TOIMINTASUUNNITELMA Keski-Suomen Hyvinvointiklusteri
|
|
- Teuvo Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOIMINTASUUNNITELMA Keski-Suomen Hyvinvointiklusteri
2 2(31) SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA MAAKUNNALLISET KLUSTERIVALINNAT TAVOITE JA VISIO VUODELLE KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA JYVÄSKYLÄN SEUDUN KUNTA- JA PALVELURAKENTEEN UUDISTAMINEN JÄMSÄ-JYVÄSKYLÄ-ÄÄNEKOSKI KASVUKÄYTÄVÄ MARKKINAPOTENTIAALI JA KILPAILU HYVINVOINTIALA SUOMESSA KASVU KESKI-SUOMI AVAINTOIMIJAT JA TARJOAJAT ALUEEN TOIMIJOIDEN VALTAKUNNALLISET YHTEYDET JA VERKOSTOT MAAKUNNALLISET TOIMIJAT HYVINVOINTIALAN TUOTTEET JA YRITYKSET PROSESSIT VIESTINTÄ UUDET TEKNOLOGIAT JA NIIDEN SOVELTAMINEN TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET MYYNTI, MARKKINOINTI JA JAKELU TYÖTERVEYSHUOLTO TOIMINTAPROSESSIEN KEHITTÄMINEN PILOTIT RESURSSIT ORGANISOINTI JA TUKIJÄRJESTELMÄT KLUSTERIN ORGANISOITUMINEN KLUSTERIN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JA PROJEKTIEN SUUNNITTELU... 30
3 3(31) 1. Tausta Hyvinvointiklusteri tarkoittaa liikunta-, terveys-, sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluiden sekä niihin liittyvien teknologiatuotteiden kokonaisuutta, joiden kokonaisliikevaihdon arvo lähialoineen Suomessa kohoaa vuositasolla jopa yli 20 Mrd. euroon. Hyvinvointialan merkitys tulevaisuudessa perustuu useisiin globaaleihin megatrendeihin. Ikääntyneen väestön lukumäärän kasvu lisää nykyisen kaltaisen terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksia, jonka vuoksi terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien liikkeelle saaminen sekä parantaa elämänlaatua että edistää terveyttä ja näin välillisesti terveydenhuoltokustannuksia. Työpaikkojen ja väestön keskittyminen kaupunkeihin niin Suomessa kuin muualla maailmassa, aiheuttaa lukuisia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia alueiden kunnille ja asukkaille. Koska yritykset siirtyvät usein asiakkaiden ja osaavan työvoiman perässä, on alueiden turvattava paikallinen elinvoima houkuttelemalla uusia asukkaita ja yrityksiä alueelle. Toimiva asuinympäristö helposti saatavilla olevine palveluineen vaatii tuekseen hyvinvointia edistäviä palveluita. Vaikka hyvinvointiala ei liikevaihdossa mitattuna olisikaan seutukunnalle merkittävää toimintaa, on hyvinvointi yksi tärkeimmistä seutukuntien vetovoimatekijöistä houkuttelemalla osaavaa työvoimaa alueelle ja edistämällä tällä tavalla alueen yritysten kilpailukykyä. Hyvinvointialan oma työvoimatarve on kohtuullisen hyvin hallinnassa, vaikka joillakin kapeilla erityisaloilla, kuten hammaslääkärit, lievää työvoimapulaa koetaankin. Työvoimatilanteen kannalta onkin enemmän kyse alan työntekijöiden tottumuksesta ja taidosta käyttää uutta teknologiaa toimintansa osana kuin osaavan työvoiman puuttumisesta. Muita hyvinvointialaa koskettavia megatrendejä ovat: Perhekoon pienentyminen, väestön ikääntyminen, vanhuuden myöhentyminen Lisääntyvä vapaa-aika Ihmisten kasvava maksukyky ja -valmius sekä kiinnostus omaa terveyttään ja hyvinvointia kohtaan Palveluiden looginen keskittyminen ja fyysinen hajautuminen, 24 h maailma Teknologian kiihtyvä vaikutus ihmiseen, yhteiskuntaan ja luontoon
4 4(31) Etäisyyksien merkityksien väheneminen Älykkäiden laitteiden ja prosessien leviäminen Elämyksellisyyden ja yksilöllisyyden korostuminen Kun käsitellään ihmisten hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä, on huomioitava niiden olevan usein laajoja kokonaisuuksia, jotka koostuvat lukuisista määristä pienempiä yksityiskohtia. Näiden yksityiskohtien tulkitseminen vaatii tueksi asiantuntijoita. Lisäksi asiakkaat suosivat kokonaisia tuote- ja palvelukonsepteja, jolloin heidän ei tarvitse ostaa itse erilaisia palvelukokonaisuuksia eri paikoista. Kokonaiskonseptit voivat koostua useiden eri yritysten tuotteista. Teknologia voidaan nähdä enemmänkin mahdollistajana ja osana palveluprosessien tuottamista, kuin omana erillisenä tuotteenaan Maakunnalliset klusterivalinnat Klusterityön aikana on maakunnasta löytyvän osaamisen perusteella hyvinvointiklusterille valittu kolme pääteemaa: liikunta, toimintakyky ja terveys, joiden osaamista pyritään kehittämään ja muuntamaan kannattavaksi liiketoiminnaksi ja maakunnan asukkaita hyödyntäväksi palvelutuotannoksi. Pääteemoista tehtyjen swot-analyysien perusteella havaittiin, että pääteemojen väliset rajat ovat hankalia hahmottaa ja vain harvat yritykset kykenivät määrittämään paikkaansa hyvinvointia pääteemojen mukaan ryhmiteltäessä. Kun tarkasteluun lisättiin hyvinvoinnin eri ilmenemisympäristöt: työ tai koulu, koti ja vapaa-aika, oli yritysten helpompi hahmottaa omien tuotteidensa sijoittuminen hyvinvointikentässä. Hyvinvoinnin hahmotus näkyy kuvasta 1. Kuvassa näkyvät nuolet kuvaavat hyvinvointialan klusteroitumiseen ja kehittymiseen tähtääviä toimenpiteitä.
5 5(31) Hyvinvointi Toimintakyky Liikunta Terveys Työssä tai koulussa Kotona Vapaaaikana Kuva 1. Hyvinvointi esiintymisympäristöjen ja ilmenemismuotojen mukaan hahmotettuna. Kuvan nuolet kuvaavat hyvinvointialan klusteroitumiseen ja kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Klusterin valmistelutyön aikana on keskitytty suunnittelemaan toimintaa yritysten näkökulmasta, unohtamatta kuitenkaan julkisen terveydenhuollon merkittävää asemaa, sillä julkisen ja yksityisen toiminnan rajapinnassa syntyvät kontaktit ja innovaatiot ovat oleellisia koko klusterin toiminnan kehittymiseen. Klusterityössä pyritään edistämään toimintaa, jossa tulevaisuudessa päämaksajana on muu kuin kunnallinen tai muu julkinen toimija. Päämääränä on kehittää lähellä ihmistä olevia laadukkaita yksityisen sektorin tuotteita ja palveluita, jotka prosessien ja toimintamallien avulla kytkeytyvät julkisen sektorin rajapintaan ja näin tuottavat merkittävää lisäarvoa kaikille osapuolille. Kaikkien tuotteiden ja palveluiden on tuotava pitkällä aikavälillä säästöä ja hyvinvointia vaihtoehtoisiin tai aikaisempiin ratkaisuihin verrattuna eikä tarkoituksena ole siirtää kustannuksia julkiselta puolelta yksityiselle. Tämän näkökulman vahvistamiseksi intensiiviset toimenpiteet kohdennetaan pääasiassa niille yrityksille ja asiakkaille, joille niistä on eniten hyötyä. Suurimmat klusterin kehittämistoimenpiteet kohdistetaan kuitenkin kaikille hyvinvointialaan kytkeytyville yrityksille ja toimijoille. Klusterin valmistelutyöhön ovat osallistuneet julkisista organisaatioista Keski-Suomen liitto, Länsi-Suomen lääninhallitus, Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri,
6 6(31) Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes, Keski-Suomen Liikunta, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter, Jyväskylän kaupunki ja Saarijärvi-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Valmisteluun osallistuneita yrityksiä on yhteensä 43. Kokonaisuudessaan valmisteluun on osallistunut yli 100 henkilöä. Yritysten edustajia oli mukana valmistelun jokaisessa vaiheessa ja yritysten kehittämistarpeet ja ideat kerättiin kahdessa yritysworkshopissa. Ensimmäisessä workshopissa yritykset kertoivat yrityskohtaisesti heidän merkittävimmät kehitystarpeensa, joista tehtiin yhteenveto pohjaksi toimenpiteiden suunnittelulle. Toisessa workshopissa yritykset ja toimijat määrittivät toimialan ja klusterin tavoitetilan vuodelle 2012, jonka perusteella tavoitetilan toteutumiseen vaadittavia toimenpiteitä lähdettiin suunnittelemaan lähtien tulevaisuudesta ja päätyen nykyhetkeen Tavoite ja visio vuodelle 2012 Maakunnan hyvinvointiklusterin visioksi vuodelle 2012 on asetettu seuraavaa: Hyvinvoivan Keski-Suomen asukkaat ja yritykset ovat valmiita investoimaan hyvinvointiinsa proaktiivisesti. Maakunta tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen tukemalla alueella tuotettavien hyvinvointipalvelujen käyttöä. Vision toteutuessa Keski-Suomen hyvinvointiklusteri luo hyvän kasvu- ja innovaatioympäristön erilaisten hyvinvointipalvelujen ja -tuotteiden kehittymiselle ja yritystoiminnan kasvulle. Päinvastoin kuin isojen yritysten, on kilpailukyvyn ylläpitämiseksi pienten ja keskikokoisten yritysten oltava nopeita omaksumaan uusia teknologioita ja hyödyntämään niitä uusien palveluiden tuottamisessa. Asiakkaiden palvelulle asettamien vaatimusten ja kysynnän kasvaessa uusien palvelutuotteiden ja teknologioiden houkuttelevuus isoille toimijoille kasvaa ja synnyttää näin lisää kysyntää niin teknologia- kuin palvelutuottajia kohtaan. Tavoitteena onkin synnyttää maakuntaan laaja pk-yrityskanta, joka pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa ja joka näin edistää uusien innovaatioiden tuottamista, kehittämistä ja kaupallistamista (kuva 2.). Aktiivisesta ja laajasta yrityskannasta on huomattavasti nykyistä todennäköisempää löytää ja tunnistaa globaaleilla markkinoilla kilpailukykyiset yritykset, joiden kasvua kannattaa tukea. Käytännössä tämä näkyy uusien kasvuhakuisten yritysten ja yritysverkostojen syntymisenä maakuntaan ja sen ulkopuolelle sekä maakunnan ulkopuolelta tulevien yritysten lisääntyvänä aktiivisuutena alueella. Numeerisena kasvutavoitteena klusterilla on 2,5-kertaistaa alan yritysten liikevaihto vuoteen 2012 mennessä.
7 7(31) Kysyntä Kysyntä Asiakas Uudet palvelutuotteet Iso palveluntuottaja pkpalveluyritykset Tarjonta Teknologiatuottajat Kysyntä Kuva 2. Pk-yritysten rooli uusien innovaatioiden levittäjänä ja kysynnän luojana 1.3. Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma vuosille ennakoi yksityisten hyvinvointipalveluiden tuottamisen lisääntyvän tulevaisuudessa, vaikka vastuu palveluiden järjestämisestä säilyy pääosin kunnilla. Uusien teknologioiden odotetaan helpottavan palveluiden säilymistä myös harvaan asutuilla alueilla. Keski-Suomen liiton teettämässä Hyvinvointialan klusteriperustainen kehittäminen Keski-Suomessa - selvityksessä määritellään maakunnallisen hyvinvointialan klusteriperustan rakentuvan terveys-, sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluiden, tuotteiden, teknologian sekä niiden tutkimuksen ja kehittämisen kokonaisuuden ympärille. Kehittämisen toimintatavoissa on päämääränä hyödyntää monimuotoisuutta yhdistämällä laaja-alaisesti julkiset palveluntuottajat, hyvinvointipalvelu- ja teknologialiiketoiminnan yritykset, kouluttajat, tutkijat ja kehittäjät sekä asiakkaat vuorovaikutukseen. Selvityksessä asetetun vision mukaan vuonna 2015: Keskisuomalaiset tiedostavat omaan hyvinvointiinsa vaikuttavat tekijät ja kantavat vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan ja sitä tuetaan innovatiivisilla ratkaisuilla. Liikunnallisesta elämäntavasta on muodostunut merkittävin terveyttä ja toimintakykyä
8 8(31) edistävä toiminto. Hyvinvointialalle on muodostunut Keski-Suomessa merkittävää liiketoimintaa, joka palvelee alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä asiakkaita. Hyvinvointialan palvelutuotanto on verkottunut siten, että julkisen sektorin ohella palveluntuottajina toimivat vahvasti myös yritykset ja erilaiset järjestöt. Hyvinvointialalle on rakentunut Keski-Suomeen aitoon vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva toimijaverkosto, jonka tavoitteena alan ohjelmallinen kehittäminen. (Hyvinvointialan klusteriperustainen kehittäminen Keski-Suomessa, Keski-Suomen liitto, 2006) 1.4. Jyväskylän seudun kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen Hyvinvointipalvelujen kehittäminen on asetettu yhdeksi toimenpiteeksi Jyväskylän seudun vastauksessa kunta- ja palvelurakennepuitelain haasteisiin (PARAS-hanke), jonka tavoitteeksi on asetettu elinvoimaisen, fyysisesti ja sosiaalisesti ehyen Jyväskylän seudun aikaansaaminen. Hyvinvointipalvelujen turvaaminen vaatii tuekseen uusia avauksia. Hyvinvointiliiketoiminnan tueksi luotu Klemmari-konsepti linkittää irrallaan olevia toimijoita ja hankkeita vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi. Uusien teknologioiden tuominen osaksi palvelukonsepteja helpottaa ja tehostaa toimintaa ja luo pitkällä aikavälillä säästöä ja hyvinvointia aiempiin ratkaisuihin verrattuna. Hyvinvointipalveluja myydään ja jaellaan kuntien ja kuluttajien ohella mm. rakentamisen ja matkailun ammattilaisten toimesta. Monen toimijan yhteispeli vaatii tuekseen toimivaa prosessinohjausta. Pienten palveluntarjoajien mahdollisuudet osallistua aidosti palvelutuotantoon ovat olemattomat, ellei kehitetä uusia ratkaisuja prosessien hallintaan, laadunvalvontaan, sähköiseen asiointiin ja kilpailuttamiseen. (Elinvoimainen, sosiaalisesti ja fyysisesti ehyt Jyväskylän seutu - Jyväskylän seudun vastaus kunta- ja palvelurakennepuitelain haasteisiin, Jyväskylän kaupunki, 2007) 1.5. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kasvukäytävä Myös Keski-Suomessa näkyy maailmanlaajuinen ilmiö väestön keskittymisestä liikenneväylien ympärille. Tämän johdosta onkin maakunnassa käynnistetty laaja selvitystyö ns. kasvukäytävien vaikutuksista sekä osana Jyväskylän seudun aluekeskusohjelmaa että Keski-Suomen liiton toimesta. Jyväskylän seudun kuntien ja Äänekosken välillä on selvitetty mahdollisuutta liittyä
9 9(31) seututerveyskeskushankkeeseen, jossa on jo mukana useita kuntia Keski-Suomen eri osista. Jämsän seudun matkailun kehittämistoimenpiteet tarjoavat puolestaan erinomaisen liittymäpinnan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen hyvinvointimatkailun muodossa. Julkisten ja yksityisten hyvinvointipalveluiden toimintaprosessien kehittäminen linkittyy luonnollisesti suoraan Keski-Suomen maakunnan maaseutuasumisen kehittämistoimenpiteisiin, joissa palveluiden turvaaminen maaseudulla on merkittävässä roolissa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnan tehostamistoimenpiteet heijastuvat tulevaisuudessa koko maakuntaan, varsinkin kun nopean vasteen ja kotiuttamisprosessien käyttöönotto saadaan viimeisteltyä. Jo näiden toimenpiteiden tarpeisiin vastaaminen avaa lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia yksityisille hyvinvointipalveluille. 2. Markkinapotentiaali ja kilpailu Hyvinvointiklusteri tarkoittaa liikunta-, terveys-, sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluiden sekä niihin liittyvien teknologiatuotteiden kokonaisuutta. Koko klusterin liikevaihdon arvo lähialoineen Suomessa kohoaa yli 20 Mrd. euroon (Tekesin strategia). Toimiala on merkittävästi kasvamassa samalla kun se on huomattavien rakenteellisten muutosten edessä. Alalla luvassa olevien isojen rakennemuutosten vuoksi alan kehittämisen toimenpiteiden lopputulosten näkyminen saattaa kestää huomattavankin pitkään. Hyvinvointialalla odotettavissa oleva kasvu on pidemmällä aikavälillä enemmänkin logaritminen, eli jatkuvasti kiihtyvä, eikä alan kehittymisen toimenpiteiden vaikuttavuutta saisi verrata vakiintuneilla toimialoilla vallitsevan lineaarisen kasvun kriteerien mukaan. Toisin sanoen, alan kehittäminen vaatii katseen suuntaamisen pitkälle tulevaisuuteen, jolloin tulokset ovat selkeästi nähtävissä sekä luottamusta kulloinkin valittavien kehittämistoimenpiteiden toimivuuteen. Keski-Suomessa tämä luottamus onkin näkynyt useina alaa koskettavina uusina avauksina sekä alan kehittämisosaamisen kertymisenä maakuntaan Hyvinvointiala Suomessa Suomessa hyvinvointialalla toimi vuonna yritystä, ja se on uuden osaamisintensiivisen yritystoiminnan kehittämisen kannalta lupaavimpia toimialoja. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 5 miljardia euroa, josta teknologiayritysten osuus on noin 3 miljardia euroa.
10 10(31) Hyvinvointialaan liittyvää lääketieteellistä teknologiaa viedään noin 1,5 miljardin ja liikuntateknologiaa noin 2,5 miljardin euron arvosta. Viimeisimpien tilastojen omakustanteisiin liikuntaan käytettiin Suomessa 1,5 Mrd. euroa vuodessa ja työantajat käyttivät rahaa 0,28 Mrd. Euroa. Hyvinvointiklusterin liitännäispalveluja ovat esimerkiksi hyvinvointimatkailuun, terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät tuotteet ja palvelut. Hyvinvointipalveluiden ja liiketoiminnan merkitys Suomen kansantaloudelle on erittäin merkittävä. Kuntaliiton mukaan 25 % maan työllisyyden paranemisesta johtuu yksistään hoivaklusterista. Suomessa terveyspalvelujen kokonaistuotanto oli vuonna ,5 Mrd. euroa, josta kunnat tuottivat 75 %, yritykset 19 % ja järjestöt 6 %. Yrityksiä alalla on , niissä henkilöstöä ja liikevaihto 1,6 Mrd. euroa. Terveyspalveluyritysten liikevaihto on kaksinkertaistunut vuodesta 1996 ja yritysmäärä on lisääntynyt 43 %. Vuonna 2002 sosiaalipalvelujen kokonaistuotanto oli 5 Mrd. euroa ja vuonna 2003 yrityksiä alalla oli Henkilöstöä yrityksissä oli ja yritysten liikevaihto vuonna 2003 oli 0,4 Mrd. euroa. Liikevaihdon ja henkilöstön määrä viisinkertaistui ja yritysmäärä kolminkertaistui vuosien aikana. Hyvinvointitoimiala voidaan nähdä myös sosiaali- ja terveyspalveluja laajempana siten, että siihen kuuluvat mm. matkailu- ja kulttuuripalvelut sekä osa asumisesta. Muiden palvelujen osuuden osalta rajanveto ja tilastotietojen saanti on vaikeampaa. Matkailun osuus hyvinvointipalveluiden tuotannosta ja liikevaihdosta on tulevaisuudessa yksi lupaavimmista kasvualueista Kasvu Hyvinvointiteollisuus ja -palvelut on merkittävä markkina ja kasvuala, joka tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia uusille tuotteille ja palveluille. Yli 25 % maailman nopeimmin kasvavista yrityksistä kuuluu hyvinvointisektorin toimialaan. Teollisuuden liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin noin 10 % vuodessa ja toimialan työpaikkojen kehitysennusteet ovat globaalisti erittäin myönteisiä. Suurin osuus markkinoiden kokonaisarvosta on palveluilla, noin ¾ osaa. Esimerkiksi USA:ssa terveydenhuoltokustannusten arvioidaan nousevan miljardista dollarista (2003) miljardiin dollariin vuoteen 2008 mennessä ja vuoteen 2012 liki 18 % BKT:sta. Samansuuntainen kehitys on tapahtumassa läntisessä Euroopassa. Uusina suurina markkina-alueina ovat nousemassa Kiina ja Venäjä.
11 11(31) 2.3. Keski-Suomi Keski-Suomen toimialakatsauksessa keväältä 2007 arvioidaan Keski-Suomen hyvinvointipalveluiden liikevaihdon olleen noin 110 miljoonaa euroa vuoden 2006 lopussa. Liikevaihdon osalta toimialaryhmään sisältyvät vain yritysmuotoiset (pääasiassa yksityiset) terveys- ja sosiaalipalveluita sekä lääkkeitä ja lääkintälaitteita valmistavat toimijat. Henkilöstöä niin yksityisen kuin julkisen puolen palveluissa työskentelee arviolta Hyvinvointiteknologiaa tuottavien yritysten liikevaihto maakunnassa arvioidaan yritysten kaupparekisteriin toimittamien tietojen mukaan olevan noin 40 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalveluyritysten liikevaihdon vähäinen osuus valtakunnallisesta liikevaihdosta selittyy osaksi sillä, että vuosina 2004 ja 2005 valtakunnalliset lääkäriasemaketjut ovat etabloituneet Keski-Suomeen ostamalla paikallisia lääkäriasemia. Samalla toimijoiden liiketoiminta on nimellisesti siirtynyt muualle Suomeen. Hyvinvointiteknologiapuolella pääsyy löytyy lääketieteellisten laitteiden valmistuksen puutteesta. Suurin yksittäinen syy laitteiden valmistuksen puutteelle on yliopistollisen keskussairaalan ja lääketieteellisen tiedekunnan puuttuminen maakunnasta. Teknologiatuottajien uudet innovaatiot esim. Firstbeat, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian kehittämisprojektit ovat jo saaneet valtakunnalliset liikuntateknologian pääyritykset (mm. Polar, Suunto, Karhu, Exel, Mega elektroniikka, Newtest, HUR, Amer Sports) toimimaan maakunnassa ja hyödyntämään maakunnasta löytyvää osaamista. 3. Avaintoimijat ja tarjoajat Hyvinvointialalle on alkanut syntyä yrityskeskittymiä esim. Jyväskylän Kivääritehtaalle työterveyshuoltoon liittyviä yrityksiä. Valtiontaloon on keskittynyt täydentävien hoitojen ja terapioiden ammattilaisia, Grafilaan hyvinvointiteknologia-yrityksiä sekä elämys- ja liikuntamatkailua Laukaan Peurungaan, Saarijärvelle, Keuruulle, Jämsään ja Hankasalmelle. Alan yritysten kontaktit ja yhteiskumppanit ulottuvat valtakunnan laajuisista yhteistoiminnoista maailmanmarkkinoilla toimiviin yrityksiin asti. Uudempina lupaavina avauksina ovat eri toimijoiden yhteistyösuunnitelmat Oulun ammattikorkeakoulun, Tampereen VTT:n hyvinvointiteknologian ja Norjalaisen SIN- TEFin (Norjan VTT) kanssa.
12 12(31) 3.1. Alueen toimijoiden valtakunnalliset yhteydet ja verkostot Alueen kehittäjäorganisaatioilla on vahvat yhteistyöverkostot niin keskenään, kuin valtakunnallisesti. Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma on mukana liitännäisjäsenenä valtakunnallisessa Hyvinvoinnin osaamiskeskusohjelmassa sekä aluekeskusohjelman hyvinvointipuolen hyvinvointiyrittäjyyden ja itsenäisen suoriutumisen toimintalinjoissa. Keski-Suomen klusterityössä on esiin noussut yhteishanke, Esteetön asuminen, joka on myös yksi valtakunnallisen aluekeskusohjelman itsenäisen suoriutumisen toimintalinjan pilottikohteista. Verkostoja hyödyntäen on klusterityöhön liittyvästä yhteistyöstä keskusteltu aktiivisesti myös Jokapaikan tietotekniikan ja Asumisen osaamiskeskusohjelmien kanssa. Maakunnallisesti klusterinrakentamisvaiheessa yhteistyötä on tehty Keski-Suomen maakunnallisen kehittyvän asumisen ja rakentamisen klusterin kanssa, jonka kanssa työ on edennyt yhteiseen pilottiin (Esteetön asuminen) asti. Matkailun ja CIBS-alojen klustereihin löytyy myös luonnolliset yhteydet, jotka eivät näiden alojen klusterityön myöhäisemmän aloittamisen vuoksi ole edenneet tunnusteluja pidemmälle Maakunnalliset toimijat Hyvinvointialalle löytyy maakunnasta lukuisia toimijoita ja kehittäjiä. Tärkeimmät toimijat näkyvät taulukosta 1. Taulukko 1. Hyvinvointiklusteriin liittyvät julkiset kehittäjäorganisaatiot. Toimijat Maakunnalliset kehitysyhtiöt: Koulutus-/ tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohdentuminen Jykes Oy on sitoutunut vuodesta 2004 lähtien vahvasti hyvinvointialan kehittämiseen. Keulink Oy toteutti 2007 saakka HYPI-hanketta, jolla alaa ajettiin ylös Keuruun seudulla. SSYP ja Witas ovat toteuttaneet alan kehittämistä Pohjoisessa Keski-Suomessa Klemmari-hankkeella. Keski-Suomen ammattiopistot: mm Hyvinvointialan perustutkintoihin johtava koulutus; työelämälähtöiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Monialaiset ammattiopistot, jossa mm. yrittäjyyskoulutuksen kautta kehittyy uusia hyvinvointipalveluita ja yritystoimintaa; kiinteä yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kanssa; vahva kokemus maakunnallisesta kehittämistyöstä, jota on toteutettu Taitava Keski-Suomi -verkostomallin mukaisesti.
13 13(31) Jyväskylän yliopisto (JY): Soveltaa osaamistaan monialaisesti ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja kehittämiseksi (informaatioteknologia, psykologia, nanoteknologia, sosiologia, kasvatustiede). Oppimiseen, ikääntymiseen, ja terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvä osaaminen ja tutkimus. Monitieteinen yliopisto, jossa; Suomen suurin psykologian laitos; Hyvinvointiteknologian maisteriohjelma; Suomen ainoa liikunta- ja terveystieteen tiedekunta, jossa liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkimus, liikuntabiologia ja -lääketieteellinen tutkimus, liikuntapedagoginen ja psykologinen sekä gerontologian tutkimus ovat kaikki merkittäviä tutkimussuuntia. Luomassa omaa palvelutoimintaan perustuvaa Vivecakonseptiaan, jonka tarkoituksena parantaa liikunta- ja terveystieteellisen osaamisen leviämistä yrityksiin. Osallistuu hyvinvointiteknologian kansallisen strategisen huippuosaamiskeskittymän suunnitteluun. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK): Hyvinvointiteknologia, innovaatio- ja liiketoiminnan kehittäminen, tuotekehitys (käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käytettävyys), logistiikka, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, palveluprosessien ja toimintamallien kehittäminen, ikääntymiseen liittyvä osaaminen (geronteknologia). Monialainen ammattikorkeakoulu, jossa hyvinvointiteknologian insinööri-koulutusohjelma ja terveyden edistämisen, automaatioteknologian ja teknologiajohtamisen ylemmät amk-tutkintoon tähtäävät koulutukset. T&K-toimintaa on jäsennetty osaamiskeskittymien avulla: hyvinvointia tukevan palvelujärjestelmäosaamisen, hyvinvointiteknologian ja hyvinvointimatkailun osaamiskeskittymät. JAMK tuottaa myös maksullista palvelutoimintaa ja aikuisille suunnattuja täydennyskoulutuksia. AAATE-jäsenyys Kansanterveyden edistämiskeskus (KANTERE): Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus aloittaa toimintansa vuonna Kantereen tarkoituksena on ehkäistä kansansairauksia ja edistää kansanterveyttä Keski- Suomessa. Keskuksen taustalla on laaja-alainen terveyden edistämisen verkosto, joka koostuu yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoista. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE): Sosiaalialan pitkäjänteinen kehittäminen; alan käytännön toimijoiden, tutkijoiden ja kouluttajien verkostoituminen; toiminta-alueet: varhaiskasvatus, lastensuojelu, vammaispalvelut, päihdehuolto ja vanhustyö, tietoteknologian käytön edistäminen. Keski- Suomen sosiaalialan toimijoiden tuntemus; kuntien sosiaalijohdon tuki ja luottamus; toimiva yhteistyöverkosto. GeroCenter Useiden toimijoiden (mm. kunnat, koulutusorganisaatiot, järjestöt) yhteinen ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä tutkimus- ja kehittämiskeskus, jonka tehtävänä on tuottaa näyttöön ja uusiin kuntoutusnäkemyksiin perustuvia toimintamalleja toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyyn, kuntoutukseen sekä hoito- ja
14 14(31) hoivatyöhön. Synnyttänyt muun muassa yhteisiä professuureja Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Erikoissairaanhoidon osaaminen ja terveyden edistäminen. Alueellisesti ja kansallisesti profiloitunut koulutuksen järjestäjä ja toiminnan uudistamisen edelläkävijä. Keskeinen maakunnallinen toimija ja yhteistyön kokoaja; useita professuureja mm. yleislääketieteen, kliinisen fysioterapian ja gerontologisen kuntoutuksen professuurit; Vahva kumppanuus yliopistoon terveystieteiden tutkimuksen saralla. Kilpailun ja huippuurheilun tutkimuskeskus (KIHU): Huippu-urheilun ja valmennuksen monitieteinen tutkimus-, kehitys- ja palveluorganisaatio. Biomekaniikka, fysiologia, urheilupsykologia, -sosiologia ja -pedagogiikka. Tuottaa palvelututkimuksina paljon tutkimustietoa liikunta-alan yrityksille ja lajiliitoille. Tekee alueellisesti yhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES): Liikunnan ja kansanterveyden edistäminen ja niiden tieteellisen tutkimuksen tukeminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkimus, liikuntabiologia ja -lääketieteellinen tutkimus, liikuntapedagoginen ja -psykologinen tutkimus. Koordinoi useita valtakunnallisia liikunnan ja kansanterveyden edistämisohjelmia Hyvinvointialan tuotteet ja yritykset Asiakas Hyvinvointipalvelut Liikuntateknologiat ja palvelut Asiakas Koti- ja kotisairaanhoitopalvelut Teknologia -tuottajat Teknologiapalvelut Asiakas Työterveyspalvelut Hoitopalvelut Tutkimus-, hoitoja mittauslaitteet Asiakas Kuva 3. Hyvinvointiin liittyvien tuotteiden ja teknologian kytkentä asiakkaaseen.
15 15(31) Hyvinvointiteknologiatuotteet ovat usein käyttäjän kannalta vaativia ja ne vaativat niin käyttäjäkoulutusta kuin perustietämystä niiden toimintatavasta tai mitattavasta ilmiöstä. Esimerkiksi sykemittarin hyödyllinen käyttäminen vaatii ymmärrystä sykkeen ja rasitustason välisestä fysiologisesta yhteydestä. Usein teknologiaa hyödynnetään osana palveluntuotantoa esim. hoito- tai harjoituslaite fysioterapiassa tai sähköinen harjoituspäiväkirja osana harjoituksen seurantaa. Tällöin käyttäjä saa usein kirjalliset toimintaohjeet teknologian käyttöön tai opastusta koulutuksen muodossa. Keski-Suomen hyvinvointialalla hyvinvointiteknologiaa ei nähdä erillisenä toimialana, vaan pikemminkin yhtenä hyvinvointipalveluiden mahdollistajana ja soveltuvilta osin kuluttajatuotteina. Näkemys palveluiden tuottamisen ja teknologia linkittymisestä sekä yritysten sijoittumisesta niihin löytyvät kuvasta 3. ja taulukosta 2. Taulukossa nimetyt yritykset ovat esimerkkejä alan toimijoista Keski-Suomessa. Taulukko 2. Esimerkkejä klusteriin kuuluvista eri palvelu- ja teknologiayrityksistä YRITYSTOIMINNAN PAINOPISTEET Hyvinvointipalvelut Työterveyspalvelut Koti- ja kotisairaanhoitopalvelut Hoitopalvelut Tutkimus-, hoito- ja mittauslaitteet Teknologiapalvelut Liikuntapalvelut Teknologiatuottajat YRITYKSIÄ JA TOIMIJOITA Evestep Oy, Kunnon Syke Ky, Päiväkoti Aurinkoinen Oy, Vehniän koulukodit Oy, Pomelo-koti Oy, Jämsän Palvelukoti Oy, ET - Elämisen tuki Oy, Hiawatha Oy, Hieronta-akatemia, Eräopaspalvelu Jukan tokka, Primo Health Finland Oy, Kuntoutuskeskus Peurunka, Mehiläinen, Medivire, Suomen Terveystalo, Plus- Terveys-ketjun yritykset, Harmonia Oy, Hyvän olon piste, Kotisairaanhoito- ja terveydenhoitopalvelu Eeva-Liisa Taipale Oy, Medivire Hoiva Oy/Dementiakodit, Visitas Oy, Kotisun Oy, Sivina Oy, Jelppis Oy, Terhimaaria, SR-tomuliina Kunnon Syke Ky, Keski-Suomen kuntoutuspalvelu Ky, Hieronta-akatemia, Toimintakeidas, Hiawatha, Fysioterapiatuottajat, Metitur, Magnasense, Corusfit, Emfit, Prodetec, Doseco, SciReha ACE Solutions, Suncom Systems, PeetterSport, Firstbeat, Afetco, CorusFit, Idean, MobileTools, SRD, Murea KuntoKompassi, Hutunki, Suomalainen Vesiliikuntainstituutti, PeetterSport, Kuntomaailma, Primo Health Finland Oy, LIKES, Peurunka Suomalainen vesiliikuntainstituutti Oy, NorthWave Oy, Firstbeat Technologies Oy, Smartum, TaitoTiimi, Silenta, Penaudio
16 16(31) 3.4. Prosessit Hyvinvointiklusterin kehittämisprosessien määrittäminen tehtiin yhteistyössä yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa perustuen yrityksiltä saatuihin ja kerättyihin kehittämistarpeisiin ja ideoihin. Ffowcs-Williamsin klusterin kehittämisen ajatuksen mukaan, kerättyjen ideoiden ympärille koottiin alateemaryhmiä, jotka jatkavat tarkkojen toimenpiteiden suunnittelua projektiasteelle. Taulukosta 3. näkyy yritysten ilmaisemien tarpeiden ja ongelmien ratkaisuun suunnitellut yksittäiset toimenpiteet. Rajaus tarpeiden ja toimenpiteiden kohtaamisessa perustuu toimenpiteen pääasialliseen vaikutukseen, joten sama toimenpide voi täyttää useamman tarpeen tai ongelman. Taulukko 3. Yritysten tarpeiden ja ongelmien ratkaisuun tähtäävät toimenpiteet. TARVE/ONGELMA Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Yritysten sisäiset toimintaprosessit TOIMENPIDE 1) Tuotteistaminen 2) Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 3) Yhteinen asiakastietojärjestelmä 4) Yrityskohtainen konsultointi 5) Verkostokumppanuudet 6) Uudet yhteistyö- ja jakelumallit 7) Yritysten strateginen suunnittelu ja päätöksenteko(konsultit) 1) Tehokkaat toimintamallit ja prosessit sekä niiden levittäminen 2) Vapaiden asiakaspaikkojen hallintajärjestelmä 3) Toiminnanohjausjärjestelmät 4) Palveluseteli 5) Automaattinen lääkeannostelija 6) Yrityskohtainen konsultointi
17 17(31) Myynti- ja markkinointi Uudet teknologia- ja tuotekonseptit Työterveyshuolto 1) Myynti- ja markkinointikoulutus 2) Uudet jakelu- ja markkinointipaikat, kuten hvmatkailu, uudisrakennuskohteet 3) Yhteismarkkinointi 4) Yhteinen kanta-asiakasohjelma 5) Klemmari 2.0 6) Klusterin viestintä 1) Älykkäät kuntosalit ja liikuntaympäristöt 2) Liikunnalliset pelit 3) Automaattinen lääkeannostelija 4) Digikynä toiminnanohjauksen ja raportoinnin työkaluna 5) Sähköiset seurantajärjestelmät 1) Työssä jaksamisen toimintamallien kehittäminen ja edistäminen (hyvinvointijohtaminen) 2) Ennaltaehkäisevät ohjausmallit ja niihin liittyvät palvelut 3) Tehokkaiden toimintaprosessien rakentaminen 4) Uusien teknologioiden hyödyntäminen Kehittämisprosessit sekä vuosille 2007 ja 2008 määritetyt kehittämisteemat on koottu kuvaan 4. Tulevat kehittämisteemat määritellään vuosittain yritys- ja klusterifoorumeissa. Projektien suunnittelussa pyritään huomioimaan yksityisten ja julkisten toimijoiden (ns. public-private partnership) rajapinnat. Tutkimukset ja selvitykset Kehitysteemat: - Myynti ja markkinointiosaaminen - Jakelukanavat - Työterveyshuolto - Toimintaprosessien kehittäminen Viestintä Uudet teknologiat Teknologioiden hyödyntäminen Kuva 4. Hyvinvointiklusterin kehittämisprosessit ja teemat
18 18(31) Kuvassa 4. näkyvien prosesseissa kehittämisen lähtökohtana ovat tutkimukset ja selvitykset ja eri toimenpiteiden hyödyt on oltava ennustettavissa ennalta käsin. Tärkeinä ja lähes kaikkia koskettavina prosesseina nähtiin viestinnän, teknologioiden hyödyntämisen ja uusien teknologioiden tuottamisen edistäminen, kun taas kehitysteemat (myynti ja markkinointi, jakelu, työterveyshuolto ja toimintaprosessien kehittäminen) ovat pääosin yrityskohtaisia ja tarvelähtöisiä toimenpiteitä. Elämyksellisyys koettiin merkittäväksi lisäarvoksi asiakkaalle, kun taas innovatiivisten palveluiden tuottaminen nähtiin keinona tuottaa uusia palvelu- ja tuotekonsepteja. Taulukossa 4. näkyy klusterin ohjelmatason toimintasuunnitelma, jossa toimenpiteet on kuvattu pääpiirteittäin. Merkittävin riski klusterin kehittymiselle on kärsimättömyys ja asioiden ylisuuri hypetys. Kuten aikaisemmin on mainittu, alan niin Suomessa kuin muualla maailmassa odotettavissa oleva kasvu on pidemmällä aikavälillä enemmänkin logaritminen, eli jatkuvasti kiihtyvä, eikä alan kehittymisen toimenpiteiden vaikuttavuutta saisi verrata vakiintuneilla toimialoilla vallitsevan lineaarisen kasvun kriteerien mukaan. Tämän vuoksi riittävä kärsivällisyys alan kehittämiseen laitettujen panosten realisoitumiselle tulevaisuudessa on oleellista. Toisena merkittävänä riskinä on nähtävissä riittävän liiketoimintaosaamisen puute alalle syntyvissä ja siellä jo olevissa yrityksissä. Tulevaisuudessa julkisen palveluntuotannon siirtyy soveltuvilta osin palveluostoiksi, ja tällöin kannattavaan liiketoimintaan pääsevät käsiksi vain ne yritykset, joiden liiketoimintaosaaminen ja sisäiset prosessit ovat riittävän tehokkaita kannattavan toiminnan pyörittämiseen.
19 19(31) Taulukko 4. Klusterin ohjelmatason toimintasuunnitelma Lähihistoria Nykytilanne 2007/03 Lähitulevaisuus Visio 2012 Miksi? Kasvuhalu pieni, riittää kuin itsellä on töitä Teknologian hyödyntäminen vähäistä Kilpailua, ei mielellään yhteistyötä Megatrendit edelleen havaittavissa Kunnat ulkoistavat palveluntuotantoaan Terveydenhuollon kulut kasvavat Yhteistyö ja verkottuminen lisääntyy Toimintamallien leviäminen maakunnallisesti Osa yrityksistä kasvaa, osa lopettaa toimintansa Yksilöiden maksuhalukkuus hv-palveluille kasvaa Tehokas yksityinen palveluntuotanto merkittävässä osassa terveydenhuoltojärjestelmässä ja hyvinvoinnin tuottamisessa Uudet teknologiaratkaisut tehostavat palveluiden tuottamista ja laatua Hyvät toimintamallit levinneet kansallisesti Mitä? W ellness Dream Lab Klemmari (JKL) Useita eri toimijoiden omia hankkeita Klemmari (JKL, Saarijärvi) Työterveyshanke Toimijoiden omat hankkeet loppuneet tai loppumassa Toimintaprosessien kehittäminen maakunnallisesti Osaamishyppy kaikille toimijoille Asiakaskannan laajentaminen, ei pelkästään huonokuntoisille Myynnin, jakelukanavien ja verkostojen kehittäminen Laajoja useiden toimijoiden yrityslähtöisiä kehityshankkeita Maakunnalliset kokonaisuudet Liitännät asumisen ja matkailun palveluntuotantoon vahvoja Miten? Julkinen toimija yritystä projektit, joissa ei toimintaa rahoituksen loppumisen jälkeen Interventio-tyyliset projektit Koulutushankkeet Pilotit Viestintä Hankeportfolion kokoaminen Usean toimijan yhteiset projektipohjaiset hankkeet Verkostoyhteistyö palvelutoiminnassa Liiketoiminta- ja verkostokoulutus Teknologian käytön edistäminen Edistetään toimintaa, jossa maksajana on muu kuin kunta Hankeportfolion aktiivinen johtaminen Rahoituksen kohdistus osumakohtiin Projekteissa liukuma kaupalliseen toimintaan Edistetään toimintaa, jossa maksajana on muu kuin kunta Ketkä? JSP Oy, Jykes Oy, SSYP Oy JAO, JY, JAMK, KSSHP, KESLI, KOSKE, Jykes Oy, SSYP Oy JAO, JY, JAMK, KSSHP, KESLI, KOSKE Maakuntatasolla yhteistyö Yritykset, Koulutusorganisaatiot Yritykset Maakunnalliset toimijat virrat ja tulosmittarit Uudet yritykset Uudet työpaikat Uusi liikevaihto Uudet yritykset Uudet työpaikat Uusi liikevaihto Uudet työpaikat Uusi liikevaihto Vuosikate Uudet työpaikat Uusi liikevaihto Vuosikate
20 20(31) 3.5. Viestintä Koska hyvinvointiklusterin ohjaaminen perustuu visiojohtamiseen, on viestinnän rooli klusterityössä oleellinen. Yhteisen vision tarkoituksena on innostaa ja vahvistaa yhteistä identiteettiä sekä jäsentää eri toimijoiden roolia. Yhteinen visio vähentää myös muutosten aiheuttamaa epävarmuutta. Kaiken klusterin liittyvän viestinnän on tuettava visiota ja sen toteutumista. Klusterin ohjauksessa päämääränä on aina vision toteutuminen. Toimivan klusteriviestinnän edellytyksenä on avoin, rehellinen ja ajantasainen viestintä, jonka tarkoituksena on tukea alan kehitystä. Viestintää käytetään promovointiin jakamalla tietoa liikunnan, terveyden ja toimintakyvyn eri osa-alueista ja keinoista vaikuttaa niihin. Tärkeä osa viestintää on klusterin yritysten ja eri toimijoiden esittely ja niiden toiminnan uutisointi. Tällöin asiakkaiden tietämyksen lisäksi yritysten tuntemus omasta alasta lisääntyy. Viestinnän toteuttamiseen käytetään useita erilaisia kanavia. Osa viestinnän kanavista on klusterille yhteisiä kanavia, joihin kaikki sidosryhmät voivat tuottaa omia sisältöjään ja osa kanavista puhtaasti klusterin ohjaukseen käytettäviä kanavia. Alkuvaiheessa pääviestintäkanavat ovat Humantech News ( Klemmari ( sekä klusterityön aikana kootut postituslistat. Viestinnän suunnittelu toteutetaan tarkempana syksyn 2007 aikana, jolloin yritysten kanssa ideoidaan erilaisia keinoja viestinnän kehittämiseksi. Näitä keinoja voivat olla www-sivustot, markkinointikampanjat valituissa kohderyhmissä hyödyntäen lehtiä, tv:tä tai radiota. Eräänä toimenpiteenä on järjestää hyvinvoinnin teemavuosia, joiden markkinointiin pyritään ottamaan mukaan myös maakunnan päämediat. Viestinnän konkreettiset toimenpiteet: Hyvinvoiva Keski-Suomi sloganin käyttöönotto Yhteiset markkinointikampanjat ja mainosliitteet hyvinvointipalveluiden ja tuotteiden näkyvyyden ja saatavuuden lisäämiseksi Toteutuneiden toimenpiteiden ja tutkimusten tulosten viestiminen Hyvinvoinnin teemavuodet: 2008 Hyvinvointi työssä tai koulussa, 2009 Hyvinvointi kotona, 2010 Hyvinvointi vapaa-aikana, 2011 Ravinto hyvinvoinnin tukena Yrityssenssien ja HP Bazaar kaltaisten tapahtumien järjestäminen
21 21(31) Hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tunnettuuden edistäminen eri viestintäkanavien kautta 3.6. Uudet teknologiat ja niiden soveltaminen Koska teknologia nähdään merkitsevänä tekijänä uusien palveluiden tuottamisessa, on teknologiakehityksen seuranta oleellista. Keski-Suomessa teknologiakehitys on vähäistä, joten on erityisen tärkeää, että klusterin toimijat ovat valmiita kokeilemaan ja omaksumaan myös muualla kehitettyjä uusia teknologiaratkaisuja. Tarkoituksena on kehittää yhteinen toimintamalli riskinhallintoineen, jolla yrityksistä saadaan nopeita uusien toimivien teknologioiden omaksujia. Kokeiluhaluiset palveluyritykset luovat uutta tietoa kehittyvistä asiakastarpeista ja mahdollistavat uusien teknologiayritysten tai -tuotteiden syntymisen maakuntaan. Eräs merkittävistä teknologiavaikutuksista on teknologian rooli yritysten sisäisten ja ulkoisten toimintaprosessien kehittäjänä ja tehostajana. Klusterin ohjauksessa pyritään aktiivisesti edistämään uusien toimivien teknologioiden kokeilua ja hyödyntämistä. Yksi uusista teknologiateemoista ovat eri kohderyhmille suunnatut älykkäät kuntosalit ja liikuntaympäristöt. Älykkäiden ympäristöjen avulla voidaan lisätä hyvinvointiin liittyvien tuotteiden elämyksellisyyttä ja virikkeellisyyttä, esimerkkinä liikunnalliset ja motivoivat pelit ja niiden hyödyntäminen osana matkailua tai ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Tutkimukset ja selvitykset Tutkimusten ja selvitysten tavoitteena on tuottaa uutta ja oleellista tietoa markkinatrendien kehityksestä sekä edistää hyvinvointialan tutkimusten tulosten hyödyntämistä yrityksissä. Markkinatrendien seuranta ja tiedon levittäminen on oleellinen osa yritysten kilpailukyvyn ylläpitämistä. Asiakastiedon kerääminen palvelutoiveista, tarpeista, asenteista ja kokemuksista auttaa alan yrityksiä kannattavan liiketoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Uuden tutkimustiedon luominen ja levittäminen synnyttää uusia ansaintamahdollisuuksia alalle.
22 22(31) Hyvinvointiklusterin valmisteluvaiheessa esiin nousseita ja toteutettavia tutkimuksia ja selvityksiä ovat: Laaja käyttäjätutkimus erilaisten yksilöiden ja perheiden (avioparit, lapsiperheet jne.) toiminnasta, jonka avulla voidaan tunnistaa erilaisia elämisen toimenpiteisiin liittyviä ongelmakohtia ja epäjohdonmukaisuuksia sekä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimus ennaltaehkäisevien työterveysmallien sekä niiden verkostojen arvoketjuista ja ansaintalogiikoista taloudellisesti kannattavien ja asiakkaalle edullisien toimintaprosessien luomiseksi. Yritysten ja kuntien hyvinvointijohtamisen tilanneselvitys Hyvinvointialan markkinaselvitys Keski-Suomessa eri osa-alueilla: työhyvinvointi, liikunta, vapaa-aika Selvitys keskeisten täydentävien hoitojen asemoitumisesta Euroopassa 3.8. Myynti, markkinointi ja jakelu Tavoitetila vuodelle 2012: Hyvinvointialan yrityksillä on Keski-Suomessa yhteisiä kansainvälisiä myyntikanavia ja markkinointirenkaita, jotka hyödyntävät niin yhteistä asiakasrekisteriä kuin eri medioihin tuotettuja markkinointimateriaaleja. Maakunnassa ymmärretään kannustavan kilpailun alalle tuomat hyödyt ja ollaan avoimia markkinoille tuleville uusille innovaatioille, toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Hyvinvointialan yritykset ovat aidosti verkostoituneita ja etsivät aktiivisesti uusia toimintamalleja ja kumppaneita toimintansa kehittämiseksi. Asiakas- ja käyttäjätarpeiden ymmärtäminen on tärkeää niin tuotekehityksen ja tuotteistamisen kuin markkinoinninkin onnistumisen suhteen. Tuotteita ja palveluita, jotka eivät täytä jotakin asiakastarvetta on hankala myydä ja markkinoida onnistuneesti. Myynnin ja markkinoinnin on puolestaan ymmärrettävä mitä asiakastarpeita myytävät tuotteet ja palvelut täyttävät. Maakunnan hyvinvointialan yrityksillä kuten kaikilla pk-yrityksillä on usein puutteita liiketoimintaosaamisessa ja tällä alalla pääasiassa jakelujärjestelyissä sekä myynti- ja markkinointiosaamisessa. Näiden osaamisten kehittäminen tapahtuu useilla eri toimenpiteillä, joista käytännön myynti- ja markkinointikoulutus on jo suunnitteluvaiheessa. Tämä toimenpide
23 23(31) auttaa suoraan käytännön myyntitoimenpiteiden osaamisessa eikä liiku vain teoriatasolla. Osaamisen lisääntyessä koulutusta olisi hyvä suunnata uudelleen myyntiin ja markkinointiin liittyvien strategisen tason liiketoimintaosaamisen tarpeisiin. Yritysten pienen koon vuoksi niiden markkinoinnin näkyvyys ja sen vaatima panos ei ole taloudellisesti kovinkaan kannattavaa. Tämän ongelman ratkaisuksi on suunniteltu yhteisten jakelu- ja markkinointikanavien rakentamista. Näistä kanavista Klemmari-palvelu on jo käytössä. Lisäksi yritysten välillä pyritään rakentamaan verkostokumppanuuksia, jolloin yritykset voivat myydä ja markkinoida yhteistä kokonaispalvelua ja näin saada synergiahyötyjä. Toimivan verkostokumppanuuden vaatimuksena on kuitenkin yrityskohtaisten palveluiden tuotteistaminen ja paketoiminen helposti ostettavaksi kokonaisuudeksi. Ostettavuus edistyy viimeistään hyvinvointi- ja palveluseteleiden käytön leviämisen jälkeen, mutta edellyttää kuitenkin yrityksiltä tuotteistettuja palvelutuotteita. Markkinapaikkana maakunnassa sijaitsevat matkailukohteet puolestaan tarjoavat tulevaisuuden mahdollisuuden esimerkiksi luontoliikunnan ja erilaisten hoito- ja hyvinvointipalveluiden tuottajille. Myös klusterin omalla viestinnällä on tärkeä ja näkyvä rooli yritysten markkinoinnin kannalta. Viestinnän rooli korostuu entisestään jos suunnitelmat alan yhteisen asiakasrekisterin ja kanta-asiakasohjelman rakentamisesta toteutuvat. Yksittäisiä jakelun, myynti- ja markkinointiosaamisen kehittämisen toimenpiteitä ovat: Hyvinvointiseteli -järjestelmän tuottaminen Asiakkaiden motivointi- ja porkkanajärjestelmän kehittäminen Myynti-/markkinointiosaaminen o Osa koulutuksesta kaikille yhteistä, osa yrityskohtaista o Toteutuspilotti yhteistyössä JAMK:in ja yritysten kanssa (keskittyy käytännön asioihin kuten myyntipuheluihin jne.) Yhteisen asiakasrekisterin luominen/hankkiminen (esim. verkkopalveluna selaimella käytettävä) Maakunnallinen kanta-asiakasohjelma Vapaiden asiakaspaikkojen seurantajärjestelmä eri ryhmille (liitäntä asiakasrekisteriin) o Perhekodit o Sairaan lapsen kotihoito o Kotisairaanhoito
24 24(31) o Kotipalvelut o jne. Uudet markkinointi- ja myyntipaikat, kuten matkailukohteet Yritysten, seurojen ja yhdistysten yhteistyö hyvinvointituotteiden markkinoinnissa (esiselvitys käynnissä) 3.9. Työterveyshuolto Tavoitetila vuodelle 2012: Keski-Suomessa toimii Kela-korvattavuuden ansainnut terveyttä edistävä ja ohjaava kokonaisvaltainen yrityksistä koostuva työterveysverkosto, jonka palveluja voidaan ostaa yritysten tarjoamilla hyvinvointiseteleillä. Työterveyshuolto on viime aikoina noussut yhdeksi hyvinvointialan merkittävimmistä mielenkiinnon kohteista. Syynä tähän voidaan pitää sitä, että työterveysalalla asiakkaiden kustannushyöty on helpommin todennettavissa eikä uusien toimintatapojen ja muutosten toteutuminen kestä niin pitkään kuin julkisen työterveys- ja terveydenhuollon puolella. Kustannusvaikutusten tunnettuuden lisäännyttyä on asiakkaiden maksuvalmius kasvanut ja näin nostanut toimialan houkuttelevuutta liiketoiminnan näkökulmasta. Työterveyshuollon toiminnan painopisteen siirtyessä yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, tarvitsee toimiva laaja-alainen työterveyshuolto useista eri alojen ammattilaisista koostuvan osaamisen. Minkään yksittäisen työterveystoimijan ei ole kannattavaa pitää näitä ammattilaisia omalla palkkalistallaan, vaan toiminta kannattaa pyörittää verkoston avulla. Oleellista toiminnassa onkin sellaisten avoimien yritysverkostojen synnyttäminen ja rakentaminen, jotka tarjoavat ansaintamahdollisuuden kaikille osallistujille. Mukana verkostossa voi olla esimerkiksi työnohjaus-, liikunta- ja terveyskonsultteja, eri lääketieteen osa-alueiden asiantuntijoita, liikuntapalvelujen tarjoajia jne. Ollakseen kannattavaa, on verkoston toimintaprosesseja tutkittava ja kehitettävä sekä pystyttävä havainnollistamaan tehokkaan, yksilön tarpeet huomioon ottavan ja ennaltaehkäisevän toiminnan kustannusvaikuttavuus. Ensimmäistä työterveyshuoltoon keskittyvää palveluverkostoa on koottu alan yritysten toimesta ja toiminnan pilotointi alkaa syksyn 2007 aikana. Eräänä pilotoinnin päämääränä on selvittää ko. verkostoon liittyvä arvoketju ja sen ansaintalogiikka. Myös
25 25(31) yksilön motivointikeinot ja porkkanat ovat oleellisessa osassa asiakkaan riittävän sitoutumisen ja toimenpiteiden tuoman hyödyn saavuttamiseksi Toimintaprosessien kehittäminen Tavoitetila vuodelle 2012: Keski-Suomen hyvinvointiyritykset tekevät kannattavaa liiketoimintaa kehittyneiden ja tehokkaiden toimintaprosessien ansiosta. Yritykset hyödyntävät teknologiaa sisäisten prosessiensa automatisoimiseksi ja kykenevät tuottamaan korkealaatuisempia palveluita asiakkaalle Yksityisen palvelutuotannon oletetaan olevan julkista palveluntuotantoa tehokkaampaa. Tämä oletus pitää paikkansa vain jos yksityisten palveluntuottajien toimintaprosesseja saadaan yrityskohtaisesti tehokkaammiksi. Tehokkuuden lisäys voi tapahtua joko teknologiaa hyödyntämällä esimerkiksi toiminnan ohjauksen ja automatisoitujen laskutusjärjestelmien avulla tai luomalla uusia kannattavan liiketoiminnan mahdollistavia toimintamalleja. Toimintaprosessien kehittäminen kohdistuu aina yksittäisten yritysten sisäisten prosessien kehittämiseen, vaikka lopputuloksena olisikin laaja yhdessä toimiva yritysverkosto. Verkostomaisen toiminnan leviäminen mahdollistuu vain jos verkostojen ansainta-, liiketoiminta- ja toimintamallit ovat järkeviä ja kannattavia. Usein tämä vaatii yhteisiä tietojärjestelmiä, jotka ovat välttämättömiä toiminnasta aiheutuvien transaktiokustannusten minimoimisessa. Prosessien kehittämisessä lopullisena päämääränä on saada yritykset kehittämään itse omaa toimintaansa järkevämmäksi sekä jakamaan kokemuksiaan toimintansa kehittämisen aikaisista onnistumisista ja virheistä. Alkuvaiheessa tämä vaatii kuitenkin ns. kriittisen massan aikaansaamista yritysten ulkopuolelta tulevan koulutuksen ja konsultoinnin avulla, ennen kuin tieto voi levitä eteenpäin.
26 26(31) Pilotit Hyvinvointiklusterin ensimmäisiksi toimenpiteiksi nimettiin klusterityön aikana esiin tulleet ja jo käytännön suunnitteluvaiheeseen edenneet projektit: Myynti- ja markkinointikoulutus (syksy ) Osallistujat: JAMK (päätoteuttaja), Jykes, yritykset Tavoite: Pilotissa kehitetään uudentyyppinen yrityslähtöinen myynti- ja markkinointikoulutus, jonka tapaista toimintaa voidaan tarjota eri klustereihin kuuluville yrityksille. Aluksi koulutus kuitenkin pilotoidaan hyvinvointialan yrityksien kanssa. Ideana on käydä läpi käytännön tasolla myynnin ja markkinoinnin eri tilanteita, esimerkiksi myyntipuheluita, esitteiden sisältöjä jne. Toteutusmallissa osa koulutuksesta on kaikille yhteistä teoriataustaa ja osa yrityskohtaista koulutusta. Koulutuksen tarkka toteutustapa suunnitellaan yhdessä yritysten kanssa. Klemmari 2.0 (kesä ) Osallistujat: Jykes (päätoteuttaja), yritykset Tavoite: Hankkeessa tuotetaan Klemmari-palvelun uusi parannettu versio. Klemmari 2.0:ssa palvelujen löytäminen on helpompaa ja tavoitteena onkin uuden version avulla parantaa Klemmari-konseptin näkyvyyttä ja toimivuutta. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on tuottaa Klemmariin sisäiset hyväksyntäkriteerit, jolloin sen kautta palvelujaan markkinoivien yritysten toiminnan laatu on riittävää vastaamaan julkisen terveydenhuollon asettamiin vaatimuksiin. Työterveyden verkostopilotti (syksy ) Osallistujat: PlusTerveys (päätoteuttaja), Visita, Debaatti, FinnCoach, Kuntosydän, Helena Pohjanvirta, Marjatta Vester, KuntoKompassi, PuistoKlinikka, CorusFit, Jyväskylän Röntgenpalvelut, Kuntokeskus Positive, Jykes (tuki), Jamk (tuki), Jy (tutkimus) Tavoite: Hankkeen tavoitteena on synnyttää yhteistyöverkosto ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja työterveyshuollon palvelukokonaisuuksien tuottamiseen. Hankkeen aikana selvitetään arvoketjun määräytymiseen vaikuttavat tekijät sekä pyritään rakentamaan kannattava toimintamalli ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle.
Keski-Suomen hyvinvointiklusteri. 19.6.2006 Aki Karjalainen
Keski-Suomen hyvinvointiklusteri 19.6.2006 Aki Karjalainen Tavoitteet Alan yritysten liikevaihto kasvaa nykyhetkeen verrattuna 2,5 - kertaiseksi vuoden 2012 loppuun mennessä, kasvun painottuessa vuosien
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotLAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY
LAHDEN TIEDE- JA YRITYSPUISTO OY Riitta Vesala Hyvin Voiva Päijät-Häme - uusia haasteita ja mahdollisuuksia Luovat ja toiminnalliset menetelmät hyvinvointialalla seminaari 28.3.2007 HYVINVOINTIALAN RAKENNEMUUTOKSEN
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotKeski-Suomen yliopistotasoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamiskeskus. Tapani Mattila
Keski-Suomen yliopistotasoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamiskeskus Tapani Mattila 22.9.2017 Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotOulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotM A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotProjektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotHuippuostajia ympäristöpalveluihin
Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotSosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä
Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä
Lisätiedotyritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013
Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotValio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista
Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa
Lisätiedot01.09.2015 Mia Lindberg
01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotYksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään
Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotJulkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta
Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotHyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä
Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä
LisätiedotPalvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.
Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
Lisätiedot- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi
- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän
LisätiedotInnovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla
Innovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla 2016-2017 pilotoidaan konkreettisesti innovaatioseteliä pkyritysten kanssa yhteistyössä rakennetaan digitaalinen palvelualusta seteleiden hakemiseksi, myöntämiseksi
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotTervetuloa kokeilemaan!
Tervetuloa kokeilemaan! MeUskaltajat-verkoston Tarinapaja: Kokeileva ja kokemuksellinen kehittäminen Jari Koskinen Toimitusjohtaja *)Kriittiset menestystekijät: Missä on onnistuttava, jotta edistämme ensi
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotStr at Mar k : Str at e g i n e n
Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotPharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija
Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa
LisätiedotHYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotSosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto
Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotTERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö
TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista
LisätiedotHankkeen lähtökohtia ja teemoja
Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali
LisätiedotNyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto
Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 1 Kuntaliiton strategia Perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja
LisätiedotKUKA. Helsinki Forum Virium Helsinki, (Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto) Oulu Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, (BusinessOulu)
WWW.COHEWE.EU KUKA CoHeWe-hanke kuuluu 6Aika-ohjelmaan. Hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta, jota kanavoi Uudenmaan liitto CoHeWe-hankkeessa on seitsemän toteuttajaa neljästä kaupungista.
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
LisätiedotMULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotKeski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso
Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula
LisätiedotHYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotFiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotInnovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
LisätiedotSoteuttamo 2.0 työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta
Soteuttamo 2.0 työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on omalta osaltaan mahdollistaa hyvinvoinnin kasvu ja hyvän elämän eväät Suomessa Hyvinvointia tukevat
Lisätiedot