LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Johtaminen ja organisaatiot Heidi Forsström YRITTÄJYYTTÄ RAKENTAMASSA YRITTÄJYYDEN KOLME DISKURSSIA Työn ohjaaja/tarkastaja: Professori Iiro Jussila 2. tarkastaja: Professori Pia Heilmann

2 TIIVISTELMÄ Tekijä: Forsström, Heidi Tutkielman nimi: Yrittäjyyttä rakentamassa yrittäjyyden kolme diskurssia Tiedekunta: Kauppatieteellinen tiedekunta Pääaine: Johtaminen ja organisaatiot Vuosi: 2010 Pro gradu -tutkielma: Lappeenrannan teknillinen yliopisto 154 sivua, 9 kuvaa, 3 taulukkoa ja 1 liite Tarkastajat: prof. Iiro Jussila prof. Pia Heilmann Hakusanat: yrittäjyyskasvatus, yrittäjyys, diskurssi Keywords: entrepreneurship education, entrepreneurship, discourse Tämä tutkimus osallistuu yrittäjyyden kartoittamiseen yrittäjyyskasvatusta varten hyödyntäen näkökulmaa todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Tutkimus on kvalitatiivinen, sillä sen aineistona on teemahaastatteluissa tuotettu puhe yrittäjyydestä ja analysointimenetelmänä on diskurssianalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on diskurssianalyysin keinoin tunnistaa ne yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentavat diskurssit, joita Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat hyödyntävät yrittäjyyttä koskevassa puheessaan. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja ymmärtää tunnistetuissa diskursseissa rakentuvaa yrittäjyyttä sekä yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, yrittäjyyden esteitä ja yrittäjyyden keinoja. Analyysissä tunnistetaan kolme yrittäjyyden diskurssia sekä kuvataan ja jäsennetään niissä erilailla rakentuvaa yrittäjyyttä ja siihen liittyviä käsitteitä. Yrittäjyyden kolme diskurssia ovat bisnes-, elämäntapa- ja innovaatiodiskurssi. Analyysin avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan suunnitella ja toteuttaa uudella tavalla, joka vastaa yrittäjyyden laajaalaista ja monimutkaista todellisuutta.

3 ABSTRACT Author: Forsström, Heidi Title: Constructing entrepreneurship The three discourses of entrepreneurship Faculty: LUT, School of Business Major: Management and Organization Year: 2010 Master s Thesis: Lappeenranta University of Technology 154 pages, 9 figures, 3 tables and 1 appendix Examiners: prof. Iiro Jussila prof. Pia Heilmann Keywords: entrepreneurship education, entrepreneurship, discourse This research contributes to the study of entrepreneurship for entrepreneurship education by utilizing the perspective of social construction of reality. This is a qualitative research due to the research material that consists of the speech produced in theme interviews and analysed by means of discourse analysis. The objective of the research is to identify the discourses that socially construct entrepreneurship in the speech of the first year business students of Lappeenranta University of Technology. The objective is also to describe and analyse how entrepreneurship, motivational factors of entrepreneurship, barriers of entrepreneurship, and means of entrepreneurship are constructed in the identified discourses. In the analysis, three discourses of entrepreneurship are identified and the social construction of entrepreneurship and the concepts related to it are described and analysed. The three discourses of entrepreneurship are the business discourse, the life style discourse and the innovation discourse. With the help of the analysis entrepreneurship education can be planned and implemented in a new way that supports the wide and complex reality of entrepreneurship.

4 Alkusanat Tämä Pro gradu -tutkielma tehtiin Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalisella oppimisella yrittävää Varsinais- Suomea -hanketta varten Lappeenrannassa syksyllä 2009 ja Espoossa keväällä Vaikka tutkimuksen tekeminen oli mielenkiintoista ja opettavaista, oli se tutkimuksen aihealueen ja tavoitteiden laajuuden takia myös haastavaa. Tutkimusprosessin eri vaiheissa sain apua henkilöiltä, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet tutkimuksen tekemisen. Aluksi haluan kiittää professori Iiro Jussilaa, jonka ansiosta minulla oli mahdollisuus tehdä tämä tutkimus. Oli hienoa tehdä tutkimusta, jonka aiheesta olen aidosti kiinnostunut. Kiitän Jussilaa myös tutkimusprosessin myötä saamistani neuvoista. Haluan kiittää tutkimusmahdollisuudesta myös Lappeenrannan teknillistä yliopistoa. Lisäksi kiitän tutkijakoulutettava Noora Heinoa käytännön avusta tutkimusprosessin varrella. Haastattelujen osalta kiitän Enklaavin fuksivastaava Patrik Hautalaa avusta haastateltavien keräämisessä sekä informaatikko Marja Talikkaa avusta haastattelutilan pidempiaikaisessa varaamisessa. Suuren kiitoksen haluan esittää myös kaikille kahdelletoista haastatellulle opiskelijalle. Oli tärkeää, että osallistuitte tutkimukseen niin aktiivisesti. Lisäksi kiitän perhettäni ja ystäviäni kannustuksesta ja tuesta opintojeni ja tutkimuksen tekemisen aikana. Erityisesti haluan kiittää Äitiäni, kihlattuani Jonia ja ystävääni Ninaa. Espoossa Heidi Forsström

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tarkoitus Tavoitteet ja rajaukset Keskeiset käsitteet Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat Rakenne 19 2 YRITTÄJYYS Yrittäjyyden moniulotteinen määritelmä Ulkoinen, sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys Yksilönäkökulma Toimintonäkökulma Yrittäjyyden motivaatiotekijät Ulkoiset motivaatiotekijät Sisäiset motivaatiotekijät Yrittäjyyden esteet Yksilöön liittyvät esteet Toimintoihin liittyvät esteet Yrittäjyyden keinot Yksin yrittäminen Ryhmässä yrittäminen Yhteenveto 58 3 PUHE JA DISKURSSIANALYYSI Puhe todellisuuden sosiaalisena rakentajana Diskurssianalyysi puheessa rakentuvan todellisuuden kartoittamisessa Teemahaastattelu aineiston tuottajana Tutkimuksen arvioitavuus ja vakuuttavuus Tutkimusprosessi 72

6 4 YRITTÄJYYDEN KOLME DISKURSSIA Tutkimuskonteksti Konkreettinen haastattelutilanne Vuorovaikutus ja haastateltavat Bisnesdiskurssi Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Elämäntapadiskurssi Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Innovaatiodiskurssi Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET Tunnistettujen yrittäjyysdiskurssien kontribuutio Tutkimuksen myötävaikutus YVI-hankkeeseen Jatkotutkimusaiheita 140 LÄHDELUETTELO 142 LIITTEET LIITE 1: Haastattelurunko

7 1 1 JOHDANTO Yrittäjyys on laaja ja monimutkainen ilmiö, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai yhtenäistä käsitteellistä viitekehystä (Shane & Venkataraman 2000). Silti yrittäjyys nähdään miltei poikkeuksetta myönteisenä ja tavoiteltavana ilmiönä, jolla esitetään olevan huomattavia positiivisia vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskuntaan (McMullen & Shepherd 2006; Sarasvathy 2004). Yrittäjyyden positiivisten vaikutusten vuoksi yrittäjyyden edistämiseen ja opettamiseen sekä yrittäjäksi kasvattamiseen ja rohkaisemiseen eli yrittäjyyskasvatukseen (Kuratko 2005; Kyrö, Lehtonen & Ristimäki 2007, 15; Peterman & Kennedy 2003; Ristimäki 2004, 26; Solomon 2007; Solomon & Fernald 1991) kiinnitetään kasvavassa määrin huomiota (Anderson, Drakopoulou Dodd & Jack 2009; Johannisson, Landström & Rosenberg 1998; Robinson & Haynes 1991). Vaikka yrittäjyyskasvatuksen ala on edistynyt viime vuosina paljon, on se vielä keskeneräinen ja hajautunut (Honig 2004; Katz 2003; Kuratko 2005; Robinson & Haynes 1991; Solomon 2007; Solomon & Fernald 1991). Yrittäjyyden määritelmällisen ja käsitteellisen epäselvyyden takia yrittäjyyskasvatukselle ei ole olemassa vahvaa teoreettista perustaa, jonka varaan yrittäjyyskasvatuksen materiaaleja ja toimintamalleja voitaisiin rakentaa. Siksi yrittäjyyskasvatuksen menestyksekkääksi suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi on ensisijaisesti kartoitettava yrittäjyys sisältöineen toimivasti. (Kuratko 2005; Ristimäki 2004, 17; Robinson & Haynes 1991; Sexton & Bowman 1984) Lappeenrannan teknillinen yliopisto osallistuu yrittäjyyttä kartoittavaan yrittäjyyskasvatuksen kehittämishankkeeseen (Yrittäjyyskasvatuksen virtuaalisella oppimisella yrittävää Varsinais-Suomea -hanke eli YVIhanke). YVI-hankkeeseen osallistuvat myös Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Varsinais-Suomen Yrittäjät ja Turun Seudun Kehittämiskeskus sekä muita hankkeen vaiheiden ja

8 2 sisällöllisten osa-alueiden mukaan määräytyviä yhteistyökumppaneita. (YVI-hankkeen alkusuunnitelma 2009) YVI-hanke liittyy EU:n yrittäjyyttä koskeviin tavoitteisiin sekä opetusministeriön julkaisemiin yrittäjyyskasvatuksen linjauksiin vuosille Hankkeessa luodaan innovatiivinen ja virtuaalinen oppimisympäristö yrittäjyyskasvatuksen toteuttajille ja kehittäjille, jotta yrittäjyyskasvatusta voidaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida uudella tavalla. Tavoitteena on tuottaa yrittäjyyttä koskeva sisältöaineisto, jossa määritellään yrittäjyyteen liittyvät käsitteet ja keskeiset sisällöt. (YVIhankkeen alkusuunnitelma 2009) YVI-hankkeen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi on yrittäjyyttä määritelmineen ja käsitteineen kartoitettava mahdollisimman monipuolisesti siten, että hankkeessa tuotettava sisältöaineisto vastaa yrittäjyyden laaja-alaista ja monimutkaista todellisuutta (Kuratko 2005; Solomon 2007). Tällaisen todellisuuden ymmärtämiseksi on omaksuttava näkökulma, joka hyväksyy yrittäjyyden erilaiset määritelmälliset ja käsitteelliset ulottuvuudet ja tulkinnat, joiden vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kokonaisuus muodostuu (Anderson et al. 2009). Yrittäjyyden kokonaisen todellisuuden toimiva kartoittaminen mahdollistuu käsittelemällä yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä (Anderson et al. 2009). Erityisesti yrittäjyyden sosiaalista rakentumista voidaan tarkastella yrittäjyyden todellisuutta rakentavien diskurssien eli puheessa hyödynnettävien eheiden merkityssuhteiden kokonaisuuksien kautta (Alvesson & Karreman 2000; Eskola & Suoranta 2000, 195; Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 70; Suoninen 1999, 21). Diskurssien avulla voidaan rakentaa yrittäjyyskasvatukselle uudenlainen perusta, joka vanhoista näkökulmista poiketen vastaa yrittäjyyden laaja-alaista ja monimutkaista todellisuutta (Howorth, Tempest & Coupland 2005).

9 3 1.1 Tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osallistua kahteen yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti ajankohtaiseen keskusteluun, joita ei perinteisesti liitetä yhteen, mutta jotka yhdistämällä voidaan sekä luoda että hyödyntää uutta tietoa uudella tavalla. Tässä tutkimuksessa yrittäjyyskasvatuksen keskusteluun liitetään keskustelu yrittäjyydestä sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä. Näin voidaan osallistua yrittäjyyden uudenlaiseen kartoittamiseen yrittäjyyskasvatusta varten siten, että yrittäjyyskasvatuksen keskustelusta lähtöisin olevassa YVI-hankkeessa voidaan hyödyntää uutta tietoa sosiaalisesti rakentuneesta yrittäjyyden todellisuudesta määritelmineen ja käsitteineen. Yrittäjyyskasvatus YVI-hanke Yrittäjyys sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä Yrittäjyyden todellisuus määritelmineen ja käsitteineen Kuva 1: Tutkimuksen tarkoitus Kuva 1 esittää tämän tutkimuksen tarkoituksen. Yhdistämällä yrittäjyyskasvatuksen keskusteluun keskustelun yrittäjyydestä sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä voidaan yrittäjyyskasvatuksen keskustelusta lähtöisin olevassa YVI-hankkeessa hyödyntää sosiaalisesti rakentuvaa yrittäjyyden todellisuutta määritelmineen ja käsitteineen. Näin yhdistämällä kaksi keskustelua voidaan kartoittaa yrittäjyyttä laaja-alaisesti ja monipuolisesti YVI-hanketta varten. Tällainen tutkimuksen tarkoituksen asettelu syntyy yrittäjyyskasvatuksen keskustelussa esiintyneistä lähtökohtaisista haasteista ja ongelmista, jotka vaikuttavat myös YVI-

10 4 hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen ja jotka voidaan ratkaista hyödyntämällä uudenlaista näkökulmaa yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatusta koskevassa keskustelussa korostetaan yrittäjyyskasvatuksen tärkeää roolia ja merkitystä yhteiskunnassa, mutta huomautetaan yrittäjyyskasvatuksen haasteista ja ongelmista (Kuratko 2005; Honig 2004; Sexton & Bowman 1984; Solomon 2007). Esimerkiksi Robinson ja Haynes (1991) esittävät, että yrittäjyyskasvatus on edistynyt merkittävästi, mutta osoittavat tutkimuksessaan monia yrittäjyyskasvatuksen heikkouksia. Suurimmat yrittäjyyskasvatuksen heikkoudet, ongelmat ja haasteet syntyvät yrittäjyydestä itsestään (Ristimäki 2004, 17; Sexton & Bowman 1984). Yrittäjyyskasvatuksen perustana on teoreettisesti laaja, monimutkainen ja jopa kaoottinen ilmiö, jonka määritelmästä tai käsitteistä ei olla yksimielisiä (Gartner 2001; Sexton & Bowman 1984). Täten yrittäjyyskasvatukselta puuttuu vahva teoreettinen perusta, jonka varaan pedagogisia malleja ja metodeita voitaisiin rakentaa (Kuratko 2005; Robinson & Haynes 1991). Tällaisen perustan puuttuminen hankaloittaa ja hajaannuttaa yrittäjyyskasvatuksen suunnittelua ja toteutusta (Anderson et al. 2009; Sexton & Bowman 1984). Jotta yrittäjyyskasvatusta voitaisiin suunnitella ja toteuttaa menestyksekkäästi, tuotetaan YVI-hankkeessa yrittäjyyttä koskeva sisältöaineisto, jossa määritellään yrittäjyyteen liittyvät käsitteet ja keskeiset sisällöt (YVI-hankkeen alkusuunnitelma 2009). Koska yrittäjyyden käsitteiden ja keskeisten sisältöjen määritteleminen muodostuu yrittäjyyskasvatuksen keskustelussa haasteeksi ja ongelmaksi (Honig 2004; Kuratko 2005; Ristimäki 2004, 17; Sexton & Bowman 1984; Solomon 2007), on YVI-hankkeessa tuotettavan sisältöaineiston muodostamiseksi omaksuttava yrittäjyyden laaja-alaisuuden ja monimutkaisuuden hyväksyvä näkökulma yrittäjyyteen.

11 5 Yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentuvana ilmiönä tarkastelevassa keskustelussa esitetään, että on hyväksyttävä yrittäjyyden laaja-alaisuus ja monimutkaisuus sekä luovuttava yrittäjyyden perinteisistä ja jäykistä tutkimuskohteista ja -tavoista, jotka yksinään ovat riittämättömiä kuvaamaan yrittäjyyttä. Hallitsevat yrittäjyyden keskustelut ja alkuperäiset käsitteet on korvattava uusilla keskusteluilla ja käsitteillä, jotka rakentuvat todellisuuden sosiaalisessa kontekstissa rakentaen todellisuutta heijastavan kokonaisuuden. (Howorth et al. 2005; Steyaert & Katz 2004) Sosiaalisessa kontekstissa rakentuvan yrittäjyyden kartoittamisen avulla voidaan YVI-hankkeessa huolehtia yrittäjyyden todellisesta sisällöstä ja merkityksestä siten, että hankkeessa tuotettava yrittäjyyden sisältöaineisto vastaa yrittäjyyden kokonaista todellisuutta (Kuratko 2005; Solomon 2007). 1.2 Tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen tavoitteet muodostuvat YVI-hankkeen perusteella siten, että hanketta voidaan suunnitella ja toteuttaa uuden tutkimustiedon luoman yrittäjyyden kartoittamisen avulla (Kuratko 2005; Solomon 2007). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyttä kartoitetaan hyödyntämällä näkökulmaa, joka käsittelee yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentuneena ilmiönä. Yrittäjyyden sosiaalista rakentumista tarkastellaan diskurssien eli sellaisten puheessa hyödynnettävien eheiden merkityssuhteiden kokonaisuuksien kautta, jotka sosiaalisesti rakentavat yrittäjyyden todellisuutta tietyllä tavalla ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa (Alvesson & Karreman 2000; Eskola & Suoranta 2000, 195; Koskinen et al. 2005, 70; Suoninen 1999, 21). Yrittäjyyden kokonaisen todellisuuden kartoittamiseksi tämän tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin tunnistaa yrittäjyyttä sosiaalisesti rakentavia diskursseja. Diskursseja etsitään Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden

12 6 yrittäjyyttä koskevasta puheesta diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksen tavoite voidaan muotoilla yhdeksi pääkysymykseksi: - Minkälaisia diskursseja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat hyödyntävät yrittäjyyttä koskevassa puheessaan? Pääkysymyksen avulla pyritään tunnistamaan niitä diskursseja, joita Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat hyödyntävät tehdessään selkoa yrittäjyydestä. Tavoitteena on erottaa tunnistetut diskurssit omiksi kokonaisuuksikseen ja nimetä jokainen diskursiivinen kokonaisuus sitä parhaiten määrittävällä tavalla. Lisäksi pyritään esittämään, millaiset tekijät perimmiltään määrittävät jokaista erilaista diskurssia eli millaisten tekijöiden varaan koko yksittäinen diskursiivinen kokonaisuus rakentuu. Tavoitteena on tunnistaa sellaisia puheessa hyödynnettäviä diskursiivisia kokonaisuuksia, jotka yksittäin rakentavat yrittäjyyden erilailla, mutta joiden vuorovaikutuksessa rakentuu yrittäjyyden kokonainen todellisuus. Tavoitteena ei ole tunnistaa esimerkiksi opiskelijoiden asenteita, arvoja tai käsityksiä, vaan ainoastaan opiskelijoiden puheessaan hyödyntämiä diskursseja. Tutkimuskohteena on siis puhe ja havaintoyksikkönä puheessa hyödynnettävä diskurssi (Eskola & Suoranta 2000, 195). Täten puhe ja diskurssi erotetaan muun muassa puhujan ajattelutavoista, tunteista ja aikomuksista (Alvesson & Karreman 2000). Tavoitteena on käsitellä ainoastaan diskursseja, jotka ilmenevät puheessa itsessään (Foucault 2005, 43). Lisäksi tavoitteena on tunnistaa nimenomaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden, eikä minkään muun joukon, puheessaan hyödyntämiä diskursseja.

13 7 Puheessa hyödynnettävien diskurssien tunnistamisen lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää tunnistettuja diskursseja. Diskurssien sisällä pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyden rakentumista kokonaisuutta yksityiskohtaisemmin tarkastellen yrittäjyyden määritelmän ja käsitteiden rakentumista. Yrittäjyyden yksityiskohtaisen rakentumisen kuvaamiseksi ja ymmärtämiseksi voidaan muotoilla alakysymyksiä, joista ensimmäinen voidaan esittää seuraavasti: - Miten yrittäjyys itsessään rakentuu opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa? Ensimmäisen alakysymyksen avulla pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyden määritelmän rakentumista puheessa. Tavoitteena on kuvata ja ymmärtää sitä, minkälaiseksi yrittäjyys erilaisissa diskursseissa rakentuu. Tavoitteena on esittää yrittäjyyden määritelmän rakentavia lähtökohtia ja perusoletuksia diskursseissa. Tavoitteena ei ole muodostaa yrittäjyydelle yhtä ainoaa määritelmää, vaan tarkastella sitä, minkälaisten erilaisten lähtökohtien ja perusoletusten kautta yrittäjyyden kokonainen määritelmä rakentuu. Yrittäjyyden määritelmän kuvaamisen ja ymmärtämisen jälkeen voidaan tarkastella yrittäjyyden rakentumista yrittäjyyteen liittyvien erilaisten käsitteiden sisällä. Tutkimuksen tavoitteena on diskursiivisten kokonaisuuksien sisällä kuvata ja ymmärtää niitä yrittäjyyteen liittyviä käsitteitä, jotka ovat olennaisia YVI-hankkeen kannalta. Tavoitteena ei ole YVI-hankkeen kannalta merkityksettömien käsitteiden kuvaaminen tai ymmärtäminen, vaan diskursseista etsittävät käsitteet osoitetaan tutkimukselle YVI-hankkeen toteuttajien toimesta. Tutkimukselle muotoillaan seuraavat alakysymykset, joiden avulla täsmennetään puheessa hyödynnettävien diskursiivisten kokonaisuuksien sisältä etsittäviä yrittäjyyteen liittyviä käsitteitä:

14 8 - Miten yrittäjyyden motivaatiotekijät rakentuvat opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa? - Miten yrittäjyyden esteet rakentuvat opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa? - Miten yrittäjyyden keinot rakentuvat opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa? Alakysymysten avulla pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään, miten YVIhankkeen kannalta merkitykselliset yrittäjyyteen liittyvät käsitteet rakentuvat opiskelijoiden puheessaan hyödyntämissä diskursseissa. Tavoitteena on tarkastella niitä tekijöitä, jotka rakentavat yrittäjyyteen liittyvät käsitteet eri diskursseissa. Koska alakysymykset muodostavat tutkimuksen tavoitteista erittäin laajoja, pyritään tutkimustuloksissa diskursseissa rakentuvien käsitteiden tiivistettyyn ja ymmärrettävään esittämiseen. Alakysymysten avulla tavoitteena on kuvata ja ymmärtää, miten yrittäjyyden motivaatiotekijät eli ne tekijät, jotka saavat yksilön valitsemaan yrittäjyyden muiden työ- ja uravaihtoehtojen sijasta ja aktivoivat yksilöä toimimaan yrittäjyyden saavuttamiseksi (Hessels, van Gelderen & Thurik 2008; Naffziger, Hornsby & Kuratko 1994), rakentuvat puheessa hyödynnettävissä diskursseissa. Motivaatiotekijöiden tarkastelussa tavoitteena on keskittyä yrittäjyyden motivaatiotekijät muodostavaan yrittäjyyden lisäarvoon eli yrittäjyydestä saataviin nettopalkkioihin suhteessa yrittäjyyden kustannuksiin ja muihin työ- ja uravaihtoehtoihin (Amit, Glosten & Muller 1993; Campbell 1992). Motivaatiotekijöiden lisäksi pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyttä estävien tai vaikeuttavien tekijöiden eli yrittäjyyden esteiden (Finnerty & Krzystofik 1985; Kouriloff 2000; Sarasvathy 2004) rakentumista puheessa hyödynnettävissä diskursseissa. Tavoitteena on keskittyä yrittäjäksi ryhtymiseen eikä yrittäjänä toimimiseen. Esteitä

15 9 tarkastelemalla pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään, minkälaiset tekijät rakentuvat yrittäjäksi ryhtymistä estäviksi tai vaikeuttaviksi tekijöiksi. Lisäksi tavoitteena on esittää, miten yrittäjyyden keinot, joilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yrittäjäksi ryhtymistä yksin tai ryhmässä, rakentuvat puheessa hyödynnettävissä diskursseissa. Tavoitteena on keskittyä diskursseissa rakentuvaan yksin tai ryhmässä yrittämiseen, sillä yrittäjyys voi syntyä molempien keinojen kautta ja keinot voivat määrittää yrittäjäksi ryhtymistä vahvasti (Amit et al. 1993; Rindova, Barry & Ketchen 2009). Erityisesti tavoitteena on keskittyä yksin tai ryhmässä yrittämisen rakentaviin etuihin. Tutkimuksen tavoitteet muodostavat tutkimuksesta erittäin laajan ja vaikeasti hallittavan, sillä tavoitteisiin liittyy monia käsitteitä, jotka jo yksinään ovat laaja-alaisia ja monimutkaisia. Tästä huolimatta tutkimus pyritään pitämään helposti käsiteltävänä. Siksi tutkimuksen tavoitteet voidaan tässä kohtaa tiivistää ja vetää yhteen siten, että tutkimuksen tavoitteiden nähdään muodostuvan kahdesta eri osa-alueesta. Tutkimuksen tavoitteina on siis: 1. tunnistaa opiskelijoiden yrittäjyyttä koskevassa puheessaan hyödyntämät diskurssit sekä 2. kuvata ja ymmärtää diskurssien sisällä rakentuvaa yrittäjyyttä, yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, yrittäjyyden esteitä ja yrittäjyyden keinoja. Ensimmäinen kohta muodostaa tutkimuksen pääkysymyksen ja toinen kohta tutkimuksen neljä alakysymystä. Tutkimuksen merkitystä heijastavan kokonaisen tavoitteen esittämiseksi voidaan muodostaa kuva, joka sisältää sekä tutkimuksen pää- että alakysymykset ja selventää tutkimuksen tavoitteita kokonaisuudessaan.

16 10 Diskurssi 1 Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Diskurssi N Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Yrittäjyyden kokonainen todellisuus Diskurssi 2 Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Diskurssi 3 Yrittäjyys Motivaatiotekijät Esteet Keinot Kuva 2: Tutkimuksen tavoitteet Kuva 2 esittää tutkimuksen tavoitteet pää- ja alakysymyksineen. Kuvassa pääkysymykseen viittaavat kohdat lihavoidaan. Tutkimuksen pääkysymys muodostaa tavoitteeksi yrittäjyyden kokonaista todellisuutta rakentavien puheessa hyödynnettävien diskurssien tunnistaminen siten, että diskurssit erotetaan toisistaan ja nimetään niitä määrittävällä tavalla. Aineistona oleva puhe ja tutkijan tulkinta määrittävät diskurssien määrän. Näihin pääkysymyksen asettamiin tavoitteisiin viitataan diskursseilla 1, 2, 3 ja N. Lisäksi alakysymysten avulla pyritään tunnistettavien diskurssien sisällä kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyden määritelmän ja käsitteiden (yrittäjyys, yrittäjyyden motivaatiotekijät, yrittäjyyden esteet ja yrittäjyyden keinot) rakentumista. Määritelmä ja käsitteet rakentuvat diskurssien sisällä samoin perustein, mutta diskurssien välillä erilailla. Täten pää- ja alakysymysten avulla muotoutuvat diskursiiviset kokonaisuudet (diskurssi 1, 2, 3 ja N yrittäjyyden määritelmineen ja käsitteineen) esiintyvät erillisinä, mutta rakentavat yhdessä yrittäjyyden kokonaisen todellisuuden.

17 Keskeiset käsitteet Tutkimuksen keskeiset käsitteet esiintyvät vahvasti tutkimuksen tarkoituksessa ja tavoitteissa. Tämän tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat yrittäjyyskasvatus, yrittäjyys, yrittäjyyden motivaatiotekijät, yrittäjyyden esteet, yrittäjyyden keinot, puhe ja diskurssi. Nämä käsitteet kuvaavat tutkimuksen taustaa ja aihealuetta. Käsitteet eivät ole yksiselitteisiä, ja siksi ne määritellään tarkoituksenmukaisella tavalla tätä tutkimusta varten. Yrittäjyyskasvatus on yrittäjyyden edistämistä ja opettamista sekä yrittäjäksi kasvattamista ja rohkaisemista (Kuratko 2005; Kyrö et al. 2007, 15; Peterman & Kennedy 2003; Ristimäki 2004, 26; Solomon 2007; Solomon & Fernald 1991). Yleensä tällainen yrittäjyyden vahvistaminen perustellaan ja oikeutetaan yrittäjyyden positiivisilla vaikutuksilla yhteiskuntaan ja erityisesti talouteen. Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään vaikuttamaan ihmisten yrittäjyyttä koskeviin asenteisiin ja valmiuksiin siten, että yhä useampi ryhtyisi yrittäjäksi ja toimisi yrittäjämäisesti. Lähtökohtana on ajatus siitä, että yrittäjäksi voi oppia ja kasvaa. (Kuratko 2005) Yrittäjyys on moniulotteinen ja lukemattomin eri tavoin määritelty käsite, johon itsessään liittyy muita käsitteitä (Shane & Venkataraman 2000). Tässä tutkimuksessa mukaillaan niiden tutkijoiden määritelmiä, jotka näkevät yrittäjyyden sosiaalisesti puheessa hyödynnettävien diskurssien kautta rakentuvana ilmiönä (Anderson et al. 2009; Hjorth, Jones & Gartner 2008; Ogbor 2000; Steyaert & Katz 2004). Lisäksi huomautetaan, että vaikka aikaisemmissa tutkimuksissa yrittäjyys määritellään usein määrittelemällä yrittäjä (Berglund & Johansson 2007; Gartner 1985; Herron, Sapienza & Smith-Cook 1991), ei tässä tutkimuksessa yrittäjyyttä ja yrittäjää eroteta toisistaan, vaan niiden nähdään yhdessä muodostavan erottelematon kokonaisuus, jossa yksi ei esiinny ilman toista (Howorth et al. 2005).

18 12 Yrittäjyyden motivaatiotekijöillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niitä tekijöitä, jotka saavat tai voisivat saada yksilön valitsemaan yrittäjyyden muiden työ- ja uravaihtoehtojen sijaan ja aktivoivat yksilöä toimimaan yrittäjyyden saavuttamiseksi (Hessels et al. 2008; Naffziger et al. 1994). Tässä tutkimuksessa nähdään, että motivaatiotekijän tavoittelu saa mahdollisesti aikaan motivaation eli sen prosessin, jossa yksilö päättää yrittäjäksi ryhtymisestään ja toimii yrittäjäksi ryhtyäkseen (Naffziger et al. 1994). Motivaatiotekijä on siis monimutkaisen prosessin ja moniulotteisen ilmiön taustatekijä, jolla voi olla voimakkaita motivationaalisia vaikutuksia. Yrittäjyyden motivaatiotekijöihin liittyy vahvasti yrittäjyyden lisäarvo, sillä yrittäjyyden lisäarvolla tarkoitetaan yrittäjyyteen motivoivia tekijöitä, jotka edustavat yrittäjyydestä saatavia nettopalkkioita huomioitaessa yrittäjyyden kustannukset ja verrattaessa yrittäjyyttä muihin työ- ja uravaihtoehtoihin (Amit et al. 1993; Campbell 1992). Lisäarvo kertoo, millä tavoin yrittäjyyden potentiaaliset taloudelliset, käytännölliset tai kokemukselliset palkkiot ylittävät potentiaaliset kustannukset huomioiden myös muihin työ- ja uravaihtoehtoihin liittyvät vaihtoehtoiskustannukset (McMullen & Shepherd 2006; Shane & Venkataraman 2000). Merkittävimmät motivaatiotekijät muodostuvat siis tavoitellusta lisäarvosta. Yrittäjyyden esteet tarkoittavat sellaisia yrittäjyyteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa tai estää yrittäjäksi ryhtymistä. Esteet kertovat, millaisia tekijöitä yrittäjäksi ryhtymisessä on ratkaistava tai millaiset tekijät estävät yrittäjyyden kokonaan. Esteillä tarkoitetaan mitä tahansa tekijää, joka toimii yrittäjäksi ryhtymistä vastaan. (Kouriloff 2000) Esteet voivat olla esimerkiksi taloudellisia, käytännöllisiä tai henkisiä (Sarasvathy 2004). Yrittäjyyden keinot ovat niitä konkreettisia päätöksiä ja toimia, joita mahdollinen yrittäjä tekee ryhtyessään yrittäjäksi. Tässä tutkimuksessa keinoilla tarkoitetaan sitä, ryhdytäänkö yrittäjäksi yksin vai ryhmässä muiden kanssa. Yrittäjyys voi syntyä sekä yksilön että ryhmän kautta, ja sekä yksin että ryhmässä yrittäjäksi ryhtyminen voi olla yksilölle

19 13 mahdollinen vaihtoehto. Lisäksi yksin ja ryhmässä yrittäminen voivat määrittää yrittäjyyttä vahvasti. (Amit et al. 1993; Rindova et al. 2009) Puhe on sosiaalisen vuorovaikutuksen perustyyppi (Berger & Luckmann 2005, 39) sekä monisuuntaista vuorovaikutusta ja merkitysvälitteistä toimintaa (Berglund & Johansson 2007). Vaihtoehtoisesti puhe voidaan nähdä tekstinä, sillä puhe on sosiaalisessa toimintakontekstissa tuotettua sosiaalista tekstiä ja kielellisiä tekoja. Puheella on aina merkityksensä ja sen voidaan nähdä rakentavan todellisuutta sosiaalisesti. (Alvesson & Karreman 2000) Puheessa todellisuus rakentuu, pysyy yllä, uudelleen rakentuu ja muokkautuu ihmisten jakaman kielen välityksellä (Berglund & Johansson 2007; Downing 2005). Diskurssi on paljon käytetty, mutta usein väärin ymmärretty käsite (Alvesson & Karreman 2000). Tässä tutkimuksessa diskurssilla tarkoitetaan puheessa hyödynnettävää eheää merkityssuhteiden kokonaisuutta, joka sosiaalisesti rakentaa yrittäjyyden todellisuutta tietyllä tavalla ja vuorovaikutuksessa muiden diskurssien kanssa (Alvesson & Karreman 2000; Eskola & Suoranta 2000, 195; Koskinen et al. 2005, 70; Suoninen 1999, 21). Diskurssi on siis käsitteiltään ja merkityksiltään yhtenäinen kokonaisuus, joka edustaa yhtä osaa todellisuudesta (Foucault 2005, 36). 1.4 Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat Tämän tutkimuksen lähtökohdat muodostuvat tutkimuksen teoreettisen aihealueen ja metodologisen näkökulman perusteella. Aihealueena on yrittäjyys ja näkökulmana todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Näin tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat muodostuvat teoriana käytettävästä yrittäjyydestä ja metodologiset lähtökohdat aineistona olevasta puheesta ja analysointikeinona hyödynnettävästä diskurssianalyysistä. Lähtökohdat

20 14 voidaan esittää yksinkertaistetusti kuvassa, joka edustaa tutkimusta kokonaisuudessaan. Teoria Yrittäjyys Aineisto Puhe Analysointikeino Diskurssianalyysi Kuva 3: Tutkimuksen teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat Kuva 3 osoittaa tutkimuksen teoreettisiksi lähtökohdiksi yrittäjyyttä koskevat teoriat ja aikaisemmat tutkimukset. Shane ja Venkataraman (2000) esittävät, että yrittäjyyttä tutkittaessa teoria on epätäydellistä ja tietoa on vaikea hankkia. Yrittäjyystutkimuksen tueksi ei ole olemassa yhtenäistä yrittäjyysteoriaa eli johdonmukaista ja todistettavissa olevaa yrittäjyyden käsitteiden välistä suhteiden muodostelmaa (Amit, MacCrimmon, Zietsma & Oesch 2001), vaan yrittäjyys tutkimuskohteena on määritelmältään ja käsitteiltään poikkitieteellinen ja hajaantunut (Brockhaus 1988; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988). Tarkastelemalla yrittäjyyden erilaisia teorioita ja aikaisempia tutkimuksia voidaan muodostaa teoreettinen viitekehys, joka jäsentää joitakin oleellisimpia yrittäjyyden määritelmällisiä lähtökohtia ja näkökulmia sekä käsitteellisiä kokonaisuuksia (Berglund & Johansson 2007). Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu ensinnäkin yrittäjyyden määritelmästä, joka sisältää erilaisia lähtökohtia ja näkökulmia yrittäjyyteen. Hornaday (1992) esittää, että yrittäjyyden tutkimuksessa on

21 15 ensimmäisenä kysyttävä, mitä yrittäjyys on. Aikaisemmissa tutkimuksissa yrittäjyyden yksityiskohtainen ja yhtenäinen määritteleminen nähdään ehtona yrittäjyyden tutkimukselle (Berglund & Johansson 2007). Koska yrittäjyys kuitenkin on laaja-alainen ja monimutkainen ilmiö, muodostuu yrittäjyyden määrittelemisestä yrittäjyystutkimusta hallitseva ongelma. Lukuisista yrityksistä huolimatta yrittäjyyttä ei onnistuta määrittelemään yksiselitteisesti tai yhtenäisesti (Shane & Venkataraman 2000; Shaver & Scott 1991), vaan jokainen yrittäjyyden määritelmä heijastaa vain nimenomaisen keskustelun ainutlaatuista ja muista tutkimuksista suhteellisen vähän vaikutteita saavaa näkemystä (Bowen & Hisrich 1986; Brockhaus 1988; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988). Koska yrittäjyyskasvatuksessa on hyväksyttävä yrittäjyyden laaja-alaisuus ja monimutkaisuus (Katz 2003; Kuratko 2005; Solomon 2007), yrittäjyyden määritelmä nähdään tässä tutkimuksessa moniulotteisena lähtökohtien ja näkökulmien joukkona, jota aikaisemmat tutkimukset edustavat (Berglund & Johansson 2007). Yrittäjyyden määrittelemisen lähtökohdiksi tunnistetaan yrittäjyyden jakaminen ulkoiseen, sisäiseen ja omaehtoiseen yrittäjyyteen, jotka kuitenkin yrittäjyyskasvatuksen yhteydessä ovat yksinään riittämättömiä määrittämään yrittäjyyttä (Ristimäki 2004, 12). Näkökulmiksi yrittäjyyteen tunnistetaan usein vaihtoehtoisina näkökulmina pidetyt yksilö- ja toimintokeskeinen näkökulma, joihin monet aikaisempien tutkimusten määritelmät voidaan sisällyttää (Hornaday 1992). Toiseksi teoreettinen viitekehys muodostuu yrittäjyyteen liitetyistä käsitteistä, sillä yrittäjyyden määrittelemisen lisäksi yrittäjyyteen liitetään tutkimuksesta riippuen erilaisia käsitteellisiä viitekehyksiä (Shane & Venkataraman 2000). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyteen liitetään YVIhankkeen kontekstissa merkittäviä käsitteitä, joita ovat yrittäjyyden motivaatiotekijät, esteet ja keinot. Jokaisen käsitteen kohdalla tarkastellaan tämän tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaisia tekijöitä, jotka kuitenkin edustavat ja yhdistävät aikaisempia tutkimuksia.

22 16 Ensimmäisenä yrittäjyyteen liittyvistä käsitteistä tarkastellaan yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, joiden voidaan nähdä vaikuttavan yrittäjyyden motivaatioon eli siihen monimutkaiseen prosessiin, jossa yksilö päättää yrittäjäksi ryhtymisestään ja toimii yrittäjäksi ryhtyäkseen (Naffziger et al. 1994). Motivaatiotekijät viittaavat siis motivaatioon, mutta motivaation käsitteeseen verrattuna suppeassa merkityksessä. Krueger, Reilly ja Carsund (2000) muistuttavat, että yrittäjyyskasvattajien tulisi ymmärtää erityisesti yrittäjyyden motivaatioita. Koska motivaatiotekijät nähdään motivaatioprosessin taustalla, on ymmärrettävä myös motivaatiotekijöitä. Motivaatiotutkimukset ja -teoriat selittävät, miksi yksilöt valitsevat toimimisen tietyllä tavalla muiden vaihtoehtojen sijaan (Wiklund, Davidsson & Delmar 2003). Motivaatiota selitetään muun muassa odotusarvo-, hyöty-, tarve-, tavoite- ja kognitioteorioilla (Amit et al. 1993; Douglas & Shepherd 2002; McMullen & Shepherd 2006; Shane et al. 2003; Steel & König 2006) sekä veto- ja työntötekijöillä (Hessels et al. 2008). Tässä tutkimuksessa motivaation kohdalla keskitytään motivaatiotekijöihin, joiden nähdään muodostuvan tavoitellusta lisäarvosta. Tässä tutkimuksessa motivaatiotekijöihin liitetään lisäarvon käsite. Vaikka motivaatiotekijöitä ja lisäarvoa ei oikeastaan voida erottaa toisistaan, syventää lisäarvon käsitteen ymmärtäminen motivaatiotekijöiden tarkastelua. Lisäarvo huomioimalla pyritään muodostamaan kuva niistä erilaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat myönteisellä tavalla valintaan yrittäjyyden ja muiden työ- ja uravaihtoehtojen välillä. Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä kutsutaan tässä tutkimuksessa motivaatiotekijöiksi, vaikka niillä tarkoitetaan ja niihin sisällytetään myös lisäarvon muodostavat tekijät. Motivaatiotekijöiden voidaan nähdä edustavan yrittäjyyden erilaisia lisäarvoja ja ne voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin motivaatiotekijöihin. Lisäksi halutaan huomauttaa, että tutkimuksessa tiedostetaan, että yrittäjyyden motivaatiotekijöihin vaikuttavat myös yksilön ulkopuoliset tekijät, kuten poliittiset ja markkinoihin liittyvät tekijät (Shane et al. 2003),

23 17 sekä se tilanne, jossa motivaatiotekijät syntyvät tai voisivat syntyä (Greenberger & Sexton 1988). Joidenkin ympäristöjen voidaan jopa nähdä luovan yrittäjiä (Gartner 1985). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyden motivaatiotekijöihin vaikuttavia yksilön ulkopuolisia tekijöitä ja tilannetta ei kuitenkaan tarkoituksenmukaisuuden vuoksi tarkastella erikseen. Tarkastelun kohteena ovat siis vain erilaiset motivaatiotekijät, joiden voidaan nähdä toimivan ulkopuolisista tekijöistä ja tilanteesta riippumatta. Toisena yrittäjyyteen liittyvänä käsitteenä tarkastellaan yrittäjyyden esteitä. Sarasvathy (2004) huomauttaa, että yrittäjyyden esteiden poistaminen voi vahvistaa ja edistää yrittäjyyttä enemmän kuin mikään motivaatiotekijä. Siksi tutkija esittää yhdeksi merkittäväksi yrittäjyystutkimuksen kysymykseksi sen, minkälaisia esteitä yrittäjyydelle on olemassa (Sarasvathy 2004). Vaihtoehtoisesti esteistä voitaisiin puhua ongelmina, hidastajina tai vaikeuttajina (Kouriloff 2000; Finnerty & Krzystofik 1985). Tässä tutkimuksessa esteet jaetaan yksilöön ja toimintoihin liittyviksi esteiksi. Yksilöön liittyvillä esteillä tarkoitetaan henkilökohtaisia ja henkisiä esteitä, jotka edustavat yksilön sisäisiä tekijöitä. Toimintoihin liittyvät esteet puolestaan edustavat ulkoisia tekijöitä, jotka liittyvät yrittäjäksi ryhtymisen toimintoihin, joihin liittyy sellaisia esteitä, jotka useimmiten ovat ainakin jollain tasolla samoja jokaiselle yksilölle. Kolmantena yrittäjyyteen liittyvänä käsitteenä tarkastellaan yrittäjyyden keinoja. Yrittäjäksi ryhtymisen toimintakeinot jäävät usein vähälle huomiolle (Bird 1988). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyden keinoilla tarkoitetaan yksin ja ryhmässä yrittäjäksi ryhtymistä. Sexton ja Bowman (1984) ehdottavat, että yrittäjyyskasvatuksessa tulisi korostaa yksilön toimia ryhmän toimien sijasta. Kuitenkin potentiaalisten kumppaneiden läsnäolo voi vaikuttaa yrittäjäksi ryhtymiseen oleellisesti (Morales- Gualdrón, Gutiérrez-Gracia & Roig Dobón 2009). Esimerkiksi Goss (2005) tuo esille, että yrittäjyyden alkuvaiheina kumppanit voivat olla tarpeellisia. Siksi tässä tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ryhmässä toimimiseen ja sen tuomiin etuihin.

24 18 Kuva 3 osoittaa tutkimuksen metodologisiksi lähtökohdiksi tutkimuksen aineistona olevan puheen ja analysointikeinona hyödynnettävän diskurssianalyysin. Herron et al. (1991) esittävät, että yrittäjyystutkimuksesta puuttuu yrittäjyyden laaja-alaiseen ja monimutkaiseen todellisuuteen sopiva metodologinen lähestymistapa ja että tutkijoiden tulisi valita metodeita, jotka hyväksyvät yrittäjyyden sekavan luonteen. Anderson et al. (2009) puolestaan esittävät, että yrittäjyyskasvatuksen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi on välttämätöntä ymmärtää yrittäjyyden sosiaalista rakentumista, sillä tämä jättää tilaa erilaisille tulkinnoille, jotka kuvaavat yrittäjyyden laaja-alaista todellisuutta. Puhe aineistona ja diskurssianalyysi analysointitapana hyväksyvät yrittäjyyden laaja-alaisuuden ja monimutkaisuuden sekä auttavat kuvaamaan ja ymmärtämään yrittäjyyden sosiaalisesti rakentuvaa todellisuutta yrittäjyyskasvatuksen hyväksi. Aineistona oleva puhe nähdään tässä tutkimuksessa yrittäjyyden sosiaalisena rakentajana. Vaihtoehtoisesti puhe voitaisiin korvata tekstin käsitteellä, sillä puhe voidaan pukea myös tekstin muotoon. Puhe toteaa ja toteuttaa sekä ylläpitää todellisuutta erilaisten kielellisten tekojen ja merkitysrakenteiden kautta (Berger & Luckmann 2005, ). Puhe on kokoelma sääntöjä ja merkityksiä, jotka muodostavat äärettömän määrän esityksiä rakentaen erilaisia todellisuuksia. Erilaiset todellisuudet voidaan määrittää diskurssin muotoon. (Foucault 2005, 41) Todellisuutta rakennetaan puheessa siis hyödyntäen erilaisia diskursseja (Koskinen et al. 2005, 70), jotka muodostuvat käsitteellisistä ja merkityksiä luovista rakenteista (Foucault 2005, 33). Diskursseja voidaan tunnistaa, kuvata ja ymmärtää diskurssianalyysin keinoin (Alvesson & Karreman 2000). Diskurssianalyysissä pohditaan, minkälaisten sääntöjen ja merkitysten mukaan selonteko muodostetaan sekä minkälaiset säännöt ja merkitykset muodostavat yksittäisen diskurssin ja täten diskurssin edustaman todellisuuden. Analyysissä määritellään diskurssin olemassaolon perusteet, ehdot ja rajat. Lisäksi

25 19 osoitetaan, miksi diskurssi ei voi olla mikään muu, miten se sulkee pois kaiken muun ja miten se ottaa muihin nähden oman paikkansa. (Foucault 2005, 41 42) 1.5 Rakenne Edellä on esitetty tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja rajaukset, määritelty keskeiset käsitteet sekä muodostettu teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat. Näin muodostuva johdanto toimii tutkimuksen perustana, joka edustaa tutkimuksen aihealuetta ja näkökulmaa. Johdannon pohjalta tutkimus etenee yksityiskohtaisiin tutkimuksen eri osia esitteleviin lukuihin. Aluksi käsitellään teoreettinen viitekehys, joka nimetään tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien mukaan. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään yrittäjyyttä koskeviin teorioihin ja aikaisempiin tutkimuksiin esitellen kokonaisvaltaisesti tämän tutkimuksen aihealue. Aihealue koostuu yrittäjyyden moniulotteisesta määritelmästä ja yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen kontekstissa liittyvistä käsitteistä eli yrittäjyyden motivaatiotekijöistä, yrittäjyyden esteistä ja yrittäjyyden keinoista. Yrittäjyyden määritelmän nähdään muodostuvan erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista edustaen yrittäjyyden laaja-alaisuutta ja monipuolisuutta. Lähtökohtina käsitellään ulkoista, sisäistä ja omaehtoista yrittäjyyttä ja näkökulmina yksilö- ja toimintonäkökulmaa. Yrittäjyyden moniulotteisen määritelmän ymmärtämisen jälkeen teoreettisessa viitekehyksessä voidaan tarkastella yrittäjyyteen liittyviä käsitteitä, joista ensimmäisenä tarkastellaan yrittäjyyden motivaatiotekijöitä. Motivaatiotekijöitä tarkastellaan ulkoisten ja sisäisen motivaatiotekijöiden avulla pitäen perustana lisäarvon käsitettä. Motivaatiotekijöiden jälkeen tarkastellaan yrittäjyyden esteitä, jotka jaetaan yksilöön ja toimintoihin liittyviin esteisiin. Viimeisenä teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan yrittäjyyden keinoja, joista käsitellään yksin

26 20 ja ryhmässä yrittämistä keskittyen erityisesti ryhmässä yrittämisen etuihin. Teoreettisen pääluvun lopuksi muodostetaan yhteenveto teoreettisesta viitekehyksestä, joka toimii empiirisen aineiston tulkintaperustana. Teoreettisen pääluvun jälkeen muodostetaan tutkimusmenetelmistä ja tutkimusprosessista kertova pääluku, joka nimetään tutkimuksen metodologisten lähtökohtien perusteella. Metodologisessa pääluvussa tarkastellaan puhetta todellisuuden sosiaalisena rakentajana ja diskurssianalyysiä puheessa rakentuvan todellisuuden kartoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan teemahaastattelua puheen tuottamiskeinona sekä kiinnitetään huomiota tutkimuksen luotettavuuteen, jota tässä tutkimuksessa käsitellään arvioitavuutena ja vakuuttavuutena. Pääluvun lopuksi esitellään tutkimusprosessi. Erityisesti tutkimusprosessin tarkasteleminen, mutta myös koko metodologinen pääluku, palvelee tutkimuksen luotettavuutta. Haastattelurunko on tutkimuksen liitteenä. Tutkimusmenetelmien esittelemisestä siirrytään analyysin esittelevään päälukuun, joka nimetään tutkimuksellisten lopputulemien perusteella. Pääluvun aluksi kuvataan tutkimuksen konteksti, joka koostuu tässä tutkimuksessa konkreettisesta haastattelutilanteesta sekä vuorovaikutuksesta ja haastateltavista. Kontekstin kuvaamisen jälkeen esitellään puheesta tunnistetut diskurssit erillisinä kokonaisuuksina, joiden sisällä kuvataan ja jäsennetään diskurssissa rakentuvaa yrittäjyyttä itsessään, yrittäjyyden motivaatiotekijöitä, yrittäjyyden esteitä ja yrittäjyyden keinoja. Empiirisen pääluvun lopuksi tehdään yhteenveto analyysistä. Yhteenvedon avulla esitetään tiivistetysti vastaukset tutkimuksen tavoitteisiin. Viimeiseksi muodostetaan johtopäätökset, joissa pohditaan tutkimuksen kontribuutiota yrittäjyystutkimukseen ja myötävaikutusta YVI-hankkeeseen sekä jatkotutkimusaiheita. Johtopäätösten avulla osoitetaan tutkimuksen sijoittuminen niihin keskusteluihin, joihin tutkimus osallistuu. Lisäksi osoitetaan tutkimustulosten rooli ja ehdotetaan, miten tutkimustuloksia

27 21 tulisi hyödyntää käytännössä sekä jatkossa tehtävissä tutkimuksissa. Johtopäätöksissä keskitytään tutkimuksen tärkeimpiin tutkimuksellisiin lopputulemiin ja huomioidaan tutkimuksen rajoitukset. 2 YRITTÄJYYS Tässä pääluvussa tarkastellaan tutkimuksen teoreettista viitekehystä, joka muodostuu yrittäjyyden teorioista ja aikaisemmista tutkimuksista. Tälle tutkimukselle asetettujen tavoitteiden vuoksi tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu erittäin laajasta aihealueesta ja siihen liittyvistä monista käsitteistä. Siksi aihealuetta ja sen käsitteitä ei voida tarkastella niin yksityiskohtaisesti kuin se jossakin rajatummassa kontekstissa olisi mahdollista. Tämän takia teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään niihin tekijöihin, jotka yrittäjyyden teorioiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella muodostavat oleellisimman ja merkittävimmän osan yrittäjyyden määritelmästä ja siihen liittyvistä muista käsitteistä. Teoreettisen viitekehyksen muodostamisesta tekee erityisen haasteellisen se, että tutkimuskohteena oleva ilmiö on laaja-alainen ja monimutkainen sekä määritelmänsä että käsitteidensä suhteen. Lisäksi tutkimuskohteesta on olemassa lukematon määrä tutkimuksia, jotka kaikki esittävät oman ainutlaatuisen käsityksensä kohteesta. Yrittäjyys on paljon käytetty käsite sekä akateemisessa että muussa keskustelussa, mutta käsitteen runsas käyttäminen ei tarkoita sitä, että käsite olisi määritelmällisesti yksiselitteinen tai käsitteiltään yhtenäinen; Yrittäjyydelle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai yhtenäistä käsitteellistä viitekehystä. (Audretsch & Keilbach 2004; Campbell 1992; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988; Shane & Venkataraman 2000; Ristimäki 2004, 17) Siksi tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa yrittäjyyttä tarkastellaan kokonaisuutena, joka muodostuu yrittäjyyden moniulotteisesta määritelmästä ja yrittäjyyteen keskustelusta riippuen liittyvistä muista käsitteistä.

28 22 YRITTÄJYYDEN KOKONAISUUS Ulkoinen, sisäinen ja omaehtoinen yrittäjyys Yrittäjyyden moniulotteinen määritelmä Yksilönäkökulma Toimintonäkökulma Yrittäjyyteen liittyvät käsitteet Yrittäjyyden motivaatiotekijät Yrittäjyyden esteet Yrittäjyyden keinot Kuva 4: Yrittäjyyden kokonaisuus: yrittäjyyden moniulotteinen määritelmä ja yrittäjyyteen liittyvät käsitteet Kuva 4 esittää sen yrittäjyyden kokonaisuuden, joka muodostuu yrittäjyyden teorioiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella sekä niitä yhdistelemällä yrittäjyyden moniulotteisesta määritelmästä ja yrittäjyyteen keskustelusta riippuen liittyvistä käsitteistä. Kuvan avulla pyritään havainnollistamaan ymmärrettävästi yrittäjyyden laaja-alaista ja monimutkaista kokonaisuutta, josta aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole päästy yksimielisyyteen. Kuvassa esitetään tunnistettavat yrittäjyyden määritelmälliset ulottuvuudet lähtökohtineen ja näkökulmineen sekä tämän

29 23 tutkimuksen kontekstissa määräytyvät, mutta aikaisemmissa tutkimuksissa paljon tutkitut, yrittäjyyteen liittyvät käsitteet. Yrittäjyyden moniulotteisen määritelmän voidaan nähdä muodostuvan erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista. Lähtökohdat ovat näkökulmia suppeampia näkemyksiä yrittäjyyden määritelmästä, mutta ne muodostavat perustan yrittäjyyden moniulotteisen määritelmän ymmärtämiselle ja laajemmalle tarkastelulle erilaisten näkökulmien kautta. Yrittäjyyden määritelmän lähtökohdiksi tunnistetaan yrittäjyyden jakaminen ulkoiseen, sisäiseen ja omaehtoiseen yrittäjyyteen. Nämä yrittäjyyden kolme luokkaa näkevät yrittäjyyden lähtökohtaisesti erilaisena ilmiönä. Näkökulmiksi yrittäjyyden määritelmään tunnistetaan yksilö- ja toimintonäkökulma. Nämä näkökulmat tarkastelevat yrittäjyyttä eri puolilta ottaen tarkasteluun yrittäjyyteen liittyvän yksilön tai toiminnon. Yrittäjyyden määrittelemisen lisäksi keskustelusta riippuen yrittäjyyteen liitetään erilaisia yrittäjyyden kokonaisuuteen vaikuttavia käsitteitä (Amit et al. 1993; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988; Shane & Venkataraman 2000). Tässä tutkimuksessa yrittäjyyteen liittyvät käsitteet määräytyvät yrittäjyyskasvatuksen keskustelussa ja erityisesti YVIhankkeen tarpeiden perusteella. Siksi yrittäjyyteen liitettäviä käsitteitä ovat tässä tutkimuksessa yrittäjyyden motivaatiotekijät, yrittäjyyden esteet ja yrittäjyyden keinot. Nämä kaikki käsitteet viittaavat erityisesti yrittäjäksi ryhtymiseen tarkastellen sitä siihen vaikuttavien erilaisten tekijöiden kautta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavat yrittäjyyden käsitteet liittyvät vahvasti yrittäjyyden kokonaisuuteen myös monissa aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta korostuvat yrittäjyyskasvatuksen kontekstissa. Yrittäjyyden motivaatiotekijät, yrittäjyyden esteet ja yrittäjyyden keinot muodostavat itsenäisiä, kokonaisia ja laajoja ilmiöitä, joita kuitenkin voidaan käsitellä osana yrittäjyyden kokonaisuutta keskittyen niitä määrittäviin yrittäjyyden teorioiden ja aikaisempien tutkimusten perusteella tunnistettaviin

30 24 olennaisimpiin tekijöihin. Tässä tutkimuksessa yrittäjyyden motivaatiotekijöitä tarkastellaan ulkoisten ja sisäisten motivaatiotekijöiden kautta. Yrittäjyyden esteet puolestaan muodostetaan yksilöön ja toimintoihin liittyviksi esteiksi. Yrittäjyyden keinoina tarkastellaan yksin ja ryhmässä yrittämistä, joista erityisesti kiinnitetään huomiota ryhmässä yrittämisen etuihin. 2.1 Yrittäjyyden moniulotteinen määritelmä Aikaisemmissa keskusteluissa yrittäjyys määritellään lukemattomilla eri tavoilla ja tarkkuuksilla (Brockhaus 1987; Gartner 1985), ja keskustelusta riippuen yrittäjyydellä tarkoitetaan eri asioita (Hébert & Link 1989). Yrittäjyys määritellään muun muassa talouden, johtamisen, psykologian, sosiologian, antropologian ja historian tieteenaloilla, joista jokainen tuo yrittäjyyden määritelmään erilaisia ulottuvuuksia. Usein erilaiset ulottuvuudet nähdään toistensa kanssa ristiriitaisina tai toisiaan korvaavina. (Amit et al. 1993; Hébert & Link 1989; Herron et al. 1991; Low & MacMillan 1988; Steyaert & Katz 2004; Thornton 1999) Todellisuudessa yrittäjyyttä ei kuitenkaan voida määritellä vain yhtä määritelmällistä ulottuvuutta käyttäen (Hornaday 1992), vaan eri ulottuvuudet ovat toisiaan täydentäviä ja oleellisilta osin yhteen sovitettavissa (Baron 2004). Aikaisempien tutkimusten perusteella yrittäjyyden määritelmä muodostuu lähtökohtaisesti ulkoisesta, sisäisestä ja omaehtoisesta yrittäjyydestä. Varsinkin yrittäjyyskasvatuksen yhteydessä jokainen näistä yrittäjyyden kolmesta luokasta on kuitenkin yksinään riittämätön määrittelemään yrittäjyys (Ristimäki 2004, 12). Lisäksi Shane ja Venkataraman (2000) kiteyttävät, että aikaisemmissa tutkimuksissa yrittäjyys määritellään useimmiten sen mukaan, kuka yrittäjä on ja mitä yrittäjä tekee. Tällaisten määritelmien perusteella ja niitä yhdistelemällä voidaan tunnistaa yksilö- ja toimintonäkökulma yrittäjyyden määritelmään.

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Opinnäytetyöesitelmä Medialaboratorio 23.11.2009 Jukka Liukkonen Tutkimusongelma Millainen taiteen tulevaisuus voisi olla? Miten taiteen tulevaisuutta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland

Dialogi kuvina. Syyskuu 2013. Partus Oy, Finland Syyskuu 2013 Partus Oy, Finland Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä? Rosenberg: Myötäelämisen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä

Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät - historiallisia ja teoreettisia perusteita sekä peruskäsitteitä Stanley Wasserman and Katherine Faust: Social Network Analysis, Methods and Applications Sosiaalisten

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi

Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastuslautakuntien koulutus 6.4.2009 Päijät-Hämeen kesäyliopisto Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastaja Reijo Ollikka, JHTT, Lahden kaupunki Kuntalain 9 luku

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman kesäseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman kesäseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman kesäseminaari Smart Classroom, Katariina Nordell 14.8.2012 Dipoli, Otaniemi, Espoo DM#996019 Tavoitteet 1/2 Arvoverkkohankkeen tavoitteet Smart Classroom hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt

Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt Yrittäjyyskasvatus yhteisöllisyys ja oppimisympäristöt Teemaryhmäsarja 2 Yrittäjyyskasvatus ja opettajankouluttajien oppiminen korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisessä Anne Tiikkala Turun yliopisto

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK)

Tampere3-valmistelutyö. Mika Hannula (TTY), Harri Melin (TaY), Mikko Naukkarinen (TAMK) Tampere3-valmistelutyö Tampere3-tavoite Vararehtorityöryhmä ehdottaa, että TAMK, TTY ja TaY jatkavat Tampere3-prosessia tavoitteenaan ne korvaavan uudenlaisen yliopiston perustaminen Tampereelle. Tutkimus

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012

Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallitukselle 24.lokakuuta 2012 Opetushallituksen yrittäjyyskasvatusta ja työelämätaitoja pohtiva työseminaari 24.10.2012, Helsinki, Opetushallitus Asia: Esitys yrittäjyyskasvatuksen huomioimisesta

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008

YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 YLEMPI AMK -OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Päivitetty 19.11.2008 Aiheen valinta ankohtainen, innovatiivinen, vaativa erityisen merkittävä kannalta, uutta tietoa synnyttävä hyvin harkittu se liittyy kiinteästi

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Virtuaalikoulutusta Second Lifessa Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen 17.10.2008 Verkko-oppimisympäristöt I Mänty 17.10.2008 2 Avoimet virtuaaliset oppimisympäristöt Second Life http://www.secondlife.com

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

WPI MODUULIPOHJAINEN KOULUTUS

WPI MODUULIPOHJAINEN KOULUTUS WPI MDUULIPHJAINEN KULUTUS Rakenna oma koulutusohjelma ja aikataulu Koulutus on rakennettu siten, että sen voi joustavasti suorittaa jaksoissa itselle sopivassa aikataulussa. Yksilöllistä koulutusohjelmaa

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi

LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400. Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi LIIKETOIMINNAN CASE-KURSSI A370A0400 Nuorempi tutkija, KTM Heidi Tuominen Puh. 040 572 1563 Email. heidi.j.tuominen@lut.fi Kurssitietoa KTK3, 3. 4. periodi, 6 op 1. Infoluento 2. Ryhmien muodostaminen

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot