YHDYSKUNTAILMAN ILMANSAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDYSKUNTAILMAN ILMANSAASTEET"

Transkriptio

1 YHDYSKUNTAILMAN ILMANSAASTEET Asuinkeskittymät t vaikuttavat ympärist ristönsä alueelliseen ilmanlaatuun ja ilmastoon - Urban heat island ja ABC-ilmi ilmiö Urban heat island-ilmiö, kaupunkien lämpösaareke ilmiö: Paikallinen lämmittävä vaikutus (0,6-6ºC) Suuret, paikalliset energiantuotanto keskittymät (liikenne, sähkö, lämmitys) Tummat rakennetut pinnat Aktiviteeteista pääsee keskittyneesti myös merkittäviä määriä ilmansaasteita, jotka vaikuttavat Paikallisella tasolla kaupunkilaisten hengitysilman laatuun Alueellisella tasolla säteilyn päätymiseen maan pinnalle ja hydrologiseen kiertoon (esim. pilvien ominaisuudet) Atmospheric Brown Cloud-ilmiö Ruskeahko utu, joka koostuu mm. sulfaateista, nitraateista, orgaanisista yhdisteistä, nokihiukkasista, pölystä ja lentotuhkasta (esim. Los Angeles smog). Ihmisperäiset ja/tai luonnolliset lähteet 1

2 Yhdyskuntailman ilmansaasteiden lähteistl hteistä vuorovaikutus lähialueiden l kanssa Lähde: Martin Lutz, Berliinin kaupunki Lontoon savusumu (smog) episodi Rikkidioksidin ja hiukkasten (smoke) pitoisuudet nousivat rajusti Kuolleisuus kasvoi pitoisuuksien mukana (pahimmillaan päiväkohtainen kuolleisuus kolminkertaistui) Kokonaisuudessaan n asukkaan arvioitu kuolleen episodin seurauksena Päästöt ja sääolot syynä Asuntokohtainen ruskohiilen poltto lämmityksessä Clean Air Act 1956, 1968 savuttomat polttoaineet, savuttomat vyöhykkeet Puhtaampi hiili (briketit, koksi, puupolttoaineet yms.) Savuttomammat tulipesät Maakaasu Sähkö Siirtyminen keskitettyyn energiantuotantoon Ruhrin alue 1962, vastaava episodi, SO2-pitoisuus jopa 5 mg/m 3 Dublin 1982(!) 2

3 Dublinin savusumu episodi tammikuussa 1982 Rikkidioksidin ja hiukkasten (black smoke) pitoisuudet nousivat rajusti Kuolleisuus kasvoi pitoisuuksien mukana, arviolta 170 ylimääräistä kuolemantapausta episodin seurauksena (noin puolet pitoisuuksien jo laskettua) Sydän- ja verisuonikuolleisuus Hengityselinsairauksiin kuolleisuus Noin 33 ylimääräistä kuolemaa per asukasta (vrt. Lontoo 1952: 47) Päästöt ja sääolot (maanpintainversio) Asuntokohtainen hiilen poltto lämmityksessä Valtio tuki tätä, vähentääkseen riippuvuutta tuontiöljystä Hiilen myynti yksityisille kiellettiin 1990 (Lähde: Clancy 2006) Päästöjen ja meteorologian yhteisvaikutus Läheiset vuoristot estävät kulkeutumisen Pääasiallisena päästölähteenä liikenne (NOx, VOC, hiukkaset) (Huom! Eroaa Lontoon ja Dublinin smogeista) Los Angeles smog 3

4 Yhdyskuntien ilmansaasteita Suomen kaupungeissa Rikkidioksidi (SO2) Typenoksidit (NOx) Hiukkaset hengitettävät hiukkaset (PM10) pienhiukkaset (PM2.5) Hiilimonoksidi (CO), häkä Otsoni (O3) Haisevat rikkiyhdisteet Ilmanlaatutilanne Suomen kaupungeissa: Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla (YTV): Ilmansaasteiden terveysvaikutuksia kaasumaiset yhdisteet SO2 (ja H2SO4) Hengitysteissä ärsytysreaktio, tulehdus, keuhkoputkien supistuminen Suuri osa jää ylähengitysteiden limakalvoille (vesiliukoisuus) Osa kulkeutuu keuhkorakkuloihin ja aiheuttaa kudosvaurioita Hiukkaset voimistavat vaikutusta Katalysoivat rikkihapon syntyä (voimakkaampi ärsytys) Suomen kaupungeissa rikkidioksidipitoisuudet ovat selvästi terveyden suojelemiseksi asetettujen raja-arvojen alapuolella CO Sitoutuu hemoglobiiniin hapen tilalle, jolloin syntyy karboksihemoglobiinia (ei siis kuljeta happea) Toksisuus perustuu kudosten hapenpuutteeseen ja suoriin kudosvaurioihin (sydän ja keskushermosto herkimpinä) Riskiryhmät herkimpinä (lapset, raskaana olevat naiset, huonokuntoiset vanhukset sekä sepelvaltimotautiset ja aneemiset henkilöt) Normaaliväestöllä karboksihemoglobiinia ~1 % Tupakoitsijoilla ~3 % Oireita riskiryhmillä kun >5 % Suomen kaupungeissa hiilimonoksidipitoisuudet ovat selvästi terveyden suojelemiseksi asetettujen ohje- ja raja-arvojen alapuolella NOx (myös otsoni) nk. syviä ärsyttäjiä = kulkeutuvat (huonosti vesiliukoisia) syvemmälle keuhkoihin Aiheuttavat turpoamista ja pienempien keuhkoputkien haarojen vaurioitumista Vaurioittavat keuhkosolukkoa Herkistävät bakteereille ja viruksille sekä allergeeneille Typpidioksidipitoisuudet ovat ongelmana suurimpien kaupunkien keskusta-alueiden katukuiluissa (liikenne) 4

5 HAJURIKKIYHDISTEET (TRS yhdisteet, total reduced sulphur) Rikkivety H2S (kylmissä oloissa pysyvä yhdiste) Metyylimerkaptaani CH3SH Hapettumistuotteet dimetyylisulfidi (CH3)2S dimetyylidisulfidi (CH3)2S2 edelleen hapettuvat suhteellisen nopeasti SO2/SO4 erikoistuntomerkki: mädän kananmunan haju Ihmisperäiset lähteet: Selluteollisuus (sulfaattimenetelmä) Öljynjalostus Lannoiteteollisuus Viemärit Lietelannan käsittely Luonnollisista lähteistä arviolta 4 x enemmän päästöjä kuin ihmisperäisistä Rikkivetyä syntyy orgaanisen aineksen hapettomassa hajoamisessa Tuliperäisiltä alueilta Soilta HAJURIKKIYHDISTEET Rikkivety voimakas myrkky, metyylimerkaptaanien vaikutuksia ei hyvin tunneta Havaittu oireilua (yskä, nenäoireet, silmien ärsytys, päänsärky, masentuneisuus, väsymys, pahoinvointi) pitoisuuksilla µg(s)/m 3 esiintyy teollisuuspaikkakunnilla päästöpiikkien yhteydessä. Rikkivedyn pitoisuuksien vaikutukset: pitoisuus (mg(s)/m 3 ) vaikutus 0,007-0,2 hajukynnys silmä-ärsytys vakavia silmävahinkoja hajuaisti turtuu hengenvaarallinen keuhkoödeema kouristukset, hengityksen pysähtyminen välitön tajuttomuus hengityksen lamaantuessa WHOn suositukset raja-arvoiksi: 7 µg(s)/m3, viihtyvyyshaitta 150 µg(s)/m3, terveyshaitta Suomessa vuorokausiohjearvo (Vnp 480/96, 2. suurin/kk) 10 µg(s)/m 3, ylittyy teollistuneilla paikkakunnilla (paperiteollisuus, esim. Imatra, Joutseno, Lappeenranta). Ylitykset vähentyneet viime vuosina. 5

6 Ilmansaasteiden terveysvaikutuksia hiukkaset TSP likaavat materiaaleja, ärsyttävät silmiä ja limakalvoja (ylähengitysteitä) PM10, PM2.5 Kulkeutuvat syvemmälle keuhkoihin Epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu yhteys kuolleisuuteen: 10 µg/m 3 pitoisuuden nousu aiheuttaa n. 1 % nousun päivittäisissä kuolleisuus luvuissa. Sydämen rytmihäiriöt, veren sakeuden muutos (hyytymistekijät), sydänlihaksen Hiukkaset ja otsoni (erityisesti hiukkaset) aiheuttavat vakavia terveyshaittoja Euroopassa (Lähde: EU CAFE impact assessment) Kuolleisuus Sairastuvuus, hiukkaset Sairastuvuus, otsoni 6

7 Lähteet: Salonen&Pennanen 2006, KOPRA-hanke, EXPOLIS-hanke Hiukkasten vuosikeskiarvoja Euroopan kaupungeissa (lähde: EEA 2006) 7

8 Hiukkasten vuosikeskiarvoja Euroopassa (lähteet: JRC 2003, YTV 2003) PM10 PM Sevettijarvi (FIN) Skreadalen (N) Birkenes (N) Chaumont (CH) Monagrega (E) Illmitz (A) Waasmunster (B) Melpitz (D) Ispra (I) Zuerich (CH) Basel (CH) Gent (B) ug/m 3 Bologna (I) Barcelona (E) Bern (CH) Wien (A) Espoo - Luukki (2002) Helsinki - Vallila (2002) Helsinki - Kallio Helsinki - Töölö (2002) natural rural near-city urban kerbside Pääkaupunkiseutu PM 10 -vuosikeskiarvoja ja koostumus Euroopassa Sevettijarvi (FIN) Skreadalen (N) Birkenes (N) Chaumont (CH) Monagrega (E) Illmitz (A) Waasmunster (B) Melpitz (D) Ispra (I) Zuerich (CH) Basel (CH) Gent (B) Bologna (I) Barcelona (E) Bern (CH) Wien (A) ug/m 3 unacc. BC OM NO3 NH4 nssso4 sea salt min. dust natural rural near-city urban kerbside 8

9 ug/m PM 2.5 vuosikeskiarvot ja koostumus Eurooppa unacc. BC OM NO3 NH4 nssso4 sea salt min.dust 0 Sevettijarvi (FIN) Skreadalen (N) Birkenes (N) Chaumont (CH) Monagrega (E) Illmitz (A) Waasmunster (B) Melpitz (D) Ispra (I) Zuerich (CH) Basel (CH) Gent (B) Bologna (I) Barcelona (E) Bern (CH) Wien (A) natural rural near-city urban kerbside Yhteenvetoa hiukkasten koostumus Yli 70% koostumuksesta selittyy nykymenetelmin, loput todennäköisesti vedestä ja orgaanisesta materiaalista Tärkeimpiä komponentteja (vuosikeskiarvot): Mineraalipöly (PM10) Etelä-Eurooppa: Saharan pöly (jopa >25 ug/m3 mineraaleja) Pohjois-Eurooppa: keväinen katupöly ammoniumsulfaatti/-nitraatti hiilihiukkaset (noki, orgaaniset yhdisteet) Resuspendoituva aines (mineraalipöly) 9

10 Hiukkasten kausikeskiarvoja [µg[ g m - 3 ] kehitysmaissa (Laakso ym. 2003, YTV 2003) Maa Kaupunki Asukasluku TSP PM 10 PM 2.5 Muuta Kiina Beijing 11 milj Xian 3.7 milj Bangladesh Dhaka 8.6 milj PM 10 : (talvella korkeammat pitoisuudet - kuiva kausi) Pakistan Karachi 14 milj Talvi Islamabad 7.8 milj Talvi Intia Mumbai 10 milj Talvi Meksiko Ciudad de Mexico 20 milj Talvi Egypti Kairo 12 milj Botswana Serove Talvi Suomi Pääkaupunkiseutu 1 milj vuosikeskiarvo Suurimmat vrk-arvot helmi-maaliskuussa Suurimmat tuntiarvot Pitoisuuksiin vaikuttavia tekijöit itä kehitysmaissa Voimakas vuodenaikaisvaihtelu (esim. kuivat kaudet sadekaudet) Merkittävä maaperäkomponentti - myös kaukokulkeumat (päällystämättömiä teitä, kuivat olot, aavikot) Myös liikenteen suorat päästöt merkittäviä 2-tahti moottorit; ei vastaavia päästövähennystekniikoita autoissa kuin länsimaissa esim. Kiinassa ajoneuvopäästöjen rajoitukset n. 10 vuotta jäljessä Autoistuminen ja kasvavat liikennemäärät Pienpoltto yleistä lämmityksessä ja ruoanlaitossa Teollisuustuotannon kasvu huimaa (päästövähennystekniikat?) 10

11 Hiukkasten kausivaihtelut Suomen kaupungeissa Lähde: Anttila & Salmi 2006, Boreal Env. Res. 11,

12 Raja-arvon arvon ylitykset ja arvioidut ylityssyyt vuodenajan suhteen Helsingissä (lähde: Jari Viinanen, Helsingin kaupunki) 12

13 Katupöly Muodostuminen, lähteet l ja pääp äästöt Katupölyn käsitteistk sitteistöä Ilmakehän hiukkaset Pöly (dust) Mekaanisesti muodostunut, pääosa massasta >1 µm hiukkasissa Katupöly (road dust) Osa tieliikenteen päästöjä Osa kaupunki-ilman muuta hiukkasmassaa Käsitteenä ottaa kantaa Muodostumiseen (vrt. koostumus) Kokoluokkaan 13

14 Katupölyp lypäästöt t korkeimmillaan keväisin Keskimääräiset päästötasot vaihtelivat eri kaupungeissa Reittien ominaispiirteet Erot talvikunnossapidon käytännöissä Muut päästölähteet (esim. rakennustyömaat) Päästöhuippu maaliskuun lopulla Korkeiden kevätp tpölypitoisuuksien syyt Päästöt korkealla tasolla Talven aikana muodostunut ja varastoitunut katupöly nousee ilmaan (resuspensio) Renkaiden nostamana Ajoneuvojen aiheuttamien ilmavirtausten nostamana Nastarenkaiden suorat päästöt? Sopivat meteorologiset olosuhteet Lumi ja jää sulaa, kuljettaa irtoainesta tielle Kuivat kadunpinnat Alhaiset tuulen nopeudet Maanpintainversio 14

15 Keväisten hiukkasten pääp äälähteenä katupöly Lähde: Hosiokangas et al. 1999, Atm.Env. 33, Katupöly koostuu lähinnl hinnä kiviperäisest isestä materiaalista Oikeassa kuvassa piin (Si) esiintyminen vasemmalla olevissa hiukkasissa Si merkkiaine kiviperäiselle pölylle 15

16 PM10 katupölyn terveyshaittoja Toksisuus Tulehdusaktiivisuus hengityselimistössä Astman ja keuhkoahtauman paheneminen Allergiaoireet Ei selvää yhteyttä ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja sydänsairauksiin Lähde: Salonen & Pennanen 2006 Suomessa käytettyjk ytettyjä katupölyn tutkimusmenetelmiä Ympyräkoerata Kenttätyöt Liikkuvat mittausjärjestelmät Ilmanlaadun monitorointiverkko 16

17 Katupöly lyä koskevia tutkimusprojekteja Suomessa 2000-luvulla KAPRO-projekti ( ) katupölyn muodostuminen ja lähteet (renkaat, hiekoitus) VIPEN-projekti ( ) liikkuvan katupölyn mittausjärjestelmän suunnittelu ja rakennus Stadian Nuuskija-autoon VIEME-projekti ( ) pöly ja melu hiljaisilta päällysteiltä (talvirenkaat) KAPU-projekti katupölyn päästöt ja torjunta kaupunkialueilla (Hki ymk koordinaattori) I vaihe II vaihe Liukkaudentorjunta katupölyn syntylähteen hteenä 17

18 KATUPÖLYN TORJUNTAKEINOJA - TALVIKUNNOSSAPITO Pölyä tulee ilmavirtausten mukana Pölyä poistuu ilmavirtausten mukana PÖLYN SYNTY Suora päästö PÖLY ILMASSA suspensio PÖLY VARASTO PÄÄLLYSTEESSÄ Hiekka ja maaperän pölyävä aines, joka kulkeutuu katuympäristöön Hulevedet KATUPÖLYN TORJUNTAKEINOJA Pölyä tulee ilmavirtausten mukana Pölyä poistuu ilmavirtausten mukana Hiekoitus Määrä materiaalit vaihtoehdot Rengasvalinnat PÖLYN SYNTY Hiekka ja maaperän pölyävä aines, joka kulkeutuu katuympäristöön Suora päästö Auraus ja lumenkaato PÖLY ILMASSA Pölyn sidonta suspensio PÖLY VARASTO PÄÄLLYSTEESSÄ Katujen puhdistus Mekaaninen harjaus Imulakaisu Painepesu Hulevedet Yhdistelmät 18

19 Nastoitetut talvirenkaat Kuva: Zubeck ym Studded tires time to reconsider bans? 4th Asia Pacific Conference on Transportation and Environment, Xi'an, China, Nov 8-10, 2005 Kuva: Unhola, 2004.Nastarenkaiden kuluttavuus. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 72/

20 Lähde: Unhola, Studded Tires Finnish Update, Proceedings of the Winter Cities 2004 Conference, Anchorage, Alaska, February, 18-22,

21 Ajonopeuden ja nastan painon vaikutus pölyn muodostumiseen tieolosuhteissa C-luokan nastarenkaat 225/70/R15 (110 nastaa) Ilman nastoja, pakettiauton nastoilla (2,2 g), kevytnastoilla (1,1 g) Suora1 Kaarre1 Kaarre2 Suora2 21

22 Suspendoituva materiaali radan pinnalla Tien/kadun pinnalla on (aina) aikaisemmin muodostunutta pölyä Testiradalla erityisesti suora 1 ja kaarre 2 (tummat pallot) Huomioitava tulosten tulkinnassa Koeolosuhteissa, kun supendoituva aines poistettu, nastarenkaalla suurempi pölynmuodostus Mikä on suspendoituvan aineksen lähde kaupunkialueilla? Päätuloksia rengastesteistä Nastarengas lisäsi pölynmuodostusta verrattuna nastattomaan, vaikutus näkyy selvemmin, mitä vähemmän suspendoituvaa materiaalia on tien pinnalla Nastojen aiheuttama pölyn muodostuminen lisääntyi ajonopeuden funktiona Nastan painon lisäys kasvatti pölyn muodostumista Esim. henkilöauton kevytnasta (1,1 g) vs. pakettiauton nasta (2 g) Nastojen lukumäärää vähentämällä voitiin pölynmuodostumista vähentää Kun suspendoituvaa materiaalia on paljon, renkaiden erot pienenevät kitkarengas nostaa tehokkaammin suspendoituvaa pölyä ilmaan kuin nastaja kesärengas (huom! kevätpölykauden alkuviikot) Fraction y = x R 2 = No studs 50% van studs 100% van studs 100% car studs Lin. (No studs) Lin. (50% van studs) Lin. (100% van studs) Lin. (100% car studs) 40 km/h 50 km/h 60 km/h y = x R 2 = y = x R2 = y = x R 2 =

23 Rengastyyppien pölypp lypäästöjen suhteelliset erot katuolosuhteissa (yhden valmistajan renkaat) Kuvassa renkaiden suhteelliset pölypäästöt erilaisilla tien pinnan pölymäärillä Tien pinnalle aikaisemmin muodostuneen pölyn määrä kasvaa x-akselilla oikealle mentäessä (järjestysasteikko) Alhaisilla tienpinnan pölymäärillä nastarenkaan tietä kuluttava vaikutus (suora pölynmuodostus) korostuu Keväinen tilanne 23

24 Pölyn muodostumien talvihiekoituksesta Tutkimuksia koeradalla Testit ja näytteenkern ytteenkeräysys Hiukkasten keräys Impaktorit VI (PM2.5, PM2.5-10) 12 kaskadi-impaktori Suurtehokeräimet TSP PM10 Hiekoitussepelit Pesuseulotut 1/6mm 2/6mm Määrät (noin) 300 g m g m g m -2 Testinopeudet km h -1 AB11 päällyste 24

25 Hiekoitusmateriaalit testeissä Lujuusominaisuudet (Los Angeles test values = LA, Studded tire test values = STT) Ämmässuon graniitti ( ), Granite 1 LA 42 (10-14 mm), 43 (4-5.6 mm) STT: 20.7 Malmgårdin graniitti (päällyste 2003), Granite 2 LA: 15 (10-14 mm), 24 (4-5.6 mm) STT: 5.2 Eurajoen diabaasi, Diabase LA 16 (10-14 mm), 23 (4-5.6 mm) Räisänen et al., 2003 STT 11.6 Patavuoren vulkaniitti mafic volcanic rock (päällyste 1, ) LA: 11 (10-14 mm) STT: 6.2 Sandhöjen and Hiiskula glaciofluvial aggregates (2003) Hiekoitusmateriaalit testeissä Lujuusominaisuuksia selittää, esim. mineraalien raekoko, mikrofragmentoituminen Mineraalien raekoko tutkituissa kivissä 0.1 to 10 mm PM10 hiukkaset muodostuvat yksittäisistä mineraaleista Mineraalit tunnistettavissa PM10 koko luokassa, esim. SEM/EDX Räisänen et al.,

26 Päätuloksia koeradan töistt istä Hiekoitus lisäsi PM10-pölyn muodostumista ja vaikutus kasvoi levitysmäärän funktiona Avainasemassa hiekoituksen pölyvaikutuksen torjunnassa on määrien vähentäminen ja optimointi Myös pienhiukkasia (PM2.5) havaittiin päästöissä (n.10% massasta) Pölyn muodostumista lisäsivät hiekoitusmateriaalin hienoainespitoisuus sekä heikko iskunkestävyys Pesuseulonnalla voidaan vähentää pölynmuodostusta 0/6mm 1/6mm n. 20% (Mustonen & Valtonen 2000) 1/6mm 2/6mm n % (KAPRO-tutkimus) Hyvien lujuusominaisuuksien (esim. LA-luku) kiviaineksella pystyttiin vähentämään pölyn muodostumista n. 30% (Mustonen&Valtonen 2000, KAPRO-tutkimus) Nastoitetuilla talvirenkailla muodostui enemmän pölyä kuin nastoittamattomilla, mutta hiekoitetulla pinnalla rengastyypeillä (nasta vs. nastaton) ei suurta eroa Päätuloksia koeradan töistt istä Muodostunut pöly oli peräisin hiekoitusmateriaalin ja päällysteen kiviaineksista Hiekoitetuissakin testeissä merkittävä osa pölystä oli peräisin päällysteestä Hiekoitusmurske jauhautui pienempiin osiin, mutta hioi myös päällysteen pintaa (hiekkapaperi-efekti) Kaupunkiolosuhteissa talvihiekoitus on tärkeä katupölylähde (lähdeosuus 10-50% PM10- mineraalipölyssä, lähdeosuus vaihtelee riippuen katuympäristöstä) 26

27 Talvihiekoituksen pölynmuodostus tieolosuhteissa 500 g m -2, 1/6mm Tienpinta heti hiekoituksen jälkeen (vasen kuva) ja neljä tuntia hiekoituksen jälkeen (oikea kuva). Hiekoituksen pölynmuodostus p katu- ja tieolosuhteissa Hiekoitus lisäsi pölynmuodostusta myös tieolosuhteissa Voi sisältää pölyävää materiaalia (pesuseulonta) Hajoaa renkaiden alla viime kädessä hienoksi pölyksi Kuluttaa myös päällystettä (hiekkapaperi-efekti) Suora pölynmuodostus rajoittui tunteihin Pöly kuitenkin jää katuympäristöön ja jos ei poistu/poisteta voi suspendoitua myöhemmin Fraction 40 kph - non-studded 40 kph - studded kph - non-studded 50 kph - studded 70 kph - non-studded 70 kph - studded Before After Before After Before After Before After Before After Before µg m -3 Before sanding After sanding After 14:11 14:55 15:28 16:57 18:10 18:40 Start time (15:28 and 18:40 tests with studded tires) 27

28 Yhteenveto - katupöly Kevätpölyn päälähteinä Suomessa ovat hiekoitussepeli ja päällysteen kiviaines Pölyn muodostumisessa sekä rengasvalinnoilla, että hiekoitusmateriaaleilla on merkitystä Oikeilla materiaalivalinnoilla voidaan vähentää pölyn muodostumista Keväisin katujen pölyisyydessä merkittävä tekijä on aikaisemmin muodostunut pöly joka nousee ilmaan (suspendoituu) renkaiden ja ajoneuvon ilmavirtojen vaikutuksesta (myös tuulet) Päälähteiden osuudet vaihtelevat riippuen esim. hiekoituksen käyttömääristä ja materiaalivalinnoista, katuympäristön ominaisuuksista sekä talvikunnossapidon ja kevätpuhdistuksen menetelmistä KATUPÖLYN TORJUNTAKEINOJA Pölyä tulee ilmavirtausten mukana Pölyä poistuu ilmavirtausten mukana Hiekoitus Määrä materiaalit vaihtoehdot Rengasvalinnat PÖLYN SYNTY Hiekka ja maaperän pölyävä aines, joka kulkeutuu katuympäristöön Suora päästö Auraus ja lumenkaato PÖLY ILMASSA Pölyn sidonta suspensio PÖLY VARASTO PÄÄLLYSTEESSÄ Katujen puhdistus Mekaaninen harjaus Imulakaisu Painepesu Hulevedet Yhdistelmät 28

29 Pölynsidonta Katupölyn torjunta Puhdistuslaitteistot Pölyn sidonta (CaCl2) ) Helsingissä 2006 Nuuskija-pitoisuudet µg m Kansakoulunkatu Simonkatu Kaivokatu Kaisaniemenkatu Käsittelemättömät kadut: Unioninkatu Ei systemaattista vähenemää päästötasossa Mannerheimintie(Kiasma - Helsinginkatu) Runeberginkatu µg m Aleksanterinkatu Average Siltasaarenkatu Hämeentie Käsitellyt kadut: CaCl2-liuos levitettiin aamulla, Nuuskija mittaus tehtiin puolilta päivin Keskimääräinen päästövähenemä 69% (osin kosteuden vaikutuksesta) Pääskylänkatu Sörnäisten rantatie Hakaniemenkatu Mannerheimintie pohjoinen Tukholmankatu Haartmaninkatu Topeliuksenkatu Average 29

30 Pölyn sidonta (CaCl2) ) Helsingissä 2006 Ilmanlaatuasemien mittaukset CaCl2 Lumisade Päivät ilman käsittelyä (20.3, 21.3.): Mannerheimintie päästötaso 35-50% alhaisempi kuin Töölöntullissa Mannerheimintie käsiteltiin : päästötaso 81% alhaisempi kuin Töölöntullissa Huom! Pakkaskeli CaCl2 pölynsidontaa voi tehdä, kun kevätpuhdistus ei vielä mahdollista (yöpakkaset) Pölyn sidonta (CaCl2) ) Espoossa 2007 vertailu raja-arvotason arvotason ylityksiin ennen tutkimusajankohtaa Tutkimuskohteessa Espoonkeskus 13 PM10 raja-arvotason ylitystä (50 µg/m 3 ) Vertailuasemilla Leppävaara 11 ylitystä Mannerheimintie (Helsinki) 17 ylitystä tutkimusajankohta Toistuvat CaCl2-käsittelyt usealla kadulla Espoon keskuksessa Ei raja-arvotason ylityksiä Vertailuasemilla: Leppävaara 4 ylitystä Mannerheimintie 6 ylitystä Erityishuomio kiinnitettiin liuoksen levitykseen Kohdistettu levitys kadun reunaan; Kohdistaa pölynsidonnan alueelle, joka ongelmallisin; Mahdollistaa väkevämmän suolaliuoksen käytön pölyn sidontaan, kuin ajoradalla Yllä: Espoon kaupungin täsmälevitin Yllä: Helsingin kaupungin täsmälevitin 30

31 Kevätpuhdistuksen toteutus Helsingissä Kuva: Mikko Uro Vaihe 1: Katu kostutetaan Vaihe 2: Karkea hiekka kerätään harjaamalla Vaihe 3: Hienoaines kerätään imulakaisulla Vaihe 3: Kadun pinta pestään painepesulla Työtä hidastavat Yöpakkaset Siirrettävät autot Kevätpuhdistus onko keväisill isillä toimenpiteillä vaikutusta PM10 katupölyyn? Puhdistuksella (Yhdistelmä: harjaus, imulakaisu, painepesu) alennetaan PM10 katupölypäästöjä Laitteistoilla on eroja Kertapuhdistuksella ei saada kesäpuhdasta nykylaitteistoilla (toistot!) Pölynsidonnalla voidaan helpottaa tilannetta ennen kuin puhdistus on mahdollista Jälkilikaantuminen = alkukeväästä katujen pölypitoisuudet saattavat palata nopeastikin puhdistusta edeltävälle tasolle ja sen ylikin (nastarenkaat, puhdistamattomat katuosuudet, pölyn vapautuminen lumesta ja jäästä) Itsepuhdistus = kevätpuhdistuksen jälkeen kadut saattavat puhdistua myös ilman toimenpiteitä (liikenteen ilmavirrat nostavat pölyn ilmaan ja se kulkeutuu pois katuympäristöstä) 31

32 Katupölyn torjuntakeinojen tehokkuuksia PM 10 vuorokausipitoisuuden alenema Painepesu 10% (6%) Norman&Johansson 2006 Yhdistelmät Painepesu+imulakaisu imulakaisu+pölynsidonta Pölynsidonta MgCl2 CMA CaCl2 6 % 2-3 ug/m % 14-17% 45 % 30 % 30-50% During ym 2004(ei tilast merkittävä) Duisburg (John ym 2007), vastaa 50 ug/m3 tasolla 4-6% vähenemää TSP (Chang ym 2005) Trondheim Aldrin 2006, Norja tunneli Klagenfurt (Öttl&Hafner, 2005) Pääkaupunkiseutu (KAPU) Vuosina 2006 ja % vähenemällä olisi Helsingin Mannerheimintiellä vältetty 3-4 raja-arvon ylityspäivää, 45% vähenemällä yli 20. Pölynsidonta on vain väliaikainen ratkaisu, koska se ei poista pölyä katuympäristöstä. Oikein käytettynä sillä voidaan helpottaa tilannetta pahoina pölypäivinä KAUKOKULKEUMAEPISODIT Eli miten alueellinen ilmansaasteiden leviäminen voi vaikuttaa kaupunkien ilmanlaatuun 32

33 ILMANLAADUN EPISODIT Ilmanlaadun episodi: tilanne, jossa ilman saastepitoisuudet ovat poikkeuksellisen korkeita. Suomessa merkittävimmät episodeja aiheuttavat yhdisteet ovat typen oksidit ja hiukkaset. Episodit liittyvät usein katuliikenteeseen. Joskus myös kaukokulkeumilla on episodivaikutus (erityisesti hiukkaset). Taustalla meteorologiset tekijät ja päästötekijät. Huomattavien episoditilanteiden esiintymistiheytenä on Suomessa n. 2-5 vuotta ja niiden kesto n. 2-5 päivää. Episoditilanteen muodostuminen Huomattavat päästöt Säätilanne estää ilmansaasteiden laimenemisen ja/tai tuo saasteita kauempaa Suomessa tyypillisesti talvikaudella korkeapaineen vallitessa Yleisin tilanne: voimakas maanpintainversio, stabiili ilmakehä ja heikko tuuli estävät ilman sekoittumisen Myös Itä-Euroopan kulotukset ja Venäjän metsäpalojen aiheuttamat päästöt ovat kulkeutuneet voimakkaina Suomeen keväisin ja kesäisin 33

34 Episodityypit Yleisimpänä: voimakas maanpintainversio, stabiili ilmakehä ja heikko tuuli estävät ilman sekoittumisen esim. tyypilliset katupölyepisodit keväisin Ilmavirtausten mukana tuleva kaukokulkeuma (pienhiukkasten kaukokulkeuma: kun pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on yli 25 µg/m 3 ja pitoisuus nousee samanaikaisesti myös tausta-asemalla) Suomessa havaittuja pienhiukkasten kaukokulkeumaepisodeja Hiukkasepisodit Helmikuu 1998 meriaerosolit Atlantilta Syyskuu 2001 Narvan päästöt Maaliskuu 2002 Itä-Euroopan kulotus Syyskuu 2002 Venäjän metsäpalot Vuosittain Suomen alueella kulkeutuu n. 34

35 episodi - PM10- (75 µg/m3) ja PM2.5-pitoisuudet (54 µg/m3) kohosivat kaikilla YTV:n asemilla. - NOx:t pysyivät alhaisina. µ g/m N O2 PM10 PM / /2-12 Trajektorit pääp ääkaupunkiseudulle Trajektorilaskelmat (IL) osoittivat, että ilmamassat kulkeutuivat Pohjois-Atlantilta, Ranskan, Saksan ja Etelä-Skandinavian yli 35

36 Episodin hiukkasmassaa Hiukkasten koostumus Eivät olleet kiinteitä Korkea hiili karboksyylihappoja, rasvahappoja Mukana Na, Mg, Ca, Cl, S, MSA Johtopäätökset: hiukkaset meriaerosolia, joilla orgaaninen kalvo pinnalla (meren pinnan rasvahappo) kulkeutuneet myös saastuneiden alueiden yli 36

37 Syyskuun hiukkasepisodi v Kaikilla YTV:n mittausasemilla (7kpl) samanaikainen PM 10 nousu ja lasku Alkoi n. klo 14, päättyi n. klo 5 Huippu klo 19, Vallilassa PM 10 : 150 µg/m 3, PM 2.5 havaittiin 40 µg/m 3. Havaittiin koko etelärannikolla (Kotka, Turku) Lisäksi Tallinnassa ja Tukholmassa Kotka, Helsinki, Turku ug/m PM klo Vallila 10 Turku 10 Kotka 10 37

38 Tukholma (vas( vas) ) ja Tallinna (oik( oik) Meteorologinen tilanne Siperian yllä korkeapaineen alue, vahvistui länsiosiltaan sen etelänpuoleinen virtaus kuljetti lämmintä ilmaa Suomeen Keski-Aasiasta, Koillis-Viron ylitse Suomenlahden ylle syntyi yläinversio, jossa sekoituskorkeus oli paikoin n. 100 metriä. Tuulen nopeus n. 10 m/s Hiukkasten päälähteenä todennäköisesti Narvan voimalaitokset (piipunkorkeudet 150, 180 ja 250 m) 38

39 Narvan päästöjen leviäminen Episodin hiukkasmassaa 39

40 Hiukkasten lähteetl Päälähde: Narvan voimalaitokset leviämismallin tulokset kemiallinen vastaavuus, hiukkaskoko Myös muut lähteet vaikuttaneet paikalliset lähteet: esim. liikenne Kundan sementtitehdas Kaukokulkeuma Pohdintaa: vakava laskeuma mahdollinen Sosnovyi Borin ydinvoimalassa tapahtuvan onnettomuuden jälkeen. Maaliskuu 2002 ( ) Korkeat pitoisuudet usealla paikkakunnalla Havaittiin myös ulkomailla PM 10 ja PM 2.5 samanaikaisesti! Huomattavasti pienempiä kokoluokkia! (akkumulaatiomoo di) µg m -3 µg m (J.Niemi) Pääkaupunkiseutu PM10 Kallio PM2,5 Kallio PM10 Luukki Kuopio PM10 Keskusta PM10 Itkonniemi µg m -3 µg m Kotka PM10 Kotkansaari Oulu PM10 Rauhala PM10 Keskusta PM2,5 Keskusta 40

41 Mistä ilmamassat? Lähdealueilla havaintoja voimakkaasta peltojen kulotuksesta 41

42 Hiukkasten kemia paljasti lähteenl Lähes kaikki hiukkaset sisälsivät S, C, O sekä Na, Si, K(!) Kaliumia huomattavan paljon episodin aikana Biomassan poltto: Hiiltä (OC/EC) esim. PAH Kalium myös muut havaitut aineet Osa hiukkasten rikistä suoraan biomassan poltosta, osa ilmakehästä (ilmamassat ylittivät alueita, joilla merkittäviä päästölähteitä) Jotakuinkin vastaava episodi havaittiin myös elokuussa 2002, lähteinä metsäpalot (pienempi K-määrä) Itä-Euroopan metsäpalojen vaikutus Kumpulassa 2006 Kaukokulkeutuneiden pienhiukkasia Kumpulassa (lähde: Vasemmalla näkymä Helsingin Kumpulanmäeltä lounaaseen kello 13, pienhiukkasten tuntipitoisuudet µg/m3 Oikealla klo 12 pienhiukkasten pitoisuus on noin 1-2 µg/m3 42

43 Kaukokulkeumaa Amerikassa Lähde: Kaufman ym Nature

KATUPÖLYN TORJUNTA POHJOISMAISSA KEINOJEN KRIITTINEN ARVIOINTI

KATUPÖLYN TORJUNTA POHJOISMAISSA KEINOJEN KRIITTINEN ARVIOINTI KATUPÖLYN TORJUNTA POHJOISMAISSA KEINOJEN KRIITTINEN ARVIOINTI Kaarle Kupiainen Nordic Envicon Oy / SYKE Ilmansuojelupäivät 2012 1 Esityksen sisältö Taustaa Pölynsidonta Katujen puhdistus Pölyn muodostumisen

Lisätiedot

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista

Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista Parhaita paloja katupölystä tärkeimmät tulokset katupölytutkimuksista HSY tutkimusseminaari 15.12.2014 Sisältö Tausta Katupölyn lähteet kaupunki-ilmassa Katupölyn torjunnan parhaita käytäntöjä Katupölyn

Lisätiedot

Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia

Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia Anu Kousa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) REDUST Action 3 12.3.2014 1 Tavoitteet ja vuoden 2013 laskennat Kustannustehokkuus

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Life after REDUST. REDUST katupölyseminaari 12.3.2014. Kaarle Kupiainen 1

Life after REDUST. REDUST katupölyseminaari 12.3.2014. Kaarle Kupiainen 1 Life after REDUST REDUST katupölyseminaari 12.3.2014 1 REDUST päättyy 2014 lopussa. Hankkeessa on demonstroitu laaja-alaisesti talvikunnossapidon ja pölyntorjunnan sekä liukkaudentorjunnan mahdollisuuksista

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Käytännön toimet ja kokemuksia menestyksekkäästä katupölypitoisuuksien pienentämisestä PK-seudulla

Käytännön toimet ja kokemuksia menestyksekkäästä katupölypitoisuuksien pienentämisestä PK-seudulla Käytännön toimet ja kokemuksia menestyksekkäästä katupölypitoisuuksien pienentämisestä PK-seudulla Jukka-Pekka Männikkö vs. Ympäristötarkastaja, REDUST Projektikoordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Lisätiedot

REDUST- hankkeen ensimmäisen vuoden (2011) tuloksia

REDUST- hankkeen ensimmäisen vuoden (2011) tuloksia REDUST- hankkeen ensimmäisen vuoden (2011) tuloksia Katupölyseminaari 25.1.2012 Kaarle Kupiainen REDUST LIFE09 ENV/FI/000579 Sisällys REDUST hankkeen tavoitteet ja toteutus Mittausmenetelmät Demonstraatiotestit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

Vähemmän katupölyä puhtaampi ilma

Vähemmän katupölyä puhtaampi ilma Vähemmän katupölyä puhtaampi ilma 2 Vähemmän katupölyä 2012 Kuva: Jenni-Justiina Niemi Vähemmän katupölyä 2012 3 HENGITYSILMASSA ON AINA HIUKKASIA Hiukkasia leijailee ilmassa koko ajan. Hiukkasten määrä,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 Ilmanlaatudata & KAPU-data Roosa Ritola 25.1.2012 Katupölyseminaari Helsingin Ympäristökeskus Katupölyn torjunnan strategiat PM 10 Street dust Aikaisemmissa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet

Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet 76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Ilmansuojelun lainsää

Ilmansuojelun lainsää Kurssin runko 1. luento (ti 4.3.) Kurssin esittelyä, ennakkotehtävä 2. luento (to 6.3.) Ilmakehä 3. luento (ti 11.3.) Ilmastonmuutos 4. luento (to 13.3.) Ilmastonmuutos, harjoitustehtävä 5. luento (ti

Lisätiedot

KUOPION KATUPÖLYTILANNE

KUOPION KATUPÖLYTILANNE KUOPION KATUPÖLYTILANNE Kuva: Juha Poutanen/Savon Sanomat Hiukkaspitoisuuksien vertailu Suomen muiden kaupunkien pitoisuustasoihin ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2012 KUOPION KATUPÖLYTILANNE Hiukkaspitoisuuksien

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Pia Anttila Ilmatieteen laitos ISY:n syysseminaari 26.11. 2015 Ilmanlaadun seurannan kehitys 1972 2014 Jatkuvatoimiset 90% kuntien ja teollisuuden ylläpitämiä

Lisätiedot

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa -seminaari 3.12.2015 Kasvillisuuden ja meluesteiden

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia. Hiilitieto ry Dubrovnikissa 18.3.2010 Kivihiili lähellä ja kaukana Martti Hyvönen ympäristöjohtaja martti.hyvonen@helen.fi Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

HIUKKASET JAOTELLAAN USEIN NELJÄÄN KOKOLUOKKAAN:

HIUKKASET JAOTELLAAN USEIN NELJÄÄN KOKOLUOKKAAN: HIUKKASIA ILMASSA HIUKKASIA ILMASSA Hiukkasia leijailee aina ilmassa. Hiukkasten koko, muoto ja koostumus vaihtelevat huomattavasti. Suurin osa hiukkasista on niin pieniä, ettei niitä paljain silmin näe.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen

Helsingin kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen Helsingin kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen Ympäristötarkastaja Jari Viinanen Helsingin kaupungin ympäristökeskus jari.viinanen@hel.fi p. 09-310 31519

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset

Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset Talvirenkaiden turvallisuus ja ympäristövaikutukset Nastarengasteknologian kehitys Nasta- ja kitkarengasosuus on turvallisuusasia Välineneutraalit tavat pölyn vähentämiseen 22.1.2014 Ohjelma 17:30-18:00

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

Merkittävimpiä kaupunki-ilman

Merkittävimpiä kaupunki-ilman Mitä hengitämme? 2 Merkittävimpiä kaupunki-ilman saasteita Suomessa ovat hiukkaset, typen oksidit, rikkidioksidi, hiili monoksidi ja hiilivedyt. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla myös haise vat rikkiyhdisteet

Lisätiedot

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.

EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5. EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten

Lisätiedot

Snowek Oy:n harjalaitteiden päästöjen mittaus Nuuskija-autolla

Snowek Oy:n harjalaitteiden päästöjen mittaus Nuuskija-autolla Snowek Oy:n harjalaitteiden päästöjen mittaus Nuuskija-autolla Liisa Pirjola Aleksi Malinen Oskari Raiskio Metropolia ammattikorkeakoulu Teollinen tuotanto Tulokset 1. Snowek Oy:n ja Dynaset Oy:n yhdessä

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 Maria Myllynen, Päivi Aarnio, Tarja Koskentalo, Marjatta Malkki Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 25 Sisältää katsauksen kevään 26 ilmanlaatuun Mittausaineisto: Jari Bergius, Tero Humaloja, Anssi Julkunen,

Lisätiedot

Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 Ilma on eurooppalaisittain puhdasta Pääkaupunkiseutu on puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Yleisimmin ilmanlaatu on meillä hyvä tai tyydyttävä.

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa 40. Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.2015 Aimo Taipale, VTT Puhdasilmaratkaisut Pienhiukkaset ja niiden aiheuttamat

Lisätiedot

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristökeskus Typpidioksidin raja-arvo ylittyy Helsingissä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 HSY:n hallitus 20.12.2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 LIITE 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 13.5.2013 1 Johdanto Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla melko hyvä, ja Helsinki ympäristökuntineen onkin puhtaimpia metropolialueita

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Mannerheimintien PM 10 -hiukkasten koostumus ja lähteet raja-arvon ylityspäivinä 2008

Mannerheimintien PM 10 -hiukkasten koostumus ja lähteet raja-arvon ylityspäivinä 2008 Mannerheimintien PM 10 -hiukkasten koostumus ja lähteet raja-arvon ylityspäivinä 2008 Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2009:9 / Katu- ja puisto-osasto Julkaisija Helsingin kaupungin rakennusvirasto,

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso TALVEN VAIKEUSASTE SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA LUMEN AURAUS Kokonaislumimäärä 128 cm Lumisadepäiviä 44 kpl

Lisätiedot

ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2008 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014

Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Loukkola Kati LOHJAN YMPÄRISTÖ- RAKENNUSLAUTAKUNTA, JULKAISU 1/15 Ilmanlaatu Lohjalla vuonna 2014 Loukkola Kati Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta ISSN 2342-2343 (painettu)

Lisätiedot

KATUPÖLYN TUTKIMUSPROJEKTI KATUPÖLYN MUODOSTUMINEN JA KOOSTUMUS KOEOLOSUHTEISSA

KATUPÖLYN TUTKIMUSPROJEKTI KATUPÖLYN MUODOSTUMINEN JA KOOSTUMUS KOEOLOSUHTEISSA M2Y0025 KATUPÖLYN TUTKIMUSPROJEKTI KATUPÖLYN MUODOSTUMINEN JA KOOSTUMUS KOEOLOSUHTEISSA Heikki Tervahattu ja Kaarle Kupiainen Nordic Envicon Oy Mika Räisänen Helsingin yliopisto, Geologian laitos 163 MOBILE2-vuosiraportti

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien

Lisätiedot

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.11.2013 THL 1 Pitkäaikaisen kaupunki-ilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) altistumisen aiheuttamat terveyshaitat asiantuntija-arvioinneissa

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Altistumisen arviointi diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Oulun yliopisto i Prosessi ja ympäristötekniikan osasto Kati Oravisjärvi Altistuminen Maailmassa arvioidaan olevan jopa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika

Lisätiedot

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005

HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN PITOISUUSMITTAUKSET RIIHIMÄEN HÄMEENKADULLA MAALIS-TOUKOKUUSSA 2005 VÄLIRAPORTTI Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 7.9.2005

Lisätiedot

Silja Laine. Katupölyn mallintamisen mahdollisuudet

Silja Laine. Katupölyn mallintamisen mahdollisuudet Silja Laine Katupölyn mallintamisen mahdollisuudet Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Rakennustekniikka Opinnäytetyö 30.8.2011 Alkulause Tämä työ tehtiin Ramboll Finland Oy:n Liikenne-yksikölle.

Lisätiedot

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva terveysriski tietoa kaavoituksen tueksi Virpi Kollanus, THL HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 17.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva

Lisätiedot

REDUST. Parhaat talvikunnossapidon käytännöt hengitettävän katupölyn vähentämiseen

REDUST. Parhaat talvikunnossapidon käytännöt hengitettävän katupölyn vähentämiseen REDUST Parhaat talvikunnossapidon käytännöt hengitettävän katupölyn vähentämiseen 1 REDUST: Parhaat talvikunnossapidon käytännöt hengitettävän katupölyn vähentämiseen Tämä raportti pohjautuu REDUST (EU

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

Talvirenkaiden pölypäästöt ja eri katupölylähteiden osuudet kadunvarrella kerätyissä hiukkasnäytteissä

Talvirenkaiden pölypäästöt ja eri katupölylähteiden osuudet kadunvarrella kerätyissä hiukkasnäytteissä Talvirenkaiden pölypäästöt ja eri katupölylähteiden osuudet kadunvarrella kerätyissä hiukkasnäytteissä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 212 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012

Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 212 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun

Lisätiedot

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 Petri Saari 1 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? ESITYKSEN SISÄLTÖ Suomalainen Proventia Emission Control Miksi? Miten? Mihin? Rekisteriotemerkinnät

Lisätiedot

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS Kuva: Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 211 RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä

Sisältö. -2- Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Sisältö Johdanto...3 Päästöt...4 Ilman laadun ohje- ja raja-arvot...6 Ilmanlaatuindeksi...7 Ilman laatu...9 Bioindikaattorit...11 Ilman epäpuhtaudet ja ihmisten terveys...12 Ilman epäpuhtaudet ja luonto...13

Lisätiedot

Raportteja 54 2013. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2012

Raportteja 54 2013. Ilmanlaatu Uudellamaalla 2012 Raportteja 54 213 Ilmanlaatu Uudellamaalla 212 LIisa Matilainen Päivi Aarnio Kati Loukkola Ilmanlaatu Uudellamaalla 212 Liisa Matilainen Päivi Aarnio Kati Loukkola Raportteja 54 213 Ilmanlaatu Uudellamaalla

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

NASTA-tutkimusohjelma

NASTA-tutkimusohjelma NASTA-tutkimusohjelma Tavoitteena kokonaisnäkemys talvirenkaiden käytön muutoksien vaikutuksista Helsingissä Katupölyseminaari 25.1.2012 Johtoryhmän pj. Pekka Isoniemi HKR HKR HSY HSY LiVi LiVi LVM STM

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:12. Tutkimuksia katupölyn koostumuksesta ja lähteistä

Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:12. Tutkimuksia katupölyn koostumuksesta ja lähteistä Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:12 Tutkimuksia katupölyn koostumuksesta ja lähteistä Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:12 Heikki Tervahattu, Kaarle Kupiainen, Mika Räisänen TUTKIMUKSIA KATUPÖLYN

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Risto Hillamo, Minna Aurela, Anna Frey, Karri Saarnio In co-operation with: Sisältö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energia YVA-hanke Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Arviointiohjelman sisältö: Hankkeen tausta ja perustelut Hankkeen kuvaus: vaihtoehdot,

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot