Vahtikorva 1 /2011. Eroahdistus UUdet ääniapulaiset Otteita Milon päiväkirjasta 1

Transkriptio

1 Vahtikorva 1 /2011 Eroahdistus UUdet ääniapulaiset Otteita Milon päiväkirjasta 1

2 Sisällysluettelo TERVEISIÄ LARUSTA Eroahdistus UUdet ääniapulaiset Otteita Milon päiväkirjasta Taiteilija kuvien takaa Armas oppimispäiväkirja, UUSI VUOSI JA UUDET KUJEET, Hieno tapaus Haluatko olla mukana tekemässä hyvää? Ota yhteyttä Tero Korpisaloon numeroon tai sähköpostitse: markkinointi@kuulokoira.fi. Voit tukea kuulokoiratoimintaa myös lahjoituksin pienikin summa auttaa! Suorat lahjoitukset voi osoittaa Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n pankkitilille: Nordea Lisätietoja kuulokoiratoiminnasta ja Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:stä saat Miia Kantinkoskelta numerosta tai sähköpostitse info@kuulokoira.fi. Yhdistyksen toiminta-ajatus Suomen kuulo- ja tukikoirat ry suunnittelee, kehittää ja toteuttaa kuulo- ja tukikoirien koulutusta ja tiedottaa toiminnastaan. Yhdistys toimii verkostona, johon kuuluvat kaikki kuulo- ja tukikoirien koulutukseen osallistuvat ihmiset, kuulo- ja tukikoirien käyttäjät, muut yhteistyötahot sekä tukijat. Yhdistys Hallituksen puheenjohtaja Tuulia Sundgren Lauttasaarentie 18 a Helsinki puh tuulia@kuulokoira.fi Hallituksen varapuheenjohtaja Anni Kauppinen puh Hallituksen sihteeri Katriina Mähönen puh noko@sanasilta.fi Hallituksen jäsenet Nenne Hallman Hanna Pekkarinen Sanna Mikkola Katriina Mähönen Hallituksen varajäsenet Raimo Lindfors Leena Aaltonen Pääkouluttaja Miia Kantinkoski puh miia@kuulokoira.fi Markkinointi Tero Korpisalo puh markkinointi@kuulokoira.fi Vahtikorvan levikki 150 Toimituskunta: Leena Aaltonen ja Katriina Mähönen Taitto: Taide Milou, Milla Koivunen Kannen kuva: Katriina Mähönen TERVEISIÄ LARUSTA Nyt on sunnuntaiaamu, ihana talvinen aurinko on noussut, Hesari luettu, aamupala syöty, Askolla masu täynnä riistapaistia ja se nukkuu kerällä jalkojeni juuressa pöydän alla. Taustalla soi vaimea musiikki, joka yrittää peittää omien korvien soiton. Aamulenkillä juuri ennen auringonnousua nautin hiljaisuudesta ja ihailin Askon kanssa taivaalla loistavaa kuunsirppiä. Aamuhetket ja pitkät aamulenkit ovat parasta ja tänä talvena erityisen ihania meluherkille korville, kun on paljon lunta, se vaimentaa kaiken liikenteen melun ja nastarenkaiden ratinan. No, harva sitä aamuvarhain autoilee täälläpäin mutta tämän huomaan myös päiväaikaan. Sitäpaitsi pölyä ja kuraa ei tule koiran tassuissa eikä lasten vaatteissa. Näiltä osin toivon ikuista talvea, mutta en muuten, vuodenaikoja pitää olla, ja talvi jatkukoon vielä pari kuukautta. Askon kuulokoiruus etenee milloin mitenkin, hitaasti mutta etenee kuitenkin. Mietinpä tässä kerran tulipaloa; milloin siihen on vaikeinta reagoida, no tietysti yöllä. Siispä Askolle yötreenit. Tavalliseen tapaan iltatoimet, palovaroittimen johto oli jo ajoissa asennettu tyynyn viereen, hieman lukemista kuten aina, valot pois ja pää tyynyyn. Odottelua, melkein nukahtamista ja sitten palovaroitin piippaamaan. Jalkopäässä kahinaa, tassutusta jalkojeni yli, peiton raapimista. Mutta minä muka nukuin, joten mitä teki Asko. Sehän raapi peittoa ihan tosissaan, joten heräsin. Taisi Asko ihmetellä, kun sai ylenmäärin kehuja ja valtavan namiannoksen. Mutta huomhuom, koira toimi myös yöllä. Kyllä olin tyytyväinen. Hassua kyllä, mutta toisen puhelimen ilmaisun Asko oppi katsomalla/kysymällä. Käytössäni on kaksi eriäänistä puhelinta, soitin siihen toiseen, jota ei oltu vielä harjoiteltu, ja odotin jotain tapahtuvaksi. Asko tuli eteeni ja katsoi suoraan silmiini, en sanonut enkä tietääkseni tehnyt mitään paitsi ajatuksissani kehotin koiraa: ilmaise nyt, kyllä osaat. Minusta tuntui, että koira kysyi mitä sen pitää nyt tehdä. Asko ilmaisi soiton ja juoksi suoraan keittiöön vilkaisten minua ja todeten, että nyt tulee varmasti maksamakkaraa, ja niin tuli. Minusta vaan aina tuntuu niin huikaisevalta, kun huomaa miten tällainen sanatonkin yhteys toimii meillä. Joku viisas sanoi kerran, että pitää varoa mitä toivoo, sillä se voi toteutua. Totta on. Parin vuoden ajan yhdistyksen toiveena on ollut lisärahoitus RAY:ltä ja sen myötä toiminnan laajentaminen. Syksyllä sitä taas anottiin aamulla sähköpostissa oli päätösehdotus: Suomen kuulo- ja tukikoirille euroa, jonka Valtioneuvosto vahvistanee helmikuun alkupäivinä. Nyt on aika ryhtyä toteuttamaan 2 3 Kuva Katriina Mähönen suuria suunnitelmia. Viime viikon lauantaina pidimme kuuden tunnin maraton-kokouksen, jossa pohdimme perusteellisesti tulevaa ja perustimme erilaisia työryhmiä asioiden hoitamiseksi. Työryhmät valmistelevat asiansa ja tuovat ne sitten yhdistyksen hallituksen kokoukseen käsiteltäväksi. Näin säästämme arvokasta kokousaikaa. Viime vuonna hallitus kokoontui yhdeksän kertaa ja pääsääntöisesti arki-iltoina, sillä työelämäkin vaatii aikansa. Siitä huolimatta muistutan, että yhdistyksen toimintaan voi osallistua kuulumatta hallitukseen. Vuosikokous on , joten sinnekin voi tulla mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan. Mukavaa ja lumista talvea kaikille toivottavat Tuulia ja Asko lumisesta Larusta

3 Eroahdistus Teksti: Sari Paavilainen Koirakoulu Visio Kiintymys ja sosiaaliset siteet Jo pieni vastasyntynyt pentu tuntee kiintymystä emoonsa ja hätää jouduttuaan eroon emosta. Emo vastaavasti tuntee kiintymystä jälkeläisiään kohtaan ja hätää niiden puolesta. Tämä on helposti havaittavissa pentulaatikon äärellä: emo vahtii tarkkaan pentulaatikosta pois nostettua pentua ja saattaa olla jopa aggressiiviinen vieraita koiria ja ihmisiä kohtaan. Mikäli emo ei näin huolehtisi jälkeläisistään, niiden eloonjäämisen mahdollisuudet luonnossa heikkenisivät radikaalisti. Pienillä vielä sokeilla ja kuuroilla pennuilla eroonjoutumisen hätä ilmenee ääntelyllä, josta emo tunnistaa pennun hädän. Tutkimusten mukaan (Carr and colleagues) [Kts. Lindsay: Handbook of applied dog behavior and training s. 94] 8-12 viikon iässä luovutettu koira tunnistaa emonsa hajun jopa 10 vuoden eron jälkeen. Kasvattajan koira voi tunnistaa hajun perusteella jopa yhdeksän vuoden eron jälkeen (Appel 1999). Olennaista tässä on havaita, että koiran hajumuisti ja sosiaaliset siteet kestävät läpi elämän. Eroahdistuksen synty Pelottavissa tilanteissa pienen pennun ääntely ja emon lähelle tulo vahvistaa sekä pennun että emon yhteenkuuluvuuden ja kiintymyksen tunteita ja vähentää pennun tuntemaa pelkoa sekä eron aiheuttamaa stressiä. Mikäli herkässä iässä oleva pentu jää pelottavassa tilanteessa ilman emon suomaa turvallisuuden tunnetta, kokemus saattaa muuttua traumatisoivaksi. Pelko kyseistä asiaa, yksinoloa ja/ tai vieraita ympäristöjä kohtaan saattaa olla pysyvää. Aina ei kuitenkaan eroahdistuksen syyt ole pennun varhaislapsuudessa. Myös aikuinen koira saattaa kohdata traumatisoivia tapahtumia ja kehittää niistä pelon yksinoloa kohtaan, jos se tapahtumahetkellä on ollut yksin tai ei ole päässyt riittävän nopeasti laumansa luokse turvaan. Syy voi myös löytyä pennun ensimmäisistä päivistä uudessa kodissa. Pentua ei pitäisi jättää uudessa kodissaan yksin, ennen kuin se on kotiutunut ja tuntee olonsa turvalliseksi. Pentu pitää totuttaa yksinoloon vähitellen. Aikuiselle koiralle voi puhjeta eroahditus perheen muuton tai perheen hajoamisen yhteydessä. Uudessa kodissa on aivan erilainen tuoksu kuin vanhassa ja ympäristön äänet ovat erilaisia. Jos koira jätetään uuteen kotiin heti yksin, se saattaa tuntea olonsa turvattomaksi. Laumaeläimenä aikuisellekaan koiraeläimelle ei ole luonnollista olla yksin pitkiä aikoja. Ilman traumatisoivia kokemuksiakin koira kärsii ja stressaantuu yksinolosta. Eroahdistusstressiä pahentaa koiran elämän muut stressaavat tekijät. Erilaisilla ongelmakäyttäytymisen muodoilla onkin tapana ruokkia toinen toistaan, jolloin eläin saattaa olla ikävässä kierteessä erilaisten ongelmien keskellä, jotka pahentavat toinen toistaan. Tästä syystä erilaisiin ongelmiin on hyvä puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen yleisen stressitason nousun aiheuttamia muita ongelmia ilmaantuu. Stressaavat tekijät yksin eivät laukaise eroahdistusta. Tylsyydestä, virikkeiden ja toiminnan puutteesta kärsivä aktiivinen ja toiminnanhaluinen koira saattaa yksin ollessaan lievittää aktiviteettien puutteesta aiheutuvaa pahaa oloaan tuhoamalla asuntoa, mutta tätä ei diagnosoida eroahdistukseksi. On myös esitetty [Mm. Ian Dunbar 1998, kts. Lindsay: Handbook of applied dog behavior and training s. 107], että omistajan poissaollessa ei koiralla ole pelkoa rangaistuksesta ja se pitää vain hauskaa, mutta väitettä ei ole todistettu todeksi tutkimuksilla. Tämä tuskin on syy kovinkaan suurelle osalle tuhovimmasta kärsivistä koirista. Lisäksi yleistä on, että tällaiset hauskaa pitävät koirat toimivat samoin, olivat ne sitten yksin tai omistajansa seurassa. Domestikaation myötä koira on käynyt läpi muutoksen, jonka myötä se on lisääntymiskykyinen varhaisemmalla kehitysasteella. Sama kehitys on aiheuttanut sen, että koira ikään kuin jää tälle kehitysasteelle aikuistumatta koskaan täysin kuten susi, joka on geneettisesti koiraa melko lähellä oleva laji. Luonnossa sudenpennut itsenäistyvät muun lauman käyttäytymisen myötä samalla kun niiden fyysinen ja psyykkinen kehitys etenee valmistaen pentua itsenäisyyteen. 4 5

4 Koiranpennulla ei useinkaan ole mahdollisuutta luontevaan itsenäistymiseen, vaan jopa liian läheisessä kontaktissa ihmiseen ne kasvavat tästä riippuvaiseksi. Aikuinen, eroahdistuksesta kärsivä koira on fyysisestä kehittyneisyydestään huolimatta jäänyt emotionaalisesti varhaiselle kehitysasteelle ja reagoi yksinjäämiseen kuten pieni pentu. Eroahdistus on melko tyypillistä ikääntyneillä (10-vuotiailla ja sitä vanhemmilla) koirilla. Koirat käyvät läpi hyvin samanlaisia degeneroitumisen muotoja hermojärjestelmässään ja käyttäytymisessään kuin ikääntyvät ihmiset. Ikääntyvillä koirilla tämä on ainakin yksi eroahdistuksen puhkeamiseen voimakkaasti vaikuttava tekijä, jollei itse syy. Kaiken kaikkiaan syitä eroahdistuksen puhkeamiseen voi olla useita, eikä aina alkuperäistä syytä saada selville. Tästä huolimatta eroahdistusta voidaan hoitaa ja koiran oloa helpottaa. Oireet Eroahdistuksesta kärsivä koira tietää jo hyvissä ajoin, milloin se on jäämässä yksin. Se osaa ennakoidan isäntäväen toimista, mikä ennakoi heidän poistumistaan. Alkuvaiheessa koira hermostuu vasta, kun ulko-ovi pamahtaa kiinni ja koira huomaa olevansa yksin. Se yrittää lievittää pelon ja ahdistuksen tunteitaan haukkumalla, ulvomalla, pureskelemalla tavaroita, raapimalla ovea tai ikkunanpieliä. Koira voi stressaantuneena myös ulostaa sisään, vaikka se muuten olisikin sisäsiisti. Eroahdistuksen syventyessä oireet alkavat näkyä aina vain aikaisemmin. Pian koira hermostuu ulkovaatteiden pukemisesta, seuraavaksi television sulkemisesta. Koira oppii ennakoimaan isäntäväen poistumisen pienistä huomaamattomista eleistä. Hermostunut koira läähättää, vapisee, pyrkii mukaan, kuolaa ja sen sydämen syke kiihtyy. Ympäristön vaihtuessa esim. muuton johdosta haukkumalla eroahdistustaan ilmentävä koira saattaa hiljentyä. Tämä ei selity eroahdistuksen lievenemisellä, vaan uuteen ympäristöön kohdistuvalla pelolla. Luonnossa ääntely saattaisi johdattaa paikalle ei-toivottuja vieraita, vihollisia. Vähitellen, uuden ympäristön tullessa tutuksi, haukkuminen ja ulvonta palaa ennalleen pelon vierasta ympäristöä kohtaan hävitessä. Stressitason nousu ja muut fysiologiset tekijät Stressitason (kortisolin ja kortikosteroni) nousu koirilla on tutkimuksissa [Tuber and colleagues 1996, kts. Lindsay: Handbook of applied dog behavior and training s. 101] havaittu viidessä erilaisessa yksinolotilanteessa: yksin vieraassa ympäristössä lajitoverin kanssa uudessa ympäristössä yksin tutussa ympäristössä ihmisen kanssa vieraassa ympäristössä lajitoverin kanssa tutussa ympäristössä Oletetusti stressihormonien taso on korkein silloin, kun koira on vieraassa ympäristössä ja vastaavasti alhaisimmillaan tutussa ympäristössä. Mielenkiintoinen löytö oli kuitenkin se, että kortisolin taso oli huomattavasti korkeampi vieraassa ympäristössä lajitoverin kanssa kuin vieraassa ympäristössä ihmisen kanssa. Käytännössä tämä tarkoitaa sitä, ettei toisen koiran seura vaikuta eroahdistuksesta kärsivän koiran stressitasoon eikä käyttäytymiseen millään tavalla. Tämä on todettu niin aikuisilla koirilla kuin pennuillakin. Eroahdistuksesta kärsivä koiran voi kyllä hermostuttaa toisen koiran, jolloin lopputuloksena voi olla kaksi eroahdistuksesta kärsivää koiraa. Korkeimmillaan stressitaso on noin puolen tunnin kuluttua yksin jäämisestä. On esitetty, että koiran tervehtiessä innokkaasti omistajaansa sen elimistö erittää hyvänolontunnetta aikaansaavaa endorfiinia [Endorfiini = aivoissa ja muualla keskushermostossa muodostuvia luonnollisia välittäjäaineita, jotka synnyttävät samantapaisia hyvänolon ja tyydytyksen tuntemuksia kuin morfiini ja sen johdokset ( sisäsyntyisiä opiaatteja ); niitä muodostuu mm. ruumiillisten ponnistusten aikana sekä saunassa (Lähde: WSOY/Sivistyssanakirja).], josta koira voi tulla fyysisesti riippuvaiseksi. Itse asiassa koiran eroahdistuksen oireet ovat hyvin samankaltaiset huumeriippuvaisen narkomaanin vieroitusoireiden kanssa. Eroahdistuksesta kärsivät koirat kärsivät usein myös kutinasta, ja koira rapsuttaa itseään tervehtiessä omistajaansa. Tämä johtuu endorfiinin purkauksesta johtuvan kutinaa aiheuttavan histamiinin vapautumisesta elimistöön. Pienet annokset morfiinia vähentävät koiran sosiaalista käyttäytymistä, jolloin vastaavasti vastakkainen naloksoni [Naloksoni on morfiinin yms. kipulääkkeiden aiheuttaman keskushermoston lamaantumiseen ja hengitysvaikeuksiin käytetty vastalääke (Lähde: WSOY/Sivistyssanakirja)] lisää sosiaalista käyttäytymistä ja estää histamiinin vapautumisen. Normaalitilassa koiran elimistössä on jonkin verran naloksonia, joka estää histamiinin vapautumisen. Tervehtimisrituaali (tai omistajanhajuinen esine) aikaansaa endorfiinin vapautumisen elimistöön, joka aiheuttaa riippuvuutta aikaansaavan hy- vänolontunteen. Samalla endorfiini aikaansaa kutinaa aiheuttavan histamiinin vapautumisen. Koiran autonominen hermosto aktivoituu sen hermostuessa yksinjäämisestä. Koira kokee pakene-jähmety-hyökkää reaktioketjun ja toimii sen mukaisesti yrittämällä paeta tai hyökkäämällä pahan olon aiheuttajaa (omistajan luokse menemisen estäviä asioita kuten ovet) kohti. Ennaltaehkäisy Helpointa tässä ongelmassa kuin niin monessa muussakin on ennaltaehkäisy. Pentu kannattaa totuttaa pikkuhiljaa yksinoloon aloittaen siitä, että pentu jää yksin esim. oviaukkoon laitetun aidan taakse muutamaksi sekunniksi. Tästä edetään pidentämällä aikaa. Seuraavassa vaiheessa jätetään pentu suljetun oven taakse aloittaen taas alusta muutamasta sekunnista. Tärkeää on, että jokainen harjoitus onnistuu: yhtään epäonnistumista ei tarvita onnistuneeseen lopputulokseen. Päinvastoin, epäonnistuminen vahvistaa epäonnistumista. Yhtä tärkeää kuin maltillinen eteneminen on se, ettei harjoittelu saa jämähtää paikalleen vaan sitä pitää vaikeuttaa koko ajan. Tässä esimerkki ajallisesta etenemisestä: 1 sekuntti, 2 sekuntia, 4 sekuntia, 9 sekuntia, 14 sekuntia, 19 sekuntia, 30 sekuntia, 41 sekuntia, 1 minuutti, 3 minuuttia, 5 minuuttia, 8 minuuttia, 13 minuuttia, 27 minuuttia, tunti, jne. Samat ajalliset kestot toistetaan useissa eri harjoituspaikoissa: esimerkiksi niin, että koira voi ensin nähdä omistajansa, sitten samassa paikassa ilman näköyhteyttä, kolmannella harjoittelukierroksella niin, että koira todella jää yksin kotiin. Samat harjoitukset kannattaa toistaa myös autossa. Hoito Jo puhjenneen eroahdistuksen hoito on ennaltaehkäisyä huomattavasti työläämpää. Ei riitä, että koira tottuu yksinoloon, vaan taustalla oleva pelkoehdollistuminen pitää saada hallintaan. Pelkoehdollistuminen ei valitettavasti koskaan poistu kokonaan koiran aivoista, mutta siitä huolimatta koiraa voidaan totuttaa yksinoloon. Harjoitusohjelmaan kuuluu eri vaiheita: eroahdistuksen laukaisevan tekijän vastaehdollistaminen stressitason madaltaminen yleisen turvallisuuden tunteen lisääminen erilaisten toiminnan laukaisevien ärsykkeiden merkityksen muuttaminen yksinoloon totuttaminen 1. Eroahdistus on koiran stressireaktio yksinolon tai traumaattisen tapahtuman aiheuttamaan traumaan. Jos traumaattinen tapahtuma on tiedossa, kannattaa hoito-ohjelma aloittaa siedättämällä ja/tai vastaehdollistamalla koira trauman aiheuttajaan. Esimerkki: koira on yksin ollessaan pelästynyt postilaatikosta tipahtanutta isoa pakettia. Aloitetaan vastaehdollistamaan koira (koira saa namin aina rasahduksen kuullessaan) ovelta ja rappukäytävästä kuuluviin ääniin aloittaen pienimmästä mahdollisesta rasahduksesta edeten koiran sietokyvyn mukaan kovempiin ja lähempää kuuluviin ääniin. Harjoittelua ei kannata lopettaa pelästyksen aiheuttaneelle tasolle, vaan edetä siitä erilaisten ja kovempien kuin todennäköisesti kuuluvien äänien tasolle. Tällä varmistetaan se, ettei jatkossa tule uusia pelästyksiä, jotka aktivoivat pelon uudelleen. Harjoittelussa kannattaa pyrkiä nopeisiin toistoihin pienen ajan sisällä, esim. 12 paukahdusta ja namia minuutissa 3-4 minuutin ajan, jonka jälkeen minuutin parin tauko. Tämän jälkeen harjoittelua jatketaan vastaavan rytmin mukaisesti noin puolen tunnin ajan. Harjoittelua tehdään puolisen tuntia päivässä niin pitkään, kunnes ollaan halutulla tasolla. Seuraavana päivänä aloitetaan hieman helpommasta, kuin mihin edellisenä päivänä päästiin, muistuttaakseen koiraa edellisen päivän harjoittelusta. Mikäli koira kiihtyy, harjoittelu keskeytetään. Tärkeää on, että koira on maksimissaan hieman levoton, ei missään nimessä pelokas. Tällöin pelokas mielentila vahvistuu. 2. Koiran stressitila on korkealle jatkuvan pelon vuoksi. Mielellään jo muutamaa viikkoa ennen harjoittelun aloittamista, mutta viimeistään samanaikaisesti jätetään koiran elämästä pois stressitasoa nostavat asiat, kuten pallo- ja taisteluleikit, koiran kierrokset nostattavat harrastukset (agility- ja suojeluharjoitukset), vältetään rähinätilanteita muiden koirien kanssa, vältetään tilanteita, joissa koira hermostuu tai pelkää (esim. liikkuminen julkisissa kulkuvälineissä tms.). Stressitasoa vähentävät mm. vapaa ja rentouttava liikkuminen luonnossa ja haistelumahdollisuudet (jälkiharjoitukset). Koiran on saatava olla vain koira, tehdä sille tärkeitä asioita eikä sille saa asettaa liikaa suoritusvaatimuksia eikä sitä saa kouluttaa rangaistuksin. 3. Yleistä turvallisuuden tunnetta parannetaan hyvin pitkälle samalla, kun huolehditaan koiran stressitasosta. Tärkeää on kuitenkin huomioida se, ettei harjoittelun aikana ole suotavaa se, että koira jää yksin minkäänlaiseen pelottavaan tilanteeseen eikä se säikähdä mitään. Turvallisuuden tunnetta parantaa usein 6 7

5 myös se, että koira jätetään selkeästi rajattuun pieneen tilaan, esim. yhteen huoneeseen. Myös ennakoitavuus helpottaa aran ja epävarman koiran oloa. Tällaisen koiran elämä kannattaa pitää mahdollisimman säännöllisenä, jotta stressiä aiheuttavia yllätyksiä ei juuri tule. Koiran epävarmuutta voi taas parantaa tehtävissä onnistumisilla koulutuksessa ja arkielämässä. 4. Erilaisten ärsykkeiden merkityksen muuttamisella tarkoitetaan sitä, että eroahdistuksen aikana erilaiset ärsykkeet merkitsivät omistajan poistumista ja hermostumista: takin päälle pukeminen, avaimien kaivaminen, jne. Kun näitä hermostumisen aikaansaavia ärsykkeitä toistetaan riittävä määrä (satoja kertoja), niiden huolestuttava luonne muuttuu merkityksettömäksi. Tarkoitus on lisäksi tehdä koiran ympäristö mahdollisimman samankaltaiseksi riippumatta siitä, onko koira yksin vai ei. Tästä syystä voi olla hyvä idea jättää esim. radio päälle koiran jäädessä yksin jos se on päällä silloinkin, kun koira ei ole yksin. Tähän kuuluu myös se, ettei ihmisten poistumisesta eikä saapumisesta tehdä numeroa: koiraa ei hyvästellä eikä sitä tervehditä ennen kuin se on rauhallinen. Näin voidaan aikaa myöten vähentää endorfiinin määrää elimistössä ja sen mahdollisesti aiheuttamaa riippuvuutta. 5.Koira totutetaan yksinoloon, kuten kappaleessa Ennaltaehkäisy jättämällä koira esim. oviaukkoon laitetun aidan taakse muutamaksi sekunniksi. Tästä edetään pidentämällä aikaa. Vähitellen edetään jättämällä koira suljetun oven taakse aloittaen taas alusta muutamasta sekunnista. Harjoittelu saa jäädä paikalleen vaan sitä pitää vaikeuttaa koko ajan. Kts. kappaleessa Ennaltaehkäisy esimerkki ajallisesta etenemisestä. Samat ajalliset kestot toistetaan useissa eri harjoituspaikoissa: esimerkiksi niin, että koira voi ensin nähdä omistajansa, sitten samassa paikassa ilman näköyhteyttä, kolmannella harjoittelukierroksella niin, että koira todella jää yksin kotiin. Samat harjoitukset kannattaa toistaa myös autossa. LÄHTEET: Tuire Kaimio: Pennun kasvatus Steven R. Lindsay: Handbook of applied dog behavior and training WSOY: Sivistyssanakirja [1] Kts. Lindsay: Handbook of applied dog behavior and training s. 94 [2] Mm. Ian Dunbar 1998, kts. Lindsay: Handbook of applied dog behavior and training s. 107 [3] Tuber and colleagues 1996, kts. Lindsay: Handbook of applied dog behavior and training s. 101 [4] Endorfiini = aivoissa ja muualla keskushermostossa muodostuvia luonnollisia välittäjäaineita, jotka synnyttävät samantapaisia hyvänolon ja tyydytyksen tuntemuksia kuin morfiini ja sen johdokset ( sisäsyntyisiä opiaatteja ); niitä muodostuu mm. ruumiillisten ponnistusten aikana sekä saunassa (Lähde: WSOY/Sivistyssanakirja). [5] Naloksoni on morfiinin yms. kipulääkkeiden aiheuttaman keskushermoston lamaantumiseen ja hengitysvaikeuksiin käytetty vastalääke (Lähde: WSOY/ Sivistyssanakirja). Ongelmat, jotka on erotettava eroahdistuksesta Virtsaaminen ja ulostaminen sisälle: puutteellinen sisäsiisteyskasvatus pelot ilo- ja pelkopissat merkkailu Tuhoaminen, raapiminen ja kaivaminen: tekemisen puutteesta johtuva tuhoaminen ja asioiden tutkiminen pelosta johtuva tuhoaminen (esim. ukkosenpelko) ulkopuolisen ärsykkeen (ohikulkeva koira, ihminen) laukaisema toiminta hyperaktiivisuus Haukkuminen, ulina, vinkuminen: ulkopuolisen ärsykkeen (toinen koira, ohikulkevat, postiluukun kolahdus) laukaisema toiminta pelot naapuristossa haukkuva toinen koira hyperaktiivisuus KUULOKOIRASTA KERTOVA LASTENKIRJA Miia Kantinkoski ja Milla Koivunen JENNIN KARVAKORVA Kauniisti kuvitetussa lastenkirjassa kerrotaan Jennistä, joka haaveilee koirasta. Jenni ja hänen äitinsä pohtivat, millainen olisi heille paras koira. He käyvät katsomassa villakoiranpentuja, ja pentueesta löytyy Jennille kaveriksi Emppu-koira. Emppu kasvaa ensin emonsa ja sisarustensa luona ja muuttaa sitten Jennin luo. Jenni opettelee leikkimään oikealla tavalla Empun kanssa. Yhdessä äidin kanssa Jenni opettaa Empulle tärkeitä taitoja. Empusta tulee aikuiseksi kasvettuaan Jennin kuulokoira ja hyvä ystävä. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna Jennin karvakorva -kirjaa hintaan 22. Tilaukset osoitteeseen: tuulia@kuulokoira.fi. 8 9

6 UUSI ÄÄNIAPULAINEN UUSI ÄÄNIAPULAINEN NEMI Milloin Nemi on syntynyt? Nemi on syntynyt syyskuussa Miksi valitsit juuri rotweilerin kuulokoiraksi? Minun aiemmat koirani olivat sekarotuisia mahtavia koiria molemmat. Ensimmäinen suursnautseri ja seefferin sekoitus. Iso, musta, voimakas hyvin paljon suursnautserin näköinen. Tosi ihana luonteeltaan. Rauhallinen tasapainoinen ja hyvin sosiaalinen koira. Se olisi ollut mahtava kuulokoira. Mutta silloin olin vielä normaalikuuloinen. Harrastin sen kanssa viestiä ja hakua. Mutta kun se oli sekaroituinen, se ei voinut osallistua kilpailuihin. Silloin se harmitti minua ja jo silloin päätin että seuraava koirani on puhdasrotuinen. Toisin kuitenkin kävi, kun veljeni noutaja/ doberman sai pennut. Sieltä sitten yksi pikkuinen meillekkin. Musta iso koira tämäkin oli ja ihan mukava sekin. Kun tämä koiramme kuoli meille kummallekkin oli heti selvää, että seuraava koiramme on rotikka. Rottweiler oli meille molemmille tuttu rotu lapsuudestamme. Minun kotona oli rotikka nimeltään Nea ja miehelläni oli kotonaan Ami. Tästä nimi Nemi. Eli valitsimme koiran rodun perusteella. Silloin en ajatellut että valitsisin kuulokoiran. Jos valintani olisi ollut ensisijaisesti kuulokoira, rotu olisi ollut joku toinen. Nyt siis valitsin ensisijaisesti rotikan ja koska kuuloni on todella huono ja jatkuvasti huononee, ajattelin, että koirastani saisin oivan avun itselleni. Ja näin sitten on käynytkin. Kyllä suunnitelmani aluksi oli saada Nemistä kuulokoira, mutta se on hiukan liian vahtiva. Ja varsinkin nyt kun se on oppinut, että emäntä ei kuule mitään, se on entistä suojelevampi. Mutta minulle riittää se, että se on apulaiseni. Ja hyvä sellainen. Nemi ilmaisee itsenäisesti todella monia ääniä minulle, ei siis vain niitä, joita on harjoiteltu. Ääniapulainen Nemi ja emäntänsä Kuva Katriina Mähönen Mikä tekee Nemistä sopivan koiran juuri sinulle? Ehkä tuo aiempi vastaus on osittain vastaus myös tähän kysymykseen. En osaa oikein sanoa, mikä palveluskoirissa viehättää. Jostakin syystä vain pidän isoista, luonnetta omaavista koirista. Ne ei aina ole niitä helpoimpia, mutta jokin niissä vain kiehtoo. Voi olla, että se on todella lähtenyt jo lapsuuden kokemuksesta. Miten pidätte yhdessä hauskaa? Onko teillä jokin yhteinen leikki tai huvittelutapa? Kyllä meidän päivittäiset pitkät lenkit ovat juuri sitä parasta yhdessäoloa. Ja sitten, vaikka lenkki olisi kuinka pitkä, ja Nemi jo väsynyt, niin kotipihassa odottaa mopon rengas ja iso pallo, johon ei saa hampailla otetta. Rengasta pitää repiä ja heitellä ja palloa pitää yrittää purra ja potkia. Ilman tätä leikkiä ei lenkki tunnu Nemistä täydelliseltä. PINJA Milloin Pinja on syntynyt? 5. maaliskuuta Miksi valitsit juuri kääpiövillakoiran kuulokoiraksi? Siksi, että kääpiövillakoirat ovat niin oppivaisia ja koska se oli sopivankokoinen. Mikä tekee Pinjasta sopivan koiran juuri sinulle? Se on kaupunkikoiraksi sopivan pieni ja monella tavalla ketterä koira. Pinja odottaa terhakkana testin Kuvat Katriina Mähönen Miten pidätte yhdessä hauskaa? Onko teillä jokin yhteinen leikki tai huvittelutapa? Meillä on monta! Pinja etsii muutamaa eri tavaraa, joita piilotan sille. Leikimme lelun jahtaamisleikkiä. Pinja käy hakemassa erilaisia tavaroita, mutta se ei ole mikään tottelevaisuustemppu sinällään. Rauhallista yhteistä tekeminen, on kun hieron Pinjaa. Se on Pinjan mielestä ihanaa. Pinja tykkää myös tanssia, kun se saa siitä namia palkaksi. Äänien ilmaiseminen on Pinjasta myös todella hauskaa. Se on tykännyt siitä alusta asti ja se on siitä selvästi yhä vain oikein hauskaa! Anni tuulettaa onnistuneen testin jälkeen. Testin aikana tuli myös Raili ylpeinä heti testin jälkeen. yksi ylimääräinen puhelu, jonka 10 jälkeen herkkuja. 11 Pinja ilmaisi kuin vettä vaan!

7 Helsingin Huonokuuloiset ry Bulevardi 19 A Helsinki Yhdistys toimii ensisijaiseti huonokuuloisten, kuuroutuneiden ja implantistien etujärjestönä Helsingissä. Suomessa on yli kuulovammaista, joiden on vaikea saada puheesta selvää. Yksistään pk-seudulla on kuulovammaista. Kun keskustelukumppanisi ei kuule hyvin Kiinnitä kuulovammaisen huomio ennen kuin alat puhua. Ota huomioon, että taustamelu vaikeuttaa kuulemista. Puhu rauhallisesti ja selkeästi. Käytä normaalia äänenvoimakkuutta (älä huuda). Huolehdi, että kasvosi ja huuliosi näkyvät hyvin. Jos toinen ei kuule, niin toista sama asia uusin sanoin. Yhdistys tarjoaa monenlaista toimintaa ja vertaisseuraa toimitiloissaan Bulevardilla. Jäsenenä saat yhdistyksen Kuuloset-jäsenlehden sekä Kuuloliitto ry:n julkaiseman Kuuloviestin. Käy Internetistä katsomassa kotisivujamme. Tervetuloa käymään myös paikan päällä! Liity jäseneksi netin kautta tai käy toimistossamme Bulevardilla. Toimihenkilö tavattavissa varmimmin ma-pe klo Puh. (09) Gsm wwww.helsinginhuonokuuloiset.fi 12 13

8 Milon menu Otteita Milon päiväkirjasta U U T TA pennun elämän eväät Emäntä on päättänyt ehdottaa minulle palkintoa ympäristönsuojelusta. Minä kun laitan uusiokäyttöön kaupunkini koirien lumihankeen jäätyneet ruuat. Tosin joku kertoi koirapuistossa, että lusikallinen ananasta päivässä auttaa siihen, ettei mieli tee syödä kaverien kakkajäätelöä. Emäntä on kokeillut sitäkin, mutta tulokset ovat hänen mielestään heikot. Nyt hän on lisännyt valvontaa kävelyillä ollessa Kyllä tuolla emännällä sytyttää, mutta suurella viiveellä. Minun puolestani olisi kyllä seuraava asia saanut jäädä huomaamatta. Emäntä on ihmetellyt miten minun mahani on usein niin pullea vaikka hän pitää minua koko ajan laihiksella ja vahtii kävelyillä. Eikä poikakoira voi vauvaa saada. Sekin hänestä on ihmeellistä, että minusta kaikesta huolimatta tulee monta kuormaa kakkaa päivittäin. Eilen hän hoksasi, että sehän on koiranruuan uusiokäyttö, josta en muuten vieläkään ole saanut ympäristönsuojelupalkintoa. Hankin sitä juoksulenkeillä metsissä kun emäntä ei näe. Tänä aamuna se kuitenkin tarkkaili ja huomasi, että kun juoksen metsässä vapaana, niin itse asiassa minä täytän vatsaani siellä. Nimittäin samalla reitillä käy noin puolet kaupungin koirista ilta- ja aamuasioilla. Kun tulimme kotiin niin emäntä kutsui minua uudella nimellä: paskiainen. Emäntä sanoi sen niin lempeästi, että pitääkin kysyä Miialta onko se kaunis nimi Tänään emäntä kuuli uudesta poppakonstista ongelmansa ratkaisuun. Kuulemma naudanmaha pitäisi lisätä minun ruokalistaani. Silloin itse hankkimaani ruokaa ei enää pitäisi tarvita. Uskoisin sen lisänä menevän, vaikka tuskin se minun nykyistä valikoimaani korvaa. Paremmin emäntä onnistui kun antoi minulle kävelyllä makupaloja aina muutaman metrin tai kymmenen metrin välein. Kyllä minä sellaiseen suostun Mikä ihana aamukävely! Pitkän tauon jälkeen emäntä vei minut Sveitsin metsään. Sain juosta vapaana. Alkuriemussa otin koko ajan vauhtia ja tein kuperkeikkoja. Eikä emäntä huomannut, että olisin etsinyt itselleni lisäravintoa. Emäntä jo epäili, että ovatko kaikki koirat lopettaneet kakkimisen. Minä ainakin olen vähentänyt sitä kun en enää syö löytöravintolassa. Lähes viiden kilometrin lenkki meni ilman yhtään riitelyä emännän kanssa. On se siis tullut vähän kiltimmäksi Se oli kyllä väliaikaista kiltteyttä. Seuraavalla kävelyllä olin vapaana ja löysin ruokaa mielinmäärin eikä emäntä pystynyt metsässä repimään minua siitä irti. Se kyllä sitten valitteli kun sen mielestä minusta lähti ihan hirveää hajua. Tietäisipä vain miten hirveälle se itse haisee minun kuonooni! Viimeisenä toivona emäntä keskusteli ongelmastaan eläinlääkärin kanssa. Ei tainnut tulla ratkaisua. Asialle ei kuulemma voi tehdä mitään. Nyt viimeinen koirapuiston viisaus kuuluu: minun hampaani pitäisi pestä koirien hammastahnalla heti hankiruokailun jälkeen. Se taitaa olla vaikea toteuttaa. Miialla on minulle mieluisin ehdotus: ruokaa pitää antaa reilusti ennen lenkille lähtöä. Niinpä niin ja samalla olla laihdutuskuurilla! Ensi askeleet tasaiseen kasvuun Ravitsemustarpeet ovat kaikille pennuille yhteiset, mutta suhteessa koiran kokoon. Uudistuneet pentujen täysravinnot on suunniteltu herkälle ruuansulatukselle ja ne auttavat vahvistamaan vastustuskykyä. Pentujen täysravinnot pieni-, keski-, suuri- ja jättikokoisille koiranpennuille. Myös roturuokia. - Kuva : Jack Russell F. Duhayer - 09/

9 Taiteilija kuvien takaa Saavun tammikuisena iltana punaisen talon pihaan. On pimeää, mutta lumikinosten ja metsän ja peltomaiseman välissä loistaa tuvan ikkunoista kutsuva valo. Astun sisään ja minua tervehtii cockeri Bella ja seropi Thelma emäntänsä taiteilija ja kuvittaja Milla Koivusen saattelemana. Istumme lämpimän muurin kupeeseen. Ihastelen kuvia koirista ja muista eläimistä. Haluan tietää kuka näitä tekee ja kuulla lisää eläinten piirtämisestä. Milla Kuka olet? Milla Koivunen. Asun Ylöjärvellä Pirkanmaalla. Mitä eläimiä sinulla on? - Kaksi koiraa cockeri Bella, 7 vuotta, ja Thelma 2 vuotta, seropi, joka on ollut meillä vajaat puoli vuotta ja vielä totuttelee. Mitä harrastat koirien kanssa? Lenkkeilyä ja ulkoilua. Enemmänkin olisi halua kokeilla eri juttuja, mutta toistaiseksi Thelman kanssa on tutustuttu kotiin ja ympäristöön ja käyty muutamissa käytöskoulutuksissa. Mitä teet työksesi? - Minulla on yritys, Taide Milou, joka toimii kolmella eri osa-alueella. Aloitin yrittäjänä Teen muotokuvia eläimistä. Kuvituksia yrityksille mm. kirjankuvitukset, tuotekuvitukset, logot tms. Kolmantena on Taide Miloun tuotteet, joka on suurin osa-alue. Kysytyimpiä tuotteita ovat erilaiset rotuun liittyvät tuotteet, kuten Mäyräkoirat ja lunnikoira Akvarelli, Guassityö 2011 Teksti Leena Aaltonen, kuvat Milla Koivunen ovikyltit, magneetit, hiirimatot jne. Yrityksen toimitilat löytyvät kodin tiloista (autotalli toimii verstaana, jossa valmistetaan tuotteet, ulkosauna, jossa on saunatupa toimii ateljeena, jossa maalaan muotokuvia ja kuvituksia, kodintiloista löytyy sitten ns. toimisto ). Aivan ensimmäinen kirjankuvitukseni oli kuvittaa äitiyspakkauksessa ollut runokirjanen noin 10 vuotta sitten Kun on oikein pieni. Tekemissäsi muotokuvissa on sielu, esimerkiksi koira yksilönä eikä niinkään rotuna niin kuin yleensä on totuttu lemmikkejä kuvaamaan. Miten löysit eläinten kuvaamisen ammatiksesi vai löysivätkö eläimet sinut? - Eläinten piirtäminen tai maalaaminen on ollut minun juttuni jo ihan nuoresta lähtien. Ihmisten piirtäminen ja kuvaaminen ei tuntunut alkuunkaan niin kiinnostavalta kuin työskentely eläinaiheiden kanssa (siskojen muksuja on kiva maalata, mutta siihen se jääkin). Kai se on tullut ihan luonnostaan. Suurin juttu on se, että olen saanut tästä ammatin. Eniten työllistävät TaideMiloun tuotteet. Kirjoja kuvitan noin yh- Ovikyltti painokuvalla 18 x 28cm Taide Milou tuotevalikoimasta den per vuosi ja muotokuvia teen tilausten mukaan. Toiveena olisikin löytää isompi paikka, missä voisi yhdistää paremmin työn ja asumisen. Silloin voisi avata vaikka myymälänkin. Toiveissa on ollut myös oma putiikki/työhuone kodin ulkopuolelta, mutta aika näyttää sitten mikä on seuraava paikka. Taidesuunnistukseen osallistun nyt ensimmäistä kertaa, silloin kaikki ovat tervetulleita tutustumaan näihin työtiloihini tai tekemään ostoksia. Onko jotain eläintä ollut erityisen vaikea kuvata? Vaikea kysymys. Muotokuvissa ehkä vaikeimmalta tuntuvat koirat, joilla on runsas pörröinen turkki. Haasteellinen työ on silloinkin jos valokuva mallista on hyvin epätarkka, se tuo usein paljon lisätyötä. Muotokuvat koirista, kissoista ja joskus hevosistakin ovat tällä hetkellä hyvin kysyttyjä. Muita eläinaiheita ei juuri kysytä. Katsomme muotokuvaa kolmesta mäyräkoirasta. Haastattelija on ehkä tullut maininneeksi omat koiransa. Olen lähes varma siitä, että tunnistaisin kyseiset koirat, jos ne kävelisivät vastaan, niin tarkasti mäyräkoirista on saatu jokaisen persoonallinen olemus esiin. Se sykähdyttää. Missä koet onnistuneesi? - No, ihan ensiksi se, että taiteilijana olen onnistunut saamaan tästä ammatin itselleni. Hienolta on tuntunut, kun on tullut huomioiduksi isossa osassa koira- ja lemmikkiharrastajien lehtiä erilaisissa haastatteluissa ja jutuissa. Onnistumiset ylipäätään tulevat ihan arkisista asioista, siisti työhuone, hyvä myynti ja palaute tapahtumista, erityisen onnistunut muotokuva tai uusi tuotekokeilu. Taide Miloun tuotteista tulee paljon mukavaa palautetta. Viimeksi sain valmiiksi muotokuvan kahdesta vinttikoirasta. Siinä mielestäni onnis- Tinkerbell Thelma ja Bella tuin ja myös työn tilaaja oli tyytyväinen. Kriittisyys omia töitä kohtaan on helpottanut ajan myötä, vanhimmista töistä ei enää tuijota pelkästään virheitä. Vielä riittäisi kiinnostusta tehdä jotakin uuttakin esimerkiksi ideoida uusia tuotteita, maalata erilaisia eläinaiheita tai kuvittaa jotakin mitä ennen ei ole tehnyt. Jääkö vapaa-aikaa ja miten rentoudut? - Suurin osa ajasta kuluu helposti työn parissa, mutta yritän säästää vapaa-aikaa muuhunkin kuin työntekoon. Perusarjen ja vapaa-ajan sovittaminen yrittäjyyteen vaatii tasapainoilua. Koirien kanssa lenkkeilen. Täällä on helppo löytää metsäpolkuja joita kierrellä. Luonto on lähellä. Luen myös paljon. Kirjojen suhteen olen melko kaikkiruokainen, käsissä kuluvat niin tietokirjallisuus, romaanit kuin dekkaritkin. Kodin sisustamista harrastan myös ja lumettomina aikoina puutarhanhoito vie suuren osan, se antaa paljon energiaa. Viime vuosina kodin remontoimista on ollut paljon, joka nyt alkaa olemaan onneksi loppusuoralla, harrastustahan sekin on. Koirat tuhisevat pitkällään takan lämmössä. Pompsahtavat kuitenkin hereille, kun alan kerätä tavaroitani ja päättelemme haastattelua. Tohinalla minua saatetaan ulko-ovelle. Pakkaslumen narskuessa kenkieni alla huokailen mielessäni kadehtien luovuutta. Kauniita kuvia. koko 30 x 65 cm 16 17

10 Armas oppimispäiväkirja, terveisiä Punkalaitumelta Kuvat: Katriina Mähönen Otteita harjoittelijan koulutusviikonlopusta. Perjantai Tänään se alkoi. Historian ensimmäinen Kuulo- ja tukikoirayhdistyksen koulutusviikonloppu. Pakkasta oli riittävästi, kun kaarsimme Majatalo Hiidenhelmen pihaan noin kello 18:30. Kyydissäni olivat Tikkurilasta asti Tuija ja Toivo, joista jälkimmäiselle tehtiin matkan varrella BAER-kuulotesti. Punkalaitumelta poimim- me kyytiin vielä yhden kylmettyneen koirakon. Huonekavereiksi sain en- simmäisen harjoitteluviikkoni vanhat tutut, Seijan ja Miloun, tai tut- tavalli- sesti Milon. Ilta sujui viikonlopun materiaaleja järjestel- len ja illalla oli kotoisaa nukahtaa koiran ääniin. Milo muuten tarkoittaa kroatian kielellä armasta. Mitä opin? Kuulotestaus on kuulokoirien ainoa virallinen terveystarkastus. Onhan hyvä kuulo kuulokoiralle ehdoton työväline. Kuulon testaaminen muutoin kuin BAERtestillä on aika lailla mahdotonta, sillä koira oppii nopeasti kompensoimaan huonoa kuuloa, jopa kuuroutta, muilla aisteilla. Se saattaa vaikuttaa kuulevalta ja liikutella korviaankin kuin kuuleva, mutta reagoikin Nitan voimat loppuivat kesken päivän. Ehkä tieto siirtyy suoraan papereista päähän. ehkä maaperän töminään, ihmisen käsien liikkeeseen tai vaikkapa ilmavirran suuntaan. Bussiajelua, työhyvinvointia ja hymyileviä koiria. Lauantai Koirakot jaettiin kahteen tasoryhmään: alkuopetuksen piirissä oleviin (6 koirakkoa) ja kuulokoiratestiin valmistuviin (3 koirakkoa). Seurasin pääsääntöisesti isomman ryhmän ohjelmaa, johon kuului info viikonlopun yleisistä ja yhdistysasioista, mennään bussilla -yhteiskävely sekä luento koiran työkyvyn ylläpidosta. Ryhmän keskittyessä kuuntelemaan asiaa omasta motivaatiosta, hyppäsin toisen ryhmän luennolle koiran ongelmakäyttäytymisestä. Siellä puhuttiin esimerkiksi koiran viestinnän monimuotoisuudesta: välillä hampaiden paljastus voi olla hymykin. Hyvä muistaa, että koiraa ei tule koskaan rangaista murinasta, sillä se on tärkeää viestintää. Jos muriseminen kielletään, voi tuloksena olla koira, joka puree varoittamatta. Päivän päätteeksi toimin sihteerinä Kuulo- ja tukikoirayhdistyksen hallituksen kokouksessa. Elämäni ensimmäinen pöytäkirja! Uni tuli helposti. Saunan lämmön lisäksi sitä nopeutti tyytyväinen vatsa: kaiken opin ohessa ehdimme päivän mittaan syödä paljon ja hyvin. Majatalon emännän leipomat sämpylät nousivat hitiksi. Mondo seuraa silmä tiukkana Kuka sanoi, että tassuja saa laittaa pöydälle? Pinja keskittyy jäljestyksen teoriaan. ohjelmaa

11 sain tuntea olevani syvästi kaivattu. Hetki oli lyhyt, sillä kun kaivoin esiin majatalolta mukaan tarttuneen luukassin, katosivat koira ja saalis metsän laitaan. Peura voitti. Kiitos opeista kaikille viikonloppuun osallistuneille. Tuntuu, että olisimme tunteneet pidempäänkin. Nähdään! Jenny Orja Koljonen Tuulia nappasi eläinlääkäriltä lapsen Kurssilaiset luennolla. Mitä opin? Kuulo- ja tukikoirien työkyvyn ylläpidossa keskitytään hyvään perushoitoon. Usein työkoira saa seuraa ja tekemistä jo ihan työnsä tähden, mikä on suuri ero verrattuna tavallisiin kotikoiriin. Ravitsemuksen monisäikeisyyden ja koirakohtaisuuden tähden yhdistys ei juuri ota ruokintaan kantaa. Tosin ylipaino on asia, joka otetaan vakavasti. Vaikuttaahan se koiran kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja myös työiän pituuteen. Kerran vuodessa kuulo- ja tukikoirat saavat maksuttoman fysioterapiahoidon. Kun kuulokoirat saivat virallisen statuksen, siirtyi käyttötestaus lähemmäs tosielämän tilanteita rajatulta kentältä kaupunkiolosuhteisiin. Testiin kuuluu arjen sujuvuuden kannalta oleellisia asioita, joissa on huomioitu myös pienet poikkeustilanteet. Koiran on esimerkiksi kyettävä odottamaan vaikkapa kahvilassa vieraassa seurassa kolmen minuutin ajan ja pysähtymään käskystä kesken luoksetulon. Ihan turvallisuuden tähden. Sheippaamista, kohtutulehdusta ja peuran raato. Sunnuntai Aamu alkoi koulutuksen perusteiden luennolla, jota seurasi käytännön arkitottelevaisuusharjoituksia ja koiran ensiapuluento. Ensiavussa käytiin tehokkaasti läpi perusasioita myrkytyksen oireista lääkekaapin sisältöön ja kohtutulehdukseen. Erittäin hyviä asioita kuulla säännöllisesti, jostain syystähän ihmisten ensiapukorttikin pitää aika ajoin uusia. Tunnelma luennolla oli raukea. Koirat, jotka vielä muutamia tunteja aiemmin olivat olleet sangen tohkeissaan toisista koirista, loikoilivat ohjaajiensa lähellä välinpitämättömän näköisinä. Ihan kuin ruuhkabussissa Mannerheimintiellä. Mitä opin? Kuulo- ja tukikoirien rotuvalikoima on piristävä. Mukaan mahtuu myös sekarotuisia ja sylikoiria. Koirat eivät saa vartioida ollenkaan, joten tästä syystä tyypilliset palveluskoirarodut puuttuvat yhdistyksen rotulistalta. Muutoin rodut on määritelty jalostussuunnitelmien terveystietojen perusteella. Ohjelma loppui noin kello 15:30. Palautin lainakoira Tiin kotiinsa ennen kuin kurvasin kotipihaan puoli yhdeksän uutisille. Lumi oli tullut jäädäkseen. Oma koira ryntäsi luppakorvat heiluen vastaan ja hetken Alma opettelee rauhoittumaan uudessa tilanteessa. Verijäljen jälkipuintia Leenan ja Artun 20 opastuksella. 21

12 UUSI VUOSI JA UUDET KUJEET, TERVEISIÄ KOULUTTAJALTA! Jos joltain on mennyt ohi, niin yhdistyksemme nimi on nykyään Suomen kuulo- ja tuki koirat ry. Tämä vuosi tuo paljon uutta tullessaan. Koulutukseen hakeutuminen tapahtuu nykyään valintalomakkeella ja koulutus alkaa aina viikonloppukurssilla. Tänä vuonna viikonloppukursseja järjestetään vain yksi, koska meillä on niin paljon uutta luotavana, että uusia asiakkaita ei kerta kaikkiaan voida ottaa koulutukseen kuin rajoitettu määrä. Vuoden ainoa kurssi järjestetään syksyllä, tarkempi päivämäärä varmistuu lähiaikoina. Mikäli olet kiinnostunut koulutuksen aloittamisesta tai tunnet jonkun joka on, valintalomakkeen voi pyytää minulta UUDET YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen nimen muututtua myös nettiosoite ja sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet. Toimimme nykyään osoitteessa Minut saa kiinni osoitteesta fi ja yhdistykselle voi lähettää terveisiä osoitteeseen Vanhat osoitteetkin tosin toimivat varmuuden vuoksi vielä jonkin aikaa. Meidät löytää nykyään myös Facebookista Kuulo- ja tukikoirat -ryhmänä. Ryhmään kannattaa liittyä ja kertoa siitä kaikille ystävilleen. Näin saamme levitettyä tietoa yhdistyksestämme mahdollisimman laajalle. KUULO- JA TUKIKOIRIEN KUVAUSPÄIVÄ Nyt keväällä järjestetään koirien kuvauspäivä klo 9.00 alkaen Vantaalla. Tarkemman osoitteen saa pyytämällä minulta. Ajatuksena on, että ammattivalokuvaaja Minna Tallberg ottaa koiristamme kuvia yhdistyksen kuvapankkiin mainoskäyttöön. Vaivanpalkaksi Minna on luvannut toimittaa ottamiaan kuvia koiran omistajalle. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada koirastaan ammattitason kuvia! Tervetuloa siis jokainen kynnelle kykenevä!!! KOIRA HYVINVOINNIN TUKENA Yhdistyksemme järjestää klo seminaarin, jossa käsitellään tukikoirien koulutusta. Paikalla on ruotsalainen kuulo- ja tukikoirakouluttaja Kerstin Jonsson kertomassa tukikoirien koulutuksesta Ruotsissa. Tuire Kaimio luennoi koiran koulutuksesta käytännössä ja minä kerron jossain välissä siitä, mitä kaikkea koirille on maailmalla ihmisen auttamistehtävinä opetettu. Seminaari järjestetään Lauttasaaren yhteiskoululla osoitteessa Isokaari 9, Helsinki. Tilaisuus maksaa 20 ja etukäteen voi ilmoittautua Tuulialle numeroon Tervetuloa sinnekin Aurinkoisia hankia ja kevään odotusta kaikille!!! Miia Kantinkoski (se kouluttaja), numero edelleen sama vanha MUISTUTUS KOTITEHTÄVISTÄ! Muistattehan marraskuussa kuulo- ja tukikoirien koulutusviikonloppuun osallistuneet mietittäväksenne annetut tehtävät? Mielenvirkistyksen vuoksi tässä vielä lista mietittäväksenne annetuista kysymyksistä: 1. Millainen koira sinulle luonteensa puolesta sopisi? / Mitä hyvää omassa koirassani on? 2. Mieti, mihin käyttötarkoitukseen koirasi on rotunsa puolesta alkujaan jalostettu, ja mieti, mitä tuon tehtävän osista se voi toteuttaa toimiessaan kuulo- tai tukikoirana? 3. Mikä on oman koirasi rodun terveystilanne? Millaisia fyysisiä ongelmia rodulla on? Selvitä asiaa ja mieti, miten voit auttaa omaa koiraasi elämään terveempää elämää. 4. Miten oman koirani fyysistä hyvää oloa voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea? Tehtävät voi palauttaa joko Miialle: miia@kuulokoira.fi tai Nökölle: noko@sanasilta.fi. Kuva, Leena Aaltonen 22 23

13 Hieno tapaus Olin matkalla renkaanvaihtoon ja matkalla näin jotakin mikä kovasti piristi. Rengashotelli sijaitsee kaupungin reunalla pientalolähiön kupeessa. Alue on aika vehreää ja sieltä on hyvät ulkoilureitit moneen suuntaan sekä isoja puistoja. Ajoin rampista kohti risteystä, jossa ryhmityin liikennevaloihin kääntyäkseni vasemmalle. Valot olivat punaisella joten lähestyin hitaasti ja samalla panin merkille valkoista labradoria ulkoiluttavan iäkkään miehen, joka oli ilmeisesti pysähtynyt odottamaan valojen vaihtumista vihreäksi jalankulkijoille. Koira näytti siltä kuin se olisi oksentamassa, mutta todennäköisemmin se söi jotakin mitä se yritti vähän niin kuin työläästi niellä. Käänsin katseeni pois ja huokasin, että taas kerran koira, jota kohta kiskaistaan kaulapannasta kun se on ollut tottelematon. Sitten valo vaihtui jalankulkijoille ja mies ja labbis kävelivät editseni. Koira kulki rennosti häntäänsä hieman heiluttaen. Kulku kiinnitti huomiotani, sillä koira näytti seuraavan miestä hihna löysällä. Mies ei mitenkään näyttänyt koirakoulutusta harrastavalle tai siitä edes kuulleelle koiranulkoiluttajalle. Niinpä jäin tuijottamaan yllättyneenä kun parivaljakko pysähtyi suojatien jälkeen jalkakäytävälle. Koira istuutui miehen eteen varsin tomerasti, ja mies kaivoi taskustaan makupalan, jolla palkitsi koiran hienosti sujuneesta suojatien ylityksestä. Tämän jälkeen mies ilmeisesti antoi koiralle vapaa-käskyn ja viittilöi suunnan minne sai lähteä, jolloin koira alkoi rennosti lönkötellä puiston suuntaan ja puuhaili omiaan. Näystä tuli kerrassaan hyvälle tuulelle, niin positiivinen oli koiran ja miehen yhteispeli alun epäluuloistani huolimatta. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään klo Saaran Kodissa osoitteessa Bulevardi 19 A 1, Helsinki. Ilmoittautuminen viimeistään mennessä Tuulialle: p tai tuulia (at) kuulokoira.fi. Yhdistyksen tilaisuuksiin ei tilata tulkkia. Jos tarvitset tulkin, tilaathan itse ja kerro siitä ilmoittautumisen yhteydessä. Tieto välitetään muille, niin ettei tule päällekkäisiä tilauksia. Tulkkitunnit voitaneen edelleen jakaa paikalla olevien tulkkausta tarvitsevien kesken. Tervetuloa mukaan! Suomen kuulo- ja tukikoirayhdistyksen hallitus 24 Kuva, Leena Aaltonen 25