PÄIHTYÄ VAI EI? NUORTEN OMIA NÄKEMYKSIÄ PÄIHTEISTÄ JA PÄIHDEVALISTUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHTYÄ VAI EI? NUORTEN OMIA NÄKEMYKSIÄ PÄIHTEISTÄ JA PÄIHDEVALISTUKSESTA"

Transkriptio

1 PÄIHTYÄ VAI EI? NUORTEN OMIA NÄKEMYKSIÄ PÄIHTEISTÄ JA PÄIHDEVALISTUKSESTA Kaisa Laitinen Mari-Annukka Sutinen Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kaisa Laitinen Mari-Annukka Sutinen, Päihtyä vai ei? Nuorten omia näkemyksiä päihteistä ja päihdevalistuksesta, Pieksämäki, syksy 2002, 47 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK) Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli tarkastella nuorten omia näkemyksiä päihdevalistuksesta ja heidän kokemuksiaan päihteistä. Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee päihteitä, nuoruutta ja ehkäisevää päihdetyötä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kolme luokkaa Pieksämäen kaupungin Meriluodon koululta ja kolme luokkaa Pieksämäen maalaiskunnan Siilin koululta. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella. Kyselyaineisto kerättiin keväällä Kyselyn sai kaikkiaan vuotiasta nuorta. Vastauslomakkeista jouduttiin hylkäämään 26 kappaletta. Tutkimustuloksista käy ilmi, että suurin osa nuorista on saanut päihdevalistusta teemapäivien ja oppituntien muodossa. Iso osa oppilaista pitää saamaansa päihdevalistusta monipuolisena, opettavaisena ja tarpeellisena. Kyselyssä kävi ilmi, että tupakka on seitsemäs luokkalaisten yleisin kokeilema ja käyttämä päihde. Melko suuri osa oppilaista on myös kokeillut alkoholia. Yli puolet vastaajista pitää kuitenkin päihteitä turhina. Iso osa vastaajista kokee teemapäivät parhaaksi päihdevalistuksen muodoksi. Oppitunneista ja keskusteluista nuoret kokisivat myös olevan hyötyä. Yleensä nuoret siis kokevat toiminnallisen päihdevalistuksen mukavaksi ja hyödylliseksi. Tässä tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää mahdollisissa jatkotutkimuksissa nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Asiasanat: ehkäisevä päihdetyö, nuoruus, päihteet, kvalitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto Huvilakatu 31, Pieksämäki

3 ABSTRACT Kaisa Laitinen Mari-Annukka Sutinen, Get drunk or not? Youth s own opinions controlled substance and controlled substance prevention, Pieksämäki, autumn 2002, 47 pages, 3 appendices Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Churc community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Sci-ences. The purpose of the finel thesis was to examine youths own opinions of controlled substance education and their experiences of substance. This theory part handles intoxicants, youth and preventive controlled substance education work.. Subjects of this research were three classaes of Meriluoto school in Pieksämäki and three classes of Siili school in the county of Pieksämäki. Information was collected by a inquiryform. Inquiry concerned student s attitudes. Questionares were collected in spring Questioning reached 126 youth aged between years. 26 questionnaires had to be rejected. In our research we found out that the largest part of youths were reached especially during theme days in school and in class lessons. The biggest part of students had the opinion that controlled substance education was diverse, educational and essential. Inquiry also showed that cigarette is a genarally used or experimented substance. Quite large a group has also tested alcohol. More than half of answers find substances useless. A big part of respondents experienced that days were the best way of controlled substance education. Class lessons and conversations were experienced usuful by youth. Commonly youth experienced controlled substance education interesting and usuful. Information of this inquiry can also be used in possible further research of youth controlled substance prevention. Keywords: controlled substance prevent, youth, controlled substance, qualitative research Filed at The Diaconia Polytechnic, Pieksämäki, Library, Huvilakatu 31, Pieksämäki

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO PÄIHTEET PIEKSÄMÄEN SEUDUN PÄIHDESTRATEGIA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ JA PÄIHDEVALISTUS Ehkäisevän päihdetyön osa-alueet Päihdevalistuksen tarpeellisuus NUORET PÄIHDEVALISTUKSEN KOHTEENA Nuoruus elämänvaiheena Nuoret päihteiden käyttäjinä KOULUN MERKITYS NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISYSSÄ NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÄ JA PÄIHDEVALISTUSTA KOSKEVA TUTKIMUS TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmä Kyselylomakkeen laadinta ja sisältö Aineiston keruu ja analysointi SIILIN KOULUN TUTKIMUSTULOKSET Nuorten kokemuksia päihdevalistuksesta Nuorten suhtautuminen päihteisiin Millaisesta päihdevalistuksesta nuoret kokisivat olevan hyötyä MERILUODON KOULUN TUTKIMUSTULOKSET Nuorten kokemuksia päihdevalistuksesta Nuorten suhtautuminen päihteisiin Millaisesta päihdevalistuksesta nuoret kokisivat olevan hyötyä YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Millaista päihdevalistusta nuoret ovat saaneet ja millaisena he sen kokevat Millaisesta päihdevalistuksesta nuoret kokisivat olevan hyötyä Kuinka nuoret suhtautuvat päihteisiin... 40

5 13. POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Tutkimuslupa-anomus Liite 2 Tutkimuslupa-anomus Liite 3 Kyselylomake

6 JOHDANTO Tutkimuksemme lähti liikkeelle syksyllä 2001 Tartutko ojentavaan käteen hankkeen kautta. Hankkeen tarkoituksena oli ehkäistä nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä. Hanketta koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikkö. Hankkeen kohderyhmänä olivat kaikki Pieksämäen kaupungin Meriluodon koulun luokkalaista ja kaikki Pieksämäen maalaiskunnan Siilin koulun luokkalaista. Kyseisen aiheen valintaan vaikutti se, että olemme molemmat opinnoissamme suuntautuneet lapsiin ja nuoriin sekä mielenterveyteen ja päihteisiin. Lisäksi olemme kiinnostuneita puuttumaan lasten ja nuorten kasvaviin päihdeongelmiin. On ollut erittäin huolestuttavaa havaita entistä nuorenpien kokeilevan/käyttävän päihteitä. Opinnäytetyön aiheen valinta osoittautui onnistuneeksi. Ennen tutkimuksen suorittamista kävimme aiheeseen liittyviä keskusteluja ohjaavan opettajamme kanssa, joka oli mukana vetämässä Tartutko ojentavaan käteen hanketta. Tutkimusta edelsi myös perehtyminen aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimuksemme keskeisiksi käsitteiksi muodostuivat nuoret, ehkäisevä päihdetyö sekä päihdevalistus. Työmme tarkoituksena on tutkia, millaisena nuoret kokevat saamansa päihdevalistuksen, millaista päihdevalistusta he haluaisivat saada sekä kuinka nuoret suhtautuvat päihteisiin. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen, ja menetelmänä käytimme lomakekyselyä. Kyselyn suoritimme kevään 2002 aikana Meriluodon ja Siilin kouluilla, kolmelle luokalle kummastakin koulusta. Toivomme, että opinnäytetyöstämme olisi tulevaisuudessa hyötyä suunniteltaessa ja toteutettaessa ja nuorten päihdevalistusta Pieksämäen seudulla. Lasten päihdevalistusta suunniteltaessa tulisi entistä enemmän ottaa huomioon nuorten mielipiteet ja tarpeet. Tärkeää olisi myös muistaa, että nuorten kohdalla ei pelkkä yksilötason vaikuttaminen toimi, vaan on pyrittävä vaikuttamaan suurempiin joukkoihin.

7 7 2. PÄIHTEET Päihteillä tarkoitamme tupakkaa, alkoholia, päihtymistarkoituksessa käytettyjä teknisiä liuottimia, lääkkeitä sekä kaikkia huumausaineeksi määriteltyjä aineita. Tupakan sisällyttämistä päihteeksi on tässä yhteydessä perusteltu sillä, että tupakan on todettu liittyvän nuorten muuhun päihdekäyttäytymiseen. (Huoponen, Peltonen, Mustalampi & Koskinen-Ollonqvist 2001, 8.) Tupakka on päihdeluokitukseltaan keskushermostoa stimuloiva aine. Tupakansavu muodostuu tuhansista ainesosista, joista tärkeimmät ovat nikotiini, terva ja häkä. Nikotiini on tupakan riippuvuutta aiheuttava aine, terva puolestaan voi aiheuttaa syöpää ja keuhkoputken sairauksia, ja häkä lisää sydänsairauksien mahdollisuutta. Nikotiini on vahva mielialaan vaikuttava aine, joka saavuttaa tupakoidessa aivot nopeasti. Nikotiini on myös erittäin myrkyllistä. Kolmenkymmenen milligramman annos voi olla hengenvaarallinen. (Päihdelinkki 2002.) Tupakointi vaikuttaa välittömästi kasvattamalla merkittävästi sydämen lyöntinopeutta ja laskemalla ihon lämpötilaa. Myös hengitysnopeus kasvaa. Ihmiset jotka ovat tupakasta fyysisesti riippuvaisia kärsivät vieroitusoireista lopetettuaan sen käytön. Vieroitusoireita ovat ärtyneisyys, levottomuus, pääkipu, unihäiriöt (unettomuus tai uneliaisuus), keskittymisvaikeudet, hidastunut sydämen lyöntinopeus, kasvanut ruokahalu, ja nikotiininhimo. Nämä oireet voivat kestää useista päivistä useisiin viikkoihin. Tupakanhimo voi kuitenkin ilmetä kuukausienkin kuluttua osoittaen, että fyysisen riippuvuuden lisäksi myös muut tekijät vaikuttavat nikotiiniaddiktioon. (Päihdelinkki 2002.) Etyylialkoholi eli etanoli (yleisesti alkoholi) vaikuttaa jo pieninä annoksina keskushermoston toimintaan heikentäen toimintojen kontrollia, mikä ilmenee muun muassa puheliaisuuden lisääntymisenä. Humalatilan voimistuminen lamaa sekä henkisiä että fyysisiä toimintoja: suorituskyky laskee ja arvostelukyky, liikkeiden säätely, reaktioaika ja kipukynnys heikkenevät. Suuri osa nuorten huumekokeiluista tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholinkäyttöön liittyy terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Tavallisimpia alkoholinkäyttöön liittyviä terveyshaittoja ovat erilaiset tapaturmat, sillä niiden todennäköisyys kasvaa jo vähäisessä humalassa. Mitä runsaampaa al

8 8 koholinkäyttö on ja mitä pidempään sitä on jatkunut, sitä suurempi on elimistön toiminnallisten vaurioiden syntymisen vaara. (Irti huumeista ry 2002.) Teknisten liuottimien hengittämistä ja haistelemista kutsutaan imppaamiseksi. Imppaus tapahtuu usein kaveriporukassa. Varsinkaan nuorimmilla ei ole tietoa imppaamiseen liittyvistä vaaroista. Monet imppauksessa käytetyt aineet ovat nestemuodossa ja niitä hengitetään sekä nenän, että suun kautta esimerkiksi rätistä tai muovipussista. Päihdevaikutus tulee nopeasti, muutamassa minuutissa. (Antidrugnet 2002.) Päihtymystilassa käyttäjä on sekava, itsekontrolli olematon ja hänellä saattaa olla epämiellyttäviä aistiharhoja. Vaatteissa esiintyy usein liuottimien tai liimojen aiheuttamia tahroja. Päihtymystila kestää minuuttia, mitä seuraa raukea tylsyyden vaihe ja muistikatkoja. Lopulta seuraa usean tunnin mittainen krapulavaihe, johon liittyy päänsärkyä, pahoinvointia ja voimattomuutta. Vaarana on oksennukseen tukehtuminen tai talvella paleltuminen hankeen. Liuottimet aiheuttavat huumausaikana moninkertaisen aivosolukadon alkoholihumalaan verrattuna. Pitkäaikaiskäytön seurauksena on kalpeus, janoisuus, painon aleneminen, nenäverenvuodot, verestävät silmät ja haavaumat suussa sekä nenässä. Liuottimien käyttö kasvattaa luuydin- ja imusolmukeleukemian riskiä ja aiheuttaa maksa- ja munuaisvaurioita. Tekniset liuottimet tuhoavat aivoja tehokkaimmin kaikista huumaavista aineista. Tekniset liuottimet eivät kuulu huumausainelain piiriin. (Antidrugnet 2002.) Arkikielessä huumausaineilla tarkoitetaan useimmiten hasiksen ja marihuanan, amfetamiinin tai heroiinin kaltaisia huumeita. Suomessa huumausaineina pidetään niitä aineita, jotka on erikseen lueteltu huumausaineita koskevissa säädöksissä. Huumausaineita käytetään koko maassa. Käytön yleistymisen myötä myös huumausainerikosten määrä on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulla. Suomessa yleisimmin käytettäviä huumausaineita ovat kannabis, erilaiset lääkkeet, amfetamiini ja sen johdannaiset, opiaatit ja niistä erityisesti heroiini, kokaiini ja sen johdannaiset sekä LSD. (Poliisi 2002.) Lääkkeillä ehkäistään ja hoidetaan sairauksia sekä lievennetään kipuja ja muita oireita. Lääkkeiden muu käyttö on väärinkäyttöä. Tavallisimmin väärinkäytettyjä lääkkeitä ovat unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, masennuslääkkeet ja särkylääkkeet. Päihteiden sekakäyttö tarkoittaa useamman eri päihteen käyttöä esimerkiksi lääkkeiden ja alkoholin

9 9 nauttimista samanaikaisesti. Lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö aiheuttaa tokkuraisen ja sekavan päihtymystilan, kuolemaan johtavia myrkytyksiä, aggressiivisuutta, muistikatkoja tai sekavuustiloja. Vakavimpana muotona on sekä hengitys- että sydänpysähdyksen riski silloin, kun kokematon käyttäjä on ottanut liikaa ainetta. Lääkkeet kehittävät nopeasti käyttäjälleen vahvan psyykkisen ja fyysisen riippuvuuden. Käyttöä lopetettaessa esiintyy ongelmallisia vieroitusoireita. (Tampereen yliopisto 2002.) 3. PIEKSÄMÄEN SEUDUN PÄIHDESTRATEGIA Kunnissa on ryhdytty jäsentämään päihdetyötä strategioiksi nimettyjä kirjallisia suunnitelmia ja toimintaohjelmia laatimalla. Stakes kokoaa tietokantaa kuntien päihdestrategioiden tiivistelmästä. Strategia on moniammatilliselta pohjalta syntynyt suunnitelma, jonka tulisi ohjata toimintaa yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaan. Strategian laatiminen ei saa jäädä hallinnolliseksi, vaan sen tulee käytännössä tukea kentän työtä. (Stakes 2002.) Myös Pieksämäen seudulle on laadittu päihdestrategia, joka on hyväksytty Pieksämäen kaupunginvaltuustossa ja muissa strategiaan laatimiseen osallistuneissa kunnissa. Strategiaohjelma laadittiin Pieksämäen kaupungin, Pieksämäen maalaiskunnan, Jäppilän, Virtasalmen ja Haukivuoren kanssa yhteistyönä, ja se valmistui vuonna Toteutuksen on hoitanut strategiatyöryhmä, päihdekuntoutuksen työryhmä sekä ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen työryhmä. (Stakes 2002.) Päihdestrategian laatimisen lähtökohtana on Itä-Suomen läänin maaherran kuntiin lähettämä kirje, jossa pyydettiin kuntia käynnistämään laajapohjaisella yhteistyöllä kunnallisen päihdestrategian valmistelu. Strategiatyöryhmän toimesta toukokuussa 2000 toteutettiin paikkakuntakohtaiset päihdetapausselvitykset. Strategian laatimisen pohjana työryhmä on käyttänyt ko. selvityksestä saatua informaatiota sekä työryhmien esille nostamia kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia. Strategiassa esitellään päihdetyön seutukunnallisia haasteita sekä päihdetilannetta seutukunnalla päihdetapausselvitysten perusteella. Strategia sisältää strategisia tavoitteita ja ehdotuksia toimenpiteiksi ennalta

10 10 ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen strategian sekä myös kuntoutusstrategian osalta. (Stakes 2002.) Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen strategian tavoitteissa ja toimenpiteissä painotetaan perusteiden yhtenäistämistä, valmiuksien kehittämistä, asenteisiin vaikuttamista, oppilashuollon roolin vahvistamista, vastuullisen vanhemmuuden tukemista, päihdevapaan elin- ja toimintaympäristön edistämistä, huumausaineiden levityksen estämistä, yleisen tietoisuuden lisäämistä. (Stakes 2002.) Ehkäisevän työn työryhmä näkee haasteet paljon suurempina mihin olemassa olevilla resursseilla voidaan vastata. Koordinaatiota ja yhteistyötä kaivataan lisää. Ehkäisevän päihdetyön ja neuvontapalveluiden keskittäminen saa myös työryhmän kannatusta. Työryhmä painottaa koulutusta ja yhteisten toimintaohjeiden laatimista eri palveluyksiköille. Eri toimijatahojen yhteinen työryhmä (Viisari) on toiminut aktiivisesti ja kehittänyt konkreettisia toimintamalleja yhteistyössä vapaa-aika-, nuoriso-, koulu-, poliisi-, ja terveystoimen sekä seurakuntien kanssa. Toiminta on keskittynyt mm. päihdekasvatuksen kehittämiseen, vanhemmuuden tukemiseen ja yhteisten pelinsääntöjen laatimiseen eri toimijatahojen kesken. (Stakes 2002; Rantola, R. Henkilökohtainen tiedonanto ) Ehkäisevän päihdetyön painopistealueet ja keskeisimmät toiminnot ovat Koulujen terveyskasvatuksen opetussuunnitelmarunko, joka on laadittu yhteistyössä koulutoimen ja kouluterveydenhuollon kanssa. Viisari-toiminta sisältää 7-luokkalaisille päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn tähtääviä toiminnallisia tapahtumia ja vanhempainiltoja. Suunnitelmat aloittaa kaupungin ala-asteilla kasvatusyhteistyömallin markkinointi edistämään kotien ja viranomaistahojen yhteistyötä lasten ja nuorten päihdekasvatuksessa. Kunnan nuorisotoimen ja seurakunnan päihteettömiä tapahtumia nuorille ovat nuorisokahvilatoiminta yhteistyössä nuorten palvelun kanssa, päihteettömät 0-promillediskot kuukausittain, katupartiotoiminta, sekä Keski-Savon oppimiskeskuksen huumeprojekti. (Stakes 2002.) Varhaiseen puuttumiseen on kiinnitetty huomiota erityisesti työterveydenhuollossa, mutta yhteisiä toimintaohjeita ei ole käytössä. Esimerkiksi koko terveydenhuollon ja

11 11 sosiaalityön sektoreiden toimintaperiaatteet varhaisen puuttumisen näkökulmasta ovat nykyisellään paljolti yksittäisen työntekijän varassa. (Stakes 2002.) 4. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ JA PÄIHDEVALISTUS Ehkäisevä päihdetyö määritellään toiminnaksi, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. (Huoponen ym. 2001, 8.) Terveyden edistämisessä ja ennalta ehkäisevässä päihdetyössä on tärkeä ottaa huomioon sekä kyvyt yksilölliseen elämänhallintaan että terveyskäyttäytymisen muotoutuminen sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena. Pelkkä tieto terveellisistä eläväntavoista ei ole vielä riittävä edellytys terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Tiedon lisäksi tarvitaan terveyden arvostamista ja kykyä toimia tavalla, joka edistää ja ylläpitää terveyttä. Tarvitaan sekä yksilöllisiä kognitiivisia taitoja että sosiaalisia taitoja toimia oman terveyden ylläpitämiseksi. Terveys tai terveysriskit määrittyvät eri tavalla erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Jos tarkastellaan elämänhallintateorioiden kolmea elementtiä, sisäistä ja ulkoista elämänhallintaa sekä sattumaa, vahva usko mahdollisuuksiin hallita omaa terveyttä liittyy tutkimusten mukaan parempiin tuloksiin terveyden kannalta. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, 102.) Koko väestöön kohdistuvalla ennaltaehkäisevällä päihdetyöllä pyritään ehkäisemään päihteiden käyttöä ja vähentämään päihteiden kokonaiskulutusta. Ennalta ehkäisevän päihdetyön keinoja ovat alkoholi- ja huumevalvonta, alkoholin hintapolitiikka, päihdetietous, terveyskasvatus sekä päihteille vaihtoehtoisten toimintamallien tarjoaminen ja päihteettömyyttä suosivan ympäristön tukeminen ja yleisten elinolojen kehittäminen mm. syrjäytymistä ehkäiseviksi. (Inkinen ym. 2000, 103.) Ennaltaehkäisevä päihdetyö on pitkäjänteistä ja monialaista, tavoitteellista yhteistyötä. Työlle yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttaminen onnistuu vasta sitten, kun yhtei

12 12 seen toimintaan saadaan sitoutettua mahdollisimman moni taho. Nuorten ennalta ehkäisevässä päihdetyössä keskeisiä tahoja ovat nuorten ja heidän vanhempiensa sekä muiden läheisten lisäksi mm. koulu, nuorisotoimi, taloyhtiöt, vähittäismyyjien edustajat, urheiluseurat ja erilaiset paikalliset järjestöt, liike-elämä ja teollisuus sekä erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. (Inkinen ym. 2000, 103.) 4.1 Ehkäisevän päihdetyön osa-alueet Ehkäisevä päihdetyö on käsitteenä laaja ja se sisältää monentasoisia päihteidenkäyttöön ja sen haittoihin vaikuttavia päätöksiä ja toimenpiteitä. Toiminnan tason ja kohderyhmän mukaan puhutaan primaari-, sekundaari ja tertiaaripreventiosta. Preventioiden eri tasoja pidetään toisiaan tukevana kokonaisuutena, vaikka erilaisten kohderyhmien tarpeet ja käytetyt toimintatavat synnyttävät niissä niille ominaisia painotuksia. (Huoponen ym. 2001, 9.) Primaaripreventiolla tarkoitetaan koko väestöön tai yleisryhmiin kohdistuvaa toimintaa. Päihdevalistuksen ja kasvatuksen avulla pyritään lisäämään päihteisiin sekä niiden käyttöön ja haittoihin liittyvää tietoutta sekä edistämään yksilön elämänhallintaa. Yleisin kontrollipoliittisin keinoin pyritään vaikuttamaan päihteiden saatavuuteen sekä tarjontaan ja kysyntään. Sosiaali- ja terveyspolitiikan avulla pyritään vaikuttamaan ihmisen yleisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun lisääntymiseen. (Huoponen ym. 2001, 9.) Koulussa tehtävä ehkäisevä päihdetyö liittyy suurelta osin primaaripreventiona pidettäviin toimenpiteisiin. Koulun päihteiden käyttöä ehkäisevä rooli toteutuu koulun terveystiedon ja terveys- ja laillisuuskasvatuksen kautta. Tällöin koulun terveyskasvatus ja terveystieto, oppilashuollon ennaltaehkäisevä työ ja muu yhteistyö on osa laajempaa terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuutta, jonka yhtenä tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytön aloittaminen ja lisäksi tarjota terveyden edistämiseen liittyviä tietoja ja taitoja. (Huoponen ym. 2001, 9.) Sekundaaripreventioon liittyvät toimenpiteet kohdistuvat riskiryhmiin ja päihteidenkäyttöä jo kokeilleihin. Tavoitteena on riskeistä tiedottaminen, päihteidenkäytön varhainen toteaminen, käyttöön puuttuminen sekä asianmukainen hoitoonohjaus. Koulussa

13 13 päihteiden käytön varhainen havaitseminen, käyttöön puuttuminen ja hoitoonohjaus toteutetaan yhteistyössä kotien ja koulun oman oppilashuollon kanssa. (Huoponen ym. 2001, 9.) Tertiaaripreventiolla tarkoitetaan päihteiden käytöstä johtuvien haittojen hoitamista ja vähentämistä ja se kohdistuu päihteiden ongelmakäyttäjiin. Käytännössä se merkitsee jo vakavan riippuvuuden hoitamista, mikä edellyttää fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista kuntoutusta. (Huoponen ym. 2001, 9.) 4.2 Päihdevalistuksen tarpeellisuus Päihdevalistuksen tarpeellisuudesta ja oikeutuksesta on käyty vilkasta keskustelua viime vuosina. Alan asiantuntijoiden piirissä usko valistuksen tehoon laskee nopeasti. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on jäänyt osoittamatta valistusprojektien kyky vähentää päihteiden käyttöä. Päihdevalistuksen tehosta ei ole saatu juuri minkäänlaista näyttöä maailmalla ja myös meillä Suomessa toteutetaan yhä kampanjoita, joiden tehoa ei tutkita, eikä edes voida tutkia. Valistuksella ei myöskään voida selvästi osoittaa saavutettua hyötyä, ja näin voidaan kysyä, onko valistukselle tarvetta. Siksi valistuksen suhteen olisi aluksi arvioitava tavoitteet, arvot, etikka ja sisältö ja vasta sen jälkeen, miten valistus olisi tulevaisuudessa järjestettävä. (Soikkeli 1998, ; Hippi 2001, 131.) Päihdevalistuksen tehokkuutta kohtaan päihteiden käytön ehkäisyssä on kohdistettu perusteltua kritiikkiä. Tämä velvoittaa kiinnittämään erityistä huomiota valistuksessa käytettyihin menetelmiin. Yhteiskunnan lait ja kansainväliset sopimukset asettavat velvollisuuden suojella nuoria muun muassa päihteiltä. Tämä edellyttää tietoja ja sosiaalisia taitoja, joiden avulla yksilöt kykenevät paremmin tekemään itsenäisiä ratkaisuja ja torjumaan paineet kokeilla päihteitä. Kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on oikeus riippumattomaan ja paikkansapitävään tietoon valintojensa seurauksista ja keinoista varjella terveyttään. Kasvattajat ja nuorten kanssa toimivat tarvitsevat siksi tietoa ja koulutusta pystyäkseen suhtautumaan asiallisesti ja toimimaan järkevästi. (Huumausainestrategia 1997, 21.)

14 14 Peruskoulussa ja muissa oppilaitoksissa sekä armeijassa annettu päihdevalistus tavoittaa kattavasti nuoret ikäluokat. Huume- ja päihdekysymyksiin erikoistuneet kansalaisjärjestöt täydentävät tätä valistusta, tiedotusta ja neuvontaa. Valistuksen sisältöä, menetelmiä ja aineistoja tulee vain edelleen kehittää. (Huumausainestrategia 1997, 21.) Valistuksen pitäminen ajan tasalla ja sen oikea kohdentaminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä. Haasteeseen vastataan parhaiten järjestämällä valistustehtävissä toimiville koulutusta ja informaatiota. Samalla tulisi vahvistaa heidän keskinäistä vuorovaikutustaan sekä tukea ja organisoida tutkimusta valistuksen tietopohjan syventämiseksi. (Huumausainestrategia 1997, 22.) Kansainvälisen tutkimuksen mukaan tulokselliset päihdehankkeet ovat kohdistuneet nuoria ympäröiviin aikuisiin, kuten vanhempiin tai opettajiin. Lisäksi, jos kouluissa halutaan saada jotain aikaan, oppitunteja tulisi pitää useita. Yhden tunnin valistuksen merkitys katoaa nopeasti, ja valistuksella herätetään vain kiinnostusta. Nuoret alkavat kenties kuunnella kokeneempia kavereitaan. Valistus saattaa purra suureen joukkoon, joka ei koskaan kokeile esim. huumeita, mutta ei kokeilijoihin. (Hippi 2001, 565; Rimpelä 1999.) 5. NUORET PÄIHDEVALISTUKSEN KOHTEENA Tehokkain päihteidenkäytön ehkäisijä on lapsen ja vanhempien luottamuksellinen, toimiva suhde. Vanhempien antamalla esimerkillä on merkitystä nuoren päihdekokeiluihin ja päihteiden käyttöön. On tutkittu, että mitä vähemmän vanhemmat tietävät nuoren ystävistä ja menoista sitä todennäköisempää päihdekokeilut ovat. Nuorelle on tärkeää välittää luonnollinen suhtautuminen päihteisiin, näin voidaan ennaltaehkäistä päihteiden käyttöä. Ellei nuori liitä päihteisiin mitään tavoiteltava tai hienoa, ei niiden kokeilu myöskään kiinnosta. Nuorelle tulee antaa tietoa päihteiden käytön riskeistä ja vaaroista. Vahva itsetunto auttaa nuorta vastustamaan ryhmän paineita ja kieltäytymään päihteistä, vaikka muut tarttuisivatkin tilaisuuteen. (Ivanoff, Kitinoja, Rahko, Risku & Vuori 2001, 286.)

15 15 Nuorten kokemuksen mukaan vanhemmat eivät aina ymmärrä heidän maailmaansa, ja päihteiden käytöstä keskusteltaessa päädytään helposti riitelyyn. Monien vanhempien mielestä esim. huumeista ei tarvitse puhua, sillä se ei koske heidän lastaan. Vanhempien ei tulisi pitää nuorten huumeiden käyttöä hyväksyttävänä ja ohi menevänä ilmiönä, vaan siihen on puututtava heti. (Ivanoff ym. 2001, 286.) Koululaistutkimuksen mukaan huumeisiin liittyvää tietoa jakavat yleisimmin opettajat ja seuraavaksi yleisimmin poliisit ja terveydenhoitajat. Peruskoulussa järjestetään ennaltaehkäisevää huumetyötä huomattavasti yleisemmin kuin lukiossa ja ammattioppilaitoksissa. Todellinen päihdeopetus rakentuu nuoren omiin kokemuksiin. Nuoren oma pohdinta päihteidenkäytön merkityksistä ja seurauksista voi johtaa asenteiden ja toiminnan muutokseen. Aikuisilta nuoret vastaanottavat parhaiten asiallista ja kiihkoilematta esitettyä tietoa päihteistä. Lapset ja nuoret saavat nykyään paljon tietoa päihteistä ja niiden käytöstä televisiosta ja internetistä. Internetin välityksellä nuoret voivat myös hankkia huumeita ja saada ohjeita niiden käyttöön. (Luopa, Rimpelä & Jokela 2000, 28.) Päihteiden käytön ehkäisyyn tähtäävällä valistuksella on keskeinen tehtävä päihteiden vastaisessa työssä. Nuoria tulee tukea kyseenalaistamaan eri tahoilta saamaansa informaatiota, joka leviää entistä laajemmalle muun muassa tietoverkkojen välityksellä. Samalla nuoria tulisi tukea tarkastelemaan kriittisesti kaupallisen massakulttuurin päihteitä suosivia piirteitä. Valistuksen on vastattava nuorten omaa kokemusmaailmaa. Lisäksi informaatiota kehitetään vakiintuneiden- ja ongelmakäyttäjien tarpeisiin. Valistuksen tulee pyrkiä ehkäisemään myös päihteisiin liittyvää epäsosiaalisuutta sekä oheisrikollisuutta. (Huumausainestrategia 1997, 57.) 5.1 Nuoruus elämänvaiheena Nuoruus on erityinen elämänvaihe. Se määritellään usein siirtymävaiheeksi aikuisuuteen. Nuoruus ei kuitenkaan ole vain välitavoite täydelliseen aikuisuuteen, vaan elämänvaihe, jolloin nuori kasvaa fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Kokonaisuudessaan nuoruus on siis hyvin suurten muutosten aikaa. Yleisen käsityksen mukaan

16 16 kulttuuri määrittelee sen, miten kauan nuoren on hyväksyttävää. viettää nuoruuttaan. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 1999, ) Nuoruuden aikana nuori muuttuu paljon niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Nuoruusikä käynnistää psyykkisellä tasolla vaiheita, jolloin nuori käy läpi omia tunteitaan, toiveitaan ja muodostaa omaa identiteettiään. Kognitiiviseen kehitykseen kuuluu abstraktin ja loogisen ajattelun kehitys ja eettinen pohdinta. (Aaltonen ym. 1999, 19.) Nuoruutta on vaikeaa sijoittaa tarkalleen tiettyyn ikään kuuluvaksi, koska jokaisen kehitys etenee yksilöllisellä tavalla. Nuoruuden alkaminen voidaan määritellä biologisesti niin, että sen katsotaan alkavan puberteetista. (Dunderfelt 1999, 93.) Nuoruusiän varhaisvaihe sijoittuu noin vuoden tienoille. Tällä kehitysvaiheelle tyypillisiä piirteitä ovat varsinaisen biologisen murrosiän alkaminen. Usein nuoren ihmissuhteissa ilmenee jonkinasteisia kriisejä, mutta samanaikaisesti nuori solmii uusia ystävyyssuhteita ikätovereiden kanssa. Samalla nuori protestoi vanhempiaan ja muita auktoriteetteja kohtaan. (Dunderfelt 1999, 92.) Nuoruusiän keskivaihe sijoittuu vuoden tienoille. Tälle ikävaiheelle tyypillistä ovat ihastumiset vastakkaiseen sukupuoleen ja samaistuminen ikätovereihin. Samanaikaisesti nuori kokeilee omia rajojaan sekä läpikäy omaa identiteettikriisiään. Nuoren ihmissuhteista alkaa muotoutua syvällisempiä. (Dunderfelt 1999, ) Nuoruusiän loppuvaihe sijoittuu ikävuoden tienoille. Nuori aloittelee itsenäistä elämää. Hänen pohdiskelun kohteena on oma asema maailmassa. Samalla hänen elämänsä elkaa tasaantumaan. (Dunderfelt 1999, 93.) 5.2 Nuoret päihteiden käyttäjinä Yhteiskunnassa kannetaan huolta nuorten lisääntyneestä päihteiden käytöstä. Aikuiset pyrkivät tukemaan nuoren tervettä kehitystä sekä erottelemaan ja hallitsemaan sitä uhkaavia riskitekijöitä. Mielekäs, ehkäisevä toiminta edellyttää kuitenkin herkkyyttä oivaltaa ja hyväksyä, että nuorten ja aikuisten käsitykset päihteiden käytöstä, sen syistä,

17 17 kulttuurisista merkityksistä ja käyttöön liittyvistä ongelmista eivät aina vastaa toisiaan. (Suomi ja huumeet 2001, 141.) Nuorten asenteiden lieventyminen varsinkin mietoja huumausaineita kohtaan heijastuu siinä, että jo sana huume tai huumausaine voi saada nuorten parissa vaihtelevia merkityksiä ja määrityksiä. Joillekin nuorille kannabis, ekstaasi, alkoholi ja tupakka saattavat määrittyä osaksi yhtä ja samaa nautintoaineiden kategoriaa, johon verrattuna heroiinia pidetään erittäin vaarallisena huumausaineena, jota ei missään tapauksessa koskaan käytettäisi. Kahvia ja tupakkaa saatetaan pitää myös vaarallisempana aineena kuin kannabista tai ekstaasia muun muassa siksi, että kahvin ja tupakan nähdään aiheuttavan voimakkaampaa riippuvuutta. (Suomi ja huumeet 2001, 143.) Nuoruuteen kuuluvat epävarmuus, itsetunto-ongelmat, ohimenevät masennustilat, itsensä etsiminen, lyhytjännitteisyys, välittömän tyydytyksen tarve ja monet muut ilmiöt. Epätavallisuus on nuoruusiässä tavallista ja tavallisuus sietämätöntä. Jokainen nuori on psykologisesti vaativan haasteen edessä. On kasvettava aikuiseksi, luovuttava lapsuuden turvallisista ihmissuhteista ja perheestä, lapsuuden toiveiden ja mielikuvituksen maailmasta ja sopeuduttava aikuisten maailman arkisiin tosiasioihin ja ympäröivän yhteisön ihmissuhteisiin. Kaikki nuoret ovat elämän muutosten keskellä tavalla tai toisella kriisissä. Siksi juuri nuoret ovat alttiita päihteiden vaaroille, niin kertapäihtymykseen liittyvälle riskikäyttäytymiselle kuin riippuvuuden kehittymisellekin. Nuoren selviytymistä kriisistään helpottavat turvalliset suhteet omiin vanhempiin ja muihin aikuisiin sekä muut ystävyssuhteet, ehjä itsetunto ja sitä tukevat harrastukset. (Puutio 1998, ) Mitä enemmän nuori turvautuu päihteisiin, sitä enemmän hän vieraantuu omasta olemuksestaan. Päihdeaineen psykologinen tausta piilee siinä, että käyttäjällä on halu saada sellaisia elämyksiä, joita nuori ei usko ilman tajuntaan vaikuttavia aineita syntyvän. Päihteiden ongelmakäyttäjälle muodostuu pikkuhiljaa uusi, vääristynyt kuva oikeasta ja väärästä. Näin voidaan ajatella, että päihteiden ongelmakäyttö on suljettu tila, jonka ulkopuolelle pääsee vain lopettamalla päihteiden käyttö. (Kemppinen 1997, 57.)

18 18 6. KOULUN MERKITYS NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISYSSÄ Peruskoulun tärkeä tehtävä on vastata koulutuksen tasa-arvosta koko ikäluokassa. Myös päihteisiin liittyvät kysymykset ovat sisällöllisesti osa tätä yleissivistävää koulutusta, joka koskettaa kaikkia. Koulun keskeisenä tehtävänä lasten ja nuorten päihteettömyyden tukemisessa on huolehtia, että oppilaalla on asiallista tietoa päihdekysymyksistä. Samalla nuoren ajattelutaitoja tulisi kehittää siten, että hän voi ymmärtää ja eritellä yhteiskunnassa käytävää keskustelua sekä tehdä oman elämänsä kannalta merkittäviä valintoja. Koulun on myös huolehdittava, että lapsi ja nuori tuntee olonsa turvalliseksi ja hänen mielipiteitään ja ajatuksiaan pidetään kouluyhteisössä tärkeinä. On myös tärkeää, että koulussa toimitaan johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti myös konflikteissa: lapsen ja nuoren on voitava luottaa siihen, että hänestä välitetään ja huolehditaan ja että hän saa apua ongelmiinsa. Yhteistyön kodin, oppilashuollon ja muiden tukiverkkojen kanssa on toimittava. (Suomi ja huumeet 2001, 130.) Päihteiden käytön ehkäisyyn liittyvät kysymykset on perinteisesti liitetty koulussa terveyskasvatukseen ja terveystietoon. Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet määritellään koulun opetussuunnitelmassa. Valtioneuvosto päättää koulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta. Opetushallituksen laatimat opetussuunnitelman perusteet on asiakirja, joka määrittelee opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Koulujen tulee opetussuunnitelmia laatiessaan noudattaa näitä tavoitteita. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa voidaan ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet ja painottaa päihteisiin liittyvän opetuksen tavoitteita ja sisältöjä tarpeiden mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että osana koulun opetussuunnitelmaa voidaan ottaa huomioon nuorten elämäntilanteeseen liittyvät erityistarpeet myös opetuksen sisällöissä. (Suomi ja huumeet 2001, 130.) Päihteiden ehkäisyyn liittyvässä opetuksessa korostuvat aiempaa enemmän myös medialukutaitoon liittyvät tavoitteet. Tärkeä lähtökohta päihteiden kysynnän ehkäisyssä on lasten ja nuorten maailman tunteminen. Oppilaiden omat käsitykset ja kokemukset päihteisiin liittyvistä asioista ovat tärkeä opetuksen lähtökohta. Yhtä tärkeää on tiedostaa, minkälaista päihteisiin liittyvää informaatiota nuorille on tarjolla ja millaisia virikkeitä muu maailma tuottaa. (Suomi ja huumeet 2001, 131.)

19 19 Päihteisiin liittyvien kysymysten käsittely opetuksessa ei aina ole ongelmatonta. Tapa jolla päihdekysymyksiä käsitellään, voi vaikuttaa kuulijaansa monella eri tavalla. Opetustilanteeseen liittyy aina vastuu. Tukeeko valittu työtapa ja aiheen sisältöjen käsittely opetuksen tavoitteita ja päihteettömyyttä vai onko niillä myös vastakkaisia vaikutuksia. Nämä ongelmat tulevat selkeämmin esille silloin, kun pohditaan yhteistyötä erilaisten päihdetietoa tarjoavien viranomaisten, järjestöjen tai yksittäisten toimijoiden kanssa. (Suomi ja huumeet 2001, 133.) Koulun kasvatustavoitteet edellyttävät arvo- ja asennekeskustelua. Kasvattajan omat arvot ja asenteet päihdekysymyksissä, ja niiden tiedostaminen, ovat tärkeitä lähtökohtia opetusta ja yhteistyötä suunniteltaessa. Kouluyhteisössä tulisi käydä keskustelua siitä, mikä on kouluyhteisön välittämä asenneilmapiiri ja johdonmukaisuus lasten ja nuorten tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden edistämisessä. Parasta tukea nuorelle päihteitä vastaan on vanhempien ja koulun yhteinen näkemys päihteistä. Yhteisen näkemyksen luominen suhteessa huumeisiin näyttää olevan suhteellisen helppo kysymys, mutta suhtautuminen muihin päihteisiin aiheuttaa jo vaikeuksia. (Suomi ja huumeet 2001, ) Nuorten päihteiden käytön lisääntyessä paineet koulujen päihdekasvatusta kohtaan ovat kasvaneet. Koulun kanssa yhteistyötä tekevät ovat olleet mukana kehittelemässä päihdekasvatuksen uusia muotoja, joissa koululla on tärkeä osa toteuttajana tai osallistujana. Perinteiset terveyskasvatusmateriaalit ovat sisällöllisiä kokonaisuuksia, joita opettajat voivat hyödyntää soveltuvin osin päihdekasvatuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Lions Quest, Lapselle Selvä Elämä, Uskalla ja Smokefree Class- kilpailu ovat ohjelmallisia ja toiminnallisia kokonaisuuksia. Niillä on selkeä alku ja loppu ja niiden eri osioihin liittyy tukimateriaalia. Lisäksi päihdeohjelmien taustaoletuksina ovat erikseen määritellyt kasvatustavoitteet, joiden oletetaan toteutuvan, jos ohjelma toteutetaan ajatellussa muodossa.(huoponen, Peltonen, Mustalampi & Koskinen-Ollonqvist 1998, 3.) Lions Quest on varhaisnuorille tarkoitettu opettajajohtoinen kasvatusohjelma, joka on käytössä yli 30 maassa. Ohjelma kostuu opinto-ohjelmasta sekä yhteistyöstä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Ohjelmien sisältönä on esim. tutustuminen itseen, perheen merkitys, tupakka, päihteet ja tulevaisuuden tavoitteiden määrittely. Aiheita käydään läpi oppilaiden kokemusten kautta ja teemoja syvennetään vuosiluokittain. Lions Quest

20 20 ohjelmaa on arvioitu eri maissa vaihtelevin tuloksin, mutta pääasiassa opettajat ovat olleet tyytyväisiä. Oppilaisiin kohdistuneita tutkimuksia ei juurikaan ole. (Huoponen ym. 1998, ) No Smoking Class kilpailua on järjestetty peruskoulun 8.- luokkalaisille vuodesta 1989, lukuvuodesta lähtien kilpailuun ovat voineet osallistua myös 7. luokat. Jokainen kilpailuun osallistuvan luokan oppilas sitoutuu tupakoimattomuuteen puolen vuoden ajaksi allekirjoittamalla sitoumuslomakkeen. Luokka itse valvoo tupakoimattomuuttaan ja toteaa kilpailukykyisyytensä. Kilpailun tavoitteena on, että nuorten tupakoinnin alkaminen yläasteelle siirryttäessä vähenee tai ainakin siirtyy. Tavoitteena on myös rohkaista nuoria tekemään itsenäisiä valintoja ja hallitsemaan keinoja, joilla voi vastustaa sosiaalisia paineita. Kilpailun palkinnot arvotaan tupakoimattomina pysyneiden luokkien kesken. (Huoponen ym. 1998, 25.) Lapselle Selvä Elämä on Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten päihteiden käyttöä ehkäisemään pyrkivä ohjelma. Aineisto sisältää paljon leikkejä, harjoituksia ja ryhmätöitä. Oppilaat osallistuvat ohjelmaan kolmena peräkkäisenä vuonna ja siihen sisältyy myös vanhempain illat. Oppilaille suunnatuilla tunneilla pyritään kehittämään itsetuntoa ja minäkuvaa. Tunneilla käsitellään myös tupakan, alkoholin ja huumeiden haittavaikutuksia. Tehtävien tarkoituksena on myös virittää keskustelua kotona. Tunneilla harjoitellaan valmiuksia sanoa ei päihteille ja keskustellaan mahdollisista päihteisiin liittyvistä kokemuksista ja havainnoista. Samalla korostetaan päihteettömän elämän etuja. (Huoponen ym. 1998,23.) Uskalla on 7. ja 8. luokalla koulun, lähiverkoston ja poliisin kanssa yhteistyössä toteutettava ohjelma. Ohjelma perustuu tutkimuksiin, joilla on osoitettu sosiaalisten paineiden vastustamistaitoja korostavien kouluohjelmien voivan olla tehokkaita päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä ja käytön aloittamisen lykkäämisessä. (Huoponen ym. 1998, 24.)

21 21 7. NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÄ JA PÄIHDEVALISTUSTA KOSKEVA TUTKIMUS Nuorten terveystapatutkimuksessa on seurattu vuodesta 1977 alkaen joka toinen vuosi valtakunnallisin postikyselyin vuotiaiden nuorten terveyttä ja terveystottumuksia. Lisäksi raportissa tarkastellaan tupakoinnin ja alkoholin käytön muutoksia keskittyen 1990-luvun loppuun ja 2000-luvun alkuun. Lisäksi tarkastellaan sosiaalista altistumista huumeille. Tuorein kysely on tehty keväällä Kyselyyn vastasi nuorta, vastausprosentin ollessa 70. (Rimpelä, Lintonen, Pere, Rainio & Rimpelä 2002, 4.) Nuorten päivittäinen tupakkatuotteiden käyttö, alkoholin käyttö, humalajuominen sekä sosiaalinen altistuminen huumeille yleistyivät 1990-luvulla. Vuosien 1999 ja 2001 välillä nuuskan ja alkoholin käytön kasvu pysähtyivät ja humalajuominen kääntyi laskuun. Nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille lisääntyi edelleen, samoin kuin tyttöjen tupakkatuotteiden käyttö. Tupakkaa kokeilleiden osuudet pojilla laskivat. Raittiiden nuorten osuus väheni viime vuosikymmenenä, mutta vuosituhannen vaihteessa tämä kehitys pysähtyi. (Rimpelä ym. 2002, 4.) Hieman yli puolet vuotiaista tiesi tuttavapiirissään ainakin yhden huumaavia aineita kokeilleen. Huumekokeilijoita tuntevien osuus lisääntyi kahden viime vuoden aikana. Huumetarjonnan rakenne muuttui 1990-luvulla ja edelleen kahden viime vuoden aikana siten, että ystävien ja tuttavien osuus tarjonnasta lisääntyi ja tuntemattomien vähentyi. Vuonna 2001 suurin osa tarjonnasta tuli ystäviltä tai tuttavilta. (Rimpelä ym. 2002, 4.) Tupakointi, alkoholin käyttö ja sosiaalinen altistuminen huumeille pysyi harvinaisena 12-vuotiaiden keskuudessa. Aikaisempien tutkimusten mukaan 14-vuotiaiden tyttöjen tupakointi ja humalajuominen lisääntyivät 1990-luvulla muita ikä- ja sukupuoliryhmiä nopeammin ja 2001 välillä molemmat tottumukset kuitenkin vähenivät. Myös tupakointikokeilut vähenivät ja raittiiden osuus lisääntyi. (Rimpelä ym. 2002, 4.) Tulokset merkitsevät, että pitkästä aikaa nuorten tupakoinnissa ja alkoholin käytössä on myönteistä raportoitavaa. Tärkeintä on humalajuomisen yleistymisen pysähtyminen ja

22 22 selvä väheneminen. Jos kehitys saadaan jatkumaan tällaisena, Terveys 2015 kansanterveysohjelman tavoite nuorten alkoholin käytön vähentämisessä on mahdollista saavuttaa. Tupakointi sen sijaan ei vielä ole selvästi vähenemässä ja kansanterveysohjelman tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan runsaasti työtä. (Rimpelä ym. 2002, 4.) Nuorten päihteiden käyttöä on tutkinut myös Tomi Lintonen. Hän on koonnut materiaalia vuodesta 1977 alkaen aina kevääseen 1999 saakka. Tutkimustulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin Nuorten terveystapa tutkimuksessa. Tutkimus osoittaa, että mitä enemmän nuorella on rahaa käytettävissä, sitä enemmän hän käyttää alkoholia. Nuoren sosiaalisella asemalla on hyvin suuri merkitys alkoholin kulutukseen. Nuorten juomisessa miedot juomat ovat keskeisellä sijalla, niiden melko helpon saatavuuden vuoksi. Tutkimuksen mukaan tilanne on samankaltainen kaikissa Pohjoismaissa. (Lintonen 2001, ) Jaatisen tutkimus tarjoaa kuvan nuorten päihdekulttuurista. Se esittelee sitä merkitysten maailmaa, jonka innoittamina nuoret lähtevät tutustumaan päihteisiin ja jonka mukaan he päihteisiin liittyviä valintoja tekevät. Aineistona on käytetty vuotiaiden nuorten ryhmähaastatteluja, jotka on tehty keväällä 1998 kahdessa pääkaupunkiseudun yläasteen koulussa. Ensisijaisena tavoitteena oli saada esiin nuorten omat merkitykset, selitykset ja jäsennykset. Niinpä aineiston analyysissä on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, miten nuoret päihteistä yhdessä puhuvat ja minkälaisia merkityksiä luovat. (Jaatinen 1998, 3.) Tutkimus tarkastelee myös nuorten käsityksiä päihdevalistuksesta; mikä on heidän mielestään hyvää ja toimivaa, mikä huonoa ja toimimatonta. Nuorten maailmassa yksilötasoinen vaikuttaminen ei toimi. Ehkäisevän päihdetyön tulisi kohdistua nuorten yhdessä luomaan merkityssysteemiin ja sen itsestään selviksi määrittyviin paikkoihin ja lakeihin. (Jaatinen 1998,3.) Tutkimus osoittaa, että nuoret sosiaalistuvat päihdekulttuuriin hyvin varhain. He yhdistelevät lapsen maailmasta nousevia merkityksiä ympärillään oleviin malleihin. Tutkimuksen mukaan nuoret sosiaalistuvat päihdekulttuuriin hyvin erillään aikuisista, vaikka ainekset ja mallit tulevat aikuisten maailmasta. Näin he eivät saa sitä tukea ja tietoa, jota päihdeasioiden perusteellisempi käsittely edellyttäisi. Asetelma tuo mukanaan monia

23 23 ristiriitoja ja vaikeuksia, joista nuoret ovat jossain määrin myös itse tietoisia. (Jaatinen 1998, 3.) Tutkimus osoittaa sen, että päihdevalistusta tulisi tehdä nuorten ehdoilla, kuuntelemalla nuoria ja kyselemällä heidän mielipiteitään. Nuoret tulisi saada kiinnostumaan asiasta ja jopa lähtemään itse valistukseen mukaan. Tulokset osoittavat sen, että huumeita tarjoavat entistä enemmän kaverit. Ehkä tämä osaltaan lisää nuorten huumekokeiluja, koska tuttu ihminen tarjoaa niitä ja mahdollisesti itsekin käyttää. (Jaatinen 1998,4.) 8. TUTKIMUSONGELMAT Työmme tarkoituksena on tutkia, millaiseksi nuoret kokevat saamansa päihdevalistuksen ja millaista päihdevalistusta he haluaisivat saada. Samalla kartoitamme myös nuorten yleistä suhtautumista päihteisiin. Kyselyssä pyrimme saamaan vastauksia tutkimusongelmamme ja tätä kautta tekemään päihdevalistuksesta nuoria kiinnostavaa ja heidän tarpeistaan lähtevää. Tutkimuksella haemme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaista päihdevalistusta nuoret ovat saaneet? Millaiseksi nuoret kokevat saamansa päihdevalistuksen? Millaisesta päihdevalistuksesta nuoret kokisivat olevan hyötyä? Kuinka nuoret suhtautuvat päihteisiin?

24 24 9. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 9.1 Tutkimusmenetelmä Tutkimustamme varten jouduimme anomaan tutkimusluvan (Liitteet 1 ja 2) Pieksämäen kaupungin ja Pieksämäen maalaiskunnan koululautakunnilta. Lupa-anomuksen mukana lähetimme tietoa suunnitelmistamme ja tutkimuksestamme. Tutkimusluvan saamiseksi koululautakunta esitti ehdoksi sen, että heille toimitetaan valmis työ. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen, jossa tutkimusongelmien selvittämiseksi menetelmänä käytimme lomakekyselyä (Liite 3) muun muassa sen tehokkuuden vuoksi. Samalla se säästää tutkijan aikaa ja myös vaivannäköä. Menetelmässä voidaan käyttää kysymyksiä, joissa on valmiita vastausvaihtoehtoja. Tutkimusmenetelmän valintaan vaikuttivat myös kohderyhmän suuri koko ja kysyttävien asioiden arkaluontoisuus. Mielestämme kyselylomakkeeseen on helpompi vastata rehellisesti ja avoimesti. Tällä tiedonhankintamenetelmällä tutkimustulokset saadaan käsiteltyä ja analysoitua nopeasti tietokoneen avulla, jos kyselylomake on laadittu huolella. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001,129,182.) Kyselytutkimukseen liittyy myös heikkouksia. Tavallisimmin aineistoa pidetään pinnallisena ja tutkimuksia teoreettisesti vaatimattomina. Tutkimustuloksista on myöskin hyvin vaikeaa arvioida, ovatko vastaajat pyrkineet vastaamaan huolellisesti ja rehellisesti. Väärinymmärryksien kontrolloiminen on lähes mahdotonta. Myös vastaajien perehtyneisyys tutkittavaan aihealueeseen vaikuttaa tuloksiin. (Hirsjärvi ym. 2001, 182.) Tutkimuksissa pyritään aina välttämään virheiden syntymistä. Silti tulosten luotettavuus ja pätevyys vaihtelevat suuresti. Tämän vuoksi kaikissa tutkimuksissa pyritään arvioimaan tehdyn tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia mittaus- ja tutkimustapoja. Luotettavuutta voi mitata joko reaalibiliuden eli mittaustulosten toistettavuuden ja validiteetin eli tulosten pätevyyden kautta. (Hirsjärvi ym. 2001, 213.) Tutkimus suunniteltiin huolellisesti ja siihen käytettiin melko paljon aikaa. Tutkimuksen valmistelutyöhön liittyi perehtyminen aihetta käsittelevään kirjallisuuteen sekä aikaisempaan tutkimustietoon. Tutkimustulokset ovat melko hyvin yleistettävissä Piek

25 25 sämäen seudun nuoriin. Tutkimus toi esille samoja asioita kuin aiemmat tutkimukset. Käyttämällämme tutkimusmenetelmällä olemme saaneet vastaukset tutkimusongelmiimme. 9.2 Kyselylomakkeen laadinta ja sisältö Kyselylomakkeen laadimme keväällä Lomakkeen laadinnassa hyödynsimme aikaisempaa tietoamme Tartutko ojentavaan käteen -projektista ja nuorten päihteiden käyttöä ja päihdevalistusta koskevaa kirjallisuutta. Tutkimusongelmien selvittämiseksi laadimme kyselylomakkeeseen 12 kysymystä. Kysymykset olivat monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Ajan puutteen vuoksi kyselylomakkeeseen ei laadittu useita avoimia kysymyksiä, koska niiden käsittely on hyvin aikaa vievää. Samalla pyrimme laatimaan kysymyksistä myös selkeitä ja ymmärrettäviä. Emme laatineet kyselylomakkeesta myöskään liian pitkää, etteivät tutkimukseen osallistujat jättäisi vastaamatta osaan kysymyksistä, mikä heikentäisi tutkimustulosten luotettavuutta. Kyselylomakkeen alussa kartoitimme vastaajien sukupuolen. Lomakkeen ensimmäiset kysymykset koskivat nuorten saamaa päihdetietoutta ja sitä millaisena he sen kokevat. Nuorten päihteiden käyttöä koskevassa kysymyksessä oli kaksi vastausvaihtoehtoa (kyllä/ei). Kyllä - vaihtoehtoon liittyi kaksi lisäkysymystä päihteitä koskien. Kyselylomakkeen viimeiset kysymykset koskivat sitä, millaista päihdevalistusta nuoret haluaisivat. Lomake esitestattiin viidellä henkilöllä, jotka olivat 13-vuotiaita poikia. Esitestaus osoitti kysymysten olevan ymmärrettäviä ja riittävän selkeitä. Kyselylytutkimuksen suoritimme toukokuussa 2002 kolmelle Meriluodon koulun ja kolmelle Siilin koulun seitsemännelle luokalle. Yhteensä jaoimme 126 lomaketta. Väärinymmärrysten ja oppilaiden huolimattomuuden vuoksi jouduimme hylkäämään yhteensä 26 kyselylomaketta, mikä on aika paljon.

26 Aineiston keruu ja analysointi Tutkimuksemme kohderyhmänä oli 126 Pieksämäen kaupungin ja Pieksämäen maalaiskunnan vuotiasta nuorta. Kohderyhmän valinta tapahtui Tartutko ojentavaan käteen -hankkeen kohderyhmän kautta. Jaoimme kyselylomakkeet oppilaille henkilökohtaisesti ja olimme läsnä oppilaiden täyttäessä lomaketta. Tässä vaiheessa kerroimme oppilaille tutkimuksen tarkoituksen, selostimme lomakkeen sisältöä ja vastasimme oppilaiden esittämiin kysymyksiin. Tutkimusaineiston muodostivat kyselylomakkeilla saadut nuorten vastaukset. Merkkejä todellisuuden vääristelystä emme havainneet, mutta joissakin vastauksissa ilmeni vastaajien ylimalkaisuus kyselyämme kohtaan. Jotkut vastaukset olivat hiukan epäselviä ja jotkut kohdat puutteellisesti kirjattu. Suurin osa vastaajista oli täyttänyt kyselylomakkeen huolellisesti ja selkeästi. Vastauksissa ilmeni myös eroja nuorten itseilmaisussa sukupuolen mukaan. Tutkimuksellamme saimme vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Vastaukset osoittivat, että suurin osa nuorista oli ymmärtänyt kysymykset toivomallamme tavalla. Vastauksissa tuli ilmi samoja asioita kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa. Tutkimusongelmien selvittämiseksi valittu aineistonkeruumenetelmä osoittautui onnistuneeksi. Aloitimme aineiston analysoinnin käymällä läpi kaikki vastaukset. Tämän jälkeen kartoitimme eri muuttujien frekvenssi- ja prosenttijakaumat sekä suoritimme ristiintaulukointia eri muuttujien kesken. Aineiston käsittelimme SPSS-tietokoneohjelmaa ja Excel taulukkolaskentaohjelmaa apuna käyttäen. Aineistoa käsitellessämme päädyimme vertailemaan tyttöjen ja poikien eroja joidenkin kysymysten kohdalla, koska tytöt ja pojat kokevat päihteisiin liittyvät asiat kuitenkin melko eritavalla. Kaikkien kysymysten kohdalla emme kuitenkaan ryhtyneet erottelemaan tyttöjä ja poikia, koska heidän vastauksensa olivat niin samantyyppisiä, ja prosentuaalisesti erot tyttöjen ja poikien välillä olivat hyvin pieniä. Jo tutkimusta suunniteltaessa myös ohjaava opettajamme oli sitä mieltä, että ei ole syytä vertailla koulujen tutkimustuloksia keskenään. Tutkimuksessamme mukana olleista kouluista toinen on kaupunki koulu ja toinen maalaiskunnan koulu mikä tarkoittaa sitä,

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Anne Haavisto/ Nuorten Noste hanke Mommilantie 7 16900 Lammi Tilaa ilmainen malli ohjelmasta (vihko 36s.) anne-marie.haavisto@lammi.fi puh. 050 402 6903 www.nuortennoste.fi

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 11 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 11 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen ei

Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen ei Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen ei SALME AHLSTRÖM LEENA METSO EEVA LIISA TUOVINEN Nuorten alkoholin käyttö on lisääntynyt Suomessa usean vuosikymmenen ajan. Vauhti on vaihdellut. Suurten

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Sanna Pylkkänen Preventiimi Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Sivu 1 Päihdetyön kokonaisuus PÄIHDETYÖ Ehkäisevä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista:

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Hyödynnettävyys: sijoitettavissa koulun jo olemassa oleviin vanhempainiltoihin tai -tapaamisiin Tavoite: vahvistaa huoltajien kielteistä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot