LÄÄKÄRILEHTI. Hopea-paperi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKÄRILEHTI. Hopea-paperi"

Transkriptio

1 Hopea-liite:liite :05 Sivu1 LÄÄKÄRILEHTI SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI FINLANDS LÄKARTIDNING FINNISH MEDICAL JOURNAL Hopea-paperi Vanhenemiseen liittyvät sairaudet: terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn, perustutkimuksen ja kliinisten näkökohtien tulevaisuus Liite

2 Hopea-paperi Vanhenemiseen liittyvät sairaudet: terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn, perustutkimuksen ja kliinisten näkökohtien tulevaisuus Raportti eurooppalaisesta vanhenemiseen liittyviä sairauksia käsitelleestä kokouksesta A. J. Cruz-Jentoft Hospital Universitario Ramón y Cajal, Madrid, Espanja A. Franco Université Joseph Fourier, Grenoble, Ranska P. Sommer Institut de Biologie et de Chimie des Protéines, Lyon, Ranska J. P. Baeyens AZ Damiaan Hospital, Oostende, Belgia E. Jankowska Military Hospital, Wroclaw, Puola A. Maggi Università degli Studi di Milano, Milano, Italia P. Ponikowski Military Hospital, Wroclaw, Puola A. Ryś DG Health and Consumers. Public Health. Euroopan Komission K. Szczerbińska Uniwersytet Jagielloński, Krakova, Puola A. Milewicz Akademia Medyczna we Wrocławiu, Wroclaw, Puola Tämä konsensusasiakirja on tulos vanhenemiseen liittyviä sairauksia käsitelleestä kokouksesta (the European Summit on Age Related Disease) Wroclawissa, Puolassa , Ranskan ollessa Euroopan Unionin puheenjohtajamaana. Asiakirja perustuu seuraavien asiantuntijoiden esityksiin ja raportteihin: K. Andersen-Ranberg, F. Benvenuti, B. Bień, P. Błędowski, J. Buján, C. Büla, A. Bürkle, A. Cherubini, G. Crepaldi, A. J. Cruz-Jentoft, F. de Man, H. Dohner, D. Dunn-Walters, H. Finne-Soveri, A. Franco, T. Grodzicki, P. Jansen-Dürr, T. Kostka, J. Kuźnicki, J. Lisowski, B. Lunenfeld, A. Maggi, S. Maggi, J.P. Michel, A. Milewicz, P. Millard, J. Perek-Bialas, E. Petridou, V. Pirags, J. Rymaszewska, D. Skelton, J. Sławek, J. Spławinski, P. Sommer, M. Suominen, K. Szczerbińska, N. Tavernarakis, C. Todd, E. Topinkova, U. Tworowska- Bardzinska, K. Wieczoroswka-Tobis, W. Wuttke, W. Zatoński. Tätä julkilausumaa tukevat seuraavat järjestöt: European Union Geriatric Medicine Society (EUGMS), International Association of Geriatrics and Gerontology European Region (IAGG-ER), European Association of Geriatric Psychiatry (EAGP), International Society for Gerontechnology, and International Society for the Study of the Aging Male (ISSAM). Vastuuhenkilö: Alfonso J. Cruz-Jentoft. Servicio de Geriatría. Hospital Universitario Ramón y Cajal. Ctra. Colmenar, km 9, Madrid. Spain. Puh./fax: (34) Sähköposti: Tämän asiakirjan päivitykset ja muuta tietoa on internetosoitteessa: Suomenkielinen käännös Timo Strandberg Tämän asiakirjan painatusta ovat tukeneet Societas Gerontologica Fennica ry (SGF) Vanhustyön keskusliitto La Carita-säätiö Suomen Alzheimer-tutkimusseura Suomen Geriatrit ry Suomen Muistiasiantuntijat ry Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

3 Hopea-paperi Vanhenemiseen liittyvät sairaudet: terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn, perustutkimuksen ja kliinisten näkökohtien tulevaisuus Raportti eurooppalaisesta vanhenemiseen liittyviä sairauksia käsitelleestä kokouksesta Tausta Syyskuussa 2008, Ranskan ollessa Euroopan Unionin puheenjohtajamaana, järjestettiin Puolan terveysministerin tukemana Wroclawissa Puolassa eurooppalainen kokous vanhenemiseen liittyvistä sairauksista (European Summit on Age-Related Disease). Tähän tapaamiseen kokoontui eurooppalaisia poliitikkoja, gerontologeja ja geriatreja keskustelemaan yhteisistä vastauksista tulevaisuuden haasteisiin, jotka liittyvät vanhenemisen mukanaan tuomiin sairauksiin. Euroopan Unionin poliitikot ja päätöksentekijät sekä useiden maiden terveysministerit avustajineen toivat esiin ongelmia ja vaikeuksia, joita sairauksien kuormittaman väestönosan laajeneminen tuo mukanaan, ja pyysivät tutkijoita laatimaan konsensusasiakirjan ja suositukset tuleviksi toimiksi ja päätöksiksi. Tutkijat ja kliinikot työstivät rinnakkain kolmea asiakokonaisuutta: terveyden edistäminen ja ehkäisevät toimet, vanhenemiseen liittyvien sairauksien perustutkimus ja vanhusten sairauksien kliiniset näkökohdat. Asiakirjan muodosta suosituksineen keskusteltiin etukäteen ja lopulta päätettiin jakaa se kahdelle palstalle, jotta sanoma tulisi paremmin ymmärrettäväksi päätöksentekijöille. Toisella palstalla esitetään tiedetyt asiat, joista useimmat asiantuntijat ovat samaa mieltä (otsikon Tiedämme alla), toisella palstalla olemassa olevan tiedon perusteella tehdyt ehdotukset ( Ehdotamme ). Keskusteltavien aiheiden lukumäärää ei etukäteen rajoitettu. Kussakin ryhmässä käytiin huolellinen ja yksityiskohtainen keskustelu, jossa useimmiten käsiteltiin jokaisen kannanoton tarkkaa sanallista muotoilua. Sen jälkeen puheenjohtajat esittelivät tulokset yhteisistunnossa, jossa saatiin palautetta kaikilta osallistujilta. Näin edettiin, kunnes kaikki kannanotot ja suositukset saivat enemmistön hyväksynnän. Asiakirjaan ei otettu mukaan aihealueita, joista ei päästy yksimielisyyteen. Välittömästi kokouksen jälkeen puheenjohtajat lähettivät asiakirjan sekä sen päätekijöille että joukolle asiantuntijoita, joita oli kuultu kokouksessa ja jotka olivat lupautuneet tarkistamaan ja kriittisesti kommentoimaan jäljempänä olevaa lopullista asiakirjaa. Kokouksen tieteellisen sisällön varmistamiseksi pyydettiin European Union Geriatric Medicine Societyn (EUGMS) johdolla useita järjestöjä sekä tarkastamaan kokouksen ohjelma että ehdottamaan kokoukseen puhujia ja osanottajia. Kokouksen jälkeen näiden järjestöjen (EUGMS, International Association of Gerontology and Geriatrics-European Region [IAGG- ER], European Association of Geriatric Psychiatry [EAGP], International Society of Gerontechnology [ISG], International Society for the Study of the Aging Male [ISSAM]) johtokunnat päättivät pitää kokouksesta tehtyä raporttia virallisena asiakirjana sekä auttaa sen levittämisessä. Asiakirjaan viittaamisen helpottamiseksi nimeksi valittiin Silver Paper Hopea-paperi, viitaten vanhojen ihmisten hopeanharmaisiin hiuksiin. Asiakirja on virallisesti lähetetty useille Euroopan Unionin elimille sekä useimpien Euroopan maiden terveysministereille, ja se pyritään myös julkaisemaan eri kielillä kansallisissa lehdissä. Asiakirjan tarkoitus on saada aikaan sellaisia toimintatapojen muutoksia, jotka voivat tulevaisuudessa vähentää vanhuusiän sairauksiin liittyviä rasitteita. Suomen Lääkärilehti 44/2009 vsk 64 1

4 Johdanto Väestöjen vanheneminen on ihmiskunnan suurimpia saavutuksia, ja Eurooppa johtaa tätä menestystarinaa. Vanheneminen ja siihen liittyvät sairaudet ovat kuitenkin myös kasvava haaste sekä yksilöille, terveydenhuoltojärjestelmille että eri tieteenaloille, niin biotieteiden, psykologian, sosiaalitieteiden, epidemiologian, lääketieteen kuin kansanterveystieteenkin tutkimukselle. Kaikilla tieteenaloilla monet tutkijat työskentelevät aktiivisesti, jotta vanhenemista ymmärrettäisiin paremmin ja voitaisiin vastata haasteisiin, joita se tuo mukanaan 21. vuosisadan ihmisille. Näihin haasteisiin ei voida vastata kapea-alaisesti. Tarvitaan useiden tieteenalojen koordinoitu, aktiivinen ja yhtenäinen rintama, tarvitaan strategia, joka kattaa kaikki vanhenemisen osa-alueet perustutkimuksesta alkaen. Ns. välittävän tutkimuksen (translaatiotutkimus) soveltaminen on perusedellytys, ja uusien tutkimustulosten tulisi virrata vapaasti ammattilaisten koulutuksen kautta terveellisten elämäntapojen edistämiseen sekä vanhusten tarpeita vastaavaan terveydenhoitoon ja sosiaalihuoltoon. Näyttöön perustuvia, hyvää vanhenemista edistäviä toiminta - tapoja täytyy ottaa käyttöön, kuitenkin asianmukaisesti soveltaen ja ottaen huomioon vanhusväestön heterogeenisuus ja myöhäisiän monimuotoisuus. Vanhenemisen molekulaaristen mekanismien parempi ymmärtäminen, nivottuna gerontologian ja geriatrian tieteidenväliseen verkostoon, on ehdoton edellytys sille, että vanhenemiseen liittyvien häiriöiden ja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon voidaan kehittää uusia lääketieteellisiä menetelmiä. Lisäksi kansanterveysnäkökohtien korostaminen ja niitä koskevan tutkimustyön lisääminen johtaa siihen, että perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen tuloksia voidaan paremmin siirtää käytännön työhön ( from efficacy to effectiveness ); näitä näkökohtia ovat terveyden edistäminen ja säilyttäminen, sairauksien, toiminnanvajeiden ja haurastumisen ehkäisy, elämänlaadun ja hoivan laadun parantaminen, terveydenhoitojärjestelmät ja terveystaloustiede. Kansanterveystieteen yhdistäminen muihin tieteenaloihin voi edistää tiedon siirtymistä terveyspolitiikkaan ja laajempiin vanhuksia ja heidän omaishoitajiaan koskeviin suunnitelmiin. Vanhenemiseen liittyvän perustutkimuksen suuret edistysaskeleet on tehnyt mahdolliseksi se, että läpimurtotutkimukset ovat osoittaneet vanhenemisen perusmekanismien säilyneen evoluutiossa. Näin vanhenemisen biologiaa voidaan tutkia seuraamalla, miten vanhenemisen syytekijät toimivat yksinkertaisissa koemalleissa, ja yhdistää vanhenevan solun tapahtumia mallitettuihin järjestelmiin ja ihmistutkimuksiin. Käytettävissä on nyt työkaluja toistettavia koejärjestelyjä solunsisäisistä tapahtumista koe-eläinmalleihin (kuten sukkulamadot, hyönteiset ja jyrsijät) ja ihmistutkimuksiin joilla voidaan tutkia vanhenemista aiheuttavia molekyylitason mekanismeja. Näiden perusmekanismien tunnistaminen auttaa löytämään uusia ennustetekijöitä ja kehittämään uusia hoitomuotoja, joilla voidaan edistää tervettä vanhenemista ja ehkäistä ikään liittyviä sairauksia. Kliininen lääketiede ja kansanterveystiede ovat myös tuoneet uusia näkemyksiä vanhenemiseen liittyvien sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Nykyään tiedetään jo paljon useiden äkillisten ja pitkäaikaisten, sekä toiminnanvajauksiin että huonoon elämänlaatuun johtavien sairauksien ehkäisystä ja hoidosta. Silti monet eurooppalaiset eivät saa ajanmukaista hoitoa ja kuntoutusta näihin sairauksiin, ja näin he kärsivät ja menettävät toimintakykynsä tarpeettomasti. Vanhukset eivät saa täyttä hyötyä monista geriatrian ja ehkäisevän lääketieteen saavutuksista. Jotta saataisiin tehokkaampia, taloudellisesti kestäviä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestelmiä, tarvitaan kansanterveysohjelmia, jotka kohdistuvat vanhusten erityistarpeisiin, ja muutoksia menettelytapoihin, joilla lääketieteen kehitystä sovelletaan vanhusväestöön. Lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten voidaan paremmin määritellä vanhenemiseen ja sairauksiin liittyvien sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden merkitystä. Nykyaikaisessa yhteiskunnassamme vanhukset ovat usein ikäsyrjinnän kohteena. He saavat vähemmän ja huonompia palveluja kuin nuoremmat. Jopa vanhoja ihmisiä koskeva terminologia on usein epäasiallista. Vuonna 1999 YK:n ihmisoikeuskomissio ehdotti, että englanninkielen elderly sanan sijaan käytettäisiin kunnioittavampaa termiä older people, ja samanlainen muutos tarvitaan kaikkiin kieliin. [Suomen kielessä vanhus on kuitenkin hyväksytty ja yleisesti käytetty nimitys vanhasta henkilöstä ilman väheksyvää merkitystä; suomentajan huomautus.] Seuraavassa esitetään taulukkomuodossa lyhyt yhteenveto vanhenemisen biologian perustutkimuksen, terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn sekä vanhusten sairauksien hoidon nykytilanteesta Euroopassa ja toimintasuositukset tulevaisuutta varten. 2 Suomen Lääkärilehti 44/2009 vsk 64

5 Perustutkimus Tiedämme Yksilön elinten ja kudosten eritahtinen heikkeneminen on vanhenemiseen liittyvä perustapahtuma, mutta se tunnetaan huonosti. On epäselvää, miten vanhenemisen nopeus eri kudoksissa määräytyy, kuinka koko kehon järjestelmä selviytyy tästä epätahtisesta heikkenemisestä ja kuinka tämä heikkeneminen eroaa vanhojen yksilöiden kesken. Sekä sisäiset että ulkoiset (ravitsemus ja ympäristö) tekijät säätelevät vanhenemista ja siihen liittyvien sairauksien etenemistä muuntelemalla geenien vaikutuksia sekä epigeneettisellä että posttransskriptionaalisella tasolla. Postgenomisella aikakaudella on käynyt yhä selvemmäksi se, että epigeneettiset tekijät ovat äärimmäisen tärkeitä vanhenemisen määrääjiä monenlaisissa organismeissa, hiivasienestä ihmiseen. Vanhenemisen epigeneettistä muuntelua ei ole toistaiseksi systemaattisesti tutkittu. Ehdotamme Tarvitaan monitieteinen ja integroitu lähestymistapa, jossa käytetään eri organismeja yksinkertaisista eliöistä ihmisiin, kun haetaan vastausta kysymykseen, miten vanhenemista säädellään koko järjestelmän tasolla. Erittäin tärkeä kliininen merkitys on sillä tosiasialla, että eri kudosten vanheneminen vaihtelee merkittävästi. Epätahtiseen vanhenemiseen johtavien molekyylitason mekanismien, samoin kuin tätä heikkenemistä vastustavien luonnollisten mekanismien ymmärtäminen on perustana uusille diagnostisille, ehkäiseville ja hoidollisille strategioille. Tällaista tutkimusohjelmaa voisi tukea integroiva projekti. Epigeneettisten tekijöiden vaikutusta vanhenemiseen ja siihen liittyviin häiriöihin ja sairauksiin tulisi selvittää kokonaisvaltaisesti. Tarvitaan integroitu, monitieteinen lähestymistapa, jossa käytetään eri organismeja yksinkertaisista eliöistä ihmisiin, kun haetaan vastausta kysymykseen, miten epigeneettiset mekanismit muuntelevat vanhenemista. Kokeellisia malleja tulee kehittää siten, että perustutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa terveydenhuollon eri vaiheisiin kuten sairauksien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon. Tällainen tietämys lisäisi merkittävästi eurooppalaisen vanhenemistutkimuksen kilpailukykyä. Tällaista tutkimusohjelmaa voisi tukea integroiva projekti. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy Tiedämme Maailman väestörakenteen muutos edellyttää gerontologian ja geriatrian periaatteiden kytkemistä kansanterveystyöhön. Hoitomyöntyvyys (hoitoon sitoutuminen) on keskeistä terveyden edistämisen ja sairauksia ehkäisevien toimien onnistumisen kannalta. Jos toimenpiteet eivät käy yksiin vanhusten uskomusten, asenteiden, toiveiden, odotusten ja pyrkimysten kanssa, tulokset jäävät heikoiksi. Ehdotamme Kansanterveystyön ammattilaisten ja tutkijoiden koulutukseen pitää rutiininomaisesti sisällyttää geriatria sekä perustutkinnon että jatkotutkintojen keskeisenä sisältöalueena. Terveyden ja elämänlaadun edistämiseen tähtäävien kansanterveystyön strategioiden tulee perustua elinkaariajatteluun (life course). Nämä strategiat eivät saa olla holhoavia, vaan niiden tulee myös ottaa huomioon sekä vanhusten mielipiteet että uusin tieto pitkäkestoisista vanhenemistutkimuksista. Suomen Lääkärilehti 44/2009 vsk 64 3

6 Hyvän vanhenemisen (successful ageing) strategioihin kuuluu mahdollisuus noudattaa terveellisiä elämäntapoja, soveltaa erilaisia itsehoitotekniikoita, mahdollisuus hyötyä rokotuksista, vammojen ehkäisy, seulontatutkimukset ja asianmukainen sairauksien hoito. Onnistunut sopeutuminen vanhenemiseen liittyviin terveyshaasteisiin edellyttää myös hyvän sosiaalisen tukiverkon ja sosiaalisten toimintojen ylläpitoa. Asianmukainen ravitsemus ja ravitsemushoito ovat elämänlaadun, sairauksien ehkäisyn ja terveyden säilyttämisen keskeisiä määreitä. Ravitsemushoito ei ole vain kuluerä vaan osa terveydenhoidon onnistumista. Fyysinen aktiivisuus on tärkeimpiä tekijöitä, jolla voidaan lievittää vanhenemiseen liittyvää biologisen kapasiteetin vähenemistä ja edistää hyvää vanhenemista. Omatoimisuuden säilyttäminen, sairastuvuuden väheneminen ja elämänlaadun koheneminen ovat tärkeitä fyysisen aktiivisuuden hyötyjä vanhuksille. Kaatuilu on tavallisempaa, jos vanhuksen tasapaino on huono; vähentynyt lihasvoima ja vähäinen liikkuminen ovat tärkeitä riskitekijöitä. Kaatuilu ei ole vanhenemisen väistämätön seuraus: on hyvää näyttöä siitä, että nousujohteiset tasapaino- ja lihasvoimaharjoitukset vähentävät vanhusten kaatumisriskiä. Vanhusten vammat ovat tärkeä syy sairastuvuuteen, toiminnanvajauksiin ja kuolemiin, ne heikentävät elämänlaatua, ja niiden hoitoon kuluu yhä kasvava osa terveydenhuollon kustannuksista. Huolimatta siitä, että miltei puolet vammoista ovat ennustettavissa ja estettävissä, vammautumisen vähentäminen tässä ikäryhmässä on toistaiseksi ollut rajoittunutta, sattumanvaraista ja hajautunut useisiin kohteisiin. Asianmukaisten ja näyttöön perustuvien seulontatestien valinta vanhuksille on erittäin tärkeää, jotta voitaisiin vähentää toiminnanvajauksia, sairastuvuutta ja kuolemia ja toisaalta välttää tarpeettomia, kalliita ja mahdollisesti haitallisia diagnoosi- ja hoitotoimenpiteitä. Vanhuksille tarvitaan rokotussuosituksia, joissa otetaan huomioon erilaiset alaryhmät, kuten kotona asuvat tai laitoshoidossa olevat. Päätavoite on edistää sairauksia ehkäiseviä toimia perusterveydenhuollossa, sairaalahoidossa ja geriatrisessa toiminnassa ulottaen nämä toimet niin henkeä uhkaaviin kuin yksilön itsenäisyyttä ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Asianmukainen rokotussuoja tulee pyrkiä varmistamaan koko elinkaaren ajan, jotta voidaan parantaa immuunipuolustusta infektiosairauksia vastaan. Vanhuksia tulee rohkaista ylläpitämään hyviä ravintotottumuksia. Heidän ravitsemustilansa tulee arvioida ja heille tulee suosittaa asianmukaisia ravitsemukseen liittyviä toimenpiteitä. Kaikille terveydenhuollon ja hoivan piirissä toimiville tulee antaa koulutusta ravitsemushoidosta. Euroopan maiden tulisi harkita kansallisten ravitsemushoitoa koskevien suunnitel - mien laatimista. Väestötasolla ja osana kansanterveystyötä ihmisiä tulee rohkaista fyysiseen aktiivisuuteen ja tarjota erilaisia harjoittelumahdollisuuksia. Nämä toimenpiteet ovat osa laajempaa kampanjaa, jolla pyritään vähentämään kaatumisia ja ylläpitämään omatoimisuutta. Liikuntasuositukset pitää myös sisällyttää sairauksien hoitoon liittyviin suosituksiin. On tärkeää käyttää julkaistuja, näyttöön perustuvia suosituksia, joiden tavoitteena on saada vanhukset mukaan ehkäisevään terveydenhoitoon sekä kouluttaa laaja joukko terveyden- ja sosiaalihuollon sekä vapaa-ajan toimintojen ammattilaisia vastaamaan vanhusväestön tarpeisiin, kykyihin ja toiveisiin. Vanhusten kanssa työskentelevien ammattitaidon lisääminen koulutuksella, tutkijoiden, käytännön toimijoiden ja päätöksentekijöiden verkostoituminen Euroopan alueella sekä ehkäisyohjelmien täytäntöönpano voivat merkittävästi vähentää ja estää niin kotona asuvien kuin laitosvanhustenkin tahallisista (itsemurha, kaltoinkohtelu ja väkivalta) tai tahattomista (kaatuilu, liikenneonnettomuudet, myrkytykset ja palovammat) syistä johtuvia vammoja. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa koordinoiduilla eurooppalaisilla toimenpiteillä, joko paikallisella tai kansallisella tasolla, tarjoamalla ajanmukaista tietoa näyttöön perustuvista käytännöistä, jotka ovat osoittautuneet tuloksellisiksi vammojen ehkäisyssä. 4 Suomen Lääkärilehti 44/2009 vsk 64

7 Henkisten virikkeiden tarjoaminen (mentaalinen stimulaatio), jossa käytetään älyllisesti (kognitiivisesti) haastavia tehtäviä, pyrkii edistämään hermoverkkojen plastisuutta ja näin lisääntyneen kognitiivisen reservikapasiteetin kautta ylläpitämään tai kohentamaan kognitiivista toimintaa. Sosiaalinen aktiivisuus ja vanhusten sosiaalisten suhteiden ylläpito on monimutkainen ja toistaiseksi ali - arvostettu alue hyvään vanhenemiseen pyrittäessä. Sosiaaliset toiminnat sisältävät ammatillisen toiminnan, virkistäytymisen, vapaaehtoistyön, perhe-elämän sekä vastuuntunnon vajaakuntoisista vanhuksista tai pienistä lapsista. Epävirallisella hoivatyöllä (omaishoitajilla) on tärkeä merkitys terveyden edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä sekä hauraitten, vajaakuntoisten vanhusten hoidossa. Useimpien Euroopan väestöjen vanheneminen voi tulevaisuudessa johtaa siihen, että omaishoitajien määrä supistuu merkittävästi vajaakuntoisten vanhusten hoidossa. Väestötasolla ja osana kansanterveystyötä tulee pyrkiä lisäämään vanhusten kognitiivisia valmiuksia muistiharjoitusten, älyllisten virikkeiden ja muistia tuke - vien toimintojen avulla sekä kouluttamalla laaja joukko terveydenhuollon ammattilaisia näiden tehtävien edistämiseen. Vanhusten sosiaalisen aktiivisuuden tukeminen ja lisääminen on yhteiskunnalle tärkeää sekä työmarkkinoiden että vapaaehtoistyön kannalta ja myös yhtenä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisykeinona. Päätöksentekijöiden pitää ymmärtää, että vanhusten aktiivisuus tarjoaa valtavan inhimillisen pääoman, ja tukea tämän pääoman käyttöä. Tulevien sukupolvien eläkeiän laadun parantamiseksi keinoja elämänikäisen sosiaalisen aktiivisuuden ja osallistumisen edistämiseksi tulisi opettaa jo kouluiässä. On kehitettävä tapoja ilmaista julkista ja hallinnollista arvostusta sille valtavalle ilmaistyölle, jota omaishoitajat tekevät (esimerkiksi Euroopan omaishoita - jien päivä ). Omaishoitajille tulisi tarjota tukea, koulutusta ja kannustimia (myös taloudellisia) niiden tarpeiden mukaan, jotka tulevat esiin heidän edunvalvontajärjestöjensä tai sosiaalisen ja kliinisen gerontologisen tietämyksen kautta. Sairauksien hoito Tiedämme Geriatria on lääketieteen erikoisala, jonka piiriin kuuluvat sekä kotona asuvien, pitkäaikaishoidossa että sairaalahoidossa olevien vanhusten terveyteen liittyvät ongelmat, niin akuutit, krooniset kuin kuntoutus - ongelmatkin. Siitä on todistetusti hyötyä vanhusten terveyden edistämisessä, palauttamisessa ja ylläpidossa sekä palliatiivisessa hoidossa. Geriatria on itsenäinen erikoisala useissa Euroopan maissa, mutta ei kaikissa, vaikka vanhusten määrä lisääntyy ja heidän lääketieteelliset ongelmansa monimutkaistuvat nopeasti. Vanhuusiän psykiatria (geropsykiatria) on myös ali - kehittynyt useimmissa Euroopan maissa, samalla kun eräiden psykiatristen aivosairauksien esiintyvyys ja vaikutus vanhusten elämänlaatuun kasvaa. Gerontologinen hoitotyö on äärimmäisen tärkeä keino vanhusten paremman hoidon ja hoivan varmistamiseksi terveydenhuollossa. Ehdotamme Euroopan maiden tulisi tukea geriatrian maailmanlaajuista tunnustamista ja jatkuvaa kehittämistä lääketieteen erikoisalana. Geriatrian erikoislääkäreitä tulee kouluttaa ja palkata riittävästi kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin. Myös geropsykiatriaa tulee kehittää. Kaikilla terveydenhuollon ja sosiaalihuollon aloilla (mukaan lukien hoitotyö, sosiaalityö, fysioterapia, toimintaterapia, kliininen psykologia ja kansanterveystyö) on selvästi olemassa tarve kouluttaa geriatriaan erikoistuneita ammattilaisia, jotta hyvän vanhenemisen saavuttamiseen liittyvät haasteisiin voidaan vastata. Suomen Lääkärilehti 44/2009 vsk 64 5

8 Vanhusten lääkehoito on monimutkaista. Ikään liittyvät farmakokinetiikan ja farmakodynamiikan muutokset, monilääkitys, monisairastavuus ja lääkkeiden keskinäiset interaktiot sekä lääkkeiden ja sairauksien interaktiot lisäävät lääkehaittojen määrää ja voimakkuutta. Toisaalta sitoutumattomuus hoitoon saattaa vähentää minkä tahansa hoidon onnistumista. Vanhusväestössä monet sairaalahoidot johtuvat lääkehaitoista. Vanhusten sulkeminen pois lääketutkimuksista on rajoittanut tietopohjaa, johon hoidolliset ratkaisut voitaisiin perustaa. Monissa tapauksissa näyttöön perustuvia, hengen pelastavia hoitoja ei tarjota vanhuspotilaille. Geriatrijohtoisten monitekijäisten interventioiden (geriatriset yksiköt akuuttisairaaloissa, integroidut hoivamallit, geropsykiatria, kuntoutus, kotisairaanhoito) on osoitettu johtavan parempiin hoitotuloksiin (vähemmän toiminnanvajeita ja kuolemia, vähemmän pitkäaikaishoidon tarvetta jne.) samoilla tai pienemmillä kustannuksilla kuin tavanomainen hoito. Vanhusten terveydenhuollon palvelut ovat heterogeenisiä, ja akuuttihoidon, kuntoutuksen, pitkäaikaishoidon, palliatiivisen hoidon, geropsykiatrian, kotisairaanhoidon ja vanhainkotien palvelujen saatavuus vaihtelee suuresti sekä Euroopan maiden kesken että myös useimpien maitten sisällä. Usein näissä palveluissa ei sovelleta nykyaikaisen gerontologian perusperiaatteita. Tämä rikkoo YK:n ihmisoikeuksien julistusta vastaan, sillä siinä taataan oikeus parhaaseen käytettävissä olevaan terveydenhoitoon. Euroopassa iäkkään kansalaisen oikeus saada täysipainoista, ajanmukaista geriatrista sairaanhoitoa tai sosiaalihuoltoa riippuu nykyisin suuresti asuinpaikasta. Euroopan lääkelaitoksen (European Medicines Agency, EMEA) yhteyteen tulisi perustaa geriatrisen lääkehoidon neuvottelukunta (Geriatric Medicine Committee) edistämään tutkimusta kaikilla vanhusten lääkehoidon osa-alueilla, asianmukaistamaan lääkehoitoa monimutkaisissa tilanteissa sekä vähentämään lääkehaittoja. Mahdollisuus monitahoiseen ja kattavaan geriatriseen arvioon tulee olla kaikkien vanhusten saatavilla yksilöllisesti sopeutettuna. On tehtävä kattava hoitosuunnitelma, jota toteutetaan ja jota arvioidaan säännöllisesti. Päämääränä ei ole vain terveyden saavuttaminen, vaan myös mahdollisimman itsenäisen toimintakyvyn ja mahdollisimman hyvän fyysisen ja henkisen itsehallinnan palauttaminen ja säilyttäminen. Sairaille vanhuksille on tarjottava hoitomuotoja, joiden on selvästi todettu kohentavan terveydentilaa. Tavoitteet on säädettävä yksilöllisesti sellaisille henkilöille, jotka saattavat asettaa itsehallinnan säilyttämisen pitkäikäisyyden edelle. Lähitulevaisuudessa Euroopan Unionissa on päästävä siihen, että sairaalahoitoon joutuva vanhuspotilas saa yksilöllistä, myös hänen perheensä ja hoivan antajiensa tarpeiden mukaan sovitettua geriatrista erikoissairaanhoitoa, joka tarjoaa koordinoitua, moniammatillista hoivaa. Haurailla ja monisairailla vanhuspotilailla tulee Euroopassa olla sairastuessaan mahdollisuus päästä geriatrien ja geriatristen yksiköiden hoitoon. Tekniset apuvälineet täytyy vähitellen liittää kaikenlaiseen vanhusten hoitoon. Jokaisen Euroopan maan tulee kehittää monipuolinen ja korkealaatuinen vanhusten palvelujärjestelmä, johon sisältyy terveydenhuolto (akuutti ja pitkäaikainen avohoito ja sairaalahoito), kotisairaanhoito ja laitoshoito. Tämän järjestelmän tulee olla taloudellisesti kestävä, avoin ja kaikkien sitä tarvitsevien saavutettavissa. 6 Suomen Lääkärilehti 44/2009 vsk 64

9 Vanhusten erityisryhmien hoito vaihtelee myös suuresti Euroopan maiden kesken ja myös niiden sisällä. Vanhusten pitkäaikaishoitoon on useimmissa Euroopan maissa ohjattu liian vähän rahoitusta ja resursseja. Monet vanhukset eivät saa tilastaan kattavaa arviota, joka määrittelisi hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Tämä johtaa usein siihen, ettei terveydellisten ja sosiaalisten tarpeiden monitasoisuutta ymmärretä. Hoivatyöstä valtava määrä on perheenjäsenten varassa, he huolehtivat kustannuksista ja kantavat vastuun, tavallisesti pitkiäkin aikoja. Suuri osa vanhusten terveydenhuollosta on yleislääkärien tai yhden alan erikoislääkärien varassa. Silti näiden lääkärien koulutukseen on sisältynyt hyvin vähän, jos ollenkaan tietoa vanhuspotilaiden erityispiirteistä. Geriatrisen tiedon ohjaamaa palliatiivista ja elämän loppuvaiheen hoitoa tulee olla tarjolla sairautensa loppuvaiheessa oleville vanhuspotilaille silloin, kun he sitä tarvitsevat. Palliatiivista hoitoa ei pidä kohdistaa vain syöpäpotilaisiin. Geropsykiatriaa tulee myös kehittää, jotta tulevaisuudessa voidaan hoitaa asianmukaisesti vanhusväestön mielenterveysongelmien suurta määrää (dementia, delirium jne.). Vanhuksille tulisi tehdä kattava arvio, jossa määritellään pitkäaikaishoidon tarve ja mahdollisuudet toimintakyvyn palauttamiseen siinä määrin, että vanhus pystyisi asumaan yksinkertaisemmin tuetussa ympäristössä. Tämän tarvearvion tulisi johtaa asianmukaisiin tutkimuksiin, hoitoon ja tukitoimiin biopsykoso - siaalisen ja hengellisen tuen mallia käyttäen nyky - aikaisen gerontologian ja geriatrian periaatteiden mukaisesti. Pitkäaikaishoidon ammattilaisia tulee kouluttaa käyttämään luotettavia kattavan geriatrisen arvioinnin menetelmiä sekä tekemään asukkaille yksilöllisiä hoitosuunnitelmia. Pitkäaikaishoidon yksiköihin tulee luoda hoidon laadun varmistava järjestelmä suojelemaan vanhuksia syrjinnältä, syrjäytymiseltä ja hoitovirheiltä. Epävirallisia hoivanantajia tulee tukea psyykkisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti sekä teknologisin apuvälinein, ja heillä tulee olla mahdollisuus tukipalveluihin. Lääketieteellisiin tiedekuntiin tulee kuulua akateeminen geriatrian oppiala, joka johtaa geriatrista perusja jatkokoulutusta sekä tutkimusta. Kaikkien lääketieteen, hoitotieteen tai muiden terveysalan (fysioterapia, toimintaterapia, sosiaalityö) opiskelijoiden tulee saada opetusta geriatriasta ja geropsykiatriasta, ja tämän tulee muodostua pakolliseksi osaksi kaikkien terveydenhuoltoalan ammattilaisten perus- ja jatkokoulutusta. Suomen Lääkärilehti 44/2009 vsk 64 7

10 Terveyspalveluja koskeva tutkimus ulottuu harvoin hauraisiin vanhuspotilaisiin. Päätetapahtumat, jotka ovat nuorempien kohdalla merkityksellisiä (kuten kuolema), saattavat menettää merkityksensä myöhäisiässä. Terveyspalveluja koskeva tutkimus on rajoittunutta, ja järjestelmässä tapahtuvien muutosten ja terveyspalvelujen tarjonnan vaikutuksia vanhuspotilaiden toimintakykyyn ja terveyteen otetaan harvoin huo - mioon. Vanhusten terveyden ja vanhenemiseen liittyvien sairauksien tutkimus on hajanaista ja sen yhteydet perustutkimukseen, epidemiologian, ehkäisevän lääketieteen, kliinisen ja palvelujärjestelmätutkimukseen ovat rajoittuneita. Välittävä tutkimus (translaatiotutkimus) on erityisen vähäistä siitä huolimatta, että kokeiluprojektien tulosten siirtymisessä käytännön terveyden huoltoon on todettu vaikeuksia. Tehottomien hoito strategioiden käyttö tuhlaa yhä rajallisemmiksi käyviä voimavaroja. Toimintakykyä heikentävien ja kroonisten sairauksien ehkäisyä ja hoitoa koskevan tutkimuksen tulisi a) kattaa kaikki sellaiset ihmisryhmät, jotka toden - näköisesti hyötyvät siitä (mukaan lukien hauraat vanhukset ja huomioiden vanhenemiseen liittyvät sukupuolierot), b) käyttää merkityksellisiä päätetapahtumia, ei pelkästään kuolleisuutta, vaan myös vajaakuntoisuutta, terveydenhuollon ja julkisten palvelujen käyttöä sekä hoidon laatua, c) olla näytön ja nykyaikaisen gerontologian geriatristen periaatteiden ohjaamaa, d) sisältää myös kansanterveysnäkökohtia. On myös olemassa ilmeinen ja jatkuva tarve tutkimukseen siitä, millä tavoin terveyspalvelujen täytyy mukautua uusiin, muuttuvan väestörakenteen, sai - rauksien, vaatimusten, vajaakuntoisuuden ja sosiaalisen tuen mukanaan tuomiin haasteisiin. Erinomainen ratkaisu olisi eurooppalaisen tutkimuslaitoksen perustaminen vanhenemistutkimusta varten (European Institute of Ageing). Se voisi parantaa vanhenemiskehitykseen sekä vanhusten sairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää perustutkimusta, translaatiotutkimusta ja soveltavaa tutkimusta. Se lisäisi tietoisuutta, edistäisi rahoitusta sekä johtaisi ja koordinoisi tutkimusta. Ymmärryksemme vanhenevan Euroopan hyödyistä ja haasteista on vielä rajallinen, ja instituutti myös tukisi Lissabonin julistuksen visiota siitä, että vuoteen 2010 mennessä Eurooppa on maailman kilpailukykyisin, tietoon perustuva talousalue. Yhteenveto Viime vuosina vanhenemiseen liittyvien sairauksien tutkimuksessa, ehkäisyssä ja hoidossa on saavutettu merkittäviä edistysaskelia. Valitettavasti monia niistä ei vielä hyödynnetä kohentamaan vanhusten terveydentilaa, edes taloudellisesti kehittyneissä yhteiskunnissa. Tämä asiakirja tuo nämä edistysaskeleet yhteiskunnallisen keskustelun piiriin tarjoten suosituksia tieteelliseen tutkimukseen, terveyttä edistäviin toimenpiteisiin ja vanhuslääketieteeseen. Poliitikkojen ja päätöksentekijöiden käsittelyssä nämä suositukset ovat siirrettävissä laeiksi, käytännön menettelytavoiksi, hoitojärjestelmiksi ja yleiseksi väestön tietoisuudeksi. Tärkein tavoite on vanhenevan väestön sairauksista ja toiminnanvajauksista aiheutuvan taakan vähentäminen. Eurooppalaisen tutkimuslaitoksen (European Institute of Ageing) perustaminen olisi erinomainen väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 8 Suomen Lääkärilehti 44/2009 vsk 64

11 Kirjallisuutta 1 Andrews GR, Sidorenko AV, Gutman C ym. Research on ageing: priorities for the European region. Adv Gerontol 2006;18: Bayliss EA, Edwards AE, Steiner JF, Main DS. Processes of care desired by elderly patients with multimorbidities. Fam Pract 2008;25: Clarke A, McCarthy M, Alvarez-Dardet C ym. New directions in European public health research: report of a workshop. Epidemiol Community Health 2007;61: European Commission. Healty ageing: keystone for a sustainable Europe. Available at: 5 Johri M, Beland F, Bergman H. International experiments in integrated care for the elderly: a synthesis of the evidence. Int J Geriatr Psychiatry 2003;18: Layne JE, Sampson SE, Mallio CJ ym. Successful dissemination of a community-based strength training program for older adults by peer and professional leaders: the people exercising program. J Am Geriatr Soc 2008;56: Michel JP, Huber P, Cruz-Jentoft AJ; Representative of Each Surveyed Country. Europe-wide survey of teaching in geriatric medicine. J Am Geriatr Soc 2008;56: Michel JP, Lang PO, Baeyens JP. Flu vaccination policy in old adults: Need for harmonization of national public health recommendations throughout Europe. Vaccine 2009;27: Michel JP, Newton JL, Kirkwood TB. Medical challenges of improving the quality of a longer life. JAMA 2008;299: Norris SL, High K, Gill TM ym. Health care for older Americans with multiple chronic conditions: a research agenda. J Am Geriatr Soc 2008;56: Rynning E. The ageing populations of Europe implications for health systems and patients rights. Eur J Health Law 2008;15: Skelton DA, Todd CJ; ProFaNE Group. Prevention of Falls Network Europe: a thematic network aimed at introducing good practice in effective falls prevention across Europe. Four years on. Musculoskelet Neuronal Interact 2007;7: Vaiserman AM. Epigenetic engineering and its possible role in anti-aging intervention. Rejuvenation Res 2008;11: Wahlin A, Anstey KJ, McDonald SW ym. The International Network on Public Health and Aging (INOPA): introducing a life course perspective to the public health agenda. J Cross Cult Gerontol 2008;23: Walston J, Hadley EC, Ferrucci L ym. Research agenda for frailty in older adults: toward a better understanding of physiology and etiology: summary from the American Geriatrics Society/National Institute on Aging Research Conference on Frailty in Older Adults. J Am Geriatr Soc 2006;54: Working Group on Functional Outcome Measures for Clinical Trials. Functional outcomes for clinical trials in frail older persons: time to be moving. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2008;63:160 4.

12

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne Mitä geriatria on? Lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk

Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen tmk Konsensuskokous 2012 "Kohti parempaa vanhuutta" Vanhuusikää koskevan tutkimuksen tulevaisuus Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Suomen Akatemia,

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

VANHUSTEN HOITO JA IÄKKÄIDEN KANSALAISTEN SUOJELU PRAHASSA 25.- 26.5.09 PIDETYN EU-KONFERENSSIN AIHEINA

VANHUSTEN HOITO JA IÄKKÄIDEN KANSALAISTEN SUOJELU PRAHASSA 25.- 26.5.09 PIDETYN EU-KONFERENSSIN AIHEINA Sirkka-Liisa Kivelä, professori, ylilääkäri VANHUSTEN HOITO JA IÄKKÄIDEN KANSALAISTEN SUOJELU PRAHASSA 25.- 26.5.09 PIDETYN EU-KONFERENSSIN AIHEINA EU-puheenjohtajamaa Tsekki piti vanhustenhoitoon ja iäkkäiden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles) Piirtola Maarit (140667) 16 October 2007 PUBLICATIONS Ia Scientific publications: original publications and reviews Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Lääkärin hoitoa

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Mielenterveyttä kaikille!

Mielenterveyttä kaikille! Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveyttä kaikille! EU:ssa, kansallisesti ja kunnasssa Tutkimusprof. Kristian Wahlbeck Stakes mielenterveysryhmä, Vaasan alueyksikkö Helsingin yliopisto, Psykiatrian klinikka

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä Timo Strandberg, LKT, geriatrian professori Helsingin ja Oulun yliopistot, HUS Past President, European Union Geriatric Medicine Society (EUGMS)

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

Euregenas -projekti. European Regions Enforcing Actions Against Suicide

Euregenas -projekti. European Regions Enforcing Actions Against Suicide Euregenas projekti on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Kansanterveysohjelmasta 2008-2013 Euregenas -projekti European Regions Enforcing Actions Against Suicide Terveyden ja hyvinvoinnin laitos www.euregenas.eu

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: Lähteitä

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: Lähteitä Geriatrian teemapäivät 12 Timo Strandberg Geriatrian professori Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: oppii oikein suhtautumaan vanhukseen potilaana oppii tuntemaan vanhusten huollon järjestelyt

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot