1/2007. Suomen Kartografinen seura 50 vuotta. Kartografian merkkipaaluja. Kartografia on paikkatietotekniikan ytimessä ICAn presidentti haastattelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2007. Suomen Kartografinen seura 50 vuotta. Kartografian merkkipaaluja. Kartografia on paikkatietotekniikan ytimessä ICAn presidentti haastattelussa"

Transkriptio

1 1/2007 Suomen Kartografinen seura 50 vuotta Kartografian merkkipaaluja Kartografia on paikkatietotekniikan ytimessä ICAn presidentti haastattelussa Lohkomiskustannukset Pohjoismaissa Maanmittaustoiminnasta Tanskassa Raakamaan hankinta vai maankäyttösopimus? MAANMITTAUSALAN VISIOT LASER-KEILAUKSEN MAHDOLLISUUKSIA LAATUPALKINTO ANJALANKOSKELLE UUSI TEKNOLOGIA PALVELEE KUNTA LAISIA ELINYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA MATKAILU ROVANIEMEN VETURINA KARTAT JA VALLANKÄYTTÖ MAANMITTAUS LAITOKSEN MUSEON VAIHEITA

2 Leica SmartPole Asemoi lennossa mittaat vauhdilla ilman keskeytyksiä Uutuus Leica Geosystems on tällä hetkellä ainoa laitevalmistaja, joka takaa Galileo-päivitettävyyden Leica SmartPole Joustavin ja aikaa säästävin ratkaisu, jolla vaihdat erittäin helposti GPS:n ja takymetrin välillä. SmartAntenni Kevyt GNSS SmartAntenni hyödyntää GPS- ja Glonass-teknologiaa. Suorituskykyinen uusi 360 prisma Markkinoiden tarkin prisma. Yksi prisma käy kaikkiin töihin. Uusi ergonominen sauva Lujassa, kevyessä teleskooppisauvassa on korkeuden pikalukitus ja kahvassa pinta, joka pitää hyvin. Leica SmartPole. Ei enää kontrollipisteiden metsästystä. Tehokkaiden GPS/TPS -ominaisuuksien ansiosta voit käyttää mitä tahansa pistettä kontrollipisteenä, riippumatta mittausjärjestyksestä. Kun asemointi on valmis, suorituskykyinen tietokanta hoitaa kaikkien pisteiden laskennan. Nerokas Smart-asemointi se on juuri tätä. Asemointi sujuu entistä nopeammin. Asemoi vapaasti juuri siellä missä haluat. Edullinen: voit valita vain ne osat, joita tarvitset. Täydennät helposti nykyistä kalustoasi. Ota täysi hyöty irti System1200-sarjasta ja SmartStationista. Uskomattoman kevyt: vain 3,79 kg. Uutuus Uusi värillinen etäkäyttö WinCE-käyttöjärjestelmällä. Kirkas, värillinen kosketusnäyttö. Erittäin alhainen virrankulutus: kestää 8 tuntia -20 pakkasella. Sama akku käy myös antennille ja sisäiselle radiomodeemille. Joustava ja siirrettävä GSM-linkki. Ohjelmakokonaisuus, joka taipuu erilaisiin tarpeisiin. Leica SmartWorX on Leica Geosystemsin uusin ja monipuolisin ohjelmistoversio System sarjalle (GPS ja TPS). Lisätietoa: Leica Nilomark Oy Puh. (09)

3 1/2007 SISÄLTÖ Suomen Kartografisen Seuran puheenjohtaja Antti Jakobsson johti 50-vuotisjuhlaseminaaria, taustalla seuran sihteeri Ulla-Maarit Saarinen. Kuva: Juha Oksanen. 5 Antti Jakobsson (pääkirjoitus) ONKO KARTALLA VÄLIÄ? 6 Juha Hyyppä ja Hannu Hyyppä KANSALLISEN LASERKEILAUKSEN MAHDOLLISUUDET 8 Paula Ahonen (haastattelu) KARTOGRAFIA ON PAIKKATIETO TEKNIIKAN YTIMESSÄ ICAN PRESIDENTTI HAASTATTELUSSA 12 Erkki-Sakari Harju KARTOGRAFIAN MERKKIPAALUJA , OSA 1 16 Pekka Raitanen KARTAT JA VALLANKÄYTTÖ 20 Jyrki Mattila RAAKAMAAN HANKINTA VAI MAANKÄYTTÖSOPIMUS? 22 Göran Eriksson LOHKOMISKUSTANNUKSET POHJOISMAISSA VERTAILEVA TUTKIMUS 26 Stig Enemark TANSKAN KIINTEISTÖTIETOJÄRJESTELMÄ JA YKSITYISET LISENSOIDUT MAANMITTARIT 30 Bent Hulegaard Jensen ja Finn Kjær Christensen TANSKALAINEN KIINTEISTÖTOIMITUS 34 Katja Ayres UUDET TEKNOLOGIAT LISÄÄVÄT KUNTALAISTEN MAHDOLLISUUKSIA OSALLISTUA ELINYMPÄRISTÖNSÄ KUNNOSSAPITOON 36 Pekka Lehtonen (haastattelu) ANJALANKOSKI ERINOMAISEKSI TUNNISTETTU 38 Jorma Korva ja Viljo Keskitalo MATKAILU UUDEN ROVANIEMEN VETURINA 43 PÄÄKAUPUNGIN HORISONTISTA 44 Timo T. Luoma-aho MAANMITTAUSLAITOKSEN MUSEON MURROSVAIHEITA 48 Hannu Ridell MAANMITTAUSALAN DI:N VISIOT: OSAAMINEN JA VERKOSTOJEN HALLINTA 51 FIG-UUTISIA 52 Tuomo Heinonen LUVATTU MAA/OSA 5 54 RAJALINJALLA 56 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 58 JARRUMIES 59 UUTISIA 73 LUKIJOILTA 76 IN MEMORIAM 78 RESUMÉ 80 PALVELUHAKEMISTO PÄÄTOIMITTAJA DI Pekka Lehtonen, Maanmittauslaitos/Myyntipalvelut, PL 84, Helsinki, puh (työ), faksi , TOIMITUS Maankäyttö ry, Kello silta 10, Hel sin ki, puh , faksi , HALLITUS Maisu Palovaara (MAKLI) pj., Jari Ahonen (MAKLI), Maria Hakala (SKY), Pekka Halme (MIL), Kim Lampinen (MAKLI), Mikko Uimonen (MIL) ja Arvo Vitikainen (MIL). Hallitukselle voi lähettää sähköpostia osoitteella TALOUS JA HALLINTO MIL ry., Kellosilta 10, Helsinki, puh , faksi , Taloudenhoitaja Mikko Hovi, puh , KUSTANTAJA Maankäyttö ry. Lehti edustaa Suomen Maan mittausinsinöörien Liittoa (MIL), Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLIa ja Suo men Kartoittajayhdistys SKY:tä. SUOMEN MAANMITTAUSINSINÖÖRIEN LIITTO ry Toimisto: Kellosilta 10, Helsinki, puh , faksi , MAKLI ry Toimisto: Kulmakatu 8 A, Helsinki, puh , faksi , SUOMEN KARTOITTAJAYHDISTYS SKY ry Toimisto: Päärynäkuja 6, Mikkeli, puh (vaihde). ILMOITUSMYYNTI Raija Valonen, MIL ry, Kellosilta 10, Helsinki, puh , faksi , ILMOITUSHINNAT mustavalkoinen monivärinen Takakansi 1 500, 2 350, Sisäkannet 1 000, 1 650, Pääkirj. vieressä 1 000, 1 650, Koko sivu 800, 1 350, 1/2 sivua 500, 750, 1/4 sivua 400, 500, Liitteet Sopimuksen mukaan ILMESTYMISAIKATAULU ilm.päivä juttujen ilmoitusten sisäänjättö sisäänjättö 1/ / / / TILAUSHINNAT Lehti ilmestyy vuonna 2007 neljä kertaa. Tilaushinnat ovat 50 /vsk kotimaahan, 60 /vsk Poh jois mai hin ja Eurooppaan ja 65 /vsk muihin maihin. Irtonumerot 12 + pos ti ku lut. TOTEUTUS Lagarto / Arto Tenkanen ja Jaana Jäntti, Vuorenpeikontie 5 A 67, Helsinki, puh , faksi , PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, PL 15, Porvoo, yhteyshenkilö Markus Westerholm puh , faksi , Painos kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen. ISSN Ly-tunnus Maankäytön artikkelitietokanta on osoitteessa

4 Aika vaihtaa isommalle vaihteelle? Kiinnitä turvavyö, sillä nyt mennään lujaa. Trimble auttaa yritystäsi valmistautumaan tulevaisuutta varten. Olemme tehneet mullistavia muutoksia mittaustekniikan alalla. Trimble ei ainoastaan myy maailman johtavia mittaustuotteita, vaan auttaa yrityksiä menestymään liiketoiminnassaan. Trimblen Connected Site -kokonaisuus on yksi tie menestykseen. Uusi integroitu mittausratkaisu yhdistää toimisto- ja kenttäohjelmistot toisiinsa saumattomasti tarjoten uutta tuottavuutta mittaustyöhön. Uuden konseptimme avulla yrityksesi voi toimia entistä tehokkaammin ja tuottavammin, olipa kyse työkaluista, tekniikoista, palveluista tai yhteistyöstä liikekumppaneiden kanssa. Korkealuokkaisten ja monipuolisten mittausratkaisujen johtavana toimittajana Trimble on valmis auttamaan yritystäsi kaikissa haasteissa. Trimblen avulla löydät tien tulevaisuuteen. Lue lisää osoitteesta 2007, Trimble Navigation Limited. Kaikki oikeudet pidätetään. Trimble sekä maapallo- ja kolmiologo ovat Trimble Navigation Limitedin tavaramerkkejä, jotka on suojattu United States Patent and Trademark Officen tekemillä ja muissa maissa tehdyillä rekisteröinneillä. SUR-132

5 PÄÄKIRJOITUS ONKO KARTALLA VÄLIÄ? artta on joka paikassa ja K kaikkialla. Kartan uusia olomuotoja käsiteltiin Suomen Kartografisen Seuran järjestämässä 50-vuotisjuhlaseminaarissa Seminaarin puhujina olivat alan huiput professori Liqiu Meng Münchenin yliopistosta, kansainvälisen kartografisen seuran presidentti Milan Konešny ja toimitusjohtaja Antti Rainio Navinova Oy:stä. Milanin haastattelu on tässä lehdessä. Seminaarin puhujat olivat kaikki huolissaan kartan laadusta ja kartta-alan ammattilaisten vähäisestä vaikuttavuudesta uusissa tuotteissa ja käyttötavoissa. Karttaa eivät enää tee pelkästään alan ammattilaiset kartografit vaan useimmiten jonkin muun koulutuksen saaneet tai jopa yksityiset henkilöt. Lopputulos voi ollakin kaikkea muuta kuin on tavoiteltu. Esimerkkeinä mahdollisista virheistä professori Meng mainitsi mm. tapauksen, jossa perhe kuoli lumimyrskyssä Oregonissa joulukuussa 2006 valittuaan väärän reitin vuoristossa, joka yleisesti tunnetaan nimellä Death Route. Vaikkei tiedetä, miksi perhe valitsi väärän reitin, useat henkilöt epäilevät valinnan perustuneen Internet-pohjaiseen karttaan, joka esittää kyseistä reittiä. Kyseisen palvelun toimittaja kertoi toimittajille, että he käyttävät kolmannen osapuolen toimittamaa karttaohjelmistoa, joka suosittelee reitin kahden pisteen välille. Esimerkkitapaus osoittaa, että kartan toimittaja tai oikeammin tiedon toimittaja ei välttämättä tiedä, miten tietoa käytetään ja missä yhteydessä. Tietoja voidaan yhdistellä helposti toistensa kanssa ilman, että käyttäjällä on käsitystä, ovatko tiedot yhteensopivia. Euroopassa saatiin kovan ponnistelun jälkeen aikaan INSPRE-direktiivi, joka Suomen Kartografisen Seuran juhlaseminaarin puhujat olivat kaikki huolissaan kartan laadusta ja karttaalan ammattilaisten vähäisestä vaikuttavuudesta uusissa tuotteissa ja käyttötavoissa. ANTTI JAKOBSSON Kirjoittaja on Suomen Kartografisen Seuran puheenjohtaja. maanmittaus laitos.fi asettaa paikkatietoteemojen tuottajille erilaisia vaatimuksia. En käsittele tässä direktiivin vaatimuksia, se on toisen tarina paikka. Direktiivitekstiä lukiessa kiinnittää huomion erikoiseen seikkaan. Se nimittäin mainitse kartta-sanan ainoastaan kaksi kertaa käsitellessään paikkatietoaineistojen katselupalvelua. Paikkatietoaineistot muuttuvat yllättäen kartaksi, kun niitä katsellaan. Paikkatietoteemat muuttuvat kartaksi, kun ne esitetään kuvaruudulla. Esimerkki kuvastaa uskoa teknologian kaikkivoipaisuuteen. Karttaa ei tarvitse suunnitella, eikä miettiä käyttötarkoitusta. Muualla direktiivissä tosin mainitaan paikkatietojen laatu ja käyttökelpoisuus. Se ei vielä kuitenkaan riitä takaamaan oikeaa lopputulosta. Edellä olevat esimerkit kuvastavat muutosta kartan merkityksessä. Kartta saatetaan tehdä automaattisesti yhdistelemällä erilaisia tietoja. Ammattilaiset eivät enää teekään karttaa. Kartta nähdään paikkatietotulosteena. Tilanne on nähdäkseni pysyvästi muuttunut. Miten sitten laatuun tulisi suhtautua? Mistä käyttäjä tunnistaa hyvän kartan onko kartalla väliä? Viime aikoina on myös paikkatietoyhteisö heräämässä paikkatietojen laadun ja kartan laadun määrittelyyn. Käytettävyystutkimus on tulossa paikkatietoalalle Suomessa tutkimuslaitokset ovat jo aloittaneet aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Ammattilaisten kartalle asettamat kriteerit kartografiset kriteerit voidaan viedä tietokoneen ymmärtämään muotoon tai ainakin varoittaa käyttäjää, jos ne eivät täyty. Suomen paikkatietoinfrastruktuurin määrittelyissä tulee ottaa huomioon myös käyttäjät ja panostaa laadukkaisiin karttaja paikkatietotuotteisiin. Paikkatietotuottajien tulisi testata painetut ja digitaaliset karttatuotteensa käyttäjillä ennen niiden julkaisemista. Paikkatietojen laatu ei vielä riitä, tarvitaan myös karttatuotteen laadun määrittely ja testaus. Onhan kartalla kuitenkin väliä. 5

6 Juha Hyyppä Hannu Hyyppä Hannu ja Juha Hyyppä KANSALLISEN LASERKEILAUKSEN MAHDOLLISUUDET Laserkeilauksen avulla voidaan Suomesta kustannustehokkaasti tuottaa 30 cm:n korkeustarkkuudella korkeusmallia. Samaa aineistoa voitaisiin käyttää mm. metsien inventoinnin, tulvasuojelun, radiolinkkisuunnittelun, karttojen ja useimpien paikkatietoaineistojen päivittämiseen sekä muutosten seurantaan. Vuonna 2007 laserkeilaus on vakiintunut menetelmä yksityiskohtaisen topo grafisen tiedon hankintaan. Laserkeilaimien, differentiaalisen paikannus- ja navigointijärjestelmien (dgps) ja lentokoneiden asennon ja kallistuksen seuraamisjärjestelmien (inertiajärjestelmät, IMU) kehityksen myötä ilmasta tehtävä 6

7 laserkeilaus on saavuttanut merkittävää taloudellista suorituskykyä ja saavuttanut aseman, joka on kiinnostava myös useiden sovellusalojen kannalta. Etuna suurempi pistetiheys Laserkeilauksen etuna perinteiseen fotogrammetriseen mittaukseen verrattuna ovat merkittävästi suurempi pistetiheys ja menetelmän vähäisempi riippuvuus sääolosuhteista. Perinteinen fotogrammetria edellyttää, että sama piste näkyy kahdelta ilmakuvalta, minkä vuoksi peitteisiltä alueilla hajapisteitä saadaan tyypillisesti kymmenien metrien välein. Laserkeilaimella saadaan useita näytteitä jopa neliömetriä kohden ja tiheimmissäkin metsissä kahden pisteen välinen etäisyys on Suomen olosuhteissa yleensä pienempi kuin 10 m. Peitteisillä alueilla laserkeilauksen tuottama maan pinnan malli on ylivertainen. Aktiivisena laitteena laser ei vaadi auringonpaistetta ja mittauksia voidaan siten tehdä myös yöaikaan. Laserkeilauksen tutkimus, ohjelmistokehitystyö ja kaupallistaminen aloitettiin Suomessa 10 vuotta sitten. Vuonna 2002 markkinat olivat jo useiden miljoonien eurojen suuruiset ja olivat jo yksistään LASERKEILAUKSEN PERIAATE. Keilaimen avulla pulsseja poikkeutetaan ja kulkuajan perusteella lasketaan etäisyysero. suuremmat kuin yritysten kaupallinen toiminta satelliittikuvien kanssa. Laserkeilausta voidaan siten pitää merkittävänä kasvualana geoinformaatiosektorilla. Suomessa suurin kaupallinen potentiaali on tähän asti ollut väylien ja kaupunkien laserkeilaus. Metsäsektorilla on tehty merkittävän kokoisia koetöitä viime vuosina ja tarkoituksena on aloittaa operatiivinen käyttö vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomessa laserkeilauksen käyttöönotto on ollut hitaampaa kuin Keski-Euroopassa. Euroopassa useat maat, kuten Alankomaat ja Sveitsi, on kokonaisuudessaan keilattu laserilla. Yhdysvalloissa useat osavaltiot on keilattu tai suunniteltu keilattavan lähiaikoina. Kansallisesti monikäyttöinen lähtöaineisto Myös Suomessa on viime aikoina alettu keskustelemaan kansallisesta laserkeilauksesta vakavasti osana korkeusmallin parantamista ja tulvakartoitusta. Jos Suomi toteuttaa laajamittaisen laserkeilauksen, sen tavoitteena on tuottaa monikäyttöinen lähtöaineisto useisiin kansallisesti tärkeisiin paikkatietosovelluksiin, kuten valtakunnalliseen korkeusmalliin, puuston inventointiin ja puuston kasvun mittaamiseen, tietoliikenteen verkkosuunnitteluun, kiinteistötalouteen, vesistöjen rehevöitymisen estämiseen (veden pinnan nosto), tulviin varautumiseen, virtuaalitodellisuuteen, kaupunkimalleihin, maastotietokantaan, ympäristövaikutusarviointiin, yhdyskuntatekniikan ja rakentamisen suunnittelun lähtöaineistona, karttojen ajantasaistukseen ja muiden kansallisten paikkatietoaineistojen lähtömateriaalina. Aineiston tuottamisen lisäksi näiden lisäarvotuotteiden tuottaminen on merkittävä markkina suomalaiselle geomatiikka-alan teollisuudelle. Voisikin sanoa, että kansallinen laserkeilaus on tuhannen taalan paikka teollisuudellemme ja se tulee toteuttaa alan yritystoiminnan kehittämiseksi. Harvapisteisellä mallilla kustannustehokkuutta Laserkeilain tuottaa kohteesta maastopistetiedoston useimmiten ensimmäisen ja viimeisen kaiun perusteella. Laserkeilainten uudet ominaisuudet kuten jatkuva aallonmuoto (waveform) ja intensiteettitiedon kalibrointi yhdessä suurien pulssintoistotaajuuksien kanssa parantavat entisestään laserkeilainten suorituskykyä ja pistepilvistä muodostettujen mallien käytettävyyttä. Pulssintoistotaajuus on kehittynyt ja kehittyy edelleen nopeasti luvun alussa pulssintoistotaajuus oli 2 khz ja vuonna 2004 se oli 100 khz. Viimeksi julkistettujen uusien keilaimien toistotaajuus on luokkaa 200 khz luvun alussa on realistista ajatella, että kohde saadaan kuvattua erittäin kustannustehokkaasti noin 2 pistettä neliömetriä kohden. Pyrimme seuraavassa kuvaamaan mitä tällaisen aineiston avulla saisi aikaan perustuen Geodeettisen laitoksen ja Teknillisen korkeakoulun Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorion tekemiin kontrolloituihin laatututkimuksiin vuosina Tämän hetken suunnitelmien mukaan kansallista laserkeilausta suunnitellaan toteutettavan mahdollisimman harvana (luokkaa 0,5 pistettä/m 2 ) kustannustehokkuutensa vuoksi. Jo tälläkin tiheydellä päästään noin 30 cm:n satunnaiseen korkeusvirheeseen maanpinnan mallille metsäalueilla. Xiaowei Yu, Geodeettinen laitos Senaatintorilta tehty 3D-malli. George Vosselman, ITC, Geodeettisen laitoksen koordinoimassa EuroSDR:n hankkeessa Building Extraction. Aineiston tiheys 1,6 pistettä neliöllä. Vasemmalta oikealle: a) laserkeilaimella tuotettu puuston pituusmalli vuodelta 1998, b) laserkeilaimella tuotettu puuston pituusmalli vuodelta 2000, c) vuosien 1998 ja 2000 kuvien erotuskuva, d) suodatettu erotuskuva, joka kuvaa kahta kaadettua puuta ja karsittuja oksia. Aineiston pistetiheys 10 pistettä neliöllä. 7

8 Peitteisyys vaikuttaa tarkkuuteen Tutkimuksiemme mukaan tärkein tekijä, joka vaikuttaa maan pinnan mallin tarkkuuteen, on kasvillisuus ja erityisesti puusto. Niinpä mittaustarkkuus vaihtelee puuston tiheyden, jopa puulajin, osin pinnan kaltevuuden, käytetyn vuodenajan (lehdettömän vai lehdellisen ajan kuvaus) ja myös aluskasvillisuuden funktiona. Keskimääräinen tarkkuus suomalaisessa metsämaastossa optimaalisesti tehdyllä esiprosessoinnilla olisi 20 cm:n luokkaa (hajonta 18 cm ja harha noin 5 cm) ja kovilla pinnoilla (asvaltti, soratiet) kaupunkiolosuhteissa tyypillisesti 10 cm:n luokkaa. Suurimmat virheet tapahtuisivat tiheissä rinnekuusikoissa, kesäajan lehtimetsäkeilauksissa ja tuuhean aluskasvillisuuden metsissä. Esimerkiksi tiheän varvikon tai saniaisten takia maanpinnan malli siirtyy näiden pituuden verran ylöspäin. Optimaalisin keilausajankohta olisi lumen sulamisen jälkeinen kevät, mutta lehtien tulo puihin heikentää mallin tarkkuutta vain noin % metsäolosuhteissa (poikkeuksena tuuheat koivikot). Sen sijaan peltoviljelyiden vuoksi tarkan mallin keilauksia ei tulisi tehdä kesäkuun puolenvälin ja elokuun lopun välillä. Rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan osalta kansallinen laserkeilaus parantaisi huomattavasti yleissuunnittelun tasoista suunnittelua ja antaisi suurta tarkkuutta kustannusten hallintaan koko rakentamisen elinkaaren aikana ja tarkahkon suunnittelukohteen maastomallin. Mahdollisuus ympäristömuutosten seurantaan Mitä eroa sitten olisi, tuotettaisiinko Suomesta keilaus tiheydellä 0,5 pistettä/m 2 vai 2 pistettä/m 2 (tai jopa tiheämpi)? Jälkimmäinen on kustannuksiltaan tällä hetkellä vähintäänkin kaksinkertainen. Ero syntyy siitä, miten Suomessa jatkossa on tarkoitus hoitaa esimerkiksi karttojen ajantasaistus, puuston kasvun mittaus tai jopa ilmaston muutosten arviointi. Oman käsityksemme mukaan, jos Suomi keilataan 2010-luvulla maastomallin ja tulvavaarakartoituksen tarpeiden ja osin metsäinventoinnin vuoksi, Suomi tullaan keilaamaan 2020-luvulla muutosten seuraamisen vuoksi. Muutostulkinta on sitä tehokkaampaa, mitä lähempänä eri aineistojen vastaavuus on toisiaan. Yhden ajankohdan keilaus 2 pistettä/m 2 mahdollistaa rakennusten sokkelien määrittämisen lähitulevaisuudessa lähes automaattisesti noin 1 m:n tarkkuudella ja useimpien valtapuiden pituuden mittaamisen 70 cm:n tarkkuudella ja valtapuuston sijainnin yksittäisen puun tasolla 0,5 m:n tarkkuudella. Suomesta voisi siis tehdä virtuaalimallin kohtuullisella tarkkuudella. Muutostulkinta 2020-luvun Suomessa olisi tällöin mahdollista tehdä lähes täysiautomaattisten muutostulkintamenetelmien avulla. Kartan ajantasaistus olisi työmäärältään edullista ja sivutuotteena saataisiin selville puittemme todellinen kasvu, välillä yksittäisen puun tarkkuudella. Geodeettinen laitos on mittauksillaan ja menetelmillään osoittanut, että 10 pistettä/m 2 -tiheyksisellä laseraineistolla puun kasvu voidaan määrittää 0,5 m:n tarkkuudella ja jopa yksittäisten oksien katkeaminen/leikkaaminen voidaan todeta muutoskuvista (ks. ed. sivu). Samalla tavoin voitaisiin mitata kaikki merkittävät muutokset maan pinnan ja kohteiden välillä. Sivutuotteena tämä antaisi lisätietoa ilmaston muutoksen vaikutuksista puustoomme. Pitkillä aikasarjoilla puustorajan siirtyminen tuntureilla antaisi lisäkäsitystä ilmastomuutoksesta. Juha Hyyppä on TkT, professori ja Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osaston johtaja Geodeettisessa laitoksessa sekä dosentti TKK:ssa ja Helsingin yliopistossa, Hannu Hyyppä on TkT ja akatemiatutkija sekä dosentti TKK:ssa. Sähköposti ja ICAn presidentti Milan Konečný (vas.), SKS:n puheenjohtaja Antti Jakobsson, juhlaesitelmän pitänyt professori Liqiu Meng (selin) ja ICAn varapresidentti, professori Kirsi Virrantaus SKS:n 50-vuotisjuhlan tunnelmissa. Paikkatieto on tuotava käyttäjien ulottuville ja sellai sessa muodossa, että se vastaa tietotarpeisiin ja sen voi ymmärtää, kiteytti kansain välisen kartografisen seuran ICAn presidentti Milan Konečný tammikuisella Suomen-vierailullaan. 8

9 Kartografia on paikkatieto tekniikan ytimessä Haastattelu Paula Ahonen Kuvat: Jaakko Järvinen ICAn presidentti haastattelussa MILAN KONEČNÝN mukaan yksi tämän hetken tärkeimmistä hankkeista paikkatietorintamalla on INSPIRE, jota koskevan direktiivin sisältö ja sanamuodot hyväksyttiin marraskuussa Suomen johdolla käydyissä neuvotteluissa. Direktiivin odotetaan tulevan voimaan kevään kuluessa. Vaikka direktiivi lähteekin ympäristöpolitiikan tarpeista, se koskee paikkatietoja laajasti ja nimensä mukaisesti tähtää Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin perustamiseen. INSPIRE luo osaltaan edellytyksiä paikkatietojen laajalle käytölle. Esimerkiksi Tsekin kaltaisessa maassa direktiivillä on suuri merkitys viranomaisten ja muiden paikkatiedon tuottajien välisen yhteistyön synnyttämisessä, Konešný toteaa ja sanoo direktiivin suorastaan pakottavan yhteistyöhön. Entisissä sosialistimaissa kerätään edelleen paljon päällekkäistä tietoa eri ministeriöissä, mutta direktiivin myötä eri tahojen täytyy ryhtyä puhumaan keskenään. Lainsäädäntöä tekniikan rinnalla Konešný korostaa, että direktiivi luo edellytyksiä myös yhteistyölle viranomaisten ja yksityisen sektorin välillä. Ideoita asioiden kehittämiseksi tuntuu olevan paljon, mutta monen kohdalla mahdollisuudet toimia ovat rajalliset. Nyt kansallisten organisaatioiden täytyisi joustaa ja olla valmiita uusiin toimintatapoihin, ja monilta osin tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön INSPIRE-direktiiviä laajemminkin. Konešný muistuttaa, että kyse on yhtä hyvin politiikasta kuin tekniikastakin. Paikkatietojen infrastruktuurin kehittämiseksi pitäisi olla asian puolestapuhujia hallinnossa riittävän korkealla tasolla. INSPIREn ydinajatus on tietojen saatavuus eli open access kaikki haluavat SUOMEN KARTOGRAFINEN SEURA 50 VUOTTA 9

10 sitä. Mutta on luotava säännöt, esimerkiksi oikeudet tietoon ja tietosuoja. Mutta kun ongelmia tulee, ollaan peruskysymysten äärellä. Mitä se maksaa? Mitä hyötyä siitä on? Kysytään, mitä se vaikuttaa päätöksiin, jos päätöksentekijät saavat paikkatiedon käyttöönsä. Mutta on mahdotonta mitata, kuinka paljon tieto tuo taloudellista hyötyä. Hyötyhän riippuu myös siitä, mikä on käyttäjän osaaminen, Konešný huomauttaa ja jatkaa pohtimalla tiedon laatua: On niitä, jotka ajattelevat, että parasta on kaikkein tarkin data, mutta siihen ei ehkä ole varaa. Silloin parasta on riittävän hyvä. Karttoja käyttäjän mittojen mukaan Geoinformaatiotekniikan ja kartografian välinen suhde puhuttaa ICA:n presidenttiä, ja hän joutuu usein puolustelemaan kartografian asemaa uuden tekniikan rinnalla. Konešný muistuttaa, että kartat ovat havainnollisin tapa tarkastella paikkatietoa. En lähtisi ollenkaan erottelemaan näitä kahta. Ilman kartografiaa paikkatietojärjestelmät olisivat pulassa. ICAn presidentti Milan Konečný iloitsi SKS:n standaarista, joka luovutettiin hänelle juhlaseminaarin yhteydessä. Taustalla SKS:n puheenjohtaja Antti Jakobsson. Kartografinen lähestymistapahan on koodattu paikkatietojärjestelmien sisään, Konešný kuittaa. Ei kartografia ole ka- donnut minnekään vaan geoinformaatiotekniikka täyttää ne unelmat, joita kartografeilla on ollut. Nyt voidaan tehdä sellaisia karttoja, joista ennen vain haaveiltiin. Kartografien huolena on kuitenkin, miten käyttäjän ja tietojärjestelmän välinen vuorovaikutus toteutetaan. Tutkimuksen fokuksessa ovat nyt kartografiset visualisointitekniikat, Internet-kartat ja ubiikit kartat. Tämä näkyy myös ICAn komissioiden aihepiireissä. Ubiikit joka paikan kartat nojaavat mobiiliin, adaptiiviseen ja sensorikartografiaan, joiden kehittäminen on nyt ajankohtaista. Esimerkiksi oman tutkimusryhmäni kanssa kehitämme kriisinhallinnan järjestelmää, jossa vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevaa dataa kerätään sensoreilla tietokantoihin. Järjestelmään luodaan mekanismeja, joilla tiedot tuodaan eri tasoille kunkin päätöksentekijän tarpeiden ja valmiuksien mukaan adaptoituneina, kertoo Konešný omasta työstään Brnossa Masarykin yliopiston maantieteen laitoksella. Entä kun verkkojakelu luo odotuksen ilmaisista kartoista? Tulevaisuudessa Juha Oksanen Juhlaseminaarin ulkomaalaiset vieraat olivat yhtä mieltä siitä, että tietotekniikan ulottuminen joka paikkaan lisää karttojen merkitystä niin yhteiskunnan kuin yksityisten ihmisten arkipäivässä. 10

11 ICAn presidentti Milan Konečný (vas.) tutustui SKS:n juhlaseminaarin yhteydessä olleeseen näyttelyyn Leena Miekkavaaran ja Kirsi Virrantauksen opastuksella. meidän pitää tarjota kansalaisille kaupunkiportaaleja, ehkä kansallisia portaalejakin, joiden kautta tietoa jaetaan, ja ihmiset voivat tehdä itse omat raporttinsa ja karttansa. Toisaalta eivät kansalaiset halua paljon dataa vaan vastauksia tiettyihin kysymyksiin: minkälainen sää on Helsingissä, mikä on ympäristön tila jne. Tarvitaan siis asiantuntijoiden prosessoimia vastauksia esimerkiksi karttoina, vastaa Konešný. ICA on laaja organisaatio, jonka piirissä voidaan jakaa tutkimustuloksia ja tietoa parhaista käytännöistä globaalilla tasolla, toteaa Konešný kansainvälisen kartografisen seuran roolista. ICAn presidenttinä Konešnýn tehtäviin kuuluvat tapaamiset kartografien kanssa eri puolilla maailmaa ja keskustelut kansainvälisillä areenoilla esimerkiksi YK:n edustajien kanssa. On pidettävä esillä kartografian ja paikkatietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia ja luotava mekanismeja, jotka voivat todella parantaa ihmisten elämää. Matkustamista riittää liikaakin, toteaa Konešný, joka lensi Suomen lumipyryyn suoraan Intian helteestä. Mutta työn antoisuus on juuri ihmisten tapaamisessa. MILAN KONEČNÝ toi ICAn onnittelut Suomen kartografisen seuran (SKS) juhlaseminaariin Tuolloin oli kulunut päivälleen 50 vuotta Suomen kartografisen seuran perustamisesta. Seminaarin teema oli joka paikan kartat. Juhlaesitelmän piti professori Liqiu Meng Münchenin teknillisestä yliopistosta. Hän tarkasteli kartan monia rooleja ja toteutustapoja. Vaikka tekniikka on mahdollistanut joka paikan kartat, se ei takaa, että kartat ovat hyviä karttojen suunnittelun teoria on edelleen pitkälti muotoutumatta. Antti Rainio pohti omassa esitelmässään joka paikan karttojen tuloa Suomeen ja tarkasteli niin paikannustekniikoiden kuin langattoman tiedonsiirron tavoitettavuutta joka paikassa. Milan Konečnýn esitelmä pureutui paikkatietojen käyttöön kriisinhallinnassa. Maanmittausneuvos Osmo Niemelä loi katsauksen Mauno Kajamaan elämäntyöhön. Kajamaa oli Suomen kartografisen seuran perustaja ja toimi sen puheenjohtajana Esitelmien jälkeen kokoonnuttiin cocktail-tilaisuuteen, jossa julkistettiin seuran 50-vuotishistoriikki ja tutustuttiin kartografian juhlanäyttelyyn. Seminaari keräsi yli 70 osanottajaa, jotka kiittelivät mielenkiintoista ohjelmaa. Haastattelija, TkT Paula Ahonen-Rainio työskentelee kartografian lehtorina Teknillisessä korkeakoulussa maanmittausosaston geoinformaatio- ja paikannustekniikan laboratoriossa. Sähköposti: Seminaariesitelmät verkossa SUOMEN KARTOGRAFINEN SEURA 50 VUOTTA 11

12 MAANMITTAUSNEUVOS ERKKI-SAKARI HARJUN ARTIKKELI LIITTYY KARTOGRAFISEN SEURAN JUHLAVUOTEEN. ARTIKKELIN JÄLKIMMÄINEN OSA JULKAISTAAN MAANKÄYTÖSSÄ 2/2007. Karttakeskuksen arkisto Kartografian merkkipaaluja Erkki-Sakari Harju OSA 1 Kartografian merkkipaaluja on nopea läpileikkaus suomalaisen kartografian ja kartanvalmistuksen historiaan ja kehitykseen. Katsauksen toisena ääripäänä on Suomen Kartaston ensimmäinen laitos, joka osaltaan oli vaikuttamassa kansallistunteen heräämiseen. Toisena ääripäänä on kartantuotannon digitaalinen murros ja kansallisen kartastojärjestelmän muuttaminen NATO-yhteensopivaksi. Kansallinen itsetunto ja kansalliskartastot Kartat ja kartografia ovat aina näytelleet merkittävää osaa kansallisen itsetunnon muokkaajina ja vahvistajina. Suomalainen kartanvalmistus ja kartografia alkoi kehittyä merkittävästi 1800-luvun lopulla Venäjän vallan aikana. Vuonna 1872 valmistui Yleiskartan 1. laitos mittakaavassa 1: Kartasto palkittiin Wienin maailmannäyttelyssä v Mutta vielä parempaa oli tulossa. Vuonna 1899 valmistui Suomen Maantieteellisen Seuran toimesta Suomen Kartasto, joka oli maailman ensimmäinen kansalliskartasto. Kalevi Rikkinen toteaa: Teosta käytettiin sekä tieteellisiin että kansallisiin päämääriin. Karttojen avulla haluttiin osoittaa maan korkeaa sivistystasoa ja korostaa maan erillistä asemaa huolimatta valtiollisesta yhteydestä Venäjään. Samaan aikakauteen liittyi K.G. Ekebomin julkaisema, venäläisten salaisiin kartoituksiin perustuva merikarttasarja Suomenlahdesta. Kartat oli valmistettu kauppamerenkulun ja huviveneilyn tarpeisiin. Kaikki tämä vahvisti suomalaista kansallistunnetta 12

13 Kartastoasioiden käsittelyä Topografikunnassa. Kuvassa mm. Lauri Vilkko, Samppa Lukkarinen, Heikki Raevaara, Matti Nummenmaa, Osmo Niemelä, Hilpas Lyytikäinen, Runo Harmo ja Matti Jaakkola. Venäjän vallan puristuksessa. Toinen laitos Suomen Kartastosta ilmestyi jo vuonna 1910, ajankohtana, jolloin odotukset Suomen itsenäistymisestä tulivat yhä voimakkaammiksi. Esipuheessa toimituskunta toteaa: Seura ilmoittaa olevansa varma siitä, että nyt valmistunut kartasto osaltaan opettaa Suomen kansaa tuntemaan itseään ja isänmaataan, mikä on itsetietoisen edistymisen ensimmäisiä ehtoja. Sekä ensimmäisen että toisen laitoksen kielinä olivat suomi, ruotsi ja ranska. Suomen Maantieteellinen Seura julkaisi Suomen Kartaston kolmannen laitoksen vuonna 1925, itsenäistymisen jälkeen. Kansalliskartastolla haluttiin esitellä uusi valtio. Teos oli kolmikielinen, suomi, ruotsi ja englanti. Kartat ovat omana kirjanaan ja tekstiosio omana. Suomen Kartaston neljäs laitos ilmestyi v Sodan jälkeinen tilanne aiheutti sen, että kartaston valmistelutöihin päästiin vasta v Edellisiin laitoksiin verrattuna neljännestä laitoksesta tuli sisällöltään merkittävästi laajempi kuin edeltäjistään. Karttojen lukumäärä kasvoi. Hanke oli yhteistyöprojekti kustannusosakeyhtiö Otavan ja Maanmittaushallituksen kivipainon kanssa. Otava teki tekstiosuudet, kivipaino painoi kartat. Suomen Kartaston viidennen laitoksen valmistelutyöt alkoivat v Edellisistä laitoksista poiketen kartasto julkaistiin nyt erillisinä aihepiirikohtaisina vihkoina; vihkoja oli kaikkiaan 25 laajuuden vaihdellessa 16 sivusta 25 sivuun. Viides laitos oli valtava työkokonaisuus. Projekti kesti lähes 20 vuotta. Toimitustyössä pyrittiin tieteelliseen tarkkuuteen, teemakarttojen kartografinen esitys oli huippuluokkaa. Kartaston valmistumista juhlittiin Säätytalolla Viimeinen vihko, N:o 111 Johdanto, hakemisto oli valmis. Suomen Kartaston viides laitos oli kunnianosoitus aikaisemmille kansalliskartastoille. Valmistuttuaan teosta on sanottu maailman laajimmaksi kansalliskartastoksi. Ote ensimmäisesta Autoilijan tiekartasta vuodelta Suomen Kartaston neljäs laitos vuodelta Teemakartta siirtoväen asuttamisesta SUOMEN KARTOGRAFINEN SEURA 50 VUOTTA Karttakeskuksen arkisto 13

14 Maanmittaushallituksen Kivipainon laakaoffsetpainokone. Työn touhussa mm. Jorma Välinen ja Irma Aaltonen. Karttakeskuksen arkisto Karttakeskuksen arkisto Maanmittaushallituksen Kivipainon käsipainokone. Painokivelle väriä levittämässä Lauri Koivunen. Kun Suomen Kartasto täytti sata vuotta v. 1999, Suomen Maantieteellinen Seura julkaisi Suomen Kartaston kuudennen laitoksen. Aikaisempiin kartastoihin verrattuna sen rakenne on täysin erilainen. John Westerholm kirjoittaa teoksen alkulauseessa seuraavasti: Päätettiin tehdä kartasto, jossa painottuisivat suomalaisten maantieteilijöiden nykyiset tutkimusalat, heidän näkemyksensä ja Suomen alueellinen monitasoisuus. Suomen Kartasto muodostaa vuosisadan mittaisen jakson maamme historiaa. Aineisto on korvaamatonta ja ainutkertaista. Erityisen merkittäväksi aineiston tekee se, että samoja aihepiirejä käsitellään viidessä ensimmäisessä laitoksessa, jolloin eri ilmiöiden seuranta ja analysointi ajan funktiona on mahdollista. Suomen Kartasto on koko historiansa aikana ollut näyte kansallisesta kartografisesta osaamisesta. 14

15 Kansallisten kartastotöiden kehitys ja 1930-luvut olivat voimakasta kartanvalmistuksen ja kartografian kehitysaikaa. Itsenäistymisen jälkeen tehtiin melko pian päätökset omasta kartastojärjestelmästä. Vuonna 1922 datumiksi valittiin Hayfordin ellipsoidi ja projektioksi Gauss-Krüger. Seuraavana vuonna aloitettiin 1: mittakaavaisen topografisen kartan kartoitustyöt. Autoilijan tiekartan ensimmäinen laitos ilmestyi v ja Suomen tiekartan kaksitoista 1: mittakaavaista karttalehteä saatiin valmiiksi v Ilmakuvauksen käyttöä kartanvalmistuksessa tutkittiin ja v ilmakuvakarttaa ryhdyttiin käyttämään topografisen kartan pohjana. Toisen maailmasodan aikana, v. 1940, otettiin käyttöön maastokarttojen yleislehtijako. Peruskartoitus 1: mittakaavassa alkoi sodan päätyttyä v Suomessa keskityttiin maan jälleenrakentamiseen, ja kartastotyöt olivat merkittävä osa infrastruktuurin kuntoonsaattamista. Kartografian kehitystyö keskittyi kaikkein olennaisimpaan: mahdollisimman tehokkaaseen ja nopeaan kartantuotantoon. Peruskartoituksen isä, professori Mauno Kajamaa huolehti siitä, että kartantuotannolla oli käytössään ajanmukainen tuotantoteknologia ja riittävät resurssit. Kartastotöihin keskittymistä kuvaa hyvin se, että Suomen Kartaston neljäs laitos voitiin julkaista vasta v Suomen Kartografinen Seura (SKS) perustettiin v Seura toi yhteen tärkeimmät kartta-alan valtakunnalliset toimijat vapaamuotoisen ammatillisen yhdessäolon merkeissä. Alan kehitystrendit niin kotimaassa kuin ulkomaillakin saatiin näin parhaiten välitettyä muille avainorganisaatiolle. Kun SKS oli mukanan perustamassa Kansainvälistä Kartografista Seuraa (ICA) v. 1959, saatiin suora ammatillinen yhteys myös muihin maihin. Peruskartoituksen edetessä oli mahdollista aloittaa johdettujen, pienempimittakaavaisten karttojen uudistamistyö. Lähinnä Puolustusvoimien tarkoituksiin valmistettiin peruskartan pienennös 1: mittakaavaan. Tiekartastot 1:1,6 milj, 1: , 1: ja 1: mittakaavoissa uudistettiin vuoden 1968 loppuun mennessä. Seuraava uudistaminen tapahtui 10 vuotta myöhemmin, jolloin koko maasta oli saatavilla 1: mittakaavainen kartasto. Peruskartasto saatiin kokonaan painettua v Vuonna 1980 aloitettiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Maanmittauslaitoksen yhteistyönä Suomen maaperän peruskartoitus. Maastokarttojen tuotantotavan seuraava murros oli 1990-luvun vaihteessa. Digitaalinen tuotantoteknologia oli kehittynyt niin pitkälle, että se otettiin vähitellen tuotantokäyttöön. Maanmittauslaitoksen maastokarttasarja uudistettiin ulkoasultaan ja kuvaustekniikaltaan v Samana vuonna tuotettiin ensimmäinen maastotietokantaan perustuva peruskartta 1: mittakaavassa. Vuonna 1992 aloitetun maastotietokannan kerääminen eteni siten, että v koko maa oli valmiina 1: mittakaavassa ja myös 1: mittakaavassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Vuosituhannen vaihteeseen ajoittui Suomen kartastojärjestelmän täydellinen uudistaminen EUREF-FIN-datumiin ja UTM-projektioon. Samalla peruskartan uudeksi mittakaavaksi tuli 1: Maastokarttauudistus on edennyt niin pitkälle, että v painettiin ensimmäiset uuden lehtijaon mukaiset karttalehdet 1: ja 1: mittakaavoissa. Kartografian koulutus ja tutkimus Karttoihin ja kartografiaan liittyvää opetusta on Suomessa annettu yliopistojen maantieteen laitoksissa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Aina 1980-luvulle asti yliopistot keskittyivät lähinnä karttojen tulkintaan ja teemakartografiaan, Teknillinen korkeakoulu puolestaan tähtäsi viranomaistoimituksissa tarvittavien karttojen valmistustekniikan opettamiseen. Vuonna 1951 Mauno Kajamaa nimitettiin dosentiksi Teknilliseen korkeakouluun. On ymmärrettävää, että hänen antamansa opetus keskittyi hyvin voimakkaasti maastokarttojen valmistukseen ja oli Maanmittaushallituskeskeistä. Teknilliseen korkeakouluun saatiin varsinainen kartografian professuuri v Geodeettiseen laitokseen oli perustettu vuotta aikaisemmin Geoinformatiikan ja kartografian osasto, jonka päätehtävänä oli alan tutkimustyö. Nämä kaksi koulutukseen ja tutkimukseen liittyvää toimenpidettä kehittivät voimakkaasti kartografian alan tutkimusta ja koulutusta laaja-alaisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Myös yliopistoissa kartografian opetus on laajentunut ja monipuolistunut. Tällä hetkellä kartografian opetus- ja tutkimus- työtä suoritetaan Helsingin, Oulun, Turun ja Joensuun yliopistojen maantieteen laitoksilla. Vuosituhannen vaihteessa perustettiin lisäksi kolme määräaikaista geoinformatiikan lahjoitusprofessuuria. Teknillinen korkeakoulu sai niistä yhden ja Helsingin yliopisto kaksi. Myös Oulun yliopisto sai hieman myöhemmin geoinformatiikan lahjoitusprofessuurin. SKS:n juhlakirjassa Tapani ja Tiina Sarjakoski toteavat osuvasti, että ulkopuolisen rahoituksen saanti professuurien perustamiseen voidaan tulkita indikaatioksi siitä, että paikkatiedon laaja merkitys yhteiskunnassa on ymmärretty ja tunnustettu. Osoituksena kartografisen tutkimuksen tasosta ovat myös lukuisat viime vuosien aikana kartografiasta ja sitä tukevista tieteistä tehdyt väitöskirjat. Kartografia on nyt saanut Suomessa sille kuuluvan aseman tieteellisen tutkimuksen kohteena. Kirjoittaja on maanmittausneuvos, joka työskentelee pääkartografina AffectoGenimap Finland Oy:n kustannusyksikössä. Sähköposti Lähteet Kalevi Rikkinen: Maailman ensimmäinen kansalliskartasto Suomi-kuvan rakentajana. Tieteessä tapahtuu 3/1999. Suomen Maantieteellinen Seura: Suomen Kartasto, kuudes laitos, Helsinki Osmo Niemelä: Suomen karttojen tarina, Helsinki Erkki-Sakari Harju, Antti Jakobsson, Pekka Tervonen: Kartografian merkkipaaluja, SKS:n juhlajulkaisu, Helsinki Artikkelin 2. osa Maankäytössä 2/2007. SUOMEN KARTOGRAFINEN SEURA 50 VUOTTA 15

16 Neuvostoliitto pakotti jatkosodan jälkeen kaikki Suomen hallussa olleet luovutetun alueen ja Neuvostoliiton alueen kartat siirrettäviksi itselleen. Kuvassa Valvontakomissio saapuu Malmin lentokentälle Kuva: Puolustusvoimat. 16

17 Pekka Raitanen Kartat ja vallankäyttö Minkälaista valtaa karttojen ja paikkatietojen tuottajat ovat historian saatossa käyttäneet? Voimme aloittaa ajasta, jolloin Suomen niemi ensimmäistä kertaa piirtyi Euroopan kartoille. VIELÄ 1400-LUVULLA Euroopassa piirrettiin maantieteelliset kartat antiikin Ptolemaioksen ym. karttakuvia kopioiden ja täydentäen. Kartat olivat luonnosmaisia piirroksia ja Euroopan etäisemmät kolkat kuvattiin karkeasti erilaisiin kertomuksiin ja taruihin pohjautuen. Toki tiedettiin, että maa on pallon muotoinen, mutta uskomus, että maa on maailmankaikkeuden keskus, istui lujassa. Kirkko käytti merkittävää valtaa ja oli tiukasti maapallokeskeisen maailmankaikkeuden mallin takana. Lutherkin oli tätä mieltä 1539 pitämässään puheessa ja vetosi Raamatun Joosuan kirjan 10. lukuun. Kopernikus ja Galilei saivat taistella kirkon valtaa vastaan aurinkokeskeisen maailmankuvan todistamiseksi 1500-luvulla. Eurooppalaisten maailmanvalloitus vaati karttoja Tutkimusmatkat etäisiin maailmankolkkiin ja lisääntynyt taito paikkojen sijainnin määrittämiseksi tähdistä mittaamalla paransivat dramaattisesti maailman karttakuvien laatua. Euroopan uusia kuuluisia karttoja, missä myös pohjoismaat kuvattiin, julkaisivat esim. Jacob Ziegler 1532, Sebastian Munster ja Olaus Magnus 1552 ja Gerardus Mercator Ns. löytöretket innostivat vahvoja merenkulkumaita kuten Alankomaita, Espanjaa, Portugalia ja Englantia hankkimaan rikkauksia ja perustamaan siirtokuntia löydetyille mantereille sekä myös Afrikkaan ja Aasiaan. Uudet kartat ihastuttivat Euroopan kuningashuoneita. Taloudelliset ja sitä kautta sotilaalliset intressit työllistivätkin kartantekijöitä uudenaikaisen kartografian alkuaikoina. Vallan ja rikkauksien tavoittelu käynnisti kartoituksen kilpajuoksun nimenomaan merenkulun käyttöön. Ruotsin kuninkaat käyttivät valtaa salaamalla karttoja Maanmittaustyöt ja kartoitukset käynnistyivät maanmittarien toimesta Ruotsissa 1628 lukien, kun hovimatemaatikko Anders Bure sai kuningas Kustaa II Adolfilta toimeksi laatia valtakunnasta synopsis eli kartta. Yksityiskohtaisten kartoitusohjeiden mukaan Buren tuli mm. mitata sekä asemaan että syvyyteen nähden kaikki satamat ja niihin johtavat kulkuväylät, joissa laivat, purret ja muut alukset voivat liikkua, samoin kuin kaikki kaupungit, jotka jo kuuluivat valtakuntaan tai vastaisuudessa voitiin siihen kuuluviksi yhdistää. Lisäksi tuli hänen myös mahdollisuuksien mukaan koettaa saada haltuunsa piirustuksia ja karttoja vieraista, olletikin lähellä sijaitsevista kaupungeista ja linnoituksista ja ne hyvin tallettaa. Kuningas Kaarle XI rajoitti karttojen julkisuutta, kun kamarikollegio julkaisi 1688 uudet ohjeet kartoituksia varten vapaaherra Carl Gripenhielmin saatua nimityksen uuden kuninkaallisen maanmittauskonttorin johtajaksi. Kun yleiskartta tai maantieteellinen karttakirja oli valmis, ei sitä saanut sinetöimättä jättää kenellekään muulle kuin Kuninkaalliselle Majesteetille, hänen kamarikollegiolleen tai johtajalle ja kuninkaalliselle maanmittauskonttorille. Kenellekään ei saanut antaa kopiota sellaisista kartoista ilman kuninkaan lupaa. Kielto johtui tietenkin salassapitosyistä ja tarkoitus oli estää Ruotsin vihollisia saamasta seutuja koskevia tietoja. Salaperäisyys meni niin pitkälle, että kun Gripenhielm itse pyysi saada ottaa kopiot muutamista linnoituskonttorissa säilytetyistä maakunnankartoista, kuningas, pitäen sitä eräiden syiden vuoksi arveluttavana, kielsi sen. Niin evättiin myös Gripenhielmin pyyntö saada laivaston esikunnasta kopiot Itämerta ja sekä Pohjanlahtea ja Suomenlahtea käsittävistä merikartoista, koska Kuninkaallinen Majesteetti halusi säilyttää tämän kartaston salaisena ja varmasti määrätyllä paikalla. Vielä vähemmän luotettiin maanmittareihin. Kuningas Kaarle XI:n käskystä kamarikollegio lähetti helmikuussa 1688 myös kirjeen kaikille kuvernööreille ja maaherroille valtakunnassa ja käski ottaa maanmittareilta varmaan talteen kaikki heidän maantieteellisten karttojen laatimiseen käyttämänsä konseptit ja makulatuurit niin pian kuin kartat oli puhtaaksi piirretty. Kuitenkaan maanmittareiden ei pidä saada tästä tietoa edeltäpäin, jotta he eivät saattaisi panna toimeen pelättyä aietta (ottaa ylimääräisiä kopioita) ennen kuin makulatuurit otetaan heiltä. Kylien kartoituksissa otettiin Gripenhielmin aikana myös avoimesti esille maanmittarien käyttäminen verollepanotoimituksiin, joskin kartoituksissa jo aiemminkin selvästi oli tarkoitus parantaa veronkannon edellytyksiä luvulla Ruotsin kuninkaat käyttivät kartoituksia vallan välikappaleina sekä sotilaallisiin että kruunun verotustarpeisiin. Verotus sinällään palveli myös sotilaallisia tarkoitusperiä, koska suurvalta-ajan operaatiot Itämeren itä- ja eteläpuolella nielivät paljon varoja. Tarkemmat tiedot kylistä ja taloista palvelivat myös ruotuväen, hevosten ym. pakko-ottoa sotaväen tarpeisiin. Salaaminen vallankäytön välineenä horjuu Suurvallan murennuttua 1700-luvulla ja julkaistujen karttojen yleistyttyä sekä parannuttua muualla Euroopassa Ruotsin SUOMEN KARTOGRAFINEN SEURA 50 VUOTTA 17

18 tiukkaa karttojen salassapitoa lievennettiin. Suomen sodan jälkeen 1809, kun Suo mi oli liitetty Venäjään, Suomen viran omaiset vastasivat maantieteellisten karttojen laatimisesta. Näitä karttoja ei julistettu salaisiksi. Sen sijaan venäläisten sotilastopografien lähinnä mittakaavoihin 1: ja 1: laatimia topografikarttoja eteläisestä Suomesta ei saatettu julkisuuteen. Vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen näitä karttoja ja niiden täydennyspainoksia voitiin vapaasti myydä ja toimittaa käyttäjille. Karttojen salassapito on tietysti vain eräs keino käyttää valtaa niiden välityksellä. Kartoitustekniikan kehitys viime vuosisadalla mullisti myös karttojen käyttöalueita. Sotilaalliset tarkoitusperät veivät kartoituksen teknistä kehitystä edelleen eteenpäin. Ilmakuvausta kehitettiin ja rahoitettiin puolustus- ja tiedustelutarkoituksiin Suomessakin 1920-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan aikana ilmakuvat ja ilmakuvakartat välittivät oleellisen osan operatiiviseen toimintaan tarvittavasta maastotiedosta, silloin kun perinteisiä menetelmiä hyväksikäyttäen tehtyjä topografikarttoja ei ollut saatavilla. Suomessa luovuttiin käytännössä 2002 Pääesikunnan käskyllä ilmakuvien ennakkotarkastuksesta. Eihän ollut perusteltua sensuroida oman maan käyttäjiltä tietoa, joka oli kuitenkin kansainvälisesti saatavissa tarkkojen satelliittikuvien avulla. Itäinen naapuri salasi paikkatietojaan Massiivisen näytön vallankäytöstään antoi Valvontakomissio , kun se vaati kaikki Suomesta luovutetun alueen ja Neuvostoliiton alueen kartat luovutettaviksi Neuvostoliittoon. 44 junanvaunullista karttoja ja muuta materiaalia rahdattiin rajan yli. Kaikkia karttakopioita ei tietenkään voitukaan viedä ja Suomen viranomaiset määräsivät tänne jääneet kartat salaisiksi aina vuoteen 1989 saakka. Neuvostoliitossa karttojen salaamispolitiikka johti eriskummallisiin keinoihin vielä 1980-luvulla. Kaupunkien turistikarttojen mittakaavaa ei salaamismielessä kerrottu ja sijaintitiedot saattoivat olla vääriä. Näin tapahtui siitä huolimatta, että kaikki tiesivät tarkkojen ns. NATOkarttojen tarjoavan oikeat paikkatiedot myös kaupungeista. Topografikarttojen salaaminen vei niinkin pitkälle, että vielä 1990-luvulla esimerkiksi Karjalan Tasavallan maa-asioiden hallinnosta vastaavat viranomaiset eivät saaneet kopioida karttoja omaan käyttöönsä. Tilanne haittasi maa-alueiden rekisterikarttojen laadintaa. Avoimuus on kuitenkin Neuvostoliiton romahdettua lisääntynyt. Persianlahden sota oli tieteissodankäyntiä karttojen avulla Globaalissa maailmantaloudessa suurvallat tavoittelevat teknologian ylivertaisuutta esimerkiksi avaruustekniikassa tarkoituksena saada sotilaallista etumatkaa muihin samoin kuin taloudellista hyötyä uuden teknologian sovelluksilla. Kun nykykielen paikkatiedolla ja paikantamisella ymmärretään periaatteessa samaa kuin aiemmin perinteisellä kartalla, voidaan tänäkin päivänä puhua kartasta vallankäytön välineenä. Vallan kahvassa ovat suurvallat, joilla on varoja ja resursseja globaaleihin järjestelmiin. Konkreettisen esimerkin tästä tarjosi Persianlahden sota, Operation Desert Storm, USA:n ja sen liittolaisten hyökkäys Kuwaitin vallanneitten Saddam Husseinin joukkojen karkottamiseksi johti GPS-järjestelmän paikantamissatelliittien sulkemiseen siviilikäytöltä määräajaksi. Tämä sota oli ensimmäisiä, missä satelliittiteknologiaa laajemmin käytettiin. Tästä konfliktista minulla on henkilökohtaisiakin muistikuvia vuoden 1991 maaliskuun lopulta. Osallistuin FIG:n edustajana USA:n maanmittausjärjestön ACSM:n kongressiin Baltimoressa. Kongressissa yhdysvaltalainen kenraali kertoi juuri päättyneen sodan karttapalvelusta ja sen organisoinnista. Kirjaimellisesti henkseleitään paukutellen hän kertoi, miten karttapalvelu ja paikantaminen toteutettiin tässä tieteissodassa. Karttatietojen tuottaminen oli ensisijaisen tärkeää vastaoperaation toteuttamiselle. Kun Irak hyökkäsi Kuwaitiin, tehtiin Pentagonissa kiireiset suunnitelmat vastaoperaatiota varten. Syyskuusta lähtien käynnistettiin nopea kartoitus Kuwaitin ja lähialueiden, ennen muuta Saudi-Arabian ja Irakin laajojen erämaa-alueiden tarkasta kartoittamisesta niin maa- kuin ilmaoperaatioita varten. Pommitukset ja ohjusiskut edellyttivät tarkkaa paikkatietoa. Laboratoriot, kartoituslentokoneet ja painatuskoneet kiikutettiin alueelle ja lähes kuusi kuukautta käytettiin kartoitukseen ja paikantamisaineiston hankkimiseen. Ilmapommitukset ja ohjusiskut USA aloitti Maahyökkäys aloitettiin ja neljässä päivässä maasota oli ohi. Kun kenraalilta Baltimoren isossa salissa kysyttiin, kumpaa tiedonhankintaa käytettiin kartoituksessa enemmän, ilmakuvausta vai satelliittikuvausta, hän vastasi nauraen, että kyllä käytettiin. Myös salissa naurettiin. Kaikkea ei kenraali halunnut kertoa. Salaaminen on ollut ja on edelleen tärkeä vallankäytön muoto. EU turvaa avaruustekniikan siviilikäyttöä Tiedemaailma ja talouselämä ovat nyttemmin globaalin paikkatiedon ja paikantamisen suurkäyttäjiä. Euroopan GALILEO- järjestelmä kolmine kymmenine satelliitteineen tulee maksamaan noin 2,1 mrd. ja se on suunniteltu nimenomaan siviilisovelluksiin. Yksinvaltaisen 1600-luvun kuninkaan sijasta päätösvaltaa käyttävät nyt Euroopan unionin hankkeeseen osallistuvat valtiot. Julkinen valta 18

19 maksaa järjestelmän ja hyötyjinä ovat mm. teollisuus sekä maa-, meri- ja ilmaliikenne ja tietenkin myös geodesia ja koko kartastoala. Satelliittinavigointituotteiden ja -palvelujen maailmanmarkkinoiden arvioidaan kasvavankin vuoden 2003 arvioidusta 20 mrd. eurosta vuoteen 2020 mennessä arviolta 300 mrd. euroon ja yksittäisiä vastaanottimia arvioidaan olevan tuolloin 3 mrd. kpl! Avoimuutta ja paikkatietojen laajaa hyödynnettävyyttä korostaa myös EU:n INSPIRE-hanke, mikä tähtää paikkatietojärjestelmien laajaan yhteiskäyttöön. Avoimuus ja vapaa tietojen saatavuus hälventävät epäluuloja sotilaallisesta varustautumisesta. Toivoa sopii, että paikkatietojen tuottamisesta ja tarjoamisesta päätettäisiin kansanvaltaisesti ja niin, että hyödyistä pääsisivät kaikki asialliset tarvitsijat osallisiksi. Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti, eläkkeellä oleva entinen Maanmittauslaitoksen ylijohtaja. Sähköposti Sebastian Munsterin ja Olaus Magnuksen kartta kuvassa vuodelta 1552 on jo Suomenkin alue mukana. Lähde: HYK Kartat Enckellin kokoelma 75. SUOMEN KARTOGRAFINEN SEURA 50 VUOTTA 19

20 Kasvavissa kunnissa ollaan tilanteessa, jossa vastuullisten virkamiesten ja päättäjien on otettava lunastaminen yhä useammin maapolitiikan keinovalikoimaan. Helsingin seudulla rakennusoikeuden lahjoittaminen johtaa raakamaan hinnan kymmenkertaistumiseen. Antero Aaltonen KASVAVIEN KUNTIEN maapolitiikka käy kovilla kierroksilla. Tonttimaata kysytään sekä asumisen että yritystoiminnan tarpeisiin. Tonttimaasta on jälleen pulaa harvaan asutussa pohjolassa. Rakennusmaan ja asuntojen hintataso nousee tavallisen ihmisen ulottumattomiin. Kuntien päättäjiä ja virkamiehiä patistetaan kaavoittamaan uusia tontteja tarjonnan lisäämiseksi. Maapolitiikan ammattilaiset kehottavat hankkimaan raakamaata riittävästi yleiskaavan osoittamilta kasvusuunnilta. Tässä mallissa kunta ostaa tai lunastaa raakamaan 2 4- kertaisella maa- ja metsätalousmaan hinnalla, kaavoittaa omistamaansa maan, rakentaa kunnallistekniikan ja palvelut sekä luovuttaa tontin kohtuullisella hinnalla käyttäjille. Kunnan yhdyskuntarakenne kehittyy järkevästi, hyödyt ja kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti maanmyyjän, kunnan ja uusien asukkaiden kesken. Ainoana ongelmana on se, että kuumentuneessa tilanteessa maanomistajat eivät myy maitaan ja kunnat eivät halua riittävästi käyttää lunastusta maan hankkimiseksi. Kovien maankäyttöpaineiden alla toiset kunnat ovat päätyneet tekemään laajoille raakamaa-alueille maankäyttösopimuksia siten, että maanomistajalle annetaan noin puolet uuden alueen rakennusoikeudesta. Toinen puoli rakennusoikeudesta tulee kunnalle, joka vastaa kustannuksellaan koko alueen kunnallistekniikan ja muiden palvelujen rakentamisesta. Tällä mallilla kyllä varmasti saadaan raakamaa-alueita käyttöön, mutta millä hinnalla? On selvää, että esimerkiksi Helsingin seudulla rakennusoikeuden lahjottaminen johtaa raakamaan hinnan kymmenkertaistumi- 20

Peruskartasta maastotietokantaan

Peruskartasta maastotietokantaan Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito

KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja

Lisätiedot

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto:

Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto: Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto: Sheet1 (Timo Meriluoto) (Päivitetty 9.9.2015) (Maanmittaushallitus = Maanmittauslaitos) (Geologinen Toimikunta = Geologinen Tutkimuskeskus) [G]=Ks. tarkempaa selitystä

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava

Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava Leica ScanStation 2 Laserkeilainten joustavuuden ja nopeuden uusi taso 10-kertainen maksimimittausnopeuden kasvu ja takymetreistä tuttu

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain 3D laserkeilain on laite joka mittaa ja kerää tarkkaa tietoa ympäristön kohteista. Mitattuja pistepilviä voidaan sen jälkeen käyttää suunnittelussa

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves 12.5.2016 LUCAS -työpaja Maastotietojen avaaminen 2012 Aalto yliopiston tutkimus Maastotietojen avaamisen menestystekijöitä Ilmainen aineisto Helpot

Lisätiedot

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä

Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajankohtaista peltolohkorekisterissä Ajantasaistus keväällä 2009 Talvella 2008-2009 maataloushallinto teki ajantasaistusta yhteensä 104 kunnan alueella. Kaikkia kuntia ei ole ajantasaistettu kokonaisuudessaan,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

Leica Viva TPS Nopein takymetri

Leica Viva TPS Nopein takymetri Leica Viva TPS Nopein takymetri Visiosi: Nopea takymetri Tervetuloa Leica Viva TPS Ei voisi olla nopeampi Leica Viva TPS:llä teet työt nopeammin, lisäät yrityksen kilpailukykyä ja voitat enemmän töitä.

Lisätiedot

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

KARTTAILTAPÄIVÄ 27.9.09 Haukkavuori Paikalla: Ari Hietanen Kari Hovi Heikki Kyyrönen Seppo Tuominen Kari Ylönen Asko Määttä.

KARTTAILTAPÄIVÄ 27.9.09 Haukkavuori Paikalla: Ari Hietanen Kari Hovi Heikki Kyyrönen Seppo Tuominen Kari Ylönen Asko Määttä. KARTTAILTAPÄIVÄ 27.9.09 Haukkavuori Paikalla: Ari Hietanen Kari Hovi Heikki Kyyrönen Seppo Tuominen Kari Ylönen Asko Määttä Askon jutustelu GPS:n 1 vaihe 2000-2007 Mittaukset maastossa tallentimeen; DGPS

Lisätiedot

Ainejärjestölehtien vertailu

Ainejärjestölehtien vertailu Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,

Lisätiedot

Paikannimet viranomaisviestinnässä

Paikannimet viranomaisviestinnässä Paikannimet viranomaisviestinnässä Viestinnässä on tärkeää voida puhua yksittäisistä paikoista ja kohteista. Oikein perille mennyt sanoma auttaa toimimaan ja ajattelemaan oikein kussakin tilanteessa. Sirkka

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Leica Viva GS14 Suunniteltu suorituskykyiseksi

Leica Viva GS14 Suunniteltu suorituskykyiseksi Leica Viva GS14 Suunniteltu suorituskykyiseksi Visiosi: Joustavuutta ja suorituskykyä Tervetuloa Leica Viva GS14 Työkalusi kaikkiin GNSS-sovelluksiin Leica GS14 on kaikkein kompaktein ja tehokkain GNSS-vastaanotin.

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö

Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos. Petri Honkanen, Lahden kaupunki Tekninen- ja ympäristötoimiala,maankäyttö Lahden kaupungin N2000- korkeusjärjestelmävaihdos Miksi siirtyä N2000-järjestelmään? Maannousu Lahden seudulla maannousu 50:ssä vuodessa n. 26 cm. Kiinnostus maannousun epätasaisessa toteumassa Ongelmat

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta

LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta LOUNAISPAIKKA Alueellisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet kuntasektorin näkökulmasta Paikkatiedon hyvät käytänteet -seminaari 12.5.2011 Paikkatietoyhteistyön koordinaattori Kaisa Savola MIHIN TARVITAAN

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Metsätieto ja sähköiset palvelut Metsätieto ja sähköiset palvelut Niina Riissanen 1 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla

A. Desimaalilukuja kymmenjärjestelmän avulla 1(8) Kymmenjärjestelmä desimaalilukujen ja mittayksiköiden muunnosten pohjana A. Miten saadaan desimaalilukuihin ymmärrystä 10-järjestelmän avulla? B. Miten saadaan mittayksiköiden muunnoksiin ymmärrystä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Turun yliopisto Paikkatietoa ja avointa dataa -aamupäiväseminaari 1.4.2014, Turku Luvassa lyhyt katsaus Paikkatietoon ja paikkatieto-osaamiseen

Lisätiedot

Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Rajupusu Leaderin kehittämishanke Luonto- kulttuuri- ja perinneympäristön kohteiden paikkatiedon yhteisöllinen tuottaminen ja hyödyntäminen mobiili- ja verkkoympäristössä Mobiilipaikkatietowiki ja lähiympäristö Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Lisätiedot

No millaista metsätietoa jj tarvitaan?

No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Millaista metsätietoa tarvitaan monitavoitteisen metsäsuunnittelun pohjaksi? Metsätieteen päivä 2014 Jyrki Kangas No millaista metsätietoa jj tarvitaan? Metsäsuunnittelun tietotarve on tapauskohtaista:

Lisätiedot

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Office Synchronizer Julkaisutiedot. Versio 1.61

Office Synchronizer Julkaisutiedot. Versio 1.61 Office Synchronizer Julkaisutiedot Versio 1.61 Yrityksen hallinto Trimble Navigation Limited Engineering and Construction Division 5475 Kellenburger Road Dayton, Ohio 45424-1099 U.S.A. Puhelin: +1-937-233-8921

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa

Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa PLANORA OY Yhteyshenkilöt Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa Toimitusjohtaja Esa Teppo esa.teppo@planora.fi Puh.: +358 40 900 6900 Projektipäällikkö Matti Harjapää matti.harjapaa@planora.fi

Lisätiedot