AJANKOHTAISTA MEILTÄ JA MUUALTA ARKISTO AJALTA 5/2011-9/2013 pr&c

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AJANKOHTAISTA MEILTÄ JA MUUALTA ARKISTO AJALTA 5/2011-9/2013 pr&c"

Transkriptio

1 AJANKOHTAISTA MEILTÄ JA MUUALTA ARKISTO AJALTA 5/2011-9/2013 pr&c Kooste Suomen osallistumisesta YK:n 68. yleiskokoukseenen osalta tästä! Kehitysministeri Hautala New Yorkissa: Suomi kaksinkertaistaa tukensa YK:n tasa-arvojärjestölle Tiedote 204/ Meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota niihin vuosituhattavoitteisiin, joiden saavuttamisessa on jääty jälkeen, kehitysministeri Heidi Hautala sanoi YK:n vuosituhattavoitteiden seurantakokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta. Sitoumuksistamme täytyy pitää kiinni. Korostaakseen sitoumuksen ja vuosituhattavoitteiden merkitystä Suomi antaa lisäpanostuksia tasa-arvo-, äitiys- ja lasten oikeuksien sekä sanitaatiotavoitteen toteutumista varten. Kehitysministeri Hautala ilmoitti New Yorkissa, että Suomi kaksinkertaistaa rahoituksen YK:n tasa-arvojärjestölle UN Womenille ensi vuonna 14 miljoonaan euroon. Sen lisäksi Suomi antaa tänä vuonna lisärahoitusta YK:n väestörahastolle UNFPA:lle ja YK:n lastenjärjestölle UNICEF:lle. Osa vuosituhattavoitteista on saavutettu: äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on puolitettu, kaksi miljardia ihmistä on saanut puhdasta vettä ja yli 200 miljoonan slummeissa asuvan elämänlaatua on parannettu. Määräajassa ollaan saavuttamassa tuberkuloosin kääntäminen laskuun, kehitysmaiden velkataakan keventäminen ja uuden teknologian saattaminen kehitysmaiden käyttöön. Vuosituhattavoitteissa edistyminen on epätasaista. Kaikista köyhimmät ja maaseudulla asuvat pärjäävät heikoiten. On selvää, että nykyiset rahat eivät riitä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Lisätoimilla ja - rahalla on mahdollista saavuttaa nälkään, sukupuolten tasa-arvoon toisella asteella ja korkeakouluissa, lapsija äitiyskuolleisuuteen, malariaan ja hiviin sekä aidsiin liittyvät tavoitteet. YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla New Yorkissa järjestetty vuosituhattavoitteiden seurantakokous oli sarjassaan viimeinen. Vuonna 2000 sovittujen tavoitteiden määräaikaan on enää reilut 800 päivää.

2 Lähde: Ensi- ja turvakotienliitto Enskalehti ULKOASIAINMINISTERÖ Yhdistyneiden Kansakuntien 68. yleiskokouksen avajaisviikko ja Suomen kansalliset painopisteet YK:n 68. istunnossa Lue tästä! Suomen järjestämät tilaisuudet Suomi järjestää yhdessä Liberian ja UN Womenin kanssa ministeritason tapahtuman naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen keskeisyydestä vuoden 2015 jälkeisellä kehitysagendalla. Tilaisuuden avaa Suomen ulkoministeri ja siinä puhuvat Suomen kehitysministeri, Liberian tasa-arvo- ja kehitysministeri sekä UN Womenin uusi pääjohtaja. Tapahtumaan kutsutaan jäsenmaat ministeritasolla, YK:n senioritason virkamiehistöä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yhä yksi vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista ja toimii jatkuvana esteenä rauhalle ja kestävälle kehitykselle. Suomi pyrkii varmistamaan tämän vuosituhattavoitteista puuttuneen elementin näkyvyyden tulevaisuuden kehitysarkkitehtuurissa. Euroopan Unionin prioriteetit Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 68. yleiskokouksessa Lue tästä! 2013 teema Education for PEACE

3 La Kansainvälinen Rauhanpäivä International Day of Peace Vuonna 1981 YK:n yleiskokous päätti asettaa kansainväliseksi rauhanpäiväksi syyskuun 11. päivän. Päivä on omistettu rauhan vahvistamiselle niin kansojen sisällä kuin niiden välilläkin. Rauhanpäivän ajaksi toivotaan kaikkien konfliktien taukoavan. Vuoden 2001 New Yorkin WTC:n tornien romahdettua terrori-iskun seurauksena yleiskokous päätti, että kansainvälistä rauhanpäivää vietetään vuodesta 2002 lähtien 21. syyskuuta. YK soittaa päivän kunniaksi rauhankelloja. YK:n määritelmän mukaan rauhankulttuurilla tarkoitetaan väkivaltaa ja konflikteja ehkäiseviä arvoja, asenteita, elämäntapoja ja käyttäytymismalleja. Konflikteja pyritäään ehkäisemään vaikuttamalla erityisesti yhteiskuntien rakenteellisiin tekijöihin, kuten köyhyyteen ja epätasa-arvoon. Yhdistyneet kansakunnat kannustaa jäsenvaltioitaan panostamaan suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta edistävään koulutukseen. Jokainen tyttö ja poika ansaitsee saada laadukkaan koulutuksen ja mahdollisuuden oppia arvoja, jotka auttavat kasvamaan globaaliksi kansalaiseksi suvaitsevaisissa yhteisöissä, YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon. Pääsihteeri soitti rauhankelloa New Yorkissa ennen lauantaina järjestettäviä virallisia rauhanpäivän juhlallisuuksia. Japanin lahjoittamaa auhankelloa on soitettu rauhan puolesta vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin YK:n yleiskokous päätti viettää rauhanpäivää vuosittain samanaikaisesti yleiskokouksen alkamisen kanssa syyskuussa. Maailmassa on 57 miljoonaa lasta, joilla ei ole mahdollisuutta koulutukseen. Ban Ki-moon toisti puheessaan pakistanilaisen koulutytön Malala Yousafzain sanat: yksi opettaja, yksi kirja tai yksi kynä voi muuttaa maailmaa. Taliban-liike yritti tappaa lasten oikeuksien puolestapuhujana tunnetun Yousafzain vuonna 2012 tämän koulumatkalla.

4 Ulkoministeriö kehitysviestintä Kehityspoliittinen toimikunta: Lisää konkretiaa ihmisoikeustyöhön Ihmisoikeuksien painottaminen Suomen kehityspolitiikassa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Ihmisoikeuskysymykset olisi kuitenkin tunnistettava nykyistä paremmin ja niihin olisi tartuttava hanakammin, toteaa kehityspoliittinen toimikunta vuosiarviossaan. Lue lisää tästä sekä raportti samalla sivulla!

5 Torstaina julkistettu laaja tutkimus paljastaa, että puolet Aasian ja Tyynenmeren alueella haastatelluista miehistä keskimäärin puolet kohtelee naispuolista kumppaniaan väkivaltaisesti ja joka neljäs myöntää raiskanneensa naisen tai tytön. Luvut kertovat väkivaltaisten käyttäytymismallien yleisyydestä. Esimerkiksi Papua-Uuden-Guinean Bougainvillessä lähisuhdeväkivaltaa harjoitti kahdeksan kymmenestä miehestä ja raiskaukseen kertoi syyllistyneensä yli 60 prosenttia. Tutkimuksesta selviää, että miehet alkavat harjoittaa seksuaalista väkivaltaa aiemmin luultua nuorempina. Puolet raiskaajiksi tunnustautuneista miehistä kertoi tehneensä ensimmäisen tekonsa jo teini-iässä. Valtaenemmistö raiskaajista myös kertoi, ettei teoista ole seurannut mitään laillisia seuraamuksia. Tulos vahvistaa, että seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyneet jäävät edelleen rankaisematta. Kaikissa tutkimusmaissa miehet ilmoittivat yleisimmäksi syyksi raiskauksille sen, että miehillä on oikeus seksiin naisen kanssa riippumatta naisen suostumuksesta. Näin uskoi yli kahdeksan kymmenestä miehestä esimerkiksi Bangladeshin ja Kiinan maaseudulla. Tutkimuksen löydökset vahvistavat käsitystä siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta ilmentää naisten alisteista asemaa ja sukupuolten epätasa-arvoa niin yksityisellä kuin julkisella alueella. Väkivaltaan kertoivat syyllistyvänsä eniten miehet, jotka eivät uskoneet naisten ja miesten tasa-arvoisuuteen ja jotka kontrolloivat naispuolisen kumppaninsa elämää. Väkivaltaan altistaa myös lapsena itse koettu tai äidille tapahtunut fyysinen, seksuaalinen tai emotionaalinen väkivalta. Tutkimuksen löydökset auttavat ehkäisemään naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Tutkijat korostavat ennaltaehkäisyn tärkeyttä ja työskentelemistä vahvemmin erityisesti poikien kanssa. Kouluissa ja urheiluharrastuksissa tulisi tarjota pojille väkivallattomia tapoja miehenä olemiseen. Myös lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan on puututtava tehostamalla lastensuojelua, lopettamalla lasten ruumiillinen kuritus ja edistämällä vanhempien positiivista roolia. Naisten ja tyttöjen syrjinnän lopettaminen on keskeinen keino väkivallan vähentämiseksi. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan rankaisemattomuus on saatava loppumaan lainsäädäntöä kehittämällä ja naisten oikeusasemaa parantamalla. Tutkimus on osa Partners for Prevention ohjelmaa, jota UN Women toteuttaa yhdessä YK:n kehitysohjelman, väestörahaston ja vapaaehtoisohjelman kanssa. Tutkimusraportti kokonaisuudessaan: Why do some men use violenge against women and how can we prevent it? (pdf)

6 Council of Europe Convention Esite Istanbulin sopimuksesta tästä! Lue raportti klik kuva! Ulkoministeriö YK:n raportti: Miljoonien elämä on parantunut YK:n vuosituhattavoitteiden seurantaraportti kertoo malaria- ja tuberkuloosikuolemien sekä uusien hivtartuntojen määrän vähentyneen. Myös nälkää näkevien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä näyttää mahdolliselta. Lue lisää tästä!

7 Welcome to the official MDG Indicators website Lue The Zontian lehdestä sivu 15 alkaen laaja raportti asiasta tästä! Kahdeksan tavoitetta paremman maailman puolesta Vuosituhattavoitteet Vuonna 2000 maailman johtajat sopivat, kuinka maailmasta tehtäisiin parempi paikka. Asetettiin kahdeksan tavoitetta, jotka päätettiin saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals, MDGs) ovat YK:n jäsenmaiden, YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten sopimus kansainvälisen yhteistyön pelisäännöistä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta eivät mahdottomia. Vuosituhattavoitteet asettavat kansainväliselle yhteistyölle selkeät, kaikkien maiden hyväksymät päämäärät. Kahdeksaan tavoitteeseen on tiivistetty tärkeimmät sopimukset 1990-luvun konferensseista. Seitsemän ensimmäistä vuosituhattavoitetta koskevat ensisijaisesti köyhiä maita, mutta kahdeksas tavoite, tavoite globaalista kumppanuudesta, on suora vaatimus avunantajamaille. Kyseessä on historiallinen sopimus, joka edellyttää avun saajilta hyvää hallintoa ja avunantajilta lisää kehitysapua ja kehitysmaiden reilumpaa kohtelua kaupankäyntimielessä. Tavoitteet ovat antaneet vauhtia keskustelulle kehitysavusta, velkahelpotuksista, reilusta kaupasta ja globalisaation hallinnasta. Kehitysmaat laativat vuoden 2006 aikana konkreettisen

8 suunnitelman siitä, kuinka ne aikovat päästä tavoitteisiin. Lue lisää aiheesta! Sosiaali- ja terveysministeriö Tiedote 142/2013 Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2014 Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 12,7 miljardin euron määrärahaa vuodelle Se on 109 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tämä lisäys tarvitaan hallitusohjelman mukaisiin uudistuksiin sekä etuusmenojen tarvearvioiden tarkistuksiin. Lue lisää. Lastensuojelua uudistetaan Vuonna 2014 valtio osoittaa kuntien peruspalvelujen lujen valtionosuuksiin lastensuojelun kehittämiseen 4,65 miljoonaa euroa. Jatkovuosina valtionosuuksien lisäys olisi 10 miljoonaa euroa. Muutoksilla täsmennetään velvoitetta lapsen edun toteuttamisesta lapseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on lisätä moniammatillisen asiaintuntemuksen hyödyntämistä ja riittävän ajan varaamista lapsen kanssa työskentelyssä. Lapsiin kohdistuneen pahoinpitelyrikosten selvittämisen järjestäminen siirretään kunnilta valtion tehtäväksi. Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämistä koskevan lain soveltamisalaa laajennettaisiin myös pahoinpitelyrikoksiin. Rahoitusvastuun siirto (2,2 miljoonaa euroa) kunnilta valtiolle on tarkoitus toteuttaa kustannusneutraalisti. Osana Kaste-ohjelmaa pilotoidaan lastenasiaintalotoimintaa TYKS:n alueella vuosina Turvakotijärjestelmän valtakunnallistamista esitetään vuodesta 2014 alkaen siten, että turvakotipaikkojen määrä nostettaisiin asteittain nykyisestä 125 paikasta 530 paikkaan. Kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 32 miljoonaa euroa, josta valtionosuus olisi 16 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa. Vuonna 2014 valtionosuus olisi 2 miljoonaa euroa.

9 Ulkoministeriö Selvitys vammaisten ihmisoikeuksista Suomen ulkopolitiikassa julki Ulkoministeriön Abilis-säätiöltä tilaama selvitys vammaisten ihmisoikeuksista Suomen ulkopolitiikassa on valmistunut. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet ovat olleet yksi vuoden 2009 ihmisoikeusselonteon keskeisiä alueita. Suomi on myös valmistelemassa vuonna 2008 voimaantulleen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointia. Lue lisää. YK:n ihmisoikeuskomitea antoi loppupäätelmänsä Suomelle Tiedote 158/ YK:n ihmisoikeuskomitea julkisti 25. heinäkuuta loppupäätelmänsä koskien kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Komitea käsitteli YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen nojalla annettua Suomen kuudetta määräaikaisraporttia 108. istunnossaan ja sen yhteydessä pidetyssä Suomen suullisessa kuulemistilaisuudessa, joka järjestettiin Genevessä 12. heinäkuuta. Komitea pitää myönteisenä kotoutumisen edistämisestä annetun lain ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain voimaansaattamista. Positiivisena komitea listaa myös kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman laatimisen sekä rikoslain ja ulkomaalaislain muutokset. Komitea esittää päätelmissään huolensa miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta työelämässä ja erityisesti miesten ja naisten välisestä palkkaerosta sekä raskauden perusteella tehdyistä irtisanomisista. Komitea on huolestunut myös naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa ja suosittelee, että väkivallan uhreille tarjottavia palveluita ja turvakoteja lisättäisiin. Komitea esittää huolensa myös puutteista ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa. Ulkomaalaisten säilöönottoa koskien komitea on huolestunut erityisesti Metsälän säilöönottoyksikön kapasiteetista sekä säilöönotettujen henkilöiden sijoittamisesta poliisin pidätystiloihin. Komitea suosittelee, että Suomi kehittää vaihtoehtoja säilöönotolle, takaa säilöönotettujen henkilöiden oikeusturvakeinot ja parantaa Metsälän säilöönottoyksikön olosuhteita. Komitea esittää huolensa myös vapautensa menettäneiden oikeusturvatakeista. Komitea muistuttaa muun muassa, että kaikkien epäiltyjen oikeus lakimieheen tulee taata ja huomauttaa, että pidätettyä koskeva vangitsemisvaatimus tulisi ottaa käsiteltäväksi 48 tunnin sisällä. Komitea esittää huolensa myös vankiloiden ylikuormittumisesta sekä vankiloiden sanitaatiotilojen asianmukaisuudesta. Komitea nostaa päätelmissään esille myös nuorisovankien pitämisen erillään aikuisista. Komitea nostaa loppupäätelmissään esiin huolensa myös siviilipalveluksen pituudesta vaihtoehtona armeijalle sekä suosittelee, että Suomi takaa Jehovan todistajille annetun erivapauden asevelvollisuudesta myös muille aseistakieltäytyjien ryhmille.

10 Turvapaikanhakijoiden ja maasta poistamista odottavien ulkomaalaisten osalta komitea suosittelee, että Suomi takaa oikeuden tehdä maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanon keskeyttävä valitus myös nopeutetussa turvapaikkamenettelyssä. Saamelaisten osalta komitea esittää huolensa saamelaisten osallistumisoikeudesta heitä koskevaan päätöksentekoon sekä kiinnittää huomionsa saamelaisten maaoikeuksien toteutumiseen. Komitea suosittelee myös, että Suomi ryhtyy asianmukaisiin toimiin taatakseen saamelaisten lasten oikeuden opetukseen omalla kielellään. Komitea tuo esiin loppupäätelmissään huolensa myös romanien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamasta syrjinnästä. Lisätietoja: lainsäädäntösihteeri Katja Fokin, puh , lähetystöneuvos Jaakko Halttunen, puh , ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö, Päätelmät englanniksi Ulkoministeriö Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia Suomen ulkoasiainhallinnon uusi YK-strategia on valmistunut. Uuden strategian avulla Suomi haluaa entistä tehokkaammin edistää tavoitteitaan YK:ssa. Uudessa strategiassa on voimakas kestävän kehityksen painotus, ja siinä on määritelty ne teemat, joihin Suomi lähitulevaisuudessa erityisesti panostaa. Lue lisää.

11 Uudet laatusuositukset ohjaavat nyt kuntia turvakotipalvelujen järjestämisessä Turvakotipalvelut saavat ensimmäiset kansalliset laatusuositukset. Suositukset ohjaavat kuntia turvakotipalvelujen järjestämisessä, palvelujen kehittämisessä ja uuden toiminnan suunnittelussa. Laatusuositusten tavoitteena on yhdenmukaistaa ja kehittää turvakotipalveluja siten, että ne vastaavat uhrien moninaisiin tarpeisiin. Niillä halutaan varmistaa, että lähisuhde- ja perheväkivallan uhrit saavat tarvitsemansa välittömän kriisiavun, ympärivuorokautisen turvatun asumisen sekä psykososiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen. Tilapäismajoitus tai muut yleiset majoituspaikat eivät riitä. Tavoitteena on uhrien turvallisuuden takaaminen, väkivaltakierteen katkaiseminen ja sen aiheuttamien kriisien ja muiden ongelmien hoitaminen. Laatusuosituksissa määritellään turvakotipalvelujen sisältö ja kuvataan asiakastyön tavoitteet ja laatukriteerit. Niissä annetaan ohjeet myös henkilöstön määrästä ja koulutustasosta sekä tilojen koosta. Laatusuositukset on suunnattu palvelujen käyttäjille, tuottajille, rahoittajille ja palvelujen valvojille. Suomalaiset turvakodit eroavat toisistaan kooltaan, toimintamuodoiltaan ja osittain työmenetelmiltään. Turvakotipalvelut ovat jakaantuneet epätasaisesti siten, että erityisesti harvaanasutuilla alueilla palveluja ei ole saatavilla riittävästi. Jotta harvaanasuttujen alueiden asukkaiden tarpeet, yleinen turvallisuus ja asuinpaikkaan liittyvä tasa-arvo toteutuisivat, turvakotipalveluja on kehitettävä niin, että ne mahdollistavat turvan ja psykososiaalisen tuen tarjoamisen pitkistä välimatkoista huolimatta. Turvakotipalvelujen määrä ei vastaa Suomessa palvelujen tosiallista tarvetta. Siksi kuntien tulee varmistaa, että jokaiselle tarvitsevalle voidaan tarjota laadukasta turvakotipalvelua. Palvelun tulisi olla avoin eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Laatusuositukset on tehnyt työryhmä, jossa ovat olleet mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aluehallintovirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Ensi- ja turvakotien liitto ja Porvoon kaupunki. Lähde: Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset. THL, Ohjaus 11/2013. Helsinki 2013.

12 Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmaan Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Ohjelmassa linjataan tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi lähivuosina. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämistä lähestytään ohjelmassa kokonaisvaltaisesti. Ohjelmassa esitetään toimia, joilla voidaan edistää väkivallan ehkäisemistä, uhrin suojelemista ja tukemista sekä rikoksentekijän saattamista vastuuseen. Ohjelman tavoitteet ovat: Puututaan väkivaltaan ennakoivasti vaikuttamalla asenteisiin ja käyttäytymismalleihin. Ehkäistään väkivallan uusiutumista. Parannetaan seksuaalisen väkivallan uhrien asemaa ja heille tarjottavaa kriisiapua ja tukea. Kehitetään keinoja tunnistaa ja puuttua haavoittuvassa asemassa olevien kokemaan väkivaltaan. Lisätään viranomaisten ja ammattilaisten tietoa ja osaamista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä ja uhrin auttamisesta. Lue lisää ohjelman tavoitteista Ohjelman toteutukseen osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa ja tukee ohjelman toteutusta. Toteutuksesta vastaavat neljä eri ministeriötä ja niiden alaiset hallinnonalat: sosiaali- ja terveysministeriö oikeusministeriö sisäasiainministeriö ulkoasiainministeriö

13 Opetushallitus Poliisihallitus Ohjelman toteutuksessa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Valvira, Kirkkohallitus, Rikoksentorjuntaneuvosto, Valtakunnansyyttäjävirasto, yliopistot, ammattikorkeakoulut, sairaanhoitopiiriit, kunnat ja monet järjestöt. Väkivaltaan liittyvä tutkimus Tasa-arvotiedon keskus Minnan verkkopalveluun on koottu tietoa väkivaltatutkimuksesta, -tilastoista ja - politiikasta. Aiheina ovat muun muassa parisuhde- ja lähisuhdeväkivalta, seksuaalinen väkivalta ja auttamisja oikeuskäytännöt. Lue lisää väkivaltatutkimuksesta. Taustaa tästä! Ulkoministeriö pystyttää Kankkulan kaivon Rautatientorille Ulkoministeriö osallistuu vuotuiseen Maailma kylässä -festivaaliin toukokuuta omalla osastollaan, jonka nimi on Kankkulan kaivo. Lisäksi ulkoministeri Erkki Tuomioja ja kehitysministeri Heidi Hautala puhuvat tapahtuman aikana järjestettävissä paneelikeskusteluissa.

14 Festivaali järjestetään Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla, jossa sijaitsee myös ulkoministeriön osasto Kankkulan kaivo. Osastolla havainnollistetaan Suomen vesialan kehitysyhteistyön tuloksia. Kaivoon kurkistamalla selviää esimerkiksi, että nepalilaista on saanut puhdasta juomavettä ja yli miljoona vessan. Vastaavasti Etiopiassa yli 1,2 miljoonalla ihmiselle on saatu puhdasta vettä. Esimerkiksi Etiopiassa kulut yhtä suomalaista kohti ovat olleet viimeisten viiden vuoden aikana alle 50 senttiä vuodessa. Sananlaskun mukaan kannettu vesi ei kaivossa pysy, mutta esimerkiksi Etiopiassa ja Nepalissa on saatu aikaan kestäviä tuloksia ja kustannukset on pidetty kurissa hajauttamalla vastuu vesihuollon rakentamisesta ja ylläpitämisestä paikallisyhteisöille. Tervetuloa tutustumaan, toteaa vesialan neuvonantaja Antti Rautavaara ulkoministeriöstä. Ulkoministeriön osastolla kerrotaan myös vesivarojen riittävyydestä ja veden kulutuksesta. Vesi on aiheena toisessa ulkoministeriön festivaaleilla järjestämässä paneelikeskustelussa. Lauantaina 25. toukokuuta kello vedestä ihmisoikeutena keskustelevat ulkoministeri Erkki Tuomioja, asiantuntija Sanna-Leena Rautanen Suomen tukemasta vesihankkeesta Nepalissa sekä globaalisti sanitaation puolesta kampanjoivan WSSCC-järjestön toiminnanjohtaja Chris Williams. Keskustelun kieli on englanti. Sunnuntaina 26. toukokuuta kello aiheesta Mihin vie Myanmarin tie? keskustelevat kehitysministeri Heidi Hautala, vuoden pakolaisnaiseksi valittu myanmarilainen Mi Mi Po Hti ja Suomen Lähetysseuran vaikuttamistyön päällikkö Kristiina Rintakoski. Molemmat paneelikeskustelut käydään Mekong-lavalla Rautatientorilla. Ministerit osallistuvat myös muiden toimijoiden järjestämiin keskusteluihin. Klikkaa Kankkulan kaivoon! Uutiset Ulkoministeriö Istanbulin sopimuksen ratifiointia käsitellyt työryhmä luovutti mietintönsä Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen eli niin kutsutun Istanbulin sopimuksen voimaansaattamista Suomessa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä ulkoasiainministeriölle tiistaina 2. huhtikuuta Istanbulin sopimuksen voimaansaattamista Suomessa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä

15 ulkoasiainministeriölle tiistaina 2. huhtikuuta Istanbulin sopimus on ensimmäinen eurooppalainen oikeudellisesti sitova sopimus, joka koskee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Vaikka naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on pyritty kansainvälisesti puuttumaan erilaisilla toimintaohjelmilla ja julistuksilla, laajentaa Istanbulin sopimus näitä kansainvälisiä velvoitteita merkittävästi. Sopimus myös velvoittaa osapuolet kriminalisoimaan useita naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, kuten pakkoavioliiton, vainonnan sekä seksuaalisen häirinnän. Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma myös Suomessa. Siihen pyritään jo nyt puuttumaan esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelman toimenpiteillä. Mietinnössä kuitenkin todetaan, että monilta toimenpiteiltä ja palveluilta, kuten turvakodeilta, puuttuvat tarpeelliset resurssit. Jotta sopimus voidaan toteuttaa täysimääräisesti, se vaatii riittävien taloudellisten resurssien suuntaamista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja poistamiseen. Mietinnössä todetaan myös, että naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vain yksilötason ongelma, vaan laaja ja vakava yhteiskunnallinen ongelma, jolla on laajakantoiset vaikutukset kaikkiin yhteiskunnan jäseniin. Naisiin kohdistuva väkivalta on poistettavissa ja oikea aika on nyt. Naisiin kohdistuva väkivalta, perheväkivalta mukaan lukien, on maailmanlaajuisesti yksi laajimmalle levinneitä ihmisoikeusloukkauksia ja yksi naisten syrjinnän muoto. Naisiin kohdistuva väkivalta on sopimuksessakin todettu olevan vakava rakenteellinen ongelma, joka perustuu naisten ja miesten historiallisesti epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin. Perheväkivalta kohdistuu myös miehiin ja lapsiin, jotka on otettava huomioon sopimusta täytäntöön pantaessa, mutta sopimuksen mukaan huomio tulee kuitenkin kiinnittää naisiin sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreina. Zonta International Piiri 20 on Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsen, hallituksessa edustajana Terttu Utriainen, Zonta Club of Rovaniemi. Zonta International Piirin 20 kevätkokousedstajana toimi Governor Marja Koivula. Naisjärjestöjen Keskusliiton kevätkokouksen kannanotto : Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii seksin oston täyskieltoa Kansainvälisellä naisliikkeellä oli 1800-luvun lopulla kaksi tavoitetta: naisten äänioikeuden saavuttaminen ja prostituution hävittäminen. Toinen näistä tavoitteista toteutui Suomessa 107 vuotta sitten. Toinen tavoite sen sijaan on edelleen ajankohtainen, ja vaadimmekin Suomen hallitukselta nopeita toimia seksin oston kriminalisoimiseksi.

16 Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee seksin oston ja prostituution ihmisoikeusloukkauksina sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvana väkivaltana. Kyse on paitsi tasa-arvo-ongelmasta, myös terveyteen moninaisesti vaikuttavasta ilmiöstä. Kannamme erityistä huolta nuorista tytöistä, jotka tässä yliseksualisoituneessa yhteiskunnassa joutuvat kohtaamaan epäasiallisia tarjouksia aikuisilta miehiltä. Jotta naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet toteutuisivat Suomessa, seksin oston tulee olla rangaistava teko ja sitä koskevat lait pitää säätää pikaisesti. Seksin oston kriminalisointi antaisi selkeän viestin siitä, ettei prostituution uhrien hyväksikäyttö ole hyväksyttävää toimintaa. Ruotsissa seksin osto kriminalisoitiin jo yli kymmenen vuotta sitten ja kiellon vaikutukset ovat olleet positiivisia: kriminalisointi on vähentänyt merkittävästi seksin ostoa, koska useimmat ihmiset eivät halua syyllistyä rikokseen. Se on myös vähentänyt Ruotsin kiinnostavuutta ihmiskaupan kohdeja kauttakulkumaana. Lisäksi täyskielto on vaikuttanut myönteisesti yleiseen asenneilmapiiriin: suuri enemmistö on asettunut lain vastustajista sen kannattajiksi. Jos haluamme kutsua Suomea tasa-arvoiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, emme voi sallia prostituutiota, joka ylläpitää epätasa-arvoista vallanjakoa sukupuolten välillä. Annamme tukemme oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille, joka ajaa seksin ostamista kieltävää lakia. Lakimuutoksen ohella Suomeen on saatava kattava tukijärjestelmä prostituutiosta irtautumiseen sekä hyväksikäytettyjen ja hyväksikäyttäjien auttamiseen. Myös prostituutiota työssään kohtaaville viranomaisille on tarjottava riittävästi resursseja, tietoa ja koulutusta. Lisätietoja: Leena Ruusuvuori Pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto p / Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Keskusliitto yhdistää eri alojen toimijoita tavoitteelliseen työhön tasa-arvoisemman yhteiskunnan aikaansaamiseksi ja on kansainvälisesti aktiivinen toimija. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 61 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli jäsentä. Ulkoministeriö Istanbulin sopimuksen ratifiointia käsitellyt työryhmä luovutti mietintönsä Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen eli niin kutsutun Istanbulin sopimuksen voimaansaattamista Suomessa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä ulkoasiainministeriölle tiistaina 2. huhtikuuta Istanbulin sopimuksen voimaansaattamista Suomessa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä ulkoasiainministeriölle tiistaina 2. huhtikuuta Istanbulin sopimus on ensimmäinen eurooppalainen oikeudellisesti sitova sopimus, joka koskee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Vaikka naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on pyritty kansainvälisesti puuttumaan erilaisilla toimintaohjelmilla ja julistuksilla, laajentaa

17 Istanbulin sopimus näitä kansainvälisiä velvoitteita merkittävästi. Sopimus myös velvoittaa osapuolet kriminalisoimaan useita naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, kuten pakkoavioliiton, vainonnan sekä seksuaalisen häirinnän. Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ongelma myös Suomessa. Siihen pyritään jo nyt puuttumaan esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelman toimenpiteillä. Mietinnössä kuitenkin todetaan, että monilta toimenpiteiltä ja palveluilta, kuten turvakodeilta, puuttuvat tarpeelliset resurssit. Jotta sopimus voidaan toteuttaa täysimääräisesti, se vaatii riittävien taloudellisten resurssien suuntaamista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja poistamiseen. Mietinnössä todetaan myös, että naisiin kohdistuva väkivalta ei ole vain yksilötason ongelma, vaan laaja ja vakava yhteiskunnallinen ongelma, jolla on laajakantoiset vaikutukset kaikkiin yhteiskunnan jäseniin. Naisiin kohdistuva väkivalta on poistettavissa ja oikea aika on nyt. Naisiin kohdistuva väkivalta, perheväkivalta mukaan lukien, on maailmanlaajuisesti yksi laajimmalle levinneitä ihmisoikeusloukkauksia ja yksi naisten syrjinnän muoto. Naisiin kohdistuva väkivalta on sopimuksessakin todettu olevan vakava rakenteellinen ongelma, joka perustuu naisten ja miesten historiallisesti epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin. Perheväkivalta kohdistuu myös miehiin ja lapsiin, jotka on otettava huomioon sopimusta täytäntöön pantaessa, mutta sopimuksen mukaan huomio tulee kuitenkin kiinnittää naisiin sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreina. Lisätietoja ja raportti UM sivulta. News, 3/8/2013 Helvi Sipilä seminaarin uutisia 8th International Helvi Sipilä seminar: Ending Violence Against Women Global and Nordic Perspectives Tulosta koko ohjelma tästä! Ainutlaatuinen yhteisilta Aleksanterin teatterissa huhtikuussa. Kassandrateatterin somalinaisten tarinoita kertova Mikä elämä! näytelmä esitetään neljästi yhdessä Minna Tervamäen Yksiö tanssiteoksen kanssa. Vahvoja naisia siis luvassa lavallinen!

18 Kassandra - Kansainvälinen taidekeskus / International Art Centre c/o Aleksanterin teatteri FI Helsinki

19 Ministeri Arhinmäki YK:n Naisten aseman toimikunnan istuntoon Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Paavo Arhinmäki osallistuu YK:n Naisten aseman toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) 57. istuntoon, joka pidetään maaliskuuta New Yorkissa. Istunnon pääteemana on naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen. Ministeri Arhinmäki osallistuu muun muassa korkean tason pyöreän pöydän tapaamiseen, pohjoismaiseen ministeritapahtumaan sekä useisiin seminaareihin ja sivutapahtumiin. Hän käyttää Suomen puheenvuoron maanantaina 4.3. pidettävässä toimikunnan avajaisistunnossa ja lisäksi muun muassa keskiviikkona 6.3. pidettävissä pohjoismaisessa ministeritapahtumassa sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen Helvi Sipilä - seminaarissa. Arhinmäki tapaa vierailullaan muun muassa UNICEFin apulaispääjohtaja Geeta Rao Guptan, Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Mikael Gustafssonin sekä yhdessä muiden pohjoismaisten ministerien kanssa UN Womenin pääjohtajan Michelle Bachelet'n. Lähde: STM Vähemmistövaltuutettu TIEDOTE: Positiivisesta kehityksestä huolimatta ihmiskauppaa ei tunnisteta riittävästi Suomessa Kansallinen ihmiskaupparaportti Kuntaliitto Kuntien päättäjille tuore opas tasa-arvosta: Naisten ja miesten tasa-arvo kuuluu kuntademokratiaan Kuntaliiton tuoreessa päättäjille suunnatussa tasa-arvon käsikirjassa todetaan, että naisten ja miesten tasaarvo on tärkeä osa kuntapolitiikkaa. Kuntien päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa kuntalaisen arkielämän sujumiseen ja tasa-arvon toteutumiseen. Tasa-arvokysymysten tunteminen on tärkeää jokaiselle luottamushenkilölle. Lue lisää Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloite Yrittäjänaisten Keskusliitto ry vaihtoi nimensä tammikuussa Suomen Yrittäjänaiset ry:ksi. Järjestö ajaa

20 sananmukaisesti yrittäjänaisten etuja ja pyrkii parantamaan näiden asemaa. Vuoden tärkein ja isoin edunvalvontaponnistus on tammikuussa julkistettu kansalaisaloite vanhemmuuden kustannusten tasaisemmasta jaosta. Kansalaisaloite vanhemmuuden kustannuksista on saanut monta isoa järjestöä taakseen heti alkumetreillä. Sitä tukevat mm. Naisjärjestöjen Keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Akavan Erityisalat ja Lapsiperheiden Etujärjestö. Tukijoiksi ovat lähteneet myös Suomen Yrittäjäsairaanhoitajat ja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät. Vanhemmuuden kustannukset ovat valtava rasite naisia työllistäville aloille. Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle arviolta noin euroa. Tämä on iso tulppa nuorten naisten työllistymiselle ja valtava rasite naisvaltaisille aloille ja pienyrittäjille henkilökunnan palkkaamisessa. Kolme keskeisintä kuluerää ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. "Nyt on aika siirtää vauvoista aiheutuvat vanhemmuuden kulut kaikkien yhteisesti maksettaviksi ja taata nuorille naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä ilman, että työnantajan pitää pelätä naisen palkkaamisen merkitsevän vauvalaskua", Yrittäjänaisten puheenjohtajakaarina Jokinen painottaa. Nykyjärjestelmän vuoksi naisten yritykset eivät liioin kasva, kansainvälisty eivätkä työllistä. Nyt käytössä olevan järjestelmän vuoksi nuoret naiset syrjäytyvät pätkätöihin, vaikka naiset suorittavat jo nyt suurimman osan kaikista akateemisista loppututkinnoista. "Vanhemmuuden kustannukset eli vauvan hinta on asia, joka pitää päättää tupo-pöytien sijaan eduskunnassa, kuten muutkin perhe- ja sosiaalipoliittiset kysymykset", Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila vaatii. Ruotsissa asia on ratkaistu jo vuosia sitten tasaamalla ja maksamalla vanhemmuuden kulut verovaroista. Suomenkin on aika ratkaista asia ja saada vanhemmuuden kulut maksettaviksi samalla tavoin kuin rahoitamme päivähoidon, koulutuksen, tiet ja kirjastot, sillä vauvat ovat yhteinen tulevaisuuden turvamme, aloitteen tekijät perustelevat. OM 16/52/2013 Kansalaisaloitteeseen tarvitaan nimeä ja aloite on allekirjoitettavissa pankkitunnuksin osoitteessa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/ Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto järjesti yhdessä tuotantoyhtiö Illumen ja Elokuvasäätiön kanssa keskustilaisuuden Elokuvasäätiön auditoriossa tiistaina Tilaisuuden teemana oli naisten asema Marokossa ja se järjestettiin ohjaaja Mohamed El Aboudin Häätanssidokumentin teatteriavauksen johdosta. Elokuva näytettiin heti tilaisuuden alussa, ja väliajalla osallistujat saivat nauttia NJKL:n tarjoamaa marokkolaista teetä ja pikkuleipiä. Väliajan jälkeen ohjelmassa oli keskustelupaneeli. Paneelin vetäjänä oli toimittaja Katja Juurus ja mukana olivat kehitysministeri Heidi Hautala, Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Leena Ruusuvuori, elokuvan ohjaaja Mohamed El Aboudi sekä neljä marokkolaista naista, jotka työskentelevät marokkolaisia au-äitejä auttavissa järjestöissä. Tilaisuuteen osallistui noin 60

21 henkeä ja keskustelu naisten asemasta Marokossa ja Suomessa kävi vilkkaana. Häätanssin päähenkilö on marokkolainen Hind, joka raiskattiin teini-ikäisenä. Tämän seurauksena hän joutui perheensä hylkäämäksi ja elämään ilman virallista henkilöllisyyttä. Häätanssi (Dance of Outlaws) on dokumenttielokuva Hindistä - naisesta, jota ei ole olemassa. Ilman henkilöllisyys-todistusta Hindillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin työskennellä prostituoituna ja perinteisenä häätanssijana. Hind yrittää saada takaisin elämänsä, lapsensa ja yksinkertaisesti oikeuden elää tasa-arvoisena ihmisenä. 'Häätanssi' -elokuvalle palkinto Locarno International Film Festival Elokuva palkittiin Locarnon elokuvajuhlilla elokuussa 2012 Premio Zonta Club Locarno -palkinnolla elokuvalle, jolla on 'ainutlaatuinen yhteiskunnallinen sitoumus'. Joulukuussa 2012 arvovaltainen Variety - julkaisu nosti Häätanssin viime vuoden viiden parhaan arabi-elokuvan joukkoon. Elokuva esitetään Marokon Festival National du Film-festivaaleilla helmikuussa Suomessa elokuva aloitti kotimaisessa teatterilevityksessä (Finnkino) ja se tulee YLE:n Dokumenttiprojektin ohjelmistoon. Aiheesta löytyy myös Zonta International District 30 sivulta.

22 Premio Zonta Club Locarno -palkinto Ulkoministeriö Kehitysyhteistyön rahoituskohteet luetteloon on koottu Suomen julkiseen kehitysyhteistyöhön liittyvät kohteet, joita rahoitetaan kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista. Luettelo sisältää tiedot; maa- ja aluekohtaisesta yhteistyöstä, korkotukiluotoisti sekä monenkeskisen yhteistyön yleisavustuksista Sisäasianministeriö Rahankeräyslain uudistamishankkeesta käynnistyy kysely otakantaa.fi-palvelussa Sisäministeriö on käynnistänyt valtionhallinnon otakantaa.fi-palvelussa (www.otakantaa.fi) rahankeräyslain uudistamiseen liittyvän kyselyn. Kysely on osa sisäministeriössä parhaillaan käynnissä olevaa rahankeräyslain uudistamishanketta ja siihen voi osallistua saakka. Rahankeräyslain uudistamishankkeen tavoitteena on selkeyttää rahankeräyslakia lakiin kirjatun rahankeräysoikeuden edellytyksenä olevan yleishyödyllisyyden vaatimuksen osalta sekä mahdollistaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä. Hankkeen puitteissa on tarkoitus laatia ehdotus myös rahankeräyksen toimeenpanoajan pidentämisestä nykyisen lain sallimasta enintään kahden vuoden määräajasta pidemmäksi. Tämän lisäksi hankkeen puitteissa tehdään ehdotukset muiksi välttämättömiksi säännösmuutoksiksi. Sisäministeriö järjesti rahankeräyksiin liittyville intressitahoille kuulemis- ja keskustelutilaisuuden Otakantaa.f-kysely on jatkoa kuulemistilaisuudelle ja sisäministeriö toivoo kansalaisilta vastauksia lainvalmistelun tueksi. Rahankeräyslakia koskeva kysely otakantaa.fi-palvelussa

23 Rahankeräyslain muuttaminen -hankesivut Lisätietoja: ylitarkastaja Jukka Tukia, Tukitoimenpiteet lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille Tekijät: Terhi Mäkeläinen, Marita Husso, Mikko Mäntysaari, Marianne Notko, Tuija Virkki Lähisuhdeväkivalta on yhä 2010-luvun Suomessa vakava sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen ongelma. Yhteiskunnallisia toimenpiteitä lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi ja auttamisjärjestelmien kehittämiseksi on toteutettu eri sektoreilla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana runsaasti, mutta edelleenkin lähisuhdeväkivallan uhreille tarjottavista palveluista ja niiden alueellisesta jakautumisesta on vain hajanaista tietoa. Talvella 2012 Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikölle toimeksiannoksi toteuttaa selvitys lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneille naisille tarjottavista palveluista. Selvitys toteutettiin internetpohjaisena kyselynä helmikuussa Kyselyyn vastasi 224 henkilöä yhteensä 150 kunnasta. Vastaukset edustavat varsin hyvin suomalaista kuntakenttää. Palveluja tarkasteltiin akuutteina kriisipalveluina ja pitkäkestoisina palveluina. Suurimmat aukot palveluissa näyttäisivät olevan pitkäkestoisen tuen osalta tukihenkilöjärjestelmän ja vertaisryhmien järjestämisessä. Akuuttien palvelujen osalta turvakoteja on asukaslukuun ja suosituksiin nähden edelleen liian vähän. Myös kuntien tarjoamien kriisiasuntojen määrä vaikuttaa maakunnittaisen tarkastelun perusteella vähäiseltä. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tarjottavien palvelujen saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Erityisesti pienissä kunnissa palveluja on tarjolla hyvin vähän. Isommissa kunnissa ongelmana on puolestaan usein se, että kysyntää on paljon ja palveluihin pääsyä voi joutua odottamaan pitkään. Alueellisesti palvelut eivät ole jakautuneet tasaisesti, jolloin mahdollisuudet palvelujen käyttöön riippuvat voimakkaasti asuinpaikasta. Palveluverkoston koordinointi ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä ovat väkivaltatyössä ja palvelujen kehittämisessä merkittäviä ongelmia. Useiden kuntien toimihenkilöillä ei ole tietoa oman kunnan tai seutukunnan alueella väkivallan uhreille tarjolla olevista palveluista. Lue raportti sosiaali- ja terveysministeriön sivulta pdf muodossa Ulkoministeriö Istanbulin sopimus: Laaja, monialainen työ tärkeää naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi Ulkoministeriö Suomen tulevalta ihmisoikeusstrategialta toivotaan konkreettista tavoitteiden asettelua ja jatkuvuutta Suomen painopisteille Suomalainen valittu UNICEFin puheenjohtajaksi

24 Suurlähettiläs Jarmo Viinanen valittiin YK:n lastenjärjestö UNICEFin johtokunnan puheenjohtajaksi New Yorkissa 18. tammikuuta. Viinanen on UNICEFin ensimmäinen suomalainen puheenjohtaja. Varapuheenjohtajuuksia Suomella on ollut aiemmin neljä kertaa. Suurlähettiläs Viinanen muistutti valituksi tullessaan, että taloudellisesta tilanteesta ja vaikeista olosuhteista huolimatta johtokunta on sitoutunut UNICEFin tärkeään työhön. "Tehtävänämme johtokunnassa on ohjata järjestön työtä niin, että se voi jatkaa ja entisestään tehostaa työtään parantaakseen kaikkein heikompiosaisten lasten elämää maailmalla ja edistää heidän oikeuksiaan." Suurlähettiläs Viinanen korosti tulevansa puheenjohtajana toimimaan avoimuuden hengessä The Glass Ceiling is Cracking: Self-regulation beats quotas Elisabeth Rehn Kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahaston johtokuntaan toiselle kaudelle UNICEF Rwanda Rehabilitation of Matyazo Health Center - Final Report from ZI President McKenzie Lue lisää! Suomen Akateemisten Naisten Liiton uutena puheenjohtajana ensi vuonna aloittaa professori Helena Ranta Vuosikokous valitsi Suomen Akateemisten Naisten Liiton uudeksi puheenjohtajaksi professori Helena Rannan, Kvinnliga Akademiker i Helsingfors. Professori Ranta valittiin kolmen ehdokkaan tasokkaasta joukosta. Keskushallituksen jäseninä jatkavat seuraavalle kaudelle uudelleen valitut opetusneuvos Marja Liisa Toivanen Vantaalta sekä palvelujohtaja Mirja Saarni Tampereelta. Uutena jäsenenä keskushallitukseen valittiin tohtori Leena Tiitu Helsingistä. Ehdokkaita keskushallitusvaalissa oli yhteensä seitsemän Zonta International enewsletter Violence Against Women November 25 marks International Day for the Elimination of Violence Against Women. There are a variety of resources for information on the topic of violence against women that can help you increase awareness

25 and take action. Violence against women takes many forms; domestic violence, trafficking, female genital mutilation and violence during conflict, but the list doesn't end there. The price paid for this violence is astonishing. According to the United Nations, the cost of intimate partner violence in the United States alone exceeds US$5.8 billion per year: US$4.1 billion is for direct medical and health care services, while productivity losses account for nearly US$1.8 billion. They also note that in Uganda, where Zonta International supported a project aimed at the elimination of burns violence against women, the cost of domestic violence was estimated at US$2.5 million in UN Women's statistics state that in Australia, violence against women and children costs an estimated US$11.38 billion per year. The Council of Europe's website for their Campaign To Combat Violence Against Women, Including Domestic Violence, suggests that one-fifth to one-quarter of all women have experienced physical violence at least once during their adult lives, and more than one-tenth have suffered sexual violence involving the use of force. These staggering statistics make it clear that efforts need to continue in the fight to end violence against women. Resources for information on violence against women: Council of Europe United Nations World Health Organization UN Women Zonta International Commits to the Women and Children of Rwanda In 40 years of friendship, the U.S. Fund for UNICEF and Zonta International have worked together on a variety of projects for the world s women and children. In recent years, we ve been privileged to partner on two lifesaving programs in Rwanda: the prevention of mother-to-child transmission (PMTCT) of HIV and support for survivors of domestic and gender-based violence Ulkoministeriö Presidentti Halonen käynnisti kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin korkean tason työryhmän toiminnan Listätietoja: Ulkoministeriö Suomi sitoutui edistämään naisten oikeusturvaa New Yorkissa "Onko meillä tänä päivänä vara olla käyttämättä niitä kykyjä ja taitoja, joita tytöillä ja naisilla on?" tasavallan presidentti Sauli Niinistö kysyi Suomen, Etelä-Afrikan ja YK:n naisjärjestön UN Womenin yhdessä järjestämässä sivutapahtumassa New Yorkissa. Presidentin kysymykseen vastattiin pään pudistuksin. Naisten oikeudet eivät ole vain eettinen asia, vaan myös käytännön kysymys, presidentti totesi. Liitteenä

26 Korkean tason lounastapahtuma kokosi yhteen eri maiden, YK:n ja kansalaisjärjestöjen päättäjiä. Pääsihteeri Ban Ki-moon hämmästeli avauspuheenvuorossaan YK:n yleiskokoukseen tulleiden joidenkin delegaatioiden kokoonpanoja. "Olen viime päivinä nähnyt täällä YK:lla useiden maiden delegaatioita, joissa ei ole ollut yhtä ainoaakaan naista. Aion nostaa tämän asian esille jokaisen kanssa, joka tulee minua tapaamaan ilman naisdelegaattia. Kyseessä on vääryys", YK:n pääsihteeri sanoi painokkaasti. Tilaisuudessa puhunut iranilainen rauhannobelisti Shirin Ebadi totesi puheenvuorossaan, että "kulttuuri ei saa olla tekosyy tehdä kompromissejä naisten oikeuksille." Hän nosti esiin myös demokratia-käsityksen ja muistutti yleisöä, että "demokratia ei ole mikään kauppatavara, joka voidaan viedä toisiin maihin. Se on historiallinen prosessi ja vie aikaa." Tilaisuus oli osa YK:n ensimmäistä yksinomaan oikeusvaltiota käsittelevän korkean tason kokousta 67. yleiskokouksessa. Maailman johtajat keskustelivat kokouksessa oikeusvaltion vahvistamisesta, sen merkityksestä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä kehityksen ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien toteutumisessa. Kokouksen alla Suomen ja Etelä-Afrikan hallitukset sekä UN Women vetosivat eri maiden hallituksiin, jotta ne osoittaisivat vahvaa poliittista sitoutumista ja tehostaisivat ohjelmiaan sekä käytännön toimiaan naisten oikeudellisen aseman parantamiseksi ja naisten yhtäläisiä oikeuksia edistävän oikeusjärjestelmän kehittämiseksi. Suomen, Etelä-Afrikan ja UN Womenin lounastilaisuudessa eri maiden edustajat esittivät maittensa sitoumuksia. Presidentti Niinistö lupasi puheenvuorossaan, että Suomi tulee ratifioimaan Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan vastaisen yleissopimuksen vuoden 2013 loppuun mennessä ja järjestämään aihetta käsittelevän kansainvälisen seminaarin Helsingissä vuonna Suomea kiiteltiin aplodein presidentin kertoessa Suomen päätöksestä nostaa YK:n naisjärjestön vuotuinen avustus neljästä miljoonasta kuuteen miljoonaan euroon. Suomen sitoumukset YK:n korkean tason oikeusvaltiokokouksessa UNWebTV tallenne tilaisuudesta Ulkoministeriö Oikeusvaltio YK:n yleiskokouksen avajaisistunnon aiheena Suomi painottaa naisten oikeusasemaa

27 Presidentti Sauli Niinistö ja YK:n pääsihteri Ban Ki-moon. Kuva UNphoto. YK pitää ensimmäisen yksinomaan oikeusvaltiota käsittelevä korkean tason kokouksen yleiskokouksen alussa maanantaina 24. syyskuuta. Maailman johtajat keskustelevat kokouksessa oikeusvaltion vahvistamisesta, sen merkityksestä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä kehityksen ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien toteutumisessa. Kokouksessa hallitukset ja kansalaisyhteiskunta yhdessä tarkastelevat oikeusvaltion vahvistamisessa saavutettua edistystä ja keskustelevat kansallisen ja kansainvälisen tason haasteista. Suomen ja Etelä-Afrikan hallitukset yhdessä YK:n naisjärjestön UN Womenin kanssa isännöivät kokouksen yhteydessä naisten oikeusasemaa koskevan korkean tason tilaisuuden maanantaina 24. syyskuuta. Tässä tilaisuudessa puhuvat muun muassa YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon, Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma, UN Womenin toiminnanjohtaja Michelle Bachelet ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja, iranilainen Shirin Ebadi. Tänä päivänä naiset jäävät usein vaille oikeusturvaa. Monet yhä ratkaisemattomat ongelmat estävät naisia saamasta laillista suojaa oikeuksilleen. Sen seurauksena syrjintä ja epätasa-arvo ovat osa naisten arkitodellisuutta. Se vaikeuttaa paitsi naisten mahdollisuuksia elää väkivallasta vapaata elämää, myös heidän yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksiaan täysiarvoisina ja tasa-arvoisina kansalaisina. Kokouksen alla Suomen ja Etelä-Afrikan hallitukset sekä UN Women vetoavat eri maiden hallituksiin, jotta ne osoittaisivat vahvaa poliittista sitoutumista ja tehostaisivat ohjelmiaan sekä käytännön toimiaan naisten oikeudellisen aseman parantamiseksi ja naisten yhtäläisiä oikeuksia edistävän oikeusjärjestelmän kehittämiseksi. Kyseisessä korkean tason tilaisuudessa hallitusten toivotaan antavan konkreettisia toimintasitoumuksia ja esittelevän naisten oikeusasemaa edistäviä aloitteita. Suomi antaa kokouksessa konkreettisia kansallisia sitoumuksia.

28 Zonta Internationalin presidentiksi valittiin Lynn McKenzie Welcome from Zonta International President Lynn McKenzie Kaksivuotiskauden presidenttimme Lynn McKenzie kiinnittää huomiomme muutamaan elintärkeään seikkaan järjestössämme. Hän kysyy ja vastaa sekä haastaa meitä miettimään ja keskustelemaan asioista The Zontian lehden kirjoituksessaan Nyt on aika tarttua toimeen (käännös Eija Salo) Nyt on aika tarttua toimeen! YK:n MDG eli Vuosituhattavoitteiden seurantaraportti MDG 2012 Gap Task pdf MDG 2012 Gap Task linkki MDG 2012 tiedote linkki Ulkoministeriö Vuosituhattavoitteet: Köyhyys puolitettu, nälkäisten määrä kasvaa Useimmissa vuosituhattavoitteissa on edetty, mutta kehitys on ollut epätasa-arvoista, arvoista, käy ilmi YK:n tämänvuotisesta vuosituhattavoitteiden seurantaraportista. Aikaa saavuttaa YK:n kahdeksan vuosituhattavoitetta on enää kolme vuotta. Tuoreen seurantaraportin mukaan osittain saavutettuja vuosituhattavoitetta on kuitenkin vain kolme. MDG Report 2012 pdf MDG Report 2012 linkki UM tiedote Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa.

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen Luetaan yhdessä seminaari Hämeenlinna 19.10.2013 Ritva Karinsalo Toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto 2 Ensi- ja turvakotien liitto tänään

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

YLEISSOPIMUKSEN 40 ARTIKLAN NOJALLA ANNETTUJEN SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN TARKASTELU. Ihmisoikeuskomitean loppupäätelmät SUOMI

YLEISSOPIMUKSEN 40 ARTIKLAN NOJALLA ANNETTUJEN SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN TARKASTELU. Ihmisoikeuskomitean loppupäätelmät SUOMI CCPR/C/FIN/CO/6 24.7.2013 Alkuperäiskieli: englanti Ihmisoikeuskomitea 108. istunto Geneve, 8-26.7.2013 YLEISSOPIMUKSEN 40 ARTIKLAN NOJALLA ANNETTUJEN SOPIMUSVALTIOIDEN RAPORTTIEN TARKASTELU Ihmisoikeuskomitean

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Rotary tekee hyvää! - Doing good in the world. Minttu Lampinen, RK Tammer Nova Piirin kouluttaja 14-15 & Piirin Rotarysääätiön varapj.

Rotary tekee hyvää! - Doing good in the world. Minttu Lampinen, RK Tammer Nova Piirin kouluttaja 14-15 & Piirin Rotarysääätiön varapj. Rotary tekee hyvää! - Doing good in the world Minttu Lampinen, RK Tammer Nova Piirin kouluttaja 14-15 & Piirin Rotarysääätiön varapj. Sisältö Rotarit ja rauha Polio Lääkäripankki Action groups Säätiö Painopistealueet

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO

KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO KANSAINVÄLINEN TYÖJÄRJESTÖ ILO Kaikki ihmiset, katsomatta rotuun, uskontoon tai sukupuoleen, ovat oikeutettuja työskentelemään aineellisen hyvinvointinsa ja henkisen kehityksensä hyväksi vapaissa ja taloudellisesti

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Ihmiskauppauhrien tunnistaminen ja auttaminen Kansainvälinen yhteistyö (ISEC

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

ISTANBULIN SOPIMUS EN:N YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA

ISTANBULIN SOPIMUS EN:N YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA ISTANBULIN SOPIMUS EN:N YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA UUDET LAIT UUDET VAATIMUKSET KUNNILLE KUNTALIITTO 1.12.2015 KEVÄT NOUSIAINEN MIKÄ ISTANBULIN

Lisätiedot

Aineistoa väkivallan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisystä

Aineistoa väkivallan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisystä Aineistoa väkivallan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisystä Tavoite: Kartoittaa, millainen aineisto on käyttökelpoista koulun tasa-arvoa edistävässä työssä ja koska sitä käytetään. Sukupuolista ja seksuaalista

Lisätiedot

ON SAATAVA AIKAAN MUUTOS!

ON SAATAVA AIKAAN MUUTOS! JOKU RAJA! TYÖVALIOKUNNAN JULKILAUSUMA 2009 ON SAATAVA AIKAAN MUUTOS! Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi uudenvuodenpuheessaan seuraavasti: Henkirikollisuus on suurelta osin miesten keskinäistä

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 22.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle 27.1.2015. Suomen Punaisen Ristin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta (VNS 6/2014 vp)

Hallintovaliokunnalle 27.1.2015. Suomen Punaisen Ristin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta (VNS 6/2014 vp) Hallintovaliokunnalle 27.1.2015 Suomen Punaisen Ristin lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta (VNS 6/2014 vp) Yleisiä huomioita Suomen Punainen Risti kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396 SISÄLLYS N:o Sivu 391 Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta... 3429 392 Valtioneuvoston

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot