Kalenoja, Hanna. Kansi: suunnittelu Roihu Creative Oy, valokuva Petri Kovalainen

Transkriptio

1

2 Kalenoja, Hanna. Tampereen keskustan pysäköintitutkimus / Hanna Kalenoja. - Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen kaupunki, Tampereen Pysäköintitalo Oy, Tiehallinto, s.- ISBN UDK Kansi: suunnittelu Roihu Creative Oy, valokuva Petri Kovalainen

3 Tampereen keskustan pysäköintitutkimus Tiivistelmä Pysäköintijärjestelyt vaikuttavat kaupunkikeskustan vetovoimaan, liikenteen sujuvuuteen ja keskustaan tehtävien matkojen kulkutapavalintoihin. Tampereen keskustan pysäköintitutkimuksessa tavoitteena oli tuottaa tietoa keskustapysäköinnistä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hankkeessa on toteutettu autoilijoille suunnattu pysäköintihaastattelu sekä haastateltu elinkeinoelämän edustajia sekä liikenteen ja maankäytön suunnittelijoita. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin pysäköintipaikkojen määrää ja ominaisuuksia ja pysäköintivirheiden tapahtumapaikkoja. Tampereen keskustassa on noin julkista pysäköintipaikkaa. Noin 44 % paikoista sijaitsee pysäköintilaitoksissa, noin 42 % kadunvarsilla ja noin 14 % erillisalueilla. Noin 80 %:ssa paikoista pysäköinti on maksullista. Yleisin pysäköintimaksu kadunvarsilla on 1 e/h, jonka osuus on noin 60 % kadunvarsipaikoista. Noin 14 %:ssa kadunvarsipaikoista pysäköinti maksaa 2 e/h ja 20 %:ssa 0,5 e/h. Pysäköintitaloissa pysäköinti maksaa 0,5-2 e/h. Noin 10 %:ssa pysäköintipaikoista pysäköinti on sallittu pysäköintikiekolla. Kiekkopaikat sijaitsevat maksualueiden reunamilla ja niiden lähistöllä on useimmiten kokonaan rajoittamattomia ja maksuttomia paikkoja, joita keskusta-alueella on kaiken kaikkiaan noin 900. Rajoittamattomat paikat ovat päivisin pääosin pitkäaikaisen työmatkapysäköinnin ja iltaisin asukaspysäköinnin käytössä. Tampereen keskustan pysäköintitutkimuksessa selvitettiin mm. paikkatarjontaa pysäköintipaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä pysäköintitottumuksia pysäköintipaikan hakuliikennettä pysäköinnin kannalta ongelmallisia kohteita tuloreittejä keskustan tyytyväisyyttä pysäköintijärjestelyihin Noin 47 % keskustaan pysäköineistä autoilijoista oli ostosmatkalla ja noin 21 % työ- tai työasiointimatkalla. Tavarataloihin ja kauppakeskuksiin matkalla ja työmatkalla olleet pysäköivät useimmin pysäköintilaitoksiin. Kadunvarsipysäköinti on yleisintä pankkeihin ja virastoihin, erikoisliikkeisiin ja vierailupaikkoihin suuntautuneilla matkoilla. Pysäköinti oli myös kalleinta pankkeihin ja virastoihin suuntautuneilla matkoilla, joilla autoilijat maksoivat pysäköinnistään keskimäärin 1,1 e/h. Keskustapysäköinneissä korostuvat lyhyet alle tunnin mittaiset pysäköinnit. Noin puolet pysäköinneistä oli pituudeltaan alle tunnin mittaisia ja noin neljännes alle puolen tunnin mittaisia. Noin 7 % pysäköinneistä oli lyhyitä alle 10 minuutin pysäköintejä. Noin 13 % pysäköinneistä oli pitkiä yli 6 tunnin pysäköintejä. Noin 55 % pysäköintitaloihin ja noin 70 % kadunvarsille pysäköineistä aikoi käydä vain yhdessä määränpäässä samalla pysäköinnillä. Pysäköintitalot ohjaavat keskustassa asioivia poikkeamaan samalla pysäköinnillä useassa määränpäässä, kadunvarsilla sen sijaan on tyypillistä siirtää auto lähemmäs seuraavaa määränpäätä. Pysäköintipaikan valintaan vaikuttaa eniten kävelyetäisyys määränpäähän. Kadunvarsilla tärkeitä tekijöitä olivat myös vapaiden paikkojen saatavuus ja pysäköinnin hinta. Pysäköintitaloissa valintaan vaikuttivat paikalle ajamisen helppous ja muut syyt, kuten pääsy suojaan sadesäältä ja pysäköinnin maksaminen jälkikäteen, jolloin pysäköintiaikaa ei tarvitse ennakolta tietää. 1

4 Sisältö Pysäköinti osana liikennejärjestelmää... 3 Pysäköintipaikkojen määrä Tampereen keskustassa... 4 Pysäköintilaitokset... 5 Maksulliset kadunvarsipaikat ja erillisalueet... 6 Pysäköintikiekolla rajoitettu pysäköinti... 7 Rajoittamattomat ja maksuttomat paikat... 8 Kadunvarsien asukaspysäköintijärjestelmä... 8 Keskustan pysäköintihaastattelut... 9 Matkustajien määrä pysäköineissä autoissa... 9 Matkojen tarkoitus Pysäköinnin hinta Pysäköinnin pituus Samalla pysäköinnillä yhteen vai moneen kohteeseen? Vastaajien lähtöpaikka Keskustaan tuloreitti Pysäköintipaikan valintaperusteet Pysäköintiopastusjärjestelmän käyttö Tyytyväisyys pysäköintijärjestelyihin Tampereen keskustassa Pysäköintivirhetutkimus Toimenpiteitä pysäköintijärjestelyjen kehittämiseksi

5 Pysäköinti osana liikennejärjestelmää Pysäköinti on tärkeä kaupunkikeskustan vetovoimaan, keskustan liikenteen sujuvuuteen ja keskustaan tehtävien matkojen kulkutapavalintoihin vaikuttavista tekijä. Liikennejärjestelmän suunnittelun kannalta pysäköinti on keskeinen osatekijä pysäköintipaikkojen tarjonnalla, sijoittelulla ja hinnoittelulla voidaan vaikuttaa keskustaan tulevien matkojen määrän ja kulkutavan lisäksi mm. kaupunkikuvaan, asumisympäristön viihtyisyyteen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, huoltoliikenteen edellytyksiin, liikenteen sujuvuuteen ja ilman laatuun. Keskusta-asumisen ja elinkeinoelämän kannalta pysäköintipaikkatarjonnan tulisi olla riittävää. Toimivan pysäköintipolitiikan tavoitteina ovat mm. pysäköintipaikkaa hakevan liikenteen määrän vähentäminen, alueiden saavutettavuuden parantaminen, kaupunkitilan tehokkaampi käyttö, pakokaasupäästöjen, melun ja energiankulutuksen vähentäminen sekä kaupan palvelujen houkuttelevuuden lisääminen. Pysäköintijärjestelyillä on alueellisia ja paikallisia vaikutuksia, joista osa on välittömiä ja osa seurausluonteisia pitkällä aikavälillä toteutuvia vaikutuksia. Kaupunkikeskustan pysäköintijärjestelyt vaikuttavat merkittävästi keskustan sisääntuloteiden liikennemääriin ja heijastuvat myös valtakunnallisen pitkämatkaisen ja muun seudullisen liikenteen sujuvuuteen. Pysäköinnin osatekijöitä paikkojen lukumäärä paikkojen sijainti hinnoittelu aikarajoitukset opastusjärjestelmä maksujärjestelmä asukaspysäköinti autopaikkanormit Tampereen keskustan pysäköintitutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa keskustapysäköinnistä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä pysäköintijärjestelyjen vaikutuksesta keskustan läpikulku- ja ohitusreittien liikennemäärään. Hankkeessa on toteutettu laaja kenttä- ja haastattelututkimus, jolla on selvitetty pysäköinnin määrää ja laadullisia ominaisuuksia, kuten pysäköintiaikaa, matkan tarkoitusta, ajoneuvojen henkilölukua, pysäköinnin toistuvuutta, pysäköinnin ennalta suunnittelua ja pysäköintitottumuksia. Tavoitteena on toisaalta ollut tuottaa perustietoja pysäköinnin operatiiviseen suunnitteluun ja toisaalta lähtötietoja pysäköinnin strategiseen suunnitteluun, joka kytkeytyy laajemmin liikennejärjestelmän suunnitteluun keskustassa ja koko kaupunkiseudulla. Hanke on toteutettu Tampereen kaupungin, Tiehallinnon, Tampereen Pysäköintitalo Oy:n ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Raportin on laatinut erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitokselta. Tämän lyhennelmäraportin lisäksi hankkeesta on laadittu laajempi tutkimusraportti, joka on julkaistu TTY:n julkaisusarjassa. 3

6 Pysäköintipaikkojen määrä Tampereen keskustassa Pysäköintipaikkojen määrä ja ominaisuudet inventoitiin koko keskustaalueella helmikuussa Tampereen keskustassa on yhteensä julkista pysäköintipaikkaa, joista noin 44 % on pysäköintilaitoksissa, 42 % kadunvarsilla ja 14 % erillisalueilla. Tampereen keskustassa on noin julkista pysäköintipaikkaa. Noin 80 % keskustan pysäköintipaikoista on maksullisia paikkoja ja noin 10 % pysäköintikiekon käyttöä edellyttäviä paikkoja. Keskustassa on rajoittamattomia ja maksuttomia julkisia pysäköintipaikkoja noin 880, eli noin 9 % kaikista paikoista. 7 6 Massun parkki 5 9 P-Keskusta P-Plevna 1 P-Frenckell 2 Stockmann P-Asema 8 3 Sokos P-Hämeenpuisto 4 P-Koskikeskus P-Tullintori P-Tulli 10 Noin 44 % paikoista sijaitsee pysäköintitaloissa, noin 42 % kadunvarsilla ja noin 14 % erillisalueilla. Keskustan kadunvarsipaikoista noin 60 %:ssa pysäköinti on maksullista. Kadunvarsilla on yhteensä 164 lippuautomaattia. Tampereen keskusta on pysäköintitutkimuksessa rajattu Mariankadun, Ratinan sillan ja Tammelan puistokadun rajaamalle alueelle. Keskusta on jaettu tutkimuksessa 10 osa-alueeseen. Kuvassa on esitetty myös pysäköintilaitosten (sininen neliö), pysäköintimaksuautomaattien (punainen piste) ja pysäköintialueiden sijainti keskustassa. Pysäköintikiekolla aikarajoitettuja pysäköintipaikkoja keskustassa on noin Rajoittamattomia ja ilmaisia pysäköintipaikkoja keskustassa on noin 900. pysäköintilaitos 44% erillisalue 14% invapaikka 0,5 % kadunvarsialue 42% invapaikka 0,5 % vapaa pysäköinti 9% P-kiekko 10% pysäköinti kielletty osan vuorokaudesta tai asukaspysäköinti 2% maksullinen P 78% Keskustan julkisten pysäköintipaikkojen jakautuminen erityyppisiin paikkoihin. 4

7 Pysäköintilaitokset Tampereen keskustassa on yhteensä 11 pysäköintilaitosta. Pysäköintilaitokset sijaitsevat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ns. keskustan kehällä, eli Satakunnankadun, Hämeenpuiston, Tampereen valtatien ja Rautatienkadun rajaamalla kehällä. Tampereen kaupungin omistama Tampereen Pysäköintitalo Oy hallinnoi viittä pysäköintilaitosta, kaksi taloista on tavaratalojen hallinnoimia ja kolme yksityisyritysten tai kauppakeskusten hallinnoimia laitoksia. Pysäköintilaitoksista P-Koskikeskus, P-Frenckell, Massun Parkki, P-Tullintori ja Stockmann sijaitsevat maan alla. Pysäköintilaitoksia on suhteellisesti eniten keskustan luoteisosassa ja kaakkoisosassa. Keskustaan on suunnitteilla useita maanalaisia pysäköintilaitoksia. Pysäköintilaitoksia on Tampereen keskustassa yhteensä 11. Paikkoja niissä on yhteensä noin Pysäköintilaitokset on jaettu neljään ryhmään: 312 Massun parkki A. pääosin sopimuspysäköintiä 536 P-Plevna P-Keskusta P-Frenckell Stockmann 137 P-Asema B. pääosin asukas- ja työmatkapysäköintiä ja lyhytaikaista asiointipysäköintiä 460 P-Tullintori 280 Sokos P-Koskikeskus P-Tulli P-Hämeenpuisto Pysäköintilaitosten sijainti ja paikkojen lukumäärä. Pysäköintitalot paikkojen lukumäärä C. pääosin lyhytaikaista ostos- ja asiointipysäköintiä D. pääosin ostos- ja asiointipysäköintiä, mutta lisäksi asukas- tai työmatkapysäköintiä Pysäköintilaitokset on tutkimuksessa jaettu neljään ryhmään niiden pääasiallisten käyttötarpeiden perusteella: A. Pysäköintilaitokset, joissa on pääosin sopimuspysäköintiä (Massun Parkki ja P-Hämeenpuisto) B. Pysäköintilaitokset, joissa on pitkäaikaista asukas- ja työmatkapysäköintiä ja lyhytaikaista asiointipysäköintiä (P-Asema, P-Plevna ja P-Tulli) C. Pysäköintilaitokset, joissa on pääosin lyhytaikaista ostos- ja asiointipysäköintiä ( P-Koskikeskus, P-Sokos ja P-Stockmann) D. Pysäköintilaitokset, joissa on pääosin ostos- ja asiointipysäköintiä, mutta lisäksi asukas- tai työmatkapysäköintiä (P-Keskusta ja P-Tullintori) Ruuhkahuiput pysäköintilaitoksissa ovat suurimpia C- ja D-tyypin taloissa, joissa eniten käyttäjiä on lauantaisin klo ja perjantaisin klo Lauantaisin C- ja D-tyypin talot voivat olla ajoittain täynnä ruuhkaisimpaan aikaan. A- ja B-tyypin taloissa eniten käyttäjiä on arkisin klo Pysäköintitalojen käyttöasteet ovat arkisin klo keskimäärin %. Lauantaisin klo C-tyypin talojen käyttöasteet ovat % ja muiden talojen %. 5

8 Maksulliset kadunvarsipaikat ja erillisalueet Kadunvarsipaikoista ja erillisaluepaikoista maksullisia pysäköintipaikkoja on noin 60 %. Kadunvarsi- ja erillisaluepysäköinti on Tampereen keskustassa maksullista Hämeenpuiston, Satakunnankadun, Tammelan puistokadun ja Tampereen valtatien rajaamalla alueella. Lisäksi maksullisia paikkoja on kirjastotalo Metson alueella, Finlaysonin alueella, Lapintiellä ja tutkimusalueen itäpuolelle jäävällä Mäkipäänkadun ja Aaltosenkadun alueella. Paikkoja on eniten Rongankadulla, Nalkalassa, Ratinassa, Keskustorilla ja Tullintorin ympäristössä. Keskustassa on noin maksullista pysäköintipaikkaa kadunvarsilla ja noin 950 erillisalueilla. Maksullisista kadunvarsipaikoista noin 60 %:ssa pysäköinti maksaa 1 e/h. Toiseksi yleisin taksa on 0,5 e/h, jonka osuus kadunvarsipaikoista on 20 %. Maksulliset kadunvarsipaikat paikkojen lukumäärä Maksullisten kadunvarsilla ja erillisalueilla sijaitsevien pysäköintipaikkojen sijainti Yleisin pysäköintimaksu kadunvarsilla ja erillisalueilla on 1,0 e/h, jonka osuus on noin 60 % kaikista maksullisista paikoista. Toiseksi yleisin hintaluokka on 0,5 e/h, jonka osuus paikoista on noin 20 %. Noin 14 %:ssa kadunvarsien ja erillisalueiden paikoista pysäköinti maksaa 2,0 e/h. Yli puolessa maksullisista kadunvarsipaikoista enimmäispysäköintiaika on 4 h. Ydinkeskustassa Hämeenkadun ympäristössä pisin sallittu pysäköintiaika on kadunvarsilla pääsääntöisesti 1 h ja hinta tyypillisimmin 2 e/h. 10 tunnin enimmäispysäköintipaikoilla pysäköinnin hintana on 0,5 e/h. paikkojen lukumäärä % 2,0 e/h 1,0 e/h 0,5 e/h % 19 % 0 3 % 1 h 2 h 4 h 10 h ei rajoitusta enimmäispysäköintiaika Paikkojen jakautuminen enimmäispysäköintiajan ja pysäköintihinnan mukaan. 7 % 6

9 Tampereen keskustan maksullisista paikoista noin 9 % on maksullisia 24 h/vrk kaikkina viikonpäivinä. Mm. rautatieaseman pihalla, Tullintorin ns. kansipaikoilla, pääpostin pihalla ja Nalkalan torilla pysäköinti on maksullista ympäri vuorokauden. Pysäköinti on keskustassa yleisimmin maksullista arkisin klo 8-18 ja lauantaisin klo Sunnuntaisin pysäköintimaksu on voimassa noin 15 %:ssa yleensä maksullisista pysäköintipaikoista. Noin 22 %:ssa paikoista maksullisuusaika ulottuu klo 20:een asti. Suurin osa klo 20:een asti maksullisista paikoista sijaitsee 2 euron tuntihinta-alueella. Pysäköinti on kadunvarsilla yleisimmin maksullista arkisin klo 8-18 ja lauantaisin klo Noin 9 %:ssa maksullisista kadunvarsipaikoista pysäköinti on maksullista 24 h/vrk. Maksullisten pysäköintipaikkojen maksullisuuden aikarajoitukset. maksullisuusajankohta arkisin lauantaisin sunnuntaisin 24 h/vrk 9 % 9 % 9 % klo % - - klo % 8 % - klo % 3 % - klo % 74 % - klo % 5 % - klo % yhteensä 100 % 100 % 15 % Pysäköintikiekolla rajoitettu pysäköinti Pysäköintiä on keskustan kadunvarsi- ja aluepysäköintipaikoilla rajoitettu pysäköintikiekolla 10 %:ssa kaikista paikoista. Kadunvarsipaikoista noin 21 % ja erillisalueilla sijaitsevista paikoista noin 10 % on ns. kiekkopaikkoja. Kiekkopaikkoja on eniten Hallituskadun länsipäässä, Papinkadulla, Klingendahlin ympäristössä, Finlaysonin alueella, Juhannuskylässä ja Tammelassa. Kiekkopaikat sijaitsevat yleensä maksullisten alueiden ja rajoittamattomien pysäköintipaikkojen välisellä alueella. Nääshallin pihassa (Näsijärvenkatu 8) ja Tampereen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen (Tampereen valtatie 15) pihassa pysäköintiä on rajoitettu P-kiekolla, jotta paikat voitaisiin varata ensisijaisesti näissä kohteissa asioivien käyttöön. Kiekkopaikkoja keskustan kadunvarsilla on noin 830 ja erillisalueilla noin 130. Pysäköinti sallittu P-kiekolla paikkojen lukumäärä Pysäköintikiekon käyttöä edellyttävien pysäköintipaikkojen sijainti keskustassa. 7

10 Noin 40 %:ssa pysäköintikiekolla pysäköinnin sallivista paikoista sallittu pysäköinnin enimmäispituus on 2 h ja noin 30 %:ssa 4 h. Arkisin noin 80 %:ssa kiekkopaikoista kiekon käyttöä edellytetään klo Noin 13 %:ssa paikoista kiekon käyttöä edellytetään ympäri vuorokauden. Rajoittamattomat ja maksuttomat paikat Rajoittamattomia ja maksuttomia pysäköintipaikkoja keskusta-alueella on noin 880. Noin 75 % paikoista sijaitsee kadunvarsilla ja 25 % erillisalueilla Keskustassa on noin 660 rajoittamatonta ja maksutonta pysäköintipaikkaa kadunvarsilla ja noin 220 erillisalueilla. Rajoittamattomat ja ilmaiset pysäköintipaikat sijaitsevat keskusta-alueen reunamilla kiekkovyöhykkeen ulkopuolella. Kadunvarsien rajoittamattomat ilmaispaikat sijaitsevat pääosin Koulukadun eteläpäässä, Koulukadun ja Papinkadun välisillä poikkikaduilla, Mustanlahdenkadun pohjoispäässä ja Juhannuskylässä. Erillisalueiden rajoittamattomat paikat sijaitsevat Ratinan eteläkärjessä hiekkakentällä ja ne ovat talvisin vain osittain käytössä. Rajoittamattomat pysäköintipaikat Rajoittamattomien ja maksuttomien pysäköintipaikkojen sijainti Tampereen keskustassa. Kadunvarsien asukaspysäköintijärjestelmä Keskustan läheisillä Juhannuskylän ja Sorsapuiston alueilla asukkaiden ja alueella toimivien liikkeiden on mahdollista lunastaa käyttöönsä asukaspysäköintitunnus, jolla pysäköinti on sallittu erikseen merkityillä kadunvarsialueilla. Juhannuskylän asukaspysäköintitunnusalue eli asukastunnusalue A sijoittuu keskustan tutkimusalueelle, Sorsapuiston alue B sen sijaan jää alueen itäpuolelle. Vuoden käytössä oleva tunnus maksaa noin 33 e. Asukaspysäköintitunnuksia lunastettiin kaudella A-alueelle noin 250 kpl ja B- alueelle noin 120 kpl. A-tunnuksella rajoittamattoman pysäköinnin sallivia paikkoja on Juhannuskylässä 238, joista noin 80 paikkaa on varattu ainoastaan A-tunnusta käyttävien asukkaiden käyttöön. Muilla paikoilla voi pysäköidä myös ilman A-tunnusta pysäköintikiekolla tai maksamalla pysäköintimaksun. 8

11 Keskustan pysäköintihaastattelut Pysäköintihaastattelut toteutettiin toukokuussa 2003 haastattelemalla keskustaan pysäköineitä autoilijoita. Haastattelussa autoilijoilta kysyttiin mm. pysäköintipaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä, pysäköinnin pituutta, matkan tarkoitusta, keskustaan tuloreittiä ja tyytyväisyyttä pysäköintijärjestelyihin. Kadunvarsi- ja erillisaluehaastatteluja varten keskustasta valittiin erilaisia alueita, joilla haastatteluja tehtiin arkisin klo 7 19 ja lauantaina klo Haastatteluja tehtiin lisäksi kaikissa pysäköintilaitoksissa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 699, joista 929 tehtiin pysäköintitaloissa, 553 kadunvarsipaikoilla ja 217 erillisalueilla. Pysäköintihaastattelut tehtiin toukokuussa Haastattelut toteutettiin henkilöhaastatteluina pysäköintialueiden läheisyydessä. Tutkimuksessa haastateltiin noin autoilijaa vuotta nainen 39% vuotta vuotta mies 61% yli 65 vuotta Haastatelluista noin 61 % oli miehiä ja 39 % naisia. Suurin osa haastatelluista kuului vuotiaiden ikäryhmään. Matkustajien määrä pysäköineissä autoissa mies nainen Vastaajien autoissa oli haastattelua koskeneilla matkoilla keskimäärin 1,4 henkilöä. Henkilöluku oli pysäköintitaloissa selvästi suurempi ja varsinkin lapsiperheet suosivat pysäköintitaloja pysäköintipaikkoina. Kadunvarsi- ja erillisalueilla keskimääräinen henkilöluku oli 1,3 henkilöä/ajoneuvo ja pysäköintitaloissa 1,5 henkilöä/ajoneuvo. Pysäköintitaloihin pysäköivistä ajoneuvoista noin 60 %:ssa oli ainoastaan yksi henkilö. Kadunvarsille pysäköivistä yksin matkaavia oli 74 % vastaajista ja erillisalueilla 78 % vastaajista. Pysäköintitaloihin pysäköineiden autojen henkilöluku oli huomattavasti suurempi kuin kadunvarsille pysäköineiden autojen. osuus vastaajista (%) pysäköintitalot kadunvarsipaikat erillisalueet yli 3 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö Henkilöluku vastaajien autoissa erityyppisillä pysäköintipaikoilla. 9

12 Matkojen tarkoitus Keskustaan pysäköineillä vastaajilla määränpäänä oli yleisimmin tavaratalo, kauppakeskus tai erikoisliike. Yhteensä noin 47 % matkoista liittyi ostoksilla käyntiin. Noin 15 % vastaajista oli matkalla päivittäiseen työpaikkaansa ja noin 6 % oli työasiointimatkalla. Huvi-, harrastus- ja virkistyskohteisiin suuntautuneita matkoja oli noin 8 % kaikista matkoista ja terveydenhoitoon liittyviä matkoja, esimerkiksi lääkärissäkäyntejä, noin 8 % matkoista. Keskustaan pysäköineiden yleisin määränpää oli tavaratalo tai kauppakeskus. Noin 22 % vastaajista oli matkalla tavarataloon tai kauppakeskukseen. kirjasto 2% koti vierailupaikka 2% 2% koulu tai muu opiskelupaikka pankki tai virasto 1% 3% tavaratalot ja kauppakeskukset työhön liittyvä asiointipaikka 22% 6% muu paikka 7% terveydenhoito 8% huvi-, harrastus- tai virkistyspaikka 8% muu liike 17% päivittäistavarakauppa 9% Vastaajien määräpääjakauma. työpaikka 15% Lähes puolella haastatelluista matkan tarkoituksena oli ostosmatka. Tavaratalojen ja kauppakeskusten lisäksi erikoisliikkeet olivat usein määränpäänä. Päivittäistavaraostoksia keskustassa tehdään sen sijaan melko vähän. Pysäköintipaikan tyypin valinta vaihtelee jonkin verran määränpäätyypin mukaan. Tavarataloissa ja kauppakeskuksissa asioivista autoilijoista noin 80 % pysäköi pysäköintitaloihin. Pysäköintilaitokset sijaitsevat tavaratalojen ja kauppakeskusten läheisyydessä, joten niistä on pääosin lyhyt kävelyetäisyys läheisiin tavarataloihin ja kauppakeskuksiin. Työmatkalla olleista autoilijoista noin 75 % pysäköi pysäköintitaloihin, mikä johtui pääosin sopimuspaikoista keskustan pysäköintitaloissa. Vähiten pysäköintitaloja käyttivät vierailumatkalla sekä pankki- ja virastoasioilla olevat autoilijat. huvi-, harrastus- tai virkistyspaikka koti koulu tai muu opiskelupaikka muu liike muu paikka pankki tai virasto päivittäistavarakauppa tavaratalot ja kauppakeskukset työhön liittyvä asiointipaikka työpaikka vierailupaikka Pysäköintipaikkatyyppi eri matkaryhmissä % erillisalueet kadunvarsipaikat P-talot 10

13 Pysäköinnin hinta Pysäköinnin keskihinta koko haastatteluaineistossa oli noin 0,97 e/h. Hintaa määritettäessä tuntihinta on pysäköintilaitoksissa määritetty ensimmäisen pysäköintitunnin mukaisen hinnan perusteella. Osassa taloista hinta alenee pysäköintiajan pidentyessä ja osassa hinta nousee ensimmäisen tai toisen pysäköintitunnin jälkeen. Pysäköinti oli kalleinta pankkiin ja virastoihin suuntautuneilla matkoilla, joissa noin 20 % vastanneista pysäköi alueille, joissa pysäköinti maksoi yli 1,5 e/h. Kaikissa ostosmatkaryhmissä pysäköinnin keskihinta oli yli 1,0 e/h. Pysäköintihinta oli edullisin koulu- ja opiskelumatkoilla, kotiin suuntautuvilla matkoilla ja vierailupaikkaan suuntautuvilla matkoilla. Pysäköinnin keskihinta oli noin 1,0 e/h. Kalleinta taksaa pysäköinnistä oltiin valmiita maksamaan pankki- ja virastoasiointimatkoilla ja ostosmatkoilla. pankki tai virasto tavaratalot, kauppakeskukset ja erikoisliikk päivittäistavarakauppa työhön liittyvä asiointipaikka huvi-, harrastus- tai virkistyspaikka työpaikka muu paikka vierailupaikka koti koulu tai muu opiskelupaikka Pysäköinnin keskihinta erityyppisillä matkoilla. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 euroa/h Eniten ilmaispysäköintiä oli vierailupaikkoihin ja työhön liittyviin asiointipaikkoihin suuntautuneilla matkoilla. Myös huvi-, harrastus- ja virkistyspaikkoihin suuntautuneilla matkoilla sekä muuhun paikkaan suuntautuneilla matkoilla ilmaisen tai edullisen paikan etsiminen oli melko yleistä. Tavarataloihin ja kauppakeskuksiin matkanneista autoilijoista noin 98 % valitsi maksullisen pysäköintipaikan. Työmatkalla olleilla pysäköintilaitoksiin pysäköineillä vastaajilla oli suurimmaksi osaksi sopimuspaikka pysäköintitalossa, jolloin he eivät maksa tavanomaista tuntihintaa pysäköinnistään. Noin 7 % työpaikalle matkalla olleista pysäköi ilmaiselle paikalle ja noin 15 % paikalle, jossa pysäköinti maksoi 0,3 0,5 e/h. Työasiointimatkoilla hintajakauma oli melko samanlainen kuin työmatkoilla, mutta työasiointimatkoilla on työmatkoja enemmän toisaalta ilmaispysäköintiä ja toisaalta pysäköintiä ydinkeskustan kadunvarsille, jossa pysäköinti maksaa 2,0 e/h. 11

14 tavaratalot ja kauppakeskukset päivittäistavarakauppa muu liike työpaikka pankki tai virasto työhön liittyvä asiointipaikka Keskimääräinen pysäköinnin pituus koko keskustassa oli 2 h 35 min. huvi-, harrastus- tai virkistyspaikka vierailupaikka muu paikka % ilmainen 0,33 e/h 0,5 e/h Pysäköintihinnan jakautuminen erityyppisillä matkoilla. 1 e/h 1,5-1,7 e/h 2 e/h Pisimpiä olivat kotiin ja työpaikalle suuntautuneiden matkojen pysäköinnit. Pysäköintiajat olivat lyhimmät päivittäistavarakauppoihin, pankkeihin, virastoihin ja erikoisliikkeisiin suuntautuneilla matkoilla. Rajoittamattomat ja maksuttomat paikat ovat lähes kokonaan pitkäaikaisen pysäköinnin käytössä. Ilmaispysäköintialueilla pysäköinnin keskipituus oli lähes 6 tuntia. Ilmaispaikoille pysäköineillä oli yleensä kohteena vain yksi määränpää. Pysäköinnin pituus Pysäköinnin keskimääräinen pituus haastatteluaineistossa on 2 h 35 min. Pysäköinnin pituus vaihtelee määräpaikkatyypeittäin ja alueittain huomattavasti. Pysäköintitaloissa keskimääräinen pysäköinnin pituus oli 3 h 29 min, kadunvarsilla 1 h 36 min ja erillisalueilla 1 h 57 min. Pysäköintitaloissa erityisesti koko päivän tai illan kestävä sopimuspysäköinti pidentää keskimääräisen pysäköinnin pituutta. Pääsääntöisesti pysäköinnit ovat sitä lyhyempiä, mitä kalliimpaa pysäköinti on. Eri maksualueilla pysäköinnin enimmäispituus on rajoitettu 1 10 tuntiin. Esimerkiksi maksuvyöhykkeellä 2,0 e/h pysäköinnin enimmäispituus on 1 2 h. Pysäköinnit ovat pisimpiä kotiin ja työpaikalle suuntautuvilla matkoilla. Muista määränpäistä pisimpiä pysäköintiaikoja on koulu- ja opiskelumatkoilla ja työhön liittyvillä asiointimatkoilla. Pysäköintiajat ovat lyhimpiä ostosmatkoilla sekä pankkiin ja virastoihin suuntautuvilla matkoilla. koti työpaikka koulu tai muu opiskelupaikka työhön liittyvä asiointipaikka muu paikka vierailupaikka huvi-, harrastus- tai virkistyspaikka tavaratalo tai kauppakeskus muu liike pankki tai virasto päivittäistavarakauppa tuntia Pysäköinnin keskimääräinen pituus eri määränpääryhmissä. 12

15 Keskustan pysäköinneissä korostuvat lyhyet alle tunnin mittaiset pysäköinnit. Noin puolet pysäköinneistä oli pituudeltaan alle tunnin mittaisia ja noin neljännes pysäköinneistä alle puolen tunnin mittaisia. Noin 7 % pysäköinneistä oli lyhyitä alle 10 minuutin pysäköintejä. Keskusta-alueen pysäköinneistä noin 13 % oli pitkiä yli 6 tunnin pysäköintejä. 3-6 h 7% 2-3 h 7% > 6 h 13% alle 10 min 7% min 6% min 12% Noin puolet pysäköinneistä oli alle tunnin mittaisia ja noin neljännes alle puolen tunnin mittaisia. 1-2 h 23% min 25% Pysäköintiaikojen jakauma Tampereen keskustassa. Eniten lyhyitä alle 20 minuutin pysäköintejä oli pankkeihin ja virastoihin sekä erikoisliikkeisiin suuntautuneilla matkoilla. Tavarataloihin ja kauppakeskuksiin suuntautuneiden matkojen pysäköinnin pituus oli tyypillisimmin 0,5-2,0 tuntia. Pitkät yli 3 tunnin pysäköinnit liittyvät yleensä työmatkoihin, kotiin suuntautuviin matkoihin, työasiointiin tai huvi-, harrastus- ja virkistyskohteisiin suuntautuneisiin matkoihin. Eniten lyhyitä alle 20 minuutin pysäköintejä oli pankkeihin ja virastoihin suuntautuneilla matkoilla sekä matkoilla erikoisliikkeisiin. tavaratalo tai kauppakeskus päivittäistavarakauppa muu liike pankki tai virasto työhön liittyvä asiointipaikka työpaikka vierailupaikka huvi-, harrastus- tai virkistyspaikka muu paikka Pysäköintiaikojen jakauma erityyppisillä matkoilla. % alle 10 min min min min 1-2 h 2-3 h 3-6 h > 6 h 13

16 Samalla pysäköinnillä yhteen vai moneen kohteeseen? Noin 60 % vastaajista aikoi poiketa samalla pysäköinnillä ainoastaan yhdessä määränpäässä ja 40 % useammassa kuin yhdessä määränpäässä. Poikkeaminen oli selvästi yleisempää pysäköintitaloihin pysäköivillä autoilijoilla kuin kadunvarsille ja erillisalueille pysäköivillä autoilijoilla. Kadunvarsipysäköinnille on tyypillistä, että yhdellä pysäköinnillä käydään yhdessä määränpäässä. Pysäköintitaloihin pysäköivät käyvät kadunvarsille pysäköineitä useammin samalla pysäköinnillä useassa määränpäässä. Kadunvarsipysäköinnille on tyypillistä, että pysäköintipaikka haetaan mahdollisimman läheltä määränpäätä, ja jos määränpäitä on useita, autoa siirretään mikäli pysäköintipaikka on mahdollista saada lähempää. Pysäköintitaloissa pidempiä ja useampia määränpäitä sisältäviä pysäköintejä on helpompi tehdä, koska pysäköintiaikaa ei tarvitse tietää etukäteen ja pysäköinnille ei ole säädetty enimmäispituutta. Kadunvarsilla ja erillisalueilla sen sijaan pysäköinnin pituutta säätelee ennakkoon maksaminen ja pysäköinnille asetettu enimmäispituus. % pysäköintitalot kadunvarsipaikat erillisalueet % maksulliset paikat kiekkopaikat rajoittamaton pysäköinti useita määränpäitä 1 määränpää Määränpäiden lukumäärä samalla pysäköinnillä. useita määränpäitä 1 määränpää Vastaajien lähtöpaikka Noin 63 % keskustaan tulijoista oli tulossa Tampereelta, 21 % ympäristökunnista ja noin 16 % seudun ulkopuolelta. Noin 63 % vastaajista oli lähtenyt haastattelua edeltäneelle matkalle Tampereelta ja 21 % Tampereen ympäristökunnista Kangasalta, Lempäälästä, Nokialta, Pirkkalasta tai Ylöjärveltä. Noin 10 % vastaajista oli tulossa muualta Pirkanmaalta ja noin 6 % muualta Suomesta. muu Pirkanmaa 10% muu Suomi 6% ympäristökunnat 21% Tampere 63% Vastaajien lähtöpaikkakunta keskustaan suuntautuneilla matkoilla. 14

17 Lähtöpaikka oli yleisimmin Tampere pankki- ja virastomatkoilla, kotiin suuntautuvilla matkoilla, vierailumatkoilla sekä huvi-, harrastus- ja virkistysmatkoilla. Ympäristökunnista lähteneiden matkojen osuus oli suhteellisesti suurin työmatkoilla sekä tavarataloihin ja kauppakeskuksiin suuntautuneilla matkoilla. Seudun ulkopuolelta lähteneiden matkojen osuus oli suhteellisesti suurin työhön liittyvillä asiointimatkoilla, joista lähes 30 % oli lähtöisin seudun ulkopuolelta. tavaratalo tai kauppakeskus muu liike työpaikka muu paikka päivittäistavarakauppa huvi-, harrastus- tai virkistyspaikka työhön liittyvä asiointipaikka pankki tai virasto vierailupaikka koti koulu tai muu opiskelupaikka Seudun ulkopuolelta autolla keskustaan tulevien osuus oli suurin työasiointimatkoilla % Vastaajien lähtöpaikkakunta eri matkaryhmissä. Tampere ympäristökunnat muu Suomi Tampereelta tulossa olevista autoilijoista noin puolet pysäköi haastatteluissa pysäköintilaitoksiin ja noin puolet kadunvarsille ja erillisalueille. Ympäristökunnista ja seudun ulkopuolelta lähtöisin olevilla matkoilla pysäköintitaloihin pysäköineiden autoilijoiden osuus on jonkin verran suurempi. Seudun ulkopuolelta tulleista vastaajista noin 65 % pysäköi haastattelussa joihinkin pysäköintitaloista. Seudun ulkopuolelta autolla keskustaan tulleet pysäköivät Tampereelta tulossa olleita useammin pysäköintilaitoksiin. Keskustaan tuloreitti Yhteensä noin 14 % matkoista oli keskustan sisäisiä matkoja, joiden lähtöpaikka oli keskustan tutkimusalueen sisällä. Auton siirtäminen keskustan sisällä määräpään mukaan on melko yleistä, sillä melko suuri osa pysäköivistä oli matkalla keskustan sisällä ja samalla pysäköinnillä vain yhdessä määränpäässä käyviä oli noin 60 %. Noin 14 % haastatelluista oli keskustan sisäisellä matkalla. Keskustaan tuloreiteistä eniten käytetty oli lännestä Paasikiventieltä Hämeenpuiston kautta keskustaan tulo, jota ilmoitti käyttäneensä noin 12 % vastaajista. Lännestä toiseksi vilkkain tulosuunta oli Pispalan valtatien suunta, jota oli käyttänyt noin 8 % tulijoista. Idästä yleisin keskustaan tulosuunta oli Teiskontie, jota käytti noin 12 % vastaajista. Idästä toiseksi yleisin tulosuunta keskustaan pysäköineillä oli Kalevantie, jota käytti noin 8 % vastaajista. Etelästä Lempääläntien ja Tampereen valtatien keskustaan saapui 11 % vastaajista ja Lempääläntien ja Ratapihankadun kautta 4 %. Hatanpään valtatien kautta saapui noin 9 % vastaajista. 15

18 Yleisin keskustaan tuloreitti oli Särkänniemen kohdalta Hämeenpuistoon johtava reitti ja toiseksi yleisin Teiskontie. 18 reitti oli keskustan sisäinen 14 Särkänniemen kohdalta Hämeenpuistoon 9 idästä Teiskontietä 2 etelästä Lempääläntieltä Tampereen valtatielle 1 etelästä Hatanpään valtatietä 7 idästä Kalevantietä 16 lännestä Pirkankatua (Pispalan valtatietä) 3 etelästä Lempääläntieltä Ratapihankadulle 8 idästä Sammonkatua 15 Paasikiventietä ja Sepänkatua 5 etelästä Nekalantietä 12 pohjoisesta Lapintietä 13 Kekkosentieltä Tampellan Esplanadia 11 pohjoisesta Tammelan puistokatua 17 Pyynikiltä 4 etelästä Lempääläntietä Sorsapuiston ohi 6 Iidesrannan kautta 10 pohjoisesta Kalevan puistotietä Keskustaan tuloreitit. 0% 5% 10% 15% 20% Pysäköintipaikan valintaperusteet Tärkein pysäköintipaikan valintaperuste oli lyhyt kävelyetäisyys määränpäähän. Kadunvarsilla tärkeitä tekijöitä olivat kävelyetäisyyden lisäksi vapaiden paikkojen saatavuus ja edullinen hinta. Pysäköintitaloissa tärkeimpiä ominaisuuksia kävelyetäisyyden lisäksi olivat sopimuspaikan omistaminen ja helppous ajaa alueelle. Muita syitä olivat mm. huono sää, ja pysäköinnin jälkikäteen maksamisen helppous, jolloin pysäköintiaikaa ei tarvitse tietää etukäteen. Pysäköintipaikan valintaan vaikuttaa eniten kävelyetäisyys määränpäähän. Noin 65 % vastaajista mainitsi paikan valinnan syyksi lyhyen kävelyetäisyyteen määränpäähän. Muita paikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä olivat vapaiden paikkojen saatavuus valitulla alueella, helppous ajaa alueelle ja paikan edullisuus. Lyhyt etäisyys oli tärkein vaikuttava tekijä kadunvarsille ja pysäköintitaloihin pysäköineillä. Kadunvarsipysäköinnissä lyhyttä kävelyetäisyyttä arvostettiin jonkin verran enemmän kuin pysäköintitaloissa. Kadunvarsilla yleisiä valintaperusteita olivat myös vapaiden paikkojen saatavuus ja pysäköinnin edullinen hinta. Pysäköintitaloissa valintaperusteena oli melko usein kuukausipaikka pysäköintitalossa. Yleisimmin mainittu muu syy pysäköintitalossa oli mahdollisuus maksaa pysäköinti poistuttaessa, jolloin ei tarvitse ennakkoon tietää pysäköintiaikaa. Valinnan syyksi mainittiin pysäköintitaloissa usein myös pääsy säältä suojaan. lyhyt kävelyetäisyys sopimus- tai asukas-p vapaiden paikkojen saatavuus edullisuus tälle alueelle on helppo ajaa tottumus pysäköidä tänne muu syy tilavat ruudut turvallisuus opasteet 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% osuus vastaajista pysäköintitalot kadunvarsipaikat ja erillisalueet Pysäköintipaikan valintaan vaikuttaneet tekijät pysäköintitaloissa sekä kadunvarsilla ja erillisalueilla. 16

19 Lyhyttä kävelymatkaa arvostettiin eniten pankki- ja virastomatkoilla, joissa myös pysäköinnin pituus oli muita matkoja lyhyempi. Pankki- ja virastomatkalla olleet arvostivat eniten myös vapaiden paikkojen saatavuutta. Työmatkoilla lyhyttä kävelyetäisyyttä yleisempi valintaperuste oli sopimuspysäköinti pysäköintitalossa. Pysäköintipaikalle ajamisen helppous oli tärkeintä tavarataloihin ja kauppakeskuksiin suuntautuvilla matkoilla, joissa noin 20 % vastaajista ilmoitti tämän syyn vaikuttaneen pysäköintipaikan valintaan. 90% 80% 70% 60% 50% 40% Lyhyttä kävelyetäisyyttä määränpäähän arvostettiin eniten pankkiin ja virastoihin suuntautuneilla matkoilla ja ostosmatkoilla. 30% 20% 10% 0% lyhyt kävelyetäisyys vapaiden paikkojen saatavuus sopimuspysäköinti edullisuus tottumus pysäköidä tänne tälle alueelle on helppo ajaa tavaratalo tai kauppakeskus päivittäistavarakauppa muu liike työpaikka työhön liittyvä asiointipaikka huvi-, harrastus- tai virkistyspaikka pankki tai virasto Pysäköintipaikan valintaan vaikuttaneet tekijät eri matkaryhmissä. Pysäköintiopastusjärjestelmän käyttö Kaikki pysäköintilaitokset kuuluvat Tampereella reaaliaikaiseen opastusjärjestelmään, joka näyttää taloissa olevien vapaiden paikkojen lukumäärän ja ilmoittaa, mikäli talo on suljettu tai täynnä. Opasteet sijaitsevat ns. keskustan kehällä. Noin 18 % vastaajista ilmoitti seuraavansa aina pysäköidessään pysäköintiopastusjärjestelmää. Noin 18 % ilmoitti seuraavansa opasteita melko usein ja noin 25 % satunnaisesti. Noin 39 % vastaajista ei seuraa järjestelmää pysäköintipaikkaa hakiessaan. Pysäköintitaloihin pysäköineistä vastaajista järjestelmää seurasi useampi autoilija kuin kadunvarsilla haastatelluista autoilijoista. Tampereen seudun ulkopuolelta tulleet käyttivät hieman järjestelmää hieman useammin kuin seudun sisältä lähteneet autoilijat. Noin 36 % keskustaan pysäköivistä seuraa pysäköinnin opastusjärjestelmää aina tai melko usein ja 25 % satunnaisesti. Ulkopaikkakuntalaiset seuraavat järjestelmää seudun asukkaita useammin. kaikki vastaajat P-taloihin pysäköineet en koskaan 39% aina pysäköintipaikkaa etsiessäni 18% en koskaan 33% aina pysäköintipaikkaa etsiessäni 22% melko usein 18% melko usein 22% satunnaisesti 25% satunnaisesti 23% Vastaajien näkemys pysäköinnin opastusjärjestelmän seuraamisesta. Vastaajilta kysyttiin, seuraavatko he opastusjärjestelmää keskustaan pysäköidessään. 17

20 Tyytyväisyys pysäköintijärjestelyihin Tampereen keskustassa Autoilijat ovat haastattelutulosten mukaan melko tyytyväisiä keskustan pysäköintijärjestelyihin. Paikkojen määrää toivottiin lisättävän tulevaisuudessa, mutta nykytilanteeseen oltiin tyytyväisiä. Pysäköinnin hintaa pidettiin kuitenkin ns. ykkösvyöhykkeellä (2 e/h) melko korkeana. Pysäköintipaikkojen saatavuus Pysäköintipaikan löysi etsimättä noin 90 % haastatelluista. Etsimään joutuneilla keskimääräinen etsimisaika oli 4,5 minuuttia. Suurin osa autoilijoista löysi pysäköintipaikan ilman erillistä etsimistä. Haastattelussa noin 90 % vastaajista ei ollut haastattelua koskeneella pysäköinnillä joutunut etsimään pysäköintipaikkaa. 95 % autoilijoista oli saanut paikan ensimmäiseltä alueelta, josta sitä haki. Noin 5 % vastaajista oli löytänyt paikan vasta toiselta etsimältään alueelta ja alle 1 % kolmannelta alueelta. Pysäköintipaikan keskimääräinen etsintäaika oli noin 4,5 min niiden 10 %:n keskuudessa, jotka olivat ennen haastattelutilannetta joutuneet etsimään pysäköintipaikkaa. Yli 10 minuutin etsimisajat olivat haastatteluaineistossa harvinaisia. Jos otetaan huomioon etsimättä paikan löytäneiden osuus (90 %), oli keskimääräinen pysäköintipaikan etsimisaika noin 0,5 min. joutui etsimään paikkaa 10% alue, jolta paikka löytyi oli toinen alue 5% kolmas tai useampi alue 1% ei joutunut etsimään paikkaa 90% ensimmäinen alue 95% Pysäköintipaikan etsimistä koskevia tuloksia pysäköintihaastattelussa. Pysäköintipaikkaa jouduttiin kadunvarsilla etsimään useammin kuin pysäköintitaloissa. Pysäköintipaikan etsimisajat olivat pisimpiä pysäköintikiekkoalueilla alueilla, joilla on paljon ilmaisia ja rajoittamattomia pysäköintipaikkoja. Pysäköintipaikan etsintäaika vaihteli melko selvästi keskustan eri alueilla ja erityyppisillä paikoilla. Pysäköintipaikan etsintään käytettiin eniten aikaa Kaakinmaan osa-alueella, jossa autoilijoilla kului keskimäärin 2,9 min paikan löytämiseen. Kaakinmaalla on lähes yksinomaan pysäköintikiekolla rajoitettuja paikkoja ja kokonaan rajoittamattomia pysäköintipaikkoja. Pysäköintipaikan etsimisajat olivat toiseksi pisimpiä Finlaysonin alueella, jossa on myös melko paljon kiekkopaikkoja ja rajoittamattomia pysäköintipaikkoja. Myös Keskustorin alueella pysäköintipaikan etsimiseen kului suhteellisen paljon aikaa. Kadunvarsipaikoilla pysäköintipaikan etsintäaika oli haastattelujen mukaan huomattavasti pidempi kuin pysäköintitaloissa ja erillisalueilla. Keskimääräinen pysäköintipaikan etsimisaika oli kadunvarsilla arkisin 0,73 min ja lauantaina 2,08 min. Lauantain haastattelupäivän aikana pysäköintipaikkaa jouduttiin kaikilla alueilla etsimään hieman arkipäiviä enemmän. Arkisin keskimääräinen pysäköintipaikan etsintäaika oli 0,42 min ja lauantaina 0,65 min. 18

21 Pysäköintipaikan keskimääräinen etsimisaika (min) erityyppisillä paikoilla. paikkatyyppi arki lauantai yhteensä kadunvarsipaikat 0,73 2,08 0,80 erillisalueet 0,16 0,38 0,18 pysäköintitalo 0,22 0,55 0,33 yhteensä 0,42 0,65 0,46 Kiekkopaikoilla keskimääräinen pysäköintipaikan etsintäaika oli selvästi pidempi kuin muilla paikoilla. Pysäköintipaikkaa etsittiin kiekkopaikoilla keskimäärin 1,8 min. Maksullisilla kadunvarsipaikoilla keskimääräinen etsintäaika oli 0,59 min. Pysäköintipaikkaa etsittiin maksullisilla alueilla eniten ydinkeskustan maksuvyöhykkeellä (2,0 e/h). Pysäköintipaikan keskimääräinen etsimisaika (min) erihintaisilla paikoilla. paikkatyyppi kadunvarsipaikat erillisalueet pysäköintitalot kiekkopaikat 2, maksullinen paikka 0,3 e/h maksullinen paikka 0,5 e/h 0,09 0,41 0,20 maksullinen paikka 1,0 e/h 0,61 0,12 0,34 maksullinen paikka 2,0 e/h 0, Pysäköintipaikkojen määrä Noin 62 % vastaajista oli tyytyväinen keskustassa tarjolla olevien pysäköintipaikkojen määrään. Noin 38 % vastaajista toivoi keskustaan lisää pysäköintipaikkoja. Noin 53 % lisää paikkoja toivoneista halusi ensisijaisesti lisäpaikkoja kadunvarsille. Noin 31 % lisäpaikkoja haluavista toivoi paikkoja pysäköintilaitoksiin. Noin 5 % vastaajista toivoi ilmaisia tai nykyistä edullisempia pysäköintipaikkoja. Lisää asukaspysäköintipaikkoja toivoi noin 3 % vastaajista. Osa vastaajista toivoi myös lyhytaikaiseen pysäköintiin varattuja paikkoja ja osa pitkäaikaiseen koko vuorokauden kestävään pysäköintiin tarkoitettuja paikkoja. Noin 62 % vastaajista oli tyytyväisiä keskustan pysäköintipaikkatarjontaan ja noin 38 % toivoi lisää pysäköintipaikkoja. pitkäaikaisia paikkoja 1% P-alueita lyhytaikaisia paikkoja 3% 1% muita paikkoja ilmaisia tai edullisempia paikkoja 3% 5% asukaspysäköintipaikkoja 3% Noin 50 % lisää pysäköintipaikkoja toivoneista halusi lisää kadunvarsipaikkoja ja noin 30 % pysäköintilaitoksia. kadunvarsipaikkoja 53% P-taloja 31% Lisää paikkoja toivoneiden vastaajien toiveet uusien paikkojen ominaisuuksista. 19

22 Kadunvarsipysäköinnin maksullisuuden aikarajat Noin 60 % vastaajista oli tyytyväinen kadunvarsipaikkojen nykyisiin päättymisajankohtiin (klo 18 tai klo 20). Noin 30 % toivoi, että maksullisuus päättyisi kaikkialla klo 18. Noin 60 % vastaajista oli tyytyväisiä nykyisiin kadunvarsipaikkojen maksullisuuden päättymisajankohtaan keskustassa. Suurimmassa osassa paikoista maksullisuus päättyy klo 18, mutta ydinkeskustassa pysäköinti on maksullista arkisin klo 20:een asti. Noin 30 % vastaajista toivoi, että maksullisuus päättyisi kaikkialla jo klo 18. Noin 6 % vastaajista toivoi aikaisempaa päättymisajankohtaa kuin klo 18. aikaisemmin 1,2% klo 20 0,4% kokonaan ilmaiseksi 1,9% muu ehdotus 2,1% klo 18 30,6% nykyiset ajat OK 57,7% klo 17 2,3% klo 16 3,6% klo 14 0,2% Vastaajien tyytyväisyys kadunvarsipaikkojen maksullisuuden päättymisajankohtaan keskustassa. Kadunvarsipaikkojen merkintöjen selkeys Kadunvarsipysäköintipaikkojen merkintätapa oli vastaajien mielestä pääosin selkeä. Noin 82 % vastaajista piti nykyisiä merkintöjä selkeinä. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että merkintöjä tulisi olla tiheämmin, jotta kadun alkupäässä ollutta merkintää ei tarvitsisi käydä kävellen kaukaa tarkistamassa. Osa vastaajista oli kokenut ongelmia merkintöjen ja lisäkilpien tulkinnassa. Noin 3 % vastaajista piti merkkien määrää liiallisena ja toivoi vähemmän pysäköintiä rajoittavia lisäkilpiä. kiekkopaikkojen merkintä epäselvää 1% liikaa merkkejä 3% merkintöjen tulkinta on vaikeaa 4% merkintöjä pitäisi olla tiheämmin 4% muu syy 6% merkinnät ovat selkeitä 82% Vastaajien käsitys kadunvarsipaikkojen merkintöjen selkeydestä Tampereen keskustassa. 20

23 Pysäköinnin hinta Noin 56 % vastaajista oli sitä mieltä, että pysäköinti maksaa keskustassa nykyisin liikaa. Noin 39 %:n mielestä nykyinen hintataso on sopiva ja noin 4 % piti 1 euron tuntihintaa sopivana, mutta sen yli kipuavaa taksaa liian kalliina. 1 e/h olisi sopiva taso 4% pysäköinti on liian edullista 1% Noin 56 % vastaajista piti pysäköinnin nykyistä hintaa liian kalliina. Noin 40 %:n mielestä nykyinen hintataso on sopiva. nykyinen hintataso on sopiva 39% pysäköinti maksaa nykyisin liikaa 56% Vastaajien tyytyväisyys pysäköinnin hintatasoon keskustassa. Vastaajilta tiedusteltiin haastattelussa, muuttuisiko heidän keskustassa asiointinsa, jos pysäköinnin hinta kaksinkertaistuisi. Noin 56 % vastaajista ilmoitti, että hinnan kaksinkertaistuminen muuttaisi pysäköintipaikan valintaa, keskustassa käynnin useutta tai kulkutapaa. Yleisin esitetty muutos olisi pysäköintipaikan etsiminen keskustan reunamilta edullisemmilta tai ilmaisilta paikoilta. Noin 26 % vastaajista arvioi etsivänsä tällöin edullisempaa paikkaa kauempaa - lyhyestä kävelyetäisyydestä oltaisiin valmiita tinkimään edullisemman pysäköintihinnan takia. Noin 13 % vastaajista arvioi, ettei tulisi keskustaan yhtä usein kuin nykyisin, jos hinnat nousisivat. Noin 13 % arveli käyttävänsä nykyistä useammin joukkoliikennettä ja noin 2,5 % kävelisi tai pyöräilisi useammin keskustaan, jos pysäköinnin hinta kaksinkertaistuisi. Noin 0,5 % vastaajista ilmoitti, että jättäisi maksun nykyistä useammin maksamatta, jos hinta nousisi. käyttäisin joukkoliikennettä 12,8% jättäisin maksamatta 0,5% kävelisin tai pyöräilisin 2,5% käyttäisin kimppakyytiä 0,3% muu muutos 1,6% Pysäköinnin hinnan korotus muuttaisi keskustaan tulemista vain vähän. Noin 44 % ei muuttaisi matkatottumuksiaan ja noin 26 % vastaajista hakisi edullisempaa paikkaa keskustan reunamilta. Noin 13 % tulisi keskustaan harvemmin, jos pysäköinnin hinta kaksinkertaistuisi. tulisin harvemmin keskustaan 13,1% ei muutoksia 43,5% Noin 15 % käyttäisi keskustaan tullessaan useammin bussia tai kävelisi tai pyöräilisi, jos pysäköinnin hinta kaksinkertaistuisi. pysäköisin kauemmas 25,7% Vastaajien ilmoittama muutos matkustuskäyttäytymisessä, jos keskustassa pysäköinnin hinta kaksinkertaistuisi. 21

24 Pysäköinnin maksujärjestelmät Pysäköinnin uusia maksutapoja kartoitettiin haastattelussa kysymällä vastaajalta kiinnostusta käyttää pysäköinnin maksamiseen matkapuhelinta, matkakorttia, pankki- tai luottokorttia tai ennakkoon ostettavia raaputettavia lipukkeita. Eniten uusista maksutavoista kiinnostusta herätti pankki- tai luottokortilla maksaminen. Monissa pysäköintitaloissa voi jo nyt maksaa pysäköinnin luottokortilla, ja tätä ominaisuutta moni vastaaja toivoi kaikkiin pysäköintilaitoksiin ja mahdollisuuksien mukaan myös kadunvarsien lippuautomaateille. Yhteensä noin 45 % vastaajista arvioi käyttävänsä pankki- tai luottokortilla maksamisen mahdollisuutta, jos sellainen olisi tarjolla. Matkapuhelimeen perustuvia maksujärjestelmiä oli kiinnostunut käyttämään noin 37 % vastaajista. Ladattavaa matkakorttia maksuvälineenä oli kiinnostunut käyttämään noin 24 % vastaajista. Raaputettavia lipukkeita arvioi käyttävänsä 14 %, jos sellaisia olisi tarjolla pysäköinnin maksamiseen. Uudet maksutavat kiinnostivat eniten nuorimpia vastaajia vuotiaista matkapuhelimella maksamisesta oli kiinnostunut noin 56 % ja pankki- tai luottokortilla maksamisesta noin 51 %. Kiinnostus maksujärjestelmiin väheni jonkin verran iän myötä. kännykkä bussi- eli matkakortti pankki- tai luottokortti raaputettavat lipukkeet 0% 20% 40% 60% 80% 100% kiinnostuneiden osuus kaikista vastaajista vuotta vuotta vuotta yli 65 vuotta kaikki vastaajat Vastaajien kiinnostus uusien pysäköinnin maksutapojen käyttöön. Yleisesti vastaajat toivoivat sellaista pysäköinnin maksutapaa, jossa pysäköinnin voisi maksaa vasta poistuttaessa, jolloin pysäköintiaikaa ei etukäteen tarvitse arvioida ja käyttäjä ei joudu maksamaan ylimääräisestä pysäköintiajasta. Osa vastaajista toivoi, että ladattava sirukortti kävisi maksuvälineenä kaikissa lippuautomaateissa. Matkakortin lisäksi toivottiin maksumahdollisuutta etampere-kortilla ja kauppojen kanta-asiakaskorteilla. Kyselyn vapaassa palautteessa monet vastaajat toivoivat, että kaikkiin pysäköintimaksuautomaatteihin voisi maksaa maksun 10 ja 20 sentin kolikoilla. Tällä hetkellä osaan automaateista käy 2 euron, 1 euron sekä 50 ja 20 sentin kolikot. Osa automaateista ei hyväksy 20 sentin kolikkoja ja 10 sentin kolikoilla ei voi maksaa millään lippuautomaatilla. Monet vastaajat olivat lippuautomaatilla huomanneet, että sopivaa kolikkoa ei ole edes lyhytaikaiseen pysäköintiin, koska pienimmillä kolikoilla maksaminen ei kaikilla automaateilla ole mahdollista. 22

25 Pysäköintivirhetutkimus Pysäköintivirheiden tapahtumapaikkojen, määrän ja lajin perusteella on mahdollista arvioida pysäköintijärjestelmän toimivuutta erityisesti käyttäjän näkökulmasta. Osa pysäköintivirheistä on luonteeltaan tahallisia, joissa käyttäjä pysäköi tietoisesti väärin, mutta osa on luonteeltaan tahattomia, joissa autoilija ei ole tiennyt pysäköineensä sääntöjen vastaisesti. Pysäköinnin oikeellisuutta valvoo Tampereella Pysäköinninvalvonta ja poliisi. Pysäköintivirhemaksuja on Tampereella kirjoitettu vuodessa vuosina Pysäköintivirhemaksuista 4-5 % johtaa valitukseen, jossa maksun saaja esittää kirjallisen vastalauseen pysäköinninvalvojalle viikon kuluessa virheen tapahtumapäivästä. Pysäköintivirhemaksuista kertyi vuonna 2002 tuloja noin 1,77 milj. euroa. Tampereella kirjoitetaan vuosittain noin pysäköintivirhemaksua. Tätä tutkimusta varten analysoitiin yhteensä noin vuonna 2002 tapahtunutta pysäköintivirhettä, joista Pysäköinninvalvonta oli kirjoittanut maksukehotuksen. Havaintoaineistossa oli näin ollen noin 20 % kaikista vuonna 2002 annetuista pysäköintivirhemaksuista. Tiedot kerättiin pääosin helmikuussa ja marraskuussa 2002 kirjoitettujen pysäköintivirhemaksujen tarkastuskorteista. Yleisin pysäköintivirheen syy oli pysäköintimaksun maksamatta jättäminen Yleisin maksukehotukseen johtanut pysäköintivirhe oli pysäköintimaksun maksamatta jättäminen. Noin 27 % pysäköintivirheistä oli sellaisia, joissa ensisijainen virhe oli maksun maksamatta jättäminen. Pysäköintimaksu tulkitaan maksamatta jätetyksi, jos maksua ei ole maksettu ollenkaan tai jos maksettu aika on ylitetty. Kaiken kaikkiaan 78 % tämän virhetyypin takia maksukehotuksen saaneista oli jättänyt pysäköintimaksun kokonaan maksamatta. Pysäköintimaksun maksaneiden keskimääräinen ylitysaika maksua edellyttävillä alueilla oli noin 40 min. Noin 40 % ylityksistä oli pituudeltaan alle 20 min. pysäköintimaksun suorittamatta jättäminen pysäköinti kielletty -merkki tai P-kieltoalue pysäköinti ilman P-kiekkoa tai P-tunnusta luvaton pihapysäköinti pysäköinti merkityn paikan viereen muu syy sallitun P-ajan ylitys pysäköinti suojatielle (<5m) pysäköinti jalkakäytävälle pysäköinti risteykseen (<5m) pysäyttäminen kielletty -liikennemerkki pysäköinti haittaa ajoa kiinteistöön P-kiekon käyttövirhe pysäköinti pysäkille tai ryhmittymisalueelle pysäköinti alueelle, jossa ei saa ajaa tarpeeton joutokäynti 3.5% 2.7% 2.6% 1.6% 1.0% 0.9% 0.5% 0.3% 0.3% 0.1% 5.5% 8.7% 7.8% 15.6% 21.9% 27.1% Noin 27 % pysäköintivirhemaksuista aiheutui pysäköintimaksun maksamatta jättämisestä. Noin 80 % tämän virhetyypin sakon saaneista ei ollut ollenkaan maksanut pysäköintimaksua. Noin 20 % tämän virhetyypin sakoista johtui maksetun ajan ylityksestä. Keskimääräinen sakotukseen johtanut ylitys oli noin 40 min. Pysäköintivirheiden ensisijaiset syyt. 0.0% 5.0% 10.0% 15.0% 20.0% 25.0% 30.0% 23