Hämeen liitto Esityslista Pöytäkirja 1/ (30)

Transkriptio

1 1 (30) Aika: klo Paikka: Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5 Hämeenlinna 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Kanta-Hämeen maakuntakaavan vahvistamisesta koskeviin valituksiin Aluehallinnon uudistus Kanta-Hämeen näkökulmasta Metropolipolitiikka Hämeen liiton ja maakunnan näkökulmasta Lausunto Ympäristöministeriölle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamista koskevasta luonnosasiakirjasta Ruudun takaa. Hämeen yhdyskuntarakenne julkaisu Kanta-Hämeen muinaisrannat julkaisu Hämeen ennakoinnin kehittämishanke Lausunto Oikeusministeriölle Käräjäoikeusverkoston kehittäminen työryhmän mietinnöstä Ajankohtaiskatsaus ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen Maakunnan yliopisto- ja korkeakoulutoiminnan kehittäminen Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus ja osallistujien nimeäminen Etelä-Suomen liittouman maakuntahallitusten puheenjohtajien ja valmistelutoimikunnan matka Sloveniaan Maakuntahallituksen kokous- ja seminaariohjelma vuonna Ilmastointikoneen uusiminen Kesäyliopiston johtokunnan pöytäkirja Maakuntajohtajan ja hallintopäällikön päätösluettelot Ilmoitusasiat Maakuntajohtajien opintomatka Pohjois-Amerikkaan Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus..29

2 2 (30) Kokousaika klo Kokouspaikka Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5, Hämeenlinna Osallistujat Jäsenet Henk. koht. varajäsen pj Kauranen Aarne X Kankkunen Seppo vpj Yrjö-Koskinen Hannele X Laaksonen Aulis jäsen Eerola Tapio X Pietilä Leena Laine Harri - Juurus Pirkko Lintonen Minna X Hacklin Jorma Nummela Juhani X Ylönen Kaarina Nurmi Eeva X Mikkola Matti Poikselkä Anneli X Lehtinen Marja-Leena Puotila Matti X Kauppinen Erkki Rissanen Maire X Kulmala Jarmo Silván Timo X Ukkola Marja Muut osallistujat Maakuntavaltuusto Virasto pj Koskinen Jari X Honka Juhani, esittelijä X I vpj Joenpalo Ilkka X Hemilä Kaisa, sihteeri X II vpj Leppälahti Markku Matti Lipsanen 4-10 X Heikki Pusa 4-10 X Hannu Raittinen 4-10 X Hannu Saarinen 4-11 X Anri Leveelahti X Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Aarne Kauranen Hämeenlinna Allekirjoitukset Kaisa Hemilä Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä Minna Lintonen Tapio Eerola Hämeen liiton virastossa klo Todistaa Hallintopäällikkö Kaisa Hemilä

3 3 (30) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallintosäännön 4 Kokouksen koollekutsuminen: Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännössä ei ole päätösvaltaisuudesta määräyksiä. Maakuntahallitus on päättänyt, että kokouskutsu lähetetään viisi päivää ennen kokousta. Kokouskutsu ja esityslista on postitettu maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Pj: Maakuntahallitus toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallitus on päättänyt, että sen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä tai varajäsentä, jollei maakuntahallitus jonkin asian kohdalla toisin päätä. Tarkastusvuorossa ovat Minna Lintonen (Harri Laine) ja Tapio Eerola (Timo Silván). Pj: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Minna Lintonen ja Tapio Eerola 3 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hallintosäännön 7 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Mkj: Maakuntahallitus hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

4 4 (30) 4 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Kanta-Hämeen maakuntakaavan vahvistamisesta koskeviin valituksiin Korkein hallinto-oikeus on tehnyt (taltio 3417) ratkaisun Hämeen maakuntakaavasta 2006 syksyn vahvistamispäätöksestä jätettyihin seitsemään valitukseen. KHO hylkäsi ja jätti tutkimatta lähes kaikki vaatimukset. Ainoastaan eräiden turvetuotantoon varattujen alueiden osalta kaava kumottiin. Nyt maakuntakaava sai lopullisen lainvoiman. Maakuntakaava kuulutettiin valtioneuvoston tekemän vahvistamispäätöksen jälkeen siten, kuin kunnallisista kuulutuksista on säädetty. Tällöin maakuntakaava astui voimaan. Tällöin siitä tiedotettiin ja kaava-aineistot toimitettiin kunnille ja keskeisille viranomaisille ja toimijoille. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen maakuntakaavasta poistui edellä mainitut turvetuotantoalueet ja muilta osin vahvistamispäätös jäi voimaan. KHO:n päätös ei edellytä mitään erillisiä toimia. Maakuntakaava-asiakirjat korjattuna toimitetaan kunnille, eri viranomaisille ja toimijoille. Maakuntakaavaa koskevaa tietoa voivat eri toimijat tai kansalaiset saada liiton internet-sivuilta ja asiakirjoina tai kopioina liiton virastosta. Liitteenä nro 1/08 on muistio tehdystä päätöksestä. Päätös on kokonaisuudessaan luettavissa liiton internet-sivuilla. Lisätietoja: aluesuunnittelupäällikkö Hannu Raittinen, puh Käsittely: Mkj: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskeviin valituksiin. Käsittelyn aluksi maakuntajohtaja esitti lisättäväksi päätösesityslauseen jatkoksi seuraavaa: ja saattaa tämän päätöksen edelleen maakuntavaltuustolle tiedoksi. Maakuntajohtaja esitteli asiaa. Maakuntakaavan vahvistusmenettelyjen vaikeutumisen ja pitkittymisen vuoksi Etelä-Suomen liittouman valmistelutoimikunta on koonnut ajatuksia lakialoitteeksi maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) muuttamiseksi (jaettu pöydälle) ja päättänyt saattaa aloitteen kaikkien liitojen maakuntajohtajien valmisteltavaksi. Lisäksi maakuntajohtaja esitteli pöydälle jaetun maakuntajohtajien ja maatalousministerin tapaamiskutsun, missä käsitellään mm. maakuntakaavoja hallitusohjelman näkökulmasta. Maakuntahallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

5 5 (30) 5 Aluehallinnon uudistus Kanta-Hämeen näkökulmasta Maakuntahallitus käsitteli asiaa edellisen kerran kokouksessaan ja teki silloin merkittävän kannanoton asiasta. Kannanotto on saanut runsaasti julkisuutta ja aiheuttanut paljon keskustelua. Asian käsittelyn keskeisiä vaiheita lähitulevaisuudessa ovat mm. - Aluehallinnon uudistamisorganisaation työskentelyn 2. vaihe (ehdotukset ja mallit mennessä) - Etelä-Suomen liittouman kannanoton työstäminen (mm maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat) - Kaikkien maakuntahallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat Asiaa ja sen nykyvaihetta esitellään maakuntahallituksen kokouksessa. Lisätietoja: maakuntajohtaja Juhani Honka, puh Mkj: Maakuntahallitus 1. Merkitsee tilannekatsauksen tiedokseen 2. Käy tarvittavan keskustelun asiasta 3. Evästää Aarne Kaurasta ja Juhani Honkaa Etelä-Suomen liittouman ja kaikkien maakuntien kannanottojen valmisteluun 4. Merkitsee tiedokseen, että Pirkanmaan liiton ja Hämeen liiton edustajat (Risto Koivisto ja Jussi Niemi sekä Aarne Kauranen ja Juhani Honka) neuvottelevat asiasta Seuraa aktiivisesti aluehallinnon uudistuksen edistymistä ja ohjaa sitä osaltaan. Käsittely: Maakuntajohtaja selosti aluehallintouudistuksesta tilannekatsauksen sekä pöydälle jaetun seuraavan aineiston: 1) pääsihteerin luonnostelu Etelä-Suomen liittouman kannanotoksi, 2) Etelä-Pohjanmaan liiton kannanotto aluehallinnon uudistamishankkeesta, 3) lokakuussa 2007 suoritettuun kyselyyn perustuva kooste maakuntien liittojen tehtäväprofiilista ja 4) kooste hallituksen kannanottoa käsittelevistä sanomalehtiartikkeleista alueellamme. Asiasta keskusteltiin. Maakuntahallitus hyväksyi esityksen.

6 6 (30) 6 Metropolipolitiikka Hämeen liiton ja maakunnan näkökulmasta Hallitusohjelma Hallitusohjelman mukaan pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään metropolipolitiikka, jolla ratkaistaan alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia, edistetään elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymisen toteutusta sekä ehkäistään syrjäytymistä. --- Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken vahvistetaan ja laajennetaan aiesopimuskäytäntöä sekä valtion eri hallinnonalojen kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. Edelleen hallitusohjelman mukaan tavoitteena on vahvoihin maakuntiin perustuva monikeskuksinen aluerakenne, joka vahvistaa sekä kaupunkialueiden, että maaseudun elinvoimaisuutta. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on sopinut metropolipolitiikan painopisteistä. Metropolipolitiikka kohdistuu muun muassa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen, elinkeinopolitiikan, kansainvälisen kilpailukyvyn ja monikulttuurisuuden kysymyksiin. Työryhmä vie ensimmäisenä eteenpäin asumista, maankäyttöä ja liikennettä koskevia asioita. OECD Helsinki Greater Metropolitan Area katsaus OECD:n laati vuonna 2002 katsauksen Helsingin metropolialueen (Helsinki Greater Metropolitan Area) kehittymisestä. Tarkastelualue käsitti myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen. Kestävän ympäristön ja julkisten infrastruktuuri-investointien sekä metropolialueen asuttavuuden säilyttämisen kannalta kasvu kannattaisi OECD:n katsauksen mukaan jatkossa keskittää Helsingistä etäämmällä oleviin kasvukeskuksiin, kuten Hämeenlinnaan ja Lahteen. Hämeen liiton suunnitelmat ja asiakirjat Hämeen liiton suunnitelmissa Kanta-Hämettä käsitellään johdonmukaisesti osa pääkaupunkiseudun metropolialuetta. Maakuntasuunnitelman mukaan Häme on osa Itämeren aluetta, Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykettä ja Helsingin metropolialuetta. Hyödynnämme täysimääräisesti Hämeen sijainnin kansainvälisillä ja kansallisilla kehityskäytävillä, jotka ovat erityisen hyvin saavutettavia, intensiivisiä asuin- ja työpaikka-alueita. Maakuntakaavaselostuksen mukaan taas alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä korostuukin laajemmat vyöhykkeet, pääkaupunkiseudun vaikutus, kehityskäytävien vaikutus, liikennejärjestelmien tuomat mahdollisuudet sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus. Maakuntahallituksen kannanotto aluehallinnon uudistukseen Hämeen maakuntahallitus otti kantaa aluehallinnon uudistukseen. Kannanotossa maakuntahallitus korosti lähtökohtaisesti mm. seuraavia näkökulmia: Aluekehitystoimien linjan sanelevat luontaiset kasvukäytävät. Toiminnallisuus ja uudistuksella saatava lisäarvo muodostuu valtion ja aluehallintoviranomaisten yhteistyöstä Valtakunnallisen aluekehityksen tilanne ja maantieteelliset erot (samat mallit

7 7 (30) eivät välttämättä sovi koko valtakuntaan) Luontaiset aluekehityskeskukset syntyvät kehityskäytävien varrelle (säteittäin Helsingistä) päärata, päätiet (mm. 2.-tie, 3.-tie, päärata), huomioidaan syntynyt yhdyskunta- ja aluerakenne Helsinki-Turku-Tampere kolmion keskelle tarvitaan vahva aluekehityskeskus (Riihimäen- Hyvinkään seutukunta Forssan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta) METKA-projekti METKA -projektin (METropolialueen Kestävä Aluerakenne) tavoitteena on tuottaa tietoa ja välineitä maakunnan liittojen, väyläviranomaisten ja ympäristöhallinnon suunnittelu-, ohjaus-, kehittämis- sekä vuorovaikutustyölle. METKA:ssa tarkastellaan metropolialueen kehitystä ja sen laajenemisen vaikutuksia viiden maakunnan Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson ja Päijät- Hämeen alueilla. Pääkaupunkiseudun aiesopimus Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat päättäneet allekirjoittaa yhteisen aiesopimuksen tontti- ja asuntotuotannon vauhdittamisesta. Sopimuksessa valtio lupaa muuttaa maankäyttö- ja rakennuslakia sujuvammaksi ja tukea vuokra-asuntojen sekä infrastruktuurin rakentamista. Vastaavasti valtio vaatii kuntia huolehtimaan, että uusista asunnoista viidennes on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Sopimuksessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kirkkonummi, Kerava, Vihti, Sipoo, Mäntsälä ja Pornainen, mutta ei esimerkiksi Riihimäen-Hyvinkään seudun kunnat. Hämeen liiton ja maakunnan kannalta on olennaista, että metropolipolitiikkaa käsitellään riittävän laajana kokonaisuutena. Helsingin ja sen lähiympäristön kasvuja kustannuspaineet ovat enenevä ongelma. Kanta-Hämeen tulee olla mukana tarkasteltaessa pääkaupunkiseudun metropolialuetta. Kanta-Hämeen kaupungit ja maaseutu ovat osa alueen monikeskeistä aluerakennetta ja metropolialueen kehittymistä. Asian ajankohtaisuus Vertaa julkinen sana joulu tammikuussa (mm. Helsingin Sanomien artikkelisarja) Asiaa esitellään ja päätösesitystä mahdollisesti täydennetään kokouksessa. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Matti Lipsanen, puh Käsittely: Mkj: Maakuntahallitus keskustelee asiasta esittelyn pohjalta ja määrittelee Hämeen liiton toiminnan suuntaviivat ja lähiaikoina tarvittavat toimenpiteet metropolipolitiikkaan nähden. Keskustelussa korostettiin metropolialue käsitteen määrittelyn tärkeyttä valtakunnantasolla (OECD:n määritelmä). Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.

8 8 (30) 7 Lausunto Ympäristöministeriölle valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamista koskevasta luonnosasiakirjasta Ympäristöministeriö pyytää saapuneella kirjeellä mennessä lausuntoa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamista koskevasta luonnoksesta. Lausuntopyyntö koskee valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne ohjaavat sekä valtion viranomaisten toimintaa että maakunnan suunnittelua ja muuta alueiden käytön suunnittelua. Laajan lausuntokierroksen jälkeen valtioneuvosto tulee tekemään päätöksensä uusista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Asiaa viedään myös eduskuntaan selontekona. Erillisenä liitteenä nro 1/08 on tiivistelmä ja yhdistelmä tavoitteista, josta ilmenevät nykyiset ja uudet tavoitteet sekä muutokset korostettuna. Tavoitteiden tarkistamisasiakirja sisältää myös SOVA lain mukaisen ympäristöselostuksen. Asiakirjat ovat täydellisinä nähtävissä liitossa ja kokouksessa. Lisätietoja: aluesuunnittelupäällikkö Hannu Raittinen, puh Mkj: Maakuntahallitus päättää antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon: Lausunto (Dnro 274/07) Hämeen liitto esittää luonnoksesta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamiseksi seuraavaa: Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan toimivan aluerakenteen merkitystä ja sen kehittämisen rakentumista Helsingin seudun (aikaisemmin pääkaupunkiseudun), maakuntakeskusten, kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten verkkona. Uutena asiana korostetaan (tavoite 5) sitä, että maakuntien suunnittelussa aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuen. Edelleen uutena asiana painotetaan Etelä-Suomen aluerakenteessa Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiä raideyhteyksiä. Muutoinkin tavoitteissa korostetaan joukkoliikenteen merkitystä aluerakenteelle ja liikennejärjestelmien kehittämistä kokonaisuutena. Hämeen liitto katsoo, että valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tulisi sisällyttää Helsingin seudun lisäksi sen laajempaan näkemykseen perustuvat kehittämisen linjaukset sisällyttämällä tavoitteisiin metropolialueen käsite. Tämä tukisi monikeskistä taajama-ajattelua ja aluerakenteen tasapainoista kehittämistä Suomen voimakkaimmalla kasvualueella. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere vyöhyke tulisi osana eteläisen Suomen aluerakennetta, vahvana nauharakenteena nostaa esiin valtakunnallisissa alueiden käytön tavoitteissa. Raideyhteyksien merkitystä korostetaan oikein Etelä-Suomen aluerakenteessa. Tavoitteessa 49 tulisi mainita myös pääradan Helsinki-Tampere merkittävä kehittämistarve, koska radan puutteellinen kapasiteetti vaikeuttaa metropolialueen

9 9 (30) kestävää aluerakenteen kehittämistä. Tavoitteessa 65 tulisi korostaa Helsinki- Vantaan lentoaseman kytkemistä osaksi päärataverkostoa. Helsingin seudun erityistavoitteissa 66 edellytetään varautumista Malmin lentoaseman toimintojen siirtämiseen nykyiseltä kentältä. Tavoitteessa 49 mainitaan vaatimus Helsingin seudun lentokentän sijoituspaikan osoittamisesta alueidenkäytön suunnittelussa. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan mainita Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteetin vaatimia mahdollisia uusia toimia ja tarpeita. Kanta-Hämeen seutukaavoituksen ja maakuntakaavoituksen puitteissa on HHTvyöhykkeellä selvitetty lentoliikenteen alueellisia kehittämistarpeita, joilla on ollut kytkentä myös Malmin kentän toimintojen mahdolliseen osittaiseen sijoittamiseen ja Helsinki-Vantaan lisäkapasiteettitarpeisiin. Hyvinkään-Riihimäen kaupunkiseudulla on osoitettu tarkoitukseen sopivia lentokentän sijoitusvaihtoehtoja. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on Lopen Keihäsjärvellä tähän liittyen selvitysalue. Lisäksi nyt on parhaillaan käynnissä Humppilassa lentokenttäselvitys, joka mahdollistaisi toteutuessaan siirrettäväksi osan Helsinki-Vantaan toiminnoista. Tässäkin kohtaa tulisi korostaa Helsingin seudun sijaan metropolialueen tuomaa laajempaa näkökulmaa. Ilmastonmuutoksen torjunta ja erityisolosuhteisiin varautuminen alueidenkäytössä ovat uusia haasteita, jotka tavoitteissa on oikealla tavalla nostettu esiin korostaen mm. raideliikenteen kehittämisen edellytyksiä ja merkitystä toimivalle aluerakenteelle. Kotimaisen energian merkitys energiataloudessa vahvistuu edelleen tulevaisuudessa. Turvetuotanto on osa tätä kokonaisuutta. Erityistavoitteen 43 mukaan turvetuotantoon voitaisiin varata vain jo ojitettuja soita. Turvetuotannon alueidenkäytöllisen suunnittelun edellytyksiä ei saisi valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla kuitenkaan heikentää. Luonnoksessa esitetty turvetuotannon aluevarausten reunaehtojen rajaaminen vaikeuttaisi huomattavasti kokonaisvaltaista alueidenkäytön suunnittelua. Soidensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden vaatimukset pitäisi voida hoitaa ilman kyseisiä reunaehtoja. Hämeen liitto pitää tärkeänä, että valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ajanmukaistetaan säännöllisesti ja niissä tukeudutaan uusimpiin aineistoihin. Hämeen liitto korostaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista valtion viranomaisten ja muiden valtakunnallisten toimijoiden päätöksenteossa. Esimerkiksi raideliikenteen merkityksen painottuessa alueiden käytön tavoitteissa tulee myös rautateiden palvelutaso ja junatarjonta turvata. Hämeen liitto toteaa, että yleis- ja erityistavoitteet ovat pääpiirteissään hyviä ja tarkennukset edellä mainituin varauksin ovat paikallaan. Käytännössä maakunnallisessa ja kuntatason suunnittelussa valtakunnalliset tavoitteet sovitetaan alueellisiin ja paikallisiin tavoitteisiin ja näiltä osin pääsääntöisesti tavoitteiden toteuttamisessa ei ole ollut erityisiä ongelmia. Käsittely: Pöydälle oli jaettu erillisestä liitteestä 1 puuttuvat ympäristöministeriön alueidenkäyttötavoitteet numerot 6-20.

10 10 (30) Keskustelussa tuotiin esille terminologian yhtenäistämistarve Helsingin seutu / pääkaupunkiseutu / metropolialue ja lausunnon selkeyttäminen esim. väliotsikoinnilla. Maakuntahallitus hyväksyi esityksen ja oikeutti viraston tekemään lausuntoon keskustelussa esiintuodut muutokset. Lausunto toimitetaan sähköpostilla maakuntahallituksen jäsenille.

11 11 (30) 8 Ruudun takaa. Hämeen yhdyskuntarakenne julkaisu Hämeen liitto on julkaissut selvityksen Ruudun takaa. Hämeen yhdyskuntarakenne. Julkaisu jaettiin maakuntavaltuuston syyskokoukseen osallistuneille ja se on jaossa maakuntahallituksen kokouksessa Kuntiin ja muille yhteistyökumppaneille julkaisu toimitetaan postitse ja sitä esitellään kuntajohtajien kokouksessa Marraskuussa 2007 valmistuneen, A3- kokoisen ja 41-sivuisen julkaisun painos on 500 kpl. Ruudun takaa selvitys kertoo havainnollisin kartoin ja niihin liittyvin sanallisin kuvauksin Hämeen nykyisestä yhdyskuntarakenteesta ja sen kehityksestä kahden viime vuosikymmenen aikana. Käsiteltäviä teemoja ovat väestö, liikkuminen, asuminen sekä rakennukset ja maankäyttö. Selvityksen lähtöaineistona on Suomen ympäristökeskusten tuottama Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), joka koostuu paikkatieto- ja tilastoaineistoista. Selvitystä on hyödynnetty ja sitä käytetään lähtöaineistona toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2007 ja 2008 sisältyvissä Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, kaupunkiseutujen kehityskuvissa, asumisen maakunnallisessa strategiassa, maaseutuasumisen selvityksessä sekä muun muassa seuraavassa maakuntakaavassa. Lisäksi selvitys sopii hyvin käytettäväksi lähtökohtana seutukuntien ja kuntien strategisessa suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa. Selvityksen laati Hämeen liittoon määräajaksi palkattu suunnittelumaantieteilijä, FM Henna Lindström (maakuntajohtajan päätös ). Työtä ohjasivat kehittämispäällikkö Matti Lipsanen, maakunta-arkkitehti Minna Seppänen ja Hämeen liiton muut suunnittelijat. Määräaikaisen suunnittelijan palkkaan (2 230 /kk) saatiin tukea työvoimatoimistosta (n. 500 /kk). Julkaisun painatuskustannukset olivat (alv 0%). Muita kustannuksia ovat lisäksi liiton oman työn kulut (ohjaus ja julkaisun taitto), toimistokulut sekä jakelukustannukset. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Matti Lipsanen tai maakuntaarkkitehti Minna Seppänen Mkj: Maakuntahallitus merkitsee valmistuneen Ruudun takaa, Hämeen yhdyskuntarakenne -julkaisun tiedoksi ja hyväksyy sen kehitystyön tausta-aineistoksi. Maakuntahallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

12 12 (30) 9 Kanta-Hämeen muinaisrannat julkaisu Hämeen liitto on julkaissut selvityksen Kanta-Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheiden visualisointi. Maakuntahallituksen jäsenille julkaisu jaetaan kokouksessa. Kuntiin ja muille yhteistyökumppaneille julkaisu toimitetaan postitse ja sitä esitellään kuntajohtajien kokouksessa Joulukuussa 2007 valmistuneen, A3-kokoisen ja 32-sivuisen julkaisun painos on 500 kpl. Selvitystä tullaan käyttämään lähtöaineistona maakunta- ja kuntakaavoituksessa ja muussa toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisessa alueidenkäytön suunnittelussa, luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämisessä ja ympäristönhoidon suunnittelussa. Niinikään se edesauttaa maisemaa, luonnonympäristöä, maantiedettä, historiaa ja arkeologiaa koskevaa tutkimusta Hämeessä. Lisäksi se sopii erinomaisesti sovellettavaksi opetus- ja matkailuaineistona. Selvitys havainnollistaa Itämeren varhaisvaiheita ja Hämeen geologishistoriallista kehitystä jääkauden jälkeisten vuosituhansien aikana. Maankohoamisen vaiheet on esitetty havainnollisella karttasarjalla, joka auttaa ymmärtämään nykymaiseman suuria rakenteita ja maisemakuvallisia piirteitä. Selvitys täydentääkin Hämeen liitossa vuonna 2003 tehtyä maakunnallista maisemaselvitystä. Nyt valmistunut, koko maakunnan kattava muinaisrantaselvitys on maassamme ensimmäinen laatuaan. Kanta-Hämeen muinaisrannat -selvityksen tekivät vuonna 2007 Hämeen liiton tilaamana Geologian tutkimuskeskus GTK:ssa Hanna Virkki ja Kalevi Hokkanen (maakuntajohtajan päätös ). Selvitys perustuu geologisen tutkimustiedon lisäksi paikkatietotekniikalla tehtyyn mallinnukseen. Vastaavaa menetelmää Hämeen liitto ja GTK kokeilivat menestyksellisesti vuonna 2005 kuuden kunnan alueella lounaisen Hämeen arkeologiahankkeen yhteydessä. Selvitykseen liittyvät maksetut kustannukset ovat (alv 0%), josta GTK:n osuus on ja painotyön osuus Muita kustannuksia ovat lisäksi liiton oman työn kulut (julkaisun toimitus ja taitto) sekä jakelukustannukset. Lisätietoja: maakunta-arkkitehti Minna Seppänen Mkj: Maakuntahallitus merkitsee valmistuneen Kanta-Hämeen muinaisrannat julkaisun tiedoksi ja hyväksyy sen kehitystyön tausta-aineistoksi. Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.

13 13 (30) 10 Hämeen ennakoinnin kehittämishanke Hämeen liiton strategian mukaan liitto kokoaa ja jäsentää maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteuttamisvoiman. Kehittämisnäkemys perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja yhteiseen, demokraattiseen päätöksentekoon. Ennakointi ja tehokas tietopalvelu ovat maakunnan kilpailu- ja vahvuustekijöitä. Aluehallinnossa tapahtuvat uudistukset edellyttävät maakuntien nostavan osaamistaan ja palvelukykyään uudelle, korkeammalle tasolle. Hämeen liitossa on valmisteltu ennakoinnin ja tietopalvelun kehittämishanketta, joka toteutetaan vuosina Hankkeen tavoitteet Ennakoinnin ja tietopalvelun nykytilan ja tarpeiden selvittäminen ja selkeyttäminen sekä tietoverkkojen soveltaminen tiedonhallinnan apuvälineenä. Analyysien laatiminen sovituista painopisteistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Ennakoinnin toimintamallin ja menetelmien kuvaaminen ja soveltaminen käytäntöön Ennakoinnin avainhenkilöiden organisoiminen verkostoksi koordinoimaan ennakointitiedon hallintaa Kanta-Hämeessä (päävastuu Hämeen liitolla, mutta tarvitaan muitakin) Maakunnan yhteisen kehittämisstrategian valmistelu (=maakuntasuunnitelma) Hankkeen tulokset: Ennakointi- ja tietopalvelun kehittämishankkeen tuloksena maakuntaan on luotu toimiva, aktiivinen ennakointiverkosto, joka tuottaa ennakointitietoa, jakaa sitä ja osaa hyödyntää sitä maakunnan strategisen suunnittelun välineenä. Varsinaista ennakointitietoa laaditaan sovituista painopisteistä ja analyysejä tuotetaan yhteistyössä alueen muiden ennakointitoimijoiden kanssa. Hämeen maakuntasuunnitelma on laadittu hankkeen tuottamien tietojen perusteella. Tietopalvelun tarjontaa on laajennettu paikkatietokannoilla ja sen yhteyteen on kehitetty tunnettu, nopeasti päivittyvä ja maakunnan toimijoiden seuranta- ja ennakointitarpeita palveleva verkkopalvelu. Hämeen ennakoinnin kehittämishanke toteutetaan osittain maakunnan kehittämisrahan avulla. Hanketta on esitelty maakuntahallitukselle syksyllä 2007 ja se on määritelty yhdeksi maakunnan kehittämisrahoituksen painopistehankkeeksi. Hankkeen kustannusarvio vuodelle 2008 on euroa, josta Hämeen liiton rahoitusosuus on suunnitelmien mukaisesti euroa, minkä lisäksi hankkeeseen sisällytetään euroa liiton omaa työtä. Vuosille tavoitellaan euron vuosibudjettia Hämeen liiton rahoitusosuuden säilyessä vuoden 2008 tasolla. Rahoitushakemus on jätetty vuoden 2007 lopulla, joten hyväksyttäviä kustannuksia voi syntyä alkaen. Maakuntahallitus tekee lopullisen rahoituspäätök-

14 14 (30) sen vuodelle 2008 helmi-maaliskuussa, kun maakunnan kehittämisrahan myöntövaltuudet on saatu. Rahoitushakemukseen sisältyvä hankekuvaus on erillisenä liitteenä nro 2/08. Hankekuvauksessa on esitetty pääosin vuoden 2008 toimia. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Matti Lipsanen, puh Käsittely: Mkj: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi selvityksen Hämeen ennakoinnin kehittämishankkeen tilanteesta. Honka ja Lipsanen esittelivät asiaa. Hämeen Ammattikorkeakoulu on vetäytynyt rahoituksesta, mutta on muutoin mukana. Keskustelussa toivottiin hankkeeseen saatavan mahdollisimman laajapohjainen sitoutumien (esim. HämePro). Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Tämän tultua käsitellyksi kokouksesta poistuivat Matti Lipsanen, Heikki Pusa ja Hannu Raittinen.

15 15 (30) 11 Lausunto Oikeusministeriölle Käräjäoikeusverkoston kehittäminen työryhmän mietinnöstä Oikeusministeriö on pyytänyt Hämeen liiton lausuntoa mennessä oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä Käräjäoikeusverkoston kehittäminen. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi maakuntapohjaiseksi siten, että joka maakunnassa olisi 1 3 käräjäoikeutta ja vähintään asukkaan väestöpohja. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus mahdollisista sivutoimipisteistä ja istuntopaikoista, arvioida käräjäoikeuksien toimitilatarpeet ja henkilöstörakenne ja määrä sekä arvioida uudistuksen kustannus- ja tuottavuusvaikutuksia. Tehtäväksiantonsa mukaisesti työryhmä on pyrkinyt esityksessään noudattamaan voimassa olevaa maakuntajakoa sekä että käräjäoikeuksissa työmäärät huomioiden olisi vähintään 10 tuomaria. Kansliatoimintojen osalta työryhmä on ottanut huomioon kiinteistöasioiden siirtymisen käräjäoikeuksilta Maanmittauslaitokselle vuoden 2010 alusta. Kiinteistöasiat muodostavat tällä hetkellä suurimman käräjäoikeuksien asioista (v kpl 62 %). Toiseksi suurin asiaryhmä ( kpl) on riita-asiat, joista vuonna 2006 oli ns. summaarisia 93 % ja joista jo yli puolet hoidettiin sähköisesti. Vuonna 2006 riita-asioista vain 4 % meni varsinaiseen istuntokäsittelyyn. Lisäksi työryhmä on arvioinut, että voimaan tulleen lainsäädäntöuudistuksen johdosta rikosasioiden istuntokäsittelyt tulevat edelleen vähentämään istuntoasioiden määrää 30 %:lla. Kansliatoimintojen osalta pääperiaatteena työryhmällä on ollut yhden kanslian malli ja istuntopaikkojen määrittelyssä vähintään 50 kilometrin etäisyys käräjäoikeuden päätoimipaikasta. Lisäksi työryhmä on tarkastellut ehdotustaan käräjäoikeuksille keskeisimpien sidosryhmien, syyttäjävirasto, poliisilaitos, ulosotto- ja oikeusaputoiminnot, kannalta. Kustannus- ja henkilöstövaikutuksina työryhmä arvioi esityksillään syntyvän rakennusohjelman toteutumisen jälkeen toimintamenojen kasvua 3,6 milj. euroa vuodessa ja henkilöstövaikutuksina 94 henkilötyövuoden vähennystä 2010-luvun alkupuolella, kustannusvaikutuksena - 3,3 milj. euroa vuodessa. Henkilöstön tarve vähenisi pääasiassa kansliahenkilökunnan osalta. Työryhmä on päätynyt esittämään, että nykyiset käräjäoikeudet (58 kpl) järjestettäisiin 25 käräjäoikeudeksi, jotka pääosin noudattaisivat nykyistä maakuntajakoa. Suurimmat poikkeukset maakuntapohjaisuudesta olisi Etelä-Suomessa. Kanta-Hämeen osalta esitys pitää sisällään siirtymisen nykyisestä kolmesta käräjäoikeudesta yhteen koko maakunnan kattavaan Hämeenlinnan käräjäoikeuteen. Muutoksen edellytyksenä on uuden oikeustalon rakentaminen Hämeenlinnan. Riihimäen ja Forssan käräjäoikeudet lakkaisivat. Samoin niiden kansliat ns. pääkanslioina, mutta jatkaisivat sivukanslioina kunnes Hämeenlinnan oikeustalo valmistuu. Forssassa tulisi olemaan istuntopaikka. Hämeenlinnan käräjäoikeus toimisi keskitettyjen asioiden osalta myös sotilas- ja maaoikeusasioiden käsittelypaikkoina. Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Hannu Saarinen puh. (03) Mkj: Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan sisältöisen lausunnon oikeusministeriölle työryhmän mietinnöstä Käräjäoikeusverkoston kehittäminen:

16 16 (30) Lausunto (Dno 264/07) Hämeen liitto esittää lausuntonaan oikeusministeriölle ministeriön työryhmän mietinnöstä Käräjäoikeusverkoston kehittäminen seuraavaa: Hämeen liitto katsoo, että työryhmän tavoite muodostamalla laajempia käräjäoikeuspiirejä, - ottaen huomioon käräjäoikeuksien tehtävissä ja asioinnissa tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset -, jotka mahdollistavat koko henkilöstön osalta ammattitaidon ja erikoistumisen kehittämisen, on oikean suuntainen. Hämeen liitto katsoo myös, että työryhmän näkemykset käräjäoikeuksien keskeisimpien sidosryhmien ja käräjäoikeuksien välisistä yhteistyötarpeista ovat niinikään oikeat. Työryhmä on esitystä laatiessaan aivan oikein lähtenyt tiedossa olevista muutoksista ja uudistuksista. Työryhmän keskeinen tehtäväksianto oli pyrkiä nykyistä maakuntajakoa noudattaviin käräjäoikeuspiireihin. Hämeen liitto haluaa kuitenkin kiinnittää ministeriön huomiota siihen, että Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy myös tavoite laajasta, koko aluehallintoa koskevasta uudistuksesta, johon yhtenä osana sisältyy selvitys maakuntajaon uudistamistarpeista ja maakuntien määrän mahdollisesta vähentämisestä. Aluehallinnon mahdollinen uudistaminen on varsin haastava tehtävä erityisesti Etelä-Suomessa. Hämeen maakuntahallitus on maakunnassa käydyn laajan keskustelun ja valmistelun tuloksena ottanut omalta osaltaan kantaa maakuntajaon uudistamiseen joulukuussa Kannanoton keskeinen sisältö on se, että maakuntahallitus näkee toimivimpana aluehallinnon pohjana nykyisen Kanta-Hämeen ja Keski-Uudenmaan muodostaman aluehallintoalueen. Maakuntahallituksen kannanotto kokonaisuudessaan on lausunnon liitteenä. Alueena tämä vastaa hyvin pitkälle nykyisen Kanta-Hämeen syyttäjäviraston toimialuetta. Hämeen liitto esittääkin, viitaten työryhmänkin esityksiin käräjäoikeuksien, syyttäjälaitosten ja poliisin yhteneväisistä toimialueista saataviin toiminnallisiin etuihin ja hyötyihin, että oikeusministeriö ja sisäasiainministeriö harkitsisivat meneillään olevan aluehallinnon uudistushankkeen yhteydessä näiden toimialueiden yhdenmukaistamista mahdollisen uuden aluehallintojaotuksen kanssa. Hämeen liitto esittää myös, että uudessa Kanta-Hämeen ja Keski-Uudenmaan kattavassa toimialueessa voitaisiin päästä käräjäoikeuksien ja poliisin osalta sellaiseen yhteistyöhön, että Forssan, Riihimäen/Hyvinkään ja Järvenpään poliisiasemien yhteyteen varustettaisiin nykyajan vaatimukset vastaavat käräjäoikeuden istuntopaikat. Samoin käräjäoikeuspiirin haastemiehiä tulisi sijoittaa työtehtävien vaatimassa määrin poliisiasemien yhteyteen paikallistuntemuksen säilyttämiseksi. Samassa yhteydessä voitaisiin harkita, missä laajuudessa on syytä tarjota käräjäoikeuksien kansliapalveluja poliisin kanslian kanssa yhteispalveluna. Työryhmän esitys sinällään edellyttää myös hovioikeuksien toimialueiden tarkistamista, koska maakunnan nykyiset käräjäoikeudet jakaantuvat kahden hovioikeuden kesken. Hämeen liiton esittämän käräjäoikeuspiirin luontevin hovioikeus on Helsingin hovioikeus. Käsittely: Keskustelun kuluessa Juhani Nummela esitti lausunnon ensimmäisen kappaleen poistamista ja korvaamista seuraavalla kappaleella:

17 17 (30) Työryhmälle annettu rajaus kehittää käräjäoikeusverkosto maakuntajaon pohjalle on lähtökohtaisesti Etelä-Suomen yhdyskunta- ja aluerakenteeseen soveltumaton. Pääradan muodostama nauhakaupunkirakenne ja sen merkitys maan kansantalouden sekä väestön kehityksen painopistealueena vaatii kehittämisen perusteluiksi turvallisuuden ja oikeudenhoidon tarpeista lähtevää tarkastelua, jolloin korostuvat kansalaisten perusoikeuksina mm. oikeusturvan saatavuus ja nopeus. Työryhmä käsittelee lähinnä tuomioistuinlaitoksen sisäisiin tarpeisiin ja järjestelyihin liittyviä näkökohtia, joissa oikeudenhoidon kansalaispalvelun lähtökohdat ovat kokonaan sivuutettu. Maakuntaraja vinouttaa erityisesti Hyvinkään Riihimäen parikaupunkiseudun näitä koskevia järjestelyjä. Kaupunkiseudun turvallisuutta ja oikeudenhoitoa on kehitettävä yhtenä alueellisena kokonaisuutena. Väestöpohja kattaa työryhmän toimeksiannossa käräjäoikeudelle tavoitellun asukkaan väestöpohjan. Juhani Nummela jakoi kirjallisen esityksensä kokouksessa. Minna Lintonen esitti lisättäväksi lausunnon toiseksi viimeisimmäksi kappaleeksi seuraavaa: Siinä tapauksessa, että käräjäoikeusverkoston kehittämistä viedään mietinnön pohjalta eteenpäin, pitää Forssassa säilyttää istuntopaikan lisäksi sivukanslia pysyvästi eikä vain Hämeenlinnaan rakennettavan oikeustalon valmistumiseen saakka. Tällöin perustoimintaa jatkettaisiin hajautettuna, ja ammatilliset erityisosaajat olisivat käräjäoikeuden toimipisteiden yhteisessä käytössä. Juhani Nummela ja Eeva Nurmi kannattivat Minna Lintosen esitystä. Minna Lintonen kannatti Juhani Nummelan esitystä. Tapio Eerola tiedusteli perusteita lausunnossa esitetylle hovioikeuden sijoituspaikalle, mihin Hannu Saarinen vastasi. Maakuntajohtaja esitti, että lausunnon viimeinen hovioikeutta käsittelevä kappale poistetaan. Puheenjohtaja totesi muutosesitykset ja niiden kannatukset. Puheenjohtaja esitti, että lausunnon valmistelua varten nimetään työryhmä: Juhani Nummela, Ilkka Joenpalo ja Aarne Kauranen. Virasto valmistelee työryhmälle esityksen lausunnoksi. Työryhmän yksimielinen lausunto toimitetaan tiedoksi hallituksen jäsenille. Mikäli työryhmä ei päädy yksimielisyyteen, maakuntahallitus päättää annettavasta lausunnosta seuraavassa kokouksessa. Maakuntahallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen valmistelutyöryhmän nimeämisestä ja menettelystä lausunnon antamisessa käräjäoikeusverkon kehittämisestä. Päätöksen jälkeen Juhani Nummela varasi oikeuden eriävään mielipiteeseen Tämän tultua käsitellyksi neuvotteleva virkamies Hannu Saarinen poistui kokouksesta.

18 18 (30) 12 Ajankohtaiskatsaus ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen Hallitusohjelman linjausten mukaisesti maassamme jatketaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista vahvoiksi kokonaisuuksiksi. Opetusministeriö on lähestynyt ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestäjiä kirjeellä, jossa esitetään suositukset ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden kokoamiseksi. Kanta-Hämeen maakunnassa toimivien koulutuksen järjestäjien osalta opetusministeriö esittää seuraavia suosituksia: 1. Kanta-Hämeen alueelle muodostetaan koulutuksen järjestäjäorganisaatio, joka kootaan Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän, Forssan kaupungin ja Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ammatillisesta koulutuksesta. 2. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän metsäalan koulutus siirretään osaksi Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän luonnonvara-alan koulutusta. 3. Hyvinkään-Riihimäen talousalueelle muodostetaan osakeyhtiöpohjalta alueellinen ammattiopisto, joka kootaan Hyvinkään-Riihimän seudun ammattikoulutussäätiön, Hyvinkään kaupungin, Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymän koulutustoiminnasta. 4. Valkeakosken seudun ammatillisten oppilaitosten kuntayhtymän toiminta kootaan joko osaksi Pirkanmaan koulutuskonsernia tai Kanta-Hämeen alueelle muodostettavaa koulutuksen järjestäjäorganisaatiota. 5. Perttulan erityisoppilaitos yhdistetään lukien ensisijaisesti osaksi ammatillisen erityisopetuksen järjestäjäorganisaatiota. 6. Harjun oppimiskeskus Oy:n koulutustehtävä yhdistetään Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymään tai Harjun Oppimiskeskus Oy:n ja Hevosopisto Oy:n ammatillinen koulutus yhdistetään. Opetusministeriö korostaa, että tässä suositeltujen toimenpide-ehdotusten ohella kysymykseen voi tulla muitakin ratkaisuja järjestäjäverkon kokoamiseksi. Opetusministeriö on pyytänyt koulutuksen järjestäjiä esittämään mennessä seuraavan vaiheen suunnitelmat koulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseksi vuosina sekä ilmoittamaan ennakkotiedot vuonna 2009 tapahtuvista yhdistymisistä. Järjestäjäverkon kehittämiskysymyksestä keskusteltiin Hämeen liitossa pidetyssä Koulutuksen ennakointi hankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Lähetekeskustelun perusteella koulutuksen järjestäjät lähestyvät järjestäjäverkon kehittämiskysymystä ensisijaisesti seudullisten ratkaisujen pohjalta. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä on kutsunut Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän valtuuston puheenjohtajat, hallitusten jäsenet ja johtavat viranhaltijat pidettävään keskustelutilaisuuteen, johon on tulossa mukaan edustaja opetusministeriöstä.

19 19 (30) Forssan seudulla seutuneuvosto antaa oman lausuntonsa asiasta. Forssan seutu haluaa ensisijaisesti tutkia nuorten ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen yhdistymistä. Forssan ammatti-instituutti suhtautuu avoimesti opetusministeriön esittämään fuusioehdotukseen, mutta ensisijaisesti selvitetään koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista seutukunnan sisällä. Hämeen ammatti-instituutin osalta ei ole suunnitteilla muutoksia nykyiseen tilanteeseen eli koulutuksen järjestäjänä toimii jatkossakin Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä. Riihimäen Hyvinkään talousalueella opetusministeriön suositus on herättänyt kovasti keskustelua etenkin siltä osin, että ministeriö on suoraan esittänyt osakeyhtiöpohjaisen alueellisen ammattiopiston muodostamista Hyvinkään Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiön, Hyvinkään kaupungin ja Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymän koulutustoiminnasta. Kiipulasäätiö on vastannut järjestäjäverkon kokoamishaasteeseen yhdistämällä Kiipulan aikuiskoulutuskeskuksen ja Kiipulan ammattiopiston alkaen. Yhdistynyt oppilaitos toimii ammattiopistostrategian mukaisesti aikuisten ja nuorten koulutuksesta vastaavana erikoistuneena koulutusorganisaationa, jolla on myös opetusministeriön antamat erityisopetuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävät. Järjestäjäverkon kokoamishanke tuo muutoksia myös valtion ammatillisten erityisoppilaitosten asemaan. Valtio luopuu järjestäjänä toimimisesta vuoden 2009 alussa ja oppilaitoksille neuvotellaan uudet ylläpitäjät. Kanta-Hämeessä asia koskee Perttulan erityisammattikoulua, jonka osalta luontevin neuvottelukumppani tässä vaiheessa on Kiipulasäätiö. Kiipulasäätiön hallitus on ottanut yhdistymisasiaan myönteisen kannan ja kokonaisuudesta on neuvoteltu myös opetusministeriön kanssa. Järjestämisverkon kokoamishankkeen etenemisestä keskustellaan Hämeen kuntajohtajien kokouksessa Huom.: Erilaiset odotukset maakunnan liittojen roolista maakunnan sisällä ja eri maakunnissa. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Anri Leveelahti, puh Käsittely: Mkj: Maakuntahallitus 1. Merkitsee tilannekatsauksen tiedokseen 2. Käy tarvittavan keskustelun asiasta ja selkeyttää rooliaan otsikon asiassa 3. Seuraa aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamishankkeen etenemistä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin roolinsa edellyttämällä tavalla. Asiasta käytiin vilkasta keskustelua. Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen. Erikoissuunnittelija Anri Leveelahti oli asiantuntijana paikalla pykälien 12 ja 13 käsittelyn ajan.

20 20 (30) 13 Maakunnan yliopisto- ja korkeakoulutoiminnan kehittäminen Tilannekatsaus Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että maakunnan yliopisto- /korkeakouluasiat pyritään ottamaan maakunnan seuraavaksi suureksi kärkihankkeeksi. Tämän jälkeen asiaa on käsitelty mm. - useita kertoja maakuntahallituksen kokouksissa, seminaareissa sekä bechmarkkausmatkalla - Hämeen kesäyliopiston johtokunnan kokouksissa - Hämeen ammattikorkeakoulun hallituksen ja maakuntahallituksen yhteiskokouksessa. Asiaa on valmisteltu mm. virkamiestyönä ja koulutuksen neuvottelukunnan korkeakoulujaostossa. Siitä on asianmukaiset kirjaukset mm. maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa. Hankkeelle ei ole tehty erillisiä määrärahavarauksia Hämeen liiton talousarviossa vuodelle Maakuntahallitus käsitteli asiaa edellisen kerran kokouksessaan ja päätti mm., että - maakuntahallitus seuraa miten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategian ( ) arviointi- ja päivitystyö etenee (syntyykö siitä maakunnallinen korkeakoulustrategia) sekä - millaisen strategian Hämeen kesäyliopiston johtokunta tulee laatimaan vuoden 2008 aikana Em. aluestrategiatyön päivitystä on käsitelty viime viikkoina pienryhmissä ja aluestrategian ( ) allekirjoittaneiden edustajien yhteispalaverissa Kesäyliopiston strategian laadinnasta on neuvoteltu mm järjestetyssä palaverissa (mm. kesäyliopiston johtokunnan puheenjohtaja, tiederehtori, rehtori, maakuntajohtaja ja erikoissuunnittelija). Asiaa ja sen nykyvaihetta esitellään maakuntahallituksen kokouksessa. Lisätietoja: maakuntajohtaja Juhani Honka, puh Mkj: Maakuntahallitus 1. Merkitsee selvityksen tiedokseen 2. Käy asiasta tarvittavan keskustelun 3. Päättää seurata aluestrategian päivitystyön etenemistä sekä kesäyliopiston oman strategian laadintatyön etenemistä

21 21 (30) 4. Varautuu tarvittaessa osaltaan rahoittamaan em. strategioiden laadintaa erikseen laadittavan ja esiteltävän suunnitelman perusteella ja vuoden 2008 talousarvion/maakunnan kehittämisrahan puitteissa (mm. asiantuntijapalvelut - tili). Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.

22 22 (30) 14 Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus ja osallistujien nimeäminen Suomen Kuntaliitto ja Hämeen liitto järjestävät yhteisen maakuntatilaisuuden Forssassa klo 13:00 16:00. Maakuntatilaisuuden teemana on kuntien tulevaisuuden haasteet ja miten Paras-hankkeen toimeenpano niihin vastaa. Ohjelma jaetaan kokouksessa pöydille. Tilaisuuteen kutsutaan alueen kuntien, kuntayhtymien ja TE-keskusten, yrittäjäjärjestöjen, ympäristökeskuksen ym. alueen toimijoiden edustajia. Organisaatiot voivat nimetä tilaisuuteen n. kolme edustajaa. Mkj: Maakuntahallitus - merkitsee ohjelman tiedoksi, - käy keskustelun asiasta, - päättää, että hallituksen jäsenistä ne, jotka osallistuvat liiton edustajina tilaisuuteen, ilmoittavat osallistumisestaan liittoon Jouko Ylipaavalniemelle viimeistään Käsittely: Kokouksessa jaettiin Kutsu maakuntatilaisuuteen ja laitettiin osallistujalista kiertämään. Paikalla olevista kuusi ilmoitti osallistuvansa maakuntatilaisuuteen. Maakuntahallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.

23 23 (30) 15 Etelä-Suomen liittouman maakuntahallitusten puheenjohtajien ja valmistelutoimikunnan matka Sloveniaan Etelä-Suomen liittouman (Elli) kokousaikataulun mukaisesti maakuntahallitusten puheenjohtajat ja valmistelutoimikunta tekevät kokousmatkan Aiheina ovat - Ellin TK Etelä-Suomen hyvinvointiklusteri (InnoELLI Senior -> EAKR) - liikennepoliittinen selonteko - aluehallinnon uudistaminen Matkakohteeksi on esitetty Sloveniaa (Ljubljana). Slovenia toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana ja on unioniin vuonna 2004 liittyneistä jäsenvaltioista ensimmäinen, josta tulee Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa. Puheenjohtajuuskauden tavoitteena on mm. Lissabonin sopimuksen ratifiointi, ilmasto- ja energiapaketin hyväksyminen sekä Länsi-Balkanin vakaus. Matkaajankohtana ( ) Sloveniassa järjestetään EU-maiden ulkoministereiden epävirallinen kokous. ELLI:n valmistelutoimikunta on hyväksynyt maakuntahallitusten puheenjohtajien ja valmistelutoimikunnan (maakuntajohtajat) matkan kohteeksi Slovenian ja päättänyt, että kukin liitto maksaa omien edustajiensa matkakulut. Matkan arvioidut kustannukset ovat noin /osallistuja. Puheenjohtajan matkakulut maksetaan maakuntahallituksen ao. tileiltä ja maakuntajohtajan operatiivisen toiminnan ao. tileiltä. Lisätietoja: hallintopäällikkö Kaisa Hemilä puh Mkj: Maakuntahallitus hyväksyy maakuntahallituksen puheenjohtaja Aarne Kaurasen ja maakuntajohtaja Juhani Hongan osallistumisen Etelä-Suomen liittouman kokousmatkalle Sloveniaan ja päättää maksaa matkasta aiheutuvat kustannukset. Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen.

24 24 (30) 16 Maakuntahallituksen kokous- ja seminaariohjelma vuonna 2008 Maakuntahallituksen varsinaiset kokoukset Maakuntahallituksen varsinaiset kokoukset on päätetty pitää seuraavasti: 21.1., 25.2., 17.3., (kotimaisen benchmarkkausmatkan yhteydessä), 5.5., 16.6., 25.8., 22.9., , ja Kokoukset alkavat kello ja ne pidetään pääsääntöisesti Hämeen liiton virastossa. Muutoksista päätetään ja ilmoitetaan erikseen. Etelä-Suomen liittouma Etelä-Suomen liittouman maakuntahallitusten yhteiskokous on Vierumäellä Seminaarit Alustavasti on suunniteltu pidettäväksi 1-2 työseminaaria/ benchmarkkaustilaisuutta/arviointiseminaaria talousarvion puitteissa. 1. Kevätseminaari: Vuoden 2007 toimintakertomus ja tilinpäätös, vuoden 2009 toimintasuunnitelma 2. Syysseminaari: Hallituskauden yhteenveto, hankearvioinnit, kansainvälinen yhteistyö, seuraavan hallituskauden linjausta Iltakoulut ja infot Maakuntahallituksen iltakouluja tai infoja pidetään tarpeen mukaan. Maakuntavaltuusto Kevätvaltuusto Seminaari Syysvaltuusto Mkj: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2008 kokous- ja seminaariohjelman ja päättää seminaaripaikoista kokouksessa käytävän keskustelun pohjalta. Käsittely: Pöydälle oli jaettu ohjelma Mommilanjärven soutelutapahtumasta , mihin maakuntajohtaja ilmoitti osallistujiksi hallituksen jäsenet puolisoineen. Honka selosti maakuntahallituksen seminaarimatkaan käytettävissä olevat määrärahat ja edellisten matkojen toteutuneet kustannukset. Maakuntahallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti ja antoi virastolle tehtäväksi valmistella seuraavaan kokoukseen ehdotusta opinto- ja seminaarimatkasta ja sen kustannuksista (ystävyysmaakuntiin Puolaan tai Unkariin).

25 25 (30) 17 Ilmastointikoneen uusiminen Hämeen liiton toimitiloissa toimiva ilmastointikone on yli 23 vuotta vanha ja uusimisen tarpeessa. Laitteessa ei ole lämmön talteenottoa, joten se puhaltaa huoneiden lämmön suoraan ulos. Liitolla on oma kaukolämmön mittaus, joten uuden laitteen myötä lämmitystarve vähenee. Taloyhtiön lämmönvaihtimet on uusittu syksyllä Hämeen Insinöörikeskus Oy on tehnyt suunnitelmat ilmastointilaitteen uusimisesta. Suunnitelmien perustella pyydettiin tarjoukset yhdeksältä yritykseltä. Tarjouksen antoivat mennessä seuraavat yritykset: Hinta (alv 0%) YIT Kiinteistötekniikka Oy Vankanlähde 7, HML JL-Ilma Oy Eino Leinonkatu 27, HML YHR-putkitus Oy Myötämäentie 31,HML Kantaputki Oy Parolantie 68, HML Tarjouspyyntökirje ja saadut tarjoukset ovat nähtävillä kokouksessa. Vuoden 2006 tilinpäätöksessä valtuusto hyväksyi euron investointivarauksen ilmastointikoneen hankintaan. Vuoden 2008 talousarvion investointiosaan ei sisälly ilmastointikoneen uusimista. Menettelystä on keskusteltu tilintarkastajan kanssa. Kiinteistö Oy Linnankreivin hallituksen kokouksessa käsitellään asiaa. Lisätietoja: Olli Vaunumäki Hallitus päättä hankkia ilmastointikoneen uusimisen halvimman tarjouksen tehneeltä YIT Kiinteistötekniikka Oy:ltä, jonka kokonaisurakkahinta on euroa (alv 0%). Hanke toteutetaan, sen jälkeen kun Kiinteistö Oy Linnankreivin hallitus on sen käsitellyt ja hyväksynyt omalta osaltaan. Maakuntahallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti.