koti ja piha toimiviksi Suunnittele rennosti yhteisöllisyys on ikäihmisten mieleen kotitalosi kuntoa nikkaroi kestävä penkki kylppäriin

Transkriptio

1 Asokoti ASOKOTIEN lehti 1/2011 Ilmoita talosi lajittelukisaan yhteisöllisyys on ikäihmisten mieleen tarkkaile kotitalosi kuntoa nikkaroi kestävä penkki kylppäriin Suunnittele rennosti koti ja piha toimiviksi

2 sisältö 1/2011 8Meri-Rastilan talkoissa ollaan harkitusti pihalla Tutustu uusiin palstoihin s. 21 ja 24! 21 Irmeli Viljasen ravintovinkit Asouutiset 4 Ihan pihalla - hyvin harkitusti 8 Suurpellon ekologinen asuinalue 12 Senioriasumisessa turvallisuuden tunne tärkeintä 14 Iloinen seura aktivoi 15 Irrota kotijumppa-ohjeet 17 Talojen kunnossapito on pitkäjänteistä puuhaa 18 UUSI palsta Lisää potkua elämään 21 Toimiva eteinen avittaa arkea 22 UUSI palsta Nikkaroi kestävä penkki 24 Ihminen tarvitsee kodin taustalleen 26 Vinkkikysely 31 IlmoIta talosi lajittelukisaan Kustantaja ja julkaisija Asokodit Leankatu Helsinki asokodit@asokodit.fi Päätoimittaja Marko Pyykkönen marko.pyykkonen@asokodit.fi toimitus Viestintä Päivi Karvinen Oy viestinta@paivikarvinen.fi Ulkoasu Minna Ruusinen / Miks ei! Oy mikseoy@gmail.com Toimitussihteeri Katja Puhakka Kannen kuva: istockphoto katja.puhakka@asokodit.fi Paino Asokoti 1/2011 Erweko Painotuote Oy, Helsinki 6. vuosikerta Suunnittele rennosti

3 18 Teknisen isännöitsijän matkassa uudistuotanto 12Asokotien käynnistyy Asokotien asukkaille jaettava asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehden tavoitteena on välittää monipuolisesti tietoa Asokodit-yhtiön toiminnasta, asumisoikeusasumisesta ja ajankohtaisista asioista. Lehti jaetaan myös eri sidosryhmille. Yhteisöllisyys asukaskokouksen puheen aiheeksi sukaskokousaika lähestyy. Toukokuun loppuun mennessä kaikki Asokotien asukaskokoukset pitäisi olla pidettyinä. Toivottavasti niihin kokouksiin osallistutaan, sillä niissä käydään läpi talon yhteisiä asioita ja isännöitsijälle voi esittää esimerkiksi talon remontointitoiveita. Harmi vain, että nuo asumisen vakavammat asiat tuntuvat melko vähän kiinnostavan asukkaita. Sen sijaan keveämmät jutut kuten sisustus kasvattaa suosiotaan. Siksi mekin olemme lehdessä lähteneet nostamaan sisustusasioita esiin. Toki lehden linja pysyy jatkossakin enemmän asiapitoisena, kuten asukkaista koostunut asukashallituksen edeltäjä kehitystyöryhmä on aikoinaan linjannut. Asumisen asioiden vakavammalla puolella olevat raha-asiat tietysti kiinnostavat. Asukkaat ovat ilmaisseet monin tavoin, että he haluavat tietää mihin vastikkeilla maksetut rahat käytetään. Sitä varten uudistetussa asumisoikeuslaissakin velvoitetaan yhtiöt kertomaan tarkemmin tasausjärjestelmän perusteista. Niin mekin tulemme tekemään ensi syksynä. Sen voi jo etukäteen sanoa, että inflaatio on taas kohollaan, mikä korottaa lainojemme vuosimaksua. Lisäksi asumisen yleiskustannukset kasvavat koko ajan, kuten on tilanne ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosina kiinteistöjen ylläpitokustannusindeksin nousutahti on ollut kolminkertainen verrattuna kuluttajahintaindeksiin. Matka jatkuu samaa tahtia muun muassa valtiovallan veroratkaisujen takia ja koskee kaikkia asumismuotoja. Ajatteletko nyt, että millään asukasaktiivisuudella ei ole merkitystä, kun vastikkeet vain nousevat. Tosi on, että asumisen kulut nousevat, mutta mieti miten paljon ne nousisivatkaan, jos asukkaat eivät olisi aktiivisia säästämään sähköä ja vettä sekä lajittelemaan jätteensä tai ilmoittamaan talon kiireellisistä korjaustarpeista? Julistimme tälle vuodelle lajittelukilpailun. Osallistumalla kilpailuun, pystytte luomaan taloonne hyvän mittarin sille, miten kohdekohtaisia hoitovastikekustannuksia voi karsia. Lajittelun lisääntyminen on joka tapauksessa tulevaisuutta, joten samalla voi luoda tulevaa varten hyvät toimintamallit. Tässä lehdessä käsitellään monella tavalla ihmisen itsensä ja asukasyhteisöjen aktiivisuutta. Yksi näkökulma on se, kuinka asumisyhteisö tulee olemaan ikäihmisille yhä tärkeämpi yksinäisyyden torjuja. Asukaskokouksissa voitaisiinkin tänä keväänä nostaa puheenaiheeksi oman asuintalon yhteisöllisyys. Sen avulla saavutetut edut eivät ole suoraan taloudellisesti mitattavia asioita, mutta meistä jokainen tietää, että ihmisellä on elämässään tilanteita, jolloin yhteisön tuki on tärkeää. Siksi sellainen kannattaa luoda omaan lähiympäristöön. Marko Pyykkönen toimitusjohtaja Asokoti 1/2011 3

4 Ajankohtaisia asioita yhtiön toiminnasta ja asumisoikeusasumisesta ASO Uusia isännöitsijöitä ja uusi asuntomyyjä Kouvolan asuntopalvelu Heli Ruuth Kiinteistömaailma/Kiinteistövälitys Vauhkonen Oy Kauppalankatu 6, Kouvola Puh Lahden ja Kouvolan kohteiden hallinnollinen ja tekninen isännöinti Jarmo Kouvo Realia isännöinti Lahti Kauppakatu 6 A, 4. krs Puh jarmo.kouvo@realia.fi Espoon, Kirkkonummen, Lohjan ja Vihdin kohteiden tekninen isännöinti Korhonen Tomi Kiinteistötahkola Vattuniemenkuja 4 E Helsinki Puh tomi.korhonen@kiinteistotahkola.fi Kuopion ja Siilinjärven kohteiden hallinollinen ja tekninen isännöinti Pekka Markkanen Realia Management Oy Haapaniemenkatu 18, 3 krs. Puh pekka.markkanen@realia.fi Kari Korhonen Realia Management Oy Haapaniemenkatu 18, 3 krs. Puh kari.korhonen@realia.fi Kattojen lumikuormaan varauduttu edellisvuotta paremmin Viime vuonna runsasluminen talvi yllätti niin asukkaat, kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat kuin myös viranomaiset, joiden vaatimiin toimenpiteisiin jouduttiin yhtiön taholta reagoimaan nopeasti. - Kriittinen lumitilanne tuli viime talvena tosi nopeasti ja päädyimme hoitamaan asian keskitetysti. Huoltoliikkeillä oli täysi työ hoitaa pihamaan lumitilanne. Emme kuitenkaan riittävästi tiedottaneet isännöitsijöille esimerkiksi aikatauluasioista ja se aiheutti ihan aiheestakin närää asukkaiden keskuudessa, toteaa kiinteistöpäällikkö Tero Salminen. minna ruusinen Lumen pudotus katolta on ammattilaisen tehtävä. Edellisvuodesta on otettu oppia ja isännöitsijöitä on tämän talven varalle informoitu paremmin, jotta he voivat opastaa asukkaita ennakoimaan tilannetta. Myös Kotikulmassa opastettiin varautumiseen jo tammikuun kuukauden jutun avulla. Lisäksi lumien poistamiseen on varauduttu jo ennen kuin lumikuorma on kasvanut liian suureksi. - On hyvä muistaa, että kukaan asukas ei saa mennä tiputtelemaan lumia katoilta, vaan se on ammattilaisten tehtävä. Asukkaat voivat tiputtaa itse lunta ainoastaan räystäslippojen alta maasta käsin. Lisäksi Salminen kehottaa asukkaita ilmoittamaan kiireellisistä tiputustarvetapauksista huoltoon ja vähemmän kiireellisistä tapauksista isännöitsijälle. - Asukkaiden kannattaa muutenkin aina ilmoittaa kiinteistöön liittyvistä korjaustarpeista, sillä huoltoliike ei välttämättä huomaa kaikkia asioita riittävän nopeasti. 4

5 Uusi asumisoikeuslaki astui voimaan Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen asumisoikeuslain muuttamisesta. Laki astui voimaan Suurimmat muutokset uusi laki tuo yhtiöiden tiedonantovelvollisuuksiin. - Asumisoikeusasuntoja koskevan lain perusperiaatteet ovat edelleen kestäviä, mutta yksityiskohtien muokkaaminen on tarpeen järjestelmässä koettujen puutteiden poistamiseksi. Asumisoikeusjärjestelmää on tarkoitus muuttaa entistä selkeämpään, läpinäkyvämpään ja avoimempaan suuntaan, toteaa asuntoministeri Jan Vapaavuori. Lainmuutoksen tarkoituksena on ollut nostaa asumisoikeusyhtiöiden tiedonantovelvollisuudelta vaadittavaa vähimmäistasoa ja edesauttaa yhteistyötä asukkaiden ja yhtiöiden välillä. - Tulemme ensi syksynä kertomaan perusvastikkeiden tasausperusteista tarkemmin kohdekohtaisesti. Viime vuonna uudistimme myös asukashallintomallimme uuden lain henkeä vastaavaksi. Muilta osin toimintamme on jo pääosin ollut uuden lain mukaista kuten esimerkiksi kilpailuttamisten osalta, toteaa toimitusjohtaja Marko Pyykkönen. Lajittelukilpailussa tarjolla euroa! Saisiko teidän Asokoti-kohteenne tänä vuonna vähennettyä jätekuluja kaikkein eniten? Jos saa, niin kohde saa käyttöönsä ensi vuonna euroa käytettäväksi asukkaiden päättämällä tavalla. Jätekulut ovat kohdekohtaisia eli kaikkien kohteiden kustannukset vuodelta 2010 ovat jo tiedossa. Tämän vuoden kustannuksia verrataan edellisen vuoden kustannuksiin siten, että huomioidaan kustannusten lasku suhteessa kohteen kokoon. Lisäksi huomioidaan lajittelun monipuolisuus ja asukkaiden vastuullisuus jäteasioissa eli esimerkiksi, ettei jätekatoksiin tuoda sinne kuulumattomia huonekaluja yms. Jos haluatte mukaan kilpailuun, ilmoittautukaa isännöitsijälle toukokuun loppuun mennessä. Asiasta kannattaa puhua yhdessä kaikkien asukkaiden kesken asukaskokouksessa tai talkoissa. Vinkkejä lajittelun ja kierrättämisen tehostamiseen löydät tämän lehden sivulta 13. Tulokset julkistetaan Kotikulmassa ensi vuoden alussa heti, kun vuoden jätekulut ovat selvillä. Talotoimikunnan kansiosta Kotikulmassa löydät tietoa ja vinkkejä asukkaiden yhteistoiminnan edistämiseen. Satu on myynyt asoja mielellään Satu Kauppinen on varmasti Suomen pitkäaikaisempia asumisoikeusasuntojen myyjiä. Hän aloitti työnsä vuonna 1994 Asoasunnot Oy:ssä ja siirtyi Asokodeista eläkkeelle helmikuun lopussa. Asoja hän on myynyt mukavien asiakkaiden ja työkavereiden takia mielellään. Satu tunnetaan Asokodeissa työntekijänä, jolle asuntojen tyhjänä olo on kauhistus ja oikean asukkaan saaminen juuri hänelle sopivaan asuntoon kunnia-asia. Sitä ammattitaitoa ja asennetta on arvostettu. Haasteellisemmaksi tuo työ on kuulemma käynyt sitä mukaa, kun asunnot ovat vanhentuneet. - Alussa myytiin uustuotantoa runsaasti ja myynti oli helppoa. Nyt, kun huoneistot eivät enää ole uusia, myyntiajat ovat pidentyneet ja työ on ollut paljon haasteellisempaa. Myös asiakkaiden vaatimustaso on noussut vuosien aikana. Ajan haasteissa Satu kokee tietotekniikan kehittymisen helpottaneen työn tekemistä. - Tänä päivänä asiakkaat saavat nopeasti tietoa netistä, ja jopa tarjoukset ovat saman päivän aikana asiakkailla. Maaliskuun alusta alkaen Satun ei enää tarvitse miettiä näitä haasteita, vaan hän suuntaa matkansa Lapin Muonioon pariksi kuukaudeksi. Siellä on perheen mökki ja maastot ovat tulleet tutuiksi lukuisilta siellä vietetyiltä lomareissuilta. Hiihtäminen ja Lapin luonto ovat Satun sydäntä lähellä, samoin kuin kaksi lastenlasta. - On hienoa että minulla on aikaa nyt lapsenlapsilleni, joiden kanssa puuhastelua riittää tulevina vuosina. Kesä kuluu sitten myös kasvimaata hoidellessa, marjastaessa sekä matkustaessa. Asoedusta kerrotaan kirjeellä Asoetu on pitkäaikaisen asumisen palkitsemisjärjestelmä. Etua voit käyttää joko kotisi remontoimiseen tai kodinkonehankintaan. Kehitystyöryhmä teki aikoinaan päätöksen, että Asoetu kohdistuu aina huoneistokohtaisesti. Kun asukas on asunut samassa asunnossa kymmenen tai 17 vuotta, hänelle lähetetään Asokodeista kirje, jossa kerrotaan edun määrä ja käyttömahdollisuudet. Edun voi käynnistää joko lähettämällä muutostyöerittelylomake postitse isännöitsijälle tai sähköisesti Kotikulman kautta. - Kirjeitä postitetaan kuukausittain eli kirje lähetetään kullekin asukkaalle sen kuukauden jälkeen, jolloin tarvittava asumisen vuosimäärä tulee täyteen, kertoo markkinointipäällikkö Jaana Haikonen. Tänä vuonna Asoetukirjeen saavat vuonna 1994 tai 2001 asumisoikeussopimuksen tehneet asukkaat. - Moni asukas on harmistunut siitä, että asunnon vaihto on katkaissut Asoetukertymän. Valitettavasti meillä ei ole asuntojen vaihdoista järjestelmissämme tietoa ennen vuotta 2002, minkä takia emme voisi tasapuolisesti palkita asiakkuutta, pahoittelee Haikonen. 5

6 Ajankohtaisia asioita yhtiön toiminnasta ja asumisoikeusasumisesta Asukaskokoukset alkavat vaikuta asumiseesi Maaliskuussa pidetään suuri osa Asokotien kohteiden asukaskokouksista. Kokouksen koollekutsujana on isännöitsijä, joka myös osallistuu kokoukseen ja toimii sihteerinä. Asukaskokouksissa käsitellään asioita, joita talon asukkaat, talotoimikunta, isännöitsijä ja Asokodit on esittänyt käsiteltäväksi. - Kokouksessa saa tietoa kohteen talous- ja korjausasioista. Lisäksi kokouksessa valitaan talotoimikunta, joka laatii ja seuraa kohdekohtaista talousarviota yhdessä isännöitsijän kanssa sekä tekee ehdotuksia kunnossapitokorjauksista, kertoo asukashallinnosta vastaava hallintopäällikkö Anne Rantala. Päätäntävaltaa talotoimikunta käyttää muun muassa talon piha-alueiden ja yhteistilojen käytöstä ja jaosta. Talotoimikunta päättää myös kohteen huoltoliikkeen kilpailutuksesta ja valinnasta sekä Vastauksia kysymyksiin Voit lähettää Asokoti-lehdelle mieltäsi askarruttavia kysymyksiä asumisoikeusasumiseen liittyen joko sähköpostitse osoitteeseen viestinta@paivikarvinen.fi tai puhelimitse numeroon Lyhyesti vastattaviin kysymyksiin annetaan vastaukset tällä palstalla. Pidempää käsittelyä vaativista kysymyksistä saadaan lehteen hyviä jutunaiheita. Mitä ovat jyvitetyt neliöt? Jyvitetyt neliöt määrittävät huoneiston osuuden rakennuskustannuksista (asumisoikeusmaksu) ja asumisaikaisista menoista (käyttövastike). Jyvitysperusteet on ARA (=Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) aikoinaan määritellyt ohjeissaan. Niiden mukaisesti kohteittain on laadittu jyvitystaulukot jo kohteen rakentamisvaiheessa. Jyvityksen perusteella kullekin kohteelle lasketaan yksittäisestä asunnosta perittävä käyttövastike. Jyvitys merkitsee pienasuntojen käyttövastikkeiden korottamista ja isompien asuntojen käyttövastikkeiden alentamista siten, että kohteen keskivastike pysyy samana. Jyvitetyt neliöt löytyvät asumisoikeussopimuksen kohdasta 4. Esimerkiksi 97,5 neliöiden asunnon jyvitetyt neliöt voivat olla 94,4 ja vastaavasti 35 neliöisen asunnon jyvitetyt neliöt voivat olla 37,8. Jyvitettyjen neliöiden muodostumiseen vaikuttavat mm. kerrosluku, varustetaso, pintamateriaalit, ikkunoiden ilmansuunta jne. Talon kaikkien asuntojen jyvitettyjen neliöiden yhteissumma on sama kuin todellisten neliöiden. Mitä tarkoittaa asunnon käyttöarvo? Valtion asuntorahasto on antanut suosituksen vuokrien jyvittämiseksi uudessa asuntokannassa ja jyvityksen muuttamiseen vanhassa asuntokannassa niin, että erikokoisten huoneistojen vuokrat vastaisivat asuntojen rakennuskustannuksia ja pitäisivät vuokratalojen käyttöasteet mahdollisimman korkeina. Suosituksen taustalla on tarve kohteen käyttökorvausten kuten esimerkiksi autopaikka- ja vesimaksujen suuruudesta. - Talotoimikunnalla on myös erittäin tärkeä rooli asukkaiden yhteistoiminnan järjestämisessä. Talkootyönä voi toteuttaa monia hankkeita, joiden avulla asumisviihtyisyyttä voidaan parantaa. Asumisoikeusasumisessa noudatetaan lakia yhteishallinnosta samalla periaatteella kuin vuokrataloissa. Yhteishallintolaki antaa asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa asumiseen niin talotasolla kuin myös yhtiön hallinnossa. Asokotien asukashallinnon toimintamalli löytyy Kotikulmasta Asukashallinto-sivuilta. Malli uudistettiin viime vuonna asukkaista koostuneen Kehitystyöryhmän toimesta. Asukashallinto-sivuilta löytyy myös Talotoimikunnan kansio, joka opastaa uutta jäsentä toimikunnan tehtäviin. edistää suurempien arava-asuntojen vuokraamista, sillä niiden osalta on alkanut esiintyä vajaakäyttöä markkinavuokriin nähden korkeaksi kohonneiden vuokratasojen vuoksi. Suosituksen tavoitteena on parantaa talojen käyttöastetta saamalla tyhjät isot asunnot vuokratuiksi, lisätä talojen kokonaisvuokratuottoja ja sitä kautta pitää myös pienasuntojen vuokrataso edelleen kohtuullisena. Käyttöarvolla tarkoitetaan siis asunnon haluttavuutta ja sitä kautta vastiketason oikeaa määrittämistä. Käyttöarvoon vaikuttaa myös merkittävästi kohteen sijainti. Paljonko Asokodeilla on luottotappioita? Luottotappiot ovat hyvin pienet. Vuoden 2010 liikevaihdosta luottotappioita kertyi vain noin 0,03 % eli alle euroa. Perintätoimi on tehokasta ja lisäksi asukkailta perittävä kahden kuukauden käyttövastiketta vastaava vakuus riittää monessa tapauksessa kattamaan asukkaan vastikerästit ja hänen aiheuttamansa korjauskulut. 6 Asokoti 1/2011

7 Kolumni Asumismoraalia etsimässä Asokotien uudistuotanto käynnistyi Espoon Suurpeltoon rakennutettavaan Asokotien uuteen kerrostalokohteeseen tulee 58 asuntoa. Kooltaan huoneistot ovat 48 84,5 neliöisiä asuntoja (2h+k+s 4h+k+s). Vuoden 2012 huhtikuussa valmistuvan kohteen keskimääräinen käyttövastike on 13,9 euroa / jyvitetty neliö/kk ja asumisoikeusmaksu 556 euroa / jyvitetty neliö. Asumisoikeuksien myynti on alkanut. Asuntoja voi hakea Asokotien internetsivujen kautta tai niitä voi tiedustella Asokotien asuntopalvelusta (puh ). Internetsivujen kautta voi myös hakea uutta järjestysnumeroa Espoon kaupungilta. Nykyään myös asuntojen vaihdossa tarvitaan uusi järjestysnumero. Rakennuttajapalvelujen yhteistyökumppanina toimii ISS Proko Oy ja kohteen pääurakoitsijana on SRV. Hae asuntoa Espoon uudesta kohteesta! Tapahtui päivänä eräänä kahvitellessani hyvän ystäväni kanssa: Toi naapurin muija on raivostuttava! Se jättää autonsa keskelle pihatietä kun se ei kuulemma jaksa kantaa kauppakassia parkkipaikalta kotiinsa. Sit sen auto seisoo siinä puoli päivää kun se on just lähdössä. Roskapussit se vaan heittää roskakatokseen, yleensä siihen maahan vaan. Pahvit ja lehdet sekasin, biojätteitäkään se ei lajittele ja sen koirakin juoksee vapaana ja kuseskelee muiden pihoille. Että mua ärsyttää jo sen naamakin... Valitusta jatkuu vartin verran päätyen lopulta naapurin uuteen toppatakkiin ihan hirveen värinen, se ei sovi sille yhtään!. En voi olla hymyilemättä, mitä naapurisopua! Jään miettimään näitä kahta, saman taloyhtiön asukkaita. Kuinka erilaisia he ovat, erilaisessa...se jättää autonsakin keskelle elämäntilanteessa, erilaisen asumismoraalin omaavia ja silti valikoituneet asumaan samaan taloyhtiöön. jaksa kantaa kauppakassia pihatietä kun se ei kuulemma parkkipaikalta kotiinsa... Tyypillinen tilanne varmasti monessa taloyhtiössä. Erilaisuudet kohtaavat ja aiheuttavat törmäyksiä erilaisista moraalikäsityksistä johtuen. Järjestyssääntöjen on tarkoitus antaa osviittaa juuri tässä taloyhtiössä toteutettavasta asumismoraalista. Sekään ei aina riitä, vaan tarvitaan talon käytäntöjä, yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja yhteistä toimintaa. Että tutustuisi siihen ärsyttäväänkin naapuriin ja ymmärtäisi, miksi hän toimii niin kuin toimii. Ja ennen kaikkea siitä syystä, että naapurikin tietäisi, että hänen toimintansa ärsyttää muita. Entä jos naapuri todellakin koettelee kaikkien muiden asukkaiden sietokykyä olemalla yksinkertaisesti välinpitämätön yhteisistä toimintatavoista ja säännöistä? Mikä antaa naapurille oikeuden olla välinpitämätön, toimia tietoisesti muita ärsyttäen? Tuhannen taalan kysymys. Kukaan ei halua ryhtyä taloyhtiön viralliseksi valittajaksi vapaaehtoisesti, mutta toisinaan on pakko. Kaikkien yhteisen viihtyvyyden takaamiseksi jonkun on otettava moraalinvartijan tehtävä ja saatettava kaikkien tietoon yhtiössä vallitseva asumismoraali. Jos tätä ei tehdä, moisen moraalittomuuden on todettu leviävän kuin kulovalkea. Miksi minä välittäisin kun tuokaan ei välitä? Mikä antaa sinulle oikeuden olla välittämättä? Kyse on kuitenkin kaikkien viihtyvyydestä ja asumismukavuudesta. Selän takana kyräilyn aika on ohi. Kevätkokousten aika kolkuttelee nurkan takana. Niinpä annan jokaiseen taloyhtiöön tehtävän: keskustelkaa ja kirjatkaa ylös, minkälaista asumismoraalia juuri teidän taloyhtiössä halutaan noudatettavan? Ja jokaisen tulee sitoutua siihen. Naapurisovun nimissä. PS. Sana moraali on johdettu latinan kielen sanasta mos (monikko mores), joka tarkoittaa tapaa, käyttäytymismallia. Kirsi Silfverberg-Nurminen kirjoittaja on Asokotien asukashallituksen espoolainen jäsen Asokoti 1/2011 7

8 Ihan pihalla hyvin harkitusti 8 Asokoti 1/2011

9 teksti vesa ville mattila kuvat jari härkönen Luonto voi vähitellen vallata alaa ja villiinnyttää kerrostalopihan viidakoksi. Ammattilaisen avulla ja talkootyön turvin pihasta tehdään taas huoliteltu kaupunkilaisten keidas. kaksi ja kolmekin kertaa vuodessa pidettävät pihatalkoot eivät enää pysty- -Kun neet pitämään kasvillisuutta kurissa, täytyi keksiä jotain muuta, taustoittaa Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan, vuonna 1993 rakennetun, Asokotikiinteistön talotoimikunnan puheenjohtaja Raisa Rasilainen. Aluksi Rasilainen kysyi neuvoa maisemasuunnitteluhortonomiksi erikoistuneelta ystävältään Rauna Sarrivaaralta. Mitä pihalle ylipäätään pitäisi ja voisi tehdä? Vähän vanhaa, vähän uutta Projekti pääsi kunnolla vauhtiin, kun maaliskuussa pidetty asukaskokous päätti satsata pihaan hoitovastikkeista kertynyttä ylijäämää. Sarrivaaralta tilattiin pihan kunnostussuunnitelma, jonka ylimääräinen asukaskokous hyväksyi toukokuun lopussa. Suunnitelman tavoitteeksi tuli muuttaa piha puutarhaksi muokkaamalla ja uudistamalla kasvillisuusalueita. Vanhaa haluttiin karsia, mutta myös hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Uusien kasvien kriteereiksi määriteltiin helppohoitoisuus, kotimaisuus ja kestävyys. Kerrostalopihoissa suositaan massaistutuksia, koska kasvillisuudeltaan yhtenäisiä alueita on helppo hoitaa. Monimuotoisuuden ja viihtyisyyden vuoksi Asokoti 1/2011

10 Raisa Rasilainen (oikealla) on Meri-Rastilantie 11 talotoimikunnan puheenjohtaja. etsin Vuosaareen erilaisia, joskin hoitotoimenpiteiltään samankaltaisia kasvilajeja, Sarrivaara kertoo. Yhteispelillä se sujuu Pihan kunnostamiseen budjetoitiin euroa, joista näillä näkymin jää jonkin verran vielä sukanvarteen. Asumisviihtyvyyttä parantavan pihan kunnostaminen on hyvin myönteinen asia. Kun asukkaat ottavat hankkeen omakseen, isännöitsijän tehtävänä on toimia tukihenkilönä. Hän huolehtii siitä, että päätökset tehdään oikeassa järjestyksessä ja että rahoitus riittää, toteaa Asokotien isännöitsijä Janne Kuosmanen. Vähänkin isommassa suunnitteluhankkeessa Kuosmanen kehottaa alusta alkaen turvautumaan viheralan ammattilaiseen. Tällöin isännöitsijä ja asukkaat pääsevät hallitusti edistämään yhteistä 10 Asokoti 1/2011

11 projektia ilman turhia pähkäilyjä. Asiantuntija osaa miettiä oikeat kasvit oikeisiin paikkoihin unohtamatta esimerkiksi pintavesien ohjauksen, pelastusreittien tai talvikunnossapidon vaatimuksia, Kuosmanen muistuttaa. Työvaiheet taulukossa Kun helteinen heinäkuu vaihtui elokuuksi, alettiin Meri-Rastilantiellä toden teolla huiskia toimitoimikunnan puheenjohtajan laatiman talkoolistauksen pohjalta. Aikataulutin ja jaoin kokonaisuuden vihersuunnitelman pohjalta. Tulokseksi tullut taulukko kertoi, mitä meidän pitäisi milloinkin tehdä ennen kuin voisimme siirtyä seuraavaan vaiheeseen, Rasilainen selittää. Taulukko työvaiheineen oli koko projektin aikana asukkaiden nähtävillä kerhohuoneessa. Pihan uudistamisprojekti vaatii: asiaan sitoutuneen asukkaiden ydinjoukon rahoituksen, budjetin ja budjettivastuun kantamisen viheralan ammattilaisen laatiman suunnitelman toimenpiteiden aikataulutuksen pitkäjänteisyyttä ja malttia Hihat heiluivat ja jälki näkyi Vaikka projektin toteuttaminen perustui valtaosin asukkaiden aktiivisuuteen ja talkootöihin, myös kiinteistöhuoltoyhtiötä tarvittiin apuun. Se kävi konevoimin poistettavien pensaiden kimppuun. Pensaiden ja niiden juurakoiden raivaamisen jälkeen asukkaat möyhivät maata, poistivat pienempiä juurenpätkiä, levittivät tilalle uutta multaa ja tekivät nuorennusleikkauksia jäljelle jääneille pensaille. Huoltoyhtiön hommaamat työkalut löytyivät pyörävarastosta, parkkipaikalla puolestaan päivysti kaksi siirtolavaa. Talkootöitä asukkaat paiskivat neljänä loppukesän viikonloppuna. Töitä riitti kaikille halukkaille mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan. Tänä keväänä pihalle istutetaan vielä pioneja. Ja jotta uudet istutukset voisivat hyvin jatkossakin, puutarha-alan ammattilaiset huolehtivat rikkakasvien kitkennässä parina seuraavana kesänä. Asokoti 1/

12 Asokotien uudessa kohteessa jätteet käsitellään automaattisesti Asokotien uuden kohteen rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa Espoon Suurpellossa. Uuden alueen erikoisuutena on automaattinen jätteenkeruujärjestelmä. teksti päivi karvinen Suurpelto on tunnettu ekologisena kaupunkialueena, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa. Jäteautoliikenne tulee alueella olemaan murto-osa perinteisestä liikenteestä ja siten järjestelmä nostaa myös alueen turvallisuutta. Se myös mahdollistaa lajittelun entistä helpommin ja hygieenisemmin. On hieno asia, että Asokotien uusi kohde tulee nimenomaan Suurpeltoon. Meille valmistui viime vuoden lopulla ympäristöohjelma ja panostamme toiminnassamme yhä enem- Suurpellossa kaikki talot kytketään uudenlaiseen, ympäristöä säästävään jätteenkeruujärjestelmään, jossa biojätteet, sekajätteet ja keräyspaperit kulkevat maan alla. Yhtiön pihalla on jätteille syöttöaukot. Jätteet imetään keskitetysti jäteterminaaliin, jossa on joka jätejakeelle oma keräyskonttinsa. Terminaalista täydet keräyskontit kuljetetaan edelleen jatkokäsittelyyn. Nouki roska päivässä Jos olet tupakoitsija tai purkan jauhaja, niin tee itsellesi vanhasta filmipurkista miniroskis. Jos et ole, voit silti itse parantaa asuinympäristösi viihtyisyyttä keräämällä pihalla olevan roskan heti roskakoriin. Älä turhaan odota, että joku muu tekee sen. Lisää vinkkejä roskaamattomaan elämään löydät Roska päivässä -liikkeen nettisivuiltaan osoitteesta Mieti jo kaupassa lajittelua Jos sinulla on mahdollisuus kierrättää lasipurkkeja, mutta ei poltettavia muoveja, niin valitse jo kaupassa lasipurkkeja aina kun mahdollista. Hedelmille on nykyisin ostettavissa myös kankaisia ostospusseja. Ja muista, ettei banaania tarvitse pussittaa, kun syötävä osa on jo luonnonpakkauksessa. Suunnittele ostoksesi etukäteen, niin vältyt turhilta ruokajätteiltä. Joka kymmenes ruokakassisi päätyy tällä hetkellä roskiin, jos et ole kiinnittänyt tuohon asiaan huomiota. Talkoilla roskakatos siistiksi Kevättalkoissa kannattaa siivota myös roskakatos. Siistin roskiksen on todettu tekevän lajittelunkin miellyttävämmäksi. Päättäkää talkoissa myös, että osallistutte Asokotien lajittelukisaan. Isännöitsijän kanssa voi selvittää, voisiko jätekatokseen hankkia muitakin lajitteluastioita kuten kartongin-, lasin- tai metallinkeräysastiat. Sekajäte on kaikkein kalleinta jätettä ja lajittelu vähentäisi kohteen jätekustannuksia. Samalla vähennätte kaatopaikkojen kuormitusta ja saatte eri materiaalit uusiokäyttöön. 12 Asokoti 1/2011

13 män ympäristöasioiden huomioimiseen, toteaa kohteen rakennuttamisprojektista vastaava kiinteistöjohtaja Matti Tarhio. Alueen automaattinen jätteenkeräysjärjestelmä otettiin asukaskäyttöön viime vuoden lokakuussa. Tällä hetkellä alueella on valmiina 160 asuntoa. Kun Asokotien kohde valmistuu reilun vuoden kuluttua, asukkaita arvioidaan olevan jo Kaikkiaan Suurpellon ensimmäiseksi rakennetavalle alueelle on tulossa noin asukasta ja lisäksi liike- ja toimitiloja, koulu ja muita julkisia palveluita, jotka kaikki tulevat automaattisen jätteenkeräyksen käyttäjiksi. Suurpellon alueella on myös omat internetsivut osoitteessa Sivuilta löytyy monipuolisesti tietoa alueen tilanteesta, palveluista ja toiminnoista. Isoäidin opit käyttöön ruokahuollossa Perunamuusin lopusta voi paistaa rieskoja. Aamupuuron jämistä syntyy herkullisia sämpylöitä illaksi. Tämän päivän lisäkeriisistä voi tehdä huomenna paistettua riisiä viikonlopun liharuoan tähteisiin ja tuoreisiin kasviksiin sekoitettuna. Kuivasta leivästä, pullasta, keksinmuruista, mehusta, hillosta ja kermavaahdosta syntyy herkullinen pappilan hätävara. Laita internetin hakukoneeseen Reseptejä ruoantähteistä, niin löydät monia hyviä vinkkejä ruokahuoltosi tehostamiseen. Samalla säästät myös selvää rahaa, jolla voit viedä perheesi tai ystäväsi silloin tällöin syömään hyvään ravintolaan. Satsaa säästynyt raha palveluihin mieluummin kuin ostat turhaa tavaraa itsellesi. Hae asuntoa Suurpellosta Suurpeltoon Klariksentie 3:een tuleva kerrostalokohde valmistuu huhtikuussa Sen 58 asuntoa ovat nyt haettavissa. Huoneistot ovat kooltaan 48 84,5 neliöisiä asuntoja (2h+k+s 4h+k+s) ja keskivastikkeeksi arvioidaan tulevan 13,90 euroa/jyvitetty neliö/kk. Arvioitu asumisoikeusmaksu tulee olemaan 556 / jyvitetty neliö. Voit tehdä asuntohakemuksen Asokotien internetsivujen kautta osoitteesta: Samasta paikasta voit tehdä myös järjestysnumerohakemuksen Espoon kaupungille, jos sinulla ei vielä ole uutta numeroa. Vuoden 2009 alusta lähtien myös asuntoa vaihtaessa on tarvinnut uuden järjestysnumeron. Opettele lajittelemaan ja kierrättämään pienin askelin Raivaa kodista tilaa lajitteluastioille Osallistukaa talojen väliseen lajittelukisaan! Lue kisasta lisätietioja tämän lehden uutisista sivulta 5. Kukaan ei tee suurempaa erehdystä kuin hän, joka ei tee mitään, koska ajattelee, että voi tehdä vain niin vähän, on filosofi Edmund Burke todennut. Jos kaikki Asokodeissa asuvat asukkaat innostuisivat kierrättämään ja lajittelemaan, siitä syntyisi jo melkoinen ekoteko ja se tuntuisi kustannuksissakin. Keittiöiden lajittelutilat ovat aivan riittämättömät lähes kaikissa suomalaisissa asunnoissa. Silti kodissasi on todennäköisesti paljon turhaa tavaraa kaapeissa. Tee suursiivous ja päätä, että nyt loppui turhan roinan kerääminen. Samalla saat tilaa lajitteluastioille.markkinoilta löytyy nykyisin myös esimerkiksi kuvassa olevia lajitteluvaunuja, joita voi säilyttää vaikka pöydän alla. Kuvan vaunua voi tilata osoitteesta www. hexaplan.fi. Asokoti 1/

14 teksti ja kuvat päivi karvinen Vanhuusiän asumisessa turvallisuuden tunne tärkeintä Huolestuttaako sinua vanhuuden ajan asuminen? Ihan syystä, sillä tällä hetkellä hoivapalveluiden pariin pääsevät lähinnä tosi huonokuntoiset tai he, joilla on kunnolla varaa maksaa palveluista. Mistä alkaa vanhuus? Se on hyvä selvittää ihan aluksi. Vanhuutta ei enää voi määrittää alkavaksi 65 vuoden iästä, kuten aiemmin, sillä tänä päivänä senikäiset ovat yleensä vielä hyväkuntoisia ja aktiivisia kansalaisia. Vanhuudessa on useita ikävaiheita ja monesti puhutaankin varhaisesta ja myöhäisestä vanhuudesta ja siinä keskellä on myös oma siirtymävaiheensa, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Anni Vilkko. Tuon tiedon valossa saattaa tuntua hieman huvittavalta yhdistää senioriasumissana 55-vuotiaisiin. Näin kuitenkin usein tehdään esimerkiksi asumisoikeusasumisessa. Järjestelmästä poistettiin 55- vuotta täyttäneiltä varallisuusrajat, jotta he voisivat saada asumisoikeusasunnon ja vapauttaa varojaan muun muassa terveyspalveluihin. Tutkija Anni Vilkko toivoisi yhteiskunnan panostavan myös muiden kuin vain kaikkein huonokuntoisempien ikäihmisten asumiseen. Kotiasuminen lisääntyy Varallisuusrajojen poisto oli hyvä osoitus nyky-yhteiskunnan poliittisesta tahdosta. Halutaan, että ihmiset asuisivat mahdollisimman pitkään kotonaan ja saisivat tarvittavat palvelut sinne. Ristiriitaista kuitenkin on, että viimeisen kymmenen vuoden aikana yhä useampi ikäihminen todella asuu kotonaan, mutta samassa ajassa kotiin tarjottujen julkisten palvelujen määrä on vähentynyt. Vain todella huonokuntoinen saa apua. Ajatus kotona asumisesta mahdollisimman pitkään on toki kannatettava, koska niin monet ihmiset haluavatkin, mutta sitä ajatusta on ehkä tulkittu vähän väärin. Kodin ei välttämättä tarvitse olla se, jossa on asunut pitkään, vaan pitäisi hyväksyä ajatus siitä, että kotia voi muuttaa, jos tarve vaatii esimerkiksi palvelujen saatavuuden takia. Vilkko harmittelee sitä, että Suomessa on kovin vähän palvelukeskuksia, joista lähialueen asukkaat voisivat ostaa ruoka- tai siivouspalveluita ja ennen kaikkea tavata muita ikäisiään. Tällaisten palvelukeskusten läheisyyteen pitäisi sitten vielä rakentaa paljon kohtuuhintaisia asuntoja, jotta suurella väliinputoajaporukallakin olisi hyviä asumisen vaihtoehtoja. Asumismuodon merkitys vähenee Minusta tuntuu, että yhä vähemmän iäkkäimmille ihmisille merkitsee se, omistaako asunnon. Tärkeämpää on se, että palvelut ja sosiaalinen elämä olisivat turvattuja. Ongelmana tänä päivänä on, että yhä useampi vanhempi ihminen tuntee turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Vilkon ajatusta tukee viime syksynä asumisoikeusasuntoja omistavien yhtiöiden yhdistyksen teettämä tutkimus. Sen mukaan nimenomaan palveluiden saatavuus, hyvät liikenneyhteydet ja asuinalueen rauhallisuus ovat tärkeämpiä asioita kuin asumismuoto silloin, kun asukkaat miettivät ikääntyvän ihmisen asumista. Sekä iäkkäämmät ihmiset itse että heidän lapsensa ajattelivat asioista samalla tavalla. Yhteiskunnalla pitäisi olla myös edellytyksiä reagoida kotituen tarpeeseen jo ennakoivasti. Jos ihminen ei selviä raskaammista kotitöistä, se on jo signaali tuen tarpeesta. Nyt tilanne on se, että se ikävaihe, ennen kuin saa palvelua, voi olla todella tuskallinen, turvaton ja yksinäinen varsinkin, jos lapset asuvat kaukana. Tilannetta auttaisi myös, jos yksityisiä kodinhoidonpalveluita olisi tarjolla enemmän ja niitä käyttäisivät kaikenikäiset enemmän. Esimerkiksi ruuhka- 14 Asokoti 1/2011

15 Kotituen tarpeeseen pitäisi reagoida ennakoivasti. Ikäkortteliliikuntaryhmän tavoitteena on ylläpitää ihmisen toimintakykyä kuntoa kohottamalla erilaisilla liikuntaharjoitteilla ja virkistämällä mieltä. Sarvikadun ryhmän toiminta on osoittanut, että nuo tavoitteet myös pystytään toiminnan avulla toteuttamaan. vuosiaan lasten ja omien vanhempiensa auttamisen puristuksessa elävät perheelliset voisivat lisätä elämänlaatuaan niiden avulla. Tosiasia kun on, että ihmisillä on enemmän varaa palveluihin kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Kotiavun ostamisesta pitäisi vaan saada yhtä hyväksytty asia kuin einesruoan ostaminen. Kaikkea ei tarvitse itse tehdä. Jos kotiavun ostajia olisi enemmän, niiden tarjontakin olisi nykyistä laajempaa ja laadukkaampaa. Suuret ikäluokat edistämään asumisasiaa Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on alkanut ja siinä Vilkko näkee paljon asumisasioita edistäviä mahdollisuuksia, vaikka usein samassa yhteydessä puhutaan vain eläkepommeista ja muista negatiivisista seurauksista. Yhä enemmän on yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka ovat lähteneet järjestämään itselleen sopivia asumismalleja. Yhteisöllisyyden merkitys näkyy heidän valinnoissaan. Halutaan olla samanikäisten kanssa tekemisissä ja luoda mahdollisuudet avun tarjoamiseen vastavuoroisesti. Turvallisuuden tunteen lisäksi ihminen tarvitsee tarpeellisuuden tunnetta, korostaa Vilkko. Suuret ikäluokat eivät tyydy enää samanlaiseen kohteluun kuin heidän vanhempansa. Ehkä heidän avullaan voidaan painostaa myös yhteiskuntaa panostamaan valtiontukemaan, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Valtiontukemassa asuntotuotannossa on myös se hyvä puoli, että siinä voidaan toteuttaa helpommin yhteisöllisyyden kannalta tärkeitä yhteistiloja. Valtion lainoittamissa asumisoikeus- ja vuokraasunnoissa kerhohuoneet yleensä kuuluvat talon perustiloihin siinä missä varastotilatkin. Vilkko näkee asumiseen liittyvän yhteisöllisyyden merkityksen kasvavan yhä tärkeämmäksi asiaksi yhteiskunnassa, jossa perheet saattavat hajaantua jopa ympäri maailmaa. Iloinen seura aktivoi Lahden Sarvikatu 6:ssa kokoontuu torstaiaamuisin iloinen porukka, Lahden kaupungin ikäkortteliliikuntaryhmä. Ryhmäläiset vahvistavat, että yksinäisyys on ikäihmiselle erittäin paha asia ja heidän ryhmänsä kaltaisia toimintoja tarvitaan, jotta toimintakyky pysyy yllä pitkään. Keveän valssin ja tunnelmallisen tangon tahdissa oli mukava jumpata Eine-Tuulikki Rantamaulan näyttäessä mallia. Nilkkapainojen laitossa avitettiin toinen toistaan ja heitettiin huulta milloin mistäkin. Samanikäisten kanssa voi kuulemma käyttäytyä vähän vapaammin kuin omien lasten kanssa. Ilmapiiri oli niin leppoisa ja hyväntuulinen, että jutuntekijänkin oli helppo sujahtaa porukkaan mukaan. Eipä se jumppa ollut yhtään pahitteeksi nuoremmallekaan ja sain todeta, että varsin vetreitä olivat tämän ryhmän vuotiaat jäsenet. Kaikki liikkeet eivät olleet helppoja. Kerhohuoneet hyviä kokoontumispaikkoja On tärkeää, että tänne voi tulla vaikka olisi vähän huonommassakin kunnossa. Asokoti 1/

16 Sarvikadun ryhmän ohjaa Eine-Tuulikki Rantamaula ja apuohjaajana toimii maahanmuuttajana työharjoittelussa oleva Lilja Lazareva. Ryhmäläisiä on yhteensä 14. Asokodit on antanut talon kerhotilat maksutta ryhmän käyttöön, koska sen avulla talon asukkaat saavat arvokasta toimintaa omaan taloon. Liikunnan edistämisen lisäksi sosiaalisen kanssakäyminen on tärkeää, toteaa Eine-Tuulikki, joka on ohjannut ryhmää vuodesta Hän harmittelee sitä, että monet ikäihmisten ennaltaehkäisevät toiminnot ovat lyhytkestoisia hankkeita niin Lahdessa kuin muissakin kaupungeissa. Tarvittaisiin jatkuvuutta, jotta tulokset voisivat olla yhtä hyviä kuin Sarvikadun ryhmässä. Teemme täällä nykyään paljon vaativampia jumppia ja ajatustoimintaa kehittäviä tehtäviä kuin alkuaikoina. Einen mielestä Sarvikadun kerhohuoneen kaltaiset tilat pitäisi hyödyntää tehokkaammin. Kerhohuoneita on paljon ja niitä käytetään vähän. Tähän ryhmään tullaan sekä tästä talosta että lähitaloista. Tänne on paljon helpompi tulla kuin esimerkiksi kuntosalille, joita monet vierastavat. Siksi olen puhunut paljon sen puolesta, että satsattaisiin enemmän tällaiseen toimintaan. Lahdessa toimii tällä hetkellä 10 Ikäkortteliliikuntaryhmää eri kaupunginosissa. Lisäksi kaupunki kouluttaa liikuntakummeja, joita on 40. He ovat seurakunnan vapaaehtoistyökurssin käyneitä, joista kaupungin liikuntapalvelut kouluttaa liikuntakummeja. He käyvät Ei ajateltu silloin muuttaessa, että tullaan niin äkkiä vanhoiksi. kotona tukemassa ikäihmisten liikuntaa ulkoilemalla tai jumppaamalla heidän kanssaan. Torstaita oikein odottaa Matalan kynnyksen paikaksi ryhmäläiset itsekin torstairyhmänsä kokevat. Jollekin se on ollut keino päästä eteenpäin puolison kuoleman jälkeen tai kun on vasta muuttanut alueelle. Moni kokee virkistyvänsä ryhmässä ja pitää tärkeänä sitä, että saa iloista juttuseuraa. Johan minä muuten alkaisin puhumaan kotona yksikseni ja sehän ei ole hyvä juttu. Tulisivat pian hakemaan hoitoon, naureskelee Suoma, jota muut ylistävät porukan ilopilleriksi. Asiantuntijavinkkejä asumiseen Kynnyksettömyys, kauppa lähellä, lasitettu parveke, matalammat keittiökaapit ja työtasot, tilaa kulkea rollaattorilla, sähköpistokkeet ylemmäs, käsikahvat ja karheat lattialaatat kylpytiloihin, laakeroidut laatikot, sisäänpäin kääntyvät ikkunat. Tuo lista asumisen parannustoiveista tuli ryhmäläisiltä nopeasti. Tarkemmin ajatellen tuon listan mukaan olisi hyvä toteuttaa kaikki asunnot. Silloin sama asunto voisi toimia asukkaan käytössä pitkään. Aikahan menee tunnetusti nopeasti, aivan kuten Sarvikatu 6:ssa asuva ryhmäläinen Ritu totesi: Ei ajateltu silloin muuttaessa, että tullaan niin äkkiä vanhoiksi. 16 Asokoti 1/2011

17 Helpotusta hengitykseen Seiso ryhdikkäänä kylki seinään päin ja ota kiinni seinästä tai ovenpielestä. Työnnä seinän puoleista hartiaa eteenpäin niin, että tunnet venytyksen rintalihaksessa. Pidä venytys noin 30 sekuntia ja tee sama toisella kädellä. Pidä olkanivel venytyksen aikana ulkokierrossa ja peukalo osoittaa kohti kattoa. Liike venyttää ja rentouttaa rintalihaksia, jolloin rintakehän liikkuvuus on parempi ja hengitys sujuvampaa. Kotijumppa pitää virettä yllä Rentoutta ylävartalolle Seiso ryhdikkäässä asennossa kädet vartalon vieressä. Vie kädet edessä yhteen ja pyöristä selkä. Ojenna sen jälkeen selkä ja vie kädet ulkokierrossa taakse lapoja lähentäen. Käsien ollessa ulkokierrossa, peukalot osoittavat kohti kattoa. Tee selän pyöritykset ja ojennukset hitaasti nautiskellen. Liike parantaa rintakehän liikkuvuutta ja rentouttaa hartiaseudun ja selän alueen lihaksia. Säännöllinen voimistelu auttaa iäkkään ihmisen selviytymistä jokapäiväisistä askareista. Näillä perusliikkeillä pääset hyvään alkuun. Leikkaa sivu jääkaapin oveen muistuttamaan asiasta. Sormet näppäriksi Istu tai seiso ryhdikkäästi kädet vartalon vieressä. Ojenna vuorotellen käsiä yläviistoon avaten samalla nyrkistä sormet kuin tähden tuike. Purista sormet tiukasti yhteen ja harota sormet auki. Kierrä samalla ylävartaloa tuikkeen tahtiin vuoroin oikealle ja vasemmalle. Seuraa katseella käsien liikettä. Tee nyrkistykset ja ojennukset huolellisesti, niin saat tehoa liikkeeseen ja verenkierron vilkastumaan käsien alueella. Liike parantaa sorminäppäryyttä. Voimaa jaloille Seiso pienessä haara-asennossa ja ota kevyt tuki käsillä tuolista tai pöydän reunasta. Vie paino vasemmalle jalalle ja potkaise toisen jalan kantapää kohti saman puoleista pakaraa. Toista vuorotellen molemmilla jaloilla. Säilytä hyvä ryhti koko liikkeen ajan. Liike harjoittaa reiden takaosan ja lonkan alueen lihaksia, jotka tukevoittavat seisomista ja helpottavat kävelyä. Lisävinkkejä ja ohjeita löydät Ikäinstituutin sivuilta osoitteesta Ilmaisesta liikekuvastosta löytyy sekä valmiita ohjelmia että yksittäisiä liikkeitä ohjeineen voiman ja tasapainon parantamiseen. Asokoti 1/

18 Tekninen isännöitsijä Jarkko Sinda hoitaa 57 Asokotien kiinteistöä pääkaupunkiseudulla. Työajasta suurin osa kuluu kiinteistöillä. 18 Asokoti 1/2011

19 teksti ja kuvat päivi karvinen Oletko ilmoittanut tekniselle isännöitsijälle talosi korjaustarpeista, mutta mitään ei mielestäsi ole tapahtunut. Kulisseissa tapahtuu, vaikkei se heti näykään. Asuintalon kunnossapito työllistää siitä päivästä lähtien, kun talo valmistuu. Tekniset isännöitsijät pitävät kunnossapidon osalta monia lankoja käsissään, mutta tarvitsevat kunnossapitoon myös asukkaiden apua. Asukkaat itse asuvat kiinteistöissä ja heillä on mahdollisuus tarkkailla taloaan jatkuvasti. Siksi asukkaiden aktiivisuus vikojen esiin tuomisessa on ehdottoman tärkeää, toteaa Asokotien tekninen isännöitsijä Jarkko Sinda. Akuutit korjaustarpeet ensin Kaikki vikailmoitukset johtavat Sindan mukaan toimenpiteisiin, mutta se ei tarkoita, että kaikki korjaukset tehtäisiin heti. Akuutit korjaustarpeet hoidetaan tietysti välittömästi. Tekniset isännöitsijät kokoavat kiireettömämmät korjausehdotukset yhteen syksyllä tulevan vuoden budjettia laatiessaan. Korjaukset tehdään suunnitelmallisesti korjausmäärärahojen puitteissa. Kehitettävää on vielä siinä, miten asukkaille saadaan tieto ilmoituksen aiheuttamista toimenpiteistä. Tällä hetkellä tilanne on vielä se, että selkeää ilmoitusjärjestelmää ei ole, vaan tieto kulkee isännöitsijän tai esimerkiksi talotoimikunnan aktiivisuudesta riippuen. Teknisen aika kuluu kiinteistöillä Monilla asukkailla on se mielikuva, että teknisiä isännöitsijöitä ei saa koskaan kiinni, eikä pyydettyjä korjauksia tehdä. Työpäivästäni suurin osa menee kiinteistöillä käynteihin joko muuttotarkastuksiin tai remonttiasioiden hoitamiseen. Erityisesti kevät ja alkukesä ovat kiireistä aikaa, kun korjausurakat alkavat monissa taloissa yhtä aikaa. Saattaa olla, että ei ehdi moneen päivään käydä toimistolla kuin kääntymässä. Siinä on syy siihen, että sähköposteihin ehtii vastaamaan viiveellä. Tekniset ja hallinnolliset isännöitsijät tekevät töitä yhdessä, mutta ensisijaisesti asukkaita ohjataan olemaan huoneiston tai talon kunnossapitoasioissa ensin yhteydessä huoltoyhtiöön tai tekniseen isännöitsijään. Asukkaallakin omat velvoitteensa Asukkaan velvoitteisiin kuuluu ilmoittaa asunnossaan havaitsemista vioista. Erityisen tärkeää on Sindan mukaan tarkkailla mm. kylpyhuoneen kuntoa. Tarkkailulla pystytään paremmin ehkäisemään suuremmat ongelmat. Jos niissä on jotain vikoja, pitää aina ottaa yhteyttä tekniseen isännöitsijään. Erityisesti muovimaton kiinnityskohtia lattiakaivon ympärillä kannattaa tarkkailla. Samoin kaakeleiden saumauksia on tarkkailtava, etteivät laatat irtoile seinistä tai lattiasta. Sinda muistuttaa kuitenkin, että kaakeleiden saumassa näkyvä punertavan tumma mönjä ei yleensä ole merkki kosteusongelmasta. Punertava aine on yleensä ihmisestä lähtevää likaa, joka kerääntyy huokoisiin saumoihin. Säännöllinen saumojen putsaus useimmiten auttaa tuohon vaivaan. Talojen kunnossapito on pitkäjänteistä puuhaa Asukaskokouksessa voi kertoa isännöitsijälle talon korjaustoiveista Asokoti 1/

20 Ilmoita näistä asioista huoltoon Teknisille ja hallinnollisille isännöitsijöille tulee paljon puheluita, jotka kuuluvat huoltoliikkeelle. Nopeutat asiasi hoitamista, olemalla näissä asioissa suoraan huoltoon: - kun asunnossa on liian kylmä tai kuuma - kun vesihana tai wc-istuin vuotaa - ilmanvaihto ei toimi kunnolla - ulko-ovien toiminnan ongelmia - valo palanut porrashuoneesta - viemäri haisee tai lavuaari tai lattiakaivo on tukossa - hissi epäkunnossa - nimen vaihto oveen - talokirjanote Omatoimihuollossa asukkaiden pitää ensisijaisesti olla yhteydessä omatoimihuollon yhteyshenkilöön, joka useissa taloissa on talotoimikunnan puheenjohtaja. Yhteyshenkilö tekee vikailmoituksen Asotietoon, eli Asokotien käyttämään kiinteistötietojärjestelmään tai soittamalla suoraan urakoitsijalle. Ilmoita näistä asioista tekniselle isännöitsijälle Ei tarvitse olla rakennusalan ammattilainen voidakseen kiinnittää huomiota talon kuntoon. Tarkkaile näitä asioita pihalla kulkiessasi ja ilmoita isännöitsijälle, jos havaitset muutoksia tai vikoja. - talon sokkeli on pitkään märännäköinen - seinien, aitojen, ovien tai ikkunapokien maali hilseilee - pihalla on jatkuvasti jossain paikassa vesilammikko - on tapahtunut vesivahinko - katto vuotaa - jos jotain on selkeästi rikki pihalla, porrashuoneessa tai yhteisissä tiloissa - kun epäilee märkätilojen kosteusongelmaa tai pintamateriaalit ovat rikkoutuneet Jos olet rakennusalan ammattilainen, niin keskity tarkkailemaan oman osaamisalueesi asioita talossasi. Kuten tiedätkin jo, ajoissa havaittu vika on yleensä vaivattomampi ja edullisempi laittaa kuntoon kuin pitkittynyt ongelma. Siivoamisen taso on yllättävää kyllä sellainen asia, johon tekninen isännöitsijä joutuu puuttumaan melko usein. Se on Sindan mukaan yleisimpiä uuden asukkaan yhteydenoton syitä. Toivoisin, että poismuuttavat asukkaat ottaisivat tulevat asukkaat huomioon ja tekisivät loppusiivouksen kunnolla. Jos siivousta ei ole hoidettu kunnolla, siivous tilataan huoltoliikkeeltä ja lasku lähetetään poismuuttajalle. Sinda vertaa asiaa kesämökin vuokraukseen. Joutuuhan silloinkin mökin siivoamaan itse lähtiessään tai maksamaan siivoamisesta. Asunnossa toki joutuu vaan tekemään suuremman urakan, koska siellä vietetty aika on pitempi. Taloissa ei ole vielä peruskorjaustarvetta Tekninen isännöitsijä itse kertoo silmäilevänsä talojen tietyt perusasiat uuteen kohteeseen mennessään. Kokonaiskuvan lisäksi hän katsoo julkisivuja, pintavesien johdatuksia ja miten talo sijaitsee tontilla. Myös talon ikä ja lämmitysmuoto kertovat tekniselle isännöitsijälle paljon. Rakennustekniikka ja rakentamismääräykset ovat muuttuneet ajan myötä. Talon rakennusvuodesta tietää, mihin asioihin joutuu kunnossapidossa kiinnittämään enemmän huomiota. Samoin yleisten tilojen siisteys vaikuttaa kunnossapitoon. Lämmitysmuoto puolestaan kertoo sen, tuleeko asukkailta paljon puheluita. Ja jos talon vieressä on jyrkkä ylärinne, kevät voi olla salaojitusten kannalta hankalaa aikaa, listaa Sinda asioita, joita hän näkee heti talon tullessaan. Asokotien kiinteistökanta on niin nuorta, ettei varsinaista peruskorjauksen tarvetta vielä ole. Silti isojakin remontteja voidaan joutua tekemään. Syynä ei yleensä ole rakennusvirheet, vaan kunkin ajan rakennustekniset ja määräysten mukaiset ratkaisut, joista sitten ajan myötä huomataan, etteivät ne toimikaan parhaalla mahdollisella tavalla. 20 Asokoti 1/2011

21 Ruoka-asiaa irmeliltä Lisää potkua elämään Tuntuuko, että voimat eivät riitä mihinkään? Et ole ainoa, mutta lohduttavaa on se, että jotain sille asialle voi yrittää tehdä. Nykyajan elämä on kovin hektistä. Työ vaatii älyttömästi ja vapaaajanhoukutuksiakin on enemmän kuin tarpeeksi. Kotihommatkin pitäisi saada kunnialla tehdyksi, lasten kanssa pitäisi viettää laadukasta aikaa ja saattaapa omat vanhemmatkin olla sen ikäisiä, että tarvitsevat enemmän yhteydenpitoa. Vaikka elämä ympärillä on kiireistä, voi omassa elämässään pysähtyä miettimään, mitä oikeasti itse haluaa ja päättää itse, mihin asioihin keskittyy. Kaikkea ei välttämättä voi saada yhtä aikaa, mutta ympäröivän maailman hektisyydelle voi myös sanoa kiitos ei. Saat sen mistä luovut, on terapeutti Tommy Hellsten todennut kirjassaan. Eli Energiapirtelö 1/2 luomuavokado 1 luomubanaani 1/2 l omenamehua 1-2 rkl kuivattua viherravintojauhetta tässä yhteydessä vapaasti tulkiten voisi todeta, että jos haluat tasapainoa ja voimaa elämääsi, sinun pitää luopua noiden asioiden päämäärättömästä tavoittelemisesta ja tehdä oikeita asioita saavuttaaksesi ne. Tässä MDD Terveyspalvelut Oy:n erikoissairaanhoitaja Irmeli Viljasen kahdeksan askelta kohti parempaa vointia. Kun on enemmän voimia, mielikin voi paremmin ja jaksaa tehdä niitä asioita, jotka itselle on tärkeitä. Tämä vinkkilista käynnistää Irmelin ruoka-asioita käsittelevän palstan Asokoti-lehdessä. 1 Pyri säännölliseen elämänrytmiin Elimistösi kaipaa säännöllisyyttä aivan kuten lapsena. Kuuntele kehoasi ja muuta elämäntapojasi sen vaatimusten mukaan. 2 Nuku riittävästi Liian vähäinen uni aiheuttaa monia ongelmia. Yksi pienimmistä ongelmista on se, että painonhallinta vaikeutuu, jos nukut liian vähän. 3 Harrasta liikuntaa leppoisasti Suosi terveysliikuntaa ja sellaisia lajeja, joista tykkäät. Puolentunnin kävelylenkki kolme kertaa viikossakin saattaa riittää, mutta oman olosi kannalta parasta olisi kävellä joka päivä. 4 Rytmitä ruokailu oikein Syö aamiainen, lounas ja päivällinen sekä tarvittaessa terveellinen välipala, jolloin verensokeri pysyy tasaisena. Silloin vältät väsymyksen ja makeanhimon. Suosi pieniä annoksia. 5 Syö edes jotain aamulla Yö vie elimistön paaston tilaan ja se kannattaa katkaista. Syö vaikka pirtelö tai täysjyväleipäpalanen kananmunan kera, näin verensokerisi tasoittuu yön paastolta. 6 Syö vihreää sekä marjoja ja vihanneksia Syö kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä vähintään puoli kiloa päivässä. Suosi syvän vihreitä vihanneksia ja kasviksia sekä kotimaisia marjoja. 7 Vältä sokeria ja valkojauhetuotteita Suolistosi toimii paremmin ja verensokeri ei heittele, kun vältät näitä. Terveys alkaa hyvinvoivasta suolistosta. 8 Juo riittävästi vettä Juo noin 1,5 litraa vettä päivässä. Jos juot paljon kahvia, vettä pitää juoda tuota määrääkin enemmän. Juo vesi ruokailun päätteeksi, jotta ruoansulatus toimii paremmin. Asokoti 1/

22 teksti ja kuvat päivi karvinen Minna Ritokoski esittelee Cello-kalusteita, jotka kiinnitetään suoraan seinään. Ritiläkorien eteen yleensä halutaan laittaa myös liukuovet. Vasemmalla puolella näkyvien kaapistojen eteen niitä ei tarvita. Toimiva eteinen avittaa arkea Eteinen on kodin pullonkaula. Aina se on liian pieni, mutta hyvällä suunnittelulla siitä saa toimivan tilan, jossa ei tarvitse kiristellä hermoja kenkä- ja vaateröykkiöitten keskellä. Jos omat ideat tilan tehokkaaseen hyödyntämiseen ovat vähissä, kannattaa käyttää avuksi sisustussuunnittelijaa. Hänellä on tietoa ja kokemusta siitä, mitä vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin on käytettävissä. Suunnittelu lähtee käyntiin siitä, että pyydän asiakasta mittaamaan käytössä olevan tilan seinästä seinään ja lattiasta kattoon sekä huomioimaan mittauksissa mahdolliset koteloinnit ja patterit. Sitten käymme yhdessä läpi asiakkaan säilytystilan käyttötarpeet, kertoo sisustussuunnittelija Minna Ritokoski K-Rauta Vantaanportista. Tarpeita on juuri niin monenlaisia kuin on asukkaitakin. Osa haluaa eteiseen vain tilat ulkovaatteille ja kengille, mutta monissa lapsiperheissä eteisessä säilytetään lasten harrastusvälineitäkin. Tänä päivänä vaatteet ja tavarat laitetaan mieluusti ovien taakse ja käytetään vain liukuovia, koska ne ovat käteviä ja niistä saa hyvännäköisiä. Kalusteiden väreissä suositaan nyt mustaa. Lisäksi sen rinnalle on tullut musta tähtisumu, jossa hopea kimaltelee seassa. Ovissa käytetään mustan lisäksi harmaata sekä peilejä. Harmaa ja valkoinen lasi ovat myös suosittuja. Minna Ritokosken mukaan kaikenikäiset ihmiset käyttävät suunnittelijaa apunaan itselle sopivan vaihtoehdon löytämiseksi. Joskus asiakas tietää tarkasti mitä hän haluaa eteiseltään ja silloin suunnitteluun ei mene kauaa aikaa, mutta joskus asiakas saattaa viettää Minnan pöydän ääressä parikin tuntia, ennen kuin löytää haluamansa vaihtoehdon. Lisäksi suunnitelmaa saatetaan hioa sähköpostitse kuvien avulla. On minulla asiakkaita, joiden kanssa hoidamme koko suunnittelun sähköpostitse. Kun on tarkat mitat tiedossa, niin homma onnistuu niinkin. Asokotien asiakasetuina olevat Inaria-ovet tehdään aina mittojen mukaan, joten niistä löytyy varmasti sopivia vaihtoehtoja. Seinään kiinnitettävät Cello-kalusteet ovat Minnan mukaan niin hyvännäköisiä, ettei niiden kanssa välttämättä kannata edes harkita ovia. Liukuovien keskimääräinen toimitusaika on kolmisen viikkoa. Suunnitteluaika ei kestä kauempaa kuin mitä asiakas siihen haluaa käyttää. Inaria-ovet tehdään aina mittojen mukaan, joten niistä löytyy varmasti juuri sinun tarpeitasi vastaava vaihtoehto. 22 Asokoti 1/2011