Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämmöntuotantolaitosten käyttö ja kunnossapito. Raportti KK6B/2015. Kaukolämpö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämmöntuotantolaitosten käyttö ja kunnossapito. Raportti KK6B/2015. Kaukolämpö"

Transkriptio

1 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämmöntuotantolaitosten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2015 Kaukolämpö

2

3 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämmöntuotantolaitosten käyttö ja kunnossapito Energiateollisuus ry 2015

4

5 Energiateollisuus ry Raportti KK6B/2015 Kaukolämpö Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämmöntuotantolaitosten käyttö ja kunnossapito Johdanto Työsuojelutoiminnan tavoitteena on työn, työmenetelmien ja työolojen kehittäminen sellaisiksi, että niistä ei aiheudu työn tekijälle terveydellistä vaaraa. Fyysisten, välittömien vaaratekijöiden rinnalle tärkeiksi kysymyksiksi ovat nousseet myös henkiseen hyvinvointiin ja työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät tekijät. Yhä useammin työsuojelu nähdään myös osana yrityksen kokonaisvaltaista kehittämistä niin, että tuottavuuteen ja työsuojeluun liittyvät kysymykset otetaan huomioon samanaikaisesti. Tämä työsuojeluopas on laadittu kaukolämpökäytössä olevien lämmöntuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitotoimintojen yleisohjeeksi. Toimituskunta toivoo, että oppaasta olisi hyötyä myös suunnittelijoille lämmöntuotantolaitosten muutos- tai uudisrakennustöitä suunniteltaessa. Työn suorittamisen tehokkuus ja turvallisuus alkaa suunnittelusta! Oppaassa on käsitelty pääasiassa polttolaitoksia ja lämpöpumppulaitoksia mutta sitä voidaan soveltuvin osin käyttää myös muiden lämmöntuotantolaitosten työsuojeluoppaana, kun otetaan huomioon niitä mahdollisesti koskevat erityisvaatimukset tai -määräykset. Oppaan laadinnassa on pyritty mahdollisimman suureen käytännönläheisyyteen käsittelemällä tavanomaisimmissa työskentelytilanteissa esiintyviä vaaratekijöitä ja niiltä suojautumista. Opas soveltuu alan erityisohjeena osaksi lämpöyritysten muuta työsuojeluohjeistoa. Energiaalan ja yleisemminkin työsuojelutoiminnan kehittämiseen liittyviä kannanottoja on esitetty esim. Työturvallisuuskeskuksen julkaisussa. Vaikka oppaassa annetuilla ohjeilla viranomaismääräyksiä lukuun ottamatta ei olekaan lainvoimaa, suositellaan lämpöyritysten noudattavan ohjeita jokapäiväisissä töissä työturvallisuuden, työn tuloksellisuuden ja työilmapiirin parantamiseksi. Turvalliset, oikeat ja tarkoituksenmukaiset työmenetelmät parantavat myös käytön taloudellisuutta ja käyttövarmuutta. Työn suorittamisen tehokkuus ja turvallisuus alkaa suunnittelusta! Oppaan vuoden 2015 päivityksen teki Energiateollisuus ry:n tekniikkatoimikunnan nimeämä työryhmä, johon kuuluivat: Jari Lahtinen, Turku Energia Oy Jukka Varonen, Elenia Lämpö Oy Ari Ikonen, Kuopion Energia Oy Miika Lindholm, Helen Oy Katja Kurki-Suonio, Energiateollisuus ry Kuvituksen alkuperäiseen versioon on tehnyt Harri Kivinen. Energiateollisuus ry:n tekniikkatoimikunta on valvonut työtä.

6 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO YLEISTÄ TYÖOLOSUHTEET Melu Pöly Tavanomaisimmat pölyn aiheuttajat Asbesti Kemialliset ja biologiset kuormitustekijät Riskien arviointi Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaalin päällysmerkinnät Prosessikemikaalit Pesu- ja liuotinaineet Mikrobit Säteily Lämpötila Kosteus ja vetoisuus Yleinen järjestys TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Teknisten vikojen hälytysjärjestelmä Palohälytysjärjestelmä Alkusammutuskalusto Hätätiet Hätäpysäyttimet Räjähdysluukut ja heikennetyt rakenteet Varoventtiilit ja murtokalvot Turvavalaistus Hätäsuihkut Turvakytkimet ja vahinkokäynnistyksen estäminen Ääni- ja muut varoitusmerkit Suojavälineet Ensiapu Toimintaohjeet TUOTANTOLAITOKSEN KÄYTTÖ Laitoksen vastaanotto, käyttö ja kunnossapito Käyttöohjeet Muut yleiset määräykset ja ohjeet Käynnistäminen Käyttö Nuohoaminen Kuonan poisto Pysäyttäminen Toiminta häiriötilanteissa Tulipesäräjähdys Suuri vuoto kattilassa tai kaukolämpöverkossa Kuivaksikiehuminen Takapalo Öljyvuoto Kaasuvuoto... 24

7 4 PUHDISTUS-, HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT Yleistä Työskentely kattilan/painelaitteen sisällä Olosuhteet Tuuletus Henkilömäärä Telineet Valaistus Työkalut, välineet ja hitsaus Suojaimet Jälkivalvonta Painelaitteisiin liittyvät työt Lait ja asetukset Röntgenkuvaukset Koeponnistukset Painelaitteiden korjaukset ja huollot Työskentely säiliöissä, kuljettimissa, siiloissa ja sähkösuodattimissa Luvanvaraiset työt Säiliötyöt Atex-työt Siilotyöt Kiinteänpolttoaineen (KPA) käsittelyyn ja siirtoon liittyvät työt Sähkösuodattimen työt Öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen asentaminen ja huoltaminen Polttimet ja putkistot Sähkölaitteet Sähkötyöt Yleistä Työmenetelmät Työskentely jännitteettömässä laitteistossa Työskentely jännitteettömäksi kytketyssä ja erotetussa laitoksessa Jännitetyöt Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkistukset Kunnossapitotyöt Sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä tehtävät muut työt Tulityöt Määritelmät Vaihtoehtoiset työmenetelmät Tulitöiden valvontasuunnitelma Yrityksen tulitöistä vastaavat henkilöt Vakituinen tulityöpaikka Yrityksen tulityölupakäytäntö Tilapäinen tulityöpaikka Työn aloittamista edeltävät turvatoimet Työn aikaiset turvatoimet Työn jälkeiset turvatoimet Tulitöiden turvallisuustutkinto ja tulityökortti Työvälineet Työskentely savupiipussa Henkilömäärä Savupiipun varusteet Työkalut ja -välineet Korkeilla paikoilla työskentelyyn liittyviä erityisohjeita LIITE: ALAN TYÖSUOJELUA KÄSITTELEVIÄ LAKEJA, ASETUKSIA JA MUITA OHJEITA... 44

8

9 Energiateollisuus ry Raportti KK6B/2015 Kaukolämpö Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämmöntuotantolaitosten käyttö ja kunnossapito YLEISTÄ Jotta työympäristö olisi turvallinen, on tapaturmien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suorittamien ensiarvoisen tärkeää. Lämmöntuotantolaitoksilla tapaturmia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat mm Työntekijöiden riittävä ja huolellinen perehdyttäminen Työpaikan ja työn riskien- ja vaarojen arviointi Läheltä piti/turvallisuushavaintojen kirjaaminen ja analysointi, sekä analysoinnin pohjalta tehtyjen suunnitelmien toteuttaminen Tapaturmien tutkinta ja tiedottaminen Turvallisuuskatselmuksien teko ja tehtyjen havaintojen aiheuttamien toimenpiteiden toimeenpano Yhteistyö työterveyshuollon kanssa mm. työpaikkaselvitysten laadinta Työsuojelun toimintasuunnitelman laadinta Viranomaismääräysten, asetusten ja lakien seuranta ja toimeenpano Turvallisuusnäkökohtien huomioiminen uusia laitoksia ja laitteistoja suunniteltaessa Tiedonkulusta huolehtiminen Ohjeistusten laadinta Koulutukset ja harjoitukset Lämmöntuotantolaitosten tapaturmariskit ovat pitkälti samantapaisia kuin voimalaitoksissa ja kattilalaitoksissa yleensäkin. Yleisimpiä tapaturmatyyppejä ovat työympäristöstä johtuvat kompastumiset, liukastumiset, kaatumiset, esineisiin satuttamiset jne. Näihin voidaan vaikuttaa ennen muuta huolehtimalla työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä, kulkuteiden kunnosta ja asianmukaisesta valaistuksesta. Laitoksen normaalin käytön aikaiset riskit liittyvät ennen muuta polttoaineen käsittelyyn ja siihen liittyvään räjähdysvaaraan. Teknisten turvallisuusratkaisujen lisäksi turvallisuusmääräysten tunteminen, riittävä koulutus työtehtävään ja annettujen ohjeiden ja määräysten noudattaminen on välttämätöntä työn turvallisen ja häiriöttömän suorittamisen kannalta. Useimmat vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet sattuvat kunnossapito-, huolto- ja korjaustöiden yhteydessä. Pientenkin töiden toteutus tulisi suunnitella ja ohjeistaa siten, että ne voidaan toteuttaa turvallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mm. vahinkokäynnistyksen estämiseen, putoamisvaarojen torjuntaan ja työskentelyyn säiliöissä tms. ahtaissa tiloissa. Kaukolämpökeskukset ovat usein suhteellisen pieniä ja useita tuotantolaitoksia ohjataan samasta valvomosta kaukokäytöllä. Valvomotyöskentely on yhä useammin samalla myös yksintyöskentelyä. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijä tietää hallitsevansa työnsä myös poikkeustilanteissa ja tietää, mistä ja miten apua ja lisäohjeita on tarvittaessa saatavissa. Huolto-, tarkistus- ja korjaustöihin sekä varallaoloon on työpaikkakohtaisesti laadittava riittävät turvallisuus- ja muut toimintaohjeet yksintyöskentelyä silmälläpitäen. Yksintyöskentelyssä on aina varmistauduttava siitä, että työntekijällä on kaikki tekniset edellytykset ja henkilökohtaiset valmiudet tehdä työ turvallisesti. Pitää myös tiedostaa, että kaikkia tehtäviä ei voi tai saa suorittaa yksin (mm. säiliötyöskentely). 1

10 1 TYÖOLOSUHTEET 1.1 Melu Lämmöntuotantolaitosten yleisimpiä melun lähteitä ovat mm: pumput polttimet puhaltimet kompressorit lämpöpumput kuljettimet ääninuohoimet Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006) velvoittaa työnantajaa pyrkimään teknisin toimenpitein siihen, että 80dB(A) (melun alempi toiminta-arvo) tasoa ei ylitettäisi. Asetus edellyttää ennakoivaa otetta meluntorjuntaan. Se on otettava huomioon aina uutta rakennettaessa, korjattaessa ja koneita hankittaessa. Vanhoissa laitoksissa voidaan parannuksia saada aikaan eristämällä valvomoita/ohjaamotiloja, pumppuja, putkistoja, puhaltimia ja kompressoreja sekä huolehtimalla asiallisesta ennakkohuollosta. Mikäli teknisin toimenpitein ei voida estää ko. tason ylittymistä, tulee työntekijän saatavilla olla asianmukaiset kuulonsuojaimet ja ohjeistus niiden käytössä. Mikäli melutaso ylittää 85 db(a) on työntekijän käyttöön hankittava melutason edellyttämät henkilökohtaiset kuulon suojaimet ja määriteltävä mittaustulosten tai muun luotettavan tiedon perusteella alueet tai työt, joissa suojaimia on käytettävä, ja käyttöä on työnantajan toimesta valvottava. Matalammillakin melutasoilla on kuulon suojaimia syytä käyttää. Kuulolle vaaralliset alueet tai tilat on merkittävä asianmukaisesti. Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo on 87 db. Jos työntekijän altistuminen melulle ylittää raja-arvon, työnantajan on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon. Työnantajan on selvitettävä raja-arvon ylittymisen syyt ja tehtävä tarpeelliset muutokset suojaus- ja ennaltaehkäisytoimenpiteissä, jotta ylitys ei toistu. Työturvallisuuslain perusteella työntekijän on käytettävä työssä tarvittavia henkilönsuojaimia. Tarkkaile laitoksen melutasoa mittauksilla ja käytä tarvittaessa kuulon suojaimia Asetus asettaa myös kattoarvon impulssimelualtistukselle (200 pascalia). Impulssimelua ovat yksittäiset voimakkaat äänet, kuten mekaaniset iskut ja törmäykset, sähkön tai paineilman purkaukset ja laukaukset. Ne kuullaan ja tajutaan yleensä todellista paljon heikompina. Melumittarin lukema 140 desibeliä vastaa kahta sataa pascalia. Sellainen ääni syntyy esimerkiksi voimakkaasta vasaran iskusta teräsrakenteisiin. 2

11 Jos päivittäinen melulle altistuminen ylittää 85 db:n tason, on melulle altistuville työntekijöille suoritettava kuulontutkimuksia määräajoin altistuksen voimakkuuden mukaan. Melutyöhön ei voi koskaan tottua. Ns. tottuminen merkitsee sitä, että kuulo on jo heikentynyt ja työntekijä on tottunut huonokuuloisuuteen. Niinpä onkin tärkeää pitää kuulon suojaimia aina meluisissa paikoissa, vaikka vain pikimmiten kävisi tarkastelemassa meluavaa kohdetta. Melun haitallisuus kasvaa suhteettoman voimakkaasti melutason noustessa. Suurta tarkkaavaisuutta ja keskittymistä vaativissa, esim. valvomotöissä työympäristön melutason tulee olla huomattavasti alhaisempi (55-65 db). 1.2 Pöly Tavanomaisimmat pölyn aiheuttajat Pölyn pääasiallinen aiheuttaja on kiinteistä polttoaineista (turve, hake, kuori, hiili jne.) erottuva hienojakoinen aines. Tietyissä työpisteissä myös tuhka ja varsinkin eristeiden purkutöiden yhteydessä työympäristöön leviävä mineraalivilla- tai asbestipöly voi aiheuttaa työhygieenisiä ongelmia. Mikro-organismit biopolttoaineita käsiteltäessä voivat aiheuttaa altistumista. Erityisen pölyisiä kohteita ovat esim. polttoaineen vastaanottoasemat, siilot, seulonta, kuljetinja vastaanottotilat, tuhkankäsittely, kuivanuohoukset ja muut kattilan sisäpuoliset puhdistustyöt sekä eristystyöt. Kiinteistä polttoaineista syntyvän pölyn leviämistä työtiloihin voidaan tehokkaimmin vähentää rakentamalla polttoaineen käsittelyjärjestelmät suljetuiksi silloin kun se on teknisesti mahdollista. Tuhkankäsittelyjärjestelmätkin voidaan ainakin lentotuhkan osalta rakentaa suljetuiksi. Pölyräjähdysten ja palovaaran sekä laitteiden toimintahäiriöiden ehkäisemisessä on keskeistä tilojen puhtaanapito. Siivoustarve tulee määritellä tilakohtaisesti. Etenkin kiinteän polttoaineen laitoksissa siivous on merkittävä turvallisuuden lisääjä Siivousmenetelmien tulee olla sellaisia, että ne eivät levitä pölyä työympäristöön (esim. keskuspölynimurijärjestelmät, teollisuuspölynimurit, vesi). 3

12 Pölyisissä kohteissa tapahtuvaa työskentelyä varten on työ- tai turvallisuusohjeissa määriteltävä kussakin työssä tarvittavat henkilön suojaimet. Pölyn laadusta ja määrästä sekä työkohteen muista haitta/vaaratekijöistä riippuen tarvittavia suojaimia voivat olla esim. silmien- ja hengityksensuojaimet, raitisilma- tai paineilmalaitteet ja paloa edistämättömästä ja sulamattomasta materiaalista valmistetut suojavaatteet Asbesti Asbestipölylle altistuminen aiheuttaa vakavia terveydellisiä vaaroja. Asbestia sisältävien eristeiden purku ja käsittely on luvanvaraista toimintaa. Tällaisessa työssä on noudatettava siitä annettuja erityisohjeita (VNp asbestityöstä 1380/1994 ja muutos VNa 863/2010). Asbestinpurkutyön johtajalla ja työntekijällä on oltava suoritettuna asianmukainen ammattitutkinto tai sen soveltuva osa. Asbestille altistumisen estämiseksi tulee yrityksessä selvittää asbestipitoisten materiaalien mahdollinen esiintyminen, todeta niiden määrät ja laatia työohjeet asbestipitoisten materiaalien kanssa työskentelystä sekä tehdä tarvittaessa säännölliset asbestipitoisuusmittaukset huoneilmasta 1.3 Kemialliset ja biologiset kuormitustekijät Riskien arviointi Työnantajan on oltava selvillä työpaikalla käytettävistä kemiallisista ja biologisista aineista, niiden mahdollisista vaaroista (terveysvaara, palo- ja räjähdysvaara, ympäristövaara), käyttötavoista ja kunkin aineen käyttömääristä. Vaarallisia epäpuhtauksia voi syntyä tai siirtyä hengitysilmaan myös työnteon yhteydessä (esim. hitsaus, näytteenotto). Näiden tietojen perusteella suoritetaan riskien arviointi. Riskien arvioinnissa voidaan lisäksi käyttää apuna mm. työhygieenisiä mittauksia, lääketieteellisiä tietoja (esim. työterveyshuollon havainnot) ja kokemusperäisiä tietoja. Riskien arvioinnin perusteella tulee työntekijöille antaa tarvittava opastus heidän käyttämiensä kemiallisten aineiden oikeasta käsittelystä, suojautumistoimenpiteistä, toimenpiteistä onnettomuustapauksissa jne. Riskien arvioinnin perusteella päätetään myös haittojen teknisestä torjunnasta, työhygieenisten mittausten tarpeellisuudesta, asianmukaisten henkilönsuojainten käytöstä jne. Mikäli mahdollista, tulisi vaarallinen aine pyrkiä korvaamaan vaarattomammalla Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaalin päällysmerkinnät Työnantajan on varmistuttava, että vaarallisen kemikaalin päällykset on vastaanotettaessa merkitty asianmukaisesti ja että kemikaalista on toimitettu työpaikalle asianmukainen käyttöturvallisuustiedote. Käyttöturvallisuustiedotteen tiedot luovat useimmiten myös perustan riskien arvioinnille. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee säilyttää kunkin kemikaalin käyttöpaikalla järjestettyinä sekä arkistoituina kemikaalien hallintajärjestelmässä. Jäljennökset käyttöturvallisuustiedotteista ja vaarallisten aineiden luettelosta tulee toimittaa työsuojelupäällikölle tai muulle yrityksen kemikaaliasioita vastaavalle henkilölle. Työpaikan työntekijöillä tulee olla käytettävissä heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet. Työnjohdolle tiedotteet antavat hyvän pohjan työnopastuksen järjestämiseen esim. siten, että työnjohto yhdessä ko. työntekijöiden kanssa käy läpi heidän työssään käyttämiensä aineiden käyttöturvallisuustiedotteet. Työntekijöiden opastukseen tulee sisältyä myös kemikaalien päällysmerkinnöissä noudatettavat yleiset periaatteet (mm. varoitusmerkit). 4

13 1.3.3 Prosessikemikaalit Kaukolämpöverkostossa kiertävään veteen tuotantolaitoksissa lisättävät kemikaalit ovat lähinnä erilaisia inhibiittejä. Aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuihin ohjeisiin on aina tutustuttava ja tarvittaessa ryhdyttävä niiden vaatimiin erityistoimenpiteisiin. Hydratsiinia käytetään edelleen inhibiittinä, vaikka sen käyttö onkin vähenemässä. Hydratsiini on luokiteltu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi aineeksi (luokka 3). Aineen käyttö on sallittu, mutta käytöstä annettuja turvallisuusohjeita (esim. käyttöturvallisuustiedotteen ohjeet) on ehdottomasti noudatettava. Hydratsiinin haitalliseksi tunnetuiksi pitoisuuksiksi ilmassa (HTParvo) on määritelty 0,1 ppm (0,13 mg/m3)/8 h ja 0,3 ppm (0,4 mg/m3)/15 min. Hydratsiini voi imeytyä elimistöön myös ihon lävitse. Tästä syystä ihokosketusta hydratsiinin kanssa tulee välttää ja valita mm. suojakäsineet hydratsiinia kestävästä materiaalista (ks. käyttöturvallisuustiedote). Lämmöntuotannossa käytettävien kylmäaineet eivät ole kemikaalilainsäädännön mukaan vaarallisia aineita. Suuret kaasupitoisuudet kuitenkin vaikuttavat tukehduttavasti syrjäyttäessään ilman hapen. Nesteytetyn kaasun purkautuessa suihkumaisesti iholle seuraa paleltumisvaara. Lämpöhajoamisessa vapautuu palavia ja myrkyllisiä höyryjä. Kylmäaineiden käyttö, huolto, korjaus ja talteenotto on esitetty standardissa SFS-EN vaatimuksineen. Lipeää (natriumhydroksidia) käytetään mm. kiinteää polttoainetta käyttävissä laitoksissa, savukaasupesureissa ph:n säätelyyn. Lipeä on vahva emäs ja tämän vuoksi on aina käytettävä suojavaatetusta, suojakäsineitä ja silmien suojaimia sekä hengityksensuojainta Pesu- ja liuotinaineet Vaikka pesu- ja liuotinaineita käytetäänkin tuotantolaitoksissa suhteellisen vähän, tulee aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja ohjeita aina noudattaa. Pienistä käyttömääristä huolimatta haitallisia tai vaarallisia pitoisuuksia saattaa syntyä yllättävästi ahtaissa tiloissa, esim. kattilassa työskenneltäessä. Suljetuissa ja ahtaissa tiloissa työskenneltäessä tulee aina huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta ja tarvittaessa käyttää työhön tarkoitettuja hengityksensuojaimia. Palovaaralliset aineet on varastoitava niille varatuissa tiloissa ja varastoitavia määriä on seurattava Mikrobit Puuperäisien polttoaineiden käsittelyssä, esimerkiksi hakekasoilla ja kuljettimilla, työntekijä voi altistua erilaisille mikrobeille (homeitiöt, sienet, bakteerit, hiivat jne). Mikrobit ovat ihmissilmälle näkymättömiä eliöitä ja työpaikoilla altistuminen tapahtuu pääosin hengitysilman kautta. Pitkäaikainen altistuminen voi johtaa mm. krooniseen keuhkoputkentulehdukseen ja hengitystieallergioihin. Kuljettimien ruuhkien ja tukkeutumien purkutilanteet ovat sellaisia työvaiheita, jolloin altistumisaika on tavanomaista pidempi ja mikrobipitoisuudet ilmassa voivat olla tavanomaista suurempia. Erityinen altistumisriski on seisokkien yhteydessä tehtävien suurten korjaustöiden aikana. Hengityksensuojaimia (A2P3-suodatin) tulee käyttää sellaisissa kohteissa ja tilanteissa joissa mikrobeja sisältävän pölyn pääsyä ei voida estää muilla toimenpiteillä. Myös yleistä hygieniaa tulee noudattaa, esim. kädet pestään tultaessa polttoaineenkäsittelytiloista valvomoon. 5

14 Bio- ja kaatopaikkakaasujen laatu vaihtelee usein ja haitta-ainepitoisuudet voivat olla korkeitakin. Kaasut sisältävät metaanin ja hiilidioksidin lisäksi erilaisia typpi- ja rikkiyhdisteitä, etenkin rikkivetyä. Rikkivety (H 2 S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva kaasu. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa. 1.4 Säteily Jatkuvassa käytössä olevia säteilylähteitä voi lämpökeskuksilla olla esim. säiliöiden ja kiinteän polttoaineen siilojen pinnankorkeuden mittauksissa tai säädöissä, tiheysmittareissa ja hihnavaaoissa. Säteilylähteet ovat umpilähteitä, joissa radioaktiivinen aine on suljettu kapseliin tai päällystetty siten, ettei ainetta voi kosketella ja ettei se leviä niissä käyttöolosuhteissa, joihin säteilylähde on suunniteltu. Umpilähde on sijoitettu säteilyä vaimentavaan suojukseen, jonka aukosta säteily pääsee suunnattuna keilana kohti ilmaisinta tai mitattavaa materiaalia. Radiometristen laitteiden käyttöturvallisuuden kannalta on tärkeää, että umpilähteet pysyvät tiiviinä, säteilysuojukset on mitoitettu oikein, turvalaitteet ja merkinnät ovat kunnossa, laitteet on asennettu oikein ja niiden käyttäjät ovat asianmukaisesti koulutettuja. Säteilylähteiden käyttöä varten on oltava Säteilyturvakeskuksen (STUK) myöntämä turvallisuuslupa, ellei käyttöä ole säteilylain mukaan vapautettu turvallisuusluvasta. Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta on kerrottu ST-ohjeessa 1.5. Turvallisuusluvan hakemisesta on säädetty säteilyasetuksessa. Turvallisuuslupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä säteilyn käyttöorganisaatiota koskeva selvitys (organisaatioselvitys). Organisaatioselvitykseksi yleensä riittää, että nimetään säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja. Jos vastaava johtaja ei itse voi aktiivisesti valvoa säteilylaitteiden käyttöä, vastaavan johtajan avuksi on nimettävä säteilylähteiden käytön turvallisuuteen perehtyneitä vastuuhenkilöitä. Näin on meneteltävä muun muassa silloin, kun säteilylähteitä on paljon tai ne sijaitsevat laajalla alueella. Säteilylähteiden käsittelyyn osallistuvien henkilöiden on tunnettava omaan työhönsä liittyvät säteilysuojausmääräykset ja työpaikkakohtaiset ohjeet. Niissä on esitettävä varotoimenpiteet, jotka on otettava huomioon tehtäessä huolto- ja korjaustyötä säteilylähteen läheisyydessä. Lisäksi on annettava toimintaohjeet laitteen rikkoutumisen ja tulipalon varalta. Vastaavan johtajan tehtävät ja pätevyysvaatimukset sekä tiedot organisaatioselvityksen laatimisesta on annettu ST-ohjeessa 1.4 (Säteilyn käyttöorganisaatio). Säteilylähteiden läheisyydessä voidaan myös joutua työskentelemään lyhyitä aikoja. Jos säteilyn käyttö on järjestetty ST-ohjeen 5.1 (Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus) mukaisesti annettujen turvallisuusohjeiden tavalla, työntekijöitä ei luokitella säteilytyötä tekeviksi työntekijöiksi. Tällöin myös henkilökohtainen annostarkkailu sekä säteilylaissa ja ST-ohjeessa 1.6 (Säteilysuojelutoimet työpaikalla) tarkoitettu työalueiden luokittelu (valvonta-alue ja tarkkailualue) ovat tarpeellisia vain poikkeustapauksissa, joista Säteilyturvakeskus päättää tapauskohtaisesti. Henkilöt, jotka tekevät säteilylaitteiden umpilähteisiin tai sulkimiin kohdistuvaa asennus- ja huoltotyötä, on kuitenkin luokiteltava tarvittaessa joko säteilytyöluokkaan A tai B kuuluviksi ja heille on järjestettävä henkilökohtainen annostarkkailu ST-ohjeen 7.1 (Säteilyaltistuksen seuranta) mukaisesti. Merkintöihin sovelletaan turvallisuusvärejä ja -kilpiä koskevaa standardia SFS-ISO

15 Merkinnän tarkoitus on kiinnittää huomio säteilyvaaraan. Merkinnän on oltava yksikäsitteinen ja selvä myös säteilysuojeluun perehtymättömälle henkilölle. Merkintätapaa valittaessa otetaan huomioon säteilyn aiheuttaman vaaran vakavuus, työ- ja ympäristöolosuhteet sekä muut turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Valtioneuvoston päätöksessä työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä on esitetty yleiset, työpaikan turvamerkintöjä koskevat vähimmäisvaatimukset. Päätöksen mukaan työnantajan on turvamerkkejä järjestäessään otettava huomioon työsuojelua koskevien säännösten tai määräysten mukaisesti työpaikalla tehty riskien arviointi. Säteilylähteiden varoitusmerkinnöistä on kerrottu ST-ohjeessa 1.3 (Säteilylähteiden varoitusmerkinnät). Säteilystä varoittava merkki Työntekijöillä on oltava saatavilla kirjalliset toimintaohjeet onnettomuustilanteiden ja radioaktiivisten aineiden ympäristöön leviämisen varalta. Kun havaitaan tai epäillään, että työntekijä tai muu henkilö on joutunut poikkeuksellisen säteilyaltistuksen kohteeksi laitevian, vahingon tai muun tapahtuman johdosta tai jos radioaktiivisia aineita pääsee leviämään työpaikalle tai ympäristöön, toimitaan työpaikkakohtaisten ohjeiden mukaisesti. Kaikissa onnettomuustilanteissa on tehtävä ST-ohjeen 1.6 (Säteilysuojelutoimet työpaikalla) kohdan 10 mukaiset toimenpiteet. 1.5 Lämpötila Lämpöolosuhteet saattavat tuotantolaitoksissa vaihdella varsin paljon. Valvomojen lämpötila pyritään pitämään lähellä normaalia huonelämpötilaa, kattilahallissa saattaa olla hyvinkin kuuma ja polttoaineen vastaanottotiloissa sekä seula- ja kuljetinlaitetiloissa on usein ulkoilman lämpötila. Lisäksi korjaus- ja huoltotoimenpiteitä joudutaan joskus suorittamaan poikkeuksellisen kuumissa olosuhteissa. Lämpöolosuhteisiin liittyvään kuormittavuuteen vaikuttavat: ympäristötekijät (ilman lämpötila, säteilylämpötila, ilman virtausnopeus, ilman kosteus) vaatetuksen lämmöneristävyys työn fyysinen kuormittavuus Jos lämpötilaa jatkuvassa työssä ei saada pidettyä alle +28 C, tulee työntekijään kohdistuvaa lämpökuormitusta pienentää muilla järjestelyillä, esim. yhtäjaksoisen työskentelyajan lyhentämisellä, ilman virtausnopeuden säätelyllä tai henkilökohtaisilla lämpöaltistumista vähentävillä suojaimilla. Työolosuhteiden kuormittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon lämpötilan ohella myös kosteus. 7

16 Poikkeuksellisen kuumissa olosuhteissa työskenneltäessä tulisi työpaikan ilmaa jäähdyttää esim. erillisillä puhaltimilla (poistaa myös kosteutta) tai varustaa työntekijä puvulla, jonka sisään voidaan puhaltaa viileämpää ilmaa. Tällaisissa olosuhteissa työskentely saattaa lisäksi vaatia myös muita kuumuudelta suojaavia erikoissuojaimia. Riittävään tauotukseen ja nestetasapainosta huolehtimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kylmissä olosuhteissa työskenneltäessä on työntekijöillä oltava asianmukainen ko. työhön soveltuva suojavaatetus (mukaan lukien jalkineet ja käsineet). Kovimmilla pakkasilla on jo töiden yleisen sujuvuudenkin vuoksi järjestettävä mahdollisuus tarpeellisten taukojen viettämiseen lämpimissä tiloissa. Ulkona tehtävät, varsinkin pitempiaikaiset työt tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja rytmittää siten, että kylmänä vuodenaikana tapahtuva ulkona työskentely voidaan rajoittaa vain välttämättömimpään toimintaan. Kylmissä olosuhteissa on huomioitava myös viiman/vedon vaikutus työskentelyolosuhteisiin. 1.6 Kosteus ja vetoisuus Erityisen kosteita olosuhteita tuotantolaitoksissa esiintyy lähinnä vain poikkeustapauksissa, esim. vesi- tai höyryvuodon aiheuttamana. Tällaisten tapausten varalta tulee laatia työohjeet ja antaa henkilökunnalle tarvittava koulutus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kosteudelta ja kuumuudelta suojaavien asusteiden käyttöön (suojavaatteet, jalkineet, käsineet jne.). Voimakas höyryvuoto saattaa myös syrjäyttää ilmassa olevan hapen. 1.7 Yleinen järjestys Työpaikan järjestyksellä ja siisteydellä on suuri merkitys niin turvallisuudelle kuin tuottavuudellekin. Työympäristön epäjärjestyksestä johtuvat esineisiin satuttamiset, kompastumiset yms. ovat yleisiä tapaturmien syitä. Pidä kulkutiet vapaina liukastumisen estämiseksi Työpaikalle tulevien tavaroiden, tarvikkeiden yms. sijoitus on suunniteltava etukäteen. Näin voidaan tarvittavat tilat hoitaa kuntoon jo ennen tavaroiden saapumista. Työkalut, tarvikkeet ja suojavälineet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla. Suojavälineiden ja ensiaputarvikkeiden kunnosta ja riittävyydestä on varmistauduttava säännöllisin tarkastuksin. Siisteys vaikuttaa oleellisesti myös työpaikan paloturvallisuuteen. Roskasäiliöiden yms. tulee olla tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja. Palavat nesteet ja kaasut tulee säilyttää ja varastoida niille varatuissa paikoissa. Palavat jätteet kerätään omiin roskasäiliöihinsä. 8

17 Päivittäisen järjestyksen ylläpitämisessä on huolehdittava mm. seuraavista seikoista: käytävät ja kulkutiet pidetään vapaina ulkoalueiden auraus ja liukkaudentorjunta on järjestelmällistä päällekkäin pinotut tavarat eivät aiheuta vaaraa jätteet kootaan niille varattuihin paikkoihin. Erityisesti liukastumis- tms. vaaraa aiheuttava jäte, esim. öljy, poistetaan välittömästi mikäli suojalaitteita, varoitustauluja tms. joudutaan väliaikaisesti poistamaan paikoiltaan, ne kiinnitetään takaisin välittömästi ko. työn päätyttyä tai keskeydyttyä ennen työn aloittamista varmistaudutaan, että koneet ja laitteet ovat kunnossa ja tarvittavat suojalaitteet paikoillaan siivous on järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että henkilöstö- ja työtilat pysyvät siisteinä ja turvallisina Huoltotöiden aikana tarvittavat johdot ja letkut on vedetty siten, etteivät ne aiheuta kompastumisvaaraa tai etteivät ne vaurioidu esim. kulkiessaan ovenraossa. Pidä työkalut hyvässä järjestyksessä 2 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Lämmöntuotantolaitosten kaikkien turvalliseen käyttöön liittyvien laitteiden ja rakenteiden voidaan katsoa kuuluvan turvallisuusjärjestelmiin. Tällaisia ovat mm. käyttöön liittyvät teknisten vikojen hälytysjärjestelmät, palohälytysjärjestelmät, automaattiset palonsammutusjärjestelmät, alkusammutuskalusto, hätätiet, hätäpysäytyslaitteet, räjähdysluukut, varoventtiilit ja murtokalvot, hätävalaistus, hätäsuihkut, turvakytkimet, suojavälineet, ensiapuvarusteet sekä toiminta- ja turvallisuusohjeet. Turvallisuusjärjestelmiin liittyvien laitteiden sijainti on dokumentoitava siten, että laitteiden sijainti on helposti paikannettavissa. Asiakirjojen, piirustusten yms. jakelu tulee järjestää siten, että käyttöhenkilöstö, pelastuslaitos jne. voivat hyödyntää niitä välittömästi vaaratilanteessa. Käyttö- ja pelastushenkilöstö on myös perehdytettävä riittävän hyvin asiakirjojen sisältöön. Kaukokäynnistettävässä lämpökeskuksessa on oltava selvät varoitusmerkit kaukokäynnistysmahdollisuudesta lämpökeskukseen saapuvalle henkilölle. 9

18 2.1 Teknisten vikojen hälytysjärjestelmä Tuotantolaitoksissa on aina teknisten vikojen ja raja-arvopoikkeamien hälytysjärjestelmä tai -järjestelmiä. Hälytysjärjestelmän tarkoituksena on: ilmoittaa normaalitilasta poikkeavasta tilanteesta ja antaa käyttöhenkilökunnalle mahdollisuus palauttaa prosessi haluttuun tilaan onnettomuuden (esim. vuoto, räjähdys) satuttua varoittaa henkilöstöä ja hälyttää pelastushenkilöstö paikalle Miehittämättömillä lämpökeskuksilla hälytysjärjestelmä yleensä siirtää hälytyksen johonkin miehitettyyn kohteeseen, esim. miehitetylle laitokselle, käytönvalvontakeskukseen, varallaolijan kotiin, aluehälytyskeskukseen, vartiointiliikkeelle jne. Hälytykset voivat tällöin olla luokiteltuina eri tärkeysluokkiin sen mukaisesti, vaatiiko hälytys välittömiä toimenpiteitä vai voidaanko poikkeama korjata myöhemmin. Hälytysjärjestelmä on pidettävä aina toimintakuntoisena valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Järjestelmän koestus suoritetaan valmistajan ja/tai viranomaisten antamien ohjeiden mukaan (yleensä vähintään kerran vuodessa). Hälytyksen kaukosiirto suositellaan koestettavaksi säännöllisesti, esim. kerran kuukaudessa. Jos kaukokäyttöisen tuotantolaitoksen hälytysjärjestelmä tai viestiyhteys vikaantuu, on tuotannossa oleva laitos miehitettävä, kunnes vika saadaan korjatuksi, ja operoitava laitosta tarvittaessa paikan päältä. 2.2 Palohälytysjärjestelmä Tuotantolaitoksissa on aina jokin palohälytysjärjestelmä. Palohälytysjärjestelmään voi kuulua esim. liian korkeasta lämpötilasta laukeavia palosulakkeita, lämpötilahälyttimiä, savu- tai kaasunilmaisimia ja automaattisesti toimivia sammutusjärjestelmiä (sprinkleri, CO2, vaahtosammutus yms.) Palohälytysjärjestelmän hälytystieto johdetaan usein käytönvalvontakeskukseen. Mikäli tuotantolaitoksessa on käytössä automaattinen paloilmoitin, tekee se automaattisesti ilmoituksen hätäkeskukseen. Paloilmoitinlaitteisto antaa myös automaattisesti varoituksen sen toimintavarmuutta haittaavista vioista. Palohälytys- ja paloilmoitinjärjestelmä on aina pidettävä toimintakunnossa valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti, huollot ja korjaukset ovat myös dokumentoitava. Järjestelmän koestus suoritetaan valmistajan ja/tai viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. Hälytyksen kaukosiirto tulee tarkistaa vähintään kerran kuukaudessa, ellei esim. viranomaisten kanssa ole sovittu useammin tapahtuvista tarkistuksista. Laitoksen henkilökunnan tulee tietää hälytyskohteiden sijainnit, jotta alkusammutustoimenpiteisiin osataan hälytyksen tultua ryhtyä mahdollisimman nopeasti. 2.3 Alkusammutuskalusto Tuotantolaitoksissa on aina myös alkusammutuskalustoa. Alkusammutuskalustoon kuuluvat mm. käsi- tai vastaavat alkusammuttimet ja pikapalopostit. Käsisammuttimet on pidettävä niille määrätyillä paikoilla ja ne on tarkastettava kohteesta riippuen joko 1. tai 2. vuoden välein. Alkusammutuskaluston sijaintipaikkaa osoittavat kilvet on pidettävä paikoillaan ja kunnossa. Alkusammutuskalustolle on oltava esteetön pääsy. Kun käsisammutinta on käytetty, se on välittömästi toimitettava uudelleen täytettäväksi. Pikapalopostien kuntoa on tarkkailtava (letkut ja liitokset, jäätyminen). 10

19 Jokaisen lämpökeskuksessa toimivan henkilön tulee osata alkusammutuskaluston käyttö. Tämä edellyttää myös käytännön harjoittelua sammuttimien käytössä. Pelastuslaitokset ja vakuutusyhtiöt avustavat yleensä mielellään alkusammutuskoulutuksen järjestämisessä. Henkilökunnan on tunnettava myös sammutuslaitteistojen (esim. CO2-laitteisto) sijainti, toimintaperiaatteet ja menettelytavat laitteiston lauettua. Alkusammutuskaluston käyttöä on harjoiteltava 2.4 Hätätiet Hätäpoistumisteinä käytettävät kulkuväylät tulee merkitä selvästi. Merkinnät on pidettävä kunnossa ja ovien on oltava helposti kulkusuunnasta avattavia, tarvittaessa turvakahvoilla varustettuja. Ovien tulisi olla väriltään sellaisia, että ne erottuvat ympäristöstään. Hätäpoistumistiet on pidettävä ehdottomasti vapaina eikä niille saa lyhyeksikään aikaa varastoida tavaraa. Laitoksen henkilökunnan tulee harjoitella vaaratilanteissa toimimista, hätäpoistumisteiden käyttöä ja tuntea hyvin hätäpoistumisteiden sijainnit. 2.5 Hätäpysäyttimet Tuotantolaitoksissa tyypillisiä koneen tai laitteiston vaaratilanteessa tapahtuvaan nopeaan pysäyttämiseen käytettäviä laitteita ovat mm. öljypoltinkytkimet, hätäpysäyttimet ja hätävaijerit. Öljypoltinkytkin on sijoitettava ainakin varsinaisen kulkuoven pieleen lukkosivulle 170 cm korkeuteen käyttötasosta. Poikkeustapauksissa kytkin voi olla oven pielessä ulkopuolella. Öljypoltinkytkimellä voidaan pysäyttää samanaikaisesti kaikki samassa kattilahuoneessa olevat öljypumput, öljypolttimet sekä savukaasu- ja palamisilmapuhaltimet. Hätäpysäyttimiä voi olla asennettuina esim. lämmöntuotantolaitosten valvomoon ja ulosmenoteiden ovenpieliin. Hätäpysäyttimellä voidaan vaaran uhatessa laitoksesta riippuen pysäyttää mm. kuljetin- ja seulontalaitteet, polttoaineen syöttö tai palamis- ja savukaasupuhaltimet. Myös monet yksittäiset koneet ja laitteet on varustettu hätäpysäytinlaitteella, esim. painikkeella tai hätävaijerilla. Tällaisten hätäpysäyttimien tulee sijaita siten, että ko. koneella työskentelevä henkilö hätätilanteessa ulottuu pysäyttimeen. Hätävaijereita käytetään mm. kuljetin- ja seulontalaitteissa. Hätäpysäyttimet on merkittävä riittävän selkeästi. Yksittäisten koneiden tai laitteidenkaan hätäpysäyttimiä ei saa käyttää normaalina käyttökytkimenä. 11

20 Käytä hätäpysäyttimiä ainoastaan todellisessa vaaratilanteessa Hätäpysäyttimet on käytön jälkeen kuitattava ja uudelleen käynnistäminen on suoritettava varsinaisella käynnistyskytkimellä. Hätäpysäytinlaitteet on pidettävä aina toimintakunnossa. Niiden toimintakunto on tarkistettava määräajoin valmistajan tai viranomaisten ohjeiden mukaisesti. 2.6 Räjähdysluukut ja heikennetyt rakenteet Tuotantolaitoksen kattiloiden, siilojen, kuljettimien jne. rakenteeseen saattaa kuulua räjähdysluukkuja tai heikennettyjä rakenteita. Räjähdyspaine pyritään luukkujen avulla suuntaamaan sellaiseen suuntaan, jossa se aiheuttaa mahdollisimman vähän vaaraa, ensisijaisesti ulos. Räjähdysluukkujen ja heikennettyjen rakenteiden sijainnit on merkittävä selvästi, samoin kuin ne alueet, minne paineaalto räjähdyksen sattuessa voisi vaikuttaa. Laitoksen henkilökunnan on tiedettävä räjähdysluukkujen ja heikennettyjen rakenteiden sijainnit ja oleskelua niiden läheisyydessä tulee välttää. Räjähdysluukkujen toiminta-alueelle ei saa sijoittaa sellaista tavaraa, mikä estäisi luukkujen toiminnan tai aiheuttaisi ylimääräistä vaaraa paineaallon vaikutuksesta. 2.7 Varoventtiilit ja murtokalvot Lämmöntuotantolaitosten kattilat ja muut paineastiat on varustettu varoventtiileillä. Putkistoissa voi lisäksi olla ns. murtokalvoja putkiston suojaamiseksi äkillisiltä paineiskuilta. Varoventtiilien ja murtokalvojen puhallusputket on sijoitettava siten, ettei niiden kautta tapahtuva purkautuminen aiheuta vaaraa henkilöstölle. Tarvittaessa puhallusputkien sijainti ja puhalluksen vaikutusalue tulee kuitenkin merkitä asianmukaisilla varoituskilvillä, lattiamerkinnöin jne. Puhallus- ja vesitysputkien tukkeutuminen ja jäätyminen on estettävä. Varoventtiilien kunto ja toiminta on tarkastettava ja koestettava määräajoin. Varoventtiilien koestukset ja säädöt tulee suorittaa painelaitteista annettujen määräysten mukaisesti. 2.8 Turvavalaistus Turvavalaistuksen tarkoituksena on varmistaa henkilöstön turvallinen ulospääsy tavallisen valaistuksen jouduttua epäkuntoon. 12

21 Turvavalaistus jakaantuu merkki- ja hätävalaistukseen. Merkkivalaistuksella tarkoitetaan turvavalaistusta, joka on jatkuvasti kytkettynä tavallisen valaistuksen ollessa käytössä. Hätävalaistuksella tarkoitetaan turvavalaistusta, joka tavallisen valaistuksen sammuessa syttyy itsetoimisesti, jonka voi sytyttää käsin tai joka siirtyy automaattisesti omalle jännitelähteelleen. Hätävalaistuksen valaisimina voi olla myös liikuteltavia valaisimia. Liikuteltavia valaisimia saa käyttää ainoastaan sähkökatkoksen tapahtuessa ja ne on aina muulloin pidettävä niille varatuilla paikoilla. Hätävalaistuksen toimivuus on tarkistettava määräajoin ja valaistukseen liittyvät laitteet, moottorit, generaattorit, akut jne. on huollettava valmistajan ohjeiden ja huolto-ohjelman mukaisesti. Huollot, koestukset ja korjaukset on myös dokumentoitava. Turvavalaisin on pidettävä aina sen omalla paikalla 2.9 Hätäsuihkut Hätäsuihkujen vesiputkiston tulee aina olla paineellinen. Suihkujen toiminta on koestettava määräajoin ja koestuksista on pidettävä kirjaa. Hätäsuihkuja tulee sijoittaa mm. sellaisten kohteiden läheisyyteen, joissa käsitellään syövyttäviä kemikaaleja tai joissa on pistoliekin vaara. Varsinkin syövyttävien kemikaalien käsittelypaikan läheisyydessä olevassa hätäsuihkussa tulisi olla myös silmienhuuhtelulaite. Hätäsuihkut tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle vaaraa aiheuttavasta työkohteesta ja niille tulee olla esteetön, helppo pääsy. Laitoksen henkilökunnan tulee tietää hätäsuihkujen sijaintipaikat. Hätäsuihkun käytöstä tulee välittyä automaattisesti tieto valvomoon tai muuhun miehitettyyn kohteeseen. 13

22 2.10 Turvakytkimet ja vahinkokäynnistyksen estäminen Korjaus- ja huoltotöitä tehtäessä on aina varmistauduttava, että konetta ei voida käynnistää vahingossa. Vahinkokäynnistyksen estämiseksi: Ennen töiden aloitusta on otettava yhteys koneen tai laitteen käyttäjään, joka varmistaa laitteen tai prosessin osan olevan sellaisessa kunnossa, että korjaus- ja huoltotyöt voidaan aloittaa. Työn vastuuhenkilöt merkitsevät ja kuittaavat työn aloitetuksi. Koneet, jossa voi olla virhekäynnistämisen vaara (esim. useita käynnistimiä tai automaattisesti käynnistymisen mahdollisuus) on työn ajaksi tarvittaessa tehtävä jännitteettömäksi esim. poistamalla sulakkeet. Työstä vastaava henkilö huolehtii varoitustaulun kiinnittämisestä keskukseen. Jos koneessa on lukittava käynnistin, sitä on aina käytettävä. Käynnistimiä uusittaessa tms. toimenpiteiden yhteydessä tulisi pyrkiä siihen, että uudessa käynnistimessä on lukitusmahdollisuus. Turvakytkin tai käynnistyksen estokytkin on moottorin tai työkoneen läheisyyteen päävirtapiiriin asennettava kuormakytkin, joka on lukittavissa 0-asentoon ja jossa on luotettava osoitus. Turvakytkintä käytetään vahinkokäynnistymisen estämiseen huolto-, korjaus- yms. töiden aikana. Turvakytkimessä tulee olla selvä merkintä TURVAKYTKIN. Turvakytkimessä on yleensä 1-3 lukitusmahdollisuutta. Ennen työhön ryhtymistä laitteisto tulee ensin erottaa sähköverkosta tavanomaisella pysäytyslaitteella, jonka jälkeen laitteisto erotetaan vielä turvakytkimellä. Turvakytkintä ei saa käyttää käyttökytkimenä eikä se korvaa hätäpysäytintä. Tuotantolaitoksissa turvakytkimiä on varsinkin sellaisissa laitteissa, joita ei voida nähdä käynnistyspaikalta tai jotka ovat kaukokäynnistettäviä, kauko-ohjattavia tai automaattikäynnisteisiä, esim. kuljettimet, pumput ja puhaltimet. Prosessien automatisoinnin myötä turvakytkimien tarve lisääntyy koko ajan ja varsinkin muutostöitä tehtäessä tulisi laitteistot samalla varustaa turvakytkimillä. Sähkön lisäksi myös muiden energiamuotojen erottamisesta on varmistauduttava luotettavalla tavalla. Muita energiamuotoja voivat olla esim. vesi, höyry, paineilma, hydrauliikka, jousivoima tai mekaaninen kuorma. Estä korjattavan laitteen käynnistyminen lukitsemalla turvakytkin aukiasentoon 14

23 2.11 Ääni- ja muut varoitusmerkit Ennen kuin voimansiirtolaite tai muu laajalle ulottuva koneisto käynnistetään, tulee siitä varoittaa koneen tai laitteen vaikutuspiirissä olevia henkilöitä tavalla, jonka he ennalta tuntevat. Tuotantolaitoksissa tällaisia merkinantojärjestelmiä käytetään mm. kuljetin- ja seulalaitteita käynnistettäessä. Yleinen varoituksen antamistapa on ennalta sovittu äänimerkki. Työympäristö saattaa kuitenkin olla sellainen (esim. melu), että äänimerkin lisäksi on syytä käyttää jotain muuta tai useampaa samanaikaisesti toimivaa varoitusjärjestelmää (esim. äänimerkki ja varoitusvalot). Varoitusmerkin havaittuaan on laitteiden vaikutuspiirissä olevien henkilöiden välittömästi poistuttava vaaraa aiheuttavalta alueelta. Työpaikalla on lisäksi oltava sovittuna tapa, jolla ilmoitetaan muista hälytyksistä (esim. palohälytys, automaattisten sammutuslaitteiden laukeaminen, varoitus CO2- sammutusjärjestelmän laukeamisesta, tekniset viat, kylmäainevuoto jne.). Varoitusmerkit on voitava erottaa toisistaan, henkilökunnan on tunnettava ne ja osattava toimia oikein kulloisenkin varoitusmerkin kuultuaan/havaittuaan Suojavälineet Tapaturman tai sairastumisen vaaraa on torjuttava ensisijaisesti teknisin toimenpitein tai työn organisoinnilla. Henkilösuojaimia käytetään silloin, kun muilla ensisijaisilla toimilla vaaraa tai haittaa ei ole voitu kohtuullisin kustannuksin poistaa tai riskiä pienentää hyväksyttävälle tasolle. Myös kaukolämpötyön laatu, kestoaika tai muu työolosuhteissa oleva tekijä voi vaikuttaa henkilösuojaimen käyttöönottoon. Työnantajan kuuluu antaa suojain maksutta työntekijälle. Työntekijän on huolehdittava suojaintensa kunnosta ja käyttökelpoisuudesta. Työntekijän on käytettävä suojaimia aina kun työnantaja vaaran arvioinnin perusteella määrää niitä käytettäväksi. Töistä vastaavien esimiesten on valvottava suojainten oikeaa käyttöä. VNp:n 1407/1993 henkilösuojainten valinnasta koskee ainoastaan työssä käytettäviä suojaimia. Tavanomaiset työvaatteet eivät kuulu päätöksen soveltamisalaan. Suojainten valinta edellyttää kaukolämpöalan työssä esiintyvien riskien arviointia. Yhteistoiminta suojavälineiden ja suojavaatetuksen valinnoissa tapahtuu työpaikkojen työsuojelutoimikunnissa tai niiden erikseen nimeämissä työryhmissä. Lopullinen valinta on työnantajan tehtävä. Apuna tulee käyttää työpaikan riskien arviointia ja VNp:n 1407/1993 kolmea liitettä: Mallitaulukko vaaratilanteiden kartoittamiseksi Suojaimia esittelevä luettelo Esimerkkiluettelo sellaisista töistä ja työvaiheista, jotka saattavat edellyttää suojainta. Tuotantolaitoksen henkilöstön käytettävissä tulisi olla vähintään seuraavat suojavälineet: 1. Pään suojaimet Tuotantolaitoksissa on käytettävä suojakypärää. Myös vierailevien henkilöiden tulee käyttää kypärää. 15

24 2. Kuulon suojaimet Melusuojakypärä, korvan peittävä kuppisuojain, korvakäytävänmuotoon valettu henkilökohtainen kuulon suojain, muovinen melutulppa tai meluvanu. Kuulon suojaimia on käytettävä mm. seuraavissa tapauksissa: Tiloissa joissa melutaso ylittää 85 db(a) Käytettäessä moottorisahaa, pulttipistoolia, timanttilaikkaleikkuria, iskuporaa tai polttomoottorikäyttöistä konetta. Kuulon suojainten käyttö koskee muitakin lähellä työskenteleviä. 3. Silmien suojaimet Silmien suojainten tulee suojata silmät mekaanisen tai kemiallisen vaikutuksen aiheuttamalta vahingolta taikka vahingolliselta säteilyltä. Silmien suojaimia on käytettävä mm. töissä joissa: Työstetään erilaisia metalleja Käsitellään syövyttäviä ja vaarallisia aineita (liuottimet, maalit vedenkäsittelykemikaalit ym. hapot ja emäkset) Käytetään kulmahiomakoneita, pulttipistooleita, porakoneita tai muita sellaisia työkaluja, joita käytettäessä voi lentää silmiin vieraita partikkeleita. 4. Kasvojen suojaimet Kasvojen suojain voi olla levysuojain tai hitsaajan kypärä. Hitsaajan kypärän tulee suojata kasvot ja kaula hehkuvan metallin roiskeilta, valokaarelta, sekä vahingolliselta säteilyltä. 5. Hengityssuojaimet Hengityssuojaimia tulee käyttää työkohteissa, jos hengitysilmassa esiintyy haitallisessa määrin pölyä, savua ja kaasuja, kemikaaleja, mikrobeja tai hapen puutetta (säiliöt, kattilan tulipesät, turvesiilot jne.). Hengityssuojaimet jaetaan ryhmiin: suodattavat suojaimet, kemialliseen reaktioon perustuvat suojaimet, raitisilmalaitteet ja paineilmalaitteet. Suojaintyyppi valitaan vaaran arvioinnin perusteella. 6. Käsien suojaimet Käsien suojainten on tarpeen mukaan suojattava työntekijän käsiä mekaanisen ja kemiallisen vaikutuksen aiheuttamalta vahingolta, sulan metallin roiskeilta, säteilyn ja tärinän vahingolliselta vaikutukselta sekä kosteudelta, kylmyydeltä ja kuumuudelta. 7. Turvajalkineet Turvajalkineita on käytettävä töissä, joissa jalkatapaturman vaara on ilmeinen, esim. aina korjaamoilla sekä rakennustyömailla. 8. Turvavyöt, nostovaljaat ja turvaköysi Korkealla työskenneltäessä putoamissuojaimia käytetään työnantajan päätöksen mukaisesti vaaran arviointiin perustuen, esimerkiksi työskenneltäessä hiili-, turve- tai hakesiiloissa ja suurempien kattiloiden tulipesissä sekä savupiipuissa. 9. Työasu Työasun tulee olla standardoitu ja työtehtävään sopiva, työasusteita valittaessa tulee riskinarvioinnin perusteella määritellä millaisia suojausominaisuuksia työasusteelta vaaditaan. Nykyaikaisissa työvaatteissa on valittavissa suojauksia mm. paloa, kipinöitä valokaarta vastaan sekä mekaanista rasitusta vastaan. Lisäksi tulee miettiä millainen näkyvyysvaatimus asulla tulee olla jos työskennellään esimerkiksi liikenteen seassa. 10. Erityiset työasusteet Aluminoidut puvut, kuuman veden kestävät haalarit yms. asusteet, joiden tehtävänä on suojata työntekijän keho kemiallisen ja mekaanisen vaikutuksen aiheuttamalta vahingolta, hehkuvan metallin roiskeelta, säteilyn aiheuttamalta vahingolliselta vaikutukselta sekä pakkasen tai märkyyden vahingolliselta vaikutukselta. 16

25 Käytä henkilökohtaisia suojavälineitä aina kun siihen on tarvetta 2.13 Ensiapu Työturvallisuuslain mukaan ensiavun antamiseksi tai sairastumisen sattuessa tulee sopivissa ja selvästi ilmoitetuissa paikoissa työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä olla saatavana olosuhteisiin nähden riittävästi ensiapuvälineitä ja riittävästi ensiavun antamiseen perehtyneitä henkilöitä. Ensiapuvälineitä tulee olla sekä kiinteillä työpaikoilla (ensiapukaapit yms.) että ajoneuvoissa (ensiapulaukku ja -pakkaus). Ensiapuvälineistä vastaa ko. esimies tai tehtävään nimetty henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan työpaikan henkilöstöstä vähintään 5 % tulee olla ensiaputaitoisia. Työn liikkuvuus, laaja-alaisuus, vähäinen miehitys esim. vuorotyössä jne. lisäävät ensiaputaitoisen henkilöstön tarvetta. Kun tuotantolaitoksissa, varsinkin vuorotöissä usein on vain yksi tai muutama henkilö samanaikaisesti työpaikalla, on suositeltavaa, että koko henkilökunta olisi koulutettu antamaan vähintään hätäensiapua. Ensiapukoulutus on uusittava kolmen vuoden välein. Ensiapukoulutuksen ja ensiapuvälineistön tarpeen arvioimisessa on suositeltavaa käyttää työterveyshuollon asiantuntija-apua. 17

26 Tuotantolaitoksen henkilökunnan on syytä osata vähintään hätäensiavun antaminen Sähköalan töitä tekeville tulee antaa koulutusta ja opastusta sähkön vaaratekijöistä ja ensiavun antamisesta sähkötapaturman sattuessa. Kytkinlaitoksissa ja vastaavissa tiloissa tulee olla selvästi näkyvillä hätänumero ja elvytyksen opastaulu Toimintaohjeet Vahinkojen tai onnettomuuksien varalta tulee toimipistekohtaisesti laatia selvät toimintaohjeet ja varmistautua, että ne ovat koko henkilökunnan tiedossa. Toimintaa suuronnettomuus- tms. tilanteissa on laitoksen koon ja toiminnan luonteen niin vaatiessa myös harjoiteltava. Suositeltavaa on järjestää tällaiset harjoitukset yhdessä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Toimintaohjeet on päivitettävä määräajoin ajan tasalle. Toimintaohjeista tulee vähimmillään selvitä seuraavat asiat: Hälytysohjeet ja puhelinnumerot (yleinen hätänumero, pelastuslaitos, oma henkilökunta) Ohjeet alkutoimenpiteistä, joita voidaan tai tulee suorittaa välittömästi vahingon tapahduttua (pöly- tai tulipesäräjähdys, tulipalo, öljyvahinko, loukkaantuminen jne.) 3 TUOTANTOLAITOKSEN KÄYTTÖ 3.1 Laitoksen vastaanotto, käyttö ja kunnossapito Käyttöohjeet Tuotantolaitoksen valmistaja tai maahantuoja on velvollinen toimittamaan tuotantolaitoksen toimitukseen kuuluvana käyttöohjeet, joita noudattaen tuotantolaitosta voidaan käyttää turvallisesti. Käyttöohjeet sisältävät yleensä myös tarvittavat käyttö- ja huolto-ohjeet siinä laajuudessa, että niitä noudattaen voidaan ylläpitää valmistajan antama takuu. Käyttöohjeet sisältävät lisäksi myös piirustukset, kytkentäkaaviot ja toimintaselostukset. Käyttöohjeissa pitää olla myös yksityiskohtaiset toimintaohjeet koko laitoksen ja eri laitteistojen käynnistystä, pysäytystä, säätöä, puhdistusta, häiriöiden estoa, kattilan nuohousta ja kuonan poistoa, tulipesäräjähdystä, vuotoja, kuivaksi kiehumista, takapaloa, kylmäainevuotoa yms. tilanteita varten. 18

Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011

Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011 Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Raportti KK6B/2011 Kaukolämpö Kaukolämpöalan työsuojeluopas II Lämpökeskusten käyttö ja kunnossapito Energiateollisuus ry 2011 ET-kaukolämpökansio

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1 Länsi-Säkylän Teollisuusalue 1.9.2014 Ohjesääntö Länsi-Säkylän Teollisuusalueella työskenteleville LIITE 5 SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA 1. TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa

Tilapäisen tulityön suorittaminen. Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 1 Tilapäisen tulityön suorittaminen Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa 2 Sisällys Tilapäisen tulityön suorittaminen... 1 Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen Technobothniassa...

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Vanajan kirkko Hautausmaantie, 13110, Hämeenlinna Raporttipäivä: 14.01.2014 Tarkastuspäivä: 28.10.2013 Muokkauspäivä: 12.06.2014 2 (14) Vanajan kirkko

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva

Lisätiedot

SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN

SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN LIITE 5. SÄHKÖLABORATORIOIHIN JA -TYÖSALEIHIN PEREHDYTTÄMINEN Maallikolle annettava opastus ennen sähkölaboratoriotiloihin pääsyä Käyttäytyminen Ohjeiden noudattaminen Laitteisiin, kytkimiin yms. koskeminen

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ. Turun kaupunki. Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL11 20100 TURKU

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ. Turun kaupunki. Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL11 20100 TURKU Turun kaupunki TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA Sivu 1/5 Tilaaja: Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL11 20100 TURKU TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ 1.1. Turvallisuusasiakirjan tarkoitus

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE

SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE SAVUKAASUPUHALTIMIEN ASENNUS JA HUOLTO-OHJE LAITTEEN KÄYTÖSTÄ JA HUOLLOSTA VASTAAVALLE MIRACO OY 37800 TOIJALA puh. 03-5423205 fax. 03-5424243 YLEISTÄ 1. Puhallin tulee tarkistaa kuljetuksen aikana syntyneiden

Lisätiedot

Sucros Oy Säkylän tehtaan suojainkäytännöt

Sucros Oy Säkylän tehtaan suojainkäytännöt Sucros Oy Säkylän tehtaan suojainkäytännöt Tarkoitus Tässä asiakirjassa kuvataan Sucros Oy:n Säkylän tehtaan henkilökohtaisten suojainten käyttöä ohjaavat käytännöt. Käytännöt perustuvat Nordzuckerin antamaan

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tulityökurssi

Tulevaisuuden Tulityökurssi Tulevaisuuden Tulityökurssi 1 Tulityöt 2014-2024 Vuorovaikutteinen osittain, kouluttaja ei aktiivisesti opeta, vaan johtaa keskustelua, pohdintoja Koulutettavat jaetaan heti rooleihin istuttamalla koulutettavat

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TURVAVALAISTUS KUNNOSSAPITO-OHJELMA HUOLTOPÄIVÄKIRJA KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS PÖYTÄKIRJA

TURVAVALAISTUS KUNNOSSAPITO-OHJELMA HUOLTOPÄIVÄKIRJA KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS PÖYTÄKIRJA TURVAVALAISTUS KUNNOSSAPITO-OHJELMA HUOLTOPÄIVÄKIRJA KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS PÖYTÄKIRJA Exilight Oy Hermiankatu 6-8A Tel. +358 (0)10 773 5400 33720 Tampere Fax. +358 (0)10 773 5409 Kiinteistö: Omistaja:

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO 11.11.2014 sivu 1(7) SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO Tämä asiakirja liittyy osana Etelä-Savon Sairaanhoitopiiriä koskeviin turvallisuuslupiin. Hallitus 11.11.2014 sivu 2(7) Sisällysluettelo SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Tuuloksen seurakuntakeskus Pappilantie 15, 14820, Tuulos Raporttipäivä: 10.08.2015 Tarkastuspäivä: 05.06.2015 2 (10) Tuuloksen seurakuntakeskus sisällysluettelo

Lisätiedot

Osallistujan nimi:... Päiväys:... Oppilaitos:... Yksikkö tai ala:... Osoite:... Opetusalapäällikön nimi ja puhelinnumero:...

Osallistujan nimi:... Päiväys:... Oppilaitos:... Yksikkö tai ala:... Osoite:... Opetusalapäällikön nimi ja puhelinnumero:... Perustiedot Osallistujan nimi:... Päiväys:... Oppilaitos:... Yksikkö tai ala:... Osoite:... Opetusalapäällikön nimi ja puhelinnumero:... Opetusalajohtajan nimi ja puhelinnumero:... Henkilöstön määrä osastolla:...

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 Käyttöohjeet Sisällysluettelo 1 Huomio!... 3 2 Turvamääräykset... 3 2.1 Käsittely... 3 2.2 Huolto... 3 3 Käyttö... 3 3.1 Suodattimen merkkivalot...

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Miten huolehtia turvallisuudesta vieraassa työpaikassa

Miten huolehtia turvallisuudesta vieraassa työpaikassa Miten huolehtia turvallisuudesta vieraassa työpaikassa Jukka Tamminen jukka.tamminen@finnsafe.net jukka.tamminen@barona.fi TSP-Safetymedia Oy 29.10.2009 Jukka Tamminen TSP-Safetymedia Oy 1 Yhteisten vaarojen

Lisätiedot

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

Akkujen ylläpito. Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS!

Akkujen ylläpito. Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS! Yleistä akkujen ylläpidosta Yleistä akkujen ylläpidosta VAROITUS! Akut sisältävät syövyttävää happoa. Tämän vuoksi on oltava varovainen sekä käytettävä asianmukaisia suojavarusteita työskenneltäessä akkujen

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

HOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET

HOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET HOT BOX 310 & 620 KÄYTTÖOHJEET LÄMPÖYKSIKÖN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET HOT BOX, joka on varustettu yhdellä tai kahdella 310 kw uunilla ja öljysäiliöllä, tulee sijoittaa tasaiselle ja suoralle alustalle.

Lisätiedot

Tilaaja: Kauniaisten kaupunki. Hanke: KASAVUOREN KOULUKESKUKSEN TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN, KOKONAISURAKKA

Tilaaja: Kauniaisten kaupunki. Hanke: KASAVUOREN KOULUKESKUKSEN TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN JA LAAJENTAMINEN, KOKONAISURAKKA KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD YHDYSKUNTATOIMI Päivämäärä Datum Rakennuttaminen ja tekninen suunnittelu Tilaaja: Kauniaisten kaupunki Hanke: KASAVUOREN KOULUKESKUKSEN TALOTEKNIIKAN JA TILOJEN AJANMUKAISTAMINEN

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014

Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014 Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Työturvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja 3 1.3 Töiden yhteensovitus

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava

Lisätiedot

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje

Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje CoolLine- -nestejäähdyttimet CLMG, CLVG, CLWG, CLSWG Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje VAATIMUSTENMUKAISUUSVAKUUTUS Valmistaja Koja Oy Osoite Lentokentänkatu 7 FIN-33900 Tampere Finland Teknisen tiedoston

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 13.5.2015 Sivu 1/5 Tilaaja: Akaan kaupunki Myllytie 3 37800 Akaa Hanke: Arvo Ylpön vanhan kivikoulun lattioiden uusinta. TURVALLISUUSASIAKIRJA VERSIO 1.0 Sivu 2/8 1. YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013

Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013 Eija Paukkuri, kehittämispäällikkö Kasvatus- ja opetuskeskus, Nokia 6.6.2013 kuulutusjärjestelmä on puutteellinen tai sitä ei ole kaiuttimia ei ole kaikkiin opetustiloihin ovien lukitus on puutteellinen

Lisätiedot

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y.

SFC-CARAVAN OULUN SEUTU R.Y. TULITYÖSUUNNITELMA 1. VELVOITTAVUUS 2. TULITYÖN MÄÄRITTELY Työturvallisuuslaki ja pelastuslaki velvoittavat yhdistystä/työnantajaa järjestämään tulityöt siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1 Arvioitsijat

Lisätiedot

Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen".

Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen. TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUS Ensiapuvalmius on osa työpaikan turvallisuutta. Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on, sen riskeihin ja työntekijämäärään nähden, riittävä valmius aloittaa

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSJOHTOSÄÄNTÖ Yhteystiedot: FYSIIKAN LAITOS Physicum Kiihdytinrakennus käyntiosoite Gustaf Hällströmin katu 2a Pietari Kalmin katu 2 (Helsinki 56)

Lisätiedot

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä Turvallisuusasiakirja (Valtioneuvoston asetus 205 / 2009) 9.6.2010 Hannikaisenkatu 17

Lisätiedot

Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta. 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo)

Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta. 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo) Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo) Metson vähimmäisturvallisuusvaatimusten kattamat aiheet INTERNAL

Lisätiedot

Korjausrakentamisen turvallisuus

Korjausrakentamisen turvallisuus Sisältö 1. Turvaohjeen tarkoitus... 1 2. Turvaohjeen velvoittavuus... 1 3. Paloturvallisuus... 1 3.1 Palo-osastointi ja palokuorma... 1 3.2 Uloskäytävä ja pelastustie... 1 3.3 Tuhopolttojen torjunta...

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ

TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ 1 Yl e i s t ä 3 2 Tu r v a l l i s u u s l u p a 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 3 Käytönaikaiset vaatimukset 3 3.1 Yleiset

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuusosan tarkastukset Kalvolan kirkko Iittalantie 300, 14500, Iittala Raporttipäivä: 05.09.2013 Tarkastuspäivä: 26.06.2013 Muokkauspäivä: 18.06.2014 2 (15) Kalvolan kirkko

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 1 Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 2 VASTUUKAAVIO SUUNNITTELIJAT

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot