairastuttua esitti historiikkia ja sen syntyvaiheita Mauno Llomaa. Historiikkia on myytävänä Liitolla a 35 mk. Tunnelmallisen ja arvokashenkisen tilaisuuden päätti soittokunta esittämällä Ldsvard Griegin Juhlamarssin. Lars Nordberg 27

15 Jjvjiiuvjqnf uvv}3uu3[o sjjipunjsvpi }}Sxig sjpxvnig "ll^g ^a,2uj^ visaannsivniioiionvvisva N3rm3iiiNNO voivsvan>«

16 Erikoishammasteknikkokurssi syyslukukaudella 1975 Valtion hammasteknikkokoulu toimeenpanee hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain tarkoittaman erikolshammasteknikkokurssin syysiukukaudeiia Kurssille ovat oikeutetut hakemaan oppisopimusleitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 10 vuotta ja hammasteknikkokouiusta valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 5 vuolta hammasteknikkona. Kurssin pituus on 100 työpäivää ja se aikaa elokuun alussa Hakemus osoitetaan Valtion hammasteknikkokoulun johtokunnalle ja se on varusteltava hakijan täydeiliseiiä osoitteella ja siihen tulee iiittää seuraavat todistukset: oppisopimusteitse valmistuneet: virkatodistus, oikeaksi todistettu jäljennös tääkintöhaiiituksen antamasta iaiiiistamispäätöksestä ja keskikoulun päästötodistuksesta. Niiden hakijoiden, jotka eivät ole suorittaneet keskikoulun oppimäärää, tulee hakemukseen liittää oppikoulun vastaavan aineen opettajan, jolla on valtion oppikoulun nuoremman lehtorin pätevyys, antama todistus siitä, että hakija omaa riittävät tiedot keskikoulun kurssivaatimuksiin kuuluvissa seuraavissa aineissa: fysiikka, kemia ja terveysoppi. hammasteknikkokouiusta valmistuneet: virkatodistus, oikeaksi todistettu jäljennös iääkintöhaiiituksen antamasta iaiiiistamispäätöksestä ja hammasteknikkokoulun päästötodistuksesta. Hakemus liitteineen tulee lähettää huhtikuun 27 päivään 1975 mennessä osoitteella: Valtion hammasteknikkokoulu, Wallininkatu 2, Helsinki 53. Hakemuksen liitteet palautetaan vain pyydettäessä. Kutsu työkokeeseen, joka järjestetään kesäkuun alussa, lähetetään työkokeeseen vaiituiiie toukokuun aikupuoieiia. Huom. Koska koulu on siirtynyt normaaiiin hakumenettelyyn, tulee jokaisen kurssille hakijan iiittää hakemukseensa kaikki tarpeelliset todistukset riippumatta siitä, onko hakija hakenut aikaisemmliie kursseille. Puutteellisia hakemuksia ei oteta huomioon. Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1975 VALTION HAMMASTEKNIKKOKOULUN REHTORI XIV ERIKOISHAMMASTEKNIKKOKURSSI Hyvönen, Leo, Jyväskylä; iikka, Kalevi, Oulu; Kaiiasuo, Yrjö, Oulu; Keränen, Matti, Oulu; Koskela, Olavi, Jyväskylä; Lähde, Orvo, Seinäjoki; Meritähti, Jaakko, Lohja; Mikkelä, Hellevi, Kauniainen: Rautio, Seppo, Helsinki; Räisänen, Elli, Tampere; Saimi, Pentti, Joensuu; Salminen Leo, Helsinki. ERIKOIS HAMMASTEKNIKOT Vuokrataan tai myydään EHTiaboratorio ja vastaanotto Tornossa. Lär. puh , klo 17 jälkeen. MYYTÄVÄNÄ Eht praktiikka, tai erikseen kojeet, 30 V. toimittu samassa paikassa. Lahden keskustassa. Tiedustelut puh Myyntityöstä kiinnostunut nuori NAINEN, tarvitsemme Sinua laboratorio-osastomme kasvaessa soittele puh Oriola Oy HAMMASVÄLINE 3t

17 MERKKIVUOSIA 60 VUOTTA täytti Eht V i 1- h o V i n e Imatralla. 50 VUOTTA täytti Ht H o 1- g e r S t i g e 11 Helsingissä. Posliinipäällysteet. Biodent' Metallkeramik 50 VUOTTA täyttää Ht O s - si Fransas Kotkassa. 60 VUOTTA täyttää Eht. Atte Franck Helsingissä. Uudet Biodent-posliinimassat, jaloilie ja NE-epäjaloiile seoksille. 60 VUOTTA täyttää Eht. Toivo Tyrisevä Lappeenrannassa. 60 VUOTTA täyttää Lht. O l a v i Salmi Tampereella. Onneksi olkoon! SHL Elävät, lämpimät, hohtavat Biodent metaiii-keramlikka kruunut ja sillat. Hyvin peittävä perusmassa = ohuempi kerros, parempi värintoisto ohuissakin kerroksissa. Kaikki massat ovat sävyltään ja transparentiltaan uudelleen sovitetut = Varmempi Biodent värien toisto. KUOLLEITA Axel Johansson kuoli Hän oli kuollessaan vajaa 80- vuotias. Vanhan jäsenen muistoa kunnioittaa SHL. Itsenäiseen työskentelyyn pystyvä, oma-aloitteinen HAMMASTEKNIKKO saa työpaikan Lappeenrannassa.... jäsen ja avustuskassan maksut! "HAMMASTEKNIKKO"-lehden seuraava numero Inlmestyy kesäkuun puolessa välissä. Tähän numeroon Miellyttävä, riskivapaa työskentely: Hyvin muotoiltavaa, kiinteää, minimaalinen kutistuma, värlnsäpitävä uusintapoltoissa. Korkea leikkuu, isku ja painekesto = Peite on suussa esiintyviile kuormituksiiie erittäin vastustuskykyinen. Vaikofluorisoiva. Opaiisoiva. Vielä vuosien kuluttua suussa yhtä kaunis kun ensimmäisenä päivänä. Huomattavasti parantunut kiinnittyvyys kaikkiin testattuihin metalleihin. Lähemmin: HAMMASLABORATORIO A. HÄNNINEN Vaitak, 34, 3 krs, Puh aiottu aineisto pitää olla toimituksessa toukokuun 15 p:ään mennessä. Biodent Kaikki Biodent keramiikkamassat purkeissa ä 20g tai 75 g. Muotoiiuneste. Posliinin-eroitusiakka. Maaiivärit, maaiivärin neste. Kesäkisat pidetään elokuussa Helsingissä, josta lähemmin seuraavassa numerossa. Toimitus DETREY Suorr.essa: "^DENTALDEPOT" 32 De Trey Geseiischaft mbh 62 Wiesbaden Eteläranta 2 Heisir>ki puh

18 VITA SYNOFORM t r TAKAHAMPAISSA puremisteho ja esteettisyys yhtyvät harmoonisesti myös ristipurennassa helppo asetella saatavana posliinista ja akryylistä kannattaa kokeilla! Valmistaja: VITA ZAHNFABRIK Säcklngen Länsi-Saksa YKSINMYYNTI: xj VEIKKO f \ PUH VUORIK. 22 A- HELSINK I 10 AUER Löytyisikö HAMMASTENiKKOA, joka perustaisi oman hammaslaboratorion Kauhajoelle. Koko laaja Suupohja, jonka keskuksena Kauhajoki on, on vailla hammasteknikolta. Kuhajoen vaikutusalueella on n , Kauhajoella ja Kauhajoen keskustassa n asukasta. Alueen terveyskeskuksiin el tule hammasteknikon virkoja nykyisten suunnitelmien mukaan. Alueella on huomattavaa hammasteknisten palvelujen kysyntää. Paikkakunnalle tulosta kiinnostuneet voivat ottaa lähemmin yhteyttä terveyskeskuksen talouspäällikköön, puh. virka-alkana /51. Kauhajoki TERVEYSLAUTAKUNTA

19 sarjassa laboratorio- ' työjuhtia: KAVOfAttlH l\/oclar 4 A A # y i Tl SR - VIVODENT [PEi ja VIVOPERL PEj -etuhampaat saatavana nyt myös kahden hampaan sarjoissa: ykköset, kakkoset ja kolmoset voidaan valita yksilöllisesti ORTHOTYP -takahampaat helpot asetella täydelliseen artikulaatioon Sarodent Oy Kauppiaskatu 11 C Turku 10 Puh Pohjoisesplanadi 25 A Helsinki 10. puh Aurakatu Turku 10. puh Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Pori Seinäjoki Tampere

20 Takuuetiketti. Älä unohda sitä työselostuksesta! Hammasväline esittelee f 4 Oaran Garanterat SJÖDINGS C -GULD Te jotka käytätte Sjödingin C-kultaa ilmoitatte tietysti sen myös hammaslääkäreille. Jos vain kirjoitatte C-kultaa lähetteeseen ja laskuun Ilmaisee se hänelle vain että käytätte luokka lll-lku Itaa FDI- standardista. Näin ollen keskikovaa kultaa! Tämän sanonnan taakse saattaa piiloutua hyvin paljon. Jos sitävastoin käytätte takuuetikettiä johon merkitsette C el ole epäilystäkään mitä on käytetty. Ehdottomasti laatukultaa, jonka takeena AJolin ^iö<liii &Co GARDSVAGEN 2 '17152 SOLNATEL 08' Suomessa: "DENTALDEPOT" Eteläranta 2 Helsinki puh on kokemus ja taito. Se antaa hammaslääkärille lisää luottamusta teihin ja työmenetelmiinne. Näin ollen älä unohda takuuetlketin olemassaoloa, vaan käytä sitä jatkuvasti kalkissa kultatöissä laadun takeena. Vaativaan kuitatekniikkaan kultavalulinlfiots sähkö- tai kaasusulatuksella iuif#iiammasväline Pohjoisesplanadi25A,00100HelslnkllO, puh lyvaskylä Kuopio Uhti Oulu Pori Seinäjoki -Tampere Aurakatu8,20100Turku 10, puh

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Hammastekniikka tutuksi

Hammastekniikka tutuksi Hammastekniikka tutuksi Hammasteknikko on suun terveydenhuollon ammattilainen, joka suunnittelee ja valmistaa erilaisia hammasproteeseja ja -kojeita yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Hammasteknisessä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Kirje 1 (3) Hallintopalvelut Lappeenranta 30.10.2014 Ossi Värri Dnro Suojaustaso Valitse taso Julk (621/1999) 24.1 :n k Viite Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Itäiseen tullipiiriin

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme.

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Lausumme Teidät tervetulleeksi. Autonne saa ammattitaitoista ja huolellista hoitoa. Rasvaa puristetaan rasvakuppeihin ja jousiin. Jarrut

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT Vahvistettu 29.2.2012 Helsingin Taksiautoilijat r.y.:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Taksiautoilijat r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistys

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF

SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1 SÄÄNNÖT SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY, BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF 1. Nimi ja tarkoitus Yhdistyksen nimi on Suomen hautaustoiminnan keskusliitto, Begravningsverksamhetens

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 38 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2007-2358 Esityslistan asia TJA/38 TJA Terveyslautakunta päätti, että tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas)

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Hämeen Hammashoito osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Riitta Serlachius Perustettu 9.10. 2007 Tampereella Perustajajäseniä 9 Jäsenet, 12 hammaslääkäriä, toimivat yksityissektorilla ammatinharjoittajina

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Potilastapaus. Hammasteknisten töiden valmistus CAD/CAM tekniikalla. hammasteknikoiden keskuudessa. Valitettavasti

Potilastapaus. Hammasteknisten töiden valmistus CAD/CAM tekniikalla. hammasteknikoiden keskuudessa. Valitettavasti Hammasteknisten töiden valmistus CAD/CAM tekniikalla herättää paljon kysymyksiä hammasteknikoiden keskuudessa. Valitettavasti CAD/CAM tekniikkaan perehtymättömän teknikon käsitys aiheesta voi olla varsin

Lisätiedot

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10.

Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009. Ei säädöksiä Ryhmäkertoja on yleensä 10. Liite nro 3 Kouvolan kaupunki Pela 13.1.2009 1 (5) Perusturva Terveydenhuollon asiakast 1.1.2009 alkaen Avoterveydenhuolto nimi Terveyskeskuksen lääkäripalvelun Terveyskeskuksen päivystyksen 12,80 1*)

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN Fabianinkatu 9 B, 00130 Helsinki, Finland Puh. (09) 622 0250 Fax. (09) 622 3050 email hammas@fimnet.fi internet www.hammasll.fi Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 12.10.2000 HAMMASLÄÄKÄRILIITON

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN

ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN ASIAKASMAKSULAIN JA -ASETUKSEN MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2014 ALKAEN 1/3 2014 AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 679,00 Terveyskeskusmaksu sisältyy maksukattoon Terveyskeskusmaksu

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014

Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Eläköön kirkonkylä kaupungissa! Timo Korpinen, Perniön kirkonkyläyhdistys ry, Salon kaupungintalo 4.3.2014 Yhteiskunnallisia lähtökohtia Yhteiskunta on määrännyt itselleen enemmän yksityiskohtaisesti säädeltyjä

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot