Mikä muotoilussa maksaa? seminaarin satoa

Transkriptio

1 Ville-Matti Vilkka Mikä muotoilussa maksaa? seminaarin satoa Muotoiluinstituutin täydennyskoulutus järjesti huhtikuussa seminaarin, jossa oli tarkoitus pohtia muotoilun ja rahan suhdetta. Alustusten teemat vaihtelivat kuluttamisen teemoista koulutuksen kautta tuotteen suunnittelun kysymyksiin. Vaikka itse rahakysymys jäikin varsin vähälle huomiolle nousi seminaarissa esiin monia muotoilun kannalta tärkeitä asioita. Esineiden arvosisältö Markkinointisemiootikko Vaula Norrena aloitti seminaarin nostamalla muotoilun esiin arvokysymyksenä. Hänen mukaansa ihmiset löytävät itsensä tuotteiden kautta. Muotoilu personoi esineet ja antaa niille funktion lisäksi emotionaalisen latauksen. Näin samaa funktiota palveleva esine eri näköisenä korostaa käyttäjänsä kulloistakin mielialaa tai elämäntilannetta. Esineen kohdalla Norrenan mukaan ei enää kysytä kuinka esine palvelee minua vaan kuinka esine sopii minulle. Esineitä valittaessa kuluttaja etsii itsensä näköisiä esineitä, jotka vahvistavat hänen identiteettiään. Norrenan sanoin esineet järjestävät elämäämme ja ympäristöämme merkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Esineiden muotoilu erottaa ne toisistaan ja luo niistä näin eri arvoisia. Kuluttaja valitsee omien arvojensa mukaisia esineitä. Norrenan mukaan tämä valitseminen ei ole järkiperäistä vaan pikemminkin yleisen arvoilmapiirin mukaista. Hänen mukaansa jokainen aikakausi tuottaa omanlaistaan muotoilua. Kovat arvot näkyvät nousukauden esineissä ja toisaalta lama näkyy pehmenevinä muotoina. Näin esineet välittävät ja kuljettavat arvoja ihmisten elämään. Muotoilijoille Norrena antoi evästykseksi ajatuksen, että designiin tulisi tiivistyä kohderyhmän historia, sosiaalinen struktuuri, moraali ja näkemys tulevaisuudesta. Hänen mukaansa näiden ei tarvitse olla harmonisessa suhteessa vaan tuote voi olla myös ristiriitainen kuin elämä itse.

2 Erityisesti tuotteiden markkinoinnissa tämä tuleekin esiin. Esimerkiksi maito on yhtä aikaa korkean teknologian tuottama funktionaalinen elintarvike mutta myös puhdas ja luonnollinen. Samoin on myös Levi s - tuoteperheen kanssa, univormu ja yksilöllisyys tuodaan yhtä aikaa esiin. Muotoilusta puhuessaan Norrena hehkutti sen puolesta, että muotoilu on nykyisessä maailmassa tullut korvaamaan sitä kaikkea, minkä väitetään puuttuvan. Intuitio, leikittely, tunteet sekä niiden kautta tapahtuvat tavaravalinnat antavat ihmisille tilaa järkevyyttä korostavassa maailmassa. Muotoilusta tulee yhä enemmän valintakriteeri jolloin esineiden suunnittelun lähtökohdat eivät ole enää ole funktionaalisia tai järkiperäisiä. Norrenan mukaan ennen oli tärkeää tuottaa toimivia ja tehokkaita esineitä, joiden käyttäjään suhtauduttiin kuin vähä-älyiseen. Nyt tuotteen tärkeitä ominaisuuksia ovat sen merkitys oman elämän rakentajana ja käyttäjälähtöisyys. Esineiden tulee palvella ihmisten arvomaailmaa kaikilla tasoilla. Muotoilu kilpailutekijänä Timo Helenius (Manager, Trade Marketing, Nokia Mobile Phones) jatkoi oikeastaan siitä mihin Norrena jäi. Hän konkretisoi Nokian näkökulmasta kuluttajan ja muotoilun suhdetta. Hänen mukaansa tuotteen kannalta on olennaista kaikki, mikä on sen ympärillä. Pakkaus, lisälaitteet, myymälän sisustus ja markkinointi ovat olennainen osa tuotetta. Lisäksi tuotteella pitää olla sukunäköä suhteessa saman tuotemerkin muihin tuotteisiin. Heleniuksen mukaan tuotteiden täytyy myös jatkuvasti uudistua ja kehittyä käytettävyyden ehdoilla. Hän muistutti kuitenkin, että tuote täytyy voida myös valmistaa. Muotoilun merkityksen Helenius nosti esiin yhtenä tärkeänä markkinointia edistävänä tekijänä. Hänen mukaansa kaikki asiakasryhmät ovat tutkimuksissa pitäneet muotoilua tärkeänä matkapuhelimen valintakriteerinä. Lopuksi Helenius toi esiin, kuinka muotoilusta tulee entistä tärkeämpi kilpailutekijä tulevaisuudessa, jolloin ihmiset eivät enää hanki ensimmäistä puhelintaan vaan hankkivat uusia. Erot eri valmistajien

3 puhelinten teknisissä ja käytöllisissä ominaisuuksissa pienenevät, jolloin muotoilun merkitys tulee kasvamaan. Tässä mielessä muotoiluun panostaminen kannattaa. Muotoilulla menestykseen Tutkija Inari Holttinen Muotoilun tutkimuslaitokselta toi keskusteluun, kuinka tärkeää yritysten olisi muotoilun keinoin ostaa kuluttajan sydän. Yritykset eivät voi enää tuudittautua ajatukseen suojatuista markkinoista ja uskollisista asiakkaista. Maailma muuttuu kokoajan pienemmäksi ja avoimemmaksi mutta samalla myös tarjonnan määrä kasvaa, niin yritysten kuin tuotteidenkin. Tällöin muotoilu on yksi keino erottautua. Holttisen mukaan yrityksille on elintärkeää tunnistaa toimintaympäristönsä merkit ja kyetä hallitsemaan mediaa. Hyvä tuote ei riitä, sillä on oltava myös julkisuusarvo. Kuluttajat ovat hänen mukaansa myös entistä kärsimättömämpiä tuotteen ominaisuuksien suhteen. Tuotteen pitää aueta nopeasti kuluttajalle, mikä on omiaan korostamaan muotoilun merkitystä. Muotoilun tutkimuslaitoksen, jota Holttinen edusti, tehtävänä on tuottaa muotoilutietoa asiakkailleen. Markkina-analyysit, brandi-identiteettien kartoitukset ja erilaiset testaukset tuottavat tietoa, jonka tarkoituksena on kohentaa yritysten kilpailukykyä. Tutkimukset räätälöidään aina yrityksen tarpeiden mukaan, jolloin kysymykseen tutkimuksen kustannuksista on vaikea vastata. Holttisen mukaan kysymys ei kuitenkaan ole kokonaisuudessa kovin suurista summista. Esimerkiksi brandianalyysien hinta on kymmenestätuhannesta ylöspäin, tavallisemmin kuitenkin viidenkymmenen ja sadantuhannen välillä. Tutkimuksissa käytetään tavallisesti asiakasraateja, asiantuntijoita ja kehityskeskusteluja yrityksen kanssa. Mitä muotoilija tekee? Muotoilija Pekka Toivanen toi ammattimuotoilijan näkemyksenä keskusteluun omassa esityksessään kaksi teesiä. Ensimmäisen mukaan muotoilusta maksetaan liian vähän eikä tiedetä, mitä muotoilijan kanssa

4 voisi tehdä. Toisessa teesissään hän näkee, että ensimmäisen teesin pessimismi on korjaantumassa. Muotoilu on nousemassa arvossaan niin, että siitä maksetaan liikaa. Tilanne syntyy silloin, kun ei tiedetä mistä muotoilussa oikeastaan pitäisi maksaa. Hyvää muotoilupalvelua ei ehkä osata erottaa huonosta. Toivasen mukaan muotoilijan työ on hyvin vaikeasti hahmottuva kokonaisuus, mitä ei edesauta muotoilijan työhön liitetyt käsitteet kuten ideoija, lisäarvon tuottaja, brandin rakentaja, käytettävyys, kierrättäjä, yllättäjä, provosoija tai suunnitelman täydellistäjä. Kun lisäksi sama muotoilija voi saada tehtäväkseen niin hammasharjan kuin autonkin suunnittelun paljastuu muotoilun laadullinen puoli. Muotoilukoulutuksessa tämä ongelma on Toivasen mukaan vähitellen oivallettu. Hyvään lopputulokseen pääsee erikoistumalla, mitä on jo alettu toteuttaa. Esimerkkinä hän nosti esiin Lahden muotoiluinstituutin pakkaussuunnittelun koulutuksen. Paineita erikoistumisen suuntaan Toivanen löytää myös tulee yritysten suunnalta, joiden ympärillä alkaa pyöriä monenlaista muotoilu-alkuista ammattilaista kuten muotoiluostajia, muotoilustrategeja tai muotoilumarkkinoijia. Erikoistuminen voi olla Toivasen mukaan myös urautumista. Muotoilija menettää urautuessaan kykynsä keksiä ja yllättää kuin laulaja äänensä. Tämän vuoksi laatua on myös hypätä muotoilutehtävästä toiseen. Toivanen näkee muotoilijan työn hyvin kokonaisvaltaisena. Hyvällä muotoilijalla on kyky astua sisään siihen kenttään, jossa tuotetta käytetään ja toisaalta sinne, missä sitä valmistetaan. Muotoilu ei ole tiedon varassa toimimista vaan aktiivista havainnointia ja kokeilua aidoissa tuotanto- ja käyttötilanteissa. Tärkeää muotoilijan työstä on Toivasen mukaan ymmärtää, että muotoilijan tehtävä on palvella asiakasta oman erityisen osaamisensa kautta. Lisäksi Toivanen muistutti, että muotoiluun sijoittaminen ei ole mikään oikotie yrityksen menestykseen, koska markkinat ovat hyvin arvaamattomia. Tähän liittyy selvä riski. Mutta Toivasen mukaan usein

5 riskin kantaa muotoilija, sillä muotoilusopimukset tehdään tavallisesti rojalti-perustaisiksi. Kallista koulutusta? Muotoiluinstituutin koulutusjohtaja Liisa Tiirola-Santala toi omassa alustuksessaan esiin muotoilukoulutuksen kustannukset. Opiskelijaa kohden kustannukset vaihtelevat varsin paljon koulutuspaikasta riippuen. Esimerkiksi Taideteollisessa korkeakoulussa Tiirola-Santalan laskelmien mukaan muotoilijan koulutus maksaa noin ja Muotoiluinstituutissa noin Hänen mukaansa muotoilijakoulutus on ammattikorkeakoulututkinnoista kalleimmasta päästä, mutta sille löytyy myös syynsä. Syyt löytyvät Tiirola-Santalan mukaan oppimisprosessin luoteesta, jossa korostuu aito yksilöllisyys, ongelmanratkaisukyky, oivallus ja pyrkimys samanlaisen sijasta erilaiseen. Jotta tämä voisi toteutua on oppilasryhmien oltava pieniä. Opetus ei muotoilukoulutuksessa perustu kirjoista oppimiseen vaan taidon oppimiseen aidoissa toiminnallisissa ympäristöissä, jolloin muun muassa laiteympäristön on oltava toimiva. Myös ulkopuolisten asiantuntijaopettajien käyttö on tämänkaltaisen oppimisprosessin kannalta välttämätöntä. Visioinnin välttämättömyys Viimeisenä alustajana esiintyi Muotoiluinstituutista teolliseksi muotoilijaksi valmistunut Arttu Salovaara (Design Manager, Benefon Oyj). Hän pohti alustuksessaan visioinnin merkitystä tuotekehityksen osana. Visioinnin merkitys on Salovaaran mukaan kahtaalla. Toisaalta se tukee yrityksen julkisuuskuvaa sekä stimuloin yritystä sisäisesti ja toisaalta visiointi tuottaa tuotemäärittelyjä ja tietoa käyttäjäkeskeistä suunnittelua varten. Salovaaran mukaan yrityksen kannattaa sitoa rahaa konseptuaaliseen suunnitteluun. Konseptisuunnittelu tukee varsinaisia tuotesuunnitteluprojekteja tuottamalla tietoa niitä varten. Lisäksi riskit ovat tässä vaiheessa vielä varsin pieniä. Samalla yrityksessä voidaan ennakoida teknologian kehitystä ja varautua siihen.

6 Salovaara esitti myös näkemyksiään muotoilijan toiminnan vahvuuksista ja haasteista. Hänen mukaansa muotoilija erityinen vahvuus on visuaalisessa osaamisessa, sillä kaikki ymmärtävät sitä visuaalista kieltä. Lisäksi muotoilijan vahvuutena on kokonaisuuksien hallinta, joka tarkoittaa materiaalisen ja toiminnallisen kentän hallintaa. Haasteena hän näki muotoilijan businesosaamisen. Muotoilijan on myös ymmärrettävä entistä paremmin liiketoiminnan merkitys osana muotoiluosaamista. Lopuksi Salovaara heitti haasteen myös yrityksille, joiden olisi syytä myös ymmärtää muotoilijan mahdollisuudet osana yrityksen strategista toimintaa.