Jätevesilietteen aumakompostoinnin kehittäminen ilmaan purkautuvien hajukaasujen vähentämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätevesilietteen aumakompostoinnin kehittäminen ilmaan purkautuvien hajukaasujen vähentämiseksi"

Transkriptio

1 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Jätevesilietteen aumakompostoinnin kehittäminen ilmaan purkautuvien hajukaasujen vähentämiseksi Oulussa Tekijä: Karoliina Niskala Työn valvoja: Jarmo Sallanko Lab. ins., dosentti Työn ohjaaja: Esko Lakso Emer. prof.

2 OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Osasto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Tekijä Niskala (o.s. Honkamaa), Anne Karoliina Tiivistelmä opinnäytetyöstä Laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Työn valvoja Sallanko, J., Lab. ins., dosentti Työn nimi Jätevesilietteen aumakompostoinnin kehittäminen ilmaan purkautuvien hajukaasujen vähentämiseksi Oppiaine Työn laji Aika Sivumäärä Vesi- ja geoympäristötekniikka Tiivistelmä Diplomityö Marraskuu s., 4 liitettä Aumakompostointia käytetään jätevesilietteen hygienisoinnissa ja tuotteistamisessa merkittävässä osassa pieniä ja keskisuuria jätevedenpuhdistamoja. Aumakompostoinnin on kuitenkin katsottu osittain olevan epäsopiva lietteen käsittelymenetelmä sen satunnaisten hajuhaittojen vuoksi. Aumakompostoinnin ongelmana ovat etenkin käännön aikana ja sen jälkeen tapahtuvat hajukaasujen purkautumiset. Tässä työssä pyrittiin kehittämään aumakompostointia siten, että siitä ei minään vuodenaikana aiheudu hajuhaittoja ympäristölle. Tavoitteena oli tarkentaa turpeen merkitystä hajukaasujen syntymisen ehkäisyssä ja jo muodostuneiden hajukaasujen neutraloinnissa ja sitomisessa. Turpeen merkitystä hajukaasujen synnyn ehkäisyssä tutkittiin nostamalla kuivatusvaiheeseen lisättävän turpeen määrää. Jo muodostuneiden hajukaasujen neutralointia ja sitoutumista turpeella tutkittiin peittämällä auma 20 cm turvekerroksella. Työssä varmistettiin myös kaasumittauksien luotettavuutta ja selvitettiin kevään ensimmäisten kääntöjen hajukaasupäästöjä. Myös vain kerran vuodessa käännettävien aumojen hajukaasupäästöjä tutkittiin. Mittaukset tehtiin Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:n kompostialueella, Vasikkasuon kompostialueella ja Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n kompostialueella. Vasikkasuolla ja Lakeudella mittauksia tehtiin viikon ajan keväällä ja kahden viikon ajan kesällä heinä-elokuussa. Siikalatvan Keskuspuhdistamon kompostialueella tehtiin mittauksia viikon ajan elokuussa. Aumoista vapautuvia hajukaasuja kuten ammoniakkia ja rikkivetyä mitattiin GasBadge Pro- ja Dräger -mittareilla. Ammoniakkia mitattiin myös kuplittamalla se heikkoon rikkihappoon ja mittaamalla se siitä ioniselektiivisellä anturilla. VOC -yhdisteisiin kuuluvia hajukaasuja mitattiin kaasukromatografia-massaspektrometrisesti. Kevään ensimmäisissä käännöissä ei tule hajukaasupäästöjä, jos aumat ovat vielä kylmiä. 20 cm turvepeiton todettiin olevan hyvä ammoniakin ja rikkivedyn vapautumisen vähentäjä. Ammoniakki pidättyi turvepeittoon 65 %:sti ja rikkivety lähes 100 %:sti. Kuivatusvaiheeseen lisätyn turpeen merkitystä oli vaikea arvioida, koska tutkituissa aumoissa oli tukiaineena tavanomaisuudesta poiketen hevostallin kuiviketta, joka ei sovellu tukiaineeksi. VOC -yhdisteiden osalta voitiin kuitenkin todeta, että kuivatusvaiheeseen lisätyn turpeen määrän nosto vähensi pelkistyneiden rikkiyhdisteiden määrää. Kemicond -käsittelyn todettiin vaikuttavan ammoniakin ja rikkivedyn muodostumiseen niitä alentavasti. Toisaalta Kemicond -käsitellyn lietteen aumoista löytyi runsaasti karboksyylihappoja, joita ei löydetty tavanomaisesta lietteestä tehdyistä aumoista. Kerran vuodessa käännettävien aumojen hajukaasujen päästömäärän todettiin olevan pieni. Menetelmä ei kuitenkaan sovellu useimmille kompostialueille sen vaatiman suuren tilantarpeen vuoksi. Turpeen todettiin olevan yksi toimiva tapa jätevesilietteen aumakompostoinnin hajukaasujen synnyn ehkäisemisessä ja jo muodostuneiden hajukaasujen neutraloimisessa ja sitomisessa. Säilytyspaikka Oulun yliopisto, Tiedekirjasto Tellus Muita tietoja

3 UNIVERSITY OF OULU Faculty of technology Department Department of Process and Environmental Engineering Author Niskala (born Honkamaa), Anne Karoliina Abstract of thesis Laboratory Water Resources and Environmental Engineering Laboratory Supervisor Sallanko, J., Laboratory engineer, Docent Name of the thesis The development of sewage sludge windrow composting in order to reduce the discharge of smelly gases Subject Level of studies Date Number of pages Water and Geoenvironmental Engineering Master Thesis November p., 4 appendixes Abstract Windrow composting is used for sewage sludge to make it hygienic and a product in a major part of small and medium-sized wastewater treatment plants. However, windrow composting has been found to be partly inappropriate way of treating sewage sludge because of its occasional odors. The problem in composting is especially the odors that discharge during and after the turn of the windrow. The aim of this study was to develop windrow composting so that it does not cause any odor problems to the environment in any time of the year. The aim was to clarify the importance of peat in preventing the emergence of smelly gases and in the neutralization and absorption of malodorous gases. The importance of peat in preventing the emergence of smelly gases was examined by raising the amount of peat added to the drying step and the neutralization and absorption of already formed smelly gases was studied by covering windrow with 20 cm peat layer. In this work also the reliability of gas measurements and the smelly gas emissions of the windrows that have been turned the first time after summer were studied. Also, the smelly gas emissions of windrows that are turned only once a year were studied. Measurements were made at the composting area of Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, Vasikkasuo and Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy. In Vasikkasuo and Lakeus the measurements were made for a one week in spring and for two weeks in summer in July and August. In the compost area of Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy the measurements were made for one week in August. The odorous gases such as ammonia and hydrogen sulfide were measured with GasBadge Pro and Dräger-measuring instruments. Ammonia was also measured by bubbling it into a weak sulfuric acid and measuring the amount of ammonia with the ion selective sensor. Smelly gases that belong to VOC compounds were measured by chromatography-mass spectrometry. In spring, in the first turns of windrows there isn t smelly gas emissions, if windrows are still cold. 20 cm thick peat coverage was found to be a good way of reducing ammonia and hydrogen sulfide discharge to the air. Ammonia adsorbed to the peat coverage by 65 % and hydrogen sulfide by almost 100 %. The significance of peat added to the drying phase was difficult to assess because the support material in the windrows were different than normally. From the VOC compounds it could be said that the peat added to the drying phase reduced the amount of reduced sulfur compounds. Kemicond treatment was found to affect to the formation of ammonia and hydrogen sulfide by reducing it. On the other hand in the windrows made from Kemicond treated sludge were found plenty of carboxylic acids, which were not found in the windrows made of conventional sludge. Once a year turned windrows smelly gas emission levels were found to be low. However, the method is not suitable for most compost areas, because it requires lot of area. Peat was found to be one viable way in preventing the formation of smelly gases and in neutralization and absorption of malodorous gases in windrow composting. Library location University of Oulu, Science and Technology Library Tellus Additional information

4 ALKUSANAT Tämä työ on tehty Oulun yliopiston Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratoriossa. Hankkeen rahoittajina toimivat Vesi- ja Viemärilaitos Yhdistys (VVY), Viherrengas Järvenpää Oy (VRJ), Kemira Oyj, Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy, Vesikolmio Oy, Pohjois- Suomen Vesivaliokunta ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Kiitos teille, rahoituksenne avulla tämä työ oli mahdollista toteuttaa. Suuri kiitos kuuluu myös Viherrengas Järvenpää Oy:n Antti Runtille. Autoit minua paljon koejärjestelyjen tekemisessä mm. tekemällä käännöt sovittuna aikana. Diplomityönohjaajani Esko Lakso ansaitsee suuret kiitokset ohjaamisesta minua oikeaan suuntaan mittausten teossa ja neuvoista kirjoittaessani työtä. Kiitos työhön liittyvien raha-asioiden järjestelystä ja ohjauksesta kuuluu Jarmo Sallangolle. Kiitokset myös Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistamonhoitaja Juha Kärenlammelle mittauksien tekemisestä ja niissä auttamisesta. Kiitän suuresti Anne-Mari Alaperää, jonka kanssa jätevesilietteessä tarpominenkin voi olla hauskaa ja, joka auttoi minua mittausten tekemisessä! Opintojeni aikaisesta henkisestä hyvinvoinnistani ovat pitäneet huolta ystäväni, joiden kanssa on ollut ilo viettää vapaa-aikaa mm. kyykkäkentällä, ja tulihan sitä aina välissä opiskeltuakin! Lopuksi kiitos rakkaalle aviomiehelleni tukemisesta ja rakastamisesta. Oulussa Karoliina Niskala

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 1 JOHDANTO KOMPOSTOINTI Kompostoinnin prosessivaiheet Kompostoinnin mikrobit Toimivan aumakompostin olosuhteet Tukiaine ja happipitoisuus Hiili/typpi -suhde Lämpötila ja ph Kosteus Aumakompostoinnin hajukaasujen hallinta Auman kääntäminen Turve aumakompostoinnin hajukaasujen vähentäjänä Kompostoinnin hygieenisyysvaatimukset AUMAKOMPOSTOINNIN HAJUKAASUJEN SYNTY JA VAPAUTUMINEN AUMASTA Typpiyhdisteet Typen kierto NH 3 :n ja NH 4 + :n -suhde NH 3 :n vapautuminen aumasta Amiinit Rikkiyhdisteet Rikin kierto ja H 2 S Muut TRS -yhdisteet VOC -yhdisteet AIKAISEMPIEN HAJUKAASUTUTKIMUSTEN TULOKSET Auman sisäisten hajukaasupitoisuuksien mittaus Lakeuden Keskuspuhdistamon kompostialueella tehdyt olfaktometriset määritykset Taskilan kompostialueen hajumittaukset Olfaktometriset määritykset... 31

6 4.3.2 Kaasukromatografia-massaspektrometriset määritykset Lakeuden Keskuspuhdistamolla ja Vasikkasuon kompostialueella vuonna 2009 tehdyt mittaukset Alueilla suoritettavat tarkkailumittaukset Lakeuden Keskuspuhdistamon kompostialue Vasikkasuon kompostialue MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET Yleisesti käytössä olevat hajukaasujen mittausmenetelmät Olfaktometri Dräger-Tubes ilmaisin- ja diffuusioputket Kaasukromatografia FTIR -infrapunaspektroskopia Tässä tutkimuksessa käytetyt mittausmenetelmät ja -laitteet Kaasunkeräyslieriö Kaasujen mittaus Kaasukromatografia-massaspektrometria Auman lämpötilan mittaus Kuiva-ainepitoisuuden ja ph:n mittaus Kaasun virtausnopeuden mittaus Säätiedot MITTAUSKOHTEET JA TEHDYT MITTAUKSET Vasikkasuon kompostialue Kevään mittaukset Heinä-elokuun mittaukset Lakeuden Keskuspuhdistamon kompostialue Kevään mittaukset Heinä-elokuun mittaukset Siikalatvan Keskuspuhdistamon kompostialue Aumakompostoinnin nykyiset työohjeet MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Säätiedot Vasikkasuon kompostialue Kevään mittaukset Heinä-elokuun mittaukset Lakeuden Keskuspuhdistamon kompostialue... 75

7 7.3.1 Kevään mittaukset Heinä-elokuun mittaukset Siikalatvan Keskuspuhdistamon kompostialue Aumakompostoinnin CH 4 -päästöt HAJUKYNNYS JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUKSET KOMPOSTIKÄYTÄNNÖIKSI YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Esimerkkitaulukot Vasikkasuon ja Lakeuden Keskuspuhdistamon kompostialueiden mittaustuloksista kesältä 2009 Liite 2. Mittaustulokset Vasikkasuon kompostialueelta Liite 3. Mittaustulokset Lakeuden keskuspuhdistamon kompostialueelta Liite 4. Mittaustulokset Lakeuden keskuspuhdistamon kompostialueelta aumoista 2b ja 5 ajalta ja

8 SYMBOLILUETTELO CH 4 CH 4 S C 2 H 6 S C 2 H 6 S 2 C/N -suhde DMDS DMS H 2 S H 2 SO 4 HTP 8 HY/m 3 ka LEL m a m b m c MeSH NaOH NH 3 NH 4 + N 2 O NO - NO 2 - NO 3 OCL ppm TRS VOC Metaani Metyylimerkaptaani Dimetyylisulfidi Dimetyylidisulfidi Hiili/typpi -suhde Dimetyylidisulfidi Dimetyylisulfidi Rikkivety Rikkihappo Työhygieeninen pitoisuuden raja-arvo 8 tunnin oleskelulle Hajupitoisuuden yksikkö olfaktometrilla mitattuna Näytteen kuiva-aine prosentteina [%] alkuperäisestä näytteestä Lower Explosive Limit; alempi räjähdysraja Mitta-astian paino Näytteen ja mitta-astian yhteispaino Kuivan näytteen ja mitta-astian yhteispaino Metyylimerkaptaani Natriumhydroksidi Ammoniakki Ammonium-ioni Dityppioksidi Typpimonoksidi Nitriitti Nitraatti Odor Contribution Level Parts Per Million; miljoonasosa Total Reduced Sulphur; pelkistyneet rikkiyhdisteet Volatile Organic Compounds; haihtuvat orgaaniset yhdisteet

9 9 1 JOHDANTO Aumakompostointia käytetään jätevesilietteen hygienisoinnissa ja tuotteistamisessa merkittävässä osassa pieniä ja keskisuuria jätevedenpuhdistamoja. Kun asutusta on lähellä ja kompostoitava lietemäärä on suuri, saattavat ongelmana olla ajoittaiset kompostikaasujen aiheuttamat hajuhaitat lähiseudun asutukselle. Tästä syystä aumakompostointi on katsottu osittain sopimattomaksi lietteen käsittelymenetelmäksi joissain paikoissa. Ennen hajuja on siedetty paremmin, mutta nykyään niitä on alettu pitää sietämättömänä haittana ihmisille samaan tapaan kuin melua tai ilmansaasteita. Aumakompostoinnin ongelmana ovat etenkin käännön aikana ja sen jälkeen tapahtuvat hajukaasujen purkautumiset. Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy:lle ja Viherrengas Järvenpää Oy:lle on tullut joitain valituksia lähialueen asukkailta ainoastaan kääntöjen aikaan. Käännön aikaisia hajuhaittoja pyritään vähentämään tekemällä käännöt silloin, kun tuuli on lähiasutuksesta poispäin. Tässä työssä pyritään kehittämään aumakompostointia siten, että siitä ei aiheudu ympäristölle hajuhaittoja minään vuodenaikana ja tarkennetaan siten kompostointiohjeita. Tavoitteena on myös täsmentää turpeen merkitystä hajukaasujen syntymisen ehkäisyssä ja jo muodostuneiden hajukaasujen sitomisessa ja neutraloimisessa. Turpeen merkitystä hajukaasujen synnyn ehkäisemisessä tutkitaan nostamalla kuivatusvaiheessa lietteeseen lisätyn turpeen määrää. Turpeen merkitystä hajukaasujen sitomisessa tutkitaan peittämällä auma turpeella. Lisäksi tässä työssä varmistetaan kaasumittauksien luotettavuutta ja selvitetään talvella tehtyjen kompostiaumojen mahdollisia hajuhaittoja, kun aumoja aletaan kääntää keväällä. Tutkimuksen kohteena ovat myös kerran vuodessa käännettävän auman hajukaasupäästöt. Aumasta vapautuvia hajukaasuja kuten ammoniakkia ja rikkivetyä mitataan kannettavilla kaasumittareilla. Aumoista mitataan ammoniakkia myös kuplittamalla se heikkoon rikkihappoon ja mittaamalla ammoniakki liuoksesta ioniselektiivisesti. Aumassa muodostuvia ja sieltä vapautuvia VOC -yhdisteitä tutkitaan kaasukromatografia-massaspektrometrialla.

10 2 KOMPOSTOINTI 10 Kompostoituminen määritellään biologiseksi prosessiksi, jossa mikrobiyhteisö hajottaa orgaanista ainesta kosteissa, aerobisissa ja riittävän lämpöeristetyissä olosuhteissa. Tässä prosessissa heterogeeninen orgaaninen materiaali muuttuu homogeeniseksi ja lopputuotteena syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä, stabiilia humusta, epäorgaanisia suoloja ja lämpöä. (Paatero ym. 1984, 21; Kirjavainen 2006, 92) Lämmön tuotto nopeuttaa kemiallisia ja biologisia reaktioita massassa ja siten orgaanisen aineksen hajoaminen kompostissa on nopeampaa kuin Suomen luonnonoloissa tapahtuva hidas maatuminen (Suomalainen 2007, 69). Kompostoituminen perustuu kompostoitavan materiaalin sisältämiin ja luonnosta siirtyviin mikrobikantoihin, joista muodostuu kompostoitavalle materiaalille ja kompostointiolosuhteisiin parhaiten sopiva eliöyhteisö (Paatero ym. 1984, 21). Kompostoitaessa jätteen biologinen stabiilisuus ja hygieenisyys paranee, joten kompostoituminen on myös yksi jätevesilietteen stabilointimenetelmä (Lilja & Tahvanainen 1985, 4). Kompostointi voidaan tehdä joko jatkuvatoimisena tai panosprosessina. Jatkuvatoimisessa prosessissa olosuhteet pyritään pitämään steady-state tilassa, jolloin myös eliöyhteisö on muuttumaton. Tämän diplomityön kannalta kiinnostavampi kompostointimuoto on panosprosessi, joka suoritetaan yleensä aumakompostointina. Aumakompostoinnissa olosuhteet muuttuvat koko ajan, koska mikro-organismit hajottavat substraattimateriaalia. Esimerkiksi aumakompostin ravitsemuksellinen tilanne muuttuu koko ajan, kun helpoiten hajotettavissa olevat ravinteet käytetään ensin. Tämä on nähtävissä lämpötilan, ph:n ja materiaalin ulkonäön muutoksina. (Paatero ym. 1984, 22) Aumakompostointi on yleisesti käytössä kompostoitaessa jätevesilietettä. Aumat ovat muodoltaan pyöristettyjä kartioita, jotka jatkuvat harjumaisina pituussuunnassaan jopa satoja metrejä. Auman korkeus riippuu työkoneistosta sekä kompostoitavan materiaalin raekoosta, kosteuspitoisuudesta ja tilavuuspainosta, jotka ylläpitävät aerobisia olosuhteita. Täten auman korkeus on tavallisesti 1,5-3,0 m ja leveys 3-7 m. (Paatero ym. 1984, 84)

11 2.1 Kompostoinnin prosessivaiheet 11 Kompostointi voidaan jakaa neljään eri prosessivaiheeseen, jotka voidaan havaita kompostin lämpötilasta. Ensimmäinen vaihe on lämpenemis- eli mesofiilivaihe (lämpötila C), jossa mikrobikannat alkavat kasvaa ja hajottaa helposti käytettävissä olevaa hiilipitoista ainesta. Hajotuksen yhteydessä muodostuu lämpöenergiaa ja auman lämpötila nousee. Hajotuksen seurauksena syntyy myös pienimolekyylisiä happoja, minkä johdosta auman ph laskee hieman, mutta alkaa nopeasti nousta kuuma- eli termofiilivaiheessa happoja aineenvaihdunnassaan hyödyntävien mikrobien lisääntyessä sekä proteiinien hajotessa (kuva 1). (Albers ym. 2003, 12; Kirjavainen 2006, 99; Runtti 2008, 16) ph happoja hyödyntävät mikrobit lisääntyvät + proteiinien hajoaminen NH 3 Nitrifikaatio NH 4 + NO 3 - kypsän kompostin ph yleensä ph 7 - ph muodostuu happoja ph laskee Kuva 1. ph:n muutokset kompostoinnin aikana (Albers ym. 2003, 13, muokattu). Kuuma- eli termofiilivaiheessa kompostin valtaavat termofiilisissä oloissa (lämpötila yli +40 C) viihtyvät bakteerit ja sädesienet. Tämän vaiheen aikana hajotustoiminta on vilkkaimmillaan ja typpiyhdisteet hajoavat ammoniumtypeksi (NH + 4 ), joka sitoutuu kasvavaan biomassaan. Ammoniumtypen vuoksi ph nousee nopeasti (Runtti 2008, 16), jolloin NH 3 - NH + 4 -tasapaino siirtyy ammoniakin puolelle ja sitä vapautuu ilmaan (Richard 1996a). Tällöin hapen käyttö on voimakasta ja haihtuvien aineiden väheneminen suurta, joten hajuhaittoja voi ilmetä senkin vuoksi (Kirjavainen 2006, 99). Kuumavaihe loppuu kompostin lämpötilan saavuttaessa +70 C tai ravinnon loppuessa. Tällöin mikrobit alkavat kuolla ja lämmöntuotanto lakkaa. Komposti alkaa jäähtyä, jolloin uusien mesofiilisten mikrobien toiminta vilkastuu ja lämpötila kohoaa jälleen hieman. Kompostin lämpötila laskee kuitenkin edelleen, kun helposti hajoavat yhdisteet

12 12 on kulutettu loppuun ja mikrobikannalle ei riitä ravintoa. Tässä jäähtymis- eli stabiloitumisvaiheessa on jäljellä edellisten vaiheiden bakteerimassaa ja vaikeasti hajoavaa hiilipitoista kuituainetta kuten selluloosaa ja hemiselluloosaa. (Kirjavainen 2006, 99; Runtti 2008, 16) Rintalan ym. (2005) mukaan viimeisessä eli jälkikypsymisvaiheessa kompostin lämpötila on laskenut lähelle ympäristön lämpötilaa. Tällöin alkaa syntyä humusta ja kompostista muodostuu tasalaatuista ja hyvää maanparannusainetta, jonka biologinen aktiivisuus on alhainen ja se ei sisällä kasveille haitallisia aineita. Kypsymisvaihe kestää useita kuukausia ja humuksen muodostuminen jatkuu pitkään vielä kompostin maahan levittämisen jälkeenkin. (ks. Runtti 2008, 17) Kuvassa 2 on esitetty yllä kuvatut vaiheet ja niihin liittyvät tärkeimmät ilmiöt. Mesofiilivaihe kestää muutamia päiviä, termofiilivaihe muutamista päivistä useisiin kuukausiin ja stabiloitumisvaihe useita kuukausia (Trautmann & Olynciw 1996). lämpötila CO 2 NH 3 TERMOFIILIVAIHE kuituaineiden, selluloosan ja hemiselluloosan hajoaminen O 2 - proteiinien hajoaminen - vapautuu ammoniakkia - ph nousee fytotoksiset yhdisteet häviävät STABILOITUMINEN humus ligniini MESOFIILIVAIHE - helposti hajoava orgaaninen aines hajoaa - muodostuu happoja, ph laskee - fytotoksisia yhdisteitä muodostuu jälkikypsymisvaihe aika Kuva 2. Kompostointiprosessin eri vaiheet (Itävaara ym. 2006, 7, muokattu). Vaikka kompostoinnissa on selvät prosessivaiheet, eivät ne etene suoraviivaisesti aumakompostoinnissa auman muodosta johtuen. Auman ulkopinnoilla olevat materiaalit eivät kompostoidu samaa tahtia kuin sisällä olevat, koska ne eivät ole riittävän lämpimiä. Tästä johtuen materiaalien sekoittuessa käännössä esimerkiksi

13 kuumavaihe voi alkaa uudestaan. Tämä selittää sen, miksi hajupäästöjä tulee monen eri käännön jälkeen Kompostoinnin mikrobit Kompostoinnin mikrobit ovat kompostoinnin toiminnalle tärkeitä, koska ne huolehtivat hajotustoiminnasta. Erilaisten mikro-organismien eliöyhteisöt vallitsevat kompostoinnin eri prosessivaiheissa ja vaihtelevat pääasiassa lämpötilan ja ravinteiden saatavuuden mukaan. Lämpötilan sietokyvyn mukaan mikrobit voidaan lajitella psykrofiilisiin, mesofiilisiin ja termofiilisiin mikrobeihin. Psykrofiileille sopiva lämpötila on alle 20 C, mesofiileille C ja termofiileille yli 40 C. Kompostin tärkeimpiä hajottajia ovat meso- ja termofiiliset bakteerit, aktinomykeetit eli sädesienet ja sienet. (Trautmann & Olynciw 1996; Hänninen ym. 1992, 9) Ensimmäisenä kompostissa toimivat mesofiiliset mikrobit, jotka hajottavat liukoiset, helposti hajoavat komponentit nopeasti. Tämän prosessin aikana lämpötila nousee ja termofiiliset mikrobit valtaavat kompostin. Termofiilivaiheessa korkea lämpötila kiihdyttää proteiinien, rasvojen ja monimutkaisten hiilihydraattien kuten selluloosan ja hemiselluloosan hajoamista. (Trautmann & Olynciw 1996) Seuraavissa kappaleissa on kerrottu kompostissa esiintyvistä mikrobeista lajeittain. Bakteerit Bakteerit esiintyvät kaikissa kompostoinnin lämpötilavaiheissa. Ne ovatkin merkittävimpiä biomassan hajottajia ja lämmön muodostajia. Kompostin mikrobeista % on bakteereja. Bakteerit ovat kompostin mikrobeista ravinnollisesti monimuotoisin ryhmä ja sen vuoksi ne pystyvät hajottamaan monipuolisesti orgaanista materiaalia. (Trautmann & Olynciw 1996) Aktinomykeetit eli sädesienet Aktinomykeetit muistuttavat sieniä, mutta ovat todellisuudessa lankamaisia bakteereja. Ne toimivat kompostin loppuvaiheessa ja käyttävät ravintonaan monimutkaisia yhdisteitä kuten selluloosaa ja ligniiniä. Niiden entsyymit mahdollistavat lujien aineiden kuten puisten varsien ja puun kuoren kemiallisen hajotuksen. Aktinomykeetit saavat aikaan kompostin multamaisen hajun ja ne muodostavat kompostin pinnalle pitkiä,

14 14 rihmamaisia, haarautuvia lankoja, jotka näyttävät harmailta hämähäkinverkoilta. Aktinomykeettejä voidaan havaita kompostin ulkokerroksessa noin cm pinnasta alaspäin. (Trautmann & Olynciw 1996; Hänninen ym. 1992, 10) Sienet Sieniin kuuluvat homeet ja hiivat ja ne ovat vastuussa monimutkaisten kasvipolymeerien hajotuksesta. Näiden monimutkaisten kasvipolymeerien hajotus on tärkeää, koska siten bakteerit voivat jatkaa hajotusprosessia helposti hajotettavan selluloosan loputtua. Ne pystyvät myös hajottamaan orgaanisia jäännöksiä, jotka ovat bakteereiden hajotettavaksi liian kuivia, happamia tai vähätyppisiä. (Trautmann & Olynciw 1996) Sienet ilmestyvät kompostiin samoihin aikoihin kuin aktinomykeetit ja ne elävät myös noin cm:n ulkokerroksessa. Golueken (1991) mukaan sienet ja aktinomykeetit elävät kompostissa toisiinsa nähden sekaisin ja käyttävät ravinnokseen samoja aineita. Tämän vuoksi niiden tehokkuutta kompostissa on vaikea vertailla. (ks. Hänninen ym. 1992, 10) Alkueläimet ja rataseläimet Alkueläimet ovat mikroskooppisen pieniä yksisoluisia eläimiä, jotka elävät kompostin vesipisaroissa. Niiden rooli kompostin hajotustoiminnassa on pieni. Ne hankkivat ruokaa samalla tavalla kuin bakteerit, mutta toimivat myös sekundaarikuluttajina käyttämällä ravinnokseen myös bakteereita ja sieniä. Rataseläimet ovat alkueläinten kaltaisia monisoluisia organismeja, jotka myös käyttävät ravinnokseen orgaanista materiaalia ja bakteereja sekä sieniä. (Trautmann & Olynciw 1996) 2.3 Toimivan aumakompostin olosuhteet Tukiaine ja happipitoisuus Riittävän korkea happipitoisuus on tärkeää aumakompostoinnissa, koska kompostissa olevat mikrobit tarvitsevat happea orgaanisten aineiden hapettamiseen. Jos kompostiaumasta loppuu happi, muuttuu aerobinen toiminta anaerobiseksi, jolloin kompostin tehokkuus laskee ja syntyy hajukaasuja. Kompostin ilmatilasta hapen osuuden tulisi olla

15 vähintään 12 % ja se varmistetaan hyvälaatuisella tukiaineella ja aumojen kääntelyllä. (Runtti 2008, 20) 15 Aumakompostissa tapahtuu luonnollista ilmanvaihtoa kuvan 3 mukaisesti. Pohjalle jää kuitenkin useasti anaerobinen kerros, johon ilmastus ei ulotu johtuen auman tiivistymisestä. Aumojen havaitaan usein höyryävän kylmän sään aikana auman laelta. Aumasta vapautuva höyry on pääosin vettä, mutta sen mukana poistuu myös mm. ammoniakkia ja rikkivetyä. Höyryäminen johtuu siitä, että auman sisällä lämmennyt kaasu kevyempänä pyrkii nousemaan aumassa ylöspäin. Tällöin aumassa syntyy veto ylöspäin virtaavan kaasun korvautuessa auman alaosassa ulkoilmalla. (Paatero ym. 1984, 86) Kuva 3. Kompostiauman luonnollisen ilmastuksen periaate. Aumakomposteissa on pohjalla usein anaerobinen kerros, johon luonnollinen ilmastus ei ulotu. (Paatero ym. 1984, 86) Aumakompostin luonnolliseen ilmanvaihtoon taas vaikuttaa käytetty tukiaine ja sen tehokkuus huokoisuuden ylläpitäjänä. Jätevesiliete ei pysty myöskään kompostoitumaan, jos siinä ei ole tarpeeksi vapaata ilmatilaa, jossa kaasunvaihto tapahtuu. (Paatero ym. 1984, 136) Materiaalissa täytyy olla tarpeeksi ilman kanssa kosketuksissa olevaa pintaa, jotta orgaanisen aineen hajotukseen tarvittava happi ja hajoamistuotteena syntyvä hiilidioksidi voivat vaihtua kompostoitavan materiaalin ja sitä ympäröivän ilman välillä. Kaasujen vaihtuminen vapaan ilmatilan ja kompostipartikkelin välillä tapahtuu diffuusion avulla. (Paatero ym. 1984, 30) Tukiaine toimii ilmavana kantaja-aineena ja estää kompostin kasaan painumisen. Tukiaineen tulee olla jäykkää ja sitä on oltava seoksessa niin paljon, että tukiaine-

16 16 partikkelit koskettavat toisiaan ja muodostavat näin ilmavan ja kokoonpainumattoman kolmiulotteisen tukirakenteen. Lisäksi tukiaineen on hyvä pystyä imemään vettä lietteestä. (Paatero ym. 1984, 136) Yleisimmin käytetty tukiaine on puunkuori ja hake. Puun hake on hyvä tukiaine jäykän rakenteensa ja kosteuden imemiskyvyn vuoksi. Myös puunkuori imee kosteutta ja on jäykkää, mutta se painuu kasaan haketta helpommin ja sitä täytyy käyttää enemmän kuin haketta. (Runtti 2008, 21) Hiili/typpi -suhde Kompostin toiminnan kannalta tärkeimpiä ravinteita ovat hiili ja typpi, joiden tasapainoa kompostissa kuvaa hiili/typpi -suhde (C/N -suhde). Esimerkiksi suhteen ollessa 30:1 tarkoittaa se sitä, että 30:tä hiiliatomia kohden on yksi typpiatomi. (Cornell Waste Management Institute) Hiili toimii kompostissa varsinaisena polttoaineena ja typpi mikrobien proteiinien rakennusaineena (Suomalainen 2007, 70). Typpipitoisen jätteen hajotessa kompostissa käytetään osa typestä uusien solujen ja humusaineen rakennusaineena ja osasta syntyy NH 3 /NH + 4 :a ammonifikaation seurauksena. Osa syntyneestä ammoniakista puolestaan sitoutuu nitriitin kautta nitraatiksi ja osa haihtuu NH 3 :na ilmaan. Jos kompostin C/N -suhde on pieni (esim. 6:1), on siinä liikaa typpeä, jolloin mikrobit eivät pysty käyttämään kaikkea typpeä ja + + syntyy NH 3 /NH 4 -ylimäärä. Suuri NH 3 /NH 4 -ylimäärä estää nitrifikaation (NH 3 /NH + 4 :n hapettumisen nitriitiksi ja nitraatiksi), jolloin NH 3 :a pääsee poistumaan haisevana kaasuna. Myös korkea lämpötila estää nitrifikaation tapahtumisen (Hänninen ym. 1992, 12) Jos C/N -suhde on hyvin korkea (esim. 50:1), on siinä liikaa hiiltä typpeen nähden, jolloin mikrobien aktiivisuus pienenee typen vähyyden vuoksi ja kompostointi voi jäädä kesken. Kuitenkin jos hiili on vaikeasti hajoavassa aineessa, hidastaa se hiilen saantia mikrobien käyttöön, joten C/N -suhdetta täytyy kasvattaa. (Hänninen ym. 1992, 12) Kokemusperäinen tieto kertoo, että C/N -suhteen optimi kompostoinnin onnistumiseen on 25-30:1 useille jätelaaduille (Hänninen ym. 1992, 12). Raa an jätevesilietteen luonnollinen C/N -suhde on lähteestä riippuen 5-16:1 (NRAES 1992) tai 11:1 (Hänninen ym. 1992, 13). Jätevesilietteessä on siis liikaa typpeä suhteessa hiileen.

17 Tämän vuoksi typpi pyrkii vapautumaan aumasta NH 3 :na, NH 4 + -ionina tai nitraatteina suotovesien mukana. 17 Valmiin kompostin C/N -suhde on yleensä kuitenkin luokkaa 10-15:1. Tämä johtuu siitä, että joka kerta mikrobien kuluttaessa orgaanisia yhdisteitä 2/3 hiilestä poistuu hiilidioksidina (CO 2 ). Jäljelle jäävä hiili on liittyneenä typen kanssa mikrobien soluihin, joista se vapautuu uudelleen käyttöön mikrobien kuoltua. (Cornell Waste Management Institute) Kompostin massan pieneneminen johtuu hiiliyhdisteiden muuttumisesta hiilidioksidiksi (Albers ym. 2003, 15; Lilja & Tahvanainen 1985, 4) Lämpötila ja ph Kompostoinnissa olevilla mikrobeilla on eri lämpötilaoptimeja. Esimerkiksi mesofiilisen Pseudomonas dilphinii -bakteerin lämpötilaoptimi on 25 C ja toisen mesofiilisen bakteerin Clostridium acetobutylicum:n 35 C. Tämän vuoksi kompostoituminen on tehokkainta lämpötila-alueella, joka on mahdollisimman monen bakteerin lämpötilaoptimi. Mikrobit synnyttävät lämpöä aerobisen hengityksen ansiosta, jonka vuoksi kompostin lämpötila nousee. Lämpötilan nousun myötä myös mikrobikanta muuttuu. Lämpötilan ollessa välillä C on kompostoituminen nopeaa. (Hänninen ym. 1992, 15) Aumakompostissa yli 55 C:een lämpötiloihin on kuitenkin vaikea päästä, koska lämpöä poistuu kompostista säteilemällä, johtumalla, vettä haihduttumalla ja poistokaasujen mukana. Toisaalta yli 60 C:een lämpötilat eivät ole haluttavia, koska silloin mikrobikanta alkaa kuolla ja kompostoituminen hidastuu (Hänninen ym. 1992, 19). Auman lämpötilaa voidaan säätää muuttamalla auman kosteutta, happipitoisuutta, ph:ta ja koostumusta. Kaikki nämä vaikuttavat mikrobikannan suuruuteen sekä aktiivisuuteen ja sitä kautta lämpötilaan (Runtti 2008, 18). Yleinen mielipide on, että ph:n säätämiseksi ei kannata tehdä paljoakaan. Kompostilla on puskurikykyä ph:n muutoksia vastaan, koska CO 2 heikkona happona ja NH 3 heikkona emäksenä puskuroivat ph:n muutoksia. Tämän vuoksi ph:n mittaus ei ole paras mahdollinen kompostin edistymisen mittari. (Hänninen ym. 1992, 18; Runtti 2008, 19) Kompostoinnin alussa ph on alhainen (ks. kuva 1) johtuen mikrobien orgaanisen materiaalin kulutuksesta syntyvistä pienimolekyylisistä hapoista. ph:n lasku

18 18 kuitenkin edistää sädesienten kasvua sekä ligniinin ja selluloosan hajoamista. (Runtti 2008, 19) Toimivassa kompostissa mikrobit edelleen hajottavat hapot ravinnokseen ja vapautuva NH 3 /NH + 4 nostaa ph:ta (Kirjavainen 2006, 103; Runtti 2008, 19). ph:n nousu voi jatkua jopa arvoon 8-9, mutta sen jälkeen se yleensä tasaantuu vähitellen välille 7-8 (Hänninen ym. 1992, 14). Kompostointi voi toimia jopa ph välillä 3-11, mutta mikrobitoiminta on tehokkaimmillaan ph välillä 5,5-8,0. Jos kompostiaumassa ei ole riittävästi happea, voi ph laskea 4,5:een, jolloin mikrobitoiminta ei ole enää tehokasta. Optimi ph useille bakteereille on 6,0-7,5 ja sienille 5,5-8,0. (Hänninen ym. 1992, 14; Runtti 2008, 19) Kosteus Kompostin vesipitoisuus on tärkeä parametri, koska mikrobit pystyvät lisääntymään ja toimimaan ainoastaan vesiliuoksessa (Paatero ym. 1984, 29). Ideaalinen vesipitoisuus on lähellä 100 %:a, mutta todellisuudessa kompostin vesipitoisuuden täytyy olla selvästi pienempi, jotta mikrobien hapen saanti on turvattu. Lisäksi liiallinen kosteus estää auman lämpenemisen, koska veden haihduttamiseen kuluu paljon energiaa. (Hänninen ym. 1992, 13). Syöttömateriaaleista riippuen auman kosteuspitoisuus vaihtelee välillä %. Jos kompostoitava materiaali on jäykkää ja kokoonpainumatonta, on sillä suuri huokostila, jolloin voidaan käyttää myös korkeita kosteuspitoisuuksia. Kompostoitumisen kannalta alaraja kosteuspitoisuudelle on noin 30 %. Luultavasti 15 % kosteudessakin tapahtuu vielä jotain biologista toimintaa, mutta silloin kompostoituminen on äärimmäisen hidasta. (Paatero ym. 1984, 29) 2.4 Aumakompostoinnin hajukaasujen hallinta Aumakompostoinnin hajukaasujen hallinnassa on tärkeää, että aumakompostoinnin olosuhteet ovat optimit. Niiden lisäksi hajukaasujen muodostumista voidaan ehkäistä auman kääntämisellä ja turpeen avulla. Näistä keinoista on kerrottu tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

19 2.4.1 Auman kääntäminen 19 Yleisesti ottaen auman kääntämisen ajatellaan vähentävän hajukaasujen muodostusta, koska kääntäminen lisää auman kuohkeutta ja näin ollen myös happipitoisuutta. Runtti (2008, 68) esittää diplomityössään, että Suomen oloissa aumoja tulisi käännellä noin kuukauden välein, jotta kompostoituminen olisi tehokasta ja hapettomissa oloissa syntyviä kaasuja ei pääsisi syntymään. Runttin mukaan kääntöjä voidaan tehdä jopa tiheämmin, esimerkiksi kerran viikossa tai jopa tiheämpään, jos kääntökaluston kapasiteetti on riittävä. Tiradon ja Michelin (2010) uusin tutkimus kääntötiheyden vaikutuksista lypsykarjan lannasta ja sahanpurusta tehdyn kompostiauman ominaisuuksiin kuitenkin osoittaa, että kääntämisellä on vain vähän vaikutusta auman lämpötiloihin ja happipitoisuuteen. Tutkimuksessa verrattiin aumoja, jotka käännettiin joka kolmas päivä ja joka kymmenes päivä. Kahden tunnin päästä käännöstä happipitoisuus oli samassa arvossa kuin ennen kääntöä ja usein harvemmin käännetyssä aumassa happipitoisuus oli suurempi kuin tiheämmin käännetyssä aumassa. Kääntäminen tiheämmin kuin kerran viikossa ei siis lisää auman happipitoisuutta. Kuitenkin Bucknerin (2002) tutkimuksessa ruohoa sisältävien aumojen kääntö kuusi kertaa viikossa vähensi hajuja verrattuna kerran viikossa tehtyyn kääntöön. Tiradon ja Michelin (2010) tutkimuksessa merkittävänä happipitoisuuteen vaikuttavana tekijänä on varmasti huokoisuus ja kosteus eli pystyykö sahanpuru pitämään auman tarpeeksi huokoisena. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että kääntäminen lisää typen ja fosforin häviötä lanta-aumoista (Parkinson ym. 2004). Jatkuvan ilmastuksen on myös todettu vapauttavan NH 3 :a ja muita kaasuja, jotka ovat kertyneet sisäisiin huokostiloihin ja näin ollen kasvattavan hajupäästöjä (Elwell ym. 2002). Toisaalta muodostuneet hajukaasut voivat myös hapettua biologisesti. Haisevat, anaerobisesti muodostuneet hajukaasut kulkevat yleensä aerobisen alueen läpi purkautuessaan aumasta. Tällöin mikro-organismit hajottavat hajukaasut aerobisesti. Kun auma käännetään, tämä etu menetetään. Tärkeämpää olisi keskittyä aumojen huokoisuuteen ja auman kokoon, jotta tarvittava passiivinen ilmastus (diffuusiolla ja konvektiolla) toimisi koko kompostiaumassa. (Richard 1996b)

20 20 Kääntötiheydellä voi olla niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia kompostiin. Ajoittain tapahtuva kääntäminen on tarpeellista, jotta komposti sekoittuisi, hajoaminen tapahtuisi tasaisesti ja patogeenit tuhoutuisivat. Kaiken kaikkiaan kääntötiheydellä on vähemmän merkitystä kompostoinnissa kuin muilla parametreilla kuten lähtöaineen koostumuksella, kosteudella ja auman tukiaineella. (Tirado & Michel 2010, 70) Kääntöjä tehdään myös siksi, että lämpötila ei nousisi yli 65 C:een, koska tässä lämpötilassa monet mikrobit kuolevat ja rajoittavat siten kompostoinnin etenemistä (Trautman 1996) Turve aumakompostoinnin hajukaasujen vähentäjänä Turpeen on tarkoitus toimia aumakompostissa hajujen syntymisen ehkäisemisessä ja jo muodostuneiden hajujen sitomisessa ja neutraloimisessa. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu tarkemmin turpeen ominaisuuksista ja miten ne vaikuttavat hajukaasupäästöihin. Turvetta muodostuu rahka- ja lehtisammaleista, joilla on ohutseinäinen ja ilmava rakenne. Tämän rakenteen ansiosta turpeella on suuri huokostilavuus ja hyvä nesteenpidätyskyky. Kuutiometri turvetta pystyy sitomaan jopa l:a nestettä. Nesteenpidätyskyky onkin yksi syy turpeen käyttöön aumakompostissa; se sitoo liian nesteen ja huokoisuutensa ansiosta mahdollistaa hapen kulun aumaan. (Rinttilä ym. 1998, 16) Auman kattamisen turpeella toivotaan vähentävän myös ilmaan purkautuvia hajuja. Menetelmän toimimisen taustalla on turpeen kyky toimia biosuodattimena, jossa kaasumaisten yhdisteiden biologinen puhdistus perustuu näiden yhdisteiden sorptioon ja mikrobien hajottavaan toimintaan. Kaasumaiset hajuyhdisteet absorboituvat turpeessa olevaan veteen tai adsorboituvat turpeen huokoisille pinnoille. Mikrobit käyttävät näitä turpeeseen sitoutuneita epäpuhtauksia ravinnokseen ja energianlähteenään, jolloin hajoamistuotteena syntyy vettä, hiilidioksidia, nitraatteja, sulfaatteja ja muita mikrobien aineenvaihdunnan tuotteita, jotka eivät haise. (Rinttilä ym. 1998, 65) Turve on hyvä katemateriaali myös siksi, että se sitoo tehokkaasti NH 3 :a itseensä, mutta ei muodosta tiivistä peittoa, vaan päästää ilmaa lävitseen (Rinttilä ym. 1998, 41).

21 2.5 Kompostoinnin hygieenisyysvaatimukset 21 Kompostoinnin hygieenisyysvaatimukset pohjautuvat Lannoitevalmistelakiin (539/2006), jossa lietteen kompostoinnista saatavalle maanparannuskompostille asetetaan vaatimuksia. Maanparannuskomposti ei saa sisältää orgaanisia haitta-aineita eikä haitallisia mikro-organismeja siinä määrin, että sen käyttöohjeiden mukaisesta käytöstä voi olla haittaa ihmisille, eläimille tai ympäristölle. Maanparannuskompostin tulee olla siinä määrin kypsynyttä, ettei siinä ole haitallisia määriä fytotoksisia aineita (kasveille myrkyllisiä aineenvaihdunta-tuotteita). Sen tulee olla tasalaatuista ja se saa sisältää roskaavia epäpuhtauksia, kuten muovia tai lasia, enintään 0,5% tuotteen tuorepainosta. Maanparannuskompostin humuspitoisuuden on oltava vähintään 20% kuiva-aineen painosta. Kompostivalmisteen tulee olla laadultaan sellaista, ettei sen käytön ja varastoinnin yhteydessä synny kohtuuttomia hajuhaittoja. (Lannoitevalmistelaki 539/2006) Evira vaatii puhdistamolietteen kompostoinnista, että kompostoinnilla pystytään toistettavasti saavuttamaan vaatimustenmukainen lannoitevalmiste ja valmis tuote sisältää E. colia alle 1000 pmy/g/25g sekä Salmonellaa 0 pmy/25g. Tämä saavutetaan sopivien lämpötilojen ja käsittelyaikojen avulla. Lisäksi lannoitevalmisteen tulee täyttää tyyppinimikohtaiset tuotevaatimukset ja haitallisten metallien ja epäpuhtauksien tulee olla alle raja-arvon. Evira vaatii myös, että toiminnasta pidetään kirjaa, se on jäljitettävää sekä kulkujärjestelyt, puhdistusmenettelyt ja tuholaisten torjunta on otettu huomioon toiminnassa. (Vuorinen 2009) Kompostointi soveltuu hyvin patogeenien eli lannoitevalmistelaissa mainittujen haitallisten mikro-organismien tuhoamiseen. Hygienisointi tapahtuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Helpoiten mitattava suure on lämpötila ja patogeenien tuhoutumiseen riittää kuvan 4 mukainen lämpötila/aika -yhdistelmä. Kuvan 4 mukaan esimerkiksi 1 viikko yli 45 C:een lämpötilassa riittää tuhoamaan patogeenit. Lisäksi kostea lämpö tuhoaa mikrobeja nopeammin kuin kuiva. Patogeenien tuhoutumisessa vaikuttavia tekijöitä ovat myös niiden joutuminen pieneliöiden saaliiksi, hajottajamikrobien parempi kilpailukyky sekä niiden tuottamat antibiootit. Lisäksi lämpötilan ja ph:n suuret vaihtelut tuhoavat herkkiä suolistobakteereja. Siksipä patogeenit voivat tuhoutua myös kompostissa, joka ei ole saavuttanut korkeita lämpötiloja. (Lilja 1994, 30) Eräs

22 lietteen hygienisoinnin muoto on vanhennus eli liete/komposti on kasalla 2 vuotta ennen käyttöä (Lakso 2010). 22 Kuva 4. Mikro-organismien tuhoutumisen riippuvuus lämpötilasta ja viipymästä (Feachem R.G. ym. 1983, ks. Lilja 1994, 31). Lannoitevalmistelaissa mainittua kompostin kypsyyttä voidaan mitata useilla eri menetelmillä. Kompostin tulee olla kypsää, koska epäkypsänä se kuluttaa maaperän happea, jolloin kasvit kärsivät hapenpuutteesta. Epäkypsä komposti myös sitoo ravinteita itseensä, jolloin ne eivät ole kasvien käytössä. Kompostin kypsyyttä arvioidaan stabiilisuus- ja toksisuustesteillä. Kompostin hajoamisvaiheen eli stabiilisuuden määrittämiseen käytettäviä testejä ovat mm. hiilidioksidintuottotesti, ASTM - hapenkulutustesti, Rottegrad -testi sekä kaupallinen Solvita -testi. Toksisuustestejä ovat puolestaan fytotoksisuus/kasvitesti ja Flash -valobakteeritesti. (Itävaara ym. 2006)

23 3 AUMAKOMPOSTOINNIN HAJUKAASUJEN SYNTY JA VAPAUTUMINEN AUMASTA 23 Aumakompostoinnin hajukaasuista tärkeimpiä ovat NH 3, rikkiyhdisteet ja muut haisevat, haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC -yhdisteet (Volatile Organic Compounds). Seuraavissa kappaleissa on kerrottu tarkemmin näiden kaasujen synnystä ja vapautumisesta aumasta. 3.1 Typpiyhdisteet Typen kierto Typen kemia on monimutkainen, koska sillä on monia hapetustiloja ja elävät organismit pystyvät muuttamaan näitä hapetustiloja. Lisäksi bakteerien aikaansaama hapetustilan muutos voi olla joko positiivinen tai negatiivinen riippuen siitä vallitsevatko aerobiset vai anaerobiset olotilat. (Sawyer ym. 2003, 631) Mineralisaatio Mineralisaatioksi kutsutaan prosessia, jossa maan orgaaninen typpi muutetaan mikrobiologisesti liukoisiksi ammonium -ioneiksi tai haihtuvaksi ammoniakiksi ympäristön ph -arvosta riippuen (Stevenson 1986, Haynes 1986 ks. Pihlatie 2001, 9). Tämä tapahtuu proteiinien hajotuksessa, jossa syntyy rakennusainetta mikrobeille ja typpi vaihtuu orgaanisesta muodosta epäorgaaniseen muotoon (Kirjavainen 2006, 101). Proteiinien hajoaminen tapahtuu termofiilivaiheessa. Nitrifikaatio Nitrifikaatio tarkoittaa mikrobiologista NH 3 /NH + 4 hapetusreaktiota nitriitiksi (NO - 2 ) ja nitraatiksi (NO - 3 ) (Groffman 1991 ks. Pihlatie 2001, 10). Nitrosomonas -bakteeri pystyy hapettamaan NH 3 :n nitriitiksi, jonka Nitrobacter -bakteeri hapettaa toisessa vaiheessa nitraatiksi. Reaktioyhtälö on esitetty kaavassa (1). (Sawyer ym. 2003, 92)

24 24 Nitrifikaatio tapahtuu vasta lämpötilan laskettua eli jäähtymisvaiheen jälkeen ja sen alkaminen kuvastaa kompostoinnin onnistumista ja stabiilisuutta (Kirjavainen 2006, 101). Lämpötila asettaa nitrifikaation tapahtumiselle ylärajan. Lämpötilamaksimi, jossa nitrifikaatiota voi tapahtua johtuu hapettavien bakteerien elinoloista. Esimerkiksi Nitrosomonas -bakteeri elää lämpötila-alueella 5-30 C. Siksi kompostointivaiheessa ei yleensä tapahdu NH 3 /NH + 4 :n hapettumista. (Virginia Tech) Denitrifikaatio Denitrifikaatio on puolestaan mikrobiologinen pelkistysreaktio, jossa NO - 3 pelkistetään - ensin NO 2 ioniksi ja sivu- tai lopputuotteina syntyy typpimonoksidia (NO), dityppioksidia (N 2 O) ja vapaata typpeä (N 2 ) reaktioyhtälön (2) mukaan. Denitrifioivia mikro-organismeja ovat lähinnä aerobiset bakteerit, jotka hapen puutteessa pystyvät pelkistämään typen oksideja. (Bremner 1997, Groffman 1991, ks. Pihlatie 2001, 14-15) NH 3 :n ja NH 4 + :n -suhde NH 3 :n ja NH + 4 :n -suhteeseen vaikuttaa suuresti ph. Kuvan 5 mukaan kaasumaisen NH 3 :n ja liukoisen NH + 4 :n välillä vallitsee tasapaino eli niitä on yhtä paljon ph:ssa 9. Jos ph nousee tästä, pakottaa se NH + 4 -ionit muuttumaan kaasumaiseen muotoon ja haihtuvan NH 3 :n määrä kasvaa, joka voidaan huomata hajuna. Lisäksi, kun nesteestä poistuu NH 3 :a, muodostuu ammoniumista lisää ammoniakkia, jotta tasapainosuhde nesteessä pysyy samana. ph:n ollessa alle 7 esiintyy aumassa vain NH + 4 -ioneja, eikä NH 3 :n hajua esiinny. (Richard 1996a) NH 3 :n ja NH 4 + :n -tasapainosuhde voidaan esittää reaktioyhtälöllä (3) (Richard 1996a).

25 25 Suhteellinen konsentraatio Kuva 5. ph:n vaikutus NH 3 /NH 4 + -suhteeseen 25 C:een lämpötilassa (Richard 1996a, muokattu) NH 3 :n vapautuminen aumasta NH 3 :a siis syntyy typen mineralisaatiossa termofiilivaiheen aikana. Tämän vaiheen aikana ph on korkea, johtuen proteiinien hajotuksesta (Albers ym. 2003, 12). Korkea ph taas pakottaa NH + 4 -ionit muuttumaan NH 3 :ksi ja haihtuvan NH 3 :n määrä on suuri. Siksi etenkin tällöin tehtyjen kääntöjen aikana pääsee NH 3 :a haihtumaan ilmaan runsaasti. NH 3 myös leviää helposti, koska se on ilmaa kevyempi kaasu (tiheys 0,6813 g/dm 3 ) (Richard 1996a). Lisäksi termofiilivaiheen korkea lämpötila lisää NH 3 :n haihtumista ilmaan, sillä se nostaa NH 3 :n höyrynpainetta nesteessä (Lilja 1994, 22). Jos kääntöjä ei tehtäisi, pääsisi nitrifikaatio käyntiin ja NH 3 muuttuisi nitriitiksi ja nitraatiksi. Myös ph:n laskiessa NH 3 muuttuisi takaisin NH + 4 -ioniksi, eikä hajuhaittoja NH 3 :n osalta olisi. Kääntöjen viivyttäminen ei kuitenkaan ole hyvä vaihtoehto, koska tällöin aumaan muodostuu anaerobisia olosuhteita, joissa syntyy muita hajukaasuja anaerobisen hajoamisen tuotteena. Lisäksi hapettomat olosuhteet hidastavat kompostoitumisprosessia. (Runtti 2008, 26-27) NH 3 :n hajukynnys vaihtelee eri lähteiden mukaan. Asumisterveysopas ilmoittaa hajukynnyksen olevan 0,1-37 mg/m 3 (Asumisterveysopas 2009, 131) ja toinen lähde hajukynnyksen olevan 3,6-36 mg/m 3, joka on 5-50 ppm (Jämsänkosken biokaasulaitoksen rakennushankkeen YVA -selostus 2008, 67). Lisäksi NH 3 :n kahdeksan tunnin työhygieeninen raja-arvo (HTP 8 -arvo) on 20 ppm (14 mg/m 3 ) ja 15 minuutin HTP -

26 arvo 50 ppm (36 mg/m 3 ) (Jämsänkosken biokaasulaitoksen rakennushankkeen YVA - selostus 2008, 67) Amiinit Amiini on emäksinen typpeä sisältävä orgaaninen yhdiste, joka voidaan tulkita ammoniakin johdannaiseksi siten, että NH 3 :n vetyatomeista on yksi, kaksi tai kolme korvautunut hiilivetyryhmällä. (Kemian perusteet farmasiassa 2010) Yksinkertaiset, kevyet amiinit kuten metyyliamiini ja etyyliamiini haisevat NH 3 :lle eli niillä on läpitunkeva, pistävä haju. Monimutkaisemmat amiinit haisevat virtsalle, ammoniakille, mädälle kalalle tai vastaavalle. (Clark 2004) Erilaisten amiinien hajukynnykset ovat kertaa pienempiä kuin NH 3 :n (Asumisterveysopas 2009, 131). Amiinit ovat aminohapoista koostuvien proteiinien ja aminohappojen hajoamistuotteita. Niitä muodostuu kompostissa anaerobisen mikrobiologisen toiminnan seurauksena, jossa hajottajina toimivat bakteerit, aktinomykeetit ja sienet. (Albers ym. 2003, 16) Taulukkoon 1 on kerätty muutamia yleisiä amiineja, niiden hajukynnys ja hajun laatu. Haisevimpia amiiniyhdisteitä ovat trimetyyliamiini, pyridiini, indoli ja skatoli (Easter ym. 2005, 94). Taulukko 1. Yleisimmät amiinit, niiden hajukynnykset ja hajun laatu (Arnold 2004, muokattu; Odour Company 2010). Yhdiste Hajukynnys Hajun laatu [ppm] Metyyliamiini 0,035 Ammoniakkimainen Dimetyyliamiini 0,033 Ammoniakkimainen Trimetyyliamiini 0, Kala, ammoniakkimainen Pyridiini 0,063 Hapan, mätä, kala Indoli 0,0003 Uloste, härski voi Skatoli 0, Härski voi, koimyrkky 3.2 Rikkiyhdisteet Rikin kierto ja H 2 S Teoriassa hyvin toimivan ilmastetun kompostin sisältämän rikin hajoamisen lopputuote on sulfaatti (SO 4 2- ). Käytännössä myös toimivassa kompostissa on anaerobisia alueita, jolloin mikrobit käyttävät vaihtoehtoisia, ei suotavia aineenvaihduntareittejä hiilen

27 27 hyödyntämiseksi. Tällöin rikin hajoamisen lopputuotteena ei olekaan toivottu SO 2-4, vaan esim. H 2 S. (Albers ym. 2003, 15) Anaerobisissa olosuhteissa sulfaatista syntyy sulfideja (H 2 S, HS - ja S 2- ) anaerobisten bakteerien vuoksi kaavojen (4) - (6) mukaan (Sawyer ym. 2003, 670). Merkittävin bakteeriryhmä, joka pelkistää sulfaatin sulfideiksi on sulfaatinpelkistäjäbakteerit, pääasiassa Desulfovibrio desulfuricans. Ne käyttävät sulfaattia hapenlähteenä ja orgaanista ainesta kuten aminohappoja, hiilivetyjä ja orgaanisia happoja ravinnonlähteenä. Reaktioyhtälö (7) kuvaa sulfaatinpelkistäjien toimintaa. (U.S EPA 1985, 9) Rikkivety Rikkivety (H 2 S) on väritön, helposti syttyvä kaasu, jolla on mädäntyvän kanamunan haju. H 2 S:n hajukynnys on välillä 0,0005-0,030 ppm. (Young 2008) Rikkivetyä syntyy orgaanisen aineksen hajoamisessa anaerobisesti sulfaatin läsnä ollessa ja proteiinien anaerobisessa hajoamisessa. (Albers ym. 2003, 16) H 2 S ilmaa raskaampana kaasuna (tiheys 1,363 kg/m 3 ) kerääntyy aumaan ja sen pohjalle, jolloin se vapautuu vasta käännössä ilmaan. H 2 S on myös erittäin myrkyllistä. Sen työhygieeninen raja-arvo (HTP 8 ) 8 tunnille on 10 ppm eli 14 mg/m³. (Rikkivedyn kemikaalikortti 2000) H 2 S:ä syntyy sulfaatista (SO 2-4 ), mutta sen haihtumiseen vaikuttaa sulfidien (H 2 S, HS - ja S 2- ) keskinäinen suhde, joka on riippuvainen ph:sta kuvan 6 osoittamalla tavalla. Nesteessä esiintyvän liuenneen sulfidin eri muotojen suhde on tärkeä, koska vain H 2 S - muoto pystyy vapautumaan liuoksesta. ph:n ollessa yli 9 ei H 2 S:ä ole ollenkaan ja ph:ssa 7 rikkivetyä on 50%. (Sawyer ym. 2003, 670)

28 28 Kuva 6. ph:n vaikutus sulfidi -ionien esiintymiseen (U.S. EPA 1985, 6) Muut TRS -yhdisteet Haisevilla rikkiyhdisteillä eli TRS -yhdisteillä (Total Reduced Sulfur) tarkoitetaan H 2 S:ä, merkaptaaneja, dimetyylisulfidia (DMS), dimetyylidisulfidia (DMDS) ja muita pelkistyneitä rikkiyhdisteitä. (Young 2008) Dimetyylisulfidi (DMS) C 2 H 6 S ja dimetyylidisulfidi (DMDS) C 2 H 6 S 2 ovat värittömiä, helposti syttyviä öljymäisiä nesteitä. DMS:n tunnusomainen haju muistuttaa mädäntyvien kasvisten hajua ja DMDS:n mädäntyvän kalan hajua. DMDS:n hajukynnys on 0,006-0,090 ppm ja DMS:n 0,001-0,020 ppm. DMS on siitä erikoinen kaasu, että sillä on kyky tehostaa muita hajuja. (Young 2008) Metyylimerkaptaani (MeSH) CH 4 S on myös väritön, helposti syttyvä kaasu, joka haisee mädäntyneelle kaalille. Hajukynnys MeSH:lle on 0,002-0,008 ppm. (Young 2008) Merkaptaaneja, sulfideja (DMS) ja disulfideja (DMDS) muodostuu rikkiä sisältävistä aminohapoista sekä anaerobisessa että aerobisessa hajoamisessa. Niitä muodostuu kuitenkin enemmän anaerobisessa hajotuksessa. Raaka-ainekoostumus näkyy hajunmuodostuksessa siten, että mitä enemmän raaka-aineessa on proteiinia sitä enemmän anaerobisissa olosuhteissa muodostuu rikkiyhdisteitä. (Albers ym. 2003, 16)

Komposti ja komposti!

Komposti ja komposti! Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten

Lisätiedot

MIKSI KOMPOSTOIDA? Luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun

MIKSI KOMPOSTOIDA? Luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun KOMPOSTOINTI MIKSI KOMPOSTOIDA? Luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun Kaatopaikalle joutuva maatuva jäte hajotessaan tuottaa metaanikaasua, joka on 20

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Tuotteet / Product Group

Tuotteet / Product Group Tuotteet / Product Group 1. Maisemointi- ja Eroosionestokompostit / maisemointi, eroosion esto 2. Kompostilannoitteet / Maanviljely ja metsänhoito 3. Biosuodatuskompostit / Kaatopaikkojen kattaminen 4.

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Zeoliitin tuonti EU-alueen ulkopuolelta Sähköpostikeskustelu toukokuussa 2014 Kärpästoukkien eliminointi Kärpästoukkien tuhoamiseen Turkistarhojen

Lisätiedot

VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET

VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET Johdanto Ihmisen maha on luonnostaan melko hapan. Mahaneste koostuu pääasiassa suolahaposta ja sen konsentraatio on noin 0,01 mol/l. Näin hapan ympäristö on tarpeen proteiinien

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

MITÄ KOMPOSTOINTI ON?

MITÄ KOMPOSTOINTI ON? AINE VIRTAA 1 AINE KIERTÄÄ 2 MITÄ KOMPOSTOINTI ON? Kompostoituminen on luonnollista pieneliöiden aikaansaamaa eloperäisen aineen lahoamista hapellisissa oloissa. Kompostorissa lahoamista tehostetaan kokoamalla

Lisätiedot

TYPPEÄ SISÄLTÄVIEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY 2-N-PRO- MENETELMÄLLÄ

TYPPEÄ SISÄLTÄVIEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY 2-N-PRO- MENETELMÄLLÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto DIPLOMITYÖ TYPPEÄ SISÄLTÄVIEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY 2-N-PRO- MENETELMÄLLÄ Diplomityön aihe on hyväksytty energia- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

Biojätekompostit kasvintuotannossa Kirjallisuuskatsaus

Biojätekompostit kasvintuotannossa Kirjallisuuskatsaus Tiina Tontti Ritva Mäkelä-Kurtto Biojätekompostit kasvintuotannossa Kirjallisuuskatsaus Tiina Tontti ja Ritva Mäkelä-Kurtto Biojätekompostit kasvintuotannossa Kirjallisuuskatsaus Biowaste composts in plant

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

ESPOON PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELYMENETELMIEN SELVITYS ÄMMÄSSUON KÄSITTELYKESKUKSELLE

ESPOON PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELYMENETELMIEN SELVITYS ÄMMÄSSUON KÄSITTELYKESKUKSELLE LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems Ympäristötekniikan koulutusohjelma Anna-Mari Liimatainen ESPOON PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELYMENETELMIEN SELVITYS ÄMMÄSSUON KÄSITTELYKESKUKSELLE

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista!

Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Materiaali: Aino-Maija Kyykoski, ympäristöinsinööri Tampere 7.5.2013 Vuosituotos Vuosituotos virtsaa jopa 500 l/vuosi tai 1,3 litraa/ päivä

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Tasoitteiden alkaliselta kosteudelta suojaavat ominaisuudet

Tasoitteiden alkaliselta kosteudelta suojaavat ominaisuudet 1 (7) Tasoitteiden alkaliselta kosteudelta suojaavat ominaisuudet Kehityspäällikkö Gunnar Laurén, Saint-Gobain Weber Oy Ab Johdanto Lattiapäällysteiden kosteusherkkyys on ollut jo pitkään tiedossa, mm

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa

Lisätiedot

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy Liuottimien analytiikka MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy RIG H T S O L U T I O N S R IGH T PA RT N ER Sisältö Terminologia Näytteenoton ja analysoinnin suurimmat riskit ja niiden

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Ohjeita kompostointiin. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Ohjeita kompostointiin. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Ohjeita kompostointiin Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Arvokkaat ravinteet talteen Kompostointi on eloperäisen aineen hajoamista. Kompostoinnissa

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Yleisesittely murskaa nyt myös lajitellut alkaliparistot. Rec Alkaline Oy

Yleisesittely murskaa nyt myös lajitellut alkaliparistot. Rec Alkaline Oy Yleisesittely AkkuSer Oy kierrättää vaarallisiksi määritellyt akku ja paristo tuotteet käyttämällä Dry-Technology prosessia AkkuSer:llä on 24 työtekijää (2015). AkkuSer kierrätyslaitos sijaitsee Nivalassa,

Lisätiedot

24.1.2011 NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA

24.1.2011 NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA NESTEMÄISTEN PÄÄSTÖJEN HALLINTA Biologiset prosessit 24.1.2011 1 LUENNON SISÄLTÖ Biologisen puhdistusprosessin tavoitteet Biologisten puhdistusprosessien jaottelu Puhdistusprosessien periaatteiden esittelyä

Lisätiedot

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Alexander Chernyaev Irma Pylvänäinen Tarleena Taipale Raportti Toukokuu 2014 Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE Markku Partinen, LKT, neurol. dos. Rinnekodin tutkimuskeskus Ihmisen elämän ja ihmislajin jatkumisen edellytykset Happi Puhdas ilma hengittää Nestetasapaino

Lisätiedot

TAUSTA: LAINSÄÄDÄNTÖ, 2011: TULLUT VOIMAAN

TAUSTA: LAINSÄÄDÄNTÖ, 2011: TULLUT VOIMAAN Jätehuollon hygienia Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Merja Kontro, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Lahti Maija Kirsi, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, Kuopio Sirpa Laitinen, erikoistutkija,

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

JONI TANSKANEN VALIMOHIEKAN KOMPOSTOINTIKÄSITTELYN YMPÄRISTÖVAI- KUTUKSET

JONI TANSKANEN VALIMOHIEKAN KOMPOSTOINTIKÄSITTELYN YMPÄRISTÖVAI- KUTUKSET JONI TANSKANEN VALIMOHIEKAN KOMPOSTOINTIKÄSITTELYN YMPÄRISTÖVAI- KUTUKSET Diplomityö Tarkastaja: professori Antti Oksanen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Ehdot käsitellyn puhdistamolietteen käytölle maataloudessa

Ehdot käsitellyn puhdistamolietteen käytölle maataloudessa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Elintarvike- ja terveysosasto Päivämäärä 1(7) Dnro 17.6.2005 MMMELO 2915/835/2005 Jätevedenpuhdistamot Puhdistamo- tai saostuskaivolietettä prosessissaan käyttävät jätteenkäsittelylaitokset

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Kompostoi!

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Kompostoi! Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Kompostoi! Sisällysluettelo: Kompostointi kannattaa! 3 Mitä kompostissa tapahtuu? 4 Kompostoreita eri tarpeisiin 6 Banaaninkuoret kompostiin 7 Seosaineen käyttö tuo ilmavuutta

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #

/. / 0* 12 / / ' // 2 / /# * / #. # # # #. # # 3'* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 # ! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#

Lisätiedot

Nitriittilaukattujen lihatuotteiden hapettumisenestoaineet. Toimialaohje 14.2.2015

Nitriittilaukattujen lihatuotteiden hapettumisenestoaineet. Toimialaohje 14.2.2015 Nitriittilaukattujen lihatuotteiden hapettumisenestoaineet Toimialaohje 14.2.2015 Toimialaohje 14.2.2015 2 (5) Sisällys Sisällys 2 Johdanto 2 Nitriittilaukkaaminen 2 Lisäainelainsäädäntö 4 Toimialan suositukset

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA

POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA CASE KÄRKÖLÄ KLOORIFENOLEILLA PILAANTUNUT POHJAVESIALUE JUKKA IKÄHEIMO, PÖYRY FINLAND OY II IV Jukka Ikäheimo 19.3.2015 1 KOKEET KLOORIFENOLIEN

Lisätiedot

Öljyhiilivedyillä pilaantuneen maa-aineksen kompostoinnin tehostaminen

Öljyhiilivedyillä pilaantuneen maa-aineksen kompostoinnin tehostaminen Pro gradu tutkielma Öljyhiilivedyillä pilaantuneen maa-aineksen kompostoinnin tehostaminen Marko Männynsalo Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Ympäristötiede- ja teknologia 16.9.2009

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

LAURA AATOLA VIEMÄRIHAJUJEN SYNTY JA HALLINTAMENETELMÄT Diplomityö

LAURA AATOLA VIEMÄRIHAJUJEN SYNTY JA HALLINTAMENETELMÄT Diplomityö LAURA AATOLA VIEMÄRIHAJUJEN SYNTY JA HALLINTAMENETELMÄT Diplomityö Tarkastajat: Professori Tuula Tuhkanen Jorma Pääkkönen, FCG Suunnittelukeskus oy Tarkastajat ja aihe hyväksytty Ympäristötekniikan osastoneuvoston

Lisätiedot

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen!

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! Bioteknologia tähtää luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Mikrobiologia Tutkii bakteerien, sienten, levien ja alkueläinten elintoimintoja ja hyödyntämistä.

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy

Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy Orgaanisen aineen hajoaminen Poltto, palaminen, terminen kemiallinen hajoaminen -> Energiasisältö lämmöksi, korkea lämpötila, typpiravinteet

Lisätiedot