Järjestöjen kilpailukyky maaseudun palvelutuotannossa. Jouni Kaipainen

Transkriptio

1 Järjestöjen kilpailukyky maaseudun palvelutuotannossa Jouni Kaipainen

2 Tavaroiden ja palvelujen yhteys Hyödykkeitä voi tarkastella arvokkaina pidettyjen ominaisuuksien nippuina! (Lancaster 1966) Ihmiset muuntavat kaikki tavarat ja palvelut palveluvirraksi. Tavarat ovat tapa pakata palveluja = tavara on palvelujen jakelua (Vargo & Lusch) Kotitalous/kylä ratkaisee mitä ostaa ja mitä tuottaa itse (Willliamsonin kriteerit). Kaikki tavarat ja palvelut ovat vain panoksia/välituotteita.

3 Tavaroiden ja palvelujen ero Käännä katse tavaroista ja ominaisuusnipuista kohti prosesseja ja asiakassuhteita. Kaikki organisaatiot toimivat perimmältään palvelubisneksessä. Kilpailuttaminen ei sovi yhteen pitkien asiakassuhteiden mallin kanssa (kanta-asiakkaat). Asiakassuhdekohtainen tietämys ja pääoma katoaa vaihdettaessa tarjoajaa.

4 Järjestöjen erityispiirteet Vapaaehtoisten, työttömien ja kutsumusammattiin päätyneiden työntekijöiden käyttö vaikuttaa järjestöjen palvelutuotantoon. Epätyypillinen työvoima tarkoittaa, että talousteorian vakiomallit ja tulokset eivät aina päde. Ilmeinen yhdistävä tekijä on mahdollisuus myydä palveluja alle markkinahinnan. Mahdollisuuksia suurempaan innovatiivisuuteen ja tuotekehitykseen.

5 Kutsumustyö Sisäisesti motivoituneet ihmiset hakeutuvat mielellään kolmannelle tai julkiselle sektorille, jossa he ovat valmiita tekemään esim. palkattomia ylitöitä hyvän asian eteen. Heikot kannustimet suojaavat yhdistyksiä kuplilta nousukauden kiivaimpina aikoina. Monen tehtävän samanaikainen suorittaminen onnistuu (opetus ja tutkimus, myynti ja huolto). Vahvat kannustimet vääristävät ajankäyttöä.

6 Pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset Monitoimiset hyödyt mahdollisia, koska yhdistys tuottaa sekä palveluja kohderyhmälle että työllistää syrjäytymisuhan alaisia. Koordinoimattomissa tilanteissa kunnan hankintatoimisto ei havaitse, mitä sosiaalihuolto tekee (ja päinvastoin). Toisen säästö on toisen kustannus.

7 Vapaaehtoisuus muuttuu Vapaaehtoisuus on totuttu liittämään kollektiiviseen toimintaan, jossa eettinen tai uskonnollinen vakaumus saa ihmiset tekemään epäitsekkäitä toimia. Uusi vapaaehtoisuus näyttää olevan perustaltaan yksilöllistä. Enää ei sitouduta tiettyihin organisaatioihin eliniäksi, vaan haetaan eri tapahtumista ja organisaatioista hyvää tunnelmaa ja mieleenpainuvia elämyksiä. Vapaaehtoisten motivoinnista tulee aikaisempaa haastavampaa, sillä heidät on otettava aiempaa paremmin huomioon, jotta he saisivat haluamiaan kokemuksia ja tulisivat uudestaan samaan organisaatioon töihin.

8 Järjestöjen kilpailukyky Vähemmistöjen ja erityisryhmien palveleminen on järjestötyön ydintä. Massapalvelujen tuotanto on tehokkaampaa julkisella tai yksityisellä sektorilla. Yksikkökustannus vai (alueellisiin) tarpeisiin vastaaminen tärkeää?

9 Järjestöjen kilpailukyky Jos järjestön palvelutuotantoyksikkö joutuu ottamaan käyttöön yritysmäisen toimintatavan pärjätäkseen tarjouskilpailussa, missio ohenee ja kolmannen sektorin lisäarvo jää vähäiseksi. Laajassa sateenvarjohankkeessa järjestö voi toimia tyytyväisenä alihankkijana, vaikka ei aliresurssoinnin takia pystykään toimimaan EU-projektin vastuullisena koordinaattorina (Crisp ym 2011).

10 Järjestöjen kilpailukyky riippuu organisointimallista Rahoittaja katsoo yleensä lopputuotoksia, kun taas asiakkaille tuotantoprosessilla (inhimillisyys) on merkitystä. Kenen hyödyt merkittäviä Vapaaehtoisten käyttö taisteluparin (lääkäri ja hoitaja) osana.

11 Kilpailun teoreettinen pohja maaseudulla? Tarjouskilpailut pohjautuvat koeteltavien markkinoiden teoriaan, jossa samanlaisia palveluja tarjoavien organisaatioiden kilpailun uhka pitää markkinat tehokkaina. Resurssipohjainen teoria korostaa historiallisen, polkuriippuvaisen kehityksen luomia ainutkertaisia etuja.

12 Organisointimalleja Osallisuus suunnittelussa ja toteutuksessa (yhteistuotanto) Voi muuttaa palvelujärjestelmää radikaalistikin (mm. ammattilaisen ja asiakkaan suhde), mutta voi myös olla lähes näennäistä. Henkilökohtaistaminen ja yksilölliset budjetit. Kilpailu markkinoista (tarjouskilpailut) voi korvautua kilpailulla markkinoilla (asiakassuhteet)

13 Henkilökohtaistaminen Jos asiakkailla omat budjetit, he voivat ostaa sellaisia palveluja kuin haluavat. Eivät sidottuja sektorirajoihin, voi palkata kyläavustajan helpottamaan kotona asumista tms. Todellista päätösvaltaa hajautetaan, mikäli asiakkaat (+ läheiset) kykeneviä päättämään ja yhteiskunta antaa käyttää rahaa moniin kohteisiin.

14 Henkilökohtainen budjetti Rikkoo sosiaalihuollon perinteisen jaon rahalliseen (toimeentulotuki) ja ei-rahalliseen (sosiaalipalvelut). Innovatiivinen toimintamalli on välimuoto (ehdollinen voimavaraoikeus, ks. Duffy ym 2010) Suurin hyöty voi tulla palvelujen saajan (ns. tilinomistajan) läheisille (Moran ym 2011, BJSW) Ammattiliitot eivät välttämättä tue muutosta.

15 Vanha ja uusi kolmas sektori Vapaaehtoiset on nostettu kolmatta sektoria yrityksistä ja julkisesta sektorista erottavaksi tekijäksi. Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallissa korostetaan yrittäjyyttä ja organisaation toimintatapojen yritysmäisyyttä. Uusi ja vanha kolmannen sektorin toimintamalli eivät ole kaikilta osin kovin lähellä toisiaan, joten koko kolmanteen sektoriin kohdistuvien päätelmien teossa on oltava varovainen. Yhtäläisyyksiä silti löytyy, sillä kummassakin organisointitavassa palkattu henkilökunta voi tehdä työtä, jolla on merkitystä sekä yhteiskunnalle että heille itselleen.

16 Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia tuodaan Suomeen viranomaisten, puolueiden ja kansalaisjärjestöjen voimin. Ilman yhteiskunnan tukea toimiva, hyviä asioita yhteiskunnan ja ympäristön hyväksi yrittäjävetoisesti tekevä organisaatio on lähes liian hyvää ollakseen totta. Ei silti ole varma, että tarjontalähtöinen tarkastelu riittää turvaamaan heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tai maaseudun asukkaiden palvelut. Yhteiskunnallisten yrittäjien sisäinen motivaatio voi suuntautua asiakkaiden toiveita enemmän jonkin muun seikan perusteella. Esimerkiksi ympäristön suojelu ohittaa yksinäisten vanhusten kontaktin tarpeen.

17 Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys on ominaisuuksiltaan niin häilyväinen, ettei taloudellinen analyysi saa siitä otetta. Sukuni savolaisia juuria kunnioittaen totean, että yhteiskunnallisen yrityksen toimiessa vastuu on asiakkailla!

18 Maaseutumaisuus erottavana piirteenä Maaseudulla on sekä vanha itsellisyyden ja omillaan pärjäämisen kulttuuri että yhteistyötä korostava talkooperinne. Maaseutu on myös etäisyyksiä ja harvaa asutusta. Maaseudun kulttuuriset ja fyysiset erityispiirteet voivat vaikeuttaa hyvinvointipalvelujen kaupallista tarjoamista. Antamalla ihmisille enemmän vaikutusvaltaa omien palvelujensa tuottamiseen voidaan hyödyntää kotona asumisen halu, oman tuotannon ja talkoiden perinteet sekä etäisyyden luoma tullimuuri.

19 Miten palvelujen uudelleenorganisoituminen vaikuttaa alueelliseen kehitykseen? Jos lähipalveluja ei opita tekemään maaseudulle sopivalla tavalla, sektoreittainen keskittäminen johtaa vähitellen maaseudun alueelliseen rationalisointiin. Jos maaseudun palvelut siirtyvät asutuskeskuksiin, kehittämisvarat kannattaa käyttää tietotekniikkaa hyödyntäviin etäpalveluihin, asukkaiden liikkuvuuden parantamiseen ja monitoimisiin palvelubusseihin, jotka aikataulun mukaan tuovat palvelut asukkaiden lähelle. Terveyskioskit menevät sinne, minne asukkaatkin (eli kauppakeskuksiin).

20 Monitoimisuus ja monialaisuus pelastavana tekijänä Maaseudun monipalvelupisteet perustavat kilpailukykynsä monituoteetuihin (monituoteyritys). Kylätalo tai koulu palvelukeskuksena Keskittämisideologian taustalla näkemys yksituoteyrityksen laskevista keskimääräiskustannuksista. Moniammatillisuus on maaseudun palvelujen perusta. Ristiriita syntyy ammatillisen erikoistumisen kanssa.

21 Vaikutusten arviointi Perinteinen kerrointutkimus katsoo, missä määrin toimija ostaa palveluja paikallisilta alihankkijoilta. à tulo- ja työllisyysvaikutukset. Monet toimialat ovat mahdollistavia, joiden merkitystä kuvaavat eteenpäin suuntautuvat linkit.

22 Mittaustapa ei saa syrjiä mitään aloja Paikallisten palvelujen hallitsemissa talouksissa täytyy katsoa molempia suuntia. Vientisektorin rinnalle nousevat tasaveroisesti alat, jotka myyvät paikallisille kotitalouksille. Lasten- ja vanhustenhoito, julkinen liikenne ym mahdollistavat molempien puolisoiden työssäkäynnin.

23 Vaikuttavuus Panosten, välituotteiden ja tuotosten mittaamisesta pitäisi päästä vaikuttavuuden mukaiseen palkitsemiseen. Jos järjestöillä hyviä tuotteita, vaikuttavuuden mukaan palkitseminen voi antaa kilpailuedun yrityksiin nähden. Riskit kasvavat, jos toimien syyseuraussuhde vaikutuksiin heikko.