Suomi, uskonnonvapaus ja EU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi, uskonnonvapaus ja EU"

Transkriptio

1 ,5 Suomi, uskonnonvapaus ja EU

2 Sisältö 5/2005: Pääkirjoitus 3 Robert Brotherus 61. vuosikerta, Julkaisija Vapaa-ajattelijain liitto ry Päätoimittaja Robert Brotherus Tyynylaavankuja 2 A 4, Helsinki GSM , sp. Toimitussihteeri Janne Vainio (GSM ) Seuraavaan lehteen tarkoitettu aineisto lähetetään toimitukselle mennessä mieluiten sähköpostina (liitteet.rtf tai tekstimuodossa) tai levykkeellä Tilaukset ja osoitteenmuutokset Vapaa-ajattelijain liitto/toimisto Neljäs linja 1, Helsinki Puhelin (09) , fax (09) Ilmoitushinnat Koko sivu 235, 1/2 sivua 135 1/4 sivua 90, 1/8 sivua 50 Lisävärit sopimuksen mukaan Tilaushinta 22 /vuosi Kuusi numeroa vuodessa Painos kpl Painopaikka Uusimaa Oy ISSN Vapaa Ajattelija on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta lehden toimituksen ja julkaisijan näkemystä. KANSIKUVA: EU-parlamentin kuva-arkisto Rukouspäiväjulistus ja laki 4 Jori Mäntysalo Jumalan lobbarit EU:ssa 7 Esko Seppänen Pääsihteerin palsta 11 Jori Mäntysalo Pariisin IHEU-kongressi 12 Eino Huotari Ateistisen humanismin julistus 15 IHEU:n maailmankongressi 2005 Kirkko tutkii eroamisongelmaa 18 Kirkon tutkimuskeskuksen uutisia Teuvonneuvo 20 Teuvo Pykönen Viihteellistä uskontokritiikkiä 22 Esa Ylikoski Uutisia 23 Vihkimisoikeudet, eroakirkosta.fi -kantelu ym. Keskustelua 26 Enkelienergiat, sotilasvala ja vakuutus ym. Tämän julkaisun toimittamiseen, painatukseen ja jakeluun on käytetty Ulkoasiainministeriön vuonna 2005 myöntämää valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen.

3 Oikeustiedettä vai filosofiaa? Usein on helpompi päättää mihin haluaisi päästä kuin keksiä kulloinkin tehokkaimmat keinot päästä kohti valitsemiaan tavoitteita. Näin on vapaa-ajattelijoidenkin kohdalla: sekulaari yhteiskunta jossa vallitsee täydellinen vakaumuksen- ja omantunnonvapaus, vakaumusten tasa-arvo sekä uskonnoista riippumaton hallinto, lainsäädäntö ja koulutus ovat pitkään olleet selkeitä johtotähtiä toimenpideohjelmissamme. Silti ei meidänkään ole aina helppoa päätellä, mikä tie tätä tavoitetta kohti nopeiten vie ja minkälaisilla käytännön tason askelilla vapaa-ajattelijain liitto voi tehokkaimmin tuota tietä edetä. Suomessa kuljettua tietä ja nykyistä tilannetta vakaumusten tasa-arvon saralla voi verrata esimerkiksi Ranskan tai Yhdysvaltojen tilanteisiin. Ranskassa on tänä vuonna tullut kuluneeksi sata vuotta valtion ja kirkon erottamisesta, kuten Eino Huotari kertoo tässä lehdessä. Yhdysvallat on puolestaan ollut perustamisestaan lähtien yli kaksisataa vuotta - muodollisesti sekulaari valtio. Kuitenkin juuri Yhdysvalloissa voidaan uskonnottoman kansalaisen elämää pitää ainakin joiltain osin perustellusti hankalampana kuin suomalaisen: ruohonjuuritasolla uskonnollisia ihmisiä on huomattavasti Suomea ja Ranskaa enemmän ja heidän uskonnollisuutensa laatu keskimäärin kiihkeämpää ja vanhoillisempaa. Tämän vuoksi kristinusko näkyy laajasti julkisissa kouluissa uskonnottomien vanhempien aika-ajoin nostamista oikeusjutuista huolimatta ja kansallisella tasolla kirkot ovat käytännössä voimakkaassa kytköksessä lainsäädäntöön ja politiikkaan - alkaen George W. Bushin selkeästä uskonnon suosimisesta. Yhdysvaltain monella tasolla vaikuttavan uskonnollisuuden syistä ja historiasta on esitetty lukuisia teorioita. Olipa syy mikä hyvänsä, on sen opetus vapaa-ajattelijoille, että pelkällä lakimuutoksilla ja hallinnollisista väärinkäytöksistä valittamalla näitä keinoja lainkaan väheksymättä - ei saada synnytettyä yhteiskuntaa, joka on kaikin puolin yhtä hyvä ateisteja ja uskonnollisia ihmisiä kohtaan. Vaikka vapaa-ajattelijoilla olisi käytössään armeija lobbareita ja lakimiehiä, jotka tehokkaasti hoitaisivat pois päiväjärjestyksestä kaikki uskonnottomien oikeuksia loukkaavat lait ja viranomaisten toimet, ei yhteiskunta olisi yhtä myönteinen uskonnottomuutta kohtaan kuin kuvitteellisessa tilanteessa, jossa kansa itse olisi huomattavasti vähemmän uskonnollista. Siksi käydessämme päivästä päivään viranomaisten kanssa kädenvääntöä siitä, onko tämä tai tuo tapaus uskonnottomien oikeuksien vastainen, on samalla muistettava myös jatkuvasti tuoda esiin perusteita, jotka osoittavat uskontojen uskonkappaleiden olevan virheellisiä. On edelleen merkittävä filosofinen ja käytännöllinen kysymys, onko jumalia, taivasta tai helvettiä lainkaan olemassa. On yhä syytä nostaa keskusteluun sitä, ovatko parhaan nykyisin käytettävissä olevan todistusaineiston valossa keskenään ristiriidassa olevista lukuisista uskonnoista virheellisiä kaikki paitsi yksi vai aivan kaikki. Kirkolla ei ole motiivia nostaa julkiseen keskusteluun omia perusteitaan uskonkappaleidensa totuudesta, koska historia on monesti osoittanut että nämä perusteet ovat kritiikin edessä kestämättömiä. Kirkolle on päinvastoin edullista, että uskon oikeellisuuden kysymykset vaietaan kuoliaaksi ja julistetaan yksityisiksi uskon asioiksi, josta ei kannatakaan keskustella. Vapaa-ajattelijoiden sen sijaan on syytä kaikissa yhteyksissä kyseenalaistaa ns. uskonasioita koske-

4 vat tabut toki kuitenkin ehdottomasti asiallisen tyylin huomioiden, jotta takavuosien stereotypia torilla Jumalaa ei ole! huutelevasta dogmaattisesta vapaa-ajattelijasta ei nouse taas kummittelemaan. Oleellisempaa tässäkin asiassa on pikemminkin tuoda esiin hyviä perusteita kuin inttää johtopäätöstä. Vapaa-ajattelijoiden työtä onneksi auttaa se, että kirkon sisällä sen omat vikuripapit kuten Antti kaikki pääsevät taivaaseen Kylliäinen, Terho uskovaisuus on ongelma Pursiainen sekä Jorma jumalaa ei ole olemassa Hietamäki ravistelevat sisältäpäin hiljaisuuden konsensusta ja dogmien rakennelmaa. Yhteiskunnan muutokset ovat monimutkaisia prosesseja emmekä siksi voi ennustaa tarkasti mikä on eri toimintatapojen oikea painoarvo edettäessä kohti sekulaaria yhteiskuntaa. Edetkäämme siis monella rintamalla ja hyödyntäkäämme joukostamme löytyvää asiantuntemusta niin oikeustieteen, ateismin filosofian kuin luonnontieteidenkin alueella näille kaikille riittää tarvetta vapaa-ajattelijoiden tehtäväkentällä. Robert J. Brotherus puheenjohtaja Haetaan päätoimittajaa Vapaa Ajattelija hakee päätoimittajaa vuoden 2006 alusta alkaen. Lisäksi haetaan myös taittajaa, joka voi olla sama tai eri henkilö kuin päätoimittaja. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa ja on Suomen merkittävin siviililiikkeen äänenkannattaja. Toimituksellisten taitojen lisäksi hakijalta toivotaan siviililiikkeen aatteiden ja tavoitteiden tuntemusta tai vähintään kiinnostusta niihin. Lisätietoja antaa Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Robert Brotherus (GSM , sp. Vapaamuotoiset hakemukset palkka- tai palkkiotoivomuksineen pyydetään osoittamaan mennessä osoitteeseen Neljäs linja 1, Helsinki tai Rukouspäiväju poistuminen Rukouspäiväjulistuksen allekirjoitti tasavallan presidentti ja se merkittiin säädöskokoelmaan. Julistuksen rooli oli lain tai asetuksen tyyppinen ja se oli uskonnonvapauden vastainen. Tapa loppui Eduskunnan päätöksellä v äänin Rukouspäiväjulistuksessa oli kyse kahdesta erillisestä asiasta: ensiksi siitä, pitääkö valtion olla uskonnollisesti neutraali vai tunnustuksellinen, toiseksi siitä voiko vanha tapa olla lakiin verrattava oikeusperusta. Eduskunnan käsittelyyn julistusasia päätyi melkein vahingossa viimeksimainitusta, vain lakiteknisestä syystä. Rukouspäiväjulistus on vuosisatoja vanha Ruotsin ja myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnan tapa. Itsenäisessä Suomessa julistuksen on allekirjoittanut tasavallan presidentti vuodesta 1932 alkaen. Julistuksesta ei ole koskaan säädetty laissa. Julistuksessa säädetään neljä vuosittaista rukoussunnuntaita ja kullekin päivälle oma raamatunkohtansa. Julistusta on ehdotettu poistettavaksi aiemminkin. Mm. Kirkko ja valtio -komitea ehdotti jo 1977 mietinnössään, että rukouspäiväjulistus jätetään valtiolta kirkkojen tehtäväksi. Vuonna 2001 mietintönsä jättänyt uskonnonvapauskomitea katsoi myöskin, että valtion ja uskonnollisten yhdyskuntien nykyisen tehtäväjaon kannalta ei ole perusteltua, että tasavallan presidentti antaa rukouspäiväjulistuksen. 4

5 listuksen Jori Mäntysalo E dellinen Vapaa Ajattelija sisälsi pitkän jutun uskonnonvapauden historiasta. Uskonnonvapaus.fi -sivustolle on tarkoitus kirjoittaa myös lyhyempiä artikkeleita yksittäisistä tapahtumista, sellaisia joista tämä juttu on malli. Aiheina voivat olla esimerkiksi rituaaliteurastuksesta käyty keskustelu, ET-opetuksen tuloon liittyvät asiat, tai vanhemmista asioista vaikkapa Pelastusarmeijan vainot 1890-luvulla tai siviilirekisterin synty Kiinnostuksen voi ilmoittaa osoitteeseen Julistus oli vastoin uskonnonvapautta Uskonnonvapauden kannalta olennaista on, että julistus merkittiin säädöskokoelmaan ja sen allekirjoittamisen katsottiin kuuluvan presidentin virkatehtäviin. Julistuksen asema oli siten lakiin rinnastuva, Suomen valtio virallisesti kehotti kansalaisiaan lukemaan tiettyjä raamatunkohtia. Vertailukohdaksi voi ottaa Yhteisvastuukeräyksen. Sen järjestäjä on evlut kirkko ja keräyksen avaa presidentti, mutta silloin presidentti toimii yksityishenkilönä eikä viran puolesta. Julistus oli vastoin katsomuksellisesti neutraalin valtion periaatetta. Ongelmia oli oikeastaan kaksi: toisaalta valtio suosi kristinuskoa muiden katsomusten edelle, toisaalta taas puuttui kristillisten kirkkojen sisäisiin asioihin. Julistus esimerkiksi määräsi rukoussunnuntait, vaikka adventistit viettävät jumalanpalveluksiaan lauantaisin. Lisäksi tasavallan presidentilläkin tulee olla uskonnonvapaus. Ei voida olettaa että presidentiksi voidaan valita vain kristitty, saati että ei-kristitty presidentti julkisesti valehtelisi allekirjoittamalla julistuksen jonka sisältöön ei itsekään usko. Julistuksen asemaa perusteltiin sen symbolisella merkityksellä. Rangaistusta ei rukoilematta jättämisestä saanut, vaan jokaiselle jäi valta päättää noudattaako julistusta. Symbolinen asema toimi toisaalta toisinpäinkin: julistuksen poistaminen presidentin virkatehtävistä oli askel kohti katsomusneutraalia valtiota. Perustuslakivaliokunnan kanta 2002 Tapahtuma lähti liikkeelle kun käsiteltiin ehdotusta uudeksi uskonnonvapauslaiksi. Oikeuskanslerin mielestä rukouspäiväjulistukset olisivat saaneet jatkua, sen sijaan Eduskunnan perustuslakivaliokunta nimenomaisesti otti vastakkaisen kannan: Valtioneuvoston oikeuskansleri katsoi lausunnossaan uskonnonvapauskomitean mietinnöstä, että julistuksen antamisen perusteena oleva vuosisatainen tapaoikeus muodostaa perustuslain 57 :ssä edellytettyyn lakiin rinnastuvan oikeusperusteen. (...) Valiokunta pitää kestämättömänä käsitystä, että vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain 57 :n yksiselitteisestä sanamuodosta huolimatta voisi olla vuosisatoja vanhaan käytäntöön pohjautuvaa lain veroista tapaoikeutta. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002) Mainittu perustuslain 57. pykälä sisältää vain yhden lauseen: Tasavallan presidentti hoitaa hänelle tässä perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät. Se tarkoittaa, että kaikki presidentille kuuluvat tehtävät on säädettävä suoraan laissa, ei esimerkiksi asetuksella. Tämän jälkeen oli selvää, että tavan oli loputtava tai asiasta säädettävä laki. Tanja Karpela ajoi rukouspäiväjulistusta Rukouspäiväjulistusta ryhtyi ajamaan keskustalainen kulttuuriministeri Tanja Karpela. Hallituspuolueet eivät päässeet esityksestä sopuun, ja hallituksen esitys annettiin äänin Esitystä kannatti käytännössä Keskusta, ja SDP:n oikeusministeri Johannes 5

6 Koskinen vastusti esitystä julkisesti. Samalla julistus oli ensimmäinen asia, josta Matti Vanhasen johtama hallitus äänesti. Hallituksen esityksessä julistuksen asemaa olisi hieman lievennetty: se olisi kuulunut presidentin virkatehtäviin, mutta julistuksen tekstiä ei enää olisi merkitty säädöskokoelmaan. Kristillisdemokraattien Toimi Kankaanniemi puolestaan teki oman lakialoitteen, jonka mukaan julistus olisi myös säilynyt säädöskokoelmassa. Esitys jätettiin 20. marraskuuta. Eduskunta käsitteli asiaa jo seuraavalla viikolla, ja lähetti lakiesityksen perustuslakivaliokuntaan. Tässä käsittelyssä esitettiin vain lakia kannattaneita puheenvuoroja. Perustuslakivaliokunta sai mietinnön tehtyä parissa viikossa. Valiokunta jakautui tasan kahtia, äänestystulos oli 9-8. Enemmistön kanta oli lain hylkäämisen puolella: Valiokunta ei pidä perustuslain 11 :ssä turvatun uskonnon ja omantunnon vapauden näkökulmasta onnistuneena, että presidentti antaisi päätöksellään uskonnollisperäisen rukouspäiväjulistuksen. (...) Uskonnon ja omantunnon vapauden näkökulmasta pitää arvioida, voiko presidentin myötävaikutuksella annettavan rukouspäiväjulistuksen tekstiin sisältyä kehottavia tai velvoittavia sanontoja. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 6/2003) 6 Eduskunta hylkäsi lain Eduskuntakäsittelyyn asia pääsi jo 12. joulukuuta. Keskustelun aikana puheenvuoroja käytettiin sekä puolesta että vastaan useita. Vastustavista puheenvuoroista tiiveimmät olivat ehkä Kimmo Sasin ja Arto Satosen kommentit: Jos me katsomme valtiosääntökehitystä viime vuosikymmenten ajalta ja varsinkin siinä yhteydessä, kun perustuslakiamme uudistettiin, niin kehitys on vienyt selkeästi siihen suuntaan, että julkinen valta selvemmin pysyttelee erillään uskonnollisesta toiminnasta. Sitä pyritään entistä enemmän jättämään uskonnollisten yhdysrukouspäiväjulistus kuntien itsensä hoidettavaksi. Tästä syystä kaikki asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että hallituksen esitys olisi vienyt kehitystä selkeästi ongelmallisempaan suuntaan. (Kimmo Sasi / kok) Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että presidentillä on omaan uskonkäsitykseensä nähden valinnanvapaus, kuten kaikilla muillakin, ja nimenomaan niin, että presidentti voi antaa tai olla antamatta ekumeenisen rukouspäiväjulistuksen. (Arto Satonen / kok) Lakiesitystä puoltavissa kommenteissa asetuttiin avoimesti tukemaan kristinuskoa. Esimerkiksi Kaarina Dromberg (kok) totesi: Kristillisen aatemaailman arvot ovat entistä tärkeämpiä tänä päivänä - -, Jukka Vihriälä (kesk) puolestaan - - tänä juurettomana aikana minusta on tärkeää, että meillä on tiettyjä maamerkkejä, ja tämä laki antaa nimenomaan suuntaa näistä maamerkeistä. Lakiesitys hylättiin äänin 92-74, poissa 33. Yksimielisesti lakia kannattivat Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset. Kokonaisuudessaan vastaan olivat Vihreät ja Vasemmistoliitto. SDP oli lähes kokonaan lakia vastaan, äänin Ruotsalaisen kansapuolueen edustajista lakia kannatti 6 ja vastusti 2. Ratkaisijaksi nousi oppositiossa ollut Kokoomus. Sen edustajista lakia kannatti 13 ja vastusti 22. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on jatkanut perinnettä ainakin vuosina 2004 ja Tapa jatkuu tulevaisuudessa, jos presidentit edelleen niin haluavat. PIIRROS: Päivi Vesanto

7 Jumalan lobbarit EU:ssa Esko Seppänen EU:lle oli tulossa maallinen perustuslaki. Paavi, katolilaiset maat ja monet protestanttisetkin kirkonmiehet vaativat siinä erikseen mainittavaksi Jumalan ja kristinuskon. Ei mainittu. Mutta ei ole tulossa mainittu perustuslakikaan, sillä hanke kaatui kansanäänestyksiin Ranskassa ja Hollannissa. K ansainvälinen uutistoimisto AP teetätti toukokuussa 2005 ranskalaisella IPSOStutkimuslaitoksella gallupin uskonasioista kymmenessä suuressa maassa. Sen mukaan jumalaan uskoi täysin kritiikittömästi (70 %) yhdysvaltalaisista, ja USA:ssa oli vähiten (2 %) ateisteja. Eniten ateisteja oli Ranskassa ja Etelä-Koreassa (19 %). Uskonnon merkitystä omassa elämässä pidettiin tärkeänä USA:ssa ja Meksikossa (86 %), ja niiden jäljessä tuli Italia (80 %). Vähemmän tärkeäksi uskonto koettiin Ranskassa (jossa sen koki tärkeäksi vain 37 % väestöstä), Englannissa (43 %), Espanjassa (46 %) ja Saksassa (54 %). Saksassa on vahva kristillisdemokraattinen puolue (CDU/CSU), mutta se ei pyri valtaan ja hallinnoimaan maata uskon asioilla. Saksalaiset uskovat yksityiseen Jumalaan, kun taas USA:ssa Jumala on enemmän yhteisöllinen. Saksan oikeiston uskonnollisuutta kuvaa kuitenkin se, että monet kris- tillisdemokraatit vastustavat Turkin EU-jäsenyyttä, ja se olisi mitä todennäköisimmin kääntänyt myös saksalaiset EI-kannalle, jos maassa olisi järjestetty kansanäänestys EU:n perustuslaista. Mielipidetutkimuksissa EI on ollut voitolla. USA:ssa kirkon lobbauksen julkisen vallan asioihin hyväksyi suurempi osa (37 %) kansalaisista kuin missään muualla. Hengellisten johtajien lobbausta politiikassa pitää hyväksyttävänä vain 12 % ranskalaisista, ja tiukka linja asiaan on myös Espanjassa (17 %) sekä Saksassa ja Englannissa (20 %). Perustuslakikonventti EU:n perustuslain valmistelua varten kutsuttiin koolle vuonna 2001 erityinen valmistelukunta eli konventti. Siinä oli 207 osanottajaa (joista minä olin yksi). Tälle pienelle ja epäedustavalle joukolle oli annettu tehtäväksi kirjoittaa perustuslain luonnos yli puolelle miljardille muulle ihmiselle. Käytännössä perustuslain luonnoksen sanelivat konventissa suuret jäsenmaat edustajiensa välityksellä. Sen jälkeen ei sitten ollut vaikeuksia saada se hyväksytyksi erityisessä hallitusten välisessä konferenssissa (HVK). Kun konventti kirjoitti perustuslakiin unionin arvoperustaa, varsinkin katolilaisten maiden (Italia, Espanja, Puola, Irlanti) edustajat halusivat Jumalan kirjattavaksi sen artikloihin. Sitä haluttiin ensiksikin siksi, että se olisi antanut uskonnolliselle ajattelulle suuremman legitimiteetin eli yleisen hyväksyttä- 7

8 vyyden unionissa, jossa uskonnollisella ajattelulla on kansojen keskuudessa olut vuosisatojen ajan suuri merkitys. Sillä tavalla olisi myös tehty vaikeammaksi islamilaisvaltio Turkin ottaminen jäseneksi samaan unioniin ristikansan kanssa, ja turkkilaiset tiesivät sen: konventissa sen edustajat vastustivat kristittyjen Jumalan kirjaamista Turkki-yhteensopivaksi tehtyyn perustuslakiin. Artiklat ja esipuhe Perustuslakiluonnos koostui valmiina johdannosta ja neljästä osasta. Sen lisäksi siihen oli liitetty myös pöytäkirjoja ja julistuksia. Artiklat ja kaikki pöytäkirjat ovat aina lainvoimaisia, kun taas johdanto ja julistukset eivät sitä ole. Jumala ja kristinusko yritettiin aluksi kirjata artikloihin, mutta asia ei mennyt läpi, kun konventissa tavoiteltiin näennäistä yksimielisyyttä. Sen jälkeen uskovaisille olisi riittänyt se, että perustuslain (juridisesti eisitovaan) johdantoon olisi kirjattu Euroopan kulttuurien juutalais-kristillinen perusta. Maallisimpiin kansakuntiin kuuluva Ranska (jossa uskovaisista 70 % oli IPSOStutkimuksen mukaan katolilaisia) oli tiukka: perustuslakiin ei kuulu mainintaa Jumalasta tai uskonnoista. Aktiivisesti ajettiin myös ehdotusta, joka olisi johdettu Puolan perustuslaista. Jumala ja kristinusko oli siihen kirjattu seuraavalla tavalla: Me Puolan kansa, kaikki tasavallan kansalaiset, sekä ne, jotka uskovat Jumalaan totuuden, oikeuden, hyvän ja kauniin lähteenä, kuten myös ne, jotka eivät jaa tätä uskoa mutta kunnioittavat niitä yleismaailmallisia arvoja jotka perustuvat muihin lähteisiin; tasa-arvoisina oikeuksissa ja velvollisuuksissa yhteistä hyvää - Puolaa - kohtaan, kiitollisuudenvelassa esi-isillemme heidän työstään, heidän taistelustaan suurin uhrauksin saavutetun itsenäisyyden puolesta, kansakunnan kristilliseen perimään ja yleismaailmallisiin inhimillisiin arvoihin juurrutetusta kulttuurista... Johdannon kirjoitti viime kädessä puheenjohtajamaa Irlanti. Perustuslakiluonnoksessa asia sai tämän katolilaisen maan kynästä muotoilun, jonka mukaan jäsenvaltiot hakevat innoituksensa Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä, josta kehittyneitä yleismaailmallisia arvoja ovat ihmisen loukkaamattomat ja luovuttamattomat oikeudet sekä vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate. Päädyttiin siis siihen, että jäsenvaltioiden valtiofilosofiset taustat ovat niin erilaiset, ettei kristinuskoa voi mainita yhteisessä perustuslaissa. Perustuslakiluonnos Perustuslain I osa on yleistä ja III osa erityistä asiaa. Voidaan jälkikäteen arvioida, että konventti teki virheen, kun se kirjoitti EU:n perustuslaiksi tiiliskiven kokoisen kirjan (jossa oli suomen kielellä 482 sivua). USA:kin on tullut yli 200 vuotta toimeen alle 20 sivun perustuslailla. Ilman laajaan III osaan kirjoitettua kapitalismin pakkopullaa, joka koettiin monissa maissa hyökkäykseksi sosiaaliturvavaltiota ja julkisia palveluja vastaan, eurokraateilla olisi ollut suurempi mahdollisuus saada perustuslakiluonnos hyväksytyksi myös Ranskassa ja Hollannissa. Unionin arvot kirjattiin I osan 2. artiklaan seuraavalla tavalla: Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasaarvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Nämä arvot ovat jäsenvaltioille yhteisiä yhteiskunnassa, jonka ominaispiirteitä ovat moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus. Pöytäkirjasta ( ) saa hyvän kuvan siitä, miten asia oli esillä konventissa: Keskustelu uskonnollisia arvoja koskevan viittauksen mahdollisesta sisällyttämisestä tekstiin oli vilkasta. Useat valmistelukunnan jäsenet kannattavat tällaista mainintaa 2 artiklassa. He pitävät sitä tarpeellisena, jotta pidettäisiin mielessä yhteisten arvojen perustat. Nämä jäsenet katsoivat, että pitäisi olla mahdollista valita sanamuoto, jossa ketään ei syrjitä. Useita erilaisia sanamuotoja on esitetty. Useat muut jäsenet ilmoittivat päättäväisesti vastustavansa tällaista ehdotusta riippumatta sen sanamuodosta... Kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen yhtäläinen asema turvattiin 51. artiklassa seuraavalla tavalla: 8

9 KUVA: EU-komission audiovisuaalinen kirjasto Kynät, joilla EU-perustuslaki piti allekirjoittaa. 1. Unioni kunnioittaa sitä asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, eikä puutu siihen. 2. Unioni kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa. 3. Unioni käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua näiden kirkkojen ja järjestöjen kanssa tunnustaen niiden identiteetin ja erityisen tehtävän. Tältä osin perustuslaki ei erotellut kirkkoja ja ei-kirkollisia yhteisöjä. Perusoikeuskirja Perustuslakiluonnoksen II osaan liitettiin sellaisenaan vuonna sen valmistelua varten kootussa konventissa vuonna 1999 hyväksytty perusoikeuskirja. Siihen oli kirjattu unionin kansalaisten oikeuksia, vapauksia ja velvollisuuksia. Tämä asiakirja ei ollut erityisen radikaali. Sitä valmistellut konventti sai vain kopioida valmiita kansainvälisiin sopimuksiin ja EUlainsäädäntöön jo aikaisemmin kirjattuja oikeuksia. Konventti ei saanut keksiä yhtään uutta sellaista oikeutta, jota jäsenmaat eivät olleet aiemmin hyväksyneet. Asiakirjaan, joka otettiin lähes sellaisenaan - eli muutamin Englannin vaatimuksesta tehdyin heikennyksin - perustuslain II osaksi, oli kirjattu ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus (perustuslain artikla 71) seuraavalla tavalla: Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta ja vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin. Oikeuksien ja vapauksien vastapuoli on syrjintä. Syrjintäkielto oli kirjoitettu II osaan (artikla 81) näin: 1. Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan. Sekä I että II osan artikloihin oli uskonto kirjattu sangen neutraalilla tavalla. Perustuslakia ei tule Perustuslaissa, joka ei Ranskan ja Hollannin äänestysten jälkeen ole tulollaan (ainakaan nykyisessä muodossa), ei ollut mitään sellaista vinoumaa uskontojen suuntaan, että se olisi pitänyt sillä perusteella hylätä. Pikemminkin sen olivat hylkäämässä uskovaiset, jotka eivät saaneet rakasta Jumalaansa kirjatuksi unionin arvopohjaan. Ranskan kansanäänestyksessä perustuslaki hylättiin ennen muuta vasemmiston EI:n pohjalta: se koettiin hyökkäykseksi julkisen 9

10 vallan varustamia hyviä julkisia palveluja vastaan. Sitä täydensi oikeiston EI, joka piti sisällään Turkki-vastaisen kannanoton kristinuskon puolesta ja islamia vastaan. Hollannissa ääriuskovaiset lahkot vastustivat perustuslakia liian maallisena, mutta heidän osuutensa ei ollut ratkaiseva. Heitä oli ehkä saman verran kuin eläintensuojelijoita, jotka äänestivät perustuslakia vastaan sillä perusteella että se salli rituaaliteurastuksen, hanhien pakkosyötön ja espanjalaiset härkätaistelut. Hollannissa perustuslaki kaatui ennen muuta raha-asioihin ja vallansiirtoon suurten maiden hyväksi - ja Turkin jäsenyyteen maahanmuuttouhkan mutta ei islam-uhkan takia. EU:n perustuslaki olisi vaatinut voimaan tullakseen yksimielisen hyväksynnän kaikissa jäsenmaissa. Nyt sitä ei ole - eikä tätä perustuslakia tässä muodossa tule. Artikkeli perustuu MEP Esko Seppäsen pitämään esitelmään Euroopan perustuslain vaikutuksista uskonnottomien asemaan. Esitelmä pidettiin Vapaa-ajattelijain liiton XXIII liittokokouksen yhteydessä Järvenpäässä

11 pääsihteeriltä Uskonnot eivät tarvitse valtiolta erityishuomiota Mikä on vapaa-ajattelijoiden kanta valtion ja kirkon, tai valtion ja uskontojen yleensä, suhteeseen? Ehkä lyhyin tapa ilmaista asia on Valtion ei lähtökohtaisesti tarvitse huomioida uskontoa mitenkään. Tämä ymmärretään usein väärin, toisinaan tahallisesti mutta ehkä useammin tottumuksen vuoksi. Olennaista asiassa on erottaa yksilölle ja yhteisölle tärkeät asiat. En minä vapaa-ajattelijana väitä, etteikö jäsenyys vaikkapa islam-yhdyskunnassa ole jäsenelle - siis yksilölle - paljon tärkeämpi asia kuin jalkapallo. Mutta valtion ei silti tarvitse käsitellä islam-yhdyskuntaa sen erityisemmin kuin futisseuraa. Esimerkkeinä nykylaista voi ottaa potilaan asemaa koskevan lain, joka takaa potilaalle oikeuden kieltäytyä hoidosta. Jehovan todistaja voi siis kieltäytyä verensiirrosta, mutta laki ei sano että kieltäytymisen syyn pitää olla uskonto, saati luettele uskontoja. Kun Tyrvään kirkko poltettiin, päätti Korkein oikeus teon olevan tuhotyö eikä törkeä tuhotyö. Kirkkoja ei siis saa polttaa, mutta periaatteellista eroa kirkolla ja bingohallilla ei ole, vaan samat pykälät suojaavat molempia. Vastaavasti esimerkiksi erillinen uskonrauhapykälä voidaan kumota. Jos joku mölyää kirkossa, vieköön poliisi häirikön pois. Siihen riittävät samat pykälät jotka muitakin tilaisuuksia suojaavat. Erityisesti uskonnonvapauslaki voidaan kumota. Uskontojen kannattajat voivat tietysti rekisteröityä yhdistyksiksi, tai vaikka säätiöiksi tai osuuskunniksi. Asiaa on katsottava ulkopuolelta, siitä mitä muiden kan- nalta voi vaatia. Ei ole mitään syytä miksi minä voisin vaatia Adventtikirkolle enempää tai vähempää oikeuksia kuin Luonto- Liitolle tai Suomen Linux-käyttäjät ry:lle, joten näitä kolmea voivat koskea samat määräykset. Tämä on lähtökohta. Joskus tulee vastaan poikkeuksia: esimerkiksi ei-luterilaista ei työvoimatoimisto voi velvoittaa kirkkoa siivoamaan, ja silloin valtio ottaa kantaa vakaumukseen. Uskonnonvapaus voi vaatia myös poikkeusta muuhun lakiin, siihen tapaan kuin kieltolain aikana sai ehtoollisviini erivapauden. Vapaa-ajattelijoiden haluama valtio ei siis suinkaan kiellä uskontoja, vaan se pitää niitä yleensä yhdentekevinä. Jos yksi tahtoo rakentaa kirkon, rakentakoon kunhan hakee rakennusluvan; ja jos toinen tahtoo painattaa Koraaneja, niin painattakoon ja peritään niistä sama arvonlisävero kuin muistakin kirjoista.. Jori Mäntysalo pääsihteeri 11

12 IHEU-kongressi 2005 Eino Huotari Matkalla Pariisissa Heinäkuun alussa pidettiin Pariisissa IHEUn eli Kansainvälisen Humanistiliiton 16.maailman humanistien kongressi, jonka isäntänä tällä kertaa oli Ranskan Vapaa-ajattelijoiden liitto. Kongressin teemana oli Kirkon ja valtion ero, siksi että tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Ranskan kirkon ja valtion erosta. Joka kolmas vuosi järjestettävään kongressiin osallistuu yleensä satoja humanisteja, rationalisteja, vapaa-ajattelijoita ja ateisteja eri puolilta maailmaa. IHEU on sateenvarjojärjestö, jonka alla toimii hyvin erilaisia järjestöjä eri maista. Vapaa-ajattelijain liitto ja Suomen Humanistiliitto ovat molemmat IHEUn liitännäisjäseniä. Kongressin ohjelma muodostuu perinteisesti yleisosiosta, jonka yhteydessä arvovaltaiset vieraat luennoivat pääteemasta ja työryhmätyöskentelyistä, joissa voidaan keskittyä erilaisiin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Näissä esiinnousseet asiat otetaan sitten päätöspäivänä käsittelyyn ja ne joutuvat IHEUn hallituksen jatkotoimien kohteeksi. Kongressi pidettiin pääosin Unescon päämajassa ja viimeinen päivä oli Sorbonnen yliopiston tiloissa. Siitä tuli pienoinen ongelma, koska tapahtumia oli eri puolilla Pariisia ja kulkeminen hotellista tapahtumapaikkoihin ja niiden välillä vei melkoisesti aikaa. Tiistaina kongressin avasi IHEUn puheenjohtaja Roy Brown, joka aluksi muistutti mieleen Ranskan 200 vuotisen historian ihmisoikeuskysymyksissä. Samoin hän kiitti Unescon merkitystä myös siinä, että voimme pitää kongressin sen tiloissa, onhan IHEUlla myös virallinen asema Unescossa. Samalla hän kuitenkin korosti uskontojen jatkuvaa hyökkäystä uskonnottomia kohtaan. Hän totesi, että valistuksen taistelu on käytävä uudelleen maailmanlaajuisena. Esimerkkeinä tästä on Yhdysvaltain sota Irakissa, jonka presidentti julisti jumalan johdattamaksi, Venäjällä ortodoksinen kirkko on saanut suuren vaikutusvallan, Intiassa hindunationalistit haluavat tehdä maasta hindulaisen valtion ja uusi paavikin on ehtinyt julistaa sodan sekularismia vastaan. Sekularismi on kuitenkin valtion neutraalisuutta kaikkia katsomuksia kohtaan. Ranskan kirkon ja valtion erosta 100 vuotta Ranskassa kaikki asiat tuntuvat pohjautuvan Ranskan suureen vallankumoukseen 1789, niin kirkon ja valtion erokin. Tämä vallankumous otti tunnuslauseekseen ihmisten vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ja sen yhtenä piirteenä kirkko erotettiin valtiosta Tämä ei kuitenkaan jäänyt pitkäaikaiseksi, vaan Napoleon palautti katolisen kirkon aseman muutamaa vuotta myöhemmin. 12

13 Sorbonnen yliopiston salissa päätösistuntoa odottamassa. Seuraavan eron toteutti Pariisin kommuuni 1871, mutta kuten tunnettua sekin jäi hyvin lyhyeksi vain kahden viikon mittaiseksi. Kuitenkin ero sai enemmän ja enemmän kannatusta politiikkojen keskuudessa. Ranskassa seurattiin tarkasti Yhdysvaltain itsenäistymistaistelua ja sen seurauksena annettua perustuslakia, joka oli luonteeltaan sekulaari. Erityisasema tässä työssä on ollut Thomas Jeffersonilla, joka on yleensä tunnettu yhtenä Yhdysvaltain itsenäisyystaistelijana, mutta hän on vaikuttanut myös Ranskassa ja on osallistunut Ranskan poliittiseen elämään. Seuraavana virstanpylväänä oli vuosi 1879, jolloin sallittiin sekulaari opetus koulussa. Kirkon ja valiton erottamiseksi nousi vähitellen kansanliike ja 1904 koottiin koko maasta laaja kannanotto eron puolesta, siinä perusteluna oli se, että vain kirkon ja valtion täydellinen ero takaa kaikille yhtäläiset ihmisoikeudet. Laki erosta tuli voimaan joulukuussa Vaikka erosta nyt tulee kuluneeksi sata vuotta, ei Ranskan vapaa-ajattelijoiden liitto ole voinut levätä laakereillaan itseensä tyytyväisenä. Koko ajan on kuitenkin käyty keskustelua siitä, miten lakia on sovellettava ja mitä se sallii. Vuonna 1992 annettiin laki uskonnollisten koulujen valtionavusta ja vasta pari vuotta sitten käytiin pitkällinen kädenvääntö muslimityttöjen huivinkäytöstä kouluissa. Tämä viimeksimainittu herätti nytkin jonkun verran keskustelua humanistien kesken, selvisi, että Norjan humanistit olivat lähettäneet Ranskan presidentille lakia paheksuvan kannanoton. Tilanne muualla Kuulimme suurimmaksi osaksi kertomuksia siitä, miten sekulaari linja on uhattuna eri maissa. Etenkin monet islamilaiset maat ovat kiristäneet otettaan. Iranissa on uskonnottomien asema heikko ja tässä uhreina ovat etenkin naiset ja nuoret. Yleisesti nuoret kannattavat Iranissakin sekulaaria valtiota, joka toteuttaisi tasa-arvoisen yhteiskunnan. Poliittinen Iran kuitenkin haluaa levittää vaikutusvaltaansa kaikkialle maailmaan ja tässä välineenä on islam. Nigeria on vuoden 1979 lain mukaan maallinen valtio, mutta sharialaki on koko ajan saamassa keskeisempää asemaa maan lainsäädännössä. Mm. seurustelu eriuskoisten välillä on laitonta. Kun Intia ja Pakistan itsenäistyivät, tuli Pakistanista islamilainen valtio. Intiassa esitetty perustuslaki oli sekulaari, mutta käsittelyn aikana jouduttiin äänestämään, lisätäänkö jumalien mainitseminen. Jumalat hävisivät muutamalla äänellä. Myöhemmin Indira Gandhin hallituskaudella lisättiin lakiin maininta Intian pitkästä humanistisesta perinteestä. Äärihindulaisuuden nousu ja sen poliittisen vallan kasvu on lisännyt paineita lainsäädännön muuttamiseksi. Samoin Intiahan on elävän jumalan Sai Baban maa. Astrologia on nostettu tieteen rinnalle ja monet poliitikot ovat kysyneet neuvoja sekä Sai Babalta että astrologeilta. Johtaahan parlamenttiakin katolinen leski. Optimismia on löydettävissä etenkin kastittomien parissa. Intian monet ateisti-, rationalisti- ja humanistijärjestöt tekevät hyvää työtä heidän parissaan. On esitetty, että seuraavaa perustuslakia on kirjoittamassa kastiton. On muistettava, että Intiasta puhuttaessa, puhutaan miljardin ihmisen tulevaisuudesta. Venäjän tilanteesta saimme myös tietoja. Aikoinaan Pietari Suuri oli tehnyt kirkosta osan valtiota nostamalla Moskovan patriarkaatin ohi Konstantinopolin. Tätä jatkoi itse katolinen Katariina Suuri käyttämällä kirkon omaisuutta valtion tarpeisiin. Venäjän vallankumouksen jälkeen pidettiin kir- 13

14 kon ja valtion suhde ennallaan, vaikka ateismia tuettiinkin. Lenin vihittiin kirkossa, koska kirkollinen vihkiminen oli ainoa virallinen. Stalinin aikana avattiin uudelleen pappisseminaareja. Neuvostoliiton hajottua on ortodoksinen kirkko vahvistanut otettaan valtiosta ja sille on palautettu paljon sen omaisuutta. Samalla on kirkosta yritetty tehdä osa venäläisyyttä ja tsaareista on tehty sankareita. Nikolai II on jo pyhitetty eli muutaman vuoden kuluttua Venäjän kirkoissa rukoillaan Nikolai pyhää. Jotta en kertoisi kaikkea siitä, mitä kolmeen päivään saatiin mahtumaan, lupaan jatkaa yksityiskohtaisempia esittelyjä myöhemmin. Normaaliin tapaan myös päätöslauselma esitettiin hyväksyttäväksi, mutta tällä kertaa oli kaksi virallista kieltä ja tämän vuoksi IHEUn hallitus viimeistelee molemmat esitykset, enkä näin ollen edes yritä kääntää sitä suomeksi tähän numeroon. Samoin kongressin yhteydessä pidettiin maailman vapaaajattelijoiden tapaaminen, mutta siinä Ellen Johnsonin (American Atheist -järjestön puheenjohtaja) pitämästä erinomaisesta alustuksesta kerron seuraavissa numeroissa. Haluan kuitenkin mainita ohjelman lopussa tapahtuneista palkitsemisista. Tällä kertaa palkittiin humanistisesta elämäntyöstään Barbara Smoker, jonka hyvä humanismin perusteos on suomennettu ja Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:n julkaisema. 14 Barbara Smoker pitää kiitospuhetta, vasemmalla Roy Brown. Maallinen tasavalta Laki valtion ja kirkon erosta tuli voimaan Ranskassa joulukuussa Aihe on ollut Ranskassa laajalti esillä, koska valtion sekulaarisuutta arvostetaan yleisesti ratkaisuna uskontojen aiheuttamille poliittisille konflikteille. Huomionarvoista Ranskan poliittisessa historiassa on, että valtion erottaminen uskonnosta nousi tavoitteena esille jo 1700-luvun lopulla valistusfilosofian ja Ranskan suuren vallankumouksen myötä. Suuren vallankumouksen aikana tiettävästi kirkon omaisuutta takavarikoitiin laajassa mittakaavassa valtiolle - huolimatta siitä, ettei vallankumous ideologisilta päälinjoiltaan ollut lainkaan sosialistinen, vaan porvarillis-liberaalinen. Aatteellisesti kyse oli feodaalisesti kasattujen omistuksien haltuunotosta takaisin kansalle, jolta ne oli väkivaltaisesti rosvottu. Suomessa asia on enimmäkseen sivuutettu vähin äänin. Voima-lehti (7/2005) tosin muistaa mainita, että Ranskaan verrattuna Suomi on taleban-mallinen uskonnollinen valtio, jossa julkinen valta asettaa jotkin uskonnot toisten edelle, uskonnottomuudesta puhumattakaan. Näkyvimpänä esimerkkinä mainitaan vuotuiset valtiopäivien avajaiset, joissa valtakunnan yläluokka kokoontuu Helsingin Tuomiokirkkoon evankelis-luterilaisiin riittimenoihin. Sikäli kuin Ranskan Laicite- (maaillisuus)periaate on ylipäätään mainittu suomalaisessa keskustelussa, kyseessä on useimmiten ollut kritiikki, joka kohdistuu julkisissa kouluissa voimassa olevaan uskonnollisten symbolien kieltoon (kiistaa herättänyt muslimityttöjen huivikielto). Arvostelijat ovat väittäneet, että ranskalainen käsitys tasa-arvosta valtiovallan edessä merkitsee pyrkimystä yhdenmukaistamiseen. Vastaavilla periaatteilla joissakin ranskalaisissa kouluissa on myös vaadittu oppilailta yhtenäisiä koulupukuja. Ranskan kouluissa ei ole uskonnonopetusta. Uskonto tai uskonnottomuus on yksityisasia, johon valtion tehtävänä ei ole puuttua. Janne Vainio

15 Ateistisen humanismin kansainvälinen julistus Osa 1/2. Laatinut vapaa-ajattelijain ja ateistien maailmankongressi, Pariisi, KÄÄNNÖS: Robert Brotherus Tämän julistuksen allekirjoittajat muodostavat kansainvälisen ateistien ja vapaa-ajattelijoiden komitean, jonka tarkoituksena on tarjota ateistinen humanismi positiivisena vaihtoehtona uskonnoille sekä ajaa valtion ja kirkon erottamista kaikissa maissa. Uskonnot ovat esihistoriallisia ja primitiivisiä Uskonnot olivat ihmiskunnan ensimmäisiä haparoivia yrityksiä selittää ja ohjata luontoa. Selittääkseen oudot luonnonilmiöt, uskonnot keksivät meille aukkojen jumalan selityksen: jumala teki sen. Kaikkien asioiden, myös ihmisten, ajateltiin olevan jumalien tuotoksia ja siis heidän tahtonsa alaisia. Uskonnot sanoivat, että ohjataksemme luontoa jumalallisen vaikutuksen kautta, meidän tulisi rukoilla näitä jumalia, jälleen asettaen ihmiskunnan heidän tahtonsa armoille. Uskonnot olivat myös primitiivisiä reaktioita ihmisten kuolemanpelkoon. Uskonnot väittivät, että ikuinen paratiisi odottaa meitä kuolemamme jälkeen, että jumalat kontrolloisivat tuota paratiisia ja että meidän pitäisi ansaita pääsymme sinne. Jälleen ihmiskunnan tahto oli alisteinen jumalten tahdolle. Niinpä uskontojen mukaan ihmisten tuli kumartaa yliluonnollisten jumalien edessä ja sokeasti noudattaa heidän tahtoaan. Tämä oli ainoa syy, miksi ihmiset olivat olemassa. Me emme omanneet lopullista kontrollia omista elämistämme. Me emme olleet itsenäisiä, vaan pelinappuloita ja objekteja kummallisessa näkymättömässä jumalaisessa pelissä. Uskonnot väittivät, että ihmisen olo maan päällä on pakollinen - vaikkakin vähäinen - jakso, joka on täynnä kärsimystä ja koettelemuksia ja jonka ainoa tarkoitus on päästä käsiksi näkymättömään ja todisteita vailla olevaan kuolemanjälkeiseen elämään. Tämän päivän uskonnollisten johtajien rooli näiden muinaisten uskomusten levittämisessä on viime kädessä tuhoisaa. Mikä voisi olla vahingoittavampaa kuin vaatia ihmiskuntaa hylkäämään järjen ja todistusaineiston käyttö ja uskoa yliluonnollisiin olentoihin, jotka vievät meiltä meidän tahtomme, riippumattomuutemme ja kunniamme? Vastakohtana tälle, ateistit ja vapaaajattelijat yhtyvät Protagoraksen toteamukseen: ihminen on kaiken mitta. Meidän ei ole tarpeen viitata yliluonnolliseen voidaksemme määrittää todellisuuden luonteen tai sen keitä me olemme ja miten meidän tulisi käyttäytyä. Oma älykkyytemme ja omatuntomme ovat riittäviä oppaita. Paratiisi, sikäli kuin sitä on lainkaan saavutettavissa, on saavutettava maan päällä eikä jossakin kuolemanjälkeisessä yliluonnollisessa tilassa. Aikamme olla ihmisiä ja elää on tässä ja nyt. Ateisteina ja vapaa-ajattelijoina olemme sitä mieltä, että ihmiskunta ei enää tarvitse primitiivisiä, vanhentuneita ja vaarallisia uskontoja. 15

16 Uskonnot perustuvat dogmeihin Lisätäkseen ihmisten alistuvaa asennetta yliluonnollisen edessä uskonnot ja lahkot ovat keksineet röykkiön mielivaltaisia uskonkappaleita, dogmeja. Uskonnolliset kiellot, jumalanpilkkasäädökset, kadotuksella pelottelu ja fatwat ovat joitakin niistä keinoista, joilla uskonnot pyrkivät vetoamaan pelkoihimme, pakottamaan meidät uskomaan ja tukahduttamaan itsenäistä ajatteluamme. Jokainen ilmoitettu totuus, jonka väitetään olevan peräisin jumalallisesta lähteestä palvelee vain yhtä tarkoitusperää: määräämään ihmisten toimintaa ja asettamaan kieltoja; meidän ei koskaan anneta vapaasti itse päättää mikä mielestämme on oikeanlaista toimintaa. Mutta todellisuudessa ei ole olemassa mitään jumalallisesti ilmoitettuja tai absoluuttisia moraalitotuuksia; on vain suhteellisia moraalitotuuksia, jotka vaihtelevat kulttuurista toiseen ja sukupolvesta toiseen. Mikään jumalallinen voima ei ole koskaan kuiskannut mitään meidän korviimme; me olemme hankkineet kaiken itse. Me olemme itseoppineita kuten Herakleitos ja Efesos totesivat tuhansia vuosia sitten. Opimme itsenäisesti, itsellemme. Ateisteina ja vapaa-ajattelijoina olemme sitä mieltä, että ihmisten täytyy irtautua uskonnollisten dogmien kahleista ja seurata omia teitään saavuttaakseen tietoa ja vapautta. Mitään ei ole etukäteen kiveen kirjoitettu. On meidän omalla vastuullamme määrätä oma totuutemme ja tulevaisuutemme. Uskonnot ovat tieteen vastakohta Tieteet nojaavat päättelyyn ja todistusaineistoon; uskonnot nojaavat pelkkään uskoon. Nämä kaksi maailmankuvaa ovat toisensa poissulkevia. Saavuttaakseen uskonnollisen uskon on ihmisen usein jopa hylättävä järjen ja todisteiden käyttö. Tämän vuoksi uskonnot ovat vastakohtaisia tieteelle. Kieltämällä tiedettä menemästä pidemmälle kuin mitä Raamattu, Talmud, Koraani tai jokin muu pyhä kirja sanovat, uskonnot ovat aina taistelleet vastaan tieteen yrityksiä elämän selittämiseksi luonnonilmiönä. Uskonnot ovat aina pitäneet parempana ilmoitettua totuutta kuin tieteellisesti löydettyä totuutta. Historiallisina esimerkkeinä uskontojen vihamielisyydestä tiedettä kohtaan mainittakoon katolisen kirkon vaino Galileoa ja Brunoa kohtaan sekä kielteinen suhtautuminen evoluutioon. Niin puhtaan kuin sovelletunkin tieteen harjoittaminen vaativat meitä usein tekemään niihin liittyviä eettisiä päätöksiä. Mutta millä tavalla meidän pitäisi määrittää mikä on hyvää tai pahaa? Ketkä tekevät nämä päätökset, jumalat vai ih- 16

17 PIIRROS: P.A. Manninen Mielenosoitus akateemisia taikamenoja vastaan Janne Vainio (teksti & kuva) miset? On olemassa liikaa myyttisiä keskenään ristiriitaisia jumalia joista valita eivätkä myöskään näiden jumalien viestit ole aina kovin selkeitä. Ja mitä kykyä uskonnoilla olisi tieteellisten löytöjen arvioimiseen? Viimekädessä meidän on tehtävä omat päätöksemme perustuen siihen mikä on parasta ihmiskunnalle. Tieteen tulee olla vapaata mielivaltaisista uskonnollisista dogmeista ja sääntelystä. [Osa 2/2 julkaistaan seuraavassa Vapaa Ajattelija -lehdessä] Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus pani pystyyn pienen mielenosoituksen yliopiston avajaispäivänä perjantaina Protestin aiheena oli Suomen yliopistojen sitominen luterilaiseen uskontunnustukseen. Yliopistojen vuosittaiset avajaiset, joissa marssitaan näyttävästi yliopistorakennuksesta kirkon puolelle jumalanpalvelukseen, ovat näkyvin merkki uskontosidonnaisuudesta, jota kaikki yliopistolaiset joutuvat vakaumuksestaan huolimatta sietämään. Yliopiston nykyinen rehtori Ilkka Niiniluoto, tunnettu ateistifilosofi, joutui seremoniallisen perinteen vuoksi marssimaan kulkueen kärjessä. Mielenosoitus herätti huomiota kulkueen ja ohikulkijoiden keskuudessa. Tällä kertaa poliisi kohteli mielenosoittajia silkkihansikkain verrattuna aikaisempaan, ja antoi jopa valita paikan vapaasti niin että banderollit varmasti näkyivät kulkueen osanottajille. Ainoa vastalause, jota yleisön keskuudesta kuultiin, oli erään nimettömäksi jääneen naisprofessorin esittämä huomautus, että maailmassa on pahempiakin epäkohtia ja että olisi ollut syytä mieluummin osoittaa mieltä niiden korjaamiseksi. Tyypillinen puolustelupuhe sille, ettei perinteen sanelemille konservatiivisille etuoikeuksille pidä tehdä mitään. 17

18 Kirkko etsii keinoja ehkäistä joukkoeroamisia Kirkon osakkeet ovat laskussa, vaikka epämääräisen henkisyyden arvostus nuorison keskuudessa lisääntyykin perinteisten uskontojen kustannuksella. Nuoret ja nuoret aikuiset haluavat irtautua perinteisestä, auktoriteetteihin sidoksissa olevasta uskonnollisuudesta. He pitävät itseään henkisinä mieluummin kuin uskonnollisina, kristittyinä mieluummin kuin luterilaisina, ja alle 25-vuotiaista vain joka viides ei voisi kuvitella eroavansa kirkosta. Tilanne käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan, dosentti Kati Niemelän käynnissä olevasta tutkimuksesta, joka perustuu tuhannen eri puolilla pääkaupunkiseutua asuvan vuotiaan nuoren aikuisen haastatteluun. Niemelän tutkimus liittyy Helsingin seurakuntayhtymän Nuori aikuinen -projektiin. Projektin taustalla on havainto siitä, että nuoret aikuiset ovat liian hyvin edustettuina kirkosta eroajien joukossa. Helsingin seurakuntien jäsenmäärä laski viime vuoden lopussa ensimmäisen kerran alle 70 prosentin, ja eronneiden suurin ryhmä, 70 prosenttia, kuuluu nuorten aikuisten ikäryhmään. Vuosi sitten aloitetun kolmivuotisen projektin lähtökohtana on Case Kallio tutkimus. Hankkeella pyritään lisäämään seurakuntien työntekijöiden ymmärrystä siitä, millaisessa maailmassa kalliolaiset nuoret aikuiset elävät. Tavoitteena on, että tutkimuksen johtopäätökset saisivat kirkon työntekijät arvioimaan uudelleen, millä tavalla kirkko voisi tavoittaa nuoret jäsenensä ja ehkäistä näiden joukkoeroamisen. Kirkon työntekijät eroavat kokonaisuudessaan merkittävästi keskivertosuomalaisen asennemaailmasta ja vielä enemmän tämän päivän nuorisosta ja nuorista aikuisista. Kansainvälisen RISC-asennekartaston pohjalta tarkasteltuina nämä kaksi ryhmää ovat monessa mielessä hyvin kaukana toisistaan. Nuoret aikuiset ovat muutos- ja nautintohakuisia. Kirkon työntekijät sen sijaan edustavat juuri päinvastaista asennemaailmaa: pysyvyyttä, perinteellisyyttä ja yhteisöllistä vastuullisuutta. Uskonnollisuus yksityistyy Niemelän tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret ja nuoret aikuiset pitävät itseään useammin henkisinä (69 %) kuin perinteisessä mielessä uskonnollisina (45 %). Muualla Suomessa luvut ovat hyvin samansuuntaiset. Nuoret aikuiset mieltävät uskonnollisuuden jonkin uskonnollisen instituution sanelemaksi ja ei-toivottavaksi. Nuoret ja nuoret aikuiset kaikkialla Suomessa luokittelevat itsensä mielellään kristityiksi, mutteivät niinkään luterilaisiksi vuotiaista vain 44 % pitää itseään luterilaisena, mutta jopa 75 % pitää itseään kristittynä. Vanhemmissa ikäryhmissä näkemys on päinvastainen: eläkeläisistä kristittynä itseään pitää 81 % ja luterilaisena 86 %. Luterilaisuus näyttäytyy selkeästi suo- 18

19 malaiskansalliseen identiteettiin kuuluvana ominaisuutena ennemmin kuin uskonnollisena vakaumuksena. Lähes puolet (45 %) pääkaupunkiseudulla asuvista nuorista aikuisista on mielestään saanut lapsena uskonnollisen kasvatuksen. Joka toinen nuori aikuinen kertoo saaneensa uskontokasvatusta äidiltään ja isoäidiltään. Vain joka neljäs nimeää isänsä, ja vain joka viides kummin. Lainsäätäjän oletus, että lapsi seuraa ristiriitatilanteessa äitiään, palvelee tiedetysti luterilaisen kirkon valtaa lasten uskontoelämään äidin auktoriteetin välityksellä. Tutkimus osoittaa, että lapsuuden uskonnollinen kasvatus jättää vahvimmat jäljet nuoren aikuisen ajatusmaailmaan. Kodin vaikutus osoittautuu ylivertaiseksi verrattuna koulun ja kirkon eri toimintamuotojen kautta tulevaan indoktrinaatioon. Erityisen suuri vaikutus on silloin, kun sekä isä että äiti ovat uskontokasvatuksessa aktiivisia. Toinen hiljattain valmistunut tutkimus Moderni kirkkokansa tarkastelee uskonnollisuuden yksityistymistä, joka on tehnyt kansankirkon aseman vaikeammaksi. Tutkimuksen takana ovat Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja, TT Kimmo Kääriäinen, sekä tutkijat TT Kati Niemelä ja FT Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta. Tutkimus perustuu laajaan empiiriseen tutkimusaineistoon suomalaisten ja eurooppalaisten uskonnollisuudesta ja arvoista. Tärkeimmän aineiston muodostaa laaja eurooppalaisten arvomaailmaa kartoittanut World Values kyselyaineisto. Suomalaiset rukoilevat tänään yhtä aktiivisesti ja uskovat jonkinlaisen jumalan olemassaoloon yhtä paljon kuin vielä kaksikymmentä vuotta sitten. Samaan aikaan usko kirkon opettamaan jumalaan on laskenut 15 prosenttiyksikköä, jumalanpalveluksiin osallistuu 14 prosenttiyksikköä vähemmän ja kirkkoon kuuluvia on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän. Suomalaisten julkinen uskonnollinen osallistuminen on vähäistä, mutta yksityinen uskonnonharjoitus eurooppalaista keskitasoa aktiivisempaa. Kun eurooppalaisista joka kolmas ilmoittaa, ettei rukoile koskaan, suomalaisista vain joka viides ei rukoile koskaan. Keskeisten kristillisten uskomusten kannatus on laskenut vuodesta 1999 vuoteen Jeesuksen jumalallisuuteen uskovien määrä laski 77 prosentista 68 prosenttiin. Kun Jeesuksen ylösnousemusta piti vähintään todennäköisenä 69 prosenttia suomalaisista vuonna 1999, vuonna 2003 siihen uskoi 61 prosenttia. Vuonna 2003 suomalaisista 59 prosenttia piti uskoi jumalan luoneen maailman, kun vuonna 1999 niin uskoi vielä 68 prosenttia. Viimeistä tuomiota piti vuonna 1999 vähintään todennäköisenä 60 prosenttia suomalaisista ja 50 prosenttia vuonna Vakaasti näihin oppeihin uskoo keskimäärin kolmannes suomalaisista. Seremoniat myyntivalttina Uskonnollisten tilaisuuksien kysyntä on Suomessa keskimääräistä alhaisempi, mutta ne ovat silti ainoa tuote mitä kirkolla on tarjota jäsentensä passiiviselle enemmistölle. Kirkko teki omien valtatavoitteittensa kannalta viisaasti lobbatessaan itselleen hautaustoimilain kautta pysyvästi määräävän markkina-aseman. Vuonna 2003 mahdollisuus kirkolliseen hautaan siunaamiseen, kasteeseen ja avioliittoon vihkimiseen olivat suomalaisille kolme tärkeintä syytä kuulua kirkkoon. Kirkollisten toimitusten suosio ei kuitenkaan sido suomalaisten moraalikäsityksiä. Seksuaalieettiset kysymykset sekä aborttiin ja eutanasiaan liittyvät kysymykset ovat niitä, joissa suomalaisten käsitykset ovat kaikkein voimakkaimmin muuttuneet vapaamielisemmiksi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Uskonnollisesti aktiivisten ihmisten joukossa henkilökohtaisiin vapauksiin kuitenkin suhtaudutaan muita kielteisemmin. Individualismi ja kirkolliset arvot vastakkain Erityisesti nuoriin, alle 35-vuotiaisiin, kaupunkilaisiin miehiin perinteinen uskonnollisuus ei näytä vetoavan. Miehet ovat kaikilla uskonnollisuuden mittareilla vähemmän uskonnollisia kuin naiset. Individualismi ja perinteinen uskonnollisuus eivät tutkimuksen mukaan näytä sopivan yhteen, ja 19

20 Janne Vainio (toim.) naisten suurempi alttius uskonnolle selittyy ilmeisesti siten, että naisten sosiaalistumisessa individualistiset arvot ovat yhä keskimäärin vieraampia. Ketolan mukaan Siellä missä yhteisölliset arvot ovat voimakkaampia, kuten vanhemmissa ikäluokissa, maaseudulla sekä yleisesti ottaen naisten keskuudessa, myös perinteinen kristillisyys on vahvempaa. Pääkaupunkiseudulla joka toinen ilmoittaa kannattavansa mieluummin monien uskontojen opetusten opiskelua kuin yhdessä uskossa pysymistä, kun taas maaseudulla sitä mieltä on joka neljäs. Kirkko näyttäisi siis olevan vaikean dilemman edessä. Yhtäältä kirkon pitäisi onnistua lähestymään mahdollisimman myyvällä tavalla keskimääräistä eroajaa nuorta aikuista, joka on omaksunut kaupunkikulttuurin individualistiset perusarvot. Toisaalta kuitenkin yhteisöllisyyden ja perinteellisyyden imago on se, mikä pitää uskollisia lampaita kiinni seurakunnallisessa aitauksessa ja liekaköydessä. Tulevaisuuden vaihtoehtoina kirkolle näyttäytyvät ennen pitkää joko jäsenkato tai hajoaminen ja parhaassa mahdollisessa tapauksessa molemmat. LÄHDE: Kirkon tiedotuskeskus teuvonneuvo Kristillisestä humanismista ja teuvonneuvo Tänä päivänä koin sen jälleen. Kauppalehdessä ( ) komeilee Esko Ahon näkemys lihavista, alkoholisteista ja tupakanpolttajista. Esko Aho toteaa, että edellä mainittujen sairaanhoitoon on tultava omavastuu, koska he ovat edesauttaneet sairauksiaan syömällä rasvaista ja makeaa sekä polttamalla tupakkaa ja juomalla viinaa. Esko Aho on keskustapuoluelainen kristillinen humanisti, joka edustaa suomalaista kristikansaa, evankelisluterilaisen kirkon jäseniä parhaimmillaan. Esko Ahossa pursuaa perisuomalainen jeesuslainen oppi puhtaimmillaan. Luterilaisuushan perustuu armoon. Jeesuksen ristinkuolema vapautti kaikki hänen seuraajansa synneistä ja häneen uskovat saavat armon ilman hyviä tekoja. Katolinen kirkko sentään myi aneita, joilla lapuilla pystyi ostamaan armon ja saamaan syntinsä anteeksi heti aina murhia myöten. Onneksi Aho ei ole keskiaikainen katolinen, sillä miten sitten meidän tavisten kävisi. Minä olen sekulaarihumanisti ja en usko tekoihinkaan vaan katson seuraukset, jotta selviää mitkä hyvät teot tuottavat lisää hyvää ja kenelle sekä mitkä teot pahaa hyväuskoisille hölmöille. Terveyskeskukseen vai yksityisklinikalle? Minä olen lihava, vaikkakin laihtunut muutaman kymmentä kiloa. Poltan tupakkaa ja juon vähintäänkin olutta, miksei välillä jaloviinaakin tai konjakkia. Minä olen siis aiheuttanut oloni sellaiseksi, että minun on maksettava enemmän sairaanhoidosta kuin eskoaholaisten solakoiden urheilullisten nuorukaisten, jotka selittelevät välillä dopinkikäryjä edustaessaan ja nauttiessaan demokratian eduista edustuksellisesti meidän tavisten puolesta. Minua henkilökohtaisesti loukkaa tämänpäiväinen eriarvoistava aholaisalkiolainen kristillinen humanistinen näkemys minun elintavoistani. Minä en ole koskaan kannattanut kristillistä tasajakoa, koska uskonnottomana olen aina jäänyt ilman, kun kristityt jakavat toisilleen mannaa. Nyt kristityt humanistit vielä uhkaavat minua ja syyllistävät minut persaukisen sekulaarin humanistin, kun ei ole ollut varaa syödä kuin suomalaisia perinneruokia kuten hookoota ja läskisoosia. Etelänhetelmät ja edustuslounaiden salaattipöydät eivät ole sattuneet kohdalleni. Ei ole ollut kovin aikaakaan juosta itseään hengiltä, kun paino ei ole sitä sallinut. Tupakanpoltolla 20

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2013 COM(2013) 577 final 2013/0280 (CNS) C7-0268/13 Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto

3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai 19.12.2002 kello 08.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan,

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2010/2291(ACI) 2.3.2011 MIETINTÖLUONNOS Euroopan parlamentin ja komission välisen toimielinten sopimuksen tekemisestä

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.2.2016 COM(2016) 44 final 2016/0029 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS muiden kuin kahdenvälisten sopimusten, pöytäkirjojen tai muiden järjestelyjen taikka

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita

Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5

B8-0382/2015 } B8-0386/2015 } B8-0387/2015 } B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 B8-0388/2015 } RC1/Am. 5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että uskonnollisiin ryhmiin, muun muassa kristittyihin, kaikkialla maailmassa kohdistuvien hyökkäysten määrä on kasvanut valtavasti viime kuukausien

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu 1 Eroakirkosta.fi palvelu Raportti 8.12.2013 Eroakirkosta.fi palvelu aiheuttanut kirkolle lähes puolen miljardin tappiot Eroakirkosta.fi internetsivusto perustettiin marraskuussa 2003. Sen tarkoitus oli

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA Aatteellisilla tekijöillä (2 % vaikutti ratkaisevasti tai paljon), perinteillä sekä mielikuvilla puolueen harjoittamasta politiikasta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.9.2014 COM(2014) 586 final 2014/0272 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

USKONNOLLISUUS YHDYSVALLOISSA. Luku 19 Ydinsisältö

USKONNOLLISUUS YHDYSVALLOISSA. Luku 19 Ydinsisältö USKONNOLLISUUS YHDYSVALLOISSA Luku 19 Ydinsisältö Saako mielestäsi uskontoa sekoittaa politiikkaan? Barack Obama kumartuu rukoilemaan poliisien valmistujaisjuhlassa vuonna 2009. Yhdysvalloissa uskonto

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2229 Uskonto ja suomalaiset 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 24/2001 vp. Laki perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta ALOITTEEN PERUSTELUT

Eduskunnalle. LAKIALOITE 24/2001 vp. Laki perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta ALOITTEEN PERUSTELUT LAKIALOITE 24/2001 vp Laki perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PERUSTELUT 1 Nykytila 1.1 Voimassa oleva lainsäädäntö 1.1.1 Lapsen oikeudet uskonnonopetuksen osalta

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT

VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2001 vp Vahvistamatta jääneinä palautuneet arpajaislaki, laki arpajaisverolain muuttamisesta, laki rahankeräyslain muuttamisesta, laki viihdelaitelain muuttamisesta, laki

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

6426/15 tih/msu/vl 1 DG B 3A

6426/15 tih/msu/vl 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0258 (NLE) 2014/0259 (NLE) 6426/15 SOC 91 EMPL 43 MIGR 11 JAI 103 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston

Lisätiedot

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot