Suomi, uskonnonvapaus ja EU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi, uskonnonvapaus ja EU"

Transkriptio

1 ,5 Suomi, uskonnonvapaus ja EU

2 Sisältö 5/2005: Pääkirjoitus 3 Robert Brotherus 61. vuosikerta, Julkaisija Vapaa-ajattelijain liitto ry Päätoimittaja Robert Brotherus Tyynylaavankuja 2 A 4, Helsinki GSM , sp. Toimitussihteeri Janne Vainio (GSM ) Seuraavaan lehteen tarkoitettu aineisto lähetetään toimitukselle mennessä mieluiten sähköpostina (liitteet.rtf tai tekstimuodossa) tai levykkeellä Tilaukset ja osoitteenmuutokset Vapaa-ajattelijain liitto/toimisto Neljäs linja 1, Helsinki Puhelin (09) , fax (09) Ilmoitushinnat Koko sivu 235, 1/2 sivua 135 1/4 sivua 90, 1/8 sivua 50 Lisävärit sopimuksen mukaan Tilaushinta 22 /vuosi Kuusi numeroa vuodessa Painos kpl Painopaikka Uusimaa Oy ISSN Vapaa Ajattelija on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta lehden toimituksen ja julkaisijan näkemystä. KANSIKUVA: EU-parlamentin kuva-arkisto Rukouspäiväjulistus ja laki 4 Jori Mäntysalo Jumalan lobbarit EU:ssa 7 Esko Seppänen Pääsihteerin palsta 11 Jori Mäntysalo Pariisin IHEU-kongressi 12 Eino Huotari Ateistisen humanismin julistus 15 IHEU:n maailmankongressi 2005 Kirkko tutkii eroamisongelmaa 18 Kirkon tutkimuskeskuksen uutisia Teuvonneuvo 20 Teuvo Pykönen Viihteellistä uskontokritiikkiä 22 Esa Ylikoski Uutisia 23 Vihkimisoikeudet, eroakirkosta.fi -kantelu ym. Keskustelua 26 Enkelienergiat, sotilasvala ja vakuutus ym. Tämän julkaisun toimittamiseen, painatukseen ja jakeluun on käytetty Ulkoasiainministeriön vuonna 2005 myöntämää valtionavustusta kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen.

3 Oikeustiedettä vai filosofiaa? Usein on helpompi päättää mihin haluaisi päästä kuin keksiä kulloinkin tehokkaimmat keinot päästä kohti valitsemiaan tavoitteita. Näin on vapaa-ajattelijoidenkin kohdalla: sekulaari yhteiskunta jossa vallitsee täydellinen vakaumuksen- ja omantunnonvapaus, vakaumusten tasa-arvo sekä uskonnoista riippumaton hallinto, lainsäädäntö ja koulutus ovat pitkään olleet selkeitä johtotähtiä toimenpideohjelmissamme. Silti ei meidänkään ole aina helppoa päätellä, mikä tie tätä tavoitetta kohti nopeiten vie ja minkälaisilla käytännön tason askelilla vapaa-ajattelijain liitto voi tehokkaimmin tuota tietä edetä. Suomessa kuljettua tietä ja nykyistä tilannetta vakaumusten tasa-arvon saralla voi verrata esimerkiksi Ranskan tai Yhdysvaltojen tilanteisiin. Ranskassa on tänä vuonna tullut kuluneeksi sata vuotta valtion ja kirkon erottamisesta, kuten Eino Huotari kertoo tässä lehdessä. Yhdysvallat on puolestaan ollut perustamisestaan lähtien yli kaksisataa vuotta - muodollisesti sekulaari valtio. Kuitenkin juuri Yhdysvalloissa voidaan uskonnottoman kansalaisen elämää pitää ainakin joiltain osin perustellusti hankalampana kuin suomalaisen: ruohonjuuritasolla uskonnollisia ihmisiä on huomattavasti Suomea ja Ranskaa enemmän ja heidän uskonnollisuutensa laatu keskimäärin kiihkeämpää ja vanhoillisempaa. Tämän vuoksi kristinusko näkyy laajasti julkisissa kouluissa uskonnottomien vanhempien aika-ajoin nostamista oikeusjutuista huolimatta ja kansallisella tasolla kirkot ovat käytännössä voimakkaassa kytköksessä lainsäädäntöön ja politiikkaan - alkaen George W. Bushin selkeästä uskonnon suosimisesta. Yhdysvaltain monella tasolla vaikuttavan uskonnollisuuden syistä ja historiasta on esitetty lukuisia teorioita. Olipa syy mikä hyvänsä, on sen opetus vapaa-ajattelijoille, että pelkällä lakimuutoksilla ja hallinnollisista väärinkäytöksistä valittamalla näitä keinoja lainkaan väheksymättä - ei saada synnytettyä yhteiskuntaa, joka on kaikin puolin yhtä hyvä ateisteja ja uskonnollisia ihmisiä kohtaan. Vaikka vapaa-ajattelijoilla olisi käytössään armeija lobbareita ja lakimiehiä, jotka tehokkaasti hoitaisivat pois päiväjärjestyksestä kaikki uskonnottomien oikeuksia loukkaavat lait ja viranomaisten toimet, ei yhteiskunta olisi yhtä myönteinen uskonnottomuutta kohtaan kuin kuvitteellisessa tilanteessa, jossa kansa itse olisi huomattavasti vähemmän uskonnollista. Siksi käydessämme päivästä päivään viranomaisten kanssa kädenvääntöä siitä, onko tämä tai tuo tapaus uskonnottomien oikeuksien vastainen, on samalla muistettava myös jatkuvasti tuoda esiin perusteita, jotka osoittavat uskontojen uskonkappaleiden olevan virheellisiä. On edelleen merkittävä filosofinen ja käytännöllinen kysymys, onko jumalia, taivasta tai helvettiä lainkaan olemassa. On yhä syytä nostaa keskusteluun sitä, ovatko parhaan nykyisin käytettävissä olevan todistusaineiston valossa keskenään ristiriidassa olevista lukuisista uskonnoista virheellisiä kaikki paitsi yksi vai aivan kaikki. Kirkolla ei ole motiivia nostaa julkiseen keskusteluun omia perusteitaan uskonkappaleidensa totuudesta, koska historia on monesti osoittanut että nämä perusteet ovat kritiikin edessä kestämättömiä. Kirkolle on päinvastoin edullista, että uskon oikeellisuuden kysymykset vaietaan kuoliaaksi ja julistetaan yksityisiksi uskon asioiksi, josta ei kannatakaan keskustella. Vapaa-ajattelijoiden sen sijaan on syytä kaikissa yhteyksissä kyseenalaistaa ns. uskonasioita koske-

4 vat tabut toki kuitenkin ehdottomasti asiallisen tyylin huomioiden, jotta takavuosien stereotypia torilla Jumalaa ei ole! huutelevasta dogmaattisesta vapaa-ajattelijasta ei nouse taas kummittelemaan. Oleellisempaa tässäkin asiassa on pikemminkin tuoda esiin hyviä perusteita kuin inttää johtopäätöstä. Vapaa-ajattelijoiden työtä onneksi auttaa se, että kirkon sisällä sen omat vikuripapit kuten Antti kaikki pääsevät taivaaseen Kylliäinen, Terho uskovaisuus on ongelma Pursiainen sekä Jorma jumalaa ei ole olemassa Hietamäki ravistelevat sisältäpäin hiljaisuuden konsensusta ja dogmien rakennelmaa. Yhteiskunnan muutokset ovat monimutkaisia prosesseja emmekä siksi voi ennustaa tarkasti mikä on eri toimintatapojen oikea painoarvo edettäessä kohti sekulaaria yhteiskuntaa. Edetkäämme siis monella rintamalla ja hyödyntäkäämme joukostamme löytyvää asiantuntemusta niin oikeustieteen, ateismin filosofian kuin luonnontieteidenkin alueella näille kaikille riittää tarvetta vapaa-ajattelijoiden tehtäväkentällä. Robert J. Brotherus puheenjohtaja Haetaan päätoimittajaa Vapaa Ajattelija hakee päätoimittajaa vuoden 2006 alusta alkaen. Lisäksi haetaan myös taittajaa, joka voi olla sama tai eri henkilö kuin päätoimittaja. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa ja on Suomen merkittävin siviililiikkeen äänenkannattaja. Toimituksellisten taitojen lisäksi hakijalta toivotaan siviililiikkeen aatteiden ja tavoitteiden tuntemusta tai vähintään kiinnostusta niihin. Lisätietoja antaa Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Robert Brotherus (GSM , sp. Vapaamuotoiset hakemukset palkka- tai palkkiotoivomuksineen pyydetään osoittamaan mennessä osoitteeseen Neljäs linja 1, Helsinki tai Rukouspäiväju poistuminen Rukouspäiväjulistuksen allekirjoitti tasavallan presidentti ja se merkittiin säädöskokoelmaan. Julistuksen rooli oli lain tai asetuksen tyyppinen ja se oli uskonnonvapauden vastainen. Tapa loppui Eduskunnan päätöksellä v äänin Rukouspäiväjulistuksessa oli kyse kahdesta erillisestä asiasta: ensiksi siitä, pitääkö valtion olla uskonnollisesti neutraali vai tunnustuksellinen, toiseksi siitä voiko vanha tapa olla lakiin verrattava oikeusperusta. Eduskunnan käsittelyyn julistusasia päätyi melkein vahingossa viimeksimainitusta, vain lakiteknisestä syystä. Rukouspäiväjulistus on vuosisatoja vanha Ruotsin ja myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnan tapa. Itsenäisessä Suomessa julistuksen on allekirjoittanut tasavallan presidentti vuodesta 1932 alkaen. Julistuksesta ei ole koskaan säädetty laissa. Julistuksessa säädetään neljä vuosittaista rukoussunnuntaita ja kullekin päivälle oma raamatunkohtansa. Julistusta on ehdotettu poistettavaksi aiemminkin. Mm. Kirkko ja valtio -komitea ehdotti jo 1977 mietinnössään, että rukouspäiväjulistus jätetään valtiolta kirkkojen tehtäväksi. Vuonna 2001 mietintönsä jättänyt uskonnonvapauskomitea katsoi myöskin, että valtion ja uskonnollisten yhdyskuntien nykyisen tehtäväjaon kannalta ei ole perusteltua, että tasavallan presidentti antaa rukouspäiväjulistuksen. 4

5 listuksen Jori Mäntysalo E dellinen Vapaa Ajattelija sisälsi pitkän jutun uskonnonvapauden historiasta. Uskonnonvapaus.fi -sivustolle on tarkoitus kirjoittaa myös lyhyempiä artikkeleita yksittäisistä tapahtumista, sellaisia joista tämä juttu on malli. Aiheina voivat olla esimerkiksi rituaaliteurastuksesta käyty keskustelu, ET-opetuksen tuloon liittyvät asiat, tai vanhemmista asioista vaikkapa Pelastusarmeijan vainot 1890-luvulla tai siviilirekisterin synty Kiinnostuksen voi ilmoittaa osoitteeseen Julistus oli vastoin uskonnonvapautta Uskonnonvapauden kannalta olennaista on, että julistus merkittiin säädöskokoelmaan ja sen allekirjoittamisen katsottiin kuuluvan presidentin virkatehtäviin. Julistuksen asema oli siten lakiin rinnastuva, Suomen valtio virallisesti kehotti kansalaisiaan lukemaan tiettyjä raamatunkohtia. Vertailukohdaksi voi ottaa Yhteisvastuukeräyksen. Sen järjestäjä on evlut kirkko ja keräyksen avaa presidentti, mutta silloin presidentti toimii yksityishenkilönä eikä viran puolesta. Julistus oli vastoin katsomuksellisesti neutraalin valtion periaatetta. Ongelmia oli oikeastaan kaksi: toisaalta valtio suosi kristinuskoa muiden katsomusten edelle, toisaalta taas puuttui kristillisten kirkkojen sisäisiin asioihin. Julistus esimerkiksi määräsi rukoussunnuntait, vaikka adventistit viettävät jumalanpalveluksiaan lauantaisin. Lisäksi tasavallan presidentilläkin tulee olla uskonnonvapaus. Ei voida olettaa että presidentiksi voidaan valita vain kristitty, saati että ei-kristitty presidentti julkisesti valehtelisi allekirjoittamalla julistuksen jonka sisältöön ei itsekään usko. Julistuksen asemaa perusteltiin sen symbolisella merkityksellä. Rangaistusta ei rukoilematta jättämisestä saanut, vaan jokaiselle jäi valta päättää noudattaako julistusta. Symbolinen asema toimi toisaalta toisinpäinkin: julistuksen poistaminen presidentin virkatehtävistä oli askel kohti katsomusneutraalia valtiota. Perustuslakivaliokunnan kanta 2002 Tapahtuma lähti liikkeelle kun käsiteltiin ehdotusta uudeksi uskonnonvapauslaiksi. Oikeuskanslerin mielestä rukouspäiväjulistukset olisivat saaneet jatkua, sen sijaan Eduskunnan perustuslakivaliokunta nimenomaisesti otti vastakkaisen kannan: Valtioneuvoston oikeuskansleri katsoi lausunnossaan uskonnonvapauskomitean mietinnöstä, että julistuksen antamisen perusteena oleva vuosisatainen tapaoikeus muodostaa perustuslain 57 :ssä edellytettyyn lakiin rinnastuvan oikeusperusteen. (...) Valiokunta pitää kestämättömänä käsitystä, että vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain 57 :n yksiselitteisestä sanamuodosta huolimatta voisi olla vuosisatoja vanhaan käytäntöön pohjautuvaa lain veroista tapaoikeutta. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002) Mainittu perustuslain 57. pykälä sisältää vain yhden lauseen: Tasavallan presidentti hoitaa hänelle tässä perustuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetyt tehtävät. Se tarkoittaa, että kaikki presidentille kuuluvat tehtävät on säädettävä suoraan laissa, ei esimerkiksi asetuksella. Tämän jälkeen oli selvää, että tavan oli loputtava tai asiasta säädettävä laki. Tanja Karpela ajoi rukouspäiväjulistusta Rukouspäiväjulistusta ryhtyi ajamaan keskustalainen kulttuuriministeri Tanja Karpela. Hallituspuolueet eivät päässeet esityksestä sopuun, ja hallituksen esitys annettiin äänin Esitystä kannatti käytännössä Keskusta, ja SDP:n oikeusministeri Johannes 5

6 Koskinen vastusti esitystä julkisesti. Samalla julistus oli ensimmäinen asia, josta Matti Vanhasen johtama hallitus äänesti. Hallituksen esityksessä julistuksen asemaa olisi hieman lievennetty: se olisi kuulunut presidentin virkatehtäviin, mutta julistuksen tekstiä ei enää olisi merkitty säädöskokoelmaan. Kristillisdemokraattien Toimi Kankaanniemi puolestaan teki oman lakialoitteen, jonka mukaan julistus olisi myös säilynyt säädöskokoelmassa. Esitys jätettiin 20. marraskuuta. Eduskunta käsitteli asiaa jo seuraavalla viikolla, ja lähetti lakiesityksen perustuslakivaliokuntaan. Tässä käsittelyssä esitettiin vain lakia kannattaneita puheenvuoroja. Perustuslakivaliokunta sai mietinnön tehtyä parissa viikossa. Valiokunta jakautui tasan kahtia, äänestystulos oli 9-8. Enemmistön kanta oli lain hylkäämisen puolella: Valiokunta ei pidä perustuslain 11 :ssä turvatun uskonnon ja omantunnon vapauden näkökulmasta onnistuneena, että presidentti antaisi päätöksellään uskonnollisperäisen rukouspäiväjulistuksen. (...) Uskonnon ja omantunnon vapauden näkökulmasta pitää arvioida, voiko presidentin myötävaikutuksella annettavan rukouspäiväjulistuksen tekstiin sisältyä kehottavia tai velvoittavia sanontoja. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 6/2003) 6 Eduskunta hylkäsi lain Eduskuntakäsittelyyn asia pääsi jo 12. joulukuuta. Keskustelun aikana puheenvuoroja käytettiin sekä puolesta että vastaan useita. Vastustavista puheenvuoroista tiiveimmät olivat ehkä Kimmo Sasin ja Arto Satosen kommentit: Jos me katsomme valtiosääntökehitystä viime vuosikymmenten ajalta ja varsinkin siinä yhteydessä, kun perustuslakiamme uudistettiin, niin kehitys on vienyt selkeästi siihen suuntaan, että julkinen valta selvemmin pysyttelee erillään uskonnollisesta toiminnasta. Sitä pyritään entistä enemmän jättämään uskonnollisten yhdysrukouspäiväjulistus kuntien itsensä hoidettavaksi. Tästä syystä kaikki asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että hallituksen esitys olisi vienyt kehitystä selkeästi ongelmallisempaan suuntaan. (Kimmo Sasi / kok) Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että presidentillä on omaan uskonkäsitykseensä nähden valinnanvapaus, kuten kaikilla muillakin, ja nimenomaan niin, että presidentti voi antaa tai olla antamatta ekumeenisen rukouspäiväjulistuksen. (Arto Satonen / kok) Lakiesitystä puoltavissa kommenteissa asetuttiin avoimesti tukemaan kristinuskoa. Esimerkiksi Kaarina Dromberg (kok) totesi: Kristillisen aatemaailman arvot ovat entistä tärkeämpiä tänä päivänä - -, Jukka Vihriälä (kesk) puolestaan - - tänä juurettomana aikana minusta on tärkeää, että meillä on tiettyjä maamerkkejä, ja tämä laki antaa nimenomaan suuntaa näistä maamerkeistä. Lakiesitys hylättiin äänin 92-74, poissa 33. Yksimielisesti lakia kannattivat Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset. Kokonaisuudessaan vastaan olivat Vihreät ja Vasemmistoliitto. SDP oli lähes kokonaan lakia vastaan, äänin Ruotsalaisen kansapuolueen edustajista lakia kannatti 6 ja vastusti 2. Ratkaisijaksi nousi oppositiossa ollut Kokoomus. Sen edustajista lakia kannatti 13 ja vastusti 22. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on jatkanut perinnettä ainakin vuosina 2004 ja Tapa jatkuu tulevaisuudessa, jos presidentit edelleen niin haluavat. PIIRROS: Päivi Vesanto

7 Jumalan lobbarit EU:ssa Esko Seppänen EU:lle oli tulossa maallinen perustuslaki. Paavi, katolilaiset maat ja monet protestanttisetkin kirkonmiehet vaativat siinä erikseen mainittavaksi Jumalan ja kristinuskon. Ei mainittu. Mutta ei ole tulossa mainittu perustuslakikaan, sillä hanke kaatui kansanäänestyksiin Ranskassa ja Hollannissa. K ansainvälinen uutistoimisto AP teetätti toukokuussa 2005 ranskalaisella IPSOStutkimuslaitoksella gallupin uskonasioista kymmenessä suuressa maassa. Sen mukaan jumalaan uskoi täysin kritiikittömästi (70 %) yhdysvaltalaisista, ja USA:ssa oli vähiten (2 %) ateisteja. Eniten ateisteja oli Ranskassa ja Etelä-Koreassa (19 %). Uskonnon merkitystä omassa elämässä pidettiin tärkeänä USA:ssa ja Meksikossa (86 %), ja niiden jäljessä tuli Italia (80 %). Vähemmän tärkeäksi uskonto koettiin Ranskassa (jossa sen koki tärkeäksi vain 37 % väestöstä), Englannissa (43 %), Espanjassa (46 %) ja Saksassa (54 %). Saksassa on vahva kristillisdemokraattinen puolue (CDU/CSU), mutta se ei pyri valtaan ja hallinnoimaan maata uskon asioilla. Saksalaiset uskovat yksityiseen Jumalaan, kun taas USA:ssa Jumala on enemmän yhteisöllinen. Saksan oikeiston uskonnollisuutta kuvaa kuitenkin se, että monet kris- tillisdemokraatit vastustavat Turkin EU-jäsenyyttä, ja se olisi mitä todennäköisimmin kääntänyt myös saksalaiset EI-kannalle, jos maassa olisi järjestetty kansanäänestys EU:n perustuslaista. Mielipidetutkimuksissa EI on ollut voitolla. USA:ssa kirkon lobbauksen julkisen vallan asioihin hyväksyi suurempi osa (37 %) kansalaisista kuin missään muualla. Hengellisten johtajien lobbausta politiikassa pitää hyväksyttävänä vain 12 % ranskalaisista, ja tiukka linja asiaan on myös Espanjassa (17 %) sekä Saksassa ja Englannissa (20 %). Perustuslakikonventti EU:n perustuslain valmistelua varten kutsuttiin koolle vuonna 2001 erityinen valmistelukunta eli konventti. Siinä oli 207 osanottajaa (joista minä olin yksi). Tälle pienelle ja epäedustavalle joukolle oli annettu tehtäväksi kirjoittaa perustuslain luonnos yli puolelle miljardille muulle ihmiselle. Käytännössä perustuslain luonnoksen sanelivat konventissa suuret jäsenmaat edustajiensa välityksellä. Sen jälkeen ei sitten ollut vaikeuksia saada se hyväksytyksi erityisessä hallitusten välisessä konferenssissa (HVK). Kun konventti kirjoitti perustuslakiin unionin arvoperustaa, varsinkin katolilaisten maiden (Italia, Espanja, Puola, Irlanti) edustajat halusivat Jumalan kirjattavaksi sen artikloihin. Sitä haluttiin ensiksikin siksi, että se olisi antanut uskonnolliselle ajattelulle suuremman legitimiteetin eli yleisen hyväksyttä- 7

8 vyyden unionissa, jossa uskonnollisella ajattelulla on kansojen keskuudessa olut vuosisatojen ajan suuri merkitys. Sillä tavalla olisi myös tehty vaikeammaksi islamilaisvaltio Turkin ottaminen jäseneksi samaan unioniin ristikansan kanssa, ja turkkilaiset tiesivät sen: konventissa sen edustajat vastustivat kristittyjen Jumalan kirjaamista Turkki-yhteensopivaksi tehtyyn perustuslakiin. Artiklat ja esipuhe Perustuslakiluonnos koostui valmiina johdannosta ja neljästä osasta. Sen lisäksi siihen oli liitetty myös pöytäkirjoja ja julistuksia. Artiklat ja kaikki pöytäkirjat ovat aina lainvoimaisia, kun taas johdanto ja julistukset eivät sitä ole. Jumala ja kristinusko yritettiin aluksi kirjata artikloihin, mutta asia ei mennyt läpi, kun konventissa tavoiteltiin näennäistä yksimielisyyttä. Sen jälkeen uskovaisille olisi riittänyt se, että perustuslain (juridisesti eisitovaan) johdantoon olisi kirjattu Euroopan kulttuurien juutalais-kristillinen perusta. Maallisimpiin kansakuntiin kuuluva Ranska (jossa uskovaisista 70 % oli IPSOStutkimuksen mukaan katolilaisia) oli tiukka: perustuslakiin ei kuulu mainintaa Jumalasta tai uskonnoista. Aktiivisesti ajettiin myös ehdotusta, joka olisi johdettu Puolan perustuslaista. Jumala ja kristinusko oli siihen kirjattu seuraavalla tavalla: Me Puolan kansa, kaikki tasavallan kansalaiset, sekä ne, jotka uskovat Jumalaan totuuden, oikeuden, hyvän ja kauniin lähteenä, kuten myös ne, jotka eivät jaa tätä uskoa mutta kunnioittavat niitä yleismaailmallisia arvoja jotka perustuvat muihin lähteisiin; tasa-arvoisina oikeuksissa ja velvollisuuksissa yhteistä hyvää - Puolaa - kohtaan, kiitollisuudenvelassa esi-isillemme heidän työstään, heidän taistelustaan suurin uhrauksin saavutetun itsenäisyyden puolesta, kansakunnan kristilliseen perimään ja yleismaailmallisiin inhimillisiin arvoihin juurrutetusta kulttuurista... Johdannon kirjoitti viime kädessä puheenjohtajamaa Irlanti. Perustuslakiluonnoksessa asia sai tämän katolilaisen maan kynästä muotoilun, jonka mukaan jäsenvaltiot hakevat innoituksensa Euroopan kulttuurisesta, uskonnollisesta ja humanistisesta perinteestä, josta kehittyneitä yleismaailmallisia arvoja ovat ihmisen loukkaamattomat ja luovuttamattomat oikeudet sekä vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate. Päädyttiin siis siihen, että jäsenvaltioiden valtiofilosofiset taustat ovat niin erilaiset, ettei kristinuskoa voi mainita yhteisessä perustuslaissa. Perustuslakiluonnos Perustuslain I osa on yleistä ja III osa erityistä asiaa. Voidaan jälkikäteen arvioida, että konventti teki virheen, kun se kirjoitti EU:n perustuslaiksi tiiliskiven kokoisen kirjan (jossa oli suomen kielellä 482 sivua). USA:kin on tullut yli 200 vuotta toimeen alle 20 sivun perustuslailla. Ilman laajaan III osaan kirjoitettua kapitalismin pakkopullaa, joka koettiin monissa maissa hyökkäykseksi sosiaaliturvavaltiota ja julkisia palveluja vastaan, eurokraateilla olisi ollut suurempi mahdollisuus saada perustuslakiluonnos hyväksytyksi myös Ranskassa ja Hollannissa. Unionin arvot kirjattiin I osan 2. artiklaan seuraavalla tavalla: Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasaarvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Nämä arvot ovat jäsenvaltioille yhteisiä yhteiskunnassa, jonka ominaispiirteitä ovat moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuullisuus ja syrjinnänvastaisuus. Pöytäkirjasta ( ) saa hyvän kuvan siitä, miten asia oli esillä konventissa: Keskustelu uskonnollisia arvoja koskevan viittauksen mahdollisesta sisällyttämisestä tekstiin oli vilkasta. Useat valmistelukunnan jäsenet kannattavat tällaista mainintaa 2 artiklassa. He pitävät sitä tarpeellisena, jotta pidettäisiin mielessä yhteisten arvojen perustat. Nämä jäsenet katsoivat, että pitäisi olla mahdollista valita sanamuoto, jossa ketään ei syrjitä. Useita erilaisia sanamuotoja on esitetty. Useat muut jäsenet ilmoittivat päättäväisesti vastustavansa tällaista ehdotusta riippumatta sen sanamuodosta... Kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen yhtäläinen asema turvattiin 51. artiklassa seuraavalla tavalla: 8

9 KUVA: EU-komission audiovisuaalinen kirjasto Kynät, joilla EU-perustuslaki piti allekirjoittaa. 1. Unioni kunnioittaa sitä asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, eikä puutu siihen. 2. Unioni kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa. 3. Unioni käy avointa ja säännöllistä vuoropuhelua näiden kirkkojen ja järjestöjen kanssa tunnustaen niiden identiteetin ja erityisen tehtävän. Tältä osin perustuslaki ei erotellut kirkkoja ja ei-kirkollisia yhteisöjä. Perusoikeuskirja Perustuslakiluonnoksen II osaan liitettiin sellaisenaan vuonna sen valmistelua varten kootussa konventissa vuonna 1999 hyväksytty perusoikeuskirja. Siihen oli kirjattu unionin kansalaisten oikeuksia, vapauksia ja velvollisuuksia. Tämä asiakirja ei ollut erityisen radikaali. Sitä valmistellut konventti sai vain kopioida valmiita kansainvälisiin sopimuksiin ja EUlainsäädäntöön jo aikaisemmin kirjattuja oikeuksia. Konventti ei saanut keksiä yhtään uutta sellaista oikeutta, jota jäsenmaat eivät olleet aiemmin hyväksyneet. Asiakirjaan, joka otettiin lähes sellaisenaan - eli muutamin Englannin vaatimuksesta tehdyin heikennyksin - perustuslain II osaksi, oli kirjattu ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus (perustuslain artikla 71) seuraavalla tavalla: Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta ja vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin. Oikeuksien ja vapauksien vastapuoli on syrjintä. Syrjintäkielto oli kirjoitettu II osaan (artikla 81) näin: 1. Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan. Sekä I että II osan artikloihin oli uskonto kirjattu sangen neutraalilla tavalla. Perustuslakia ei tule Perustuslaissa, joka ei Ranskan ja Hollannin äänestysten jälkeen ole tulollaan (ainakaan nykyisessä muodossa), ei ollut mitään sellaista vinoumaa uskontojen suuntaan, että se olisi pitänyt sillä perusteella hylätä. Pikemminkin sen olivat hylkäämässä uskovaiset, jotka eivät saaneet rakasta Jumalaansa kirjatuksi unionin arvopohjaan. Ranskan kansanäänestyksessä perustuslaki hylättiin ennen muuta vasemmiston EI:n pohjalta: se koettiin hyökkäykseksi julkisen 9

10 vallan varustamia hyviä julkisia palveluja vastaan. Sitä täydensi oikeiston EI, joka piti sisällään Turkki-vastaisen kannanoton kristinuskon puolesta ja islamia vastaan. Hollannissa ääriuskovaiset lahkot vastustivat perustuslakia liian maallisena, mutta heidän osuutensa ei ollut ratkaiseva. Heitä oli ehkä saman verran kuin eläintensuojelijoita, jotka äänestivät perustuslakia vastaan sillä perusteella että se salli rituaaliteurastuksen, hanhien pakkosyötön ja espanjalaiset härkätaistelut. Hollannissa perustuslaki kaatui ennen muuta raha-asioihin ja vallansiirtoon suurten maiden hyväksi - ja Turkin jäsenyyteen maahanmuuttouhkan mutta ei islam-uhkan takia. EU:n perustuslaki olisi vaatinut voimaan tullakseen yksimielisen hyväksynnän kaikissa jäsenmaissa. Nyt sitä ei ole - eikä tätä perustuslakia tässä muodossa tule. Artikkeli perustuu MEP Esko Seppäsen pitämään esitelmään Euroopan perustuslain vaikutuksista uskonnottomien asemaan. Esitelmä pidettiin Vapaa-ajattelijain liiton XXIII liittokokouksen yhteydessä Järvenpäässä

11 pääsihteeriltä Uskonnot eivät tarvitse valtiolta erityishuomiota Mikä on vapaa-ajattelijoiden kanta valtion ja kirkon, tai valtion ja uskontojen yleensä, suhteeseen? Ehkä lyhyin tapa ilmaista asia on Valtion ei lähtökohtaisesti tarvitse huomioida uskontoa mitenkään. Tämä ymmärretään usein väärin, toisinaan tahallisesti mutta ehkä useammin tottumuksen vuoksi. Olennaista asiassa on erottaa yksilölle ja yhteisölle tärkeät asiat. En minä vapaa-ajattelijana väitä, etteikö jäsenyys vaikkapa islam-yhdyskunnassa ole jäsenelle - siis yksilölle - paljon tärkeämpi asia kuin jalkapallo. Mutta valtion ei silti tarvitse käsitellä islam-yhdyskuntaa sen erityisemmin kuin futisseuraa. Esimerkkeinä nykylaista voi ottaa potilaan asemaa koskevan lain, joka takaa potilaalle oikeuden kieltäytyä hoidosta. Jehovan todistaja voi siis kieltäytyä verensiirrosta, mutta laki ei sano että kieltäytymisen syyn pitää olla uskonto, saati luettele uskontoja. Kun Tyrvään kirkko poltettiin, päätti Korkein oikeus teon olevan tuhotyö eikä törkeä tuhotyö. Kirkkoja ei siis saa polttaa, mutta periaatteellista eroa kirkolla ja bingohallilla ei ole, vaan samat pykälät suojaavat molempia. Vastaavasti esimerkiksi erillinen uskonrauhapykälä voidaan kumota. Jos joku mölyää kirkossa, vieköön poliisi häirikön pois. Siihen riittävät samat pykälät jotka muitakin tilaisuuksia suojaavat. Erityisesti uskonnonvapauslaki voidaan kumota. Uskontojen kannattajat voivat tietysti rekisteröityä yhdistyksiksi, tai vaikka säätiöiksi tai osuuskunniksi. Asiaa on katsottava ulkopuolelta, siitä mitä muiden kan- nalta voi vaatia. Ei ole mitään syytä miksi minä voisin vaatia Adventtikirkolle enempää tai vähempää oikeuksia kuin Luonto- Liitolle tai Suomen Linux-käyttäjät ry:lle, joten näitä kolmea voivat koskea samat määräykset. Tämä on lähtökohta. Joskus tulee vastaan poikkeuksia: esimerkiksi ei-luterilaista ei työvoimatoimisto voi velvoittaa kirkkoa siivoamaan, ja silloin valtio ottaa kantaa vakaumukseen. Uskonnonvapaus voi vaatia myös poikkeusta muuhun lakiin, siihen tapaan kuin kieltolain aikana sai ehtoollisviini erivapauden. Vapaa-ajattelijoiden haluama valtio ei siis suinkaan kiellä uskontoja, vaan se pitää niitä yleensä yhdentekevinä. Jos yksi tahtoo rakentaa kirkon, rakentakoon kunhan hakee rakennusluvan; ja jos toinen tahtoo painattaa Koraaneja, niin painattakoon ja peritään niistä sama arvonlisävero kuin muistakin kirjoista.. Jori Mäntysalo pääsihteeri 11

12 IHEU-kongressi 2005 Eino Huotari Matkalla Pariisissa Heinäkuun alussa pidettiin Pariisissa IHEUn eli Kansainvälisen Humanistiliiton 16.maailman humanistien kongressi, jonka isäntänä tällä kertaa oli Ranskan Vapaa-ajattelijoiden liitto. Kongressin teemana oli Kirkon ja valtion ero, siksi että tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Ranskan kirkon ja valtion erosta. Joka kolmas vuosi järjestettävään kongressiin osallistuu yleensä satoja humanisteja, rationalisteja, vapaa-ajattelijoita ja ateisteja eri puolilta maailmaa. IHEU on sateenvarjojärjestö, jonka alla toimii hyvin erilaisia järjestöjä eri maista. Vapaa-ajattelijain liitto ja Suomen Humanistiliitto ovat molemmat IHEUn liitännäisjäseniä. Kongressin ohjelma muodostuu perinteisesti yleisosiosta, jonka yhteydessä arvovaltaiset vieraat luennoivat pääteemasta ja työryhmätyöskentelyistä, joissa voidaan keskittyä erilaisiin yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Näissä esiinnousseet asiat otetaan sitten päätöspäivänä käsittelyyn ja ne joutuvat IHEUn hallituksen jatkotoimien kohteeksi. Kongressi pidettiin pääosin Unescon päämajassa ja viimeinen päivä oli Sorbonnen yliopiston tiloissa. Siitä tuli pienoinen ongelma, koska tapahtumia oli eri puolilla Pariisia ja kulkeminen hotellista tapahtumapaikkoihin ja niiden välillä vei melkoisesti aikaa. Tiistaina kongressin avasi IHEUn puheenjohtaja Roy Brown, joka aluksi muistutti mieleen Ranskan 200 vuotisen historian ihmisoikeuskysymyksissä. Samoin hän kiitti Unescon merkitystä myös siinä, että voimme pitää kongressin sen tiloissa, onhan IHEUlla myös virallinen asema Unescossa. Samalla hän kuitenkin korosti uskontojen jatkuvaa hyökkäystä uskonnottomia kohtaan. Hän totesi, että valistuksen taistelu on käytävä uudelleen maailmanlaajuisena. Esimerkkeinä tästä on Yhdysvaltain sota Irakissa, jonka presidentti julisti jumalan johdattamaksi, Venäjällä ortodoksinen kirkko on saanut suuren vaikutusvallan, Intiassa hindunationalistit haluavat tehdä maasta hindulaisen valtion ja uusi paavikin on ehtinyt julistaa sodan sekularismia vastaan. Sekularismi on kuitenkin valtion neutraalisuutta kaikkia katsomuksia kohtaan. Ranskan kirkon ja valtion erosta 100 vuotta Ranskassa kaikki asiat tuntuvat pohjautuvan Ranskan suureen vallankumoukseen 1789, niin kirkon ja valtion erokin. Tämä vallankumous otti tunnuslauseekseen ihmisten vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ja sen yhtenä piirteenä kirkko erotettiin valtiosta Tämä ei kuitenkaan jäänyt pitkäaikaiseksi, vaan Napoleon palautti katolisen kirkon aseman muutamaa vuotta myöhemmin. 12

13 Sorbonnen yliopiston salissa päätösistuntoa odottamassa. Seuraavan eron toteutti Pariisin kommuuni 1871, mutta kuten tunnettua sekin jäi hyvin lyhyeksi vain kahden viikon mittaiseksi. Kuitenkin ero sai enemmän ja enemmän kannatusta politiikkojen keskuudessa. Ranskassa seurattiin tarkasti Yhdysvaltain itsenäistymistaistelua ja sen seurauksena annettua perustuslakia, joka oli luonteeltaan sekulaari. Erityisasema tässä työssä on ollut Thomas Jeffersonilla, joka on yleensä tunnettu yhtenä Yhdysvaltain itsenäisyystaistelijana, mutta hän on vaikuttanut myös Ranskassa ja on osallistunut Ranskan poliittiseen elämään. Seuraavana virstanpylväänä oli vuosi 1879, jolloin sallittiin sekulaari opetus koulussa. Kirkon ja valiton erottamiseksi nousi vähitellen kansanliike ja 1904 koottiin koko maasta laaja kannanotto eron puolesta, siinä perusteluna oli se, että vain kirkon ja valtion täydellinen ero takaa kaikille yhtäläiset ihmisoikeudet. Laki erosta tuli voimaan joulukuussa Vaikka erosta nyt tulee kuluneeksi sata vuotta, ei Ranskan vapaa-ajattelijoiden liitto ole voinut levätä laakereillaan itseensä tyytyväisenä. Koko ajan on kuitenkin käyty keskustelua siitä, miten lakia on sovellettava ja mitä se sallii. Vuonna 1992 annettiin laki uskonnollisten koulujen valtionavusta ja vasta pari vuotta sitten käytiin pitkällinen kädenvääntö muslimityttöjen huivinkäytöstä kouluissa. Tämä viimeksimainittu herätti nytkin jonkun verran keskustelua humanistien kesken, selvisi, että Norjan humanistit olivat lähettäneet Ranskan presidentille lakia paheksuvan kannanoton. Tilanne muualla Kuulimme suurimmaksi osaksi kertomuksia siitä, miten sekulaari linja on uhattuna eri maissa. Etenkin monet islamilaiset maat ovat kiristäneet otettaan. Iranissa on uskonnottomien asema heikko ja tässä uhreina ovat etenkin naiset ja nuoret. Yleisesti nuoret kannattavat Iranissakin sekulaaria valtiota, joka toteuttaisi tasa-arvoisen yhteiskunnan. Poliittinen Iran kuitenkin haluaa levittää vaikutusvaltaansa kaikkialle maailmaan ja tässä välineenä on islam. Nigeria on vuoden 1979 lain mukaan maallinen valtio, mutta sharialaki on koko ajan saamassa keskeisempää asemaa maan lainsäädännössä. Mm. seurustelu eriuskoisten välillä on laitonta. Kun Intia ja Pakistan itsenäistyivät, tuli Pakistanista islamilainen valtio. Intiassa esitetty perustuslaki oli sekulaari, mutta käsittelyn aikana jouduttiin äänestämään, lisätäänkö jumalien mainitseminen. Jumalat hävisivät muutamalla äänellä. Myöhemmin Indira Gandhin hallituskaudella lisättiin lakiin maininta Intian pitkästä humanistisesta perinteestä. Äärihindulaisuuden nousu ja sen poliittisen vallan kasvu on lisännyt paineita lainsäädännön muuttamiseksi. Samoin Intiahan on elävän jumalan Sai Baban maa. Astrologia on nostettu tieteen rinnalle ja monet poliitikot ovat kysyneet neuvoja sekä Sai Babalta että astrologeilta. Johtaahan parlamenttiakin katolinen leski. Optimismia on löydettävissä etenkin kastittomien parissa. Intian monet ateisti-, rationalisti- ja humanistijärjestöt tekevät hyvää työtä heidän parissaan. On esitetty, että seuraavaa perustuslakia on kirjoittamassa kastiton. On muistettava, että Intiasta puhuttaessa, puhutaan miljardin ihmisen tulevaisuudesta. Venäjän tilanteesta saimme myös tietoja. Aikoinaan Pietari Suuri oli tehnyt kirkosta osan valtiota nostamalla Moskovan patriarkaatin ohi Konstantinopolin. Tätä jatkoi itse katolinen Katariina Suuri käyttämällä kirkon omaisuutta valtion tarpeisiin. Venäjän vallankumouksen jälkeen pidettiin kir- 13

14 kon ja valtion suhde ennallaan, vaikka ateismia tuettiinkin. Lenin vihittiin kirkossa, koska kirkollinen vihkiminen oli ainoa virallinen. Stalinin aikana avattiin uudelleen pappisseminaareja. Neuvostoliiton hajottua on ortodoksinen kirkko vahvistanut otettaan valtiosta ja sille on palautettu paljon sen omaisuutta. Samalla on kirkosta yritetty tehdä osa venäläisyyttä ja tsaareista on tehty sankareita. Nikolai II on jo pyhitetty eli muutaman vuoden kuluttua Venäjän kirkoissa rukoillaan Nikolai pyhää. Jotta en kertoisi kaikkea siitä, mitä kolmeen päivään saatiin mahtumaan, lupaan jatkaa yksityiskohtaisempia esittelyjä myöhemmin. Normaaliin tapaan myös päätöslauselma esitettiin hyväksyttäväksi, mutta tällä kertaa oli kaksi virallista kieltä ja tämän vuoksi IHEUn hallitus viimeistelee molemmat esitykset, enkä näin ollen edes yritä kääntää sitä suomeksi tähän numeroon. Samoin kongressin yhteydessä pidettiin maailman vapaaajattelijoiden tapaaminen, mutta siinä Ellen Johnsonin (American Atheist -järjestön puheenjohtaja) pitämästä erinomaisesta alustuksesta kerron seuraavissa numeroissa. Haluan kuitenkin mainita ohjelman lopussa tapahtuneista palkitsemisista. Tällä kertaa palkittiin humanistisesta elämäntyöstään Barbara Smoker, jonka hyvä humanismin perusteos on suomennettu ja Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:n julkaisema. 14 Barbara Smoker pitää kiitospuhetta, vasemmalla Roy Brown. Maallinen tasavalta Laki valtion ja kirkon erosta tuli voimaan Ranskassa joulukuussa Aihe on ollut Ranskassa laajalti esillä, koska valtion sekulaarisuutta arvostetaan yleisesti ratkaisuna uskontojen aiheuttamille poliittisille konflikteille. Huomionarvoista Ranskan poliittisessa historiassa on, että valtion erottaminen uskonnosta nousi tavoitteena esille jo 1700-luvun lopulla valistusfilosofian ja Ranskan suuren vallankumouksen myötä. Suuren vallankumouksen aikana tiettävästi kirkon omaisuutta takavarikoitiin laajassa mittakaavassa valtiolle - huolimatta siitä, ettei vallankumous ideologisilta päälinjoiltaan ollut lainkaan sosialistinen, vaan porvarillis-liberaalinen. Aatteellisesti kyse oli feodaalisesti kasattujen omistuksien haltuunotosta takaisin kansalle, jolta ne oli väkivaltaisesti rosvottu. Suomessa asia on enimmäkseen sivuutettu vähin äänin. Voima-lehti (7/2005) tosin muistaa mainita, että Ranskaan verrattuna Suomi on taleban-mallinen uskonnollinen valtio, jossa julkinen valta asettaa jotkin uskonnot toisten edelle, uskonnottomuudesta puhumattakaan. Näkyvimpänä esimerkkinä mainitaan vuotuiset valtiopäivien avajaiset, joissa valtakunnan yläluokka kokoontuu Helsingin Tuomiokirkkoon evankelis-luterilaisiin riittimenoihin. Sikäli kuin Ranskan Laicite- (maaillisuus)periaate on ylipäätään mainittu suomalaisessa keskustelussa, kyseessä on useimmiten ollut kritiikki, joka kohdistuu julkisissa kouluissa voimassa olevaan uskonnollisten symbolien kieltoon (kiistaa herättänyt muslimityttöjen huivikielto). Arvostelijat ovat väittäneet, että ranskalainen käsitys tasa-arvosta valtiovallan edessä merkitsee pyrkimystä yhdenmukaistamiseen. Vastaavilla periaatteilla joissakin ranskalaisissa kouluissa on myös vaadittu oppilailta yhtenäisiä koulupukuja. Ranskan kouluissa ei ole uskonnonopetusta. Uskonto tai uskonnottomuus on yksityisasia, johon valtion tehtävänä ei ole puuttua. Janne Vainio

15 Ateistisen humanismin kansainvälinen julistus Osa 1/2. Laatinut vapaa-ajattelijain ja ateistien maailmankongressi, Pariisi, KÄÄNNÖS: Robert Brotherus Tämän julistuksen allekirjoittajat muodostavat kansainvälisen ateistien ja vapaa-ajattelijoiden komitean, jonka tarkoituksena on tarjota ateistinen humanismi positiivisena vaihtoehtona uskonnoille sekä ajaa valtion ja kirkon erottamista kaikissa maissa. Uskonnot ovat esihistoriallisia ja primitiivisiä Uskonnot olivat ihmiskunnan ensimmäisiä haparoivia yrityksiä selittää ja ohjata luontoa. Selittääkseen oudot luonnonilmiöt, uskonnot keksivät meille aukkojen jumalan selityksen: jumala teki sen. Kaikkien asioiden, myös ihmisten, ajateltiin olevan jumalien tuotoksia ja siis heidän tahtonsa alaisia. Uskonnot sanoivat, että ohjataksemme luontoa jumalallisen vaikutuksen kautta, meidän tulisi rukoilla näitä jumalia, jälleen asettaen ihmiskunnan heidän tahtonsa armoille. Uskonnot olivat myös primitiivisiä reaktioita ihmisten kuolemanpelkoon. Uskonnot väittivät, että ikuinen paratiisi odottaa meitä kuolemamme jälkeen, että jumalat kontrolloisivat tuota paratiisia ja että meidän pitäisi ansaita pääsymme sinne. Jälleen ihmiskunnan tahto oli alisteinen jumalten tahdolle. Niinpä uskontojen mukaan ihmisten tuli kumartaa yliluonnollisten jumalien edessä ja sokeasti noudattaa heidän tahtoaan. Tämä oli ainoa syy, miksi ihmiset olivat olemassa. Me emme omanneet lopullista kontrollia omista elämistämme. Me emme olleet itsenäisiä, vaan pelinappuloita ja objekteja kummallisessa näkymättömässä jumalaisessa pelissä. Uskonnot väittivät, että ihmisen olo maan päällä on pakollinen - vaikkakin vähäinen - jakso, joka on täynnä kärsimystä ja koettelemuksia ja jonka ainoa tarkoitus on päästä käsiksi näkymättömään ja todisteita vailla olevaan kuolemanjälkeiseen elämään. Tämän päivän uskonnollisten johtajien rooli näiden muinaisten uskomusten levittämisessä on viime kädessä tuhoisaa. Mikä voisi olla vahingoittavampaa kuin vaatia ihmiskuntaa hylkäämään järjen ja todistusaineiston käyttö ja uskoa yliluonnollisiin olentoihin, jotka vievät meiltä meidän tahtomme, riippumattomuutemme ja kunniamme? Vastakohtana tälle, ateistit ja vapaaajattelijat yhtyvät Protagoraksen toteamukseen: ihminen on kaiken mitta. Meidän ei ole tarpeen viitata yliluonnolliseen voidaksemme määrittää todellisuuden luonteen tai sen keitä me olemme ja miten meidän tulisi käyttäytyä. Oma älykkyytemme ja omatuntomme ovat riittäviä oppaita. Paratiisi, sikäli kuin sitä on lainkaan saavutettavissa, on saavutettava maan päällä eikä jossakin kuolemanjälkeisessä yliluonnollisessa tilassa. Aikamme olla ihmisiä ja elää on tässä ja nyt. Ateisteina ja vapaa-ajattelijoina olemme sitä mieltä, että ihmiskunta ei enää tarvitse primitiivisiä, vanhentuneita ja vaarallisia uskontoja. 15

16 Uskonnot perustuvat dogmeihin Lisätäkseen ihmisten alistuvaa asennetta yliluonnollisen edessä uskonnot ja lahkot ovat keksineet röykkiön mielivaltaisia uskonkappaleita, dogmeja. Uskonnolliset kiellot, jumalanpilkkasäädökset, kadotuksella pelottelu ja fatwat ovat joitakin niistä keinoista, joilla uskonnot pyrkivät vetoamaan pelkoihimme, pakottamaan meidät uskomaan ja tukahduttamaan itsenäistä ajatteluamme. Jokainen ilmoitettu totuus, jonka väitetään olevan peräisin jumalallisesta lähteestä palvelee vain yhtä tarkoitusperää: määräämään ihmisten toimintaa ja asettamaan kieltoja; meidän ei koskaan anneta vapaasti itse päättää mikä mielestämme on oikeanlaista toimintaa. Mutta todellisuudessa ei ole olemassa mitään jumalallisesti ilmoitettuja tai absoluuttisia moraalitotuuksia; on vain suhteellisia moraalitotuuksia, jotka vaihtelevat kulttuurista toiseen ja sukupolvesta toiseen. Mikään jumalallinen voima ei ole koskaan kuiskannut mitään meidän korviimme; me olemme hankkineet kaiken itse. Me olemme itseoppineita kuten Herakleitos ja Efesos totesivat tuhansia vuosia sitten. Opimme itsenäisesti, itsellemme. Ateisteina ja vapaa-ajattelijoina olemme sitä mieltä, että ihmisten täytyy irtautua uskonnollisten dogmien kahleista ja seurata omia teitään saavuttaakseen tietoa ja vapautta. Mitään ei ole etukäteen kiveen kirjoitettu. On meidän omalla vastuullamme määrätä oma totuutemme ja tulevaisuutemme. Uskonnot ovat tieteen vastakohta Tieteet nojaavat päättelyyn ja todistusaineistoon; uskonnot nojaavat pelkkään uskoon. Nämä kaksi maailmankuvaa ovat toisensa poissulkevia. Saavuttaakseen uskonnollisen uskon on ihmisen usein jopa hylättävä järjen ja todisteiden käyttö. Tämän vuoksi uskonnot ovat vastakohtaisia tieteelle. Kieltämällä tiedettä menemästä pidemmälle kuin mitä Raamattu, Talmud, Koraani tai jokin muu pyhä kirja sanovat, uskonnot ovat aina taistelleet vastaan tieteen yrityksiä elämän selittämiseksi luonnonilmiönä. Uskonnot ovat aina pitäneet parempana ilmoitettua totuutta kuin tieteellisesti löydettyä totuutta. Historiallisina esimerkkeinä uskontojen vihamielisyydestä tiedettä kohtaan mainittakoon katolisen kirkon vaino Galileoa ja Brunoa kohtaan sekä kielteinen suhtautuminen evoluutioon. Niin puhtaan kuin sovelletunkin tieteen harjoittaminen vaativat meitä usein tekemään niihin liittyviä eettisiä päätöksiä. Mutta millä tavalla meidän pitäisi määrittää mikä on hyvää tai pahaa? Ketkä tekevät nämä päätökset, jumalat vai ih- 16

17 PIIRROS: P.A. Manninen Mielenosoitus akateemisia taikamenoja vastaan Janne Vainio (teksti & kuva) miset? On olemassa liikaa myyttisiä keskenään ristiriitaisia jumalia joista valita eivätkä myöskään näiden jumalien viestit ole aina kovin selkeitä. Ja mitä kykyä uskonnoilla olisi tieteellisten löytöjen arvioimiseen? Viimekädessä meidän on tehtävä omat päätöksemme perustuen siihen mikä on parasta ihmiskunnalle. Tieteen tulee olla vapaata mielivaltaisista uskonnollisista dogmeista ja sääntelystä. [Osa 2/2 julkaistaan seuraavassa Vapaa Ajattelija -lehdessä] Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus pani pystyyn pienen mielenosoituksen yliopiston avajaispäivänä perjantaina Protestin aiheena oli Suomen yliopistojen sitominen luterilaiseen uskontunnustukseen. Yliopistojen vuosittaiset avajaiset, joissa marssitaan näyttävästi yliopistorakennuksesta kirkon puolelle jumalanpalvelukseen, ovat näkyvin merkki uskontosidonnaisuudesta, jota kaikki yliopistolaiset joutuvat vakaumuksestaan huolimatta sietämään. Yliopiston nykyinen rehtori Ilkka Niiniluoto, tunnettu ateistifilosofi, joutui seremoniallisen perinteen vuoksi marssimaan kulkueen kärjessä. Mielenosoitus herätti huomiota kulkueen ja ohikulkijoiden keskuudessa. Tällä kertaa poliisi kohteli mielenosoittajia silkkihansikkain verrattuna aikaisempaan, ja antoi jopa valita paikan vapaasti niin että banderollit varmasti näkyivät kulkueen osanottajille. Ainoa vastalause, jota yleisön keskuudesta kuultiin, oli erään nimettömäksi jääneen naisprofessorin esittämä huomautus, että maailmassa on pahempiakin epäkohtia ja että olisi ollut syytä mieluummin osoittaa mieltä niiden korjaamiseksi. Tyypillinen puolustelupuhe sille, ettei perinteen sanelemille konservatiivisille etuoikeuksille pidä tehdä mitään. 17

18 Kirkko etsii keinoja ehkäistä joukkoeroamisia Kirkon osakkeet ovat laskussa, vaikka epämääräisen henkisyyden arvostus nuorison keskuudessa lisääntyykin perinteisten uskontojen kustannuksella. Nuoret ja nuoret aikuiset haluavat irtautua perinteisestä, auktoriteetteihin sidoksissa olevasta uskonnollisuudesta. He pitävät itseään henkisinä mieluummin kuin uskonnollisina, kristittyinä mieluummin kuin luterilaisina, ja alle 25-vuotiaista vain joka viides ei voisi kuvitella eroavansa kirkosta. Tilanne käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan, dosentti Kati Niemelän käynnissä olevasta tutkimuksesta, joka perustuu tuhannen eri puolilla pääkaupunkiseutua asuvan vuotiaan nuoren aikuisen haastatteluun. Niemelän tutkimus liittyy Helsingin seurakuntayhtymän Nuori aikuinen -projektiin. Projektin taustalla on havainto siitä, että nuoret aikuiset ovat liian hyvin edustettuina kirkosta eroajien joukossa. Helsingin seurakuntien jäsenmäärä laski viime vuoden lopussa ensimmäisen kerran alle 70 prosentin, ja eronneiden suurin ryhmä, 70 prosenttia, kuuluu nuorten aikuisten ikäryhmään. Vuosi sitten aloitetun kolmivuotisen projektin lähtökohtana on Case Kallio tutkimus. Hankkeella pyritään lisäämään seurakuntien työntekijöiden ymmärrystä siitä, millaisessa maailmassa kalliolaiset nuoret aikuiset elävät. Tavoitteena on, että tutkimuksen johtopäätökset saisivat kirkon työntekijät arvioimaan uudelleen, millä tavalla kirkko voisi tavoittaa nuoret jäsenensä ja ehkäistä näiden joukkoeroamisen. Kirkon työntekijät eroavat kokonaisuudessaan merkittävästi keskivertosuomalaisen asennemaailmasta ja vielä enemmän tämän päivän nuorisosta ja nuorista aikuisista. Kansainvälisen RISC-asennekartaston pohjalta tarkasteltuina nämä kaksi ryhmää ovat monessa mielessä hyvin kaukana toisistaan. Nuoret aikuiset ovat muutos- ja nautintohakuisia. Kirkon työntekijät sen sijaan edustavat juuri päinvastaista asennemaailmaa: pysyvyyttä, perinteellisyyttä ja yhteisöllistä vastuullisuutta. Uskonnollisuus yksityistyy Niemelän tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret ja nuoret aikuiset pitävät itseään useammin henkisinä (69 %) kuin perinteisessä mielessä uskonnollisina (45 %). Muualla Suomessa luvut ovat hyvin samansuuntaiset. Nuoret aikuiset mieltävät uskonnollisuuden jonkin uskonnollisen instituution sanelemaksi ja ei-toivottavaksi. Nuoret ja nuoret aikuiset kaikkialla Suomessa luokittelevat itsensä mielellään kristityiksi, mutteivät niinkään luterilaisiksi vuotiaista vain 44 % pitää itseään luterilaisena, mutta jopa 75 % pitää itseään kristittynä. Vanhemmissa ikäryhmissä näkemys on päinvastainen: eläkeläisistä kristittynä itseään pitää 81 % ja luterilaisena 86 %. Luterilaisuus näyttäytyy selkeästi suo- 18

19 malaiskansalliseen identiteettiin kuuluvana ominaisuutena ennemmin kuin uskonnollisena vakaumuksena. Lähes puolet (45 %) pääkaupunkiseudulla asuvista nuorista aikuisista on mielestään saanut lapsena uskonnollisen kasvatuksen. Joka toinen nuori aikuinen kertoo saaneensa uskontokasvatusta äidiltään ja isoäidiltään. Vain joka neljäs nimeää isänsä, ja vain joka viides kummin. Lainsäätäjän oletus, että lapsi seuraa ristiriitatilanteessa äitiään, palvelee tiedetysti luterilaisen kirkon valtaa lasten uskontoelämään äidin auktoriteetin välityksellä. Tutkimus osoittaa, että lapsuuden uskonnollinen kasvatus jättää vahvimmat jäljet nuoren aikuisen ajatusmaailmaan. Kodin vaikutus osoittautuu ylivertaiseksi verrattuna koulun ja kirkon eri toimintamuotojen kautta tulevaan indoktrinaatioon. Erityisen suuri vaikutus on silloin, kun sekä isä että äiti ovat uskontokasvatuksessa aktiivisia. Toinen hiljattain valmistunut tutkimus Moderni kirkkokansa tarkastelee uskonnollisuuden yksityistymistä, joka on tehnyt kansankirkon aseman vaikeammaksi. Tutkimuksen takana ovat Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja, TT Kimmo Kääriäinen, sekä tutkijat TT Kati Niemelä ja FT Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta. Tutkimus perustuu laajaan empiiriseen tutkimusaineistoon suomalaisten ja eurooppalaisten uskonnollisuudesta ja arvoista. Tärkeimmän aineiston muodostaa laaja eurooppalaisten arvomaailmaa kartoittanut World Values kyselyaineisto. Suomalaiset rukoilevat tänään yhtä aktiivisesti ja uskovat jonkinlaisen jumalan olemassaoloon yhtä paljon kuin vielä kaksikymmentä vuotta sitten. Samaan aikaan usko kirkon opettamaan jumalaan on laskenut 15 prosenttiyksikköä, jumalanpalveluksiin osallistuu 14 prosenttiyksikköä vähemmän ja kirkkoon kuuluvia on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän. Suomalaisten julkinen uskonnollinen osallistuminen on vähäistä, mutta yksityinen uskonnonharjoitus eurooppalaista keskitasoa aktiivisempaa. Kun eurooppalaisista joka kolmas ilmoittaa, ettei rukoile koskaan, suomalaisista vain joka viides ei rukoile koskaan. Keskeisten kristillisten uskomusten kannatus on laskenut vuodesta 1999 vuoteen Jeesuksen jumalallisuuteen uskovien määrä laski 77 prosentista 68 prosenttiin. Kun Jeesuksen ylösnousemusta piti vähintään todennäköisenä 69 prosenttia suomalaisista vuonna 1999, vuonna 2003 siihen uskoi 61 prosenttia. Vuonna 2003 suomalaisista 59 prosenttia piti uskoi jumalan luoneen maailman, kun vuonna 1999 niin uskoi vielä 68 prosenttia. Viimeistä tuomiota piti vuonna 1999 vähintään todennäköisenä 60 prosenttia suomalaisista ja 50 prosenttia vuonna Vakaasti näihin oppeihin uskoo keskimäärin kolmannes suomalaisista. Seremoniat myyntivalttina Uskonnollisten tilaisuuksien kysyntä on Suomessa keskimääräistä alhaisempi, mutta ne ovat silti ainoa tuote mitä kirkolla on tarjota jäsentensä passiiviselle enemmistölle. Kirkko teki omien valtatavoitteittensa kannalta viisaasti lobbatessaan itselleen hautaustoimilain kautta pysyvästi määräävän markkina-aseman. Vuonna 2003 mahdollisuus kirkolliseen hautaan siunaamiseen, kasteeseen ja avioliittoon vihkimiseen olivat suomalaisille kolme tärkeintä syytä kuulua kirkkoon. Kirkollisten toimitusten suosio ei kuitenkaan sido suomalaisten moraalikäsityksiä. Seksuaalieettiset kysymykset sekä aborttiin ja eutanasiaan liittyvät kysymykset ovat niitä, joissa suomalaisten käsitykset ovat kaikkein voimakkaimmin muuttuneet vapaamielisemmiksi viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Uskonnollisesti aktiivisten ihmisten joukossa henkilökohtaisiin vapauksiin kuitenkin suhtaudutaan muita kielteisemmin. Individualismi ja kirkolliset arvot vastakkain Erityisesti nuoriin, alle 35-vuotiaisiin, kaupunkilaisiin miehiin perinteinen uskonnollisuus ei näytä vetoavan. Miehet ovat kaikilla uskonnollisuuden mittareilla vähemmän uskonnollisia kuin naiset. Individualismi ja perinteinen uskonnollisuus eivät tutkimuksen mukaan näytä sopivan yhteen, ja 19

20 Janne Vainio (toim.) naisten suurempi alttius uskonnolle selittyy ilmeisesti siten, että naisten sosiaalistumisessa individualistiset arvot ovat yhä keskimäärin vieraampia. Ketolan mukaan Siellä missä yhteisölliset arvot ovat voimakkaampia, kuten vanhemmissa ikäluokissa, maaseudulla sekä yleisesti ottaen naisten keskuudessa, myös perinteinen kristillisyys on vahvempaa. Pääkaupunkiseudulla joka toinen ilmoittaa kannattavansa mieluummin monien uskontojen opetusten opiskelua kuin yhdessä uskossa pysymistä, kun taas maaseudulla sitä mieltä on joka neljäs. Kirkko näyttäisi siis olevan vaikean dilemman edessä. Yhtäältä kirkon pitäisi onnistua lähestymään mahdollisimman myyvällä tavalla keskimääräistä eroajaa nuorta aikuista, joka on omaksunut kaupunkikulttuurin individualistiset perusarvot. Toisaalta kuitenkin yhteisöllisyyden ja perinteellisyyden imago on se, mikä pitää uskollisia lampaita kiinni seurakunnallisessa aitauksessa ja liekaköydessä. Tulevaisuuden vaihtoehtoina kirkolle näyttäytyvät ennen pitkää joko jäsenkato tai hajoaminen ja parhaassa mahdollisessa tapauksessa molemmat. LÄHDE: Kirkon tiedotuskeskus teuvonneuvo Kristillisestä humanismista ja teuvonneuvo Tänä päivänä koin sen jälleen. Kauppalehdessä ( ) komeilee Esko Ahon näkemys lihavista, alkoholisteista ja tupakanpolttajista. Esko Aho toteaa, että edellä mainittujen sairaanhoitoon on tultava omavastuu, koska he ovat edesauttaneet sairauksiaan syömällä rasvaista ja makeaa sekä polttamalla tupakkaa ja juomalla viinaa. Esko Aho on keskustapuoluelainen kristillinen humanisti, joka edustaa suomalaista kristikansaa, evankelisluterilaisen kirkon jäseniä parhaimmillaan. Esko Ahossa pursuaa perisuomalainen jeesuslainen oppi puhtaimmillaan. Luterilaisuushan perustuu armoon. Jeesuksen ristinkuolema vapautti kaikki hänen seuraajansa synneistä ja häneen uskovat saavat armon ilman hyviä tekoja. Katolinen kirkko sentään myi aneita, joilla lapuilla pystyi ostamaan armon ja saamaan syntinsä anteeksi heti aina murhia myöten. Onneksi Aho ei ole keskiaikainen katolinen, sillä miten sitten meidän tavisten kävisi. Minä olen sekulaarihumanisti ja en usko tekoihinkaan vaan katson seuraukset, jotta selviää mitkä hyvät teot tuottavat lisää hyvää ja kenelle sekä mitkä teot pahaa hyväuskoisille hölmöille. Terveyskeskukseen vai yksityisklinikalle? Minä olen lihava, vaikkakin laihtunut muutaman kymmentä kiloa. Poltan tupakkaa ja juon vähintäänkin olutta, miksei välillä jaloviinaakin tai konjakkia. Minä olen siis aiheuttanut oloni sellaiseksi, että minun on maksettava enemmän sairaanhoidosta kuin eskoaholaisten solakoiden urheilullisten nuorukaisten, jotka selittelevät välillä dopinkikäryjä edustaessaan ja nauttiessaan demokratian eduista edustuksellisesti meidän tavisten puolesta. Minua henkilökohtaisesti loukkaa tämänpäiväinen eriarvoistava aholaisalkiolainen kristillinen humanistinen näkemys minun elintavoistani. Minä en ole koskaan kannattanut kristillistä tasajakoa, koska uskonnottomana olen aina jäänyt ilman, kun kristityt jakavat toisilleen mannaa. Nyt kristityt humanistit vielä uhkaavat minua ja syyllistävät minut persaukisen sekulaarin humanistin, kun ei ole ollut varaa syödä kuin suomalaisia perinneruokia kuten hookoota ja läskisoosia. Etelänhetelmät ja edustuslounaiden salaattipöydät eivät ole sattuneet kohdalleni. Ei ole ollut kovin aikaakaan juosta itseään hengiltä, kun paino ei ole sitä sallinut. Tupakanpoltolla 20

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu

Miksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu 1 Eroakirkosta.fi palvelu Raportti 8.12.2013 Eroakirkosta.fi palvelu aiheuttanut kirkolle lähes puolen miljardin tappiot Eroakirkosta.fi internetsivusto perustettiin marraskuussa 2003. Sen tarkoitus oli

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi Käsiteltävät aiheet Oppiaineen historiaa Katsomusaineiden lainsäädäntöä Katsomuskasvatus päiväkodissa Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2009 VÄLIAIKAINEN 2003/0130(COD) 25.2.2005 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi

Yhdistyksen jäsenyys. www.pohjois-savonkylat.fi Jäsenyys ja jäsenet Yhdistyksen jäsenyys Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö (katsokaa säännöt) Yhdistyksen jäsenistä on pidettävä luetteloa, johon merkitään kunkin jäsenen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

USKONTO. Opetuksen tavoitteet USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA

Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Ampuma-asedirektiivin lainsäädäntöprosessi (versio 2.0) Firearms United ja GRA Komission esitys Komissio antoi esityksensä pian Pariisin vuoden 2015 Marraskuun terrori-iskun jälkeen samanaikaisesti: Neuvosto

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: Kotimaa 5.3.2015 klo 17:01 päivitetty 5.3.2015 klo 22:48 Koskinen pettynyt perustuslakivaliokunnan riitaisiin saamelaisäänestyksiin Näkkäläjärvi näkee että eduskunta on antamassa alkuperäiskansaoikeudet

Lisätiedot

6.6.2003 PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN

6.6.2003 PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN SEKÄ KOULUN TOIMINTAAN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN TIEDOTE 20/2003 6.6.2003 Perusopetuksen järjestäjät ja perusopetusta antavat koulut PERUSOPETUSLAIN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEEN

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot