VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011"

Transkriptio

1 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 Tämä opetussuunnitelman osa sisältää 2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut

2 Sisällys 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Opetuksen arvopohja ja toiminta-ajatus Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Oppituntien ulkopuolinen toiminta Koulujen säännöt Työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Eriyttäminen Tukiopetus Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Opetusta tukeva muu toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen OPPILAAN ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana: tehtävät ja periaatteet Opinnoissa eteneminen Vuosiluokalta siirtyminen Vuosiluokalle jättäminen tai ehdot Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Oppilaan siirtyminen toiseen kouluun Arvioitavat oppiaineet Työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi Oppilaan itsearviointi Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Päättöarviointi: tehtävät ja periaatteet Arvioitavat oppiaineet Todistukset OPPIAINEET Äidinikielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma luokille Suomi toisena kielenä Vieraiden kielten opetussuunnitelmat Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Fysiikka ja kemia Terveystieto

3 6.7 Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikin opetussuunnitelma vuosiluokille Kuvataide Tekstiilityön opetussuunnitelma luokat Tekninen työ Liikunta Kotitalous Taito- ja taideaineiden arviointi luokilla Ohjauksen järjestäminen LUOKAN VALINNAISKURSSIT Valinnaiskurssi käden taidot Kotitalouden valinnaiskurssi Musiikin valinnaiskurssi Liikunnan valinnaiskurssi Tietotekniikka VALINNAISET AINEET, luokat Eräkurssi Maa- ja metsätalous Matematiikan valinnaiskurssi (1 VVT, 9. LK.) Matematiikkaa ja robotiikkaa (1 VVT, 8. LK.) Teollisuus tutuksi (1 VVT, 9. LK. ) B2 Valinnainen kieli (Saksa) luokilla Kuvataiteen valinnaiset kurssit Musiikin valinnaiskurssit Liikunta Tietotekniikka (2 vvt, 8. lk. ja 2 vvt, 9. lk.) Tekninen työ Tekstiilityön opetussuunnitelma luokat Kotitalouden valinnaiskurssit Off we go Engalnnin kieltä käytäntöön (1 VVT, 9. LK.) Liitteet - Ketään ei jätetä - Vaalan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirja (sisältää lomakkeita) - Vuosikello - Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma - Pedagoginen selvitys ja oppimissuunnitelma - Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS - Lomakkeet HOJKSin laatimista varten: Oppilaalle, jolla ei ole yksilöllistettyjä oppimääriä Oppilaalle, jolla on yksilöllistettyjä oppimääriä Oppilaalle, joka opiskelee toiminta-alueittain 3

4 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Opetuksen arvopohja ja toiminta-ajatus Vaalan perusopetuksessa annettavan kasvatuksen ja opetuksen arvopohja muodostuu kuudesta pääarvosta, joita selitetään tarkemmin seuraavassa kappaleessa: 1) Hyvät tavat 2) Terve itsetunto 3) Yritteliäisyys 4) Luonnon huomioon ottaminen 5) Terveet elämäntavat 6) Turvallisuus Yhtenäiskoulun toiminta-ajatus: OULUJÄRVEN RANTAMILTA JUURET JA SIIVET ELÄMÄÄN Veneheiton koulun toiminta-ajatus: VENEHEITON KOULU KASVATTAA JA KOULUTTAA LAPSIA JA NUO- RIA SAAVUTTAMAAN ELÄMÄSSÄ TARVITTAVAT TIEDOT JA TAIDOT. Oppilaille pyritään tekemään tutuksi ja rakkaaksi omaa kotiseutua, sen luontoa, perinteitä ja kulttuuria, jotta heille voisi kasvaa vahvat juuret, joiden varaan rakentaa elämäänsä. Samalla heitä halutaan kasvattaa ihmisiksi, joilla on tarvittavat taidot, tiedot ja valmiudet lähteä kohti jatko-opintoja, työelämää, aikuisuutta ja sen velvoitteita. 1.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Vaalan perusopetuksessa pyritään antamaan laadukasta opetusta ja kasvattamaan oppilaista monipuolisia taitoja ja tietoja omaavia, toisten ihmisten kanssa hyvin toimeen tulevia, jatko-opintoihin kykeneviä yksilöitä. Heidän yksilöllisyyttänsä halutaan kunnioittaa ja löytää itse kunkin vahvuudet. Yhtenäisen yhdeksänvuotisen opinpolun toivotaan antavan jokaiselle niitä elämäntaitoja, joiden avulla he löytävät oman paikkansa elämässä ja selviävät tulevaisuuden haasteissa. On erittäin tärkeää, että oppilaista tulee rehellisiä ja oikeudenmukaisia ihmisiä, jotka kykenevät ottamaan toiset ihmiset huomioon, suvaitsemaan ja kunnioittamaan erilaisia ihmisiä ja käyttäytymään kohteliaasti toisia kohtaan. Oman perinteen ja kulttuurin tunteminen luo pohjan terveelle itsetunnolle. Sitä vahvistaa jokaisen omien edellytysten huomioiminen ja kokemus siitä, että itse kutakin arvostetaan ja kannustetaan parhaimpaansa. Oppilas, jolla on terve itsetunto, osaa paremmin arvostaa myös muita kulttuureja, joihin hän koulutyössäkin saa tutustua. 4

5 Myönteistä, yritteliästä asennetta koulutyöhön ja vastuun kantamista omista tehtävistä halutaan luoda ja rohkaista oppilaissa. Siten he voivat oppia arvostamaan opiskelua ja työtä, tekemään loppuun annetut tehtävät ja saada rohkeutta tarttua uusiin. Luonnon läheisyys ja arvostaminen on olennainen osa koulujen arvopohjaa. Tahdomme vaalia kestävän kehityksen periaatteita laajasti ja siihen liittyen huomioida kierrätyksen ja energian säästämisen koulutyössä. Liikunta, terveellinen ravinto, riittävä lepo, hygienia ja muut terveeseen elämään kuuluvat asiat ovat tärkeitä, jotta oppilaamme voisivat kasvaa terveiksi aikuisiksi. Jokaisella oppilaalla ja henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tuntea itsensä ja olonsa turvatuksi ja hyväksytyksi kouluyhteisössä. On tärkeä huolehtia kouluyhteisön fyysisestä turvallisuudesta, mutta yhtä lailla siitä, että jokainen yksilö tuntee kuuluvansa yhteisöön ja on olemassa selvät säännöt ja rajat, jotka takaavat henkilökohtaisen koskemattomuuden ja suojan kiusaamista ja muita uhkaavia tekijöitä vastaan (Kiva koulu -malli). Koulujemme arvojen tulee konkretisoitua jokapäiväisessä toiminnassa, ja lisäksi vuosittain kiinnitetään erityistä huomiota pariin arvoon vuorollaan eri- ikäisille oppilaille sopivalla tavalla. 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista. Oppimisprosessin käynnistymisen edellytyksenä on oppilaan motivoituminen. Motivaation virittäjänä opettajalla on tärkeä tehtävä. Opettajan tulee olla tietoinen oppilaan tietopohjasta, oppimis- ja työskentelytavoista ja hänen käsityksestään itsestään oppijana. Oppimista säätelee myös oppijan kulttuuritausta ja hänen käsityksensä opittavan asian merkityksestä hänen elämässään. Onnistuneessa oppimisprosessissa oppilas on tietoinen opiskelun tavoitteesta. Hänellä on mahdollisuus olla osallisena työskentelyn suunnittelussa ja arvioinnissa. Oppiminen on aktiivista toimintaa ja tehokasta silloin, kun opittava asia kiinnostaa ja liittyy mielekkäällä tavalla aikaisempaan kokemukseen ja tietorakenteeseen. Opiskeluprosessin ohjaamisessa ja oppimisen näkyväksi tekemisessä opettajalla on merkittävä tehtävä. Opettaja kannustaa ja auttaa oppilasta havainnoimaan ja arvioimaan oppimisen kulkua ja tavoitteen saavuttamista. Opettajan tehtävänä on myös auttaa oppilasta jäsentämään tietoa ja ymmärtämään asiayhteyksiä aiemmin opitun ja uuden tiedon välillä. Opettaja auttaa oppilasta ymmärtämään tiedon muuttuvaa luonnetta ja sen kulttuurisidonnaisuutta. Opetuksessa on olennaista antaa esimerkkejä ja malleja tiedon soveltamisesta oppijan kokemusmaailmaan. Oppiminen on tilannesidonnaista. Oppimiseen tarvitaan aikaa, ohjausta ja rohkaisua. Opetuksen suunnittelun tavoitteena on kiireetön, salliva ja luova työskentelyilmapiiri, jossa on sijaa vuorovaikutteiseen työskentelyyn sekä opettajan että toisten oppilaiden kanssa. 5

6 Opettaja on opintojen ohjaaja, tukija ja kannustaja. Opiskelumotivaation herättämiseen ja ylläpitämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmetodeja ja hyödynnetään uutta teknologiaa. Perustietojen ja -taitojen oppimisen ohella pyritään kehittämään oppilaan vuorovaikutustaitoja, oppimaan oppimisen taitoja ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. On tärkeää, että luokassa on tasa-arvoinen, salliva ilmapiiri, joka kannustaa oppilaita vuorovaikutukseen niin opettajan kuin oppilastovereidenkin kanssa. Oppilasta rohkaistaan etsimään tietoa eri tiedonlähteistä. Eri oppiaineissa oppilasta pyritään rohkaisemaan itseilmaisuun ja yrittämiseen. 2.2 Oppimisympäristö Opetussuunnitelman perusteissa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimisen fyysistä ja psyykkistä kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Koulujen psyykkinen oppimisympäristö on kannustava. Oppilaiden ja henkilökunnan jaksamista pyritään tukemaan kehittämällä oppilaiden ja opettajien yhteisöllisyyttä. Opetussuunnitelman taustalla oleva oppimiskäsitys edellyttää oppimisympäristön arviointia ja kehittämistä. Hyvässä oppimisympäristössä oppilaalla on mahdollisuus tehdä valintoja omien oppimisedellytystensä ja kiinnostuksensa mukaisesti. Oppiminen perustuu oppilaan toiminnallisuuteen ja aktiiviseen työskentelyyn, jossa käytetään laajasti hyväksi kaikkia koulujen ja niiden ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Uudistuva oppimisympäristö asettaa vaatimuksia opetusmenetelmien kehittämiselle. Tavoitteena on turvallinen, ergonominen, muunneltava ja viihtyisä oppimisympäristö. Oppimisen suunnittelussa otetaan huomioon ryhmittelyn ja samanaikaisopetuksen tarjoamat mahdollisuudet. Opetusryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon oppilaiden yksilöllinen tuen tarve ja eriyttäminen. 2.3 Toimintakulttuuri Kouluissamme painotetaan perusteellista perusopetusta tukemalla oppilaiden kasvua, kehitystä ja koko yhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on, että kouluistamme lähtee jatkoopintoihin ahkera, vastuullinen, aktiivinen, rehellinen ja kansainvälinen opiskelija. Toimintakulttuuria luodaan koulun sisäisellä ja ulkoisella yhteistyöllä. Koulun sisäistä yhteistyötä on kaikki arjen toiminta koulussa. Yhteisöllisyyttä tukevat luokkien yhteiset tunnit, teemat, juhlat ja muut tapahtumat. Koulun ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat seurakunta, vapaa-aikatoimi, vanhempainyhdistys ja erilaiset järjestöt. Yhtenäiskoululla on kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten partnerikoulujen kanssa. Yhtenäiskoulussa toimivat luokkatasokohtaiset tiimit. Jokaiseen tiimiin kuuluvat luokkien kanssa työskentelevät opettajat, erityisopettajat ja avustajat sekä kuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Tiimin sisällä pyritään käyttämään samanaikaisopetusta ja muita joustavia opetusjärjestelyjä. Tiimimalli on tukena sekä ennaltaehkäisevässä että korjaavassa oppilashuoltotyössä. Tiimit kokoontuvat vuosikellon (LIITE) mukaisesti kulloinkin tarvittavalla kokoonpanolla. 6

7 2.3.1 Oppituntien ulkopuolinen toiminta Koulutyö järjestetään lukuvuosittain työsuunnitelmaan merkittyjen tavoitteiden, painotusten ja teemojen mukaan. Lukuvuoteen sisältyvät mm.: a) Juhlat: Kouluillamme järjestetään pääsääntöisesti joulu- ja kevätjuhla. Muita juhlia järjestetään teemojen ja erityistapahtumien puitteissa. b) Teemat ja kouluvuoden tapahtumat: Säännöllisiä tapahtumia on mm. liikuntapäivä syksyisin ja keväisin. Osa tapahtumista on perusopetuksen yhteisiä. c) Retket: luokkaretket ja yksi leirikoulu luokalla, kotiseuturetkiä, 8. luokalla leirikoulu, luokalla mahdollisesti projektiretkiä. d) Vanhempainkeskustelut järjestetään kerran lukuvuodessa. e) Palaverit yhtenäiskoulussa: tarvittaessa kaikille yhteinen palaveri tai ala- ja yläluokkien omat palaverit. f) Palaverit Veneheitossa: henkilökunnan palaveri kerran viikossa. g) Opettajainkokoukset pidetään kerran lukukaudessa arviointikokouksena Koulujen säännöt Koulujemme yhdessäolon säännöt on laadittu yhteistyössä oppilaiden, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan kanssa. Sääntöjen laadinnassa on pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen. Yhteisillä säännöillä haluamme luoda turvallisen ja joustavan koulupäivän koko koulun väelle. Säännöt tarkentuvat koulujen arjessa. Yhdessäolon sääntöjä täsmennetään myös oppilaan ikä- ja kypsyystason näkökulmasta luokkia 1-6 ja 7-9 koskevilla käytänteillä. Sääntöjä ja käytänteitä päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Yleistä säännöistä ja niitä tukevista käytänteistä: Opettajat käyvät oppilaidensa kanssa säännöt huolellisesti läpi aina syyslukukauden alussa Säännöt annetaan joka lukuvuoden alussa tiedoksi vanhemmille Jos oppilas ei noudata koulun sääntöjä, häntä voidaan rangaista peruskouluasetuksen mukaisilla rangaistuksilla: Opettaja voi nuhdella oppilasta tai poistaa oppilaan luokasta valvotusti. Sääntöjen rikkomisesta voi seurata kasvatuskeskustelu. Kasvatuskeskustelun jälkeen oppilas soittaa kotiin ja kertoo huoltajalleen, mitä tapahtui ja mitä keskustelussa sovittiin. Opettaja voi myös määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon. Kurinpitorangaistukset antaa rehtori/lautakunta. VAALAN PERUSOPETUKSEN YHDESSÄOLON SÄÄNNÖT Tarvitsemme yhdessäolon säännöt, jotta jokainen kouluissamme työskentelevä lapsi, nuori ja aikuinen tuntisi olonsa turvalliseksi ja tietäisi tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa koulupäivän aikana ja kouluyhteisön kaikki toiminta olisi sujuvaa. 1) Koulumatka: Koulumatkalla käyttäydyn kohteliaasti ja rauhallisesti noudattaen liikennesääntöjä ja huoltajien, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja kouluauton kuljettajan antamia ohjeita. 7

8 2) Kulkuvälineet: Polkupyörät ja mopot säilytän koulun pihalla niille varatuilla paikoilla, en koske niihin välitunneilla enkä aja niillä koulun pihalla. 3) Tunnit ja välitunnit: Tulen ajoissa oppitunneille ja muihin sovittuihin koulun tilaisuuksiin. Riisun ulkovaatteet niille varattuihin naulakoihin. Pukeudun kouluun asiallisesti ja koulupäivän tuntien edellyttämällä tavalla. Tunnin loputtua siirryn viivyttelemättä välitunnille. Välituntien vietosta sisällä opettajat antavat erikseen ohjeet. Käyttäydyn välitunneilla rauhallisesti annettujen ohjeiden mukaan niin, etten aiheuta vaaratilanteita itselle enkä muille. En juokse enkä melua koulun sisätiloissa. Vessassa asioin pääsääntöisesti välitunnilla ja noudatan siisteyttä. Välitunnit vietän koulun alueella enkä poistu siltä ilman opettajan lupaa. 4) Toiset oppilaat ja koulun aikuiset: Käyttäydyn kaikkia kohtaan ystävällisesti, kunnioittavasti ja rehellisesti. Puhun ja käyttäydyn asiallisesti. En kiusaa enkä nimittele ketään. Kunnioitan jokaisen henkistä ja fyysistä koskemattomuutta. Teen omalta osaltani kaikkeni säilyttääkseni työrauhan ja viihtyvyyden koulussamme. Noudatan koulun aikuisten antamia ohjeita ja määräyksiä. 5) Omaisuus ja ympäristö: En tuo kouluun mitään sellaista omaisuutta, jota en koulupäivän aikana tarvitse. Koulu ei ole korvausvelvollinen, jos jokin kouluun tuomani esine rikkoontuu tai menee hukkaan. En turmele enkä ota luvatta käyttööni toisen ihmisen tai koulun omaisuutta. Mikäli rikon jotain, korvaan sen. En roskaa enkä muuten turmele koulun ympäristöä. Aseiden ja räjähteiden tuominen kouluun on ehdottomasti kielletty! 6) Vastuu kouluvälineistä ja -tehtävistä: Tuon mukanani kouluun tarvittavat oppikirjat ja muut välineet ja teen annetut tehtävät niin hyvin kuin osaan. 7) Ruokailu: Ruokailussa odotan vuoroani rauhallisesti ja ruokailen hyvien tapojen mukaisesti. Noudatan opettajien ja muun henkilökunnan antamia ohjeita. 8) Poissaolot: En ole aiheetta poissa koulusta. Kun olen sairaana, on huoltajan ilmoitettava viipymättä asiasta opettajalle/luokanvalvojalle. 8

9 Muihin poissaoloihin pyytää huoltaja etukäteen kirjallisen luvan opettajalta/luokanvalvojalta (1-3 pv). Yli kolmen päivän poissaoloihin luvan antaa rehtori. Kaikissa poissaolotapauksissa tuon opettajalle/luokanvalvojalle huoltajan allekirjoittaman kirjallisen selvityksen poissaolosta. 9) Tupakka ja päihteet: Laki kieltää tupakoinnin koulun alueella kaikilta. Tupakan ja päihteiden tuominen kouluun tai mihin tahansa koulun järjestämään tapahtumaan sekä niiden käyttäminen tai niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen siellä on ehdottomasti kielletty! 10) Rikkomusten seuraukset: Jos syyllistyn rikkomukseen, se kirjataan ylös, siitä annetaan asianmukainen rangaistus ja ilmoitetaan kotiin. Näitä sääntöjä voidaan tarkentaa ja täydentää opettajien antamilla kirjallisilla ja suullisilla ohjeilla. Niissä asioissa, joista ei säännöissä erikseen määrätä, noudatetaan peruskoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 2.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. (Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia päivitetään lukuvuoden aikana). Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 9

10 Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 3. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon se, että oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen tai kohti kevyempää tukea. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan ja onnistua oppimisessa. Tuki pyritään järjestämään oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan oman kunnan koulussa, niin pitkälle kuin on mahdollista. Tämä edellyttää riittävää määrää erityisopettajia ja avustajia. Tarvittaessa perustetaan pienryhmiä, joiden tarve määritellään vuosittain. Veneheiton koululla erityisopetuspalveluja tarjoaa laajaalainen erityisopettaja. Oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuen tasot ovat yleinen tuki (3.1), tehostettu tuki (3.2) ja erityinen tuki (3.3). 10

11 TUEN PORTAAT Laaditaan oppimissuunnitelma YLEINEN TUKI - eriyttäminen - oppilaanohjaus - tukiopetus - lisäksi oppilashuollon tuki, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus, joustava ryhmittely, apuvälineet yms., avustajapalvelut, ohjaus- ja tukipalvelut Jos yleinen tuki ei riitä, tehdään pedagoginen arvio. Pedagogisen arvion perusteella aloitetaan tehostettu tuki. HOJKS TEHOSTETTU TUKI - oppilashuollon tuki - osa-aikainen erityisopetus - avustajapalvelut - lisäksi samanaikaisopetus, joustava ryhmittely, eriyttäminen, oppilaanohjaus, tukiopetus, apuvälineet yms., ohjaus- ja tukipalvelut Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion, siirrytäänkö oppilaalle antamaan erityistä tukea. Erityisen tuen päätös ja laaditaan ERITYINEN TUKI - oppilashuollon tuki - erityisopetus (kokoaikainen, osa-aikainen) - apuvälineet yms. - avustajapalvelut - lisäksi samanaikaisopetus, joustava ryhmittely, eriyttäminen, oppilaanohjaus, tukiopetus, ohjaus- ja tukipalvelut 1. 10

12 3.1 Yleinen tuki Jokaisen oppilaan oikeus on saada laadukasta opetusta, ohjausta sekä tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien, muun henkilöstön (esim. avustajat) sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Koulu käyttää keinona vastata oppilaan tuen tarpeisiin ensisijaisesti eriyttämistä (4.2). Myös tukiopetusta (4.1), osa-aikaista erityisopetusta (4.5), avustajan työpanosta, sekä oppilaanohjausta ( ) ja oppilashuollon tukea voidaan käyttää tukimuotona. Oppilaalle voidaan tehdä myös tarvittaessa oppimissuunnitelma (4.3). Jos yleinen tuki ei riitä, oppilaan tulee saada tehostettua tukea. 3.2 Tehostettu tuki Jos havaitaan, että hyvä perusopetus sekä kaikille oppilaille tarkoitettu yleinen tuki ei riitä, siirrytään tehostettuun tukeen. Se aloitetaan, kun oppilas tarvitsee säännöllistä tukea, samanaikaisesti useita eri tukimuotoja tai pitkäaikaista tukea. Tehostetun tuen tarpeesta päätetään moniammatillisena yhteistyönä pedagogisen arvion (LIITE) perusteella. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (LIITE). Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen tavoitteena on oppimisen ja kasvun tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä koulunkäyntiin liittyvien ongelmien kasvamisen, monimuotoistumisen ja kasautumisen ehkäiseminen. Tehostettu tuki on yleistä tukea vahvempaa, yksilöllisempää ja pitkäjänteisempää tukemista. Se suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tukimuotoina voidaan käyttää esimerkiksi eriyttämistä (4.2), oppilashuollon tukea (4.11.1), tukiopetusta (4.1), osa-aikaista erityisopetusta (4.5), samanaikaisopetusta, joustavaa ryhmittelyä, apuvälineitä, avustajapalveluja, erilaisia ohjaus- ja tukipalveluja. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Oppilaan kasvua ja oppimista sekä koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana ja tarvittaessa tehdä uusi pedagoginen arvio. Jos oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Jos tehostettu tuki on auttanut ja oppilas suoriutuu koulunkäynnistä, hänet voidaan siirtää takaisin yleisen tuen piiriin. Jos tehostettu tuki ei ole riittävää, tehdään pedagoginen selvitys (LIITE), minkä perusteella harkitaan erityisen tuen tarpeellisuutta. 11

13 3.3 Erityinen tuki Oppilaalle annettavan erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojensa jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilas siirtyy erityisen tuen piiriin, jos hänelle annettu tehostettu tuki ei ole riittänyt. Oppilaan siirtäminen erityisen tuen piiriin edellyttää hallintolain mukaista erityisen tuen päätöstä, jonka tekee koulun rehtori. Ennen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja huoltajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys (LIITE). Pedagoginen selvitys laaditaan moniammatillisesti ja se perustuu pedagogiseen asiantuntemukseen. Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologin tai lääkärin asiantuntijalausunnoilla tai sosiaalisella selvityksellä. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen etenemistä, hänen vahvuusalueitaan ja keskeisiä ongelmiaan. Siitä ilmenee, millaista tehostettua tukea hän on saanut ja millainen hänen kokonaistilanteensa on. Aiemmat tukitoimet on kirjattu oppilaasta laadittuun pedagogiseen arvioon ja hänelle tehtyyn oppimissuunnitelmaan (LIITE). Pedagogiseen selvitykseen kirjataan, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia lisäjärjestelyjä oppilas tarvitsee. Erityisen tuen päätös on tarkistettava ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä, tällöin tehdään uusi pedagoginen selvitys. Päätös tarkistetaan myös aina tuen tarpeen muuttuessa. Päätöksen perusteella oppilas joko jatkaa erityisen tuen piirissä tai siirtyy tehostetun tuen piiriin. Päätökset erityisen tuen jatkamisesta tai lopettamisesta tekee koulun rehtori. Oppilaan huoltajalla on erityisen tuen päätöksestä muutoksenhakuoikeus. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä sekä mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tarvittaessa tulee päättää oppilaan opetuksen poikkeavasta järjestämisestä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä jo ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esija perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, jos se on oppilaan edun mukaista. Tätä päätöstä varten tarvitaan lääketieteellinen tai psykologinen lausunto. Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (LIITE). HOJKS on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Se on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaisesti. 12

14 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 4.1 Eriyttäminen Eriyttäminen on ensisijainen yleisen tuen muoto. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiaineen sisältöä, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa muokataan siten, että opetus olisi sopivaa erilaisille oppijoille. Eriyttämistä tulee käyttää myös tehostetun tai erityisen tuen aikana. Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilainen oppimiskyky, -nopeus ja/tai -vaikeudet. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Opetusmenetelmät, työtavat ja/tai oppimateriaalit voivat olla myös eriytettyjä. Opetusta voidaan muokata esimerkiksi visualisoimalla tai konkretisoimalla opetettavaa asiaa. Kommunikaatiossa ja toiminnanohjauksessa hyviä eriyttämisen välineitä ovat erilaiset apuvälineet, kuten kuvat ja viittomat. Oppimisympäristöä voi muokata joustavasti muun muassa erilaisilla oppilaiden ryhmittelyllä ja istumisjärjestyksillä. 4.2 Äidinkielen ja matematiikan oppimisvalmiuksien testaaminen Oppimisongelmien mahdollisimman varhaiseksi toteamiseksi ja tukitoimien käynnistämiseksi on käytettävissä erilaisia testejä. Testien ajankohdat ja toteuttajat Vaalan kunnan perusopetuksessa: Äidinkieli: Kirjoittamisen testit Erityisopettaja teettää oppilailla tarvittaessa kirjoittamisen testit seuraavina ajankohtina: 1. luokan keväällä 2. luokan keväällä 5. luokan syksyllä 6. luokan syksyllä Äidinkieli: Lukemisen testit Luokanopettaja teettää oppilailla tarvittaessa lukemisen testit seuraavina ajankohtina: 1. luokan keväällä 2. luokan keväällä 4. luokan keväällä Yläluokkien erityisopetuksesta vastaava erityisopettaja teettää lukutestin (ALLU) 6. luokan luetun ymmärtämistä mittaavat osiot 6. luokan lopussa. Matematiikka Erityisopettaja ja luokanopettaja tarvittaessa teettävät yhdessä matematiikan keskeisen oppiaineksen kokeen (MAKEKO) 6. luokan keväällä. 13

15 Erityisopettaja ja aineenopettaja teettävät tarvittaessa yhdessä matematiikan keskeisen oppiaineksen kokeen (MAKEKO) 8. luokan keväällä. 4.2 Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (Perusopetuslaki 16 1 mom. (642/2010)). Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa yleisen tuen, tehostetun tuen ja erityisen tuen vaiheissa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetuksen järjestäminen Tukiopetus on yksi eriyttämisen muoto. Koulutyö suunnitellaan siten, että oppilaalle annetaan tukiopetusta tarpeen mukaan ja ennaltaehkäisevästi. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai oppituntien ulkopuolella. Tukiopetusta voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä, täysin yksilöllisesti, myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetusta annetaan yleisen tuen aikana: poissaoloihin tai tilapäisiin oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvissä vaikeuksissa, o vastuu tukiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kirjaamisesta (pidetyt tunnit, sisällöt ja jatkotarpeet) on luokanopettajalla/aineenopettajalla tehostetun tuen aikana: oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen, annetaan myös poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. o vastuu tukiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista on luokanopettajalla/aineenopettajalla, erityisopettaja on mukana lapsen tarpeiden mukaan tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa 14

16 erityisen tuen aikana: oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin, annetaan myös poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. o vastuu tukiopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista on luokanopettajalla/aineenopettajalla yhteistyössä erityisopettajan kanssa Huoltajalla on vastuu, että oppilas saapuu tukiopetukseen. Jos oppilas ei saavu sovittuna aikana, opettaja ilmoittaa asiasta huoltajalle. Tukiopetusta antava opettaja antaa tukiopetuksesta riittävästi palautetta huoltajalle. Opettaja, oppilas sekä huoltaja arvioivat yhdessä tukiopetuksen jatkotarpeen. 4.3 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman laatii luokanopettaja tai aineenopettaja moniammatillisena yhteistyönä yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma antaa opettajille tietoa oppilaan tilanteesta. Se helpottaa opettajan oman työn suunnittelua sekä opettajien keskinäistä ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Huoltaja saa sen avulla tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja voi paremmin tukea lastaan. Suunnitelman avulla oppilas oppii ottamaan vähitellen vastuuta omasta opiskelustaan. Oppimissuunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Sen avulla ei voida kuitenkaan yksilöllistää oppiaineen oppimäärää. Jos on tarpeen, eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Tällainen järjestely vaatii rehtorin tekemän hallintopäätöksen ja sen lisäksi on laadittava oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä niiden suoritusjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä rehtori tekee hallintopäätöksen, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava opetussuunnitelma. Oppilasta varten 15

17 pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppimissuunnitelman avulla voidaan myös syventää ja laajentaa erityisen lahjakkaan oppilaan opiskelua. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Se perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelmassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Myös kuntoutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Tästä henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS) tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. HOJKSin laadinnasta vastaa oppilaan ensisijainen opettaja. Pienryhmässä opiskelevan oppilaan HOJKSista vastaa pienryhmän opettaja yhteistyössä kotiluokan opettajan sekä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Jos oppilas on pääsääntöisesti perusopetuksen ryhmässä, HOJKSin laadinnasta vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja yhteistyössä erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. HOJKS valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKSin tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Oppilas, jolle on tehty HOJKS, voi opiskella joko integroituna yleisopetukseen tai erityisopetuksen pienryhmässä. Sijoituspäätös perustuu oppilaan tarpeisiin. HOJKSissa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Siihen voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. HOJKSia ja sen laatimista koskevat salassapitosäädökset, jotka on tarkemmin esitelty luvussa Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa (Perusopetuslaki 17 a (642/2010)). Oppilaan HOJKSia päivitetään aina tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Vaalan kunnassa on käytössä lomakkeet HOJKSin laatimista varten. Oppilaalle, jolla ei ole yksilöllistettyjä oppimääriä (LIITE) Oppilaalle, jolla on yksilöllistettyjä oppimääriä (LIITE) Oppilaalle, joka opiskelee toiminta-alueittain (LIITE) 16

18 4.5 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. (Perusopetuslaki 16 2 mom. (642/2010)) Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Samoin sitä annetaan kielen kehityksen, kuten puheen, lukemisen, kirjoittamisen vaikeuksiin ja matematiikan tai jonkin muun oppiaineen vaikeuksiin, sekä aistitoimintojen, hahmottamisen, motoriikan, muistin, tarkkaavaisuuden, keskittymisen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmiin. Osa-aikaista erityisopetusta voi saada kunnassamme kaikkien tuen vaiheiden (yleisen, tehostetun ja erityisen tuen) aikana. Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään oppilaan tarpeesta riippuen muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena pienryhmäopetuksena tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisella erityisopetuksella ennalta ehkäistään oppimisvaikeuksien ja muihin kasvuun ja koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien syntyä. Sillä pyritään myös vaikuttamaan jo syntyneisiin oppimisen ongelmiin. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan osana yleistä tukea: yhteistyössä luokanopettajan/aineenopettajan ja erityisopettajan kanssa esimerkiksi samanaikaisopetuksena, pienryhmäopetuksena, yksilöopetuksena, toteutetaan joustavin järjestelyin o osa-aikaisen erityisopetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaa erityisopettaja o yhteistyössä ovat mukana luokanopettaja/aineenopettaja o tiedottamisesta huoltajille vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja o ennen tehostettua tukea: ellei osa-aikainen erityisopetus muiden tuen muotojen kanssa riitä, laaditaan pedagoginen arvio, jossa arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa tehostetun tuen aikana: osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys korostuu tällä tuen tasolla. o erityisopettaja, luokanopettaja/aineenopettaja sekä huoltaja kirjaavat osaaikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestämisen oppimissuunnitelmaan o erityisopettaja suunnittelee osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamisen ja vastaa arvioinnista yhdessä luokanopettajan/aineenopettajan kanssa o tiedottamisesta huoltajille vastaa luokanopettaja/aineenopettaja 17

19 erityisen tuen aikana: osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve arvioidaan osana pedagogista selvitystä o erityisopettaja, luokanopettaja/aineenopettaja sekä huoltaja kirjaavat oppilaalle laadittavaan HOJKSiin oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet, ja järjestämisen o erityisopettaja suunnittelee osa-aikaisen erityisopetuksen toteutuksen ja vastaa arvioinnista yhdessä luokanopettajan/aineenopettajan kanssa o tiedottamisesta huoltajille vastaa luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisluokanopettaja 4.6 Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta (Perusopetuslaki 17 1 mom. (642/2010)). Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään (Perusopetuslaki 17 1 ja 2 mom. (642/2010)). Erityisopetusta voi saada kunnassamme erityisen tuen päätökseen perustuen. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun HOJKSin mukaisesti. Erityisopetusta järjestetään oppilaan tarpeesta riippuen muun opetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena osittain tai kokonaan pienryhmäopetuksena Erilaisia tapoja toteuttaa erityisopetusta: yksilöllistetty oppimäärä/yksilöllistetyt oppimäärät pidennetty oppivelvollisuus toiminta-alueittain opiskelu opetuksesta vapauttaminen (HOJKSissa määritellyllä tavalla). Erityisopetus toteutetaan eri osapuolten yhteistyönä. Mukana suunnittelussa erityisopettajan ja luokanopettajan/aineenopettajan lisäksi ovat avustajat ja moniammatillisen yhteistyöverkoston jäsenet. Työnjako ja vastuualueet määritellään tarkemmin HOJKSissa. 4.7 Yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään huomioiden oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin (Perusopetuslaki 3 2 mom. (477/2003) ja 11 1 mom. (453/2001)). Oppilaan opiskelua tuetaan ensisijaisesti yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Mikäli tuesta huolimatta tavoitteiden saavuttaminen oppilaalle ei ole mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen on perusteltua, jos hyvän opetuksen ja koulun tukitoimien jälkeenkin todetaan seuraavaa: 18

20 opintomenestys on erittäin heikkoa, eikä kyseessä ole motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai poissaolot opettaja ja/tai erityisopettaja on todennut oppilaalla olevan laaja-alaisia vaikeuksia, joihin tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus ei ole tarjonnut riittävää tukea tarve yksilöllistämiseen ilmenee esimerkiksi tutkimusten kautta yleisen oppimäärän mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Päätöksen valmistelu toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä huoltajien ja oppilaan kanssa. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on myöhemmin tarpeen lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöstä, usein myös alempien luokkien tavoitteista ja sisällöistä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyä oppimäärää/yksilöllistettyjä oppimääriä, hänen opetuksensa voidaan järjestää yleisopetuksen ryhmässä ja/tai pienryhmässä. Niissä oppiaineissa, joissa opetusta integroidaan perusopetuksen ryhmään, opetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa luokanopettaja/aineenopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa. Opetuksen toteuttamistavasta ja vastuunjaosta kirjataan HOJKSiin. Oppimäärän vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt. Rehtori tekee hallintopäätöksen jonkin oppimäärän opiskelun vapauttamisesta. Oppilaalle, joka on vapautettu oppiaineen opiskelusta pysyvästi, järjestetään muuta opetusta tai ohjattua toimintaa (Perusopetusasetus 5 1 mom.). 4.8 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä (9) vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta (Perusopetuslaki 25 2 mom.). Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta (Perusopetuslaki 9 2 mom.). Opetuksessa on tällöin tarkoitus vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset (muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset). Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. 19

21 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Samalla tehdään myös päätös erityisestä tuesta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta tekee sivistyslautakunta. Huoltajan tulee saada ajoissa tietoa oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen, koska esiopetus on vapaaehtoista. Esiopetuksen kesto, järjestämispaikka ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Kun pidennettyä oppivelvollisuutta opiskeleva oppilas siirtyy kouluun, varhaiskasvatuksen henkilökunta luovuttaa opetuksen järjestämisen kannalta olennaiset tiedot koululle vastaanottavalle opettajalle ja muille opettajille. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden esiopetus järjestetään päiväkodissa tai Veneheiton esiopetuksessa. Oppilas osallistuu yleisopetuksen ryhmien opetukseen kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) esiopetuksen alkaessa. Opetus voidaan järjestää oppiainejakoisena, oppiainekokonaisuuksina tai jakaa toiminta-alueisiin oppilaan vahvuudet ja tarpeet huomioon ottaen. Oppiainesisältöjä ja tavoitteita laadittaessa on huomioitava oppilaan kehitys- ja opiskeluvalmiudet sekä -taidot. HOJKSiin määritellään tarkemmin opetuksen järjestämistapa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat oppilaat voidaan vapauttaa toisen kotimaisen ja englannin kielen opetuksesta. Tällöin vapautuvien tuntien sisällöt voidaan muodostaa muista oppiainekokonaisuuksista. Oppilas voidaan siirtää yleisen oppivelvollisuuden piiriin, jos hän ei tarvitse enää pidennettyä oppivelvollisuutta. Sivistyslautakunta tekee siitä hallintopäätöksen. Erityisen tuen päätöksen purkamisesta on tehtävä erikseen pedagoginen selvitys ja siihen pohjautuva päätös. 20

22 4.9 Toiminta-alueittain opiskelu Silloin kun opetusta ei voida oppilaan kehitysvammaisuuden vuoksi järjestää oppiaineittain, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä. Eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan myös yhdistää. Opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana oppilaan opettajat, muu henkilöstö ja eri asiantuntijat. Toiminta-alueiden tavoitteet ja opetuksen järjestäminen määritellään HOJKSissa. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot sekä kognitiiviset taidot. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittämistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittymiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Kommunikaatiotaitojen osa-alueiden tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä tehtäviä. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutusja tunnetaitojen harjoittelua. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan osallistumista elinympäristön toimintoihin sekä edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen jäljittelyn ja mallioppimisen kautta. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteiden oppimisen harjoituksia. Erilaisia toimintoja voidaan kehittää myös leikin avulla. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisesti kaksi kertaa lukuvuodessa: lukukausitodistus syyslukukauden lopussa ja lukuvuositodistus lukuvuoden lopussa. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. 21

23 4.10 Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Vaalan perusopetuksessa kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat luokanopettajan ja -valvojan pitämät vanhempainvartit, luokkakohtaiset ja koulun yhteiset vanhempainillat ja jatkuva yhteydenpito koulun ja huoltajien välillä. Vanhempainillat ovat tärkeä yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä. Yhtenäiskoulun ensimmäinen vanhempainilta on koulutulokkaille koulun alkua edeltävänä keväänä järjestettävä kokoontuminen. Joka luokalla on ainakin yksi vanhempainilta lukuvuoden aikana ja lisäksi tarpeen mukaan koko koulun tai eri luokka-asteiden yhteisiä iltoja. Joka luokan oppilaiden huoltajille järjestetään lukuvuodessa yksi vanhempainkeskustelu, jolloin huoltajalla on tilaisuus keskustella lapsensa luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa lapsensa asioista. Jos yhteistyö ei kodin kanssa suju, huoltajat velvoitetaan tulemaan koululle keskustelemaan lapsensa asioista, mukaan otetaan tarvittaessa kuraattori. Vanhempainyhdistys edistää koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Vanhempainyhdistys voi mm. järjestää kahvituksia, hankkia palkintoja ja välituntivälineitä, auttaa leirikoulujärjestelyissä ja tuoda esille kannanottoja koulua koskeviin ajankohtaisiin asioihin. Kouluun liittyvistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan koulujen kotisivuilla. Lukuvuoden alussa koteihin lähetetään koulusta tiedote, johon kootaan ajankohtaiset ja tarpeelliset tiedot koulun toiminnasta. Lisäksi lähetetään erillisiä tiedotteita asian vaatiessa. Huoltajat ja opettajat voivat pitää yhteyttä Wilman, sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Huoltajan ja opettajan tarpeen mukaan muutkin yhteydenpitokeinot kuten reissuvihko ovat mahdollisia. Yhtenäiskoulussa jokainen huoltaja saa koululta tunnukset, joiden avulla hän pystyy seuraamaan Wilmassa oppilaan poissaoloja ja selvittämään ne. Yhteistyön toimivuutta seurataan ja arvioidaan vuosittain esimerkiksi rehtorin laatimalla kyselylomakkeella. Luokanopettaja/luokanvalvoja kokoaa vastaukset, ja ne käsitellään yhteispalaverissa Ohjauksen järjestäminen Oppilaanohjaus kestää koko perusopetuksen ajan ja ohjaa lopuksi toisen asteen opintoihin. Ohjaukseen osallistuvat opettajat ja oppilaanohjaaja toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja koulutyön eri nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta koulutyössä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Osana yleistä tukea oppilasta autetaan parantamaan hänen oppimaan oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan sekä yritetään ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien vaikeuksien syntymistä. Oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen kuuluu myös jokaiselle opettajalle. Oppilaanohjauksessa tehdään yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskeistä tässä yhteistyössä on työelämään tutustuminen eli TET. Mahdollisuuksien mukaan oppilaille pyritään järjestämään muitakin tilaisuuksia tutustua 22

24 paikalliseen ja lähiseudun työ- ja elinkeinoelämään. Koululle kutsutaan vieraita ja tehdään tutustumiskäyntejä toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin ja yrityksiin. Tärkeä yhteistyökumppani on työvoima- ja elinkeinotoimisto. Oppilaanohjauksen luokkatuntien lisäksi eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan opinnoille ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä aineenopettajien, erityisopettajien, luokanvalvojan ja oppilaanohjaajan kanssa. Oppilas ja hänen huoltajansa voivat olla myös yhdessä näissä tapaamisissa. Mukana voi tarvittaessa olla oppilashuollon eri asiantuntijoita. Oppilaanohjaus tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä ilman jatko-opintopaikkaa peruskoulun jälkeen. Päävastuu yläkoululaisten ohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Työssä tarvitaan kaikkien opettajien, luokanvalvojien, oppilashuoltohenkilökunnan ja oppilaanohjaajan aktiivista yhteistyötä. Jos yleinen tuki ei riitä oppilaan auttamiseksi koulunkäynnin vaikeuksissa, niin tällöin aloitetaan tehostettu tuki. Oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma pedagogisen arvion perusteella ja tähän kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Erityisopettaja ja oppilaanohjaaja tekevät tässä yhteistyötä. Tavoitteena on lisätä oppilaan motivaatiota koulutyöhön ja vahvistaa hänen itseluottamustaan. Opiskelutaitojen parantamisen lisäksi oppilasta yritetään auttaa löytämään opiskelun merkitys omalle tulevaisuudelle. Viimeisenä tukitoimena oppilaan auttamiseksi on pedagogisen selvityksen perusteella tehtävä päätös erityisestä tuesta. Tämän erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät toimenpiteet oppilaanohjaajan ja erityisopettajan yhteistyönä. Itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistaminen ovat edelleen tärkeinä painopistealueina. Peruskoulun päättöluokalla on selvitettävä oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja varmistettava tuen jatkuminen uudessa oppilaitoksessa. Tukitoimet suunnitellaan tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan 23

25 omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen ja opetuksen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikeaaikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämi- 24

26 seen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. Tarvittaessa tulkitsemispalveluja hankitaan konsultoituina kunnan ulkopuolelta. Moniammatillista yhteistyötä tehdään kuntouttavien tahojen kanssa. Oppilaan avustajan tarve arvioidaan moniammatillisesti tehtävän pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen pohjalta. Henkilökohtaisen avustajan saamiseksi tarvitaan lausunto esim. psykologilta tai lääkäriltä. Rehtori hoitaa avustajan hankkimiseen liittyvät järjestelyt, joissain tapauksissa sisäisin järjestelyin. Koulussa on viisi vakinaista avustajaa, ja muiden avustajien määrästä päättää sivistyslautakunta määrärahojen puitteissa Opetusta tukeva muu toiminta Oppilaskunta Oppilaiden osallisuus toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen koulussa luo meidän kouluhenkeä ja opettaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuseen. Siksi on tärkeä, että jo alaluokilla oppilaat osallistuvat heidän ikänsä ja mahdollisuutensa huomioivalla tavalla koulussa tehtävään yhteistyöhön. Vaalan yhtenäiskoulussa toimii oppilaskunta oppilaiden yhteistyöelimenä. Siihen valitaan lukuvuoden alussa joka luokalta yksi edustaja. Oppilaskunta järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan sen opettajan johdolla, joka vastaa oppilaskunnan ohjauksesta. Luokilla voi lisäksi olla vuosittain valittavat luottamusoppilaat, joiden tehtävä on avustaa heille sopivissa käytännön tehtävissä ja edustaa tarvittaessa oppilaita. Kummitoiminta Vaalan yhtenäiskoulun ensimmäisen luokan oppilaat saavat kummit viidenneltä luokalta aloittaessaan koulun. Samat kummit ovat heidän tukenaan neljä vuotta aina neljännen luokan loppuun asti, jolloin kummit itse lopettavat kahdeksannen luokan. Päättöluokan oppilaat eivät ole kenenkään kummeja, mutta he voivat huomioida pienempiä oppilaita joissakin erityistilanteissa, esimerkiksi jakaa heille aapiset syksyn ensimmäisenä koulupäivänä. Kerhotoiminta Koulujen kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä, terveellisten elämäntapojen omaksumista ja liikunnan lisäämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. 25

27 Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Lukuvuosisuunnitelmassa päätetään kunkin lukuvuoden kerhoista talousarvion luomissa puitteissa. Pyrkimyksenä on tarjota kerhotoimintaa kaikenikäisille oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamupäivätoiminta tapahtuu päiväkodilla. Koululaisten iltapäivätoiminta järjestetään luokkien 1-2 oppilaille ja kaikille, joilla on erityisen tuen päätös. Toiminnasta vastaa Vaalan yhtenäiskoulu, ja toiminta tapahtuu Väistölässä Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Oppilashuollolla edistetään huolenpidon ilmapiiriä ja puututaan tarvittaessa ongelmiin. Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia mahdollisimman varhain ja puuttumaan niihin. Oppilashuoltotyön keskeisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää koko työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa työryhmässä. Oppilashuolto edellyttää kiinteää yhteistyötä toisaalta luokan- ja aineenopettajien, toisaalta kodin ja huoltajien kanssa. Oppilashuollosta vastaavien tehtävänä on ehkäistä ennakolta oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia sekä tarvittaessa etsiä keinoja vaikeuksissa olevan oppilaan auttamiseksi ongelma- ja kriisitilanteissa, joita aiheuttavat oppimisvaikeudet, kiu- 26

28 saaminen, väkivalta ja päihteet. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Näin oppilaalle tarjotaan tukea ja ohjausta koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien poistamiseksi. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Oppilashuolto lisää kouluyhteisön turvallisuutta ja tukee terveyttä sekä mielenterveyttä edistävää oppimis- ja kasvuympäristöä. Vaalan koulujen oppilashuoltotyö kuvataan tarkemmin Ketään ei jätetä -Vaalan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirjassa. (LIITE) Turvallisuuden edistäminen Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Työturvallisuuteen liittyviä asioita on runsaasti teknisen työn opetuksessa. Lisäksi kouluissa järjestetään säännöllisesti poistumisharjoituksia ja teemapäiviä. Turvallisuuteen liittyviä esittelyjä ja vierailuja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kahdeksasluokkalaiset osallistuvat NouHätä-kilpailuun. Koulujen turvallisuussuunnitelmien säännöllisellä päivittämisellä pidetään huoli muuttuvien tilanteiden vaikutuksista turvallisuuteen. Turvallisuutta ohjaavia suunnitelmia Vaalan kouluissa: pelastussuunnitelmat kriisisuunnitelmat järjestyssäännöt kiusaamisen vastainen toimintamalli ja KiVa-toiminta työturvallisuussuunnitelmat ja -ohjeet 27

29 Em. suunnitelmat löytyvät koulujen turvallisuuskansioista Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Huoltajan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa käsiteltäessä oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet perusteluineen, osallistuneet henkilöt sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu (LIITE). Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaiset asiat. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat. Oppilashuoltoa koskevat asiakirjat, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä sekä oppilaan koesuoritukset ovat myös salassa pidettäviä. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat kaikki opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt sekä opetusharjoittelijat, kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöt. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on kuitenkin oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajille oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Salassa pidettävän tiedon siirtoon pyritään aina hankkimaan huoltajan suostumus. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetukseen tai aamu- tai iltapäiväkerhoon, aikaisemman opetuksen järjestäjän on toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Toisen asteen oppilaitoksiin siirryttäessä salassa pidettäviä tietoja ei voida luovuttaa ilman huoltajan suostumusta. Vaalan yhtenäiskoulussa on käytössä vuosikello, josta ilmenee ajankohdat ja vastuuhenkilöt tiedonsiirtoon sekä oppilaskeskusteluihin. Yhteistyö päiväkodin kanssa käsittää tiedonsiirtoa esikoululaisista koululle, vierailuja puolin ja toisin ja opettajavaihtoa. Tiedonsiirron varmistamiseksi luokanopettaja ja/tai rehtori osallistuu esikouluvuoden keväällä päiväkodin perheneuvolapalaveriin. Siirryttäessä 6. luokalta 7. luokalle, pidetään tiedonsiirtopalaveri, johon osallistuvat luokanopettaja, tuleva luokanvalvoja, opinto-ohjaaja ja erityisopettajat. Opinto-ohjaaja vastaa yhteistyöstä jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten ja muiden jatkoopintoihin liittyvien tahojen kanssa. 5. OPPILAAN ARVIOINTI 5.1 Arviointi opintojen aikana: tehtävät ja periaatteet Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin teh- 28

30 tävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Sen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa häntä ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Kunkin oppiaineen arvioinnin kriteerit löytyvät ko. oppiaineen opetussuunnitelmasta. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja selvitetään pyydettäessä jälkikäteen, miten niitä on arvioitaessa sovellettu. Perusopetuksessa oppilaat arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1-4 ja siitä eteenpäin numerolla. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Sanallisesti arvioitaessa lukuvuositodistuksesta käy ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään kunkin valinnaisaineen opetussuunnitelmassa. Perusopetuksen oppilaat saavat lukukausi-/välitodistuksen joululoman alkaessa ja lukuvuositodistuksen lukuvuoden lopussa. Luokkien 1-4 todistukset ovat liitteinä (LIITE). Luokkien 5-9 todistuspohjat ovat Primuksessa Opinnoissa eteneminen Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet on määritelty perusopetusasetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa. Opetuksen tavoitteita ja oppilaan opintojen etenemistä tarkastellaan säännöllisesti huoltajien ja opettajan välisissä keskusteluissa ja muussa yhteistyössä. Mikäli oppilaalla on vaikeuksia edetä opinnoissaan, hänelle tarjotaan tukiopetusta ja muita opiskelun kannalta tarkoituksenmukaisia tukimuotoja Vuosiluokalta siirtyminen Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, mikäli hän on suorittanut opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas katsotaan yhdeksännen 29

31 luokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta Vuosiluokalle jättäminen tai ehdot Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppiaineessa hylätty suoritus ja arvioidaan, ettei hän suoriudu seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarpeen, vaikkei hänellä olisikaan hylättyjä suorituksia. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat aina. Jos oppilaalla on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan osa-alueet, jotka oppilaan on suoritettava hyväksytysti siirtyäkseen seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus osallistua kesällä kokeeseen, ns. ehtolaiskuulusteluun, jossa hän voi osoittaa hallitsevansa hyväksytysti sen tai ne oppiaineet, joista hän on saanut ehdollisen päätöksen. Jos oppilas on vaarassa saada ehdot tai jäädä vuosiluokalle, opettaja tekee tiivistä yhteistyötä huoltajan kanssa. Asia otetaan puheeksi huoltajan kanssa viimeistään maaliskuussa, jolloin oppilaalla on vielä mahdollisuus parantaa suorituksiaan. Opettaja sopii oppilaan ja huoltajan kanssa, mitä suorituksia oppilaan on kevään kuluessa tehtävä saadakseen hyväksytyn arvosanan. Lopullinen päätös ehdoista tai luokan kertaamisesta tehdään aina huoltajia kuullen (LIITE). Ehtoja saaneiden oppilaiden kuulustelu järjestetään viimeistään kesäkuun lopussa. Mikäli samalla oppilaalla on ehdot kahdesta oppiaineesta, järjestetään toinen kuulustelupäivä noin viikkoa ennen edellä mainittua päivää. Opettaja tekee oppilaalle kokeeseen valmistautumista varten opiskelupaketin, joka sisältää ohjeita ja tehtäviä. Tämä ohjeisto lähetetään kirjeitse oppilaan huoltajalle yhdessä liitteen mukaisen kaavakkeen kanssa, jossa on sekä opettajan että rehtorin nimikirjoitus ja josta otetaan kopio koululle. Opettaja selittää koulussa oppilaalle, mitä hänen on tehtävä valmistautuakseen ehtolaiskuulusteluun. Opettaja myös tekee kuulustelun ja korjaa sen. Rehtori määrää kuulustelun valvojan. Korjattu kuulustelu lähetetään kirjeessä kotiin. Sen mukana tulee opettajan ja rehtorin allekirjoittama ilmoitus, josta käy ilmi, onko oppilas suorittanut hyväksyttävästi kuulustelun vai ei ja voidaanko hänet siirtää seuraavalle vuosiluokalle (LIITE). Koululle jää kopio kokeesta ja ilmoituksesta huoltajalle Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 30

32 Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta Oppilaan siirtyminen toiseen kouluun Jos oppilas siirtyy pois Vaalan perusopetuksesta jonkin toisen kunnan perusopetusta antavaan kouluun, hänelle annetaan erotodistus, josta käy ilmi hänen edistymisensä eri oppiaineissa erohetkeen mennessä. Erotodistuksen liitteenä ovat koulun tuntijako ja mahdolliset muut oppilaan koulunkäynnin kannalta olennaiset tiedot, mikäli huoltajalta on kirjallinen lupa jälkimmäisten tietojen siirtoon Arvioitavat oppiaineet Arvioitavat oppiaineet löytyvät opetussuunnitelman oppiainekohtaisesta osiosta Työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia, joka kohdistuu oppilaan kykyyn suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Huomioon otetaan myös oppilaan vastuullisuus työskentelyssään ja taito tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet, ja se on osa oppiaineen arviointia. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa koulun yhdessäolon sääntöjä, joiden pohjana ovat koulun kasvatustavoitteet. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki häntä opettavat opettajat seuraavien kriteerien mukaisesti: 31

33 Käyttäytymisen sanallisen arvioinnin kriteerit luokat Arviointikriteerit käyttäytymisen ja työskentelytaitojen arvioimiseen Erinomaisesti Hyvin Tyydyttävästi Jossain määrin Noudattaa koulun yhteisiä sääntöjä Noudattaa sääntöjä omatoimisesti ja säännöllisesti Noudattaa sääntöjä useimmiten omaehtoisesti Pyrkii noudattamaan sääntöjä, joistain asioista muistutettava Noudattaa sääntöjä opettajan valvonnassa Rehellinen Noudattaa hyviä käytöstapoja On sisäistänyt hyvät tavat ja ne ilmenevät hänen käytöksessään kohteliaisuutena esim. tervehtii, avaa ovia, pyytää anteeksi, kiittää yms. Noudattaa hyviä käytöstapoja Tervehtii, kiittää, pyytää anteeksi Käyttäytyy useimmiten hyvien käytöstapojen mukaan Osaa käyttäytyä hyvien käytöstapojen mukaisesti joissain tilanteissa opettajan valvonnassa Suhtautuu asioihin myönteisesti Osaa työskennellä yhdessä toisten oppilaiden kanssa Auttaa, hyväksyy, kannustaa, rohkaisee, sovittelee Ryhmän toiminnan kannalta positiivisesti kantava voima Ottaa huomioon toiset oppilaat ja heidän mielipiteensä Osallistuu rakentavasti yhteiseen työskentelyyn Ei ota toisia tarpeeksi huomioon, yhteistyötaidoissa vielä opittavaa. Antaa useimmiten työrauhan. Osaa toimia valitsemansa ryhmän / parin kanssa Häiritsee joskus Luo työrauhaa Antaa työrauhan toisille Osaa työskennellä itsenäisesti Suunnittelee ja tekee työnsä innostuneesti, oma-aloitteisesti, nopeasti, siististi ja pitkäjänteisesti Osaa suunnitella työtään, ryhtyä työhön ja saattaa sen valmiiksi edellytystensä ja ohjeiden mukaisesti Useimmiten kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan ja tekemään työnsä valmiiksi itsenäisesti Tarvitsee työhönsä ryhtymiseen lisäohjeita ja opettajan kannustusta ja tukea. Saa työnsä vaihtelevasti valmiiksi Keskittyy tehtäviinsä Paneutuu työhönsä perusteellisesti häiriötekijöistä huolimatta Keskittyy työskentelyyn työn vaatiman ajan Useimmiten keskittyy tehtäviinsä niiden vaatiman ajan Lisäohjausta saatuaan jaksaa keskittyä työhönsä uudestaan Huolehtii tehtävistään ja tavaroistaan Säännöllisesti huolehtii tehtävänsä ja tavaransa Huolehtii tehtävistään ja tavaroistaan melkein aina Huolehtii useimmiten tehtävänsä ja tavaransa Unohduksia läksyissä ja tavaroita puuttuu 32

34 Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit luokat Arvosana Käytös Oppilas: - on rehellinen ja luotettava - on oikeudenmukainen - on yhteistyöhaluinen ja osallistuu rakentavasti yhteiseen työskentelyyn - edesauttaa työrauhan säilymistä 10 (erinomainen) - on huomaavainen, auttavainen ja kohtelias - suhtautuu vastuullisesti koulu- ja työympäristöön - ottaa huomioon sekä oman että kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden - noudattaa sääntöjä omaehtoisesti ja säännöllisesti ilman laiminlyöntejä - hoitaa koulutyönsä säännöllisesti ja täsmällisesti. Oppilas - on rehellinen ja luotettava - noudattaa hyviä käytöstapoja - ottaa huomioon toiset oppilaat ja heidän mielipiteensä 9 (kiitettävä) - on yhteistyöhaluinen - antaa työrauhan toisille - hoitaa koulutyönsä säännöllisesti ja täsmällisesti - noudattaa koulun sääntöjä Oppilas - on yleensä rehellinen, kohtelias ja ystävällinen 8 (hyvä) - käyttäytyy asiallisesti ja tilanteeseen sopivalla tavalla - suhtautuu koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön myönteisesti - noudattaa useimmiten koulun sääntöjä 7 (tyydyttävä) Oppilas - suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen joskus kielteisesti - noudattaa koulun sääntöjä joissain tilanteissa, on saanut huomautuksia käyttäytymisestään - ei ota riittävästi huomioon toisia ihmisiä, hänellä on puutteita yksin ja ryhmätyöskentelyssä 6 (välttävä) Oppilas - käyttäytyy häiritsevästi ja piittaamattomasti - rikkoo koulun sääntöjä usein, on saanut rangaistuksia - käyttää usein asiatonta kieltä - asenne koulutyöhön kielteinen 5 (heikko) Oppilas - rikkoo koulun järjestyssääntöjä tietoisesti ja jatkuvasti - käyttäytyy sopimattomasti ja kielenkäyttö on törkeää - ei ole parantanut käytöstään lukuisista rangaistuksistaan huolimatta 4 (hylätty) Oppilaan koulunkäynnissä on tehty erityisjärjestelyjä väkivaltaisuuden tai muun poikkeavan käytöksen takia. 33

35 5.1.9 Oppilaan itsearviointi Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös itse tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Oppilasta ohjataan ikätasolleen sopivalla tavalla arvioimaan osaamistaan ja oppimistaan ja hänelle annetaan säännöllistä palautetta hänen työskentelystään Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään HOJKSissa. Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiainetta yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan arviointi perustuu HOJKSissa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaan oppiminen voi edetä vuosiluokkiin sidotun opetuksen ulkopuolella, oman oppimissuunnitelman mukaisesti. Keskeiset opetuksen tavoitteet ja päämäärät kirjataan henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan. Riippumatta siitä, eteneekö maahanmuuttajaoppilaan oppiminen vuosiluokkiin sidotusti tai ei, eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta oppilas kykenee osoittamaan osaamistaan suomen kielen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta. 34

36 5.2 Päättöarviointi: tehtävät ja periaatteet Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Työskentelyn arviointi sisältyy päättöarvioinnissa oppiaineen arvosanaan. Oppilaan osaaminen tulee arvioida perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan päättöarvioinnissa HOJKSissa määriteltyihin yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu HOJKSissa asetettuihin tavoitteisiin Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan oppilaan opiskelema oppimäärä. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 5.3 Todistukset 35

37 Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukukausi-/välitodistus 2. Lukuvuositodistus 3. Päättötodistus 4. Erotodistus Lukukausi-/välitodistus annetaan oppilaalle syyslukukauden päättyessä. Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä ja päättötodistus 9.luokan suorittamisen jälkeen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy Vaalan kunnan toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja syntymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. :n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. 36

38 Perusopetuksen päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä erinomainen) ja numeroin (5 10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä valinnaiset opinnot, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon muut valinnaiset aineet alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä hyväksytty. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä osallistunut. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä hyväksytty vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. 37

39 Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Muut todistukset Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat 1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 6. OPPIAINEET Vaalan kunnan perusopetuksen tuntijako (Liite E) 6.1 Äidinikielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma luokille Suomen kieli on oppilaalle ikkuna ja talo. Hän asuu siinä talossa. Se on hänen ihonsa. (Pentti Saarikoski, muk.) LUOKKA 38

40 TAVOITTEET KIELITIETO Oppilas kiinnostuu kielestä oppii ymmärtämään suomen kielen rakennetta havaitsee myös muita ympäristössään kuulemiaan kieliä ja osaa arvostaa niitä tunnistaa puhekielen ja kirjoitetun kielen eroja KIRJALLISUUS JA LUKEMINEN Oppilas lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta osaa valita itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa säilyttää positiivisen asenteen lukemista kohtaan lukee sujuvasti erilaisia tekstejä pohtii tekstien herättämiä ajatuksia pohtii tekstien merkitystä itselleen ja omalle ympäristölleen on tottunut tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana on tutustunut erilaisiin lukutapoihin harjaantuu käyttämään erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategioita opettelee etsimään tietoa erityyppisistä lähteistä koulut voivat halutessaan ottaa käyttöön lukudiplomin KIRJOITTAMINEN Oppilas osaa rakentaa erilaisia tekstejä kirjallisesti oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin on tuottanut kirjoitelmia käsialakirjoituksen lisäksi myös tekstinkäsittelyohjelmalla ottaa huomioon luokkatasonsa mukaisen oikeakielisyyden 39

41 PUHEVIESTINTÄ Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja rohkaistuu keskusteluihin ja omien mielipiteiden esittämiseen kehittää taitoaan ilmaista itseään (myös sanavaraston laajeneminen ja täsmentyminen) tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään MEDIALUKUTAITO Oppilas oppii perustietoja mediasta hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa kriittinen suhtautuminen mediaan SISÄLLÖT 3. LUOKKA KIELITIETO yksikkö ja monikko sanaluokat: substantiivi, adjektiivi, verbi; persoonapronominit lausetyypit: väitelause, kysymyslause, huudahduslause pilkku luettelossa vuorosanaviiva KIRJALLISUUS tutustuminen erilaiseen kirjallisuuteen, esim. satu, runo, kertomus, tietokirjallisuus, näytelmä tutustuminen kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsitteisiin, esim. päähenkilö, juoni, ympäristö, aika kirjaston käytön harjoittelu, sopivan luettavan valitseminen aakkosjärjestystä apuna käyttäen muutaman kokonaisteoksen lukeminen omaa lukutaitoa vastaavasti opettajan lukemien kirjallisuuden tuotteiden kuuntelu lastenkulttuuriin tutustuminen monipuolisesti, kansainvälisyys huomioiden (esim. elokuva ja teatteri) lukukokemuksen jakaminen, mielipiteen esittäminen fakta / fiktio KIRJOITTAMINEN 40

42 selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelu; käsialakirjoituksen harjoittelu oikeinkirjoituksen perusasioita luokkatasoa vastaavasti yleiskielen käytön harjoittelu oman tekstin monipuolistaminen; sanavaraston laajentaminen kertomuksen perusrakenne, johon kuuluu ehjän, juonellisen kertomuksen kirjoittaminen ehjän, juonellisen kertomuksen kirjoittaminen PUHEVIESTINTÄ kertominen, tutun asian selostaminen oman mielipiteen esittäminen aktiivinen, toiset huomioonottava kuuntelu kysymysten teko kuullusta / luetusta äänenkäyttö- ja ilmaisuharjoituksia asiointi MEDIALUKUTAITO kriittinen suhtautuminen joukkoviestintään sanomalehti luokkatasoa vastaavasti lastenohjelmien, elokuvien yms. analysointia 4. LUOKKA KIELITIETO persoonapronominit, pronominiryhmät verbin persoonamuodot adjektiivin vertailumuodot numeraalit partikkelit lauseenjäsennys: predikaatti ja subjekti pilkku lauseiden erottajana KIRJALLISUUS sarjakuviin ja kirjasarjoihin tutustuminen kirjaston luokitusjärjestelmään tutustuminen mieluisan luettavan valitseminen muutaman kokonaisteoksen lukeminen lukukokemuksen jakaminen ja analysointi KIRJOITTAMINEN monipuolinen kirjoittamisen harjoittelu sadun kirjoittaminen mielipiteen ilmaiseminen kirjoittamalla 41

43 tietoon perustuva kirjoittaminen kielen rikastaminen lauserakenteiden kehittäminen käsialan harjoittaminen PUHEVIESTINTÄ keskustelupuheenvuoron käyttäminen puhe-esityksen harjoittelu tukisanalistaan tutustuminen MEDIALUKUTAITO mainonta 5. LUOKKA KIELITIETO perustaitojen vahvistaminen, esim. isot alkukirjaimet ja yhdyssanat tutustuminen pää- ja sivulauseeseen sanaluokkien syventäminen sijamuodot: nominatiivi, genetiivi ja partitiivi aikamuotoihin tutustuminen tutustuminen pääluokkiin: aktiivi ja passiivi lauseenjäsennys: predikaatti, subjekti ja objekti johtolause ja puheenvuoro KIRJALLISUUS kokemuksien laajentaminen kirjallisuuden eri lajeista tietokirjat, tiedonhankinta ohjatun kirjaesittelyn tekeminen joihinkin kirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa tutustuminen muutaman kokonaisteoksen lukeminen kirjasto- ja kirjastoautokäynnit luetun tekstin käsittelyn syventäminen KIRJOITTAMINEN otsikoinnin, kappalejaon sekä ajatuskartan käytön ja laadinnan harjoittelu mielipidekirjoitus vaihtelevien lauserakenteiden käyttö tekstin suunnittelu ja parantaminen oppilas saa numeristakin palautetta opettajalta / luokkatovereilta saadun palautteen hyödyntäminen 42

44 henkilökohtaisen kirjoitustyylin ja käsialan vakiintuminen PUHEVIESTINTÄ oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen, täsmällinen ilmaisu esitysten laatiminen, jaksottaminen ja havainnollistaminen tukisanalista kontaktin ottaminen yleisöön palautteen antaminen positiivisessa mielessä / itsearviointi erityyppisiä puheviestinnän harjoituksia, esim. haastatteluja, väittelyitä ym. MEDIALUKUTAITO mediaan tutustuminen ja kriittinen suhtautuminen siihen LUOKKA TAVOITTEET Oppilas haluaa kehittyä viestijänä: viestin lähettäjänä ja vastaanottajana osaa toimia tavoitteellisesti erilaisissa kielellisissä viestintätilanteissa osaa ottaa viestinnässään huomioon vastaanottajan/yleisön hyväksyy erilaiset näkemykset ja tunnistaa erilaiset tavat osallistua vuorovaikutukseen osaa tärkeimmät lukemisen ja kuuntelun tekniikat tunnistaa tavallisimmat tekstilajit hallitsee myös tekstin tulkintatasoja käyttää opinnoissaan mahdollisimman monenlaisia lähteitä ja suhtautuu niihin kriittisesti osaa etsiä tietoja ja käyttää niitä monipuolisesti kehittyy kirjoittajana osaa tuottaa sekä asia- että mielikuvitustekstejä perustelee mielipiteitään kirjallisesti ja suullisesti osaa ottaa kantaa toisten teksteihin tuntee tekstin havainnollistamiskeinoja tottuu suunnittelemaan omia puhe- ja kirjoitustehtäviään osaa ja haluaa vaikuttaa kielen avulla hallitsee yleiskielen normit tunnistaa puhekielen eri normit ja erottaa ne yleiskielestä tuntee kielen keskeiset rakenteet, vaihtelut ja muutokset hallitsee välimerkit ja mahdollisimman monipuolisen sanaston tuntee ja tunnistaa kirjallisuuden lajeja ja osaa keskeiset kirjallisuuden termit 43

45 tutustuu erityyppisiin kirjoihin ja kirjailijoihin tutustuu muutamiin suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin, kirjallisuuden vaiheisiin ja tyylisuuntiin syventää suomalaisen ja paikallisen kulttuurin tuntemustaan tunnistaa joukkotiedotuksen sanomatyypit osaa tulkita kuvia ymmärtää median ja tekstin keinot muokata maailmankuvaa ja ohjata valintoja haluaa laajentaa esteettistä kokemusmaailmaansa kasvaa suvaitsevaiseksi kielenkäyttäjäksi SISÄLLÖT 6. LUOKKA KIELITIETO perustaitojen vahvistaminen, esim. alkukirjaimet, yhdyssanat virke pää- ja sivulause konjunktiolause, relatiivilause ja kysyvä sivulause sanaluokkien kertaus sijamuodot: nominatiivi, genetiivi ja partitiivi sekä paikallissijat aikamuodot pääluokat lauseenjäsennys: predikaatti, subjekti ja objekti välimerkkejä suora esitys; johtolause ja puheenvuoro, suoran esityksen välimerkit epäsuora esitys ja välimerkit epäsuorassa esityksessä KIRJALLISUUS käsitellään 1-3 kokonaisteosta tutustuminen sekä kotimaisiin että ulkomaisiin lasten ja nuortenkirjailijoihin kirjastokäynnit omien lukukokemusten jakaminen (esim. kirjaesittelyt) omia tulkintoja ja tekstejä kirjallisuuden pohjalta termistöä: henkilöt, miljöö, aika, juoni (käännekohta), teema ja motiivi KIRJOITTAMINEN 3-4 numeerisesti arvioitavaa kirjoitelmaa erityyppisiä kirjoitelmia, esim. seikkailu-, jännitys-, kauhu-, mielipidetekstejä pienimuotoisten aineistojen käyttäminen kirjoitelmissa ohjattu kirjoitelma (esim. opettaja kuljettaa juonta) kappalejako käsialahuolto asian esittäminen omin sanoin ja tiedon kriittinen käsittely harjoitellaan konseptiarkille kirjoittamista 44

46 PUHEVIESTINTÄ äänenkäyttö pieni esitelmä, johon liittyy tiedon hakua ja lähteiden käyttöä pienoisnäytelmiä MEDIALUKUTAITO sanomalehtien monipuolinen hyödyntäminen kriittinen suhtautuminen mediaan mahdollisesti sähköpostin käyttäminen 7. LUOKKA KIELITIETO keskeisen rakenteellisen perusoppiaineksen kertaus ja laajentaminen: sanaluokat alalajeineen, perussijamuodot, subjekti, predikaatti ja objekti, virkkeen rakenne ja lauselajit sanaston ja nimistön harjoituksia välimerkkien, ison ja pienen alkukirjaimen käytön kertaus ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen yleiskielen, kirjakielen ja puhekielen erottaminen toisistaan KIRJALLISUUS lukuprosessin ja lukemisen tasojen harjoittelua luetun analysointia ja lukukokemusten jakamista esitysten, keskustelujen ja kirjoitusten avulla kirjallisuuden perustermien sisäistäminen omien ja kirjallisuudesta valittujen näkökulmien harjoittelua erilaisten tekstityyppien ja lajien tunnistaminen 3-4 kokonaisteosta mahdollisimman paljon myös lyhyiden tekstien käsittelyä fiktioiden analysointia, esim. sadut, fantasiakirjat ja nuortenkirjat runo KIRJOITTAMINEN tuotettavan tekstin sisällön, kielen, rakenteen ja muodon suunnittelu: miellekartta, otsikon ja tekstin vastaavuus, kirjoittamisjärjestys jne. esityksen kokonaisuuden hahmottaminen: jäsentelytapoja, jaksotus, aloitus ja lopetus käsin kirjoittamista ja tietotekniikan hyödyntämistä 3-4 kirjoitelmaa muita kirjoitusharjoituksia: kuvauksia, uutisia, kirja-arvosteluja sekä omien taitojen ja kehityksen arviointia pieni tutkielma, johon sisältyy tiedonhakua ja tekstinkäsittelyä 45

47 Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä konekirjoituksen opetus: puoli vuosiviikkotuntia Tavoite: Oppilas osaa kirjoittaa sujuvasti, mahdollisimman virheettömästi ja sormiin katsomatta tekstiä näppäimistöltä ja valmistaa tekstinkäsittelyohjelmalla pienen tutkielman. Sisältö: konekirjoituksen alkeet, kymmensormijärjestelmän hallinta, sokkokirjoitus tiedonhaku Internetiä käyttäen lähteiden käyttö tutkielman aiheen valinta, rajaaminen ja rakenne tiedon valikointi tutkielman kirjoittaminen PUHEVIESTINTÄ luovuutta tukevia esiintymisharjoituksia, joilla pyritään lisäämään esiintymisrohkeutta, esim. näyttelemistä, esittävää lukemista ym. perustietoa vuorovaikutuksesta kuuntelemisen harjoittelua keskusteluja ja mielipiteen perustelutapoja pieni esitelmä omien ja ryhmän tuotosten esittelyjä MEDIALUKUTAITO joukkotiedotuksen sanomatyypit, uutinen fiktiivisen ja dokumentaarisen aineksen erottaminen toisistaan teatteri- ja elokuvaesitysten erittelyä ja kokemusten jakamista tietojen hankintaa eri menetelmin ja lähteiden käytön harjoittelua kirjastoon tutustuminen 8. LUOKKA KIELITIETO lauseenjäsennys modukset nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet KIRJALLISUUS romantiikka ja realismi kirjallisuuden lajit: novelli ja pakina; epiikan lajit kokonaisteosten lukemista ja analysointia KIRJOITTAMINEN yleisönosaston kirjoitus/vastine referaatti aineistoa käyttöä kirjoittamisessa 46

48 runo vähintään 2-3 kirjoitelmaa kielen kuvallisuus PUHEVIESTINTÄ kuunteleminen sanallinen ja sanaton viestintä ilmaisuvalmiuksien kehittäminen paneelikeskusteluja, väittelyjä, mielipidepuheita, puheenvuoron valmistaminen kirjallisuustöiden esittäminen (novellianalyysi, kirjareferaatti) omien taitojen seuraaminen ja arviointi MEDIALUKUTAITO kuvan lukeminen mainos eri mediat (esim. elokuva, televisio) sanomalehden juttutyypit (esim. pääkirjoitus, kolumni) haastattelu 9. LUOKKA KIELITIETO suomen kielen ominaispiirteet tarkoitukseen sopiva kielenkäyttö (kirjakieli, yleiskieli ja puhekieli) murteet, slangi sukukielet keskeiset oikeakielisyysasiat kielenkäytön kannalta KIRJALLISUUS kansanperinnettä Mikael Agricola ja kirjakielen synty Kalevala suomalaisen kirjallisuuden historiaa (ainakin Runeberg, A. Kivi ja Seitsemän veljestä, Minna Canth, Ilmari Kianto, Eino Leino ja moderni runo, Linna ja Tuntematon sotilas, Mika Waltari) kirjallisuustyö oppilaan valitsemasta kotimaisesta kirjailijasta ja hänen teoksestaan KIRJOITTAMINEN aineen rakentaminen (otsikot, aloitus, lopetus, rakenne) aineistosta kirjoittaminen asiointikirjoittamista (esim. raportti, hakemus) yhteensä neljä kirjoitelmaa PUHEVIESTINTÄ kuunteleminen päättöesitelmä 47

49 tilannepuhe MEDIALUKUTAITO erilaisiin teksteihin perehtymistä, lukustrategioita kriittinen suhtautuminen mediaan AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet otetaan huomioon äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN ARVIOINTI LUOKKIEN OPPILASARVIOINTI JA KRITEERIT ERI ARVOSANOILLE Arvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on saavuttanut äidinkielen oppimäärän tavoitteet kyseisellä vuosiluokalla. Arvioinnissa huomioidaan mm. kirjalliset kokeet, kirjoitelmat, erilaiset tehtävät, aktiivisuus ja oma-aloitteisuus tunneilla, harrastuneisuus, esitelmät sekä ilmaisuharjoitukset. Oppilasta rohkaistaan lisäksi myös itsearviointiin. Arviointi on jatkuvaa. 3. ja 4. luokilla käytössä on sanallinen arviointi ja 5. ja 6. luokilla suoritukset arvioidaan numeerisesti. 3. ja 4. luokka Asteikko: Erinomaisesti Hyvin Tyydyttävästi Jonkin verran Ei vielä 3. lk. 4. lk. kielitieto kielitieto lukeminen lukeminen ja kirjallisuus kirjoittaminen kirjoittaminen puheviestintä puheviestintä 3. lk. ja 4. lk. KIELITIETO Erinomaisesti: - osaat sisällöt erinomaisesti - osaat käyttää oppimaasi erinomaisesti Hyvin: - osaat opetetut sisällöt lähes virheettömästi 48

50 - osaat yleensä käyttää oppimaasi Tyydyttävästi: - osaat suurimman osan opetetuista sisällöistä - osaat käyttää oppimaasi ohjattuna Jonkin verran: - osaat pienen osan opetetuista sisällöistä - tarvitset runsaasti ohjausta Ei vielä: - et osaa opetettuja sisältöjä - et selviydy työskentelystä edes ohjattuna 3. lk. LUKEMINEN Erinomaisesti: - luet sujuvasti ja tarvittaessa eläytyen - ymmärrät, mitä luet ja osaat vastata tekstiin liittyviin kysymyksiin - luet mielelläsi ja harrastat lukemista myös vapaa-ajalla Hyvin: - luet sujuvasti ja virheettömästi - ymmärrät, mitä luet ja osaat yleensä vastata tekstiin liittyviin kysymyksiin - luet mielelläsi Tyydyttävästi: - luet melko sujuvasti ja lähes virheettömästi - ymmärrät suurimmaksi osaksi, mitä luet ja osaat vastata vaihtelevasti tekstiin liittyviin kysymyksiin Jonkin verran: - lukemisesi on takeltelevaa - ja / tai sinulla on ongelmia luetun ymmärtämisessä Ei vielä: - lukemisesi on hidasta, takeltelevaa ja virheitä esiintyy yleisesti - ja / tai sinulla on suuria puutteita luetun ymmärtämisessä 4. lk. LUKEMINEN JA KIRJALLISUUS Erinomaisesti: - luet sujuvasti ja ilmeikkäästi - osaat sisällöt erinomaisesti - ymmärrät, mitä luet ja osaat vastata tekstiin liittyviin kysymyksiin - luet monipuolisesti ja innokkaasti erilaisia tekstejä Hyvin: - luet sujuvasti - osaat sisällöt - ymmärrät, mitä luet ja osaat yleensä vastata tekstiin liittyviin kysymyksiin - luet mielelläsi 49

51 Tyydyttävästi: - luet melko sujuvasti - sinulla on puutteita sisältöjen hallinnassa - ymmärrät suurimmaksi osaksi mitä luet ja osaat vastata vaihtelevasti tekstiin liittyviin kysymyksiin - osoitat jonkinlaista kiinnostusta lukemiseen Jonkin verran: - takeltelet lukiessasi - sinulla on suuria puutteita sisältöjen hallinnassa - sinulla on selviä ongelmia luetun ymmärtämisessä - et lue mielelläsi Ei vielä: - luet hitaasti, takellellen ja teet virheitä - et osaa opetettuja sisältöjä - sinulla on suuria puutteita luetun ymmärtämisessä - lukeminen ei kiinnosta juuri ollenkaan 3. lk. KIRJOITTAMINEN Erinomaisesti: - hallitset oikeinkirjoituksen perusasiat lähes virheettömästi - käsialasi on selkeää ja sujuvaa - osaat itsenäisesti tuottaa juonellisen kertomuksen Hyvin: - hallitset oikeinkirjoituksen perusasiat - käsialasi on melko selkeää ja sujuvaa - osaat tuottaa juonellisen kertomuksen Tyydyttävästi: - hallitset osan oikeinkirjoituksen perusasioista - käsialasi on luettavaa - osaat tuottaa juonellisen kertomuksen ohjattuna Jonkin verran: - oikeinkirjoituksessa on selviä ongelmia - käsialasi on epäselvää ja vaatii harjoitusta - osaat kirjoittaa lyhyitä kertomuksia ohjattuna Ei vielä: - sinulla on suuria ongelmia oikeinkirjoituksessa - käsialasi ei suju ja tarvitset lisäharjoitusta - tuotat yksittäisiä lauseita, joista ei muodostu kertomusta 4. lk. KIRJOITTAMINEN Erinomaisesti: - kirjoitat monipuolisesti erilaisia tekstejä lähes virheettömästi - osaat käyttää vaihtelevia lauserakenteita - käsialasi on selkeää, sujuvaa ja vakiintunutta 50

52 Hyvin: - kirjoitat monipuolisesti erilaisia tekstejä ja osaat oikeinkirjoituksen perusasiat - käsialasi on melko selkeää ja sujuvaa Tyydyttävästi: - osaat kirjoittaa erilaisia tekstejä ja tavoittelet oikeakielisiä ilmaisuja - käsialasi on luettavaa Jonkin verran: - osaat kirjoittaa muutamia erilaisia tekstilajeja - käsialasi on epäselvää ja vaatii harjoitusta - huomattavia puutteita oikeinkirjoituksessa Ei vielä: - et osaa tuottaa erilaisia tekstilajeja - käsialasi ei suju ja tarvitset paljon lisäharjoitusta oikeakielisyydessä 3. lk. ja 4. lk. PUHEVIESTINTÄ Erinomaisesti: - osallistut tuntityöskentelyyn aktiivisesti - olet taitava erilaisissa viestintätilanteissa ja esiinnyt mielelläsi Hyvin: - osallistut tuntityöskentelyyn aktiivisesti - osaat toimia erilaisissa viestintätilanteissa ja esiinnyt tarvittaessa Tyydyttävästi: - osallistut vaihtelevasti tuntityöskentelyyn - sinulla on puutteita viestintätilanteissa esim. kuuntelu, selostaminen ja oman mielipiteen ilmaiseminen - arkailet jonkin verran esiintymistilanteissa Jonkin verran: - osallistut harvoin tuntityöskentelyyn - sinulla on vaikeuksia viestintätilanteissa esim. kuuntelu, selostaminen ja oman mielipiteen ilmaiseminen - arkailet esiintyä Ei vielä: - et osallistu tuntityöskentelyyn - et osaa toimia erilaisissa viestintätilanteissa - et halua esiintyä 5. ja 6. luokka Opetushallitus on opetussuunnitelman perusteissa määritellyt hyvän osaamisen kriteerit viidennen luokan päättyessä. Kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Saadakseen numeron kahdeksan (8) oppilaan pitää keskimäärin osoittaa hallitsevansa vuosiluokan tavoitteet. Joidenkin tavoitteiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden tavoitteiden tason ylittämisellä. 51

53 Oppilas on saavuttanut äidinkielessä vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy jossakin määrin osoittamaan saavuttaneensa tavoitteet kyseisellä vuosiluokalla LUOKKIEN OPPILASARVIOINTI Arviointi on olennainen osa äidinkielen opetusta. Se liittyy kaikkiin äidinkielen osa-alueisiin siten, että oppilas itse, hänen luokkakaverinsa sekä opettaja arvioivat suorituksia tarkoituksenmukaisella tavalla. Kokeet, kirjoitelmat ja valmistettavat suulliset esitykset arvioidaan yleensä numeroarvosanalla, mutta oppilaat saavat lisäksi myös sanallista palautetta joko kirjallisesti tai suullisesti. Todistusarvosanaan vaikuttaa paitsi kaikki suoritukset myös asennoituminen oppiaineeseen, annettujen tehtävien tekeminen, tuntityöskentely ja kotitehtävien tekeminen. Arvosana 8 Oppilas saa arvosanan kahdeksan, jos hän opiskelee asiallisesti ja hoitaa tehtävänsä tunnollisesti, jolloin tavoitteet toteutuvat hyvin saavuttaa yleensä hyviä tuloksia oppiaineen eri osa-alueilla alittaa hyvän arvosanan jollain osa-alueella mutta kompensoi sen jollakin toisella osa-alueella Arvosana 5 Oppilas yrittää työskennellä opettajan ohjeiden mukaan suorittaa edellytystensä mukaisesti suurimman osan annetuista tehtävistä kiinnostuu vain harvoin äidinkielen opiskelusta saa aikaan näyttöjä, jotka osoittavat, että hän selviää kielellisesti arkielämässä Jos oppilas on suorittanut jonkin osa-alueen tyydyttävästi tai sitä paremmin, se voi kompensoida hylätyn suorituksen. Jos oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteereitä, hänet on syytä ohjata erityisopetukseen hyvissä ajoin ennen lukukauden päättöarviointia. 52

54 6.1.1 Suomi toisena kielenä VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta. Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä - oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä - oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoitteleminen kietoutuvat kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä. 53

55 TAVOITTEET Oppilas oppii perusopetuksen kuluessa ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja - tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto Rakenteet ja kielitieto äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja tärkeimmät nominityypit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseenjäsenten tunnistaminen; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen; lausetyypit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; välimerkit ja oikeinkirjoitus sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu 54

56 suomi maailman kielten joukossa Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana, merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kielitaidon arviointi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kielitaito Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 2) mukaan: B1.1 B1.2 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. 55

57 Kielenopiskelutaidot Oppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja. 56

58 6.2 Vieraiden kielten opetussuunnitelmat Vaalan perusopetuksen kieliohjelma (Liite F) 1. Yleistavoitteet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaille valmiudet toimia vieraalla kielellä jokapäiväisissä viestintätilanteissa, tutustuttaa omaan ja vieraisiin kulttuureihin ja opettaa arvostamaan niitä. Oppilas ymmärtää, että kielten oppiminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista työskentelyä ja kokee vieraan kielen opiskelun myönteisenä ja saa valmiudet jatko-opinnoille. 2. A-kieli Vuosiluokat 1-2 Vaalan kunnassa vieraan kielen opiskelu alkaa 3. luokalla, mutta alkuopetuksen aikana opettaja voi tutustuttaa oppilaan vieraisiin kieliin oman kiinnostuksensa ja valmiuksiensa mukaan. Tavoitteet Kiinnostuksen herättäminen ja myönteisen asenteen omaksuminen kielten opiskelua ja eri kieliä ja kulttuureita kohtaan kielisuihkeiden avulla. Sisällöt - leikit, laulut, lorut - jokapäiväiseen elämään ja omaan lähiympäristöön liittyviä asioita, esim. tervehtiminen, kiittäminen, anteeksipyyntö A1 kieli (englanti) luokilla 3-6 Tavoitteet Oppilas tottuu viestimään vieraalla kielellä arkipäiväisissä ja konkreettisissa tilanteissa. Oppilas omaksuu tärkeät kielenopiskelun tavat: - kuullun ja luetun ymmärtäminen - sanojen oikean ääntämisen ja kirjoitusasun opettelu - tekstin lukeminen - sanaston käyttö - oppimateriaalin käyttö 57

59 - kuorotoisto ja muu suullinen harjoittelu - pari- ja ryhmätyöskentely Pääpaino 3-6 luokilla on suullisessa viestinnässä. Tavoitteet vuosiluokille 3-4 Kolmannen ja neljännen vuosiluokan aikana oppilas omaksuu myönteisen asenteen englannin kielen opiskelua kohtaan. Hän ymmärtää yksinkertaisia lauseita ja oppii viestimään englannin kielellä yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa. Oppilas tutustuu omaan ja vieraisiin kulttuureihin ja oppii arvostamaan niitä. Oppilas omaksuu kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja. Hän kokee onnistumisen elämyksiä kielen opiskelun parissa. Sisällöt vuosiluokilla 3-4 Tilanteet ja aihepiirit - Oppilas tervehtii ja esittelee itsensä englannin kielellä - Oppilas tutustuu ennen kaikkea seuraaviin aihealueisiin: värit, eläimet, perhe, koti, asuminen ja ruokailu. Opetettavat rakenteet 3. luokalla - tervehtiminen, esittely, iän kertominen - omista taidoista kertominen (can, can t) - lukusanat 1-12 ja tasakymmenet - säännöllinen monikko - paikan prepositiot (in, on, under, behind) - kielto, käsky - s- genetiivi - pronominit (I, you, he, she, it, my, your) - omistaminen (have got ja has got, myös kielteiset muodot) *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle Opetettavat rakenteet 4. luokalla - persoonapronominit (I, you, he/she, it, we, you, they) - be -verbin preesens - lukusanat 0-100, there is / there are -rakenne - paikan prepositiot (next to, in front of, between) 58

60 - do -kysymys - kysymyssanat (what, where, when) - have to -ilmaus - komparatiivi - yksikön 3. persoonan s - kestopreesens *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle Tavoitteet vuosiluokille 5-6 Viidennen ja kuudennen vuosiluokan aikana oppilas oppii viestimään englannin kielellä konkreettisissa arkielämän tilanteissa kuunnellen, puhuen ja kirjoittaen, kuitenkin niin, että pääpaino on suullisessa viestinnässä. Oppilas syventää ja kehittää kielen opiskelun työtapojaan. Hän tutustuu englanninkielisen kulttuurin tapoihin ja kohteliaaseen kommunikointiin vieraalla kielellä. Oppilas toimii vastuullisena kielen opiskelijana käyttäen itsenäisesti tutuksi tullutta oppimateriaalia. Hän arvioi omaa työskentelyään ja kielitaitoaan. Sisällöt vuosiluokilla 5-6 Tilanteet ja aihepiirit - Oppilas osaa kertoa englannin kielellä perustiedot omasta ja kohdekulttuurista. - Oppilas laajentaa tietojaan ja taitojaan etenkin seuraavien osa-alueiden kohdalta: vapaaajan harrasteet, asioiminen julkisilla paikoilla, koulu, oma kulttuuri ja kohdekulttuuri sekä asuminen maalla ja kaupungissa. Opetettavat rakenteet 5. luokalla - possessiivipronominit - järjestysluvut - adjektiivien vertailu (lyhyet) - was, were ja säännöllinen imperfekti - does / doesn t - does -kysymys - artikkeli (a / an) - prepositiot (into, from, above, opposite, round, past, through, along, across, over) - didn`t - did -kysymys *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle 59

61 Opetettavat rakenteet 6. luokalla Viestintästrategiat - epäsäännöllinen imperfekti - persoonapronominien objektimuodot - ly -päätteiset adverbit - adjektiivien vertailu (pitkät) - vertailu (as-as, not so-as) - futuuri, konditionaali - kestoimperfekti - of-genetiivi - be going to -rakenne - pronominit (-self, -thing, -one, -body, -where loppuiset) *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle - Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Kielen osaamisen taso 6.luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: - kuullun ymmärtäminen A2.1 (A1.1) - puhuminen A1.3 (A1.1) - tekstin ymmärtäminen A2.1 (A1.1) - kirjoittaminen A1.3 (A1.1) *suluissa vähimmäistasovaatimus hyväksytylle arvosanalle Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua. 60

62 Arviointi Englannin arviointikriteerit vuosiluokilla 3-4 Erinomaisesti Hyvin Tyydyttävästi Olet omaksunut työtavat (3. lk.)/ Käytät kielenopiskelun työtapoja (4. lk.) - osaat etsiä kirjasta tietoa ja hyödyntää sitä tehtävien teossa - osaat käyttää sanastoa - osaat toimia parin kanssa ja ryhmässä - osallistut aktiivisesti tuntityöskentelyyn - osaat toimia itsenäisesti sekä oppitunnilla että kotona (läksyjen teko, kokeisiin lukeminen) - osaat yleensä etsiä kirjasta tietoa ja hyödyntää sitä tehtävien teossa - osaat yleensä käyttää sanastoa - osaat yleensä toimia parin kanssa ja ryhmässä - osallistut yleensä aktiivisesti tuntityöskentelyyn - osaat yleensä toimia itsenäisesti sekä oppitunnilla että kotona (läksyjen teko, kokeisiin lukeminen) - osaat useimmiten käyttää tarvittavia työtapoja, mutta tarvitset apua Ymmärrät kuulemaasi - ymmärrät luokkatilanteessa kuulemaasi englannin kieltä - ymmärrät luokkatilanteessa kuulemaasi englannin kieltä melko virheettömästi - ymmärrät kuulemastasi perusasiat, kokonaisuus jää joskus Ilmaiset itseäsi suullisesti -ilmaiset itseäsi suullisesti rohkeasti ja ymmärrettävästi - ilmaiset itseäsi suullisesti melko rohkeasti ja ymmärrettävästi - osaat ilmaista helppoja ja yksinkertaisia asioita useimmiten Kirjoitat sanoja ja lyhyitä lauseita (3. lk.) / Kirjoitat lauseita (4. lk.) - osaat kirjoittaa lauseita ja osaat soveltaa opittua kieliainesta - osaat kirjoittaa sanoja ja lauseita melko virheettömästi ja osaat jonkin verran soveltaa opittua kieliainesta - osaat kirjoittaa opittujen mallien mukaisia sanoja ja lauseita 61

63 Jonkin verran Ei vielä - tarvitset lähes aina apua työtapojen käyttämisessä - et osaa käyttää työtapoja ja toimia omatoimisesti. - tarvitset opettajan jatkuvan tuen epäselväksi - ymmärrät yksittäisiä sanoja ja lyhyitä opittuja fraaseja (esimerkiksi What`s your name?i`m eight.) - et ymmärrä kuulemaasi - et osaa erotella äänteitä ja sanoja toisistaan ymmärrettävästi - osaat tuottaa yksittäisiä sanoja - et pysty ilmaisemaan itseäsi suullisesti englannin kielellä - osaat kirjoittaa vähäisen määrän helpohkoja, yksittäisiä sanoja ja lyhyitä opittuja fraaseja - et osaa kirjoittaa oikein sanoja etkä lauseita 62

64 Englannin kielen hyvän osaamisen taso ja vähimmäisvaatimukset hyväksytyn arvosanan saamiselle 5. luokan lopussa. 8 5 Työtavat Kuullun ymmärtämien Suullinen ilmaisu Kirjoittaminen - osaat etsiä kirjasta tietoa ja - ymmärrät luokkatilanteessa -ilmaiset itseäsi suul- hyödyntää sitä tehtävien teossa kuulemaasi lisesti rohkeasti ja - osaat käyttää sanastoa englannin kieltä ymmärrettävästi - osaat toimia parin kanssa ja ryhmässä - osallistut aktiivisesti tuntityöskentelyyn - osaat toimia itsenäisesti sekä oppitunnilla että kotona (läksyjen teko, kokeisiin lukeminen) - osaat useimmiten käyttää tarvittavia työtapoja, mutta tarvitset apua - ymmärrät kuulemastasi perusasiat, kokonaisuus jää joskus epäselväksi - osaat ilmaista helppoja ja yksinkertaisia asioita useimmiten ymmärrettävästi - osaat kirjoittaa lauseita ja osaat soveltaa opittua kieliainesta - osaat kirjoittaa opittujen mallien mukaisia sanoja ja lauseita 63

65 A1 -kieli (Englanti) luokat 7-9 Tavoitteet Opetuksella pyritään laajentamaan oppilaan kielitaitoa niin, että hän selviää vaativammissa sosiaalisissa tilanteissa, kuten harrastuksissa, palveluissa ja yleensä julkisessa elämässä, ja ymmärtää myös laajempaa yleistietoa sisältävää, selvästi jäsennettyä tekstiä. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa vähitellen. Oppilaan oman kulttuurin tuntemusta pyritään vahvistamaan ja antamaan hänelle valmiuksia vertailla omaa ja kohdekulttuuria, arvostaa niitä molempia sekä viestiä ja toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. Tavoitteena on myös opettaa oppilaalle erilaisia työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten asiayhteydestä päättelyä ja äidinkielessä opitun hyödyntämistä. Taito korvata oman kielitaidon puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin on myös tärkeä oppia. Oppilaalle pyritään antamaan valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödykseen ja oppia arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit: - vapaa-aika ja harrastukset - julkiset palvelut - opiskelu, työ ja elinkeinoelämä - kestävä kehitys - terveys ja hyvinvointi - tiedotusvälineet Opetettavat rakenteet 7. luokalla - perfekti ja pluskvamperfekti - futuuri päälauseessa ja if-ehtolauseessa - indefiniittipronominit - sanajärjestys ja liikkuvat määreet - konditionaali päälauseessa ja if-ehtolauseessa - imperatiivi - adjektiivien vertailu *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle 64

66 Opetettavat rakenteet 8. luokalla - apuverbit laajemmin - relatiivipronominit - adverbit - refleksiivipronomini - liitekysymykset *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle Opetettavat rakenteet 9. luokalla - 2. konditionaali ja ehtolause - passiivi - relatiivilauseet (who, which) - infinitiivi/ing-muodot - epäsuorat kysymykset *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle Viestintä Lähdetään liikkeelle jo luokilla 3-6 harjoitelluista yksinkertaisista jokapäiväisen elämän viestintätilanteista ja esimerkiksi ohjatusta kirjallisesta tuottamisesta ja edetään vähitellen kielitaidon kehitysvaiheet huomioon ottaen vaativampiin vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategioihin, kuten kantaaottavaan keskusteluun ja itsenäiseen kirjalliseen tuottamiseen. Arviointi Hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteerit 7. luokalla taitotasoasteikon (liite) mukaan: - kuullun ymmärtäminen A2.1 (A1.2) - puhuminen A1.3 (A1.1) - tekstin ymmärtäminen A2.1 (A1.2) - kirjoittaminen A1.3 (A1.1) *suluissa vähimmäisvaatimustaso hyväksytylle arvosanalle Hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteerit 8. luokalla taitotasoasteikon (liite) mukaan: - kuullun ymmärtäminen A2.2 (A1.3) - puhuminen A2.1 (A1.2) - tekstin ymmärtäminen A2.2 (A1.3) - kirjoittaminen A2.1 (A1.2) 65

67 *suluissa vähimmäisvaatimustaso hyväksytylle arvosanalle Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielen osaamisen taso 9.luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: - kuullun ymmärtämisessä B1.1 (A2.1) - puhumisessa A2.2 (A1.3) - tekstin ymmärtämisessä B1.1 (A2.1) - kirjoittamisessa A2.2 (A1.3) *suluissa vähimmäistasovaatimus hyväksytylle arvosanalle Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas osaa käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja on ymmärtänyt kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 3. B-kieli (Ruotsi) vuosiluokat 7-9 Tavoitteet Ruotsin kielen opiskelun tavoitteena on saada peruskielitaito, jolla pystyy kommunikoimaan arkipäivän tilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti. Oppilas tutustuu suomenruotsalaiseen kulttuuriin, muihin Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin. Samalla hän oppii tunnistamaan itsensä pohjoismaisen yhteisön jäsenenä, joka luo pohjan suvaitsevaisuudelle ja kansainvälistymiselle. Opetuksessa käytetään erilaisia työtapoja, perinteistä luokkaopetusta, yhteistoiminnallisia menetelmiä, paritöitä ja itsenäistä työskentelyä. Oppilasta opastetaan löytämään oma oppimistyylinsä sekä toimimaan ryhmässä. Oppilas oppii etsimään tietoa eri lähteistä sekä käyttämään myös tietotekniikkaa tiedon hankkimisessa ja viestinnässä. Tavoitteena on myös kehittyä vastuuntuntoiseksi 66

68 ja omatoimiseksi oppijaksi, joka pystyy arvioimaan omaa oppimistaan ja työtapojaan päämäärätietoisesti. Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit: - itsestä ja lähiympäristöstä kertominen, esim. koti, ystävät, lemmikit - harrastukset ja vapaa-aika - koulu - asuminen maalla ja kaupungissa - arkielämän tilanteet, esim. ostoksilla käynti, matkustaminen ja tien neuvominen sekä kotityöt - julkisten palvelujen käyttö, esim. lääkärissä käynti - kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat Opetettavat rakenteet 7. luokalla - lukusanat ja kellonajat - persoonapronominit, omistuspronominit - preesens - imperatiivi - substantiivien taivutus - adjektiivien taivutus - päälauseen sanajärjestys *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle Opetettavat rakenteet 8. luokalla - järjestysluvut ja päivämäärät - imperfekti - adjektiivien vertailu - perfekti, pluskvamperfekti - sivulause ja jälkilause *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle Opetettavat rakenteet 9. luokalla - sin, sitt, sina - konditionaali - att+infinitiivi - substantiivien muodot eri pronominien yhteydessä 67

69 - refleksiiviverbit - sanajärjestys *tummennettujen kohtien oppiminen on keskeistä hyväksytyn arvosanan saamiselle Viestintä: Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielen osaamisen taso 7.luokalla taitotasoasteikon mukaan Kriteerit arvosanalle 8 - kuullun ymmärtämisessä A1.3 - kirjoittamisessa A1.2 - puhumisessa A1.3 - tekstin ymmärtämisessä A1.2 Kriteerit arvosanalle 5 - kuullun ymmärtämisessä A1.1 - kirjoittamisessa A1.1 - puhumisessa A1.1 - tekstin ymmärtämisessä A1.1 Kielen osaamisen taso 8.luokalla taitotasoasteikon mukaan Kriteerit arvosanalle 8 - kuullun ymmärtämisessä A1.3 - kirjoittamisessa A1.3 - puhumisessa A1.3 - tekstin ymmärtämisessä A1.3 Kriteerit arvosanalle 5 - kuullun ymmärtämisessä A1.1 - kirjoittamisessa A1.1 - puhumisessa A1.1 - tekstin ymmärtämisessä A1.1 68

70 Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasokuvasasteikon (liite) mukaan - kuullun ymmärtämisessä A2.1 (A1.2) - kirjoittamisessa A1.3 (A1.2) - puhumisessa A2.1 (A1.1) - tekstin ymmärtämisessä A1.3 (A1.2) *suluissa vähimmäistasovaatimus hyväksytylle arvosanalle Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja ymmärtää kielen opiskelussa pitkäjänteisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Arviointi Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Sekä oppilas että opettaja arvioivat oppimisprosessia, työtapoja ja tuloksia. B 2 - valinnainen kieli (saksa) luokilla 8-9 Tavoitteet Opetus painottuu puheviestintään tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa. Oppilas ymmärtää jokapäiväistä elämää käsittelevää helpohkoa tekstiä ja tuottaa em. asioista lyhyitä suullisia ja kirjallisia viestejä. Tavoitteena on suppeahko ja toimiva alkeiskielitaito, joka luo käyttökelpoisen pohjan kielen jatko-opinnoille. Oppilas tutustuu saksankielisen kielialueen kulttuuriin oppien viestimään sille luontevalla tavalla ja suhtautumaan arvostavasti kohdekulttuurin edustajiin. Mahdollisten kansainvälisten projektien myötä oppilas rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan. Oppilas oppii hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita. Oppilaalle pyritään antamaan valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyödykseen ja oppia arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Sisällöt 69

71 Tilanteet ja aihepiirit - perusvuorovaikutustilanteet, esim. tervehtiminen, esittely, kiittäminen, toivotukset - itsestä ja perheestä kertominen - arkipäivän tilanteet, esim. ostoksilla käynti, ruokaileminen ja matkustaminen - asuminen, kotipaikkakunnan ja kotimaan esittely - vapaa-aika ja harrastukset - terveys ja hyvinvointi - luonto ja kestävä kehitys Rakenteet 8. luokka - lukusanat - verbin preesens - kysymyslauseet - artikkelit - persoonapronominit ja omistuspronominit - päälauseen sanajärjestys - substantiivien monikko - modaaliverbien preesens - eriävät yhdysverbit - imperatiivi - akkusatiivi 9. luokka - perfekti - sivulause - datiivi - kansallisuudet Viestintä Suullisista ja kirjallisista arkielämän tilanteista edetään vähitellen vaativampaan kielitaitoon. Sen kehittyessä siirrytään tunnistamisen tasolta vaativampaan kirjalliseen ja suulliseen tuottamiseen painottaen kuitenkin puheviestintää eri vuorovaikutustilanteissa. Arviointi Arviointi perustuu suulliseen ja kirjalliseen kielitaitoon. 70

72 Kielen osaamisen taso 8. luokalla taitotasoasteikon mukaan Kriteerit arvosanalle 8: - kuullun ymmärtäminen A puhuminen A luetun ymmärtäminen A kirjoittaminen A 1.2. Kriteerit arvosanalle 5: - kuullun ymmärtäminen A puhuminen A luetun ymmärtäminen A kirjoittaminen A 1.1 Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasoasteikon mukaan Kriteerit arvosanalle 8: - kuullun ymmärtäminen A puhuminen A luetun ymmärtäminen A kirjoittaminen A 2.1 Kriteerit arvosanalle 5: - kuullun ymmärtäminen A puhuminen A luetun ymmärtäminen A kirjoittaminen A 1.1 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Oppimaan oppiminen Oppilas osaa käyttää säännöllisesti kielten opiskelussa tyypillisiä työtapoja ja on ymmärtänyt kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 71

73 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1. 1 Kielitaidon alkeiden hallinta Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen *Tuntee kirjainjärjestelpia määrän tavallisimmän, mutta ymmärtää sanoja ja fraaseja tekstistä vain hyvin vähän. (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa *Tunnistaa vähäisen yhteyksissä. * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. Taitotaso A1 A1. 3 Toimiva alkeis- Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilö- *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviy- ja joitakin tuntemattomia * Pystyy lukemaan tuttuja *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti en- 72

74 kielitaito kohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. tyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. * Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. nakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. * Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 73

75 Taitotaso A2 A2. 1 Peruskielitaidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään * Osaa kuvata lähipiiriään *Ymmärtää yksinkertaisia yksinkertaista puhetta tai muutamin lyhyin ja kaikkein tavan- lausein. seuraamaan keskustelua Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista omaisinta sanastoa sisäl- aiheista, jotka ovat hänelle kohtaamisista ja täviä tekstejä (yksityiskiromaisinta välittömän tärkeitä. tavallisimmista palvelutilanjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. teista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä * Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja 74

76 paljon perusrakenteissakin. vapaassa tuotoksessa. 75

77 Taitotaso A2 A2. 2 Kehittyvä peruskielitaito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittai- puolista. Pystyy sesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. * Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja *Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset). * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. 76

78 ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. 77

79 Taitotaso B1 B1. 1 Toimiva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä *Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. * Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. * Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. puheessa vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. *Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. *Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. *Pystyy lukemaan movallisimmista Selviytyy kielialueella tarettävän, arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman nenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. * Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. * Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. * Pystyy kirjoittamaan ymmär- jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia. 78

80 mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. 79

81 Taitotaso B1 B1. 2 Sujuva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää selväpiirteistä * Pystyy lukemaan muu- asiatietoa, joka liittyy taman kappaleen pituisia tuttuihin ja melko yleisiin tekstejä monenlaisista aiheisiin jonkin verran aiheista (lehtiartikkelit, vaativissa yhteyksissä esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen (epäsuora tiedustelu, kaunokirjalli- työkeskustelut, ennakoitavissa suus) ja selviää myös olevat puhelin- jonkin verran päättelyä viestit). vaativista teksteistä käytännönläheisissä * Ymmärtää pääkohdat ja itsel- ja tärkeimmät yksityiskohdat leen tärkeissä tilanteissa. ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta. * Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia. *Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa. *Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy. *Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. *Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita. * Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. * Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän. * Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi. *Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista. * Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta). Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon. * Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta. *Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmei- 80

82 nen. 81

83 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2. 1 Itsenäisen kielitaidon *Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista perustaso kokemuspiiriinsä liittyvistä * Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, luennot). elokuvat, * Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. * Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä. *Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. *Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. *Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin *Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. *Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. * Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). *Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. * Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. * Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä 82

84 kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. muotovaatimuksiin. * Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia. 83

85 Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2. * Ymmärtää elävää tai *Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun 2 pi- Toimiva itsenäinen kielitaito tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). * Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. * Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat *Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. *Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. *Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. * Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaati- tuisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. * Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. * Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. *Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. *Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. * Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. * Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaat- 84

86 idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. maa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. * Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. tisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 85

87 Taitotasot C1- C2 C1. 1 Taitavan kielitaidon perustaso Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa ymmärtä- Kuullun minen *Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pitempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä aiheista myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja rekisterinvaihdoksia. *Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaaleja yksityiskohtaisesti ja puhujien välisiä suhteita ja tarkoituksia tunnistaen. *Vieras aksentti tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia. Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia. *Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti. *Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. *Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. *Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta. *Pystyy vaihtelemaan lukutapaansa tarpeen mukaan. Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita arvioiden sekä tunnistaa kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä, tiivistämään ne ja tekemään niistä vaativia johtopäätöksiä. *Vaativimmat yksityiskohdat ja idiomaattiset tekstikohdat saattavat vaatia useamman lukukerran tai apuvälineiden käyttöä. *Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla, persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista. *Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. *Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat. * Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. 86

88 *Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. 87

89 6.3 Matematiikka Matematiikka on välineaine, jonka päämääränä on tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus hankkia ne matemaattiset perustiedot ja taidot, jotka antavat valmiuksia selvitä jokapäiväisessä elämässä. Samalla luodaan pohjaa jatko-opinnoille. Oppimismotivaatioon on kiinnitettävä huomiota, jotta oppilaiden luontainen kiinnostus matematiikkaan säilyisi koko perusopetuksen ajan ja oppilailla olisi myönteisiä asenteita matematiikkaa kohtaan. Opetus tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että kukin oppilas riippumatta henkilökohtaisista kyvyistään kokee mahdollisimman usein onnistumisen tunteita. Matematiikan opetukselle luovat perustaa suomalainen kulttuuri, kansainvälisyys ja yleinen tiedonkäsitys. Oppimisessa korostuu ymmärtäminen. Opetuksen keskeisiä periaatteita ovat: Ongelmakeskeisyys, looginen ajattelu Toiminnallisuus Havainnollisuus ja havaintoihin perustuva johtopäätösten tekeminen Oma kokemusmaailma ja arkielämän läheisyys Eriyttäminen, yksilön huomioonottaminen Sosiaalisuus ja kommunikointi; matemaattisten ilmiöiden ja ratkaisujen sanallinen kuvaaminen Matematiikan opetuksen tavoitteet Oppilas oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä käyttämään matemaattisia käsitteitä peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä Työtavat matematiikan opetuksessa Työtapojen valinnassa lähtökohtana ovat opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet sekä opetussuunnitelman perusteissa esitetyt ajattelun taitojen ja menetelmien keskeiset sisällöt. Lisäksi työtapoja valitessa voidaan ottaa huomioon oppilaiden kehitysvaihe ja erilaisuus, oppilaskeskeisyys, toiminnallisuus, tarkoituksenmukaisuus sekä oppimateriaalin tarjoamat ideat. Työtavoista esimerkiksi mainittakoon: opettajajohtoinen kyselevä opetus ongelmakeskeinen opetus itsenäinen opiskelu mallintaminen 88

90 tietokoneavusteinen opetus työpistetyöskentely toiminnallinen lähestymistapa yhteistoiminnallinen työtapa käsitekartta tarina peli tai leikki 89

91 Tarkennetut painopistealueet vuosiluokittain Lukukäsite ja laskutoimitukset 3.lk. 4.lk. 5.lk. 6.lk. Paikkajärjestelmä Kymmenjärjestelmä Lukualue 1-1 milj milj. Yhteen - ja vähennyslaskut Kerto- ja jakolaskut Kertolaskun käsite Jakolaskun käsite Kertotaulut Kertotaulujen varmen-laskualgoritmejtaminen (kaikki laskutoimitukset) Kertolaskun algoritmi Jakolaskun algoritmissa yksinumeroinen jakaja 90

92 Murtoluvut Murtoluvun käsite Samannimisten murtolu-murtolukujekujen muun-murtolukujen supistaminen yhteen- ja vähen-noksenyslasku ja laventaminen Murtolukujen kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla Desimaaliluvut Desimaaliluvun käsite Prosenttilasku Yhteys murtolukuun Desimaalilukujen yh-desimaalilukujeteen- janen ja vähennyslasku kaminen ja kertomi- luonnollisella lu-desimaaliluvuvun ja prosentin välinen Murtoluvun, desimaalilu-vulla esittäminen murtolukuna yhteys? Prosenttilasku: - käsite - kerroin - arvon laskeminen - alennukset 91

93 Yhtälöt ja lausekkeet Lausekkeen käsite Lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen Päättelemällä sään-yksinkertaistenönmukaisuuksiakeiden lausek- Yhtälöiden ja epäyh-lukuparin etsimi- kirjoittaminen ja tälöiden ratkaisujen nen koordinaatis- suhteita ja riippuvuuk-tulkitseminesia etsiminen mällä päättele-tosta Yhtälön ja muuttujan käsite Yhtälön ratkaiseminen vaakamallin avulla 92

94 Geometria ja mittaaminen 3. lk. 4. lk. 5. lk. 6. lk. Kappaleiden ja kuvioiden tutkiminen tenevyys konkreetein Symmetria ja yh- välinein Piirtäminen Mittaaminen Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat Suurennoksia ja pienen-yhdenmuotoisuunöksiä ja Kolmioihin ja neli- Tutustuminen kappaleiden mittakaava kulmioihin liittyviä geometrisiin käsitteitä ja niiden ominaisuuksiin Kulman suuruus ja kulmien Peilauksia suoran ja piirin ja pinta-alan luokittelu pisteen suhteen laskeminen Mittaamisen periaatteen vahvistaminen Erilaisten monikulmioiden Ympyrän ja sen osia Säännölliset moni- tutkiminen ja luokit- sekä piirtäminen kulmiot Mittayksiköiden käyt-teltö, vertailua ja muun- Kulman mittaaminen Ympyrä ja siihen tamista Piirin käsite ja piirtäminen liittyvät nimitykset Mittayksiköiden arviointia ja mittauksen tarkistaminen Mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tenevyyden ja yh- Tutustuminen yh- tarkistaminen denmuotoisuuden käsitteisiin Symmetria suoran ja pisteen suhteen Rahat Eurorahan käyttö 93

95 Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys 3. lk. 4. lk. 5. lk. 6. lk. 94

96 Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammi-koordinaatisten lukeminen (1. ja 4. Tietojen neljännes) Koordinaatisto (1. neljännes) etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen Koordinaatisto Kokemuksia tilastollisesta todennäköisyydestä Keskiarvon käsite ja laskeminen Tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen Kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä 95

97 Oppisisällöt: 3. vuosiluokka Luvut ja laskutoimi-algebrtukset ja funktiot Geometria Tietojen käsittely, Aihekokonaiköisyys tilastot ja todennä-suudet 96

98 -kymmenjärjestelmän -lausekkeen käsite -symmetria ja yh--tietojen etsiminen, Vastuu ympäris- varmentaminen, lu--lukujonojekualue tulkitse-tenevyytustuminen konkreetein kerääminen ja tallen-töstä, hyvinvoin- 1-1 milj., tu-minen ja kirjoittami- välinein taminen nista ja kestävästä 60-nen - yhdensuuntaiset ja ja esittäminen tulevaisuudesta: järjestelmään, kel-lonajat, kohtisuorat suorat -koordinaatisto (1.- aikavälin säännönmukaisuuk- -tutustuminen kappalei-neljännes) kulutuskäyttäyty- päättely sia, suhteita ja riippu-devuuksia geometrisiin ominai--yksinkertaisten taulu-minen -lukujen päättelemällä suuksiin luokittelua, koiden ja diagrammi-teknologia ja ih- järjestämistä (keskeisenä -mittaamisen periaatteen en laatiminen ja lu-minen: luonnolliset vahvistaminen keminen -tietokoneiden ja luvut, rationaalilukuihin tutustuminen) -mittayksiköiden käyttö, vertaaminen ja muuntaminen laskinten käyttö Ihmisenä kasvu: -kertolaskua, kertotaulut -ihmismittojen tut- -mittaustulosten arviointia kiminen -sisältö- ja ositusjako ja mittausten tarkiskiminen - laskualgoritmeja: taminen yhteen-, vähennysja kertolaskuja, kertolaskussa yksinumeroinen kertoja - päässälaskuja - murto- ja desimaaliluvun käsite, 1/10 =0,1 -laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen -sulkeiden käyttö -erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tarkistaminen 97

99 4. vuosiluokka Luvut ja laskutoi-algebrmitukset ja funktiot Geometria Tietojen käsittely, Aihekokonaiköisyys tilastot ja todennä-suudet 98

100 - -lausekkeen käsite, -suurennoksia ja pie--tietojen etsiminen, Vastuu ympäris- kymmenjärjestelmän yksinkertaisten lau-nennöksiä kerääminen ja tallen-töstä, hyvinvoin- kertaaminen, kirjoittami--symmetria luku-sekkeidealue ja yh-taminenista ja kestäväs milj., kellonajat nen ja tenevyys konkreetein ja esittäminen tä tulevaisuudes- tulkitseminen välinein -koordinaatisto (1. ja ta: -lukujen luokittelua, - -kulman suuruus ja kul-4mien neljännes) - järjestämistä säännönmukaisuukteenlaskutelkemineminen: luokittelua - yksinkertaisten tau-kulutuskäyttäy- -negatiivisen koko-sia, suhteita ja riippu--erilaisten monikulmioi-lukoiden ja diagram-tyminenaisluvun käsite, yh-vuuksia päättelemällä den tutkiminen ja luokit-mien laatiminen ja lu-teknologia ja ih- -kertolaskua, kertotaulujen -piirin käsite -tietokoneiden ja varmenta- -tutustuminen kappalei- laskinten käyttö mine den geometrisiin ominaisuuksiin Turvallisuus ja -sisältö- ja ositusjaon liikenne: varmentaminen -mittaamisen periaatteen -tietojen keräämistä, - laskualgoritmeja ja vahvistaminen taulukoi- päässälaskuja : -mittayksiköiden käyttö, den ja diagrammien kaikki peruslaskutoimitukset, vertaaminen ja muuntakussa laadintaa jakolasminen liikenteestä yksinumeroinen -mittaustulosten arviointia jakaja -murto- ja desimaaliluvun ja mittausten tarkis- taminen käsite -murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys - samannimisten murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua -laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen -sulkeiden käyttö -erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tarkistaminen 99

101 5. vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria Tietojen käsittely, Aihekokonaiköisyys tilastot ja todennä-suudet 100

102 -ajan yksikkömuu--lausekkeetoksia, käsite, -suurennoksia ja pie--tietojen etsiminen, Vastuu ympäris- yhteen- ja yksinkertaisten lau-nennöksiä kerääminen ja tallen-töstä, hyvinvoin- vähennyslaskua sekkeiden kirjoittami--yhdenmuotoisuunen ja taminen nista ja kestäväs- ja ajanyksiköillä, lyhyiden mittakaava ja esittäminen tä tulevaisuudes- aikavälien las-tulkitseminekemista -peilauksia suoran ja pis- -koordinaatisto (kaikki ta: - teen suhteen neljännekset) - -lukujen luokittelua, säännönmukaisuuksia, -kulman mittaaminen ja -yksinkertaisten taulu-kulutuskäyttäykoiden järjestämistä -negatiivisen suhteita ja riippu-piirtäminen koko-vuuksia päättelemällä -pinta-ala ja diagrammi-tymineen laatiminen ja luke-teknologia ja ih- naisluvun käsitteen -yhtälöiden ja epäyh--kappaleiden geometrismineminen: vahvistaminen, yh-tälöideteen- ratkaisujen ten ominaisuuksien tut--keskiarvon käsite -tietokoneiden ja ja vähennyslaskua etsiminen päättele-kiminen laskinten käyttö kokonaislu-mällä -mittaamisen periaatteen Turvallisuus ja vuilla (vähentäjä positiivinen) vahvistaminen -mittayksiköiden käyttö, liikenne: -tietojen keräämistä, - laskualgoritmeja ja vertaaminen ja muuntamineden taulukoi- päässälaskuja : ja diagram- kaikki peruslaskutoimitukset, -mittaustulosten arviointia mien laadintaa -murto- ja desimaaliluvun käsitteen varmentaminen -murtolukujen muunnokset -murtolukujen ja desimaalilukujen ja mittausten tarkismien taminen liikenteestä Ihmisenä kasvaminen: -ihmismittojen tutkiminen, historiaa ja omia mittojteen- yh- Osallistuva kantaminen ja vähennyslaskua sekä kertominen salaisuus ja yrittäjyys: ja jakaminen -esim. leirikoulu luonnollisella luvulla -laskutoimitusten tulosten rahoituksen seurantkistaminen arviointi, tar- ja pyöristäminen -sulkeiden käytön varmentaminen -erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tarkistaminen 101

103 102

104 VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokkien 6-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisen yhteyden. Oppilas osaa erilaisia laskutaitoja ja ratkaista matemaattisia ongelmia käyttäen loogista ja luovaa ajattelua. Oppilas oppii soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan sekä osaa ilmaista ajatuksensa yksiselitteisesti ja pystyy perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään. Oppilas oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojensa perusteella ja pystyy havaitsemaan säännönmukaisuuksia. Oppilas osaa työskennellä keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimia ryhmässä. Keskeiset sisällöt Ajattelun menetelmät vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset, kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen matematiikan historiaa määritelmien ja lauseiden yhteys luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna ongelmien ratkaisua eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä 103

105 6. vuosiluokka Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria Tietojen käsittely, Aihekokonaisuudet tilastot ja todennäköisyys -luonnolliset luvut, kokonaisluvut -lukuparin esittämi--kolmioihinen ja nelikul- ja rationaaliluvut koordinaatistos-mioihin liittyviä käsit- -vastaluku, itseisarvo sa teitä -aikalaskut, aikaväli -yhtälön ja muuttu--säännönmukaisejan -jaollisuussääntöjä, SYT ja PYJ käsite monikulmiot -murtoluvun supistaminen ja la--yhtälöideventamineseminen ratkai--ympyrä ja siihen liit- vaakamal-tyvät nimitykset -desimaaliluvun esittäminen mur-litolukunkulmioiden avulla -kolmioiden ja neli- piirin ja -lausekkeiden sieventäminen pinta-alan laskeminen -suhde -tutustuminen yhtenevyyden -prosenttikäsite, - kerroin, -arvon ja yh- laskeminen, -luvun laskeminen, alennukset -pyöristäminen ja arviointi, laskimen käyttö denmuotoisuuden käsitteisiin -symmetria suoran ja pisteen suhteen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: -kulutuskäyttäytyminen Teknologia ja ihminen: -tietokoneiden ja laskinten käyttö Turvallisuus ja liikenne: -tietojen keräämistä, taulukoiden ja diagrammien laadintaa liikenteestä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: - esim. leirikoulu rahoituksen seuranta 7. vuosiluokka Luvut Luvuista muuttujiin Geometria Aihekokonaisuudet Luonnolliset luvut, kokonaisluvut, Potenssimerkintä, eksponentin Geometrian peruskäsit-vastuu ympäristöstä, hy- rationaaliluvut, reaaliluvut piste, viiva, suora, vinvoinnista ja kestävä vaikutusalue, laskujärjestys, sa-teitä: potenssit Vastaluku, itseisarvo, käänteislu-mankantaiseku puolisuora, jana, taso, tulevaisuus Tulon ja osamäärän potenssi, kulma, kulman puolittaja, matematiikka osana arkipäivää Laskujärjestys, yhteen- ja vä-potenssihennyslasku, potenssi, kymmenpo-vieruskulmat, ristikulmat, kertolasku, jakolas-tenssi normaali, keskinormaali, ku Nolla ja negatiivinen luku ekspo-yhdensuuntaisenenttina suorat, Murtolukujen sieventäminen ja samankohtaiset kulmat Teknologia ja ihminen desimaaliluvun esittäminen murto- Juuren käsite ja laskutoimituksia Kulmaparit tietokoneiden ja laskin- ja sekalukuna neliöjuurella Kolmion sisään ja ulko-ten käyttö 104

106 Kertominen ja jakaminen desi- Polynomimaaliluvuilla ja murtoluvuilla toisten termien yhdistäminen sekä Thalesin lause Turvallisuus ja liikenne- käsite ja samanmuo-puolelle piirretty ympyrä Prosenttilasku Monikulmiot: kolmio, ne-käyttäytyminelikulmio ja säännöllinen tietojen kerääminen ja monikulmio tulosten esittäminen taulukossa ja diagrammissa Ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet Avaruuskappaleet tasokuvioina Yhtenevyys, symmetria suoran ja pisteen suhteen Kierto ja siirto tasossa 8. vuosiluokka Muuttujalaskentaa Yhtälöt ja Tasogeometria Prosentteja ja to-aihekokonaisuudedennäköisyys epäyhtälöt Polynomin arvon laskeminen Peruskäsitteet, Tasokuvioiden piirin Perustapaukset, Vastuu ympäristöstä, hy- ja polynomien laskutoimituk-yhtälöseminen, ratkaise-ja pinta-alan laske-muutos- ja vertai-vinvoinnista ja kestävä yhtälöt, minen luprosentti tulevaisuus Kokonaislukujen jaollisuus, jossa on vakiokir- Pythagoraajaimia, lause Yhtälöt ja pro- pinta-ala ja piiri suurin yhteinen tekijä, pienin nimittäjien Yhdenmuotoisuus, senttilasku, korko- prosentit arkielämässä yhteinen jaettava poistaminen, pinta-alojen suhde lasku, promille liuokset ja verotus Lukujonot, ongelmanratkai-identtisesua yhtälöt, ja mittakaava Sovelluksia esim. lainan hoitaminen toisen asteen yh- tälöt liuokset ja verotus Teknologia ja ihminen Klassinen- ja ti-lastollinen tietokoneiden ja laskin- Sanallisten tehtävien toden-ten käyttö ratkaiseminen yhtälön avulla näköisyys, peräk-käiset tapahtumat, ajan funktiona puhelinlaskun suuruus Epäyhtälö Suhde ja verrannollisuus vastatapahtuma turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen rattijuopumus onnettomuustilastot 105

107 9. vuosiluokka Funktio Trigonometria ja Yhtälöpari Tilastot Aihekokonaisuudet avaruusgeometria Funktion käsite, funktion arvo Suorakulmaisen Yhtälöpari ja sen Frekvenssi ja Vastuu ympäristöstä, hy- Ensimmäisen asteen funktio, kolmion tri-ratkaiseminegebrallisesti al-suhteellinen frek-vinvoinnista ja kestävä paraabeli. Määrittely ja arvo-gonometrijoukko ja graa-venssi tulevaisuus Kappaleiden ni-fisestmeäminen Keskiarvon, moo- väestönkasvu ja luo- Yhtälöparin Funktion nollakohta, suurin ja käyttö din ja mediaanin raaka-aineiden riittävyys pienin arvo, kasvaminen ja kittelu sanallisissa tehtä-määrittäminen polttoaineen kulutus väheneminen Kappaleen tila-vissä Keskihajonnan ja pinta- Suoraan ja kääntäen verran-vuudenollisuualan käsite Teknologia ja ihminen laskeminen Oman kappaleen Diagramminen tulkintaa autoistuminen rakennusten materiaali- rakentamien ja Tietojen keräämi-laskentaa sen pinta-alan ja nen, muuntaminen Turvallisuus ja liikenne- tilavuuden laskukaavan ja esittäminen käyttäytyminen esittämi- käyttökelpoisessa jarrutusmatka nopeuden nen muodossa funktiona 106

108 Arviointi Kolmannella ja neljännellä luokalla arviointi tapahtuu sanallisesti. Luokilla 5-9 käytetään numeroarvostelua. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon seuraavia asioita: kokeet ja testit työskentelyn ja ajattelun taidot kotitehtävien tekeminen itsearviointi Hyvän osaamisen kriteerit lk. 3. lk. Osaat luvut ja laskutoimitukset (lukualueella 1-1 milj.) Hyvin ymmärtää ja osaa paikka- ja kymmenjärjestelmän, osaa esim. luetella lukuja ratkaisee yhteen- ja vähennyslaskut ymmärtää kerto-, jako- ja murtoluvun käsitteet Osaat kertotaulut Hyvin osaa kertotaulut melko nopeasti ja varmasti sekä lähes virheettömästi ymmärtää periaatteen Osaat päässälaskut Hyvin ratkaisee päässälaskutehtävät miltei virheettömästi Sovellat oppimaasi Hyvin selviytyy useimmista sanallisista tehtävistä osaa muuttaa sanallisessa muodossa olevan ongelman matemaattiseen muotoon sekä esittää kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta tarvitsee joskus ohjausta 4. lk. Osaat luvut ja laskutoimitukset (lukualueella 1-10 milj.) 107

109 Hyvin ymmärtää ja osaa paikka- ja kymmenjärjestelmän, osaa esim. luetella lukuja ratkaisee yhteen- ja vähennyslaskut ymmärtää kerto-, jako-, murto- ja desimaaliluvun käsitteet ja osaa näihin liittyvät opetetut peruslaskutoimitukset osaa arvioida tuloksen oikeellisuutta Osaat päässälaskut Hyvin ratkaisee päässälaskutehtävät miltei virheettömästi Sovellat oppimaasi Hyvin selviytyy useimmista sanallisista tehtävistä osaa muuttaa sanallisessa muodossa olevan ongelman matemaattiseen muotoon tarvitsee joskus ohjausta Arviointi vuosiluokilla 5-9 Arviointi Todistusarvosanaa annettaessa huomioidaan osaaminen ja työskentely. Päättöarvosanaa annettaessa painottuu 9. luokan opiskelu. Arvosana 8 1. Osaaminen Kuvaus hyvästä osaamisesta 5. lk:n päätteeksi löytyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista s 160. Päättöarvosanan kriteerit arvosanalle 8 löytyvät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista s Lisäksi: Oppilas hallitsee pääsääntöisesti opetussuunnitelmassa vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden edellyttämät tiedot ja taidot. Oppilas osoittaa osaamisensa summatiivisissa ja formatiivisissa kokeissa sekä jatkuvasti oppitunneilla. 2. Työskentely Oppilaan työskentely on säännöllistä, aktiivista ja vastuullista koti- ja tuntitehtävien tekemisessä. Oppilas osaa työskennellä sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Arvosana 5 1. Osaaminen Oppilas pyrkii opetussuunnitelmassa vuosiluokalle asetettujen matematiikan tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Oppilas osoittaa osaamisensa summatiivisissa ja formatiivisissa kokeissa ja tuntityöskentelyssä. Oppilas on läsnä oppitunneilla ja osallistuu kokeisiin 108

110 2. Työskentely Oppilaalla on tarvittavat työvälineet mukana. Oppilas yrittää työskennellä tunneilla ja yrittää suorittaa annetut tuntitehtävät. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä, kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa jne. osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuttaa sanallisessa muodossa olevan ongelman matemaattiseen muotoon, tehdä suunnitelman sen ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää joukkoja ongelman ratkaisemisessa osaa tehdä systemaattisen lista kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida tulosta sekä laatia suunnitelman laskutoimituksista ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihin määrittää luvun neliöjuuren laskimella käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisussa sekä tuntee matemaattisten peruskäsitteiden historiaa Geometria Oppilas osaa suorittaa mittauksia ja siihen liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa muuntaa tavallisia mittayksiköitä tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuuksia soveltaa piirin, pinta-alan ja tilavuuden kaavoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tulkitsemisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen Tilastot ja todennäköisyys Oppilas osaa 109

111 lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja osaa määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja moodin määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä sekä ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta laatia taulukon pistepareista annetun säännön mukaan ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti säännön annetun lukujonon muodostumisesta osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä ja tietää kulmakertoimen ja vakion merkityksen määrittää trigonometristen funktioiden arvot tietyillä kulman arvoilla käyttäen laskinta Algebra Oppilas osaa muodostaa yksinkertaisista arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen ja ymmärtää vaakametodin yhtälön ja epäyhtälön ratkaisemisessa arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkistaa ratkaisunsa eri vaiheet sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset 110

112 6.4 Ympäristö- ja luonnontieto Sisältö: YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO (vuosiluokat 3-4) BIOLOGIA vuosiluokat 5-6) MAANTIETO (vuosiluokat 5-6) BIOLOGIA (vuosiluokat 7-9) MAANTIETO (vuosiluokat 7-9) VAALAN YLEISIÄ KASVEJA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 3-4: 3. lk. Oppilas oppii tuntemaan luontoa ja tekemään havaintoja omassa elinympäristöstään hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä tutkimalla, havainnoimalla sekä käyttämään erilaisia lähdemateriaaleja tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita laatimaan ja lukemaan yksinkertaisia karttoja suojelemaan luontoa ja säästämään luonnonvaroja toimimaan ympäristössä turvallisesti ja noudattaa ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä 3 SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUU- DET Eliöt ja elinympäristöt - kasviluettelo (lii-vastute) ympäristöstä, - erilaiset elinympäristöt ja eliöiden sopeutuminen nii-hin CD-romput hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä - kuvataulut tavallisimmat kasvi-, sieni- - luontoelokuvat ja eläinlajit omassa lähiympäristössä kasvin osat, erilaiset lehdet ja kukat selkärangattomat ja rankaiset eläimet muodonvaihdos ravintoketjun osa Oma lähiympäristö, koti-seutu ja maapallo ihmi-- lähiseudun luon- luontoretket Kulttuuri-identiteetti sen elinpaikkana tokohteet Ihmisenä kasvaminen - oman elinympäristön ha-vainnointi - kotiseutumuseo Osallistuva kansalai- erilaiset kartat - luonnon ympäristö ja ra-- Lamminaho suus ja yrittäjyys 111

113 kennettu ympäristö - Suomen luonto- - omaan kotiseutuun tutus-videotumineromput ja CD- - karttaan tutustuminen karttamerkit ilmansuunnat erilaiset kartat - Suomen maantiede Suomen luonto elinkeinot luonnonvarat Ympäristön ilmiöitä - ISVET sarja Ihminen ja teknologia - yksinkertaisiin laitteisiin fysiikantutkimuksiin (esim. vipu, pyörä, jousi) tutustuminen ja toiminta-periaatteiden tutkiminen kokeet tutkimukset ja - erilaisten rakenteiden lujuuteen tutustuminen (esim. kolmio- ja putkirakenteet) - magneettisiin ja sähköisiin ilmiöihin tutustuminen Ympäristön aineita - kierrätys - luokan kierrätys-ihminejärjestelmä ja teknologia - jätteiden lajittelu Vastuu ympäristöstä, - ympäristön säästäminen hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Ihminen ja terveys - pienet ensiapu-ihmisenharjoitukset kasvaminen - terveelliset elämäntavat - sairastaminen ja ensiapu: - ruokailutavat 112, yksinkertaiset en-siaputoimejan terveydenhoita- vierailu henkinen hyvinvointi Turvallisuus - käyttäytymista-turvallisuuvat ja liikenne - kiusaaminen ja väkivallan ehkäiseminen - hyvät tavat - retket - säännöt - liikennekäyttäytyminen 4. lk. Oppilas oppii hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tekemällä pieniä kokeiluja ja käyttämällä erilaisia lähdemateriaaleja käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa 112

114 4 SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUU- DET Eliöt ja elinympäristöt - ISVET- sarja fysii-vastukantutkimuksiin ympäristöstä, - tutustutaan eliöiden hyvinvoinnista ja kestä- elinehtoihin luonnossa, - luontoretki västä kehityksestä mitä eliöt tarvitsevat - mikroskooppi elääkseen (valo, vesi, - muu tutkimusvädään ravinto ja lämpö), teh-lineistö havaintoja - eläinten talvehtiminen - vesi elinympäristössä Oma lähiympäristö, ko-tiseutu luontoretket Osallistuva kansalaisuus ja maapallo ih-- lähiseudun luonto-ja yrittäjyys misen elinpaikkana - ihmisen elinehdot kohteet - erilaiset kartat Kulttuuri-identiteetti ja - Pohjoismaihin ja nii-den kotiseutumuseo kansainvälisyys lähialueiden luon-- Lamminaho nonoloihin tutustuminen - Suomen luonto- - kartan käyttö videot ja CD-romput - Vertaillaan Suomea ja muita maita - huomioidaan miten maantie- teellinen sijainti vaikuttaa alueen luontoon ja ihmisten elämään Ympäristön ilmiöitä - lämpömittari Ihminen ja teknologia - lämpöilmiön tutkimi-nen, diagrammit lämpötilan mittaa-- säähavainnot minen, lämmön siirtyminen ja lämmittäminen Ympäristön aineita - ISVET-sarja fysii-ihminekulku, ja teknologia - veden käyttö ja kierto-kantutkimuksiinaisuuksien olomuodot, omi-- muu tutkimusvä- tutkiminen lineistö - ilman tutkiminen ja - paloasema/ palopäällikön ominaisuudet vierailu - palaminen ja paloturvallisuus Ihminen ja terveys - terveydenhoitajan Ihmisenä kasvaminen - omasta terveydestään vierailu huolehtiminen - liikunnan viikko- 113

115 - terveellinen ravinto suunnitelma - terveellisen ruuan suunnitelma Turvallisuus - luokkasäännöt ja Turvallisuus ja liikenne - koti- ja vapaa-ajan ta-koulupaturmat - retki säännöt - sopimukset ja säännöt - pienet ensiapuharjoitukset - rahan käyttäminen, toisen omaisuuden - turvallisuussuunnitelma kunnioittaminen - oman koulun turvallisuus - liikennekäyttäytyminen Hyvän osaamisen kuvaus neljännen luokan päättyessä Oppilas tekee havaintoja ja luokituksia käyttäen erilaisia välineitä, menetelmiä ja tietolähteitä tekee yksinkertaisia tutkimuksia ymmärtää elollisen ja elottoman luonnon erot ymmärtää luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja ymmärtää karttaa tietää kotiseudustaan, ymmärtää sen osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita osaa käyttää yksinkertaisia tutkimisvälineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa ja tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä tietää veden olomuodot ja veden kiertokulun luonnossa ottaa vastuuta luonnosta perehtymällä ekologiseen elämäntapaan osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja pohtii turvallisen ja terveen elämän perustaa osaa kohteliaan käytöksen ja ryhmässä toimimisen Arviointikriteerit Ympäristö- ja luonnontieto 3. lk. Jonkin verran: Osaat sisällöt Oppilas - tunnistaa joitakin yleisimpiä kasvi- ja eläinlajeja - tuntee yleisimpiä karttaan liittyviä peruskäsitteitä - osaa nimetä joitakin Suomen ja oman lähiympäristönsä luonnon- ja rakennetun ympäristön kohteita Osallistut tunnilla Oppilas 114

116 - kiinnostuu ainakin satunnaisesti työskentelystä, vaikka tarvitseekin siinä paljon tukea - jättää läksyjä ja tehtäviä tekemättä, työvälineitä puuttuu Hyvin: Osaat sisällöt Oppilas - tekee havaintoja ja luokituksia käyttäen erilaisia välineitä, menetelmiä ja tietolähteitä - tekee yksinkertaisia tutkimuksia - ymmärtää elollisen ja elottoman luonnon erot - ymmärtää luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja - ymmärtää karttaa - tietää kotiseudustaan, ymmärtää sen osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita - osaa käyttää yksinkertaisia tutkimisvälineitä - osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa - ottaa vastuuta luonnosta perehtymällä ekologiseen elämäntapaan - pohtii turvallisen ja terveen elämän perustaa Osallistut tunnilla Oppilas - osaa kohteliaan käytöksen ja ryhmässä toimimisen - kiinnostuu oppiaineesta, huolehtii tehtävät ja osallistuu aktiivisesti Ympäristö- ja luonnontieto 4. lk. Jonkin verran: Osaat sisällöt Oppilas - tunnistaa joitakin yleisimpiä kasvi- ja eläinlajeja - osaa nimetä Suomen lähialueilla sijaitsevia valtioita - tuntee käytännön tasolla arkipäivään liittyviä fysikaalisia ilmiöitä Osallistut tunnilla Oppilas - kiinnostuu ainakin satunnaisesti työskentelystä, vaikka tarvitseekin siinä paljon tukea - jättää läksyjä ja tehtäviä tekemättä, työvälineitä puuttuu Hyvin: Osaat sisällöt Oppilas - tekee havaintoja ja luokituksia käyttäen erilaisia välineitä, menetelmiä ja tietolähteitä - tekee yksinkertaisia tutkimuksia - ymmärtää elollisen ja elottoman luonnon erot 115

117 - ymmärtää luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja - ymmärtää karttaa - tietää kotiseudustaan, ymmärtää sen osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita - osaa käyttää yksinkertaisia tutkimisvälineitä - osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa ja tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä - ottaa vastuuta luonnosta perehtymällä ekologiseen elämäntapaan - tietää veden olomuodot ja veden kiertokulun luonnossa - pohtii turvallisen ja terveen elämän perustaa Osallistut tunnilla Oppilas - osaa kohteliaan käytöksen ja ryhmässä toimimisen - on kiinnostunut oppiaineesta, huolehtii tehtävät sekä osallistuu aktiivisesti BIOLOGIA Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 5-6: Oppilas oppii liikkumaan luonnossa, havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa keräämään kasveja tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja sopeutumista elinympäristöihinsä tekemään havaintoja itsestään, huolehtimaan terveydestään ottamaan vastuuta omista teoistaan ja ottamaan huomioon toiset ihmiset pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa kuvaamaan luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia ja selostamaan niiden tuloksia 116

118 Keskeiset sisällöt 5 SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUUDET Eliöt ja elinympäristöt Ihmisenä kasvaminen Tärkeimmät viljelykasvit ja tuotantoeläimet sekä niistä saatavat ravintoaineet Erilaiset tuotantotavat (luomu- ja tehoviljely) Ihmisen ravintokilpailijat (rikkakasvit, tuhoeläimet ja mikrobit) sekä niiden torjunta Lähiympäristön eliöiden lajintuntemus ja luokittelu eliöryhmiin Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys Ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot - ruoansulatus - hengitys - eritys - liikkuminen Elintoimintojen säätely - aistit ja hermosto Ihmisen lisääntyminen, murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset Oman terveyden hoitaminen Luonnon ja ympäristön suojeleminen ympäristöystävällisen toiminnan harjoitteleminen jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Kasviluettelo (liite) Cd-romput Luontoretket - Rokua, Suppa - Oulujärvi - Pelso luontopolku - Oulujoki Kuvataulut Preparointi Luontofilmit Oman kehon tutkiskelu Cd-romput Kouluterveydenhoitaja Opetuskansio Ihmisenä kasvaminen Luontoretket Vastuu ympäristöstä, Siivouspäivät Kierrätys hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä 6 SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUUDET Eliöt ja elinympäristöt Metsä eliöyhteisönä Kasviluettelo (liite) Luontoretket Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Metsien ja soiden keskeinen eliölajisto Luonnon- ja ympäristönsuojelu Luontoretket Vastuu ympäristöstä, 117

119 Uhanalaisuus, suojelualueet ja rauhoitukset Kulutustottumukset, jätteiden lajittelu, uudelleen käyttö ja kierrätys Jätehuolto, jätevesien puhdistus, ympäristön suojelu Kompostointi Jätteiden lajittelu hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä 118

120 Hyvän osaamisen kuvaus kuudennen luokan päättyessä Oppilas tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja kerää yleisimpiä Vaalassa esiintyviä kasveja (ks. liite) tietää vihreiden kasvien yhteyttämisen ja ravintoketjun periaatteet osaa tehdä yksinkertaisia tutkimuksia ja selostaa niiden tuloksia ymmärtää ihmisen riippuvaisuuden luonnosta ja luonnonsuojelemisen tärkeyden osaa perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista sekä selittää seksuaalisen kehityksen muutokset osaa tarkastella asioita muiden ihmisten näkökulmasta ja tietää omat vastuunsa ja oikeutensa MAANTIETO Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 5-6: Oppilas oppii hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään kriittisesti tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä sekä tiedon lähteenä että tulosten kuvaamisessa ja raportoinnissa oppilas perehtyy Euroopan maantietoon ja oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, kansoihin ja kulttuureihin 5 SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAI- SUUDET Eurooppa osan maailmaa Kartat Videot Kulttuuriidentiteetti ja Euroopan karttakuvan Ystävyyskun- kansainvälitaminen hahmottatoimintsyys ja Euroopan keskeinen nimistö Euroopan luonto: ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet, pinnanmuodot Euroopan väestö ja valtiot EU Ihmisen elämän ja Audiovisuaaliset Viestintä ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla luonnon ja ihmilähteet mediataito Ihminen ja teknologia 119

121 sen toiminnan vuorovaikutus Euroopassa - maatalouden ja teollisuuden edellytykset - tärkeimmät tuotantoalueet 6 SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUUDET Ihmisten elämän ja Kartat Kulttuuriidentiteetti elinympäristöjen monimuotoisuus Cd-romput ja kan- maapa- Audiovisuaaliset tiedonsainvälisyys lolla lähteet Afrikan ja Lähiidän sijainti ja karttakuva Eurooppaan verrattuna tropiikin ilmankierto ja sen aiheuttamat lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet sademetsän, savannin, aavikon ja talvisateiden alueiden luonto Afrikan ja Lähiidän luonnonvarat ja niiden käyttö maailman, erityisesti Aasian, Australian ja Oseanian karttakuva ihmisen elämää eri lämpövyöhykkeillä kulttuurien monimuotoisuus Hyvän osaamisen kuvaus kuudennen luokan päättyessä 120

122 Oppilas osaa käyttää kartastoa, tulkita tilastoja ja diagrammeja ja havainnollistaa tietoa niiden avulla tuntee pääpiirteissään Euroopan, Aasian, Afrikan, Australian ja Oseanian luonnonmaantieteelliset alueet ja ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja niissä vaikuttavat keskeiset ilmiöt tietää maailmankartan keskeisen nimistön pohtii ihmisen toiminnan vaikutusta maapallon ekosysteemeille pohtii oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä BIOLOGIA Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 7-9: Biologian opiskelun tulee perustua tutkivaan oppimiseen Kaikilla luokilla oppilaat viedään luontoon Oppilas oppii kotiseudun keskeisen lajiston ekosysteemin toiminnan metsähoidon keskeiset perusteet solun rakenteen ymmärtää evoluution perusteet ymmärtää ihmisen kudosten ja elinten rakenteen ja toiminnan ymmärtää keskeiset perusteet ihmisen lisääntymisestä ja perinnöllisyydestä ymmärtämään kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun merkityksen Oppimisympäristö ja menetelmät biologiassa oppimisympäristön tulee tukea opiskelun menetelmiä tilojen ja välineistön tulee vastata biologian opiskelun vaatimuksia: laborointi- ja maastotyöskentelyn mahdollistavat ryhmäkoot tilat ja välineistö (mikroskoopit, näytteenottovälineet) tiedonhankintamahdollisuudet eri lähteistä (nettiyhteydet, määrityskirjallisuus) Arviointi Hankittuja tietoja ja taitoja arvioidaan monin tavoin. Arvioinnissa otetaan huomioon tiedollisten taitojen lisäksi työskentelytaidot, aktiivisuus, harrastuneisuus ja yleinen kiinnostus biologiaa kohtaan. Kirjallisten kokeiden lisäksi arviointi perustuu vihkotyöhön, tutkielmiin, laborointeihin ja maastotyöskentelyyn. 121

123 Keskeiset sisällöt 7 SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUUDET VESIEKOSYSTEEMI Kasvi- ja Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista eläinnäytteet ja kestävä kehitys Vesi kiertää Vesi erilainen ympäristö Kasveja rannalla ja vedessä Vesinäytteet Maastotyöskentely Pienimuotoinen - vesien suojelu Kulttuuri-identiteetti Planktoneliöt tutkimus - sisävesien merkitys Vesien eläimiä Mikroskopointi ja - veden kiertokulku Hajottajat kierrättävät ravinteita laborointi Virtaavat vedet Oulujärvi, Otermanjärvi Tervajoki, Kutujoki Elämä syntyi merissä Kasviluettelo (liite) 8 SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUUDET METSÄEKOSYSTEEMI Metsän kasvuolosuhteet Metsätyypit Muuttuvat metsät Eläimet metsän kuluttajat Sienet Vuodenajat Vesi- ja maaekosysteemien vertailu Suon ekosysteemi Maastoretket Kasvi- ja eläinnäytteet Mikroskopointi ja laborointi Manamansalon leirikoulu Pieni tutkimus Kasviluettelo (liite) Vastuu ympäristön tilasta ja kestävä kehitys - kestävä metsätalous - luonnonsuojelualueet - uhanalaiset eliöt - ihmisen toiminta - oma käyttäytyminen Kulttuuri-identiteetti - metsäluonnon merkitys suomalaisille 122

124 ELÄMÄ JA EVOLUUTIO Elämän edellytykset solun rakenne kasvu- ja lisääntyminen evoluution perusteet elämän synty eliökunnan järjestelmä Mikroskopointi ja laborointi Internet 9 Sisällöt Työtavat Aihekokonaisuus IHMISEN RAKENNE JA ELINTOIMINNOT Solut, kudokset, elimet ja elimistöt Iho, lihakset ja luusto Aineenvaihdunta, ravinto ja ruuansulatus sekä kuonaneritys Veri ja verenkiertoelimistö Keuhkot ja hengitys Hormonitoiminta Hermosto ja aistitoiminta Elimistön puolustus määri- Veriryhmän tys Näytteet Laborointi Pieni tutkimus Mikroskopointi Solu- ja kudospreparaatit Ihmisenä kasvaminen - fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu Turvallisuus ja liikenne - päihteiltä suojautuminen 123

125 IHMISEN LISÄÄNTYMINEN JA SEKSUAA- LISUUS Seksuaalisuuden biologinen perusta Sukukypsyys Hedelmöitys, alkion ja sikiön kehitys Raskauden ehkäisy ja sukupuolitaudit Perinnöllisyyden perusteet Ihmisenä kasvaminen - eettiset kysymykset ELÄMÄ JA EVOLUUTIO Ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio Biotekniikan perusteet Genetiikka ja sen eettisyys YHTEINEN YMPÄRISTÖ Kestävä kehitys ja monimuotoisuus Pieni tutkimus omasta elinympäristöstä Vastuu ympäristöstä ja kestävä kehitys Kestävä elämäntapa ja oma kulutuskäyttäytyminen 124

126 Välttävä arvosana (5) Alimman hyväksytyn arvosanan kriteerit: Hyväksytyn arvosanan saamiseksi oppilaan tulee tietää jotain ekosysteemien rakenteesta sekä tuntea ihmisen perusrakennetta ja elintoimintoja. Oppilas on yleensä läsnä oppitunneilla huolehtii tehtävistään satunnaisesti ei pysty työskentelemään vastuullisesti yksin eikä ryhmässä Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suo- ekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä esitellä metsien kestävän käytön periaatteet Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn selostaa biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtia niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä Ihminen Oppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet 125

127 kuvata seksuaalisuuden biologisen perustan ja selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen määritellä periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä Yhteinen ympäristö Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä ympäristösuojelun tavoitteita ja merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti Maantieto Tavoitteet perusopetuksen vuosiluokille 7-9: Karttojen ja diagrammien sekä muiden maantieteellisten tietolähteiden tulkintaa ja havainnollistamista Oppilas osaa laatia ja tulkita karttoja havainnollistaa maantieteellistä tietoa ymmärtää tärkeimmät maapallon sisäiset ja ulkoiset prosessit tietää Euroopan ja Suomen kartan keskeisen nimistön ymmärtää ihmisen ja luonnonympäristön välisen vuorovaikutuksen keskeiset globaalit ympäristöongelmat ja ratkaisumahdollisuudet tietää vastuunsa kuluttajana Oppimisympäristön tulee tukea maantieteen opiskelun menetelmiä. Tiloja kehitetään vastaamaan maantiedon opiskelun vaatimuksia. Opetuksessa käytetään: tietokoneita verkkoyhteyksin varustettuna tarvittavia AV-välineitä mielellään riittävän tilavaa luokkatilaa (karttojen käsittely, jne.) ryhmäkokojen tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen työskentely Arviointi Hankittuja tietoja ja taitoja arvioidaan monin tavoin. Arvioinnissa otetaan huomioon tiedollisten taitojen lisäksi työskentelytaidot, aktiivisuus, harrastuneisuus ja yleinen kiinnostus maantietoa kohtaan. Kirjallisten kokeiden lisäksi arviointi perustuu vihkotyöhön, tutkielmiin ja projektitöihin. 126

128 7 Sisällöt Maa ihmisen kotiplaneetta Maailman karttakuvan hahmottuminen Amerikan karttakuva Maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Maapallon vyöhykkeiden tarkastelu Amerikan avulla Ihminen Amerikassa 8 Eurooppa Karttakuva Luonnonolot Maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan maantieteellinen tarkastelu osan maailmaa Euroopan ja eurooppalaisten tulevaisuus Karttatyöt Kulttuuriidentiteetti Diagramminen laatiminen - suvaitsevaisuus Internetin käyttö Pieni tutkielma - eri kulttuurit - jokin Amerikan - eriarvoisuus maa Kestävä kehitys - ympäristömuutokset Ihmisenä kasvaminen - oikeudenmukaisuus maailmassa Karttatyöt Diagrammien laatiminen Internetin käyttö Pieni tutkielma Kestävä kehi- - jokin Euroopan tys maa Kulttuuriidentiteetti - pakolaisuus - siirtolaisuus - ympäristöongelmat 9 Suomi Suomen luonto - Karttakuva - Pohjolan kallioperä - Jääkauden jäljet - Luonnontapahtumat ja ihmisen toiminta - Pohjolan ilmasto - Suomen maisema-alueet Karttatyöt Diagrammien laatiminen Internetin käyttö Pieni tutkielma - oma kotiseutu Kestävä kehitys - oma elämäntapa ja käyttäytyminen Ihminen ja teknologia - energia- ja 127

129 ja keskittyminen Suomen väestö - Väestön rakenne - Talous Suomi Pohjolassa - Baltia ja Pohjola ympäristöongelmat Viestintä ja mediataito - viestintäteknologian monipuolinen käyttäminen Tutkielma Pohjoismaista 128

130 Välttävä arvosana (5) Alimman hyväksytyn arvosanan kriteerit: Oppilas hallitsee vain vähän maantiedon eri osa-alueiden sisältöjä. Oppilas on yleensä läsnä oppitunneilla huolehtii tehtävistään satunnaisesti ei pysty työskentelemään vastuullisesti yksin eikä ryhmässä Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa Suomen jäsentäminen Oppilas osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tunnistaa arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen 129

131 suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä, tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit sekä hahmottaa oman alueellisen identiteettinsä kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten ilmaston lämpeneminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi, ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista LIITE Alfred Varkki VAALAN YLEISIÄ KASVEJA PIHAMAAT Nokkonen Pihatatar Ahosuolaheinä Lutukka Ketohanhikki Poimulehti (-det) Valkoapila Kumina Maahumala Silmäruoho (t) Piharatamo Siankärsämö Pihasaunio Pujo Leskenlehti Syysmaitiainen Voikukka Kylänurmikka KASVITARHAT, PELLOT Rönsyleinikki Pihatähtimö Peltohatikka Jauhosavikka KEDOT, TIEPIENTAREET Niittyleinikki Heinätähtimö Mesimarja Lupiini Hiirenvirna Niittynätkelmä Puna-apila Koiranputki Ukonputki Pikkulaukka Isolaukka Harakankello Kissankello Karvaskallioinen Ahojäkkärä Kissankäpälä Päivänkakkara Harakankeltano (t) Ahokeltano (t) Lampaannata Tuoksusimake Nurmirölli Nurmipuntarpää 130

132 131 Ukontatar Kiertotatar Hevonhierakka Niittysuolaheinä Pelto-orvokki Peltoukonnauris Aitovirna Maitohorsma Vuohenputki Peltolemmikki Kirjopillike Peltopillike Orvontädyke Savijäkkärä Peltosaunio Peltovillakko Suo-ohdake Peltovalvatti Juolavehnä Nurmitähkiö Ruokohelpi ROKUANVAARA Keltalieko Sananjalka Sianpuolukka Kangasajuruoho Kielo SUOT Vaivaiskoivu Suopursu Suokukka Vaivero Isokarpalo Juolukka Pyöreälehtikihokki Pitkälehtikihokki Muurain Kurjenjalka Suoputki Raate Luhtakuusio Rimpivesiherne Punakämmekkä Maariankämmekkä Leväkkö Villapääluikka Tupasluikka RAUTATIE Hietapitkäpalko Kannusruoho Pietaryrtti Rantavehnä METSÄT Riidenlieko Katinlieko Metsäkorte Metsäalvejuuri Metsäimarre Raita Haapa Kanerva Puolukka Mustikka Isotalvikki Variksenmarja Metsätähti Lillukka Vattu Pihlaja Metsäkurjenpolvi Karhunputki Metsämaitikka Kangasmaitikka Kultapiisku Huopaohdake Oravanmarja Herttakaksikko Yövilkka Valkolehdokki Kevätpiippo Nuokkuhelmikkä Metsälauha Korpikastikka VEDET Pohjanlumme Ulpukka Rantaleinikki Järvisätkin Vesitatar Äimäruoho Ruskoärviä Isovesitähti Isovesiherne Vesikuusi Nuottaruoho

133 Luhtavilla Tupasvilla Jouhisara Mutasara Siniheinä RANNAT, OJAT Järvikorte Rentukka Harmaaleppä Puna-ailakki Aho-orvokki Suo-orvokki Rantakanankaali Rantaenätti Rantaluhtalitukka Kiiltopaju Terttualpi Mesiangervo Pikkulimaska Kelluskeiholehti Ratamosarpio Uistinvita Ahvenvita Rantapalpakko Järvikaisla Rantaluikka Pullosara Rantapuntarpää Järviruoko KIRJALLISUUTTA Retkeilykasvio, Luonnontieteellinen keskusmuseo 1998 Maarianheinä, mesimarja ja timotei. Otava 1986 Arviointi BIOLOGIA Arvosana: 5 Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen. Hän yrittää työskennellä oppitunneilla. Hän osoittaa, että on tehnyt annettuja tehtäviä vaikka niissä olisi virheitäkin ja vaikka näytöt kokonaisuutena ovat niukkoja. Arvosana: 8 Oppilas hallitsee opetussuunnitelmassa mainitut oppisisällöt hyvin ja näin osoittaa kriteerien mukaista hyvää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jättämisen voi kompensoida muiden osa-alueiden vahva osaaminen. Oppilas pystyy hankkimaan tietoa eri lähteistä, sekä pystyy esittämään ja tulkitsemaan hankkimaansa tietoa. Lisäksi hän osaa tehdä itsenäisiä havaintoja luonnossa, osaa mikroskopoida, sekä ymmärtää laborointi- ja tutkimustöiden ja teoreettisen tiedon välisen asiayhteyden. Oppilas on lisäksi yritteliäs ja yhteistyökykyinen ja pystyy ottamaan vastuuta omasta työstään. Maantieto Arvosana: 5 Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen. Hän yrittää työskennellä oppitunneilla. Hän osoittaa, että on tehnyt annettuja tehtäviä vaikka niissä olisi virheitäkin ja vaikka näytöt ovat kokonaisuutena niukkoja. Arvosana: 8 Oppilas hallitsee opetussuunnitelmassa mainitut oppisisällöt hyvin ja näin osoittaa kriteerien mukaista hyvää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jättämisen voi kompensoida muiden osa-alueiden vahva osaaminen. Hän pystyy hankkimaan, esittämään ja tul- 132

134 kitsemaan eri tietolähteistä saatua maantieteellistä tietoa sekä osaa päätellä eri lähteistä hankkimiensa tietojen perusteella esim. millaiset luonnonolot, elinkeinojenharjoittamismahdollisuudet tms. tietyllä alueella on. Oppilas on lisäksi yritteliäs ja yhteistyökykyinen ja pystyy ottamaan vastuuta omasta työstään. TERVEYSTIETO Arvosana: 5 Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen. Hän yrittää työskennellä oppitunneilla. Hän osoittaa, että on tehnyt annettuja tehtäviä vaikka niissä olisi virheitäkin ja vaikka näytöt kokonaisuutena ovat niukkoja. Arvosana: 8 Oppilas hallitsee opetussuunnitelmassa mainitut oppisisällöt hyvin ja näin osoittaa kriteerien mukaista hyvää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jättämisen voi kompensoida muiden osa-alueiden vahva osaaminen. Hän pystyy käyttämään terveystiedon keskeisiä käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä sekä ymmärtää terveellisen elämän edut, ihmisen perusrakenteen ja keskeisten elintoimintojen hallitsemisen, psyykkisen sekä fyysisen kasvun. Oppilas on lisäksi yritteliäs ja yhteistyökykyinen ja pystyy ottamaan vastuuta omasta työstään. Biologia ja maantieto luokka 5 Arvosana 5 Oppilas - tunnistaa joitakin yleisimpiä kasvilajeja - tuntee ihmisen perusrakennetta ja elintoimintoja - tunnistaa joitakin kartan symbolien ja värien merkityksen - osaa nimetä muutamia Euroopan valtioita - kiinnostuu ainakin satunnaisesti työskentelystä vaikka tarvitseekin siinä paljon tukea Arvosana 8 Oppilas - tunnistaa ja keräilee kotikuntamme yleisimpiä kasvilajeja - tietää vihreiden kasvien yhteyttämisen ja ravintoketjun periaatteet - ymmärtää ihmisen riippuvaisuuden luonnosta ja luonnonsuojelemisen tärkeyden - osaa perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista sekä osaa selittää seksuaalisen kehityksen muutokset - osaa käyttää kartastoa, tulkita tilastoja ja diagrammeja sekä havainnollistaa tietoa niiden avulla - tuntee pääpiirteissään Euroopan luonnonmaantieteelliset alueet ja ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja niissä vaikuttavat keskeiset ilmiöt - tietää maailmankartan keskeisen nimistön Biologia ja maantieto luokka 6 Arvosana 5 Oppilas - tunnistaa muutamia yleisimpiä kasvilajeja 133

135 - tuntee ihmisen perusrakennetta ja elintoimintoja - osaa jonkin verran luokitella eliöitä eri ryhmiin - tuntee joidenkin peruselintarvikkeiden alkuperän - tuntee jonkin verran maapallon keskeistä nimistöä - tunnistaa ja osaa nimetä joitakin ilmasto- tai kasvillisuusvyöhykkeitä - osaa ohjatusti tulkita yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja - kiinnostuu ainakin satunnaisesti työskentelystä vaikka tarvitseekin paljon tukea Arvosana 8 Oppilas - tunnistaa keräillen yleisimpiä Vaalassa esiintyviä kasveja - tietää vihreiden kasvien yhteyttämisen ja ravintoketjun periaatteet - osaa tehdä yksinkertaisia tutkimuksia ja selostaa niiden tuloksia - ymmärtää ihmisen riippuvaisuuden luonnosta ja luonnonsuojelemisen tärkeyden - osaa tarkastella asioita muiden ihmisten näkökulmasta ja tietää omat vastuunsa ja oikeutensa - osaa käyttää kartastoa, tulkita tilastoja ja diagrammeja sekä havainnollistaa tietoa niiden avulla - tuntee pääpiirteissään Euroopan, Aasian, Afrikan, Australian ja Oseanian luonnonmaantieteelliset alueet ja ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja niissä vaikuttavat keskeiset ilmiöt - tietää maailmankartan keskeisen nimistön - pohtii ihmisen toiminnan vaikutusta maapallon ekosysteemeille - pohtii oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä 134

136 6.5 Fysiikka ja kemia VUOSILUOKAT 5-6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Tavoitteet Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti sekä noudattamaan annettuja ohjeita tunnistamaan tutkittavaan aiheeseen liittyviä syy-seuraussuhteita sekä käyttämään fysiikan ja kemian käsitteitä tekemään havaintoja ja mittauksia tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen Keskeiset sisällöt SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUU- DET 5 Vesi - telluurio Ihminen ja teknologia veden ominaisuu-det käytössä veden kiertokulku Ilma ilman koostumus ilmakehä ilmalla toimivia koneita Avaruus avaruuden rakenne aurinkokunta Voima maan eli painovoima kitka vetovoima olevat tutkimuslaitteet - kello - prismat, magneetit ym. tutkimusvälineet 135

137 6 Aineet ympärillämme - ainenäytteet Vastuu ympäristöstä, maaperän aineita, ja niiden tutkimi-hyvinvoinnistnevästä ja kestä- niiden ominaisuuksia, kehityksestä erilaisia - esim. kierrätyskeskus erottamismenetelmiä Turvallisuus ja liikenne ja kemialli-sia tutkimusväli- merkkejä neet (pipetit, erilaisia ympäristön koeputket jne.) aineita sekä - koulun tur- niistä saatavien vallisuusohjeet käyttö ja elinkaari tupakan, alkoholin ja huumausaineiden haitat Sähkö uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat sähkön ja lämmön tuotannossa sähkön muuntaminen valoksi, lämmöksi ja liikkeeksi aineiden ja sähkön käytön turvallisuus KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa tehdä havaintoja, mittauksia ja yksinkertaisia kokeita eri mittausvälineillä sekä esittää mittaustuloksiaan ja tekee niistä johtopääköksiä ja pohtii tulosten oikeellisuutta tuntee eri jännitelähteitä tietää, että sähkö ja lämpö voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla osaa luokitella uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat osaa tutkia vuorovaikutuksesta aiheutuvia voimia (esim. painovoima, kitka) tunnistaa maan ja kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä ja tuntee aurinkokunnan rakenteen tuntee ilman koostumuksen ja veden ominaisuudet tuntee perusasiat aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja ominaisuuksista sekä osaa perustella, miksi päihde- ja huumausaineiden käyttöä pitää välttää FYSIIKKA 136

138 VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Tavoitteet Oppilas oppii luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista ja luokittelemista, hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita. Keskeiset sisällöt 137

139 SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUUDET 7 Värähdys- ja aaltoliike pari- ja ryhmätyöt Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista erilaiset värähdys- ja laborointi ja kestävästä aaltoliikkeiden perusilmiöt, projektit ja tutkielmat tulevaisuudesta aaltoliik- videot valo ja ääni keen synty, vastaanottaminen, tietokoneavusteinen ha- opetus Turvallisuus ja liikenne- vaitseminen, heijastuminen keskusteleva luok-käyttäytyminekaopetunen, ja taittumi- sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait äänen ja valon merkitys ja sovellukset työselostukset melulta suojautuminen Teknologia ja ihminen optiset laitteet valo tiedonsiirrossa optisten laitteiden toimintaperiaatteita Lämpö kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona 8 Liike ja voima vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat, niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho. pari- ja ryhmätyöt laborointi projektit ja tutkielmat videot tietokoneavusteinen opetus keskusteleva kaopetus työselostukset 9 Sähkö kappaleiden väliset sähköiset ja magpari- ja ryhmätyöt laborointi projektit ja tutkielmat Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta energian tuotanto ja käyttö luok-turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen liikenneturvallisuuden fysikaalinen perusta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 138

140 videot tietokoneavusteinen opetus luok- keskusteleva kaopetus työselostukset neettiset voimat tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona Luonnon rakenteet luonnon rakenteet ja mittasuhteet rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen Maailmankaikkeus ja Universumi oma planeettamme, Maa oma aurinkokuntamme tähtijärjestelmät eli galaksit Muuta liike, lämpö, voima, ääni ja sähkön (kertausta) kaavojen käyttö rakenteita ja järjestelmiä elektroniikka informaation kerääminen ja välittäminen käyt- sähkölaitteiden tökustannukset Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen sähkölaitteet voimalaitoksen hyödyt ja haitat säteilyltä suojautuminen Teknologia ja ihminen elektroniikka informaation kerääminen ja välittäminen sähkömagneettinen viestintä 139

141 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima Oppilas osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä 140

142 osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet Oppilas tuntee säteilylait ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, mm. energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 141

143 KEMIA VUOSILUOKAT 7-9 Tavoitteet Oppilas osaa käyttää erilaisia tutkimusmenetelmiä ja tehdä kemiallisista ilmiöistä hypoteeseja, havaintoja ja johtopäätöksiä. oppii tulkitsemaan ja esittämään tuloksia graafisesti. ottaa huomioon turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja noudattaa annettuja ohjeita. oppii havaitsemaan ja ymmärtämään ympäristössä tapahtuvia kemiallisia prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle. tuntee aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja osaa käyttää niitä. ymmärtää aineiden rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja sekä osaa selittää rakenteessa tapahtuvia muutoksia näitä malleja käyttäen. osaa kuvailla kemiallisia reaktioita ja niissä tapahtuvia energianmuutoksia asiamukaisia käsitteitä käyttäen sekä mallintamaan aineiden muuttumista reaktioyhtälöiden avulla. soveltaa omia tietojaan ja taitojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa sekä tuntee kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Keskeiset sisällöt SISÄLLÖT TYÖTAVAT AIHEKOKONAISUU- DET 7 turvallinen laborato-riotyöskentely laborointi Vastuu ympäristöstä, ryhmä- ja parityöt hyvinvoinnista ja kes- puhdas aine ja seos käsitekartat tävästä tulevaisuudesta sekä menetelmät, tietokoneavusteinen joiden avulla seoksen opetus kemian merkitys eri aineosat työpistetyöskentelnolle ihmiselle ja luon- saadaan erilleen liuos työselostukset happamuuden yhteys atomin rakenne projektit ja tutkielmat luontoon alkuaineiden kemialliset merkit keskusteleva luokkaopetus kemiallinen reaktio ja yhdiste oppimispelit reaktionopeus luokittelu ympäristössä tapahtuvat ilmiöt Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen turvallinen työsken- 142

144 palaminen paloturvallisuus ilma ja vesi tely 8 jaksollinen järjestelmä ja erilaisten laborointi videot sidosten muodostuminen yhdistees- käsitekartat ryhmä- ja parityöt sä happamuus ja emäksisyys suolanmuodostus luonnon happamoituminen luokittelu työselostukset reaktioyhtälö ja sen tasapainottaminen oppimispelit sekä kemiallisen energian sitoutuminen ja vapautuminen metallien valmistus, ominaisuudet ja reaktiokyky hapettuminen ja pelkistyminen sähkökemiallisia ilmiöitä kuten korroosio ja sen tutkiminen jännitesarjan avulla sekä sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset tietokoneavusteinen opetus keskusteleva luokkaopetus Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aineiden vaikutus ihmisen ja ympäristön hyvinvointiin omat valinnat kuluttajana Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen turvallinen työskentely 9 hiilen kemiaa laborointi Vastuu ympäristöstä, öljynjalostus ja sen ryhmä- ja hyvinvoinnista ja kestävästä tuotteet parityöt tulevaisuu- alkaanit, alkeenit ja käsitekartat desta alkyynit tietokoneavusteinen hiilen merkitys Alkoholit, karboksyylihapot luonnolle ja ympä- ja esterit opetus ristölle Hiilihydraatit, valku-aisaineet, työselos- ekologinen ajattelu rasvat, tukset tuotteiden elinkaari niiden koostumus ja projektit ja merkitys ravintoaineina tutkielmat Turvallisuus ja liikensuuden sekä teolli- keskustelenekäyttäytyminen raakaaineina va luokkaopetus turvallinen työsken- oppimispelit tely kemian teollisuuden luokittelu tuotteita: paperi, 143

145 muovi, kosmetiikka, tekstiilikuidut ja lasi tuotteen elinkaari, lajittelu ja kierrätys ihmisen toiminnan ympäristövaikutukset *ainemäärä Teknologia ja ihminen kemian teollisuuden eri alat 144

146 Arviointi Fysiikka ja kemia luokka 5 Arvosana 5 Oppilas - pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen - tekee töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytysten mukaisesti Arvosana 8 Oppilas - osaa tehdä havaintoja, mittauksia ja yksinkertaisia kokeita eri mittausvälineillä sekä esittää niiden tuloksia - osaa luokitella uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat - osaa tutkia vuorovaikutuksesta aiheutuvia voimia - tunnistaa maan ja kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä ja tuntee aurinkokunnan rakenteen - tuntee ilman koostumuksen ja veden ominaisuudet Fysiikka ja kemia luokka 6 Arvosana 5 Oppilas - pyrkii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen - tekee töitä ja tehtäviä ryhmässä tai yksin omien edellytysten mukaisesti Arvosana 8 Oppilas - osaa tehdä havaintoja, mittauksia ja yksinkertaisia kokeita eri mittausvälineillä sekä esittää mittaustuloksiaan ja tekee niistä johtopäätöksiä ja pohtii tulosten oikeellisuutta - tietää että sähkö ja lämpö voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla - tuntee eri jännitelähteitä kuten paristo ja akku - osaa luokitella uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat - tuntee aurinkokunnan rakenteen ja tunnistaa maan ja kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä - tuntee perusasiat aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja ominaisuuksista sekä ymmärtää päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden Fysiikka ja kemia luokilla 7-9 Arviointi Todistusarvosanaa annettaessa huomioidaan osaaminen ja työskentely. Arvosana 8 1. Osaaminen Oppilas hallitsee pääsääntöisesti opetushallituksen määräämien kriteerien edellyttämät tiedot ja taidot. Oppilas osoittaa osaamisensa summatiivisessa ja formatiivisissa kokeissa sekä jatkuvasti oppitunneilla. 2. Työskentely 145

147 Oppilas tekee kotitehtävät säännöllisesti. Tunneilla hän on aktiivinen. Kokeellisessa työskentelyssä hän osoittaa huolellisuutta ja vastuullisuutta, yhteistyökykyä ja tarvittaessa omatoimisuutta. Arvosana 5 1. Osaaminen Oppilas pyrkii tavoitteidensaavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Oppilas osoittaa osaamisensa summatiivisissa ja formatiivisissa kokeissa ja tuntityöskentelyssä. Oppilas on läsnä oppitunneilla ja osallistuu kokeisiin. 2. Työskentely Oppilaalla on tarvittavat työvälineet mukana. Oppilas yrittää työskennellä ja tekee kokeellisia töitä turvallisuusohjeita noudattaen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ilma ja vesi Oppilas tietää, että kemia on keskeinen luonnontiede ja osaa nimetä kemian tutkimuskohteita ja tutkimusmenetelmiä osaa tunnistaa, erotella ja luokitella aineita niiden ominaisuuksien perusteella osaa tavallisempien alkuaineiden kemialliset merkit osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia kokeita osaa esittää kokeidensa tulokset graafisesti ja tulkita niitä tietää, että aineen rakenneosia kuvataan mallien ja merkkien avulla tietää, että olomuodot ovat yhteydessä aineen rakenneosasten liikkeeseen ja ymmärtää olomuodon muutokset energian kannalta tuntee kemiallisen reaktion esim. palamisen perusedellytykset ja niiden merkityksen ja riskit jokapäiväisessä elämässä ymmärtää hapen ja vedyn merkityksen ihmiselle ja luonnolle tuntee käsitteet: happamuus, emäksisyys, neutraali, ph ja indikaattori ja ymmärtää happamuusasteen yhteyden luonnon ja ympäristön tilaan. Tuntee veden ominaisuuksia ja osaa hankkia vettä koskevaa tietoa ja esittää sitä Ymmärtää yhteyttämisen ja palamisreaktion välisen yhteyden ja osaa selittää ympäristössään havaitsemiaan ilmiöitä kemian tietojen pohjalta Raaka-aineet ja tuotteet Oppilas osaa kuvata atomia, elektroniverhoa ja kemiallisia sidoksia asiamukaisia malleja käyttäen osaa tehdä päätelmiä aineenreaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä tunnistaa ioniyhdisteen ja molekyyliyhdisteen 146

148 osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä esim. hapettumispelkistymisreaktioita osaa erottaa toisistaan jalot ja epäjalot metallit sekä happamat ja emäksiset aineet ymmärtää metallin elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttajana osaa kirjoittaa kemiallisia kaavoja esimerkiksi happoja emäksiä ja suoloja tietää ja ymmärtää, että monet aineet ja niiden reaktiot vaikuttavat ihmisen ja ympäristön hyvinvointiin Elollinen luonto ja yhteiskunta Oppilas tuntee hiilen kiertokulun luonnossa, niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle erottaa toisistaan rakenne- ja molekyylikaavat, osaa nimetä ja tunnistaa yksinkertaisimmat orgaaniset yhdisteet tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä, esimerkiksi erilaiset materiaalit, kodin kemiakaalit, petrokemian tuotteet ja lääkeaineet tuntee puun teollisuuden raaka-aineena ymmärtää elinkaariajattelun ja osaa toimia elämässään ekologisesti kestävällä tavalla Taidolliset tavoitteet Oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä tiedostaa työskentelyyn liittyvät riskit ja ottaa huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat pystyy käsittelemään asiamukaisesti laboratoriovälineitä ja laitteistoja sekä tekemään havaintoja osaa suunnitella yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita ja niihin liittyviä järjestelyjä osaa koota yksinkertaisia mittausjärjestelmiä ja arvioida sen toimivuutta sekä tarvittaessa muuttaa sitä osaa tehdä havaintoja ja esittää tulokset järkevästi osaa tehdä tekemistään töistä muistiinpanoja pystyy sopimaan työnjaosta ja tehtävistä muiden ryhmän jäsenten kanssa osaa piirtää graafisia kuvaajia osaa käsitellä havaintotuloksia esim. tietotekniikan avulla osaa tulkita mittaustuloksia ja arvioida niiden luotettavuutta ja tarkkuutta osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia 147

149 6.6 Terveystieto Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas arvostaa terveyttä ja osaa tehdä omaa terveyttään edistäviä valintoja. Terveys ymmärretään fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Opetuksen lähtökohtana on lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetus perustuu tutkivaan oppimiseen ja omatoimisen ajattelun kehittämiseen. Tavoitteena on terveisiin elämäntapoihin sitoutunut kansalainen, joka arvostaa itseään ja kanssaihmisiään sekä ympäristöään. Vuosiluokilla 3 6 terveyskasvatus kuuluu luontevana osana koulun ja luokan arkeen. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä niin, että hän ymmärtää erilaisten elämän arkitoimintojen ja hyvinvoinnin olevan sidoksissa toisiinsa. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas arvostaa terveyttä ja osaa tehdä omaa terveyttään edistäviä valintoja. Hän ymmärtää omat vaikuttamisen mahdollisuutensa terveyden ja turvallisuuden edistämisessä ja sairauksien ennalta ehkäisemisessä. Vuosiluokkien 3 4 ja 5 6 terveystiedon tavoitteet ja sisällöt on laadittu erikseen. Sisällöt on koottu erittelemällä yleiset ja eri oppiaineiden ops:aan sisältyvät terveystiedon osa-alueet. VUOSILUOKAT 3 4 TAVOITTEET Oppilas oppii psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä toimintatapoja, käsitteitä ja sanastoa sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia ymmärtämään terveellisen ja monipuolisen ravinnon ja liikunnan terveyttä edistävän vaikutuksen toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään ja muita suojellen sekä noudattamaan sovittuja sääntöjä koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä hakemaan ja hälyttämään apua tarvittaessa 148

150 SISÄLLÖT AINE 3. LUOKKA 4. LUOKKA OMA KEHO JA TERVEYS, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Yleistä + LI YL päivittäinen peseytyminen ja puhtaus monipuolinen ja säännöllinen ravinto ja liikunta osana lapsen tervettä kasvua ja kehitystä yleisimpien lasten sairauksien tunnistaminen sairauksien ennaltaehkäisy terveelliset elämäntavat sairastaminen ja ensiapu: 112, yksinkertaiset ensiaputoimet henkinen hyvinvointi KASVU JA KEHITYS Yleistä elämänkulun hahmottaminen + LI kasvaminen ja yksilölliset erot kasvussa ja kehityksessä sukupuolinen kehitys/ tykkääminen puhtauden tärkeys terveyttä edistävänä tekijänä ruokailutilanteet, hyvät ruokailutavat sairastamisen, hoidon ja itsehoidon perusasioita hyvä kunto terveyden edistäjänä omasta terveydestään huolehtiminen terveellinen ravinto liikunnan viikkosuunnitelma terveydenhoitajan vierailu terveellisen ruuan suunnitelma elämänkulun eri vaiheet kasvamisen ja kehittymisen yksilölliset erot sukupuolinen kehitys/ esipuberteetti YL ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja pohtii turvallisen ja terveen elämän perustaa US pohdintaa erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin liittyen ihmissuhteissa pohdintaa erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin liittyen ihmissuhteissa VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Yleistä + LI YL säännöt ja sopimukset koulun ja kodin arjessa toisen omaisuuden kunnioittaminen turvalliset liikuntavälineet ja - varusteet oman elinympäristön havainnointi säännöt kiusaaminen ja väkivallan ehkäiseminen hyvät tavat turvallinen liikennekäyttäytyminen lapsen oikeudet ja velvollisuudet oikean ja väärän erottaminen turvalliset liikuntavälineet ja varusteet sekä turvallinen toisia kunnioittava käytös vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen, reilu peli oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana ihmisen elinehdot palaminen ja paloturvallisuus koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sopimukset sekä luokan ja koulun säännöt 149

151 rahan käyttäminen, toisen omaisuuden kunnioittaminen oman koulun turvallisuus turvallinen liikennekäyttäytyminen pienet ensiapuharjoitukset turvallisuussuunnitelma kohtelias käytös ja ryhmässä toimiminen 150

152 VUOSILUOKAT 5 6 TAVOITTEET Oppilas oppii arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä ja ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta tietämään, että murrosikä on osa ihmisen normaalia yksilöllistä kasvua ja kehitystä tekemään havaintoja itsestään, huolehtimaan terveydestään pohtimaan ja tietämään, millä ravintoon liittyvillä tekijöillä on merkitystä kasvulle, kehitykselle ja terveydelle huolehtimaan omasta terveydestään ja välttämään terveysriskejä käsittelemään ja nimeämään omia ja muiden tunteita pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä ottamaan vastuuta omista teoistaan ottamaan huomioon toiset ihmiset ja hyväksymään erilaisuutta toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa toimimaan ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden 151

153 SISÄLLÖT AINE 5. LUOKKA 6. LUOKKA OMA KEHO JA TERVEYS, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Yleistä + LI terveyden edistäminen, tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia, esim. henkilökohtainen hygienia, terveellinen ravinto, liikunta ja uni terveyteen ja sairauteen liittyvät käsitteet perusensiaputaitojen harjoittelua tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät: monipuolinen ravinto ja säännöllinen ateriarytmi, henkilökohtainen hygienia, uni ja lepo, harrastukset ja läheiset ihmissuhteet sekä näiden tärkeys omassa elämässä ensiaputaitojen harjoittaminen BI/GE oman terveyden hoitaminen luonnossa virkistäytyminen KASVU JA KEHITYS Yleistä + LI BI/GE US murrosikä: murrosiän tunnuspiirteet eri sukupuolilla, seksuaalisen kehityksen yksilölliset vaihtelut Ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot - ruoansulatus - hengitys - eritys - liikkuminen Elintoimintojen säätely - aistit ja hermosto Ihmisen lisääntyminen, murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset omaa pohdintaa nuorten elämänkysymysten ympärillä VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Yleistä + LI psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset muutokset murrosiässä oppilaiden omat elämänkysymykset eettisyyteen kasvaminen, oikeudenmukaisuus saa myönteistä tukea persoonansa kasvuun saa aineksia oman elämänkatsomuksen muodostamiseen tapaturmien ehkäiseminen onnettomuuksien ennaltaehkäisevä toiminta päihde- ja vaikuteaineiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä ja välttämisestä syntyviä hyötyjä 152

154 FYKE tupakan, alkoholin ja huumausaineiden haitat ympäristönsuojelu, kierrättäminen 153

155 ESIMERKKEJÄ TOIMINTATAVOISTA JA TERVEYSTIEDON INTEGROINNISTA VUO- SILUOKILLA 3 6 Esim. hygieniaan, ruokailuun ja unentarpeeseen liittyvät asiat tulevat parhaiten esille koulun jokapäiväiseen arkeen liittyvissä tilanteissa. Yhdessä keskustelemalla oppilaat saavat tärkeää tietoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja ohjeita terveelliseen elämään. Liikuntatunnit ja pukuhuonetilanteet ovat hyvä paikka terveyttä, hyvinvointia ja murrosikää käsitteleville keskusteluille luokkatovereiden ja liikunnan- ja/tai luokanopettajan kanssa. Liikuntatuntien yhteydessä voidaan tutustua myös mm. kehonhallintaan ja ryhtiin sekä yleisimpien liikuntavammojen ensiapuun. Kouluterveydenhoitaja on hyvä yhteistyökumppani käsiteltäessä esim. eri sairauksia, pieniä vammoja/tapaturmia, murrosiän muutoksia, hygieniaa sekä tutustuttaessa oman alueen terveys- ja sosiaalipalveluihin. Kiusaamisen ehkäisy on hyvin tärkeää huomioida koulun toiminnassa. Koulullamme on oma kiusaamisen vastainen malli, jonka mukaan kiusaamisen ehkäisyssä ja kiusaamistilanteissa toimitaan. Lukuvuonna koulumme oli mukana KIVAkoulu-hankkeessa, jonka mukaan lukuvuonna toimittiin ja pidettiin mm. hankkeeseen kuuluvia oppitunteja luokille. KIVA-toimintamallia käytetään todennäköisesti myös seuraavina lukuvuosina. Ensiaputaitoja voidaan harjoitella säännöllisin väliajoin koko koulussa järjestettävänä EA-koulutuksena. Esim. lukuvuonna koulullamme järjestettiin jokaiselle luokalle ensiapukoulutustunnit, joiden pidosta huolehti alan koulutuksen omaava koulumme erityisluokanopettaja. Liikennekasvatusta ja -käyttäytymistä olisi hyvä käsitellä lukuvuosittain, esim. liikennepäivien puitteissa. VUOSILUOKAT 7 9 TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja 154

156 arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. 155

157 SISÄLLÖT 7. LUOKKA 8. LUOKKA 9. LUOKKA K A S V U J A K E H I T Y S terveyden merkitys fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys itsetunto tunteet pelot toisten huomioiminen elämäntavat ja valinnat uni, lepo puhtaus, hygienia kuulo näkö sosiaaliset suhteet ristiriitojen ratkaisu vastuut elämässä ihmisen elämänkulku, ikäkaudet, syntymä ja kuolema perhe ja sosiaaliset suhteet, sosiaalinen tuki, turvaverkostot mielen ja ruumiin tasapaino, mielenterveys ja sen ongelmat mielenterveyspalvelut R A V I N T O ravitsemussuositukset ruoan aineosat ateriarytmitys energiantarve L I I K U N T A liikunnan terveysvaikutukset kestävyysliikunta lihaskuntoharjoittelu T U P A K K A J A P Ä I H T E E T tupakka, nuuska, imppaaminen alkoholi raittius-riippuvuus S E K S U A A L I S U U S rasvat, kolesteroli lihavuus, laihuus syömishäiriöt luuston kehitys lihastasapaino ryhti venyttely nopeus- ja taitoharjoittelu liikunnasta nauttiminen huumausaineet lääkkeet omien ruokatottumusten puntarointi vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet erityisruokavaliot ja ruoka-allergiat oman kunnon seuranta terveysliikunta myyttejä päihteistä päihteet ja media 156

158 seksuaalisuus-seksi seksuaalisuuden yksilöllisyys fyysinen kehitys ihmissuhteiden kirjo seksuaaliset oikeudet seurustelu ehkäisy seksuaalilainsäädäntö abortti seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuus sukupuolitaudit hedelmättömyys terveydenhoitopalvelut sukupuoliasioissa 157

159 I T S E H O I T O J A S A I R A U D E T oireiden ja vaivojen niska-, hartia- ja selkävaivat ja niiden itsehoito flunssa hoito allergiat, astma vatsavaivat ja kivut suolistovaivat diabetes epilepsia T U R V A L L I S U U S T A I D O T hätäensiapu (painelu- ja puhalluselvytys, sokki, suuret verenvuodot, äkilliset sairauskohtaukset) kodin paloturvallisuus turvallisesti vapaa-aikana ja liikenteessä ensiapu eri tilanteissa (tuki- ja liikuntaelinvammat, haavat, palo- ja paleltumavammat) turvallisesti mopolla turvallisesti vesillä ja jäällä päihteet ja liikenne puutos- ja tartuntataudit yleisimmät kansantaudit elimistön puolustusjärjestelmät lääkehoito kunnalliset terveys- ja sairaanhoitopalvelut yleinen vaaramerkki (kaasuvaara, säteilyvaara) turvallisuuden tunneperusta elämälle ensiapu (sähkötapaturmat, myrkytykset, syövytysvammat, hypotermia, pään vammat) onnettomuustilanteissa toimiminen 158

160 AIHEKOKONAISUUDET Terveystiedon aiheet liittyvät saumattomasti useampaan aihekokonaisuuteen. Aihekokonaisuudet sitovat yhteen monia tärkeitä kasvatuskysymyksiä, joiden tulisi olla osa koulun jokapäiväistä toimintaa (esim. käytöstavat ja hygieniasta huolehtiminen). Ihmisenä kasvaminen. Ihmisen kasvun eri ulottuvuuksia sekä fyysiseltä, psyykkiseltä että sosiaaliselta näkökannalta. Turvallisuus ja liikenne. Liikennekäyttäytyminen ja vaara- ja onnettomuustilanteissa toimiminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Ihmisten välinen vuorovaikutus, erilaisuus ja suvaitsevaisuus. Viestintä ja mediataito. Lasten ja nuorten kriittinen medialukutaito, joka on tärkeä osa myös oman kasvun tutkimisessa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Viihtyisän, terveellisen ja kestävän ympäristön merkitys terveydelle. ARVIOINTI Saatuja tietoja ja taitoja arvioidaan monipuolisesti, oppilaan oppimistulokset ja työskentely huomioiden. Opiskelun aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilasta, kehitetään hänen edellytyksiään itsearviointiin. Arvioinnin päämääränä on myös mitata oppilaan omakohtaista oppimista. Vuosiluokilla 3-6 ei anneta erillistä arvosanaa terveystiedosta, koska ainetta ei opiskella erillisenä oppiaineena. 7. luokasta lähtien käytetään numeroarviointia. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8). PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa 159

161 Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. 160

162 6.7 Evankelisluterilainen uskonto Tavoitteet vuosiluokille 3-5 Oppilas Oppisisällöt 3. LUOKKA oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään ja arvostamaan uskonnon merkitystä omassa ja muiden elämässä saa aineksia persoonalliseen kasvuunsa saa tietoa omasta uskonnosta ja sen merkityksestä tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin ymmärtää kirkkovuoden juhlien merkityksen, oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista tutustuu paikalliseen uskonnolliseen elämään ja perinteeseen Jumala turvallisena isänä ja Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Vanhaan testamenttiin tutustuminen: alkukertomukset ja patriarkat ja matka luvattuun maahan Herran Siunaus ja hiljentyminen pohdintaa erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin liittyen ihmissuhteissa kirkko- ja kalenterivuoden kristillisiä juhlia uskonnollinen musiikkiperinne 4. LUOKKA ihmisen arvo luomisen näkökulmasta Saapuminen luvattuun maahan. Raamatun Vanha Testamentti lähteenä: Mooseksen, Joosuan, Tuomarien ja Kuninkaiden kirjat. psalmit ja sananlaskut ja kymmenen käskyä alustavasti 161

163 Vanha Testamentti juutalaisuuden pyhänä kirjana: ilmoituksena Jeesuksen synnystä alustava tutustuminen Uuteen testamenttiin Isä meidän rukous, hiljentyminen alustava tutustuminen muihin kristillisiin kirkkokuntiin ja muihin uskonnollisiin yhteisöihin pohdintaa erilaisiin tunteisiin ja tilanteisiin liittyen ihmissuhteissa uskonnollinen musiikkiperinne kirkolliset toimitukset ihmisen elämänkaaressa kirkko- ja kalenterivuoden kristillisiä juhlia 5. LUOKKA Uusi testamentti; evankeliumit keskeisin osa-alue Jeesuksen elämänkaari luterilaisen uskon käsitys Jumalasta, armosta ja pelastuksesta Isä meidän -rukous kristilliset symbolit arjen keskellä, kirkkotaide pohdintaa nuorten elämänkysymyksistä suvaitsevuus: alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämänpiiriin luterilaisen kirkonkäsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta uskonnollinen musiikkiperinne Arviointi LUOKKA Osaa sisällöt: HYVIN ymmärtää ihmisen arvon luomakunnan vaalijana tuntee VT:n henkilöitä ja kertomuksia osaa Herran Siunauksen kykenee ohjatusti käyttämään Raamattua ja virsikirjaa oppimisen apuna JONKIN VERRAN oppilas muistaa muutaman VT:n henkilön ja kertomuksen 162

164 on tutustunut Herran Siunaukseen Raamatun ja virsikirjan käyttö vaikeaa Osallistuminen tunnilla: HYVIN huolehtii omista koulutarvikkeistaan viittaa säännöllisesti tuotokset siistejä ja huoliteltuja JONKIN VERRAN unohtelee osallistuu hyvin satunnaisesti tuotoksissa huolittelun varaa 4. LUOKKA Osaa sisällöt: HYVIN ymmärtää ihmisen arvon luomakunnan vaalijana tuntee Vanhan testamentin luomiskertomuksen sekä profeettojen, tuomarien ja kuninkaiden kirjojen keskeisen sisällön tuntee Jeesuksen kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen sekä niiden merkityksen osaa Isä meidän -rukouksen tuntee kirkkovuoden juhlia ja niihin liittyviä tapoja ja perinteitä tuntee perhepiirin kirkolliset juhlat ja tavat JONKIN VERRAN tunteen Vanhan testamentin luomiskertomuksen sekä profeettojen, tuomareiden ja kuninkaiden kirjojen sisällön auttavasti tuntee muutamia perhepiirin ja kirkkovuoden juhlia ja niihin liittyviä tapoja ja perinteitä on tutustunut Jeesuksen kuolemaan, ylösnousemukseen ja taivaaseenastumiseen Osallistuminen tunnilla: HYVIN huolehtii omista koulutarvikkeistaan osallistuu keskusteluun tuotokset siistejä ja huoliteltuja osaa käyttää Raamattua ohjatusti tehtäviensä sisällön lähteenä JONKIN VERRAN unohtelee osallistuminen satunnaista tuotoksissa huolittelun varaa 5. LUOKKA 163

165 Arvosana 8 tuntee keskeisimmät asiat kristinuskon synnystä tuntee keskeisiä asioita luterilaisesta uskosta tunnistaa luterilaisen kirkon symboleja osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee kristillisen etiikan perusteet ja osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Arvosana 5 tunnistaa joitakin luterilaisen kirkon symboleja hallitsee joitakin kristinuskon opillisia perusasioita hallitsee välttävästi kristillisen etiikan perusteita ja tunnistaa satunnaisesti eettisen vastuunsa ottaa satunnaisesti osaa keskusteluun Tavoitteet vuosiluokille 6 9 Oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun, ymmärtää sen merkityksen inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen yksityisen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa saa myönteistä tukea persoonansa kasvuun varjelee kaikkea luotua ja ymmärtää olevansa luonnosta riippuvainen saa tietoja uskonnon vaikutuksesta kannattajiinsa ymmärtää uskonnon kulttuuriperintöä saa aineksia oman elämänkatsomuksen muodostamiseen tutustuu paikalliseen uskonnolliseen elämään ja perinteeseen Oppisisällöt 6. LUOKKA 164

166 toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen, vastuullisuus ja pyhyyden kokeminen kotiseurakunta ja sen keskeiset toiminnat kristittynä eläminen, oppilaiden omat elämänkysymykset, Raamatun opetuksia ja elämänohjeita (esim. psalmit ja sananlaskut) eettisyyteen kasvaminen, oikeudenmukaisuus, kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä sekä Jeesuksen opetukset eettisyydestä alkuseurakunnan vaiheita Apostolien teot ja Paavalin elämäntyö lähetystyön alkuvaiheet idän ja lännen kirkkojen eriytyminen kirkko keskiajalla ja uskonpuhdistus suomalainen uskontoperinne uskonto tämän päivän Suomessa: luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen kirkon pääpiirteet; islamilaisuus, kristillisiä yhteisöjä ja liikkeitä sekä uskonnonvapaus ja uskonnottomuus nuorten virsiä ja hengellistä musiikkia, tutustuminen erilaiseen jumalanpalvelukseen orientoituminen maailman uskontoihin 7. LUOKKA uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin maailmanuskonnot (oppi, elämä ja levinneisyys) kristinusko (synty, oppi, levinneisyys ja merkitys) 8. LUOKKA VT ja Israelin historia VT juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta UT Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä kristikunnan historia (kirkon syntymästä nykypäivään) kristilliset yhteisöt tutustuminen kotiseurakuntaan 9. LUOKKA 165

167 kristillisen elämänkatsomuksen perusteet suomalaisen uskonnollisuuden monimuotoisuus (muinaisuskosta nykypäivään) herätysliikkeet ja kristilliset sekä muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa / Vaalassa uskonnonvapaus kristillinen etiikka Arviointi 6 9 Kriteerit arvosanoille 8 ja 5 Uskonnon arvosana muodostuu seuraavista osista: koe ja/tai muut kirjalliset kuulustelut tuntiaktiivisuus kotitehtävien säännöllinen osaava suoritus sosiaalisuus oppitunnilla (aktiivisuus ryhmä- ja paritöissä) mahdollinen kotona tehtävä itsenäinen työ (esitelmä/projektityö) oppilaan tiedonhankinta ja hallintataidot motivaatio (myönteinen opiskeluasenne) Arvosana 8 muodostuu seuraavista tiedollisista kokonaisuuksista: 6. LUOKKA tuntee alkuseurakunnan keskeisten henkilöiden elämän päävaiheet tuntee alkuseurakunnan päävaiheet (vainot, seurakunnan synty) tietää kirkon historiaa (kristikunnan jakaantuminen, uskonpuhdistus) tuntee luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen kirkon opin ja uskonelämän piirteitä osallistuu eettiseen keskusteluun 7. LUOKKA osaa nimetä ja erottaa toisistaan maailmanuskonnot ja tuntee niiden opilliset pääpiirteet, uskonnolliset tavat ja levinneisyyden tuntee kristinuskon synnyn, sisällön ja merkityksen pääpiirteissään 8. LUOKKA tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee alkuseurakunnan historiaa (Paavalin merkitys, seurakuntien synty, vainot) tietää kristinuskon historian päävaiheet tuntee katolisen, ortodoksisen ja protestanttisten kirkkojen yhtäläisyydet ja erot 9. LUOKKA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta. 166

168 Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. perusluonteen Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. Arviointikriteerejä arvosanalle 5 oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi, mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien edellyttämää osaamista oppilas hallitsee välttävästi vain joitakin oppisisältöjä perustehtävien tekemisessä suuria vaikeuksia oppilaan työskentely ja asenne melko kielteinen 167

169 6.8 Ortodoksinen uskonto Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa on keskeisintä oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta motivoidaan ortodoksisen kirkon opetuksien kautta eettisten, moraalisten ja tasa-arvokysymysten pohdintaan, jotta hän oppisi vastuunsa itsestä, toisista ihmisistä, ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Turvallisuuden edistämiseksi välitetään väkivallattomuutta edistäviä kristillisiä toimintamalleja. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa ja kansainvälisyyskasvatuksessa ovat esillä sekä henkinen että osittain aineellinen kulttuuriperintö. Lähtökohtana on oma hengellinen kulttuuri, suomalainen ortodoksisuus, josta edetään pohjoismaiselle, eurooppalaiselle ja globaaliselle, kansainväliselle tasolle. Hänelle annetaan monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys sekä valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteisiin pyritään yhteistyössä kodin, Kajaanin ortodoksisen seurakunnan ja muiden tahojen kanssa. Ortodoksisen uskonnon arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppimistuloksiin, tuntityöskentelyyn ja toisten huomioonottamiseen. Arvioinnin yhtenä tavoitteena on kehittää oppilaan itsearviointitaitoja. Arviointi tapahtuu pääsääntöisesti kirjallisten kokeiden avulla. Oppilas voi osoittaa osaamistaan myös erilaisten oppiaineeseen soveltuvien omien tuotosten avulla opettajan kanssa ennalta sovitun aiheen mukaisesti. VUOSILUOKAT 1-5 Ortodoksisen uskonnon ydintehtävänä on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja kasvamiseksi eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. TAVOITTEET Oppilas vahvistaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään, liturgiseen elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan tutustuu uskonopin peruskysymyksiin perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä tutustuu muihin kirkkoihin ja uskontoihin KESKEISET SISÄLLÖT Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset pyhät ajat kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset 168

170 kirkon suuria opettajia ja marttyyreja Kirkon jäsenenä ortodoksinen perinne perheessä ortodoksina koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa ja maailmassa oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö luostareita kirkollisia järjestöjä muita lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä Raamattu pyhänä kirjana Vanha testamentti alkukertomukset ja patriarkkakertomukset Egyptistä luvattuun maahan Uusi testamentti Jeesuksen elämä ja opetukset evankeliumien kirjoittajat ylösnousemus ja uusi elämä uuden testamentin ajanhistoriaa Liturginen elämä jumalanpalvelusten toimittajat liturgia jumalanpalvelus sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja kirkkoarkkitehtuuri ikonitaide Uskonoppi uskontunnustus Herran rukous Jumalan kuva ja kaltaisuus 10 käskyä VUOSILUOKAT 6-9 Ortodoksisen uskonnon ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. 169

171 TAVOITTEET Oppilas vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan, uskonkäsitykseen ja liturgiseen elämään tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä KESKEISET SISÄLLÖT Raamattu Raamatun synty ja sisältö Raamattu pyhänä kirjana profeetat, kuninkaiden aika, psalmit Apostolien teot yhteenveto aikaisemmin opitusta Kirkkohistoria kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat kirkkokunnat sekä ekumenia Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Liturgiikka ja uskonoppi sakramentit jumalanpalvelukset (liturgia, vigilia, paastoliturgia) muita kirkollisia toimituksia kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki uskonopin keskeiset kohdat Etiikka ortodoksinen ihmiskäsitys eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen Vuorisaarnan etiikka Lisäksi opetussuunnitelmaan kuuluu kerran vuodessa tehtävä opintokäynti ortodoksiseen kirkkoon. 170

172 VUOSILUOKAT 3-5 Ortodoksisen uskonnonopetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-5 on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi. Tavoitteet Sisältö vuosiluokalle 3 Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset: - pääsiäinen ja siihen liittyvät liikkuvat juhlat - oman kirkon pyhä ja Johannes Kastajan elämä - suuren paaston käytäntöjä ja merkitystä. Kirkon jäsenenä: - ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla ja Suomessa - kotiseurakunta ja sen toimintakulttuuri. Raamattu pyhänä kirjana: - alkukertomukset ja patriarkkakertomukset - Egyptistä luvattuun maahan - ylösnousemus pääsiäisen yhteydessä. Liturginen elämä: - sakramenteista ehtoollinen - tutustuminen liturgiaan ja sen toimittajiin kirkkomatkan yhteydessä - yleisimmät kirkkoveisut. Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen: - ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena - kymmenen käskyn etiikkaa omassa elämässä ja suhteessa muihin kulttuureihin - pelastus pääsiäisen yhteydessä. Arviointikriteerit Hyvä osaamisen - oppilas hallitsee hyvin vuosiluokan oppisisällöt ja osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn Jonkin verran osaamisen - oppilas hallitsee puutteellisesti vuosiluokan oppisisältöjä ja osallistuu satunnaisesti oppitunnilla Sisältö vuosiluokalle 4 171

173 Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset: - oppilaan oma suojeluspyhä - suuret juhlat ja pääsiäinen kirkkovuoden mukaan. Kirkon jäsenenä: - kirkko, seurakunta ja tapakulttuuria - Suomen ortodoksinen kirkkokunta hiippakuntineen - juutalaisuuden ja kristinuskon yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä - vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen elämä. Raamattu pyhänä kirjana: - Jeesuksen opetukset - Jeesuksen kärsimyshistoria ja pelastustyö. Liturginen elämä: - sakramentit ja muut pyhät toimitukset elämän eri tilanteissa - suurten juhlien ikonit - yleiset kirkkoveisut. Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen: - Pyhän Kolminaisuuden persoonat - kirkon ja seurakunnan tehtävä - tavoitteellinen itsensä kehittäminen kilvoittelun kautta - pelastus ja iankaikkinen elämä pääsiäisen yhteydessä. Arviointikriteerit Hyvä osaamisen - oppilas hallitsee hyvin vuosiluokan oppisisällöt ja osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn Jonkin verran osaamisen - oppilas hallitsee puutteellisesti vuosiluokan oppisisältöjä ja osallistuu satunnaisesti oppitunnilla Sisältö vuosiluokalle 5 Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset: - pääsiäinen ja suuria juhlia - pyhät marttyyrit - evankeliumien kirjoittajat. Kirkon jäsenenä: - luostarien toiminta - ortodoksinen kulttuuri Vaalassa, Suomessa ja maailmassa - Ortodoksisten Nuorten Liiton toiminta - vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen toiminta sekä suhteet toisuskoisiin. 172

174 Raamattu pyhänä kirjana: - Jeesuksen kärsimyskertomukset, ylösnousemus ja uusi elämä - Jeesuksen opetukset. Liturginen elämä: - sakramentit ja niiden merkitys ortodoksin elämässä - kirkkomusiikki, sen tavallisimmat veisut rukouksen osana - liturginen elämä ortodoksisuudessa. Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen: - lähimmäisenrakkauden ulottuvuudet Suomessa ja kansainvälisellä tasolla - ystävyys ja suvaitsevaisuus. ARVIOINTIKRITEERIT HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas tuntee tiedon hankinnan pohjaksi keskeiset asiat ortodoksisuudesta - tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään - tuntee ortodoksisen ihmisnäkemyksen sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään - tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää. Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia - tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen - tuntee Kristuksen opetuksia ja elämänvaiheet - osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa - tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä - tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää - hänellä on käytössään aineksia ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi - kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään. Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja - tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä - tunnistaa oman perheen uskonnollisen taustan - tuntee oman kotiseurakunnan toimintaa - tuntee lähiympäristössä olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. Arviointikriteerit arvosanalle viisi oppilas tuntee muutamia ortodoksisen kristillisyyden sisältöjä ja osaa käyttää oman uskontokuntansa uskonnollista tietoa jossain määrin hallitsee auttavasti joitakin Raamatun keskeisistä kertomuksista on tutustunut lähiympäristön toisiin uskontoihin osallistuu satunnaisesti tuntityöskentelyyn 173

175 Vuosiluokat 6-9 Ortodoksisen uskonnonopetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Tavoitteet Oppilas vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan, uskonkäsitykseen ja liturgiseen elämään tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään oppii osallistuvaksi ja vuorovaikutustaitoiseksi yhteisöllisessä toiminnassaan osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Vuosiluokka 6 Tavoitteet Vahvistaa ja syventää oppilaan ortodoksista identiteettiä perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon ja sen liturgiseen elämään, Raamattuun pyhänä kirjana ja osallistumalla ortodoksiseen liturgiaan. Raamattu: - Raamatun synty ja sisältö - profeetat, kuninkaat ja psalmit - evankeliumit ja apostolien teot. Kirkkohistoria: - alkukirkon synty - pyhät kirkon sanoman viejinä, lähetystyö ja sen merkitys. Maailmanuskonnot: - juutalaisuus ja islamilaisuus - juutalaisten, islamilaisten ja kristittyjen vuorovaikutussuhteet Suomessa ja maailmassa. Liturgiikka ja uskonoppi: - jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia - juhlat kirkkovuoden kierron mukaan - kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki. Etiikka: - ortodoksinen ihmiskäsitys 174

176 - vuorisaarnan etiikka tavoitteellisessa itsensä kehittämisessä - lähimmäisenrakkaus väkivallattomuutta edistävänä toimintamallina. Vuosiluokka 7 Tavoitteet Ortodoksisen identiteetin syventämisen ja laajentamisen lisäksi osallistutaan liturgiaan ja perehdytään kirkon historiaan ja uskonkäsitykseen. Kirkkohistoria: - kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat - eri kirkkokunnat ja ekumenia - ortodoksiset paikalliskirkot - Suomen ortodoksisen kirkon historiaa - Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa - ortodoksiset luostarit ja järjestöt Suomessa - kirkkovuoden paastoaikojen ja suurten juhlien historiallinen sanoma ja merkitys Vuosiluokka 8 Tavoitteet Opetuksen tavoitteena on syventää ja laajentaa ortodoksista uskonkäsitystä. Myös Raamattuun perehdytään pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana. Lisäksi tutustutaan keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään uskonnon ja katsomuksen merkitystä ihmisille ja yhteisöille. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia kohdata eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä Suomessa ja muualla maailmassa. Raamattu: - Raamatun synty ja sisältö - Raamattu pyhänä kirjana - Raamatun käyttö kirkon paastoaikojen ja suurten juhlien yhteydessä Maailmanuskonnot: - keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja elämän pääpiirteet - uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Maailmanuskontojen sisältöalueen opiskelussa korostuu oman kulttuuri-identiteetin ja kansainvälisyyden kohtaamisen merkitys. Opittua syvennetään vertailemalla ortodoksisen kirkon ja maailmanuskontojen opillisia näkemyksiä. Vuosiluokka 9 Tavoitteet 175

177 Ortodoksiseen liturgiaan osallistumisen ja perehtymisen lisäksi oppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ja tutustuu eettisen ajattelun peruskäsitteisiin sekä niiden soveltamiseen elämässä. Yksilön vastuun merkitys korostuu. Liturgiikka ja uskonoppi - sakramentit ja niiden merkitys - jumalanpalvelukset (vigilia, liturgia ja paastoliturgia) - kirkkorakennus - kirkkotaide - kirkkomusiikki Etiikka - ortodoksisen kirkon ihmiskäsitys ja eettinen opetus - Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen elämässä - Vuorisaarnan etiikka - kirkkovuoden paastoaikojen ja suurten juhlien eettinen sanoma PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista tuntee sakramentit ja muita pyhiä toimituksia sekä tuntee niiden merkityksen tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omassa elämässään. Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön tuntee Raamatun sisäisen rakenteen ja ymmärtää pelastusilmoituksen ymmärtää Raamatun osana kirkon traditiota tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja historian vaikutuksia nykyhetkeen tuntee oman seurakunnan (Kajaanin) toimintaa tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa. Oppilas tuntee maailmanuskontoja ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle tunnistaa suuret maailmanuskonnot osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä. 176

178 PÄÄTTÖARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi, mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien edellyttämää osaamista Oppilas hallitsee välttävästi vain joitakin oppisisältöjä Perustehtävien tekemisessä suuria vaikeuksia Oppilaan työskentely ja asenne melko kielteinen 177

179 6.9 Elämänkatsomustieto Perusopetuslain mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme. Elämänkatsomuksessa on kyse itse kunkin suhteesta omaan itseensä ja henkilökohtaisesta maailmasuhteesta. Elämänkatsomuksemme on käsityksemme siitä, millaisia olemme itse ja millainen on se todellisuus, josta olemme osa. Elämänkatsomustieto palvelee katsomustaustaltaan erilaisia kirkkoon tai uskontokuntiin kuulumattomia oppilaita sekä huoltajan pyynnöstä sellaisia uskontoa tunnustavia oppilaita, jotka eivät saa oman uskontokuntansa mukaista opetusta. Oppiaineen tulee olla samanaikaisesti katsomukselliselta sisällöltään riittävän väljä ja erilaisuutta suvaitseva, mutta sen on muodostettava tavoitteiltaan, sisällöiltään ja työtavoiltaan riittävän yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen peruslähtökohtana pidetään avarakatseista sekulaaria humanismia, joka vastaa myöhäismodernin yhteiskunnan tarpeita (mm. informaation moninaisuus, monikulttuurisuus, ympäristökysymykset ja kansainvälistyminen). Elämänkatsomustiedon tehtävänä on harjoittaa sellaisia valmiuksia ja tietoja, jotka edesauttavat oppilaan henkilökohtaisen identiteetin rakentumista, kasvua toimintakykyiseksi, itsenäiseksi ja suvaitsevaiseksi persoonaksi. Elämänkatsomuksen erityistehtävänä on käsitellä sitä, mitä elämänkatsomus tarkoittaa, miten se rakentuu ja miten se vaikuttaa sekä koota katsomuksellisen ymmärryksen kokonaisuutta. Opetuksen ytimessä on ajattelutaitojen kehittäminen ja moraalikysymykset. Elämänkatsomustieto ottaa aineksia opetukseensa filosofiasta, historiasta, psykologiasta, etiikasta, kirjallisuudesta ja yhteiskuntatieteistä. Tavoitteita lähestytään spiraaliopiskelun kautta samoihin teemoihin palataan opiskelun aikana useampaan kertaan. Oppimistulosten arvioinnissa käytetään vuosiluokilla sanallista arviointia. Arvioinnissa painotetaan lapsen kykyä tunnistaa ja arvioida arkipäivän moraalisia kysymyksiä ja moniarvoisen yhteisön jäsenyyden vaatimuksia. Muilla vuosikurssitasoilla opiskelun tulokset arvioidaan numeroilla. 5. vuosiluokan arvostelukriteereinä käytetään valtakunnallisen opetussuunnitelman hyvän arvosanan kriteerejä (s ) vuosiluokan arvostelussa sovelletaan päättöarvioinnin teemakohtaisen hyvän arvosanan kriteerejä. 9. vuosiluokan päättöarvioinnissa oppilaan elämänkatsomuksellisen pohdinnan tieto- ja taitotavoitteita arvioidaan laajahkon portfoliotyyppisen projektityön avulla. Arviointiin liittyy oppilaan itsearviointi arvoistaan ja moraalisista periaatteistaan sekä elämänkatsomustiedon merkityksestä oppilaan kehityskaarta tukevana oppiaineena. Vuosiluokat 3-5 Vuosiluokkien oppisisällöt Elämänkatsomustiedossa ryhmien pienuuden vu Oppisisällön yleisjaottelu joudutaan käyttämään luokkarajat ylittävää opetu Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu 3.lk Perhe, kaverit, koulu Toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettumi-ihmistenen Ihmisoikeudet erilaisuus Hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys 4.lk 178

180 Ystävyyden sisältö Miten olla? Miten elää? Oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuus jokapäi-tärkeitväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa asioita vastuu, rohkeus ja ystävyys Ajattelun vapaus, uskonnon-elämänkatsomuksen 5.lk vapaus sekä suvaitsevaisuus Minä ja kaverit Hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elä-moraalisimässä Eettisiä periaatteita ongelmia ja niiden ratkaisuja Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti 3.lk Elämää ennen vanhaan Kuka minä olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet 4.lk Erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikult-elämätuurisuus kaupungissa ja maalla Suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivä-5.lhemmistöt ja maailman kulttuuriperintö Elämänkatsomuksen perusteita Elämänkatsomus, uskomus, luulo ja ymmärrys, eri-suomalainelaisia elämän- ja maailmankatsomuksia Erilaisia minuus kulttuureja Yhteisö ja ihmisoikeudet 3.lk Yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, Perhe luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö Minä ja kaverit Lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus sekä ihmisoi-ihmisoikeudekeudet Tasa-arvo ja rauha, demokratia ja tulevaisuuden 4.lk maailma Perhe Etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon Minä ja kaverit tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia Koulunkäynti ja niiden ratkaisuja 5.lk Kansainvälinen vastuu Ihminen ja maailma lk Miten luonto toimii? Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa Ihminen ja luonto Kulttuuriperintö Elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia 5.lk muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa Evoluution perusteita Luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö Vuosiluokat 6-9 Oppisisällön yleisjaottelu Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta Yhteiskuntateorian perusteet ja demokratia Oppisisällöt vuosiluokittain Elämänkatsomustiedossa ryhmien pienuuden vu joudutaan käyttämään luokkarajat ylittävää opetu 6.lk Kansalaisoikeudet 8.lk Ihminen ja yhteiskunta 179

181 Katsomusten maailma ( valta, vastuu, arvot, normit ja kansalaisena yh kunnassa) Suomalaisen yhteiskunnan ongelmia Elämän ja kuoleman kysymyksiä Vähemmistöt ja enemmistöt Katsomusten historiaa ja katsomusvapaus Uskonnoton elämänkatsomus Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatso-lähi-idämus 8.lk uskonnot Tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen Moniarvoinen maailma Uskonto ja uskonnottomuus sekä oma elämänkatsomus Kulttuuri Kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto Kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri ja suvaitsevaisuus Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilitaristinen, mystinen ja luontokeskeinen Etiikka ja hyvä elämä Etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä Ihmisoikeusetiikka ja ympäristöetiikka Monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä Tulevaisuus 6.lk Uskonnonvapauden historiaa Uskonnot maailmassa Suomessa vaikuttavat uskonnolliset ryhmät Uskonnoton ajattelu Prometheus leirien esittely 6.lk Antiikin maailma 7.lk Maailmankuva ja maailmankatsomus Maailmankuvan muuttuminen Mitä on kulttuuri? Myytit ja riitit ennen ja nyt 9.lk Suomalaiset ja luonto Eri aikakausien luontokäsityksiä Luonnon arvot Kohti kestävää kehitystä 6.lk Moraalisia ongelmia ja niiden ratkaisuja 7.lk Kuka minä olen? Mikä on ihminen? Moraali moraalin pätevyys ja moraalitajun kehi Vapaus ja vastuu Hyvä elämä 8.lk Etiikan pääsuuntia Kansalaisetiikka 9.lk Miksi maailma on epätasa-arvoinen? 9.lk Erilaisia aikakäsityksiä Tulevaisuuden tutkiminen Tulevaisuudentutkimus Luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus ja maailmanpe-kirjallisuurintö Uhkakuvia ja yhteisiä ponnisteluja / taide tulevaisuuden kuvaajana Minun tulevaisuuteni ja toimiminen tulevaisuuden Projektityö hyväksi 180

182 Arviointikriteerejä arvosanalle 5 Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi, mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin elämänkatsomustiedon tavoitteiden edellyttämää osaamista. Hyvän osaamisen kriteerit 5. luokan päättyessä Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta. Ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan omien periaatteidensa vastaisesti. Kykenee pohtimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon. Ymmärtää, että konfliktitilanteisiin on olemassa väkivallattomia ratkaisuja vuosiluokan arvostelussa sovelletaan päättöarvioinnin teemakohtaisen hyvän arvosanan kriteerejä. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä. Tunnistaa etiikan perusnäkökohtia. Pystyy tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen ratkaisumallin. Kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivässä ja pystyy esittämään perusteltuja näkemyksiä eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömän arvioinnin välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja. Kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteissä. Ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron. Osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääsisällön. Hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön. 181

183 Tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida tasa-arvo- ja oikeusvaatimuksia. Ihminen ja maailma Ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita. Tuntee ympäristöetiikan perusteita. Osaa arvioida eettisiä näkökulmia suhteessa ympäristöön. Ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutukset. 9. vuosiluokan päättöarvioinnissa oppilaan elämänkatsomuksellisen pohdinnan tieto- ja taitotavoitteita arvioidaan laajahkon portfoliotyyppisen projektityön avulla. Arviointiin liittyy oppilaan itsearviointi arvoistaan ja moraalisista periaatteistaan sekä elämänkatsomustiedon merkityksestä oppilaan kehityskaarta tukevana oppiaineena. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että katsomukselliset kysymykset ovat henkilökohtaisia, mutta niiden perustana ovat ajattelun yleisesti hyväksytyt tiedolliset kriteerit, kuten johdonmukaisuus ja kriittisyys. 182

184 6.10 Historia Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään historiallisen kehitysprosessin luonne ja sen merkitys. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Informaation määrän kasvaessa historian opetuksella on tärkeä tiedon käsittelyyn ja arviointiin liittyvä harjoittava merkitys. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas minäkuvansa ja maailmankuvansa rakentamiseen iaan ja kulttuuriin Mahdollisuuksien mukaan opetuksessa kytketään kansalliset ja kansainväliset historialliset ilmiöt ja tapahtumat kotiseudun historiaan. Paikallisaineistolla opetusta voidaan konkretisoida, rakennetaan paikallista identiteettiä ja liitetään opetus nuoren kokemuspiiriin. Opetussuunnitelman kuntakohtaiset painotukset ovat suosituksia opetuksen konkretisoimiseksi. Historian oppisisällöt soveltuvat useiden perusopetuksen oppiaineiden rajat ylittäviin aihekokonaisuuksien käsittelyyn. Valinnaiset kronologiset teemat soveltuvat parhaiten 6. ja 8. vuosiluokan oppisisältöihin. Teemojen valinnassa noudatetaan vuorotteluperiaatetta. Historian juhlavuosia pyritään hyödyntämään opetuksessa mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan oppimistulosten arvioinnissa tukeudutaan yhteismitallisena perusteena hyvän arvosanan saavuttamisen edellytyksistä annettuihin valtakunnallisiin perusteisiin. Oppilaan tiedot ja taidot arvioidaan numeroarvostelulla. Teema /vuosiluokka 5 6 Aikamatka menneisyyteen ( 5) Omat juuret ja historiallinen tieto Oman perheen ja kotiseudun historia Muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön tulkitseminen Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit (5) Kivikauden ihmisen elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seura- Kuntakohtaisia sovellutuksia Kiinnostuksen herättäminen historiaan ja historia tiedon hakemiseen. Tarinat/ elämykset. Vanhemmat ja isovanhemmat, oman kylän ja ku historian tapahtumia ja ilmiöitä. Lamminahon talomuseo, Säräisniemen kirkko, hämän museoalue, Säräisniemen kotiseutum jne. 183

185 uksena Paikallinen esihistoriallinen perinne Maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoi-mmtustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elä-nimisjärvi, kuoppapyynti Vaalan alueella esinelöydöt ja asuinpaikat. mään Vierailu Kainuun museossa tai Pohjois-Pohjanm Mesopotamia museossa. Egypti Jää väistyy, ihminen Pohjolaan Suomen esihistoriaa - kivikausi Eurooppalaisen sivilisaation synty (5) Antiikin maailma: - Kreeta - foinikialaiset - Troijan sota - Ateena ja Sparta - Aleksanteri Suuri - etruskit - Rooman tasavalta - Caesar, Augustus, Pax Romana - Länsi- Rooman hajoaminen - Bysantti Keskiaika (5-6) Kristillinen Eurooppa Islamilainen maailma Kaarle Suuri Viikinkiretket Linna ja talonpoika Ristiretket Eurooppalainen kaupunki Kauppa Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Pähkinäsaaren rauhan rajalinja Taistelu Perämeren rannikon omistuksesta Pohjanlahden rannikon asutushistorian perusteita Oulujoki kauppa- ja lohijokena Uuden ajan murros (6) Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, löytöretket, uskonnossa reformaatio, tieteiden kehitys Englannin nousu Suomi Ruotsin valtakunnan osana (6) Vaasat Ruotsin johdossa Hallinto, Turku Uskonpuhdistus Asutushistoriaa Nuijasota Ruotsin suurvaltakausi 1600-luvulla Kreivin aika Savolaisasutuksen leviäminen Kainuuseen Rappasota Oulujärven seudulla, Tä nän rauhan raja 1595 Oulun kaupungin perustaminen 1605, Oulun l Oulun kaupungin kehitys ja 1700-luvulla, jaanin kaupungin perustaminen 1651, Pietari Br vapaaherrakunta, liikenneyhteydet, tervatalou Oulujoen lohikalastus. 184

186 Terva Kuolonvuodet 1690-luvulla Suuri Pohjan sota ja isoviha, Venäjän nousu Säätyvallan aika, Viapori Kustaa III Säräisniemen kirkko ja Paltamon kuvakirkko Oulun nousu tervakaupunkina Ruotuarmeija Ranskan vallankumouksen aikakausi (6) Ranskan vallankumous ja sen vaikutukset Napoleonin Ranska Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jossa kehitystä Valitaan vuorotteluperiaatteen mukaan. tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle Suositukset: a- kohdassa valitaan esimerkiksi a saakka lainen tai afrikkalainen korkeakulttuuri a.) Jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri b- kohta: Itämeren piirin kauppa/ Laukkukauppa t b.) Kaupankäynnin kehitys Vaihtokaupasta Internet-kauppaan. c.) Liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys c- kohta: Suomen historia / yleinen historia d.) Väestössä tapahtuneet muutokset d- kohta: Suomen historia/ yleinen historia Teemat/ vuosiluokat 7 8 Kuntakohtaisia teemoja Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate (7) Suomen sota Oulun seudulla / Kajaanin pataljoo Kaskeaminen Suomi liitetään Venäjään Tervatalonpojat, Oulun tervaporvarit. Elämää 1800-luvun Suomessa Pettu 1800-luvun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansal-väestöryhmälisuusaatteen vaikutukset Euroopassa Lönnrot Kainuussa Säräisniemellä ja muualla Suomes Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa, kansallinen herääminen Teollinen vallankumous ( 7 ) Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään Imperialismi Teollistumiskehitys Suomessa Murrosten aika Suomessa ( 7 ) Sääty-yhteiskunnan mureneminen Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen ( 7-8 ) Rautaruukit Oulujärven seudulla; Myllyrannan ru Liikenteen kehitys, maatieverkko, höyrylaivaliik Oulujärvellä, rautatie. Siikajoen uittokanava, uittoperinne Muuttoliike ja siirtolaisuus Kansakoulun vaiheet Säräisniemellä/Vaalassa Kansalaisjärjestöt mm. maamiesseurat, nuoriso rat ja työväenliike Kutsuntalakot Kainuulaiset jääkärit, etappitiet Ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Säräisniemeltä eduskuntaan 1917: kansaned Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden ja Kalle Korhonen 1917 vallankumoukset 1918 tapahtumiin osallistuneet säräisniemeläiset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918 Oulussa ja Kainuussa Suomi ja 1930-luvulla (8) Suomi etsii suuntaansa Suojeluskunta ja lotat Säräisniemellä Työväentalojen sulkeminen 185

187 Kansanvalta koetuksella Repeytynyt kansakunta alkaa eheytyä Säräisniemen kunnan taloudelliset vaikeudet Pelson varavankilan perustaminen 1935 Laman ja totalitarismin aika Euroopassa (8) Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Euroopassa Elämää diktatuureissa: Stalinin Neuvostoliitto Hitlerin Saksa Toisen maailmansodan aika (8) Säräisniemeläiset /vaalalaiset rintamalla Sankarivainajat Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Ilmavalvonta, elämää kotirintamalla ja evakot Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta sel-sotavangiviäminen Vierailu Raatteessa ja Suomussalmella Säräisniemellä Asekätkentä Suomi 1950-luvulta nykypäivään (8) Sodanjälkeinen asutustoiminta Oulujoen valjastaminen ja Aarne Ervin arkkitehtu Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmis-elinkeinorakenteeten elämään Ammattimainen jäkälän nosto kehitys Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Vaalan kunnan perustaminen 1954 Vaalan poliittisen historian linjoja vuodesta 1954 Kyläkoulut, keskikoulu 1956, lukio 1961 ja amm koulutus Leirikouluun liittyvä Manamansalon historia ek sio. Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun ( 8 ) Kylmä sota Viron historian kehityslinjoja 1900-luvulla Kolmas maailma YK Globalisaatio Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa ( Teknologiahistorian tai ajankohtaisteeman tutkie 8 ) Paikallinen ympäristöhistoriallinen teema esim. lujoen valjastaminen. Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön Tiedonvälityksen kehitys Yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkas-teemtellaan valitaan vuorotteluperiaatteella. Valinn 1800-luvulta nykyaikaan saakka: otetaan huomioon a.) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen Comenius- yms. projektien teemat tai muu ajan b.) Tasa-arvoisuuden kehitys taisuus ja integroinnin tarpeet. c.) Teknologian kehitys d.) Yhdysvaltojen tai Venäjän kehitys ( 7-8 ) 186

188 6.11 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetuksessa 9. vuosiluokalla annetaan perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksella pyritään edistämään oppilaan valmiuksia hankkia, käyttää ja käsitellä yhteiskunnallista tietoa ja ongelmia. Opetus tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja kansanvaltaisesta vaikuttamisesta. Opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon ajankohtaista opetusmateriaalia. Tietotekniikan käyttö on opetuksessa tärkeässä roolissa, koska se palvelee tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisen perustaitoja. Perhekasvatus, ympäristökysymykset, kansainvälisyyskasvatus, EU ja yrittäjyys ja monet muut oppiaineen oppisisällöt ovat helposti integroitavissa muiden oppiaineiden opetukseen. Yhteiskuntaopin oppimäärän opiskelu aloitetaan 8. vuosiluokan keväällä (0,5 vuosiviikkotuntia). Tuolloin käsitellään perheeseen, hyvinvointiin, perheoikeuteen ja kotikuntaan liittyviä perusasioita sekä liikenneturvallisuuteen ja väestönsuojeluun liittyvät teemakokonaisuudet. Sosiaaliseen hyvinvointiin, perheoikeuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä teemoja syvennetään 9. vuosikurssilla. Oppilaan oppimistulosten arvioinnissa tukeudutaan yhteismitallisena perusteena hyvän arvosanan saavuttamisen edellytyksistä annettuihin perusteisiin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet s ). Oppilaan tiedot ja taidot arvostellaan numeroarvostelulla. 187

189 Yhteiskuntaopin oppisisällöt Teemat Kuntakohtaiset painotukset Yhteiskuntaopin opiskelu rakentuu historian opiskelun varaan. Historiassa opitaan yhteiskunnan toimintaa kuvaavia peruskäsitteitä, joilla operoidaan yhteiskuntaopin opiskelussa. Lukuaineiden sijoittaminen perusopetuksen päättöluokalle palvelee myös oppilaiden toisen asteen opiskelua paremmin kuin hajasijoitus. Yhteiskuntaopin lisätunti keskitetään taloustiedon opetukseen. 9. vuosiluokalla jokainen oppilas laatii oppisisältöön kuuluvasta teemasta laajahkon tutkielman. Tutkielma harjaannuttaa yhteiskunnallisen tiedon hakemista, käsittelyä ja arviointia sekä raportointitaitoja. Yksilö yhteisön jäsenenä Vertailua Suomi/Vaala ja Comenius- ystävyyskoulut. Perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit Yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena ja EU- kansalaisena Yksilön hyvinvointi Vaalan hyvinvointipalvelut Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet Jätehuolto ja luonnonsuojelu. Tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa Demokratia, vaalit ja äänestäminen Politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla Kansalaisen turvallisuus Vaalan kunta Varjovaalit Vapaaehtoinen parlamenttikerho Nuoren lakitieto min. 10 tunnin opintokokonaisuus (mm. perhelainsäädäntö, perintöoikeus, työoikeus ja ri- 188

190 Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15 vuotta täyttäneen oikeudellinen vas-kosoikeus)tuu Vierailuja mm. poliisi, palolaitos, Kainuun Prikaati ja Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus vankila yhteistyössä opinto-ohjauksen kanssa. Väestönsuojelu, liikenneturvallisuus Taloudenpito Yksityisen taloudenpidon periaatteet Työnteko ja yrittäjyys Paikalliseen yrityselämään tutustuminen (yhteistyö opinto-ohjauksen kanssa). Opiskelu yrittäjyytenä ; vastuukasvatus. Kansantalous Yksilön ja kotitalouden kuluttajina ja talouden toimijoina Ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys Projektityöt Suositellaan jokaisen oppilaan osallistumista valtakunnalliseen taloustietokilpailuun. Talouspolitiikka Oppilaiden ajankohtauskatsaukset talouden ilmiöistä. Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin Julkinen talous ja verotus 189

191 6.12 Musiikin opetussuunnitelma vuosiluokille 3-9 MUSIIKKI VUOSILUOKILLE 3-6 Tavoitteet vuosiluokille 3-4 Kolmannen ja neljännen vuosiluokan aikana oppilas oppii ilmaisemaan itseään laulaen ja soittaen sekä yksin että ryhmän jäsenenä. Hän oppii ymmärtämään musiikin moninaisuutta kuuntelun, musisoinnin ja havainnoimisen kautta. Oppilas toimii vastuullisena ryhmän jäsenenä laulettaessa ja soitettaessa. Oppilas tutustuu suomalaiseen ja pohjoismaalaiseen musiikkiin sekä oppii arvostamaan sitä. Musiikki antaa oppilaalle myönteisiä elämyksiä. Tavoitteet vuosiluokilla 5-6 Oppilas tutustuu eri kulttuurien musiikkiin laulaen, soittaen ja kuunnellen sekä oppii arvostamaan erilaisia musiikkikulttuureja. Hän ylläpitää ja kehittää rytmi- ja melodiasoitinten soittotaitoaan. Oppilas tutustuu sinfoniaorkesterin kokoonpanoon; sen soittimiin ja musiikkiin. Oppilas analysoi ääniympäristöään. Hän ilmaisee itseään musiikin kautta ja saa musiikista myönteisiä elämyksiä. Oppilas tutustuu alustavasti musiikin historiaan. MUSIIKIN SISÄLLÖT 3-6 LUOKILLA laulu soitto 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Suomalaiset Yksiääninen yhteislaulu Suomalaiset las- Eri kulttuurien mu- lastenlaulut ja osin tenlaulut ja kansiikki kansan-laulut ulkoa sanlaulut Eri vuosikymmenten Suomalainen Kotimainen kevyt pop- ja musiikki musiikki rockmusiikki erit. Maakuntalaulut Suomalaiset Perussyke Suomalaiset lastenlaulut Eri kulttuurien mu- lastenlaulut ja ja kansiikki kansan-laulut sanlaulut Rytmitajun kehittäminen -keho- -rytmi- ja -melodiasoittimet Yhteissoitto koulusoittimilla Kaiku Kysymysvastaus Soolo-tutti Kotimainen kevyt musiikki Melodia-soitin - ryhmän jäsenenä Oppilas soittotaitoaan - rytmi-soittimet -melodia soittimet syventää Eri vuosikymmenten pop- ja rock-musiikki Rytmi- ja melodia-harjoitukset Suomalainen 190

192 kuuntelu Suomalaiset lastenlaulut ja kansanlaulut Eri kulttuurien musiikki musiikkitieto Musiikin elementteihin tutustuminen - rytmi - melodia - harmonia - dynamiikka - sointiväri - muoto musiikki Oppilas tuo esille omia mielikuvia, elämyksiä ja kokemuksia Suomalainen musiikki Pohjoismaiden musiikki ja kulttuuri Suomalaiset lastenlaulut ja kansanlaulut Kotimainen kevyt musiikki Oppilas havainnoi ääniympäristöään ja analysoi kuulemaansa Oppilas tutustuu moniääniseen lauluohjelmistoon Eri vuosikymmenten pop- ja rockmusiikki Oppilas tutustuu sinfonia-orkesteriin Perustiedot musiikin historiasta Musiikki vuosiluokille 7-9 Tavoitteet vuosiluokille 7-9 Musiikin opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle keinoja laajentaa maailmankuvaansa musiikin avulla. Oppilas saa perustiedot ja -taidot bändisoittimista ja -soittamisesta. Oppilaan äänenkäytön tervettä kehitystä tuetaan laulun avulla. Oppilas vertailee ulkomaista ja suomalaista kansanmusiikkia ja ymmärtää, kuinka kansanmusiikki on vaikuttanut taide- ja viihdemusiikkiin. Oppilasta kannustetaan omaehtoiseen musiikin harrastamiseen. Keskeiset sisällöt vuosiluokalla 7 afro-amerikkalainen musiikki (intiaanit, lattarimusiikki, blues ja rock'n roll) afrikkalainen musiikki taidemusiikin sävellystyyppejä (konsertto, sinfonia, aaria) suomalaisia säveltäjiä 1800-luvulta suomalainen kansanmusiikki (kalevalainen-, pelimanni- ja nykykansanmusiikki) Keskeiset sisällöt vuosiluokalla 8 rockin vaiheet 1970-luvulta eteenpäin näyttämömusiikki (ooppera, operetti, oratorio, baletti, musikaali ja elokuvamusiikki) Keskeiset sisällöt vuosiluokalla 9 191

193 taidemusiikin tyylikaudet (keskiajalta 1900-luvun ismeihin) jazz suomalainen rock ja iskelmä (kotimaiset artistit ja lauluntekijät, musiikkibisnes) PERUSOPETUKSEN MUSIIKIN ARVIOINNIN KRITEERIT LUOKKA-ASTEILLE 7-9 Oppilaan kokonaismusikaalisuus ei ole välttämättä tasalaatuinen, mikä näkyy hänen taitojensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa eriaikaisena ja erilaisena kehittymisenä. Arviointia ohjaa kompensaation idea, jossa puutteellisen taidon voi korvata toisella vahvalla osaamisen osa- alueella. Korvaavuusidean vuoksi arvosanoille ei voi antaa tarkkoja kriteerejä. Arvioinnissa huomioitavat taidot ja henkilökohtaiset ominaisuudet osa- alueittain: - laulullinen ilmaisu - soittotaito - kuuntelu - kirjallinen ilmaisukyky - ylimääräinen kirjallinen tuotos voi parantaa arvosanaa o fyysisten rajoitteiden vuoksi suorittamatta jääneen tehtävän korvaus o tarve korottaa arvosanaa - yhteistyötaito - musisointi ja muu luokkatyöskentely - asennoituminen musiikkiin sekä taidelajina että oppiaineena Laulu, soitto, kuuntelu ja kirjallinen ilmaisu ovat keskenään tasa- arvoisia taitoja. Niihin verrattavissa olevia arvioitavia oppilaan ominaisuuksia ovat yhteistyökyky ja asenne. Luovuus (kekseliäisyys ja improvisointi) sisältyy jokaiseen arvioitavaan taitoon ja ominaisuuteen. Lisäksi oppilaan saamaan arvosanaan vaikuttaa osallistuminen tuntityöskentelyyn. Oppituntien ulkopuolella tapahtuva musiikin harrastaminen voi vaikuttaa myönteisesti arvosanaan, jos oppilas tarjoaa hankkimiaan tietoja ja taitoja opetusryhmän yhteiseen käyttöön. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas - osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti - hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon - osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa - osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan - tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia - tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää - osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä - osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa 192

194 Kriteerit arvosanoille, jotka jäävät alle 8 Oppilaalla - on vakavia puutteita usealla osa- alueella - ei ole vahvoja osa- alueita Kriteerit arvosanoille, jotka ovat yli 8 Oppilas - antaa erittäin vahvaa näyttöä useammalla kuin yhdellä arvioinnin osa- alueella - voi antaa edelleen puutteellista näyttöä yhdellä tai kahdella osa- alueella. Vahvat taidot kompensoivat puutteita. Kriteerit arvosanalle 10 Oppilas - esittää yhdessä tai kahdessa taidossa vähintään hyvää osaamista ja muissa arvioitavissa osa- alueissa erittäin vahvaa osaamista - tuo esille huomattavan paljon luovuuttaan - yleensä myös harrastaa musiikkia 193

195 6.13 Kuvataide Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. VUOSILUOKAT 1 4 Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1 4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen. TAVOITTEET Oppilas oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja. 194

196 KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja rakentelua kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön harjoittelua kuvista keskusteltaessa Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla kuvista Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien taiteesta ja nykytaiteesta Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä ympäristön muutosten tunnistamista esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista Media ja kuvaviestintä kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva, kuvan ja tekstin yhdistäminen kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen kuva television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista 195

197 Keskeiset sisällöt Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Suomalaiskansallisiin taideaarteisiin tutustuminen Omien töiden arvostaminen Rakennettu- ja luonnonympäristö Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Media- ja kuvaviestintä Aiheet Vuosiluokat 3-4 Piirustus Piirtimet: Kynä, grafiittikynä ja hiili, vahaliidut, öljyliidut Käsitteet: Luonnostelu, erilaiset viivat ja pinnat Grafiikka Menetelmät: Paperikohopainanta, PressPrintpainanta, sabloonapainanta ja monotypia Käsitteet: Peilikuva, painokuva, vedos ja vedostaminen Maalaus Piirtimet: Vesivärit, peitevärit, akvarelliliidut, valmisvärit Käsitteet: Pää- ja välivärit, peittävyys, kuultavuus, kylmät ja lämpimät värit Kuvanveisto Rakentelu Muovailu Sommittelu tar- Taidekuvien kastelu Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Lähiympäristöön tutustuminen ja sen suunnittelua Pienoismallit Kodin ja koulun esineympäristöön tutustuminen Valokuva Sarjakuva Materiaalit: Paperimassat, savi, kipsi, materiaalirakentelu, luonnonmateriaalit Käsitteet: Kolmiulotteisuus, muovailu, muoto Elementit: Viiva, väri, muoto, liike, aika Käsitteet: Tasapaino, edessä/takana, kuvakulmat, symmetria Taidekuvien tarkastelua ja keskustelua taidekuvista Mahdollisuuksien mukaan museo- ja näyttelyvierailuja esim. kirjasto Viimeistely, kehystys, säilytys Rakennetun- ja luonnonympäristön erottaminen toisistaan esim. erilaiset rakennukset, ihmisen kädenjälki luonnossa sekä rakennetun ja luonnonympäristön vuorovaikutus luokkahuone koulupiha, oma koti, asuinalue Rakennuksia ympäristöineen Esineiden vertailua ja oman esineen suunnittelu Valokuva oman elämän kuvittajana. Valmiiden valokuvien tarkastelu. Käsitteet: Mustavalkokuva, värikuva, digitaalinen kuva Sarjakuvan ilmaisukeinoja ja tyylejä Käsitteet: Kuvakulmat, kuvakerronta, kuvakoot 196

198 Mainoskuva Erilaisten medioiden visuaalisten viestien tarkastelu ja tutkiminen esim. televisio, lehti Televisio-ohjelmat ja katselutottumuksien analysointi Käsitteet: Uutiskuva, mainoskuva, taidekuva, muotokuva 197

199 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. VUOSILUOKAT 5 9 Kuvataiteen opetuksessa 5 9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. 198

200 TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista 199

201 tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua Media ja kuvaviestintä kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia 200

202 VUOSILUOKAT 5-6 Keskeiset sisällöt Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Materiaalit: Paperimassat, savi, kipsi, materiaalirakentelu, luonnonmateriaalit (esim. lumi), kierrätys-materiaalit Tekniikat: peukalointi, makkara- ja levytekniikka, lisäys- ja poistotekniikat, valaminen Käsitteet: Kolmiulotteisuus, muovailu, muoto, massa Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Aiheet Vuosiluokat 5-6 Piirustus Piirtimet: Kynä, grafiittikynä ja hiili, vahaliidut, öljyliidut ja niiden monipuolinen käyttö Käsitteet: Luonnostelu, erilaiset viivat, pinnat ja varjostus, ihmisten mittasuhteet Grafiikka Menetelmät: Kohopainomenetelmät (materiaalipainanta, collagrafia, linopainanta, puupainanta), sabloonapainanta ja monotypia Käsitteet: Tela, painolaatta, vedos, vedostaminen ja vedosten merkitseminen Maalaus Värit: Vesivärit, peite- ja valmispeitevärit, pastelliliidut Tekniikat: maalaustekniikoiden monipuolinen käyttö mm. kollaasi, sekatekniikat, maalauspohjan valinta Käsitteet: Pää- ja välivärit, peittävyys, kuultavuus, kylmät ja lämpimät värit, murretut värit, luonnokset Kuvanveisto Rakentelu Muovailu Sommittelu Taidekuvien tarkastelu Taidekuvien tarkastelua ja keskustelua taidekuvista, omat mielipiteet Maalaustaiteen tyylisuuntia ja taiteilijoita Mahdollisuuksien mukaan museo- ja näyttelyvierailuja Suomalaiskansallisiin taideaarteisiin tutustuminen Omien töiden arvostaminen Rakennettu- ja luonnonympäristö Lähiympäristöön tutustuminen ja sen suunnittelua Pienoismallit Elementit: Viiva, väri, muoto, liike, aika Käsitteet: Tasapaino, perspektiivi, edessä/takana, kuvakulmat, symmetria, kuvakoot Suomalaiskansallisia mestareita Viimeistely, kehystys, säilytys, oman taidenäyttelyn järjestäminen Rakennetun- ja luonnonympäristön erottaminen toisistaan, suomalainen arkkitehtuuri, esihistoriallinen ja historiallinen asuinympäristö, mahdollinen integrointi historiaan asuinalue mm. oma kunta, Oulujärvi Rakennuksia ympäristöineen 201

203 Kodin ja koulun esineympäristöön tutustuminen Esineiden vertailua ja oman esineen suunnittelu Keskeiset sisällöt Media- ja kuvaviestintä Aiheet Vuosiluokat 5-6 Valokuva Sarjakuva Digitaalinen kuva, kuvan käsittely, kopiokoneen ja tulostinten mahdollisuudet kuvien tuottamisessa ja muokkaamisessa, kuvan ja sanan yhdistäminen Käsitteet: Kuvankäsittely, kuvamanipulaatio, kuvarajaus, uutiskuvan dokumenttiarvo, mustavalkokuva, värikuva, digitaalinen kuva Mainoskuva Erilaisten medioiden visuaalisten viestien tarkastelu ja tutkiminen esim. televisio, lehti Televisio-ohjelmat ja katselutottumuksien analysointi Videokameran käyttö, oman mainoksen tekeminen Käsitteet: Uutiskuva, mainoskuva, taidekuva, muotokuva VUOSILUOKAT 7-9 si- Keskeiset sällöt Sarjakuvan ilmaisukeinoja ja tyylejä Käsitteet: Kuvakulmat, kuvakerronta, kuvakoot, tehosteet Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Aiheet Vuosiluokat 7-9 Piirustus Grafiikka Maalaus Piirtimet: Kynä, grafiittikynä ja hiili, tussi, vahaliidut, öljyliidut Tekniikat: Erilaisten piirtimien monipuolinen käyttö Käsitteet: Luonnostelu, erilaiset viivat, pinnat ja varjostus, ihmisten mittasuhteet, mahdollisesti groquis Menetelmät: Erilaisia painomenetelmiä, syventyminen tarkemmin 1-2 grafiikan tekniikkaan Käsitteet: Tela, painolaatta, vedos, vedostaminen ja vedosten merkitseminen Värit: Vesivärit, peite- ja valmispeitevärit, pastelliliidut Tekniikat: eri maalaustekniikoiden monipuolinen käyttö Käsitteet: väriopin kertausta ja varmistamista, taitetut värit, vastavärit, perspektiivit esim. viiva- ja väriperspektiivi, peittävyys, kuultavuus, luonnokset 202

204 Kuvanveisto Rakentelu Muovailu Sommittelu Materiaalit: Paperimassat, keramiikka, lasittaminen, kipsi, materiaalirakentelu, luonnonmateriaalit (esim. lumi), kierrätysmateriaalit Tekniikat: Reliefi, saven koristelutekniikat, peukalointi, makkara- ja levytekniikka, lisäys- ja poistotekniikat, valaminen, syventyminen 1-2 tekniikkaan. Käsitteet: Kolmiulotteisuus, muovailu, muoto, massa Elementit: Viiva, väri, muoto, liike, aika, rytmi Käsitteet: Tasapaino, perspektiiviopin perusteita, kuvakulmat, kuvakoot, kultainen leikkaus 203

205 si- Keskeiset sällöt Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Media- ja kuvaviestintä Aiheet Vuosiluokat 7-9 tar- Taidekuvien kastelu Suomalaiskansallisiin taideaarteisiin tutustuminen Monenlaisen taiteen arvostaminen ja ymmärtäminen Omien töiden arvostaminen Rakennettu- ja luonnonympäristö Ympäristö Kuva-analyysi: rakenne, sisältö, viestit, taidekritiikki Maalaustaiteen tyylisuuntia ja taiteilijoita. Taidemuseo- tai näyttelyvierailu Suomalaiskansallisia mestareita ja teoksia Taiteen eri tekniikat, eri maiden taide, taiteen merkitys erilaisten elämänilmiöiden kuvaajana Viimeistely, kehystys, säilytys, esim. oman taidenäyttelyn järjestäminen Rakennetun ja luonnonympäristön vuorovaikutus, ihmisen kädenjälki luonnossa Esteettiset, ekologiset ja eettiset arvot, rakennuksia ympäristöineen, lähiympäristön rakennustaiteen ajallisia kerrostumia ja keskeisten rakennustyylien tunnuspiirteitä Pienoismallit Mittakaava Arkkitehtuuri Suomalainen kulttuurimaisema, tärkeimpiä suomalaisia kulttuurirakennuksia ja niiden tunnuspiirteitä, integrointi historiaan mahdollinen Käsityön teollisesti valmistetun esineen erottaminen toisistaan ja Valokuva ja videokuva Graafinen suunnittelu Sarjakuva Esineiden vertailua ja esineen elinkaari, mahdollinen oman esineen suunnittelu Digitaalinen kuva, kuvan käsittely, valokuva mediassa ja taiteena, valokuva oman elämän kuvittajana, videokuvaus/videotaide, videokuvan editointi tietokoneella Käsitteet: Kuvankäsittely, kuvamanipulaatio, kuvarajaus, uutiskuvan dokumenttiarvo, mustavalkokuva, värikuva, digitaalinen kuva, kuvakulmat, kuvakerronta, kuvakoot, otos, editointi, leikkaaminen Kuvan ja sanan yhdistäminen, kuvitus, typografia ja taitto, mainonnan ilmaisukeinoja kanavia, merkit, tuotemerkit Sarjakuvan ilmaisukeinoja ja tyylejä Käsitteet: Kuvakulmat, kuvakerronta, kuvakoot, tehosteet 204

206 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. 205

207 6.14 Tekstiilityön opetussuunnitelma luokat 3-9 Tavoitteena on, että oppilas oppii soveltamaan teoreettista tietoa käytännön työhön ja oppilaalle karttuu selviytymistaitoja jokapäiväiseen elämään. Pyritään prosessiin, joka alkaa suunnittelusta ja päättyy valmiiseen, siistiin ja laadukkaaseen työhön. Opetusta toteutetaan erilaisten aihepiirien ja projektien avulla mahdollisuuksien mukaan. Jokaisella vuosiluokalla voidaan lisäksi ottaa aiheita/erikoistekniikoita oppilasryhmän mielenkiinnon mukaan. Tavoitteena luokilla 3-9 on, että oppilas yöohjeet, suunnitelmat, kuvat, mallitilkut, yms. - ja kuluttajatietoa työskentelyn lomassa, en mukaan. i- Valitseminen Vuosiluokkien 3 ja 4 aikana oppilas opiskelee yhtä paljon sekä teknistä että tekstiilityötä. Tämän pohjalta hänellä on mahdollisuus valita kiinnostuksensa ja taipumuksensa mukaan neljännellä luokalla joko tekninen tai tekstiilityö viidettä ja kuudetta vuosiluokkaa varten. Kuudennella luokalla oppilas valitsee teknisen tai tekstiilityön seitsemättä vuosiluokkaa varten. Vuosiluokilla 8 ja 9 ne ovat valinnaisaineita. Valinnastaan huolimatta oppilas opiskelee lukuvuoden aikana myös tekstiili-/teknistä työtä vaihtokurssin (8-10 h) ajan. Arviointi Arviointi kohdistuu tuotteen suunnitteluun, toteutukseen ja valmiiseen työhön. Kukin työ arvioidaan näiltä kohdin. Myös vaihtokurssi arvioidaan yhtenä osana käsityön kokonaisuutta. Tekstiilityö arvioidaan vuosiluokilla 3-6 sanallisesti ja 7-9 numeerisesti. Vaihtokurssit Vaihtokurssilla oppilas opiskelee sitä käsityötä, jota oppilas ei valinnut pääkäsityökseen. Vaihtokurssien toteuttamisajankohta sovitaan kouluittain. Kurssin pituus on 8-10 tuntia. Kurssi on mahdollista toteuttaa myös erilaisten projektien yhteydessä. Valinnaiskurssit Valinnaiskurssien tavoitteena on auttaa ja innostaa oppilasta kehittämään käsityötaitojaan. Kurssien toteutus pohjautuu mahdollisimman pitkälle oppilaan taitoihin ja mielenkiinnon kohteisiin. Valinnaiskursseilla syvennetään aiemmin opittua ja tehdään vaativampia töitä hyödyntäen perustekniikoita. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan ja kokeillaan erikoistekniikoita (mm. silkkimaalaus, kankaanpainanta). 206

208 KÄSITYÖN SANALLINEN ARVIOINTI 3-6 LUOKILLA Suunnittelet työtäsi Työskentelysi sujuu Työsi lopputulos onnistui Hyvin Erinomaisesti - osaa itsenäisesti ideoiden suunnitella toimivan tuotteen - suunnitelmat ovat omaperäisiä - suunnitelma on tukena työskentelyn aikana, sitä muutetaan ja täydennetään tarvittaessa - osaa itsenäisesti kirjallista ohjetta seuraten - työn laatu on erinomaista valmistaa toimivan tuotteen - arvioi realistisesti suunnitteluaan, työskentelyään - omaa käsityöhön liittyvän erityislahjakkuuden, harrastaa kädentaitoja laajasti ja valmista työtä - hallitsee käsityössä tarvittavat tekniikat - työ on huolellisesti tehty - tunnistaa perusmateriaalit ja viimeistelty - huomioi työturvallisuustekijät - huolehtii työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä - auttaa mielellään muita oppilaita - osaa ohjatusti suunnitella to-teuttamiskelpoisen työskentelee ohjattuna kirjallista ohjetta ja - työ on toimiva ja siisti tuotteen suunnitelmaansa toteuttaen - arvioi realistisesti suun- - suunnitelma toimii tukena työs-kentelyn haluaa kehittää itseään nitteluaan, työskentelyään aikana - haluaa oppia ja harrastaa käsitöitä - hallitsee käsityön perustekniikoita - tuntee peruskäsitteet - tunnistaa perusmateriaaleja - huomioi työturvallisuustekijät - huolehtii työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä - pyrkii pitkäjänteiseen työntekoon yksin ja ryhmässä ja valmista työtä - saa työt valmiiksi aikataulun mukaan Tyydyttävästi - yrittää parhaansa työn suunnit-telussa ei osaa seurata kirjallista ohjetta, vaan kysyy - tuote on käyttökelpoinen ja toteutuksessa usein lisäohjeita opettajalta - saa työt valmiiksi - suunnitelma ei toimi työskente-lyn tarvitsee apua peruskäsitteiden ja -- työn lopputulos ei vastaa tukena tekniikoiden selvittämisessä - yrittää säilyttää työrauhan odotuksia - motivaatio ja keskittyminen työskentelyyn vaihtelee 207

209 Jonkin verran - työn suunnittelu ei oikein kiin-nostmatta työ ei valmistu opettajan ohjauksesta huoli-- tuote on käyttökelpoinen - saa jotkut työt valmiiksi, - suunnitelma ei toimi työskente-lyn työskentelystä puuttuu pitkäjänteisyys ei kuitenkaan aikataulun tukena - ei hallitse vielä perustekniikoita - ei tunnista vielä perusmateriaaleja mukaan - työn lopputulos ei vastaa odotuksia Ei vielä - työn suunnittelu ei kiinnosta ol-lenkaamatteräisiä työ ei valmistu opettajan ohjauksesta huoli-- kaikki työt ovat kesken- -työskentelystä puuttuu pitkäjänteisyys ja moti-vaatinosta työn lopputulos ei kiin- minua 208

210 KÄSITYÖN JA TEKSTIILITYÖN ARVIOINTIPERUSTEET LUOKAN PÄÄTTEEKSI Heikko 4 7. luokka ja valinnaiskurssit - työn toteutus ja suunnittelu eivät kiinnosta - kaikki työt jäävät kesken - häiritsee tuntia Välttävä 5, 6 Tyydyttävä 7 Hyvä 8 - työn toteutus ja suunnittelu ei kiinnosta - työ ei valmistu opettajan ohjauksesta huolimatta - ei anna työrauhaa toisille - ei saa työtä valmiiksi - ei pysty seuraamaan kirjallista ohjetta - yrittää parhaansa työn suunnittelussa ja toteutuksessa - ei muista aina kaikkia opetettuja asioita - kysyy usein lisäohjeita opettajalta - ei oikein jaksa seurata kirjallista ohjetta - saa työt valmiiksi - yrittää säilyttää työrauhan - pystyy ohjatusti suunnittelemaan ja toteuttamaan tuotteen ottaen huomioon käytettävissä olevan ajan, välineet, materiaalit sekä tuotteiden kestävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden - dokumentoi suunnitelmansa - huolehtii työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä - työskentelee tarkoituksenmukaisesti - noudattaa työturvallisuusohjeita - hallitsee perustekniikat - osaa työskennellä yksin ja ryhmässä - osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimiaan asioita - osaa hyödyntää ohjatusti tekniikkaa 209

211 - arvioi realistisesti suunnitteluaan, työskentelyään ja valmista työtä - kykenee ottamaan vastaan kritiikkiä ja toimimaan sen mukaisesti - muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan Kiitettävä 9 Erinomainen 10 - pyrkii suunnitelmissaan omaperäisyyteen - valmis työ on toimiva ja kaunis, työn jälki siistiä - haluaa oppia ja harrastaa käsitöitä - osaa soveltaa eri tekniikoita tarkoituksenmukaisesti - pystyy etenemään kirjallisen ohjeen avulla - pysyy annetussa aikataulussa - arvioi realistisesti suunnitteluaan, työskentelyään ja valmista työtä - auttaa muita oppilaita - osaa itsenäisesti ideoiden suunnitella ja toteuttaa toimivan tuotteen - auttaa mielellään muita oppilaita - suunnitelmat ovat omaperäisiä - työskentely ja työn laatu ovat erinomaisia - omaa käsityöhön liittyvän erityislahjakkuuden, harrastaa kädentaitoja laajasti - hallitsee käsityössä tarvittavat tekniikat - arvioi realistisesti taitojaan, suunnitteluaan, työskentelyään sekä valmista työtä 210

212 TEKSTIILITYÖN SISÄLLÖT 3-9 LUOKILLA Ompelu 3. lk. 4. lk. 5. lk. 6. lk. 7. lk lk. (valinnaiskurssit) Perustiedot om-ompelukoneepelukoneesta: Ompelukoneen Ompelukoneen käyttö Ompelukoneen ja Oppilas suunnit- käytön perusteet käyttö hallitaan hallitaan saumurin käyttö hal-telee itse kurssin - osat kerrataan. - esim. tilkkutyö litaan. sisällön taipumustensa - langoitus - kassi, reppu, me-saumuririmiessäkki, käytön ja ky- - koneen käyttö tms. opettelu Saumurin käytön harjoit-yläosan vaate kyjensä mukaan niin tytöille kuin telu - kankaan rakenne valiten itse toteutustekniikan. Ompelukoneen pojillekin sopiva Yläosan vaate - kaavan osat ja ajokortti ompelutyö (esim. T-paita) Alaosan vaate kaavamerkit - hoito-ohjeet - kankaan rakenne - kuminauhavyötärö, tms. - kaavan käyttämi-hänen syventää Perustiedot silitysraudan - kaavan osat ja - kankaan rakenne aiemmin oppimi- käy- kaavamerkit - kaavan osat ja kaava-- hoito-ohjeet aan tekniikoita. töstä - kaavan käyttämi-merkinen - kaavan käyttäminen Vaatteiden ja värien Tutustuu mahdol- Pieniä harjoitustöitkaan - hoito-ohjeet - hoito-ohjeet sopivuus lisuuksien mu- erikoistek- Polttokokeet niikoihin. - tekstiilien ominaisuuksien tutkiminen polttokokeen avulla Kankaan / valmiin työn koristelu Koristellaan työ - kone- tai käsinkirjonnalla - painamalla - aplikoimalla - värjäämällä 211

213 Perinnekäsitöitä Ryijy ommellen Huovutus - ryijypisto - taso tai kolmiulotkenne - - kankaan ra-teinen villatietous Virvittäin ompelu Huovutus - harvasidoksinen palttina - villatietous (pellava, säkkikangas) Neulonta Virkkaus Kudonta Ketjusilmukan kertaus Kiinteä silmukka - harjoitustyö Kankaan kudonta kudontakehyksessä - Itse tehdyssä / valmiissa kudontakehyksessä - loimi ja kude - (viriö) - palttinasidos Ketjusilmukka Kiinteä silmukka Pylväs - harjoitustyö Tasoneule - oikea silmukka - hoito-ohjeet Suljettu neule - lapaset, tms. - oikea & nurja silmukka - kärkikavennus - hoito-ohjeet Suljettu neule - sukat - kantapään kavennus - hoito-ohjeet 3. lk. 4. lk. 5. lk. 6. lk. 7. lk. 8. lk lk. (valinnaiskurssit) Vuodenaikaaskartelut Mahdollisuuksien mukaan oppilas tekee vuosiluokkien 3-9 aikana vuodenaikoihin liittyviä 212

214 askartelutöitä. Päättötyö (varataan riittävästi aikaa työn toteuttamiseen) Vaihtokurssit ( lk.) Oppilas suunnittelee ja toteuttaa omavalintaisen työn oppimiaan tekniikoita käyttäen ja soveltaen sekä prosessia arvioiden. Ompelutyö Ompelutyö Ompelutyö - ompelukoneen - ompelukoneen käytön - ompelukoneen käytön käytön kertaus harjoittelu ja / tai harjoittelu ja / tai - saumurin käytön harjoit-telu saumurin käytön harjoittelu 213

215 6.15 Tekninen työ Tekninen työ on peruskoulun yleissivistävä, käden taitoja kehittävä ja työntekoon kannustava ja kasvattava oppiaine. Tavoitteet Teknisen käsityön tavoitteena on kehittää oppilaan käden taitoa, luovuutta, suunnittelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoa sekä myönteistä asennoitumista työntekoon, tekniikkaan ja sen kehitykseen. Lisäksi oppilas oppii käsityön ja tekniikan perustietoja ja taitoja ja osaa soveltaa niitä käytäntöön itsenäisesti oppii arvostamaan kriittisesti omia tuotoksiaan huomioiden niiden tekniset ominaisuudet, esteettiset, taloudelliset ja ympäristötekijät tutustuu esineelliseen kulttuuriperintöön ja arvostaa sitä on kiinnostunut tekniikan viimeisimmistä saavutuksista sekä oppilaan harrastuneisuus teknisiä töitä ja teknologiaa kohtaan lisääntyy Sisällöt 3. luokka Puutyöt työkalujen nimet, huolto sekä oikea ja turvallinen käyttö sahaus naulaus poraus talttaus: kovera pinta mittaaminen ja merkitseminen kaarnanvuolu liimaaminen: muovidipressioliima pintakäsittely: petsi, lateksi 4. luokka Puutyöt suorakulman ja harpin käyttö naula-liimaliitos talttaus: uran ja kuperan pinnan talttaus pintakäsittely: maalaus, lakkaus ja poltto Metallityöt levynleikkaus langantaivuttaminen 5. luokka 214

216 Puutyöt tappiliitos saranointi kynteliitos pintakäsittely: maalauksen rajaaminen Metallityöt vetoniittaus koneruuviliitos piirtopuikko Kone- ja sähköoppi elektroniikka: yksinkertainen rakennussarja pääpaino: juottamisen oppiminen ja komponenttien tunnistus 6. luokka Puutyöt sorvaus isompi projektityö 2-komponenttiliima Metallityöt pakotus niittaaminen emalointi kierteitys Kone- ja sähköoppi sähkömoottorilla toimiva laite 7. luokka Puu- ja metallityö Konetyöskentely puu- ja metallityöstökoneiden rakenne, toiminta ja kokoonpano sekä turvalliset työskentelytavat. konetyöskentelyyn liittyvät vaarat, koneiden oikea käyttö ja suojautuminen kone- ja henkilökohtaisin suojavälinein terveyttä vaarantavilta aineilta, kuten pöly, liuotinhöyryt, kipinät, lastut, melu jne. Työskentely käsityövälinein yleisimpien puu- ja metalliteollisuudessa tarvittavien käsityövälineiden käyttö ja huolto oikean työasun ja suojavälineiden käyttö 215

217 Kone- ja sähköoppi kaksi- ja nelitahtimoottorin toiminta ja rakenteet yksinkertaiset huoltotoimenpiteet tavallisille sähkönkäyttäjille sallittujen sähkötöiden hallinta Työsuojelu olosuhteet, joissa oppilaan terveys ei vaarannu työtavat, jotka edistävät vaaratonta työskentelyä harrastuksissa ja myöhemmin työelämässä Vuosiluokilla 5-7 oppilas voi vuosittain valita joko tekstiilityön tai teknisen työn. 8. luokan valinnaiskurssit Elektroniikka Kurssin tarkoituksena on havainnollistaa ja osoittaa oppilaan omien elektronisten laitteiden rakentamisen kautta, mitä elektroniikka on, mistä yksinkertainen elektroninen laite koostuu sekä mikä merkitys elektroniikalla on yhteiskunnassa ja oppilaan jokapäiväisessä elämässä. Sähkö- ja koneoppi Kurssilla käsitellään moottoriopin ja sähköopin perusteita, 2-tahti, 4-tahti, diesel- ja sähkömoottoreita. 9. luokan valinnaiskurssit Hitsauskurssi Kurssilla perehdytään eri hitsausmenetelmiin: kaasuhitsaus, kaasuleikkaus, kaarihitsaus ja Mig-hitsaus. Kurssilla tutustutaan eri metalleihin ja niiden hitsattavuuteen, metallijuotoksiin sekä pehmyt- ja kovajuottamisiin. 8. ja 9. luokan valinnaiskurssit Tekninen työ Teknisen työn yleiskurssi on jatkoa 7. luokan tekniselle työlle. Kurssilla opitaan käyttämään eri hitsauskoneita, puun- ja metallintyöstökoneita sekä tutustumaan erilaisten metallien hitsausmahdollisuuksiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon 216

218 käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. 217

219 6.16 Liikunta Liikuntakasvatuksen tavoitteena on kehittää monipuolisesti oppilaan fyysistä kuntoa, motorisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Sosiaalisten taitojen, kehollisen ilmaisun ja luovuuden kehittyminen ovat myös tärkeä osa liikuntakasvatusta. Perusopetuksen vuosiluokkien 1 4 liikunta on edellytysten luomista monipuoliselle liikunnalle ja myöhemmin hankittaville lajitaidoille. Oppilaita ohjataan alusta asti oikeisiin suoritustekniikoihin. Perusopetuksen vuosiluokilla 5 9 opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Tavoitteena on innostaa oppilaita päivittäiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Liikunnanopetuksessa ja sen suunnittelemisessa otetaan huomioon paikkakunnallamme vuodenaikojen vaihtelu sekä koulun käytettävissä olevat tilat, resurssit, teemat ja tapahtumat. Leikit, pelit ja erilaiset ryhmätilanteet kehittävät oppilaan yhteistoiminnallisuutta ja aktiivisuutta. Liikuntatuntien yhteydessä oppilaita ohjataan hoitamaan omaa hygieniaansa. Tämä tarkoittaa asianmukaista vaatetusta ja peseytymistä liikuntatuntien jälkeen. Oppilasta ohjataan myös omien varusteiden huolehtimiseen. YLEISTAVOITTEET - JAKSAMINEN; kestävyys, lihaskunto, asenne - OSAAMINEN; perusliikunta, lajitaidot - SOSIAALISUUS; fair play - LUOVUUS KESKEISET TAVOITTEET Oppilas kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä monipuoliseen liikunnan harrastamiseen oppii tiedostamaan liikunnan terveydellisen merkityksen sekä kehittämään omaa hyvinvointiaan ja toimintakykyään harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa taidoissa kuten tasapaino-, liikkumisja välineiden käsittelytaidoissa oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa oppii turvalliset liikuntatavat oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteutumista oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten huomioimisessa tottuu peseytymiseen ja pukeutumiseen tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten oppii käyttämään yhteiskunnan tarjoamia liikuntapalveluja Liikunnanopetuksen tavoitteet, opetuksen luonne ja opetuksen lähtökohdat 218

220 liikunnan ilon kokeminen liikuntaharrastuksen herättäminen yhteistyötaitojen kehittäminen, ryhmässä toimiminen, sääntöjen kunnioittaminen perustaitojen harjoittelu oppilaan itsetunnon ja positiivisen minäkuvan rakentaminen myönteisten liikuntakokemusten pohjalta oppilaan fyysisen kunnon seuraaminen VUOSILUOKAT 3-4 Vuosiluokkien 3-4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilöiden kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan kannustavassa ilmapiirissä leikinomaisesti. Opetus etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja niin ulko- kuin sisäliikunnassakin. Oppilaiden aktiivisuus on liikunnan opetuksen lähtökohtana. Opetuksessa tulee hyödyntää oppilaiden omia oivalluksia ja mielikuvitusta. YLEISET TAVOITTEET Oppilas kokee liikunnan ja oppimisen riemua oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä opetussuunnitelman mukaisen perusuimataidon harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissa että yhteistyötaidoissa ilman keskinäisen kilpailun korostamista oppii toimimaan sovittujen ohjeiden ja sääntöjen mukaan reilun pelin hengessä oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiin oppii järjestäytymään opettajan ohjeiden mukaisesti, esim. riviin, jonoon ja avorivistöön oppii pukeutumaan tarkoituksen mukaisesti liikuntatunteja varten, huolehtimaan tarvittavista välineistä ja henkilökohtaisesta puhtaudestaan 219

221 KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 3-4 LIIKUNTAMUO- KESKEISET TAVOITTEET TO 1. Perusliikunta kehitetään ketteryyttä, tasapainoa, notkeutta, voimaa ja kestävyyttä kehitetään koordinaatio-, yhdistämis-, reaktio- ja rytmittämiskykyä KESKEISET SISÄLLÖT käveleminen juokseminen, kuten pika-, ja kestävyysjuoksua sekä juoksua rytmiä vaihdellen esim. aitajuoksu hyppääminen, kuten vauhdin ja erilaisten ponnistusten yhdistäminen, esim. pituushyppy sekä korkeushypyn alkeet heittäminen, pituus-, korkeus- ja tarkkuusheittoja erilaisilla välineillä kiinniottaminen, kiinniottamisen harjoittelemista erilaisilla välineillä 2. Yleisurheilu Oppilas oppii keskeiset perustaidot oppii alkeita oikeista suoritustekniikoista eri lajeissa 3. Voimistelu Oppilas oppii kehonhallintaa ja -tuntemusta oppii lihaskunnon kehittämistä erilaisten juoksutekniikoiden alkeet erilaisissa olosuhteissa ja tilanteissa, kuten pika- ja kestävyysjuoksu (esim. juoksurytmi ja vauhdin säätely) erilaisia lähtöharjoituksia, kuten reaktiolähdöt ja pystylähtö viestijuoksun alkeita, kuten sukkulaviesti hyppäämistä monin eri tavoin, kuten loikat sekä vauhdin ja ponnistuksen yhdistämistä, kuten pituushyppy sekä korkeushypyn ja moniloikan alkeet heittämisen perustekniikka eri välineillä, kuten pallolla ja turbokeihäällä, vauhditon heitto ja vauhdin ja heiton yhdistämisen alkeita leikit ja kisailut osana opetusta kehonhallinnan ja -tuntemuksen kehittämistä voimistelun eri osa-alueiden ja liikkeiden avulla ilman välineitä, välineillä ja telineillä lihaskuntoharjoittelua ilman välineitä ja välineillä, esim. kun- 220

222 3.1. Perus- ja kuntovoimistelu 3.2. Telinevoimistelu 3.3. Välinevoimistelu 4. Musiikkiliikunta ja tanssi Oppilas osaa oman fyysisen kunnon kehittämisen perusteita oppii ymmärtämään fyysisen peruskunnon yhteyksiä hyvinvointiin motivoituu kehittämään omaa fyysistä kuntoaan Oppilas oppii perustekniikoita ja -taitoja telinevoimistelun eri telineillä oppii voimisteluliikkeiden perustekniikoita ja yhdistämään voimisteluliikkeitä esim. pieniksi sarjoiksi Oppilas oppii välinevoimistelun perustekniikoita erilaisilla välineillä Oppilas oppii yhdistämään liikkeitä ja helppoja liikesarjoja musiikin ja rytmin mukaan itseilmaisua liikkeen, rytmin ja musiikin avulla topiirit kehonhuolto, kuten verryttely ja venytteleminen erilaisia lihaskuntoliikkeitä oman kehon vastuksella esim. kuntopiirit monipuolisia käsi-, jalka- ja vartaloliikkeitä, hyppelyitä ja hyppyjä sekä em. yhdistelmiä liikesarjoiksi mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan musiikki mukana harjoittelussa pelit, kisailut ja leikit osana opetusta telinevoimistelun perustekniikkojen ja -taitojen opetteleminen eri telineillä, kuten puomilla, rekillä, trampetilla, pukilla, renkailla, köysillä, puolapuilla ja permannolla tasapaino, esim. puomi, varvas- ja polvivaaka erilaisten voimisteluliikkeiden harjoittelu, kuten käsinseisonnan ja kärrynpyörän kehittelyä, silta hyppääminen, erilaiset hypyt, kuten jänne-, X-, kynttilähyppy vauhdinotto, alastulo ja ponnistus, esim. tasajalka ja vuoro heiluminen/ riipunta, esim. rekillä tai renkailla pyöriminen, esim. kuperkeikat eteen ja taakse, haarakuperkeikka, tukkipyörintä, kieppi, 180 ja 360 astetta voimistelu-/ liikesarjojen alkeet, esim. jumppasirkus, liikeyhdistelmät esim. jännehyppy + kuperkeikka + vaaka pyöritykset, heitot, kiinniotot, venytykset, tasapainoilut ja joustot erilaisilla välineillä, kuten palloilla, vanteilla, hypinnaruilla ja keiloilla musiikki mukaan, esim. itseilmaisua välinein rytmiikan perusteita liikkeen yhdistäminen erilaisiin musiikkeihin ja rytmeihin ilmaisua ja luovaa musiikkiliikuntaa letkajenkka sekä mahdollisesti muitakin tansseja, kuten nykytansseihin tutustumista ja kansantansseja musiikillinen rentoutuminen 221

223 5. Palloilu Oppilas oppii ymmärtämään sääntöjen merkityksen ja omaksumaan reilun pelin hengen yhteistyötaitojen kehittäminen fyysisten kuntotekijöiden ja koordinaation kehittäminen 5.1. Koripallo Oppilas oppii käsittelemään koripalloa erilaisten harjoitteiden avulla, joissa leikillä on suuri osuus oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten koripallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita 5.2. Lentopallo Oppilas oppii käsittelemään palloa erilaisten harjoitteiden avulla, joissa leikillä on suuri osuus oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten lentopallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita 5.3. Jalkapallo Oppilas oppii käsittelemään jalkapalloa erilaisten harjoitteiden avulla, joissa leikillä on suuri osuus oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten jalkapallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita 5.4. Pesäpallo Oppilas oppii käsittelemään jalkapalloa erilaisten harjoitteiden avulla, joissa leikillä on suuri osuus harjoitellaan eri pelilajien perustaitoja harjoitellaan käsittelemään erilaisia pelivälineitä leikkien ja pelinomaisten harjoitteiden avulla pelataan alkeis-, viite- ja pienpelejä, joissa peliajatus alkaa hahmottua käytetään mahdollisesti monenlaisia sääntövariaatioita alkeis-, viite- ja pienpeleissä koripallon lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen ja taitojen harjoittaminen, kuten syöttäminen, kuljettaminen ja koriin heitto alkeis-, viite- ja pienpelit peliajatuksen hahmottamiseksi pelivälineinä voidaan käyttää erilaisia palloja, aluksi pehmeä edeten pikkuhiljaa koripallon käyttöön pysähtymisen ja tukijalan käytön harjoitteleminen lentopallon lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen, kuten sormi- ja hihalyönti sekä syöttäminen, aluksi pehmeää ja isoa palloa käyttäen siirtyen pikkuhiljaa kohti oikeaa lentopalloa alkeis,- pien- ja viitepelit peliajatuksen hahmottamiseksi, kuten koppipallo eli tsemppitiikeri ja jonopelit eli yhden kosketuksen pelit jalkapallon lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen, kuten syöttäminen, haltuunotto, kuljettaminen ja maalin tekeminen alkeis-, pien- ja viitepelit pelikäsityksen hahmottamiseksi, pelejä myös lähes oikein säännöin pesäpallon lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen, kuten heittäminen, kiinniotto räpylällä, syöttäminen ja perus- + näpäyslyönti alkeis-, pien- ja viitepelit pelikäsityksen hahmottamiseksi, 222

224 oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten jalkapallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita 5.5. Salibandy Oppilas oppii käsittelemään jalkapalloa erilaisten harjoitteiden avulla, joissa leikillä on suuri osuus oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten jalkapallon perustaitoja ja peliajatuksen alkeita 5.6. Muut Oppilas tutustuu mahdollisuuksien mukaan muidenkin pallopelien perustaitoihin ja peruspeli-ideaan 6. Hiihto Oppilas harjoittelee hiihtolajien perustaitoja ja soveltaa niitä tarkoituksen mukaisesti erilaisissa olosuhteissa ja alustoilla osaa laittaa monot ja sukset itse jalkaan ja laittaa sukset ja sauvat pakettiin 7. Luistelu ja jääpelit 8. Suunnistus ja retkeily kuten tunnelipallo, nelimaali, pitsku, porttipallo jne. salibandyn lajitaitojen alkeisiin perehdyttäminen, kuten syöttäminen, haltuunotto, kuljettaminen ja maalin tekeminen alkeis-, pien- ja viitepelit pelikäsityksen hahmottamiseksi, kuten sähly esim. norsun topsypuikot- peli, heittopeli ja käsipallon alkeet hiihdon tekniikkaharjoittelua, vapaa ja perinteinen sekä mäenlasku- ja nousutaitojen harjoitteleminen mahdollinen hiihtoretki suksitaitavuutta eli pelejä ja leikkejä sukset jalassa, yhdellä suksella, parin kanssa jne.. välineet käyttöön ja pakettiin välinehuollon alkeita luistelutekniikoiden perustaitoja kehittäviä harjoitteita, kuten tasapaino, painonsiirto, liuku, jarrutus, kääntyminen alkeis-, pien- ja viitepelejä sovelletuin säännöin eri pelivälineillä pelikäsityksen hahmottamiseksi Oppilas oppilas oppii keskeisimmät luistelun perustaidot ja harjaantuu niissä oppii alkeis-, pien- ja viitepelejä pelaten jääpelien perustaitoja ja peliajatuksen alkeita osaa nauhoittaa luistimensa ja kuivata käytön jälkeen Oppilas oppii tuntemaan ja käyttämään erilaisia karttamerkkejä oppii suunnastamaan kartan ja suunkarttamerkkien, kartan lukemisen, kartan suunnistamisen ja maastossa liikkumisen perustaitojen harjoitteleminen suunnistusalueina koulun lähiympäristö ja mahdollisesti Kurikkavaara, ABC:n metsä ja/tai Kankari 223

225 nistamaan koulun lähiympäristössä karttaa apuna käyttäen oppii liikkumaan maastossa kunnioittaen luontoa tutustuu rastireittiin, viuhka- ja parisuunnistukseen 9. Uinti Oppilas saa Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vaatimusten mukaista uinninopetusta uimahallikäynnit viisi kertaa lukuvuodessa erilaisiin suunnistusratoihin tutustuminen, rastireitti, viuhkaja parisuunnistus, esim. paripiilo-leikki patikointi ja retkeily, luonnon kunnioitus, jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet pelejä ja leikkejä vedessä uintisuoritusten kirjaaminen SUH:n mukaan: o 3.lk: (etene) selkäkroolin ja kroolin harjoitteleminen uusina o 4.lk: (kehitä taitoja perusuimataito) rintauinti, sukellukset, hypyt ja turvallisuus vedessä 224

226 VUOSILUOKAT 5-6 Vuosiluokkien 5 6 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua. YLEISET TAVOITTEET Oppilas kokee liikunnan ja oppimisen riemua oppii, kehittää ja ylläpitää monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja lajitaitoja oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa saa virikkeitä harrastaa liikuntaa omaehtoisesti oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä kehittyy yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä oppii pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten, huolehtimaan liikuntavälineistä ja henkilökohtaisesta puhtaudestaan 225

227 KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 5-6 LIIKUNTAMUO- KESKEISET TAVOITTEET TO 1. Perusliikunta kehitetään ketteryyttä, tasapainoa, notkeutta, voimaa ja kestävyyttä kehitetään koordinaatio-, yhdistämis-, reaktio- ja rytmittämiskykyä 2. Yleisurheilu Oppilas harjoittaa juoksemisen, heittämisen ja hyppäämisen perustaitoja oppii yleisurheilun peruslajitaitoja 3. Voimistelu Oppilas oppii kokonaisvaltaista kehonhallintaa ja -tuntemusta oppii lihaskuntoliikkeitä oppii ymmärtämään fyysisen peruskunnon yhteyden hyvinvointiin KESKEISET SISÄLLÖT käveleminen juokseminen hyppääminen heittäminen kiinniottaminen varmennetaan, kehitetään ja sovelletaan jo opittuja taitoja mahdollisimman monipuolisesti erilaisten juoksutekniikoiden harjoittelua erilaisissa olosuhteissa, kuten pika-, kestävyys- ja aitajuoksu erilaisia lähtöharjoituksia, kuten reaktiolähdöt ja pystylähtö sekä mahdollisesti telinelähdön alkeet viestijuoksun harjoittelua, kuten sukkulaviesti sekä kapulaviestin alkeet hyppäämistä monin eri tavoin, kuten loikat sekä vauhdin ja ponnistuksen yhdistämistä, kuten pituushyppy sekä korkeushypyn harjoittelua ja moniloikat heittämisen perustekniikat eri välineillä, kuten pallolla ja keihäällä, vauhditon heitto ja vauhdin ja heiton yhdistämisen alkeita sekä kuulantyönnön perusteet leikit ja kisailut osana opetusta kehonhallinnan ja -tuntemuksen kehittämistä voimistelun eri osaalueiden ja liikkeiden avulla ilman välineitä, välineillä ja telineillä lihaskuntoharjoittelua ilman välineitä ja välineillä, esim. kuntopiirit monipuolistetaan ja syvennetään aiemmin opittuja taitoja oppilaiden oman kunnon kehittymisen seuraaminen 226

228 3.1. Perus- ja kuntovoimistelu 3.2. Telinevoimistelu 3.3. Välinevoimistelu 4. Musiikkiliikunta ja tanssi Oppilas osaa kehittää omaa fyysistä kuntoa ymmärtää fyysisen peruskunnon yhteyden hyvinvointiin motivoituu kehittämään omaa fyysistä kuntoaan Oppilas oppii ja harjaannuttaa perustekniikoita ja -taitoja telinevoimistelun eri telineillä oppii ja harjaannuttaa voimisteluliikkeiden perustekniikoita oppii yhdistämään voimisteluliikkeitä esim. pieniksi sarjoiksi Oppilas oppii ja harjaannuttaa välinevoimistelun perustekniikoita erilaisilla välineillä Oppilas oppii yhdistämään liikkeitä ja liikesarjoja musiikin ja rytmin mukaan itseilmaisua liikkeen, rytmin ja mu- kehonhuolto, kuten verryttely ja venytteleminen (myös omatoimisesti) erilaisia lihaskuntoliikkeitä oman kehon vastuksella esim. kuntopiirit monipuolisia käsi-, jalka- ja vartaloliikkeitä, hyppelyitä ja hyppyjä sekä em. yhdistelmiä liikesarjoiksi mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan musiikki mukana harjoittelussa pelit, kisailut ja leikit osana opetusta telinevoimistelun perustekniikkojen ja -taitojen opetteleminen ja harjaannuttaminen eri telineillä, kuten puomilla, rekillä, trampetilla, pukilla, renkailla, köysillä, puolapuilla ja permannolla, opetusta monipuolistetaan ja syvennetään aiemmin opittua tasapaino, esim. puomi, vaaka erilaisten voimisteluliikkeiden harjoittelu, kuten käsinseisonta, puolivoltin kehittelyä, lautakaato, siltakaato hyppääminen, erilaiset hypyt, kuten kerähyppy, lentokuperkeikka, voltin alkeet vauhdinotto, alastulo ja ponnistus, esim. tasajalka ja vuoro heiluminen/ riipunta, esim. rekillä tai renkailla pyöriminen, esim. kuperkeikat eteen ja taakse, haarakuperkeikka, kärrynpyörän harjoittelua, tukkipyörintä, kieppi, 180 ja 360 astetta voimistelu-/ liikesarjojen alkeet, esim. jumppasirkus, liikeyhdistelmät esim. X-hyppy + kuperkeikka taaksepäin + kärrynpyörä + siltakaato pyöritykset, heitot, kiinniotot, venytykset, tasapainoilut ja joustot erilaisilla välineillä, kuten palloilla, vanteilla, hypinnaruilla ja keiloilla musiikki mukaan, esim. itseilmaisua välinein liikkeen yhdistäminen erilaisiin musiikkeihin ja rytmeihin ilmaisua ja luovaa musiikkiliikuntaa paritansseja, kuten valssi ja jenkka, yhteisopetus tytöt ja pojat mahdollisesti muitakin tansseja, kuten nykytansseihin tutustumi- 227

229 siikin avulla paritansseja nen rentoutuminen musiikin avulla 5. Palloilu Oppilas ymmärtää sääntöjen merkityksen ja omaksuu reilun pelin hengen tuntee eri lajien sääntöjä ja osaa pelata sovittujen sääntöjen mukaisesti harjaannutetaan jo opittuja eri pelilajien perustaitoja harjoitellaan käsittelemään erilaisia pelivälineitä pelataan alkeis-, viite- ja pienpelejä, joilla harjoitellaan pelitaktiikkaa ja pelitaitoja pelit, leikit ja kisailut mukana opetuksessa yhteistyötaitojen kehittäminen fyysisten kuntotekijöiden ja koordinaation kehittäminen harjaantuu pelitaidoissa ja pelitaktiikan perusteissa 5.1. Koripallo Oppilas oppii keskeisimmät koripallon lajitekniikat ja oppii soveltamaan niitä pelitilanteissa tuntee koripallon sääntöjä koripallon lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten syöttäminen, haltuunotto, kuljettaminen, korin heittäminen, jarruttaminen ja tukijalan käyttö viite- ja pienpelejä pelitaktiikan ymmärtämisen kehittämiseksi, kuten hyökkääminen ja puolustaminen 5.2. Lentopallo Oppilas oppii keskeisimmät lentopallon lajitekniikat ja oppii soveltamaan niitä pelitilanteissa lentopallon lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten sormi- ja hihalyönti, syöttäminen/aloittaminen, iskulyönnin alkeet viite- ja pienpelien avulla harjoitellaan peli-ideaa ja taitoja, esim. yhden kosketuksen pelit ja koululentis eli supertiikerit -peli tuntee lentopallon sääntöjä 5.3. Jalkapallo Oppilas oppii ja harjaannuttaa keskeisimpiä jalkapallon lajitekniikkaa ja oppii soveltamaan niitä pelitilanteissa jalkapallon lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten syöttäminen, haltuunotto, kuljettaminen, potkutekniikoita, pallonhallintataitoja viite- ja pienpeleillä kehitetään pelitaktiikan ymmärtämistä, esim. puolustaminen ja hyökkääminen tuntee jalkapallon sääntöjä 5.4. Pesäpallo Oppilas oppii ja harjaannuttaa keskeisimpiä pesäpallon lajitekniikoita ja oppii soveltamaan niitä pelitilanteissa tuntee pesäpallon sääntöjä pesäpallon lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten heittäminen, kiinniotto, perus- ja näpäyslyönti, syöttäminen, eteneminen, kärkkyminen viite- ja pienpeleillä kehitetään pelitaktiikan ymmärtämistä, kuten pitsku, kahden pesän pesäpallo 5.5. Salibandy Oppilas salibandyn lajitaitojen harjaannuttaminen, kuten pallon hallinta, 228

230 oppii ja harjaannuttaa keskeisimpiä salibandyn lajitekniikoita ja oppii soveltamaan niitä pelitilanteissa tuntee salibandyn sääntöjä 5.6. Muut Oppilas tutustuu mahdollisuuksien mukaan muidenkin pallopelien peruslajitaitoihin ja peruspelitaktiikkaan 6. Hiihto Oppilas harjaannuttaa ja varmentaa hiihtolajien tekniikoita ja soveltaa niitä tarkoituksen mukaisesti erilaisissa olosuhteissa ja alustoilla osaa huolehtia välineistään 7. Luistelu ja jääpelit 8. Suunnistus ja retkeily Oppilas oppilas varmentaa keskeisimmät luistelun perustaitoja harjaantuu pelitaidoissa ja - taktiikoissa pien- ja viitepelejä pelaten osaa välinehuollon Oppilas oppii suunnistamaan maastossa karttaa apuna käyttäen ja luontoa kunnioittaen havainnointi-, harkinta- ja päättelytaitojen kehittyminen tunnistaa yleisimmät karttamerkit osaa pukeutua sään ja olosuhteiden vaatimalla tavalla kuljetus-, syöttö- ja laukaisutekniikoita viite- ja pienpeleillä kehitetään pelitaktiikan ymmärtämistä salibandya opettajan opetettavalle ryhmälle parhaaksi katsomillaan säännöillä esim. norsun topsypuikot- peli, heittopeli ja käsipallon alkeet, sulkapallo, tennis, ultimate hiihdon tekniikkaharjoittelua, vapaa ja perinteinen sekä mäenlasku- ja nousutaitojen harjoittelemisen varmentaminen mahdollinen hiihtoretki suksitaitavuutta eli pelejä ja leikkejä sukset jalassa, yhdellä suksella, parin kanssa jne.. välineistä huolehtiminen ja välinehuollon alkeita luistelutekniikoiden perustaitoja kehittäviä harjoitteita, kuten tasapaino, painonsiirto, liuku, jarrutus, kääntyminen etuperin ja takaperin luistelu, kaarreluistelu, jarrutustekniikoita pelivälineen hallintaa mailalla, kuten syöttö-, kuljetus- ja laukaisutekniikoiden harjoittelemista pien- ja viitepelejä sovelletuin säännöin eri pelivälineillä pelikäsityksen harjaannuttamiseksi maastossa liikkumisen perustaidot luontoa kunnioittaen kartanlukutaidon harjaannuttaminen ja liikkuminen maastossa karttaa hyväksi käyttäen, vaihtelevia suunnistustehtäviä ja -ratoja erilaisiin suunnistusratoihin, maastoihin, karttoihin ja karttamerkkeihin tutustuminen, esim. Koulun ympäristö, Kurikkavaara, ABC:n metsä, hautausmaan ympäristö ja/tai Kankari patikointi ja/tai retkeily mittakaava kompassin käytön alkeet oikeanlainen sää- ja muut olosuhteet huomioon ottava suunnistus- ja retkeilyvarustus 229

231 9. Uinti Oppilas saa Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vaatimusten mukaista uinninopetusta uimahallikäynnit kaksi kertaa lukuvuodessa pelejä ja leikkejä vedessä uintisuoritusten kirjaaminen SUH:n mukaan: o 5.lk: (kehitä taitojasi) krooliuinti, matkauinti, vesipelastus, vesipelit o 6.lk: (ui 200m ja opi pelastustaitoja) uimataidon vahvistaminen, vesipelastustaidot mahdollista tukiopetusta tasoryhmissä toisten luokkien oppilaiden kanssa, jos uimataitoa ei ole saavutettu 230

232 KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 7 9 LIIKUNTAMUOTO VUOSILUOKAT 7 9 PERUSLIIKUNTA Tavoitteet: Varmennetaan aiemmin - kehitetään ketteryyttä, tasapainoa, nopeutta, voimaa ja kestävyyttä opittua ja kehitetään - kehitetään koordinaatio-, yhdistämis-, reaktio- ja rytmittämiskykyä uusia taitoja Sisällöt: juokseminen, käveleminen, hyppääminen, heittäminen ja kiipeäminen YLEISURHEILU Tavoitteet: Perustaitojen kehittäminen Oikeiden suoritustekniikoiden ymmärtäminen Sisällöt: Juokseminen Heittäminen Hyppääminen Eri yleisurheilulajien harjoitteleminen. Painotus koulun kilpayleisurheilulajien mukaan. Kestävyysjuoksu, pituus ja kuula. Korkeus, keihäs ja viestit. Kiekko ja aitajuoksu. VOIMISTELU Tavoitteet: - kokonaisvaltainen kehon hallinta Kerrataan aiemmin opittua ja opetellaan uusia liikkeitä. - yksittäistenliikkeiden ja niiden yhdistämisen hallinta eri välineiden ja musiikin avulla 231

233 - oppilas avustaa toveriaan liikesuorituksissa -lihaskuntoharjoittelua - oppilaan oman luovuuden kehittäminen ja esiintymään rohkaisemi--kuntopiiriharjoittelunen -aerobic -tanssillinen voimistelu -kuntosaliharjoittelua Sisällöt: - perus- ja kuntovoimistelu - teline- ja välinevoimistelu - musiikkiliikunta ja tanssi -seuratansseja: valssi, jenkka, letkajenkka, foxtrott, jive, rock ja lattareita PALLOILU Tavoitteet: - sääntöjen merkityksen ymmärtäminen ja reilun pelin hengen omaksuminen - yhteistyön kehittäminen - fyysisten kuntotekijöiden ja koordinaation kehittäminen -telinevoimistelu: rekki, hyppy, permanto ja nojapuut. Monipuolisia telineratoja - perustekniikoiden kertaus - pelitaitojen monipuolistaminen - peliajatuksen kehittäminen Sisällöt: - jalkapallo ulkona ja sisällä, koripallo, lentopallo, pesäpallo, mailapelit ja palloiluleikit HIIHTO Tavoitteet: - perustaitojen kehittäminen - välineiden huolto - jalkapallo, pesäpallo, tennis, ultimate ja salamapallo - koripallo, lentopallo, salibandy, sulkapallo ja käsipallo - eri hiihtotekniikoiden harjoitteleminen ja kehittäminen. - hiihto- ja lasketteluretkiä 232

234 LUISTELU Tavoitteet: - perustaitojen kehittäminen - välineiden huolto - alkeispelitaitojen oppiminen SUUNNISTUS Tavoitteet: - maastossa liikkumisen ja kartan käytön perustaitojen kehittäminen - luistelutaidon kehittäminen ja monipuolistaminen. - jääpeleinä jääkiekko, ringette ja kaukalopallo - taitoluistelua - kartanluvun ja kompassin käytön kehittäminen UINTI Tavoitteet: - uintitaidon oppiminen Opetus alakoulussa AIHEKOKONAISUUDET AIHEKOKONAI- SUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys SISÄLTÖ oman itsensä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ymmärtäminen omien tunteiden hallinta realistinen suhtautuminen itseensä liikkujana, itsetunto ja -luottamus oikeudet, velvollisuudet ja vastuu ryhmässä ryhmän ja joukkueen jäsenenä toimiminen, sääntöjen noudattaminen ja reilun pelin - periaate liikunnallisen elämäntavan kehittäminen eettiset kysymykset liikuntatilanteissa perinnelajit ja kansantanssit keskeisimmät kansainväliset vaikutukset liikuntakulttuuriin kotimaassa TOTEUTUS uudessa opetusryhmässä toiminnan perusteet, toimintatavat ja säännöt alusta alkaen selville kannustaminen reiluun peliin kannustaminen oman itsensä ilmaisuun kannustaminen terveelliseen ja liikuntamyönteiseen elämäntapaan perinteiset koululiikuntalajit ja koululiikuntakulttuuri perinnelajien ja tanssien kunnioittaminen, kuten pesäpallo, hiihto ja perinneleikit opetuksessa 233

235 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia kriittinen suhtautuminen mediaan osallistuva viestintä, yhteistoiminta- ja vuorovaikutustaidot sanalliset ja sanattomat viestintätilanteet pyrkimys elinikäiseen liikunnan harrastamiseen koululiikunnan ja liikuntajärjestöjen yhteistyö aktiivisen osallistumisen korostaminen yhteispelin säännöt ja demokratia vastuu liikuntavälineistä ja paikoista terveyden ylläpitäminen ja lisääminen sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen liikunnan avulla rakennettu ja rankentamaton liikuntaympäristö jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet, vastuu luonnosta luonnon kunnioittaminen ja ekologisuus liikkuminen liikuntapaikoille turvallisesti liikennesääntöjä noudattaen turvalliset liikuntatottumukset eritasoisten oppilaiden huomioiminen turvallisuuden näkökulmasta liikuntasuoritusten mittaaminen ja analysoiminen liikuntavälineiden ja paikkojen teknologinen kehitys kansainvälisesti in-laji mukaan opetukseen elekieli kommunikointitaitojen harjoittaminen peli- ja liikuntatilanteissa oppilaiden ja opettajan välillä sekä oppilaiden kesken oppilaan on mahdollista verrata osaamistaan suhteessa muihin ja median luomiin mielikuviin mahdollinen yhteistyö paikallisten liikuntaseurojen kanssa, esim. Vaalan karhu ja Vaalan pallo liikunnassa korostetaan aktiivista osallistumista pidetään huoli liikuntavälineistä ja paikoista suunnistaessa ja retkeillessä kunnioitetaan luontoa, ei roskata ympäristöä autoteiden turvallinen ylittäminen siirryttäessä liikuntapaikoille, kuten urheilukentälle, luistelukentälle, ammattikoululle, Urheilutalolle ja hiihtoladulle turvallinen linja-autokäyttäytyminen ja linja-autoon nouseminen ja siitä poistuminen asiallinen lajinmukainen varustautuminen olosuhteiden mukaisesti kilpailutulosten mittaaminen kuntotestien tulosten mittaaminen ja seuranta ilmoittautuneiden ja liikuntatulosten kirjaaminen sähköisesti liikuntavälineiden asianmukainen huolto 234

236 ARVIOINNIN PERUSTEET JAKSAMINEN: kestävyys ja lihaskunto testataan vuosittain luotettavilla mittareilla (7-9), terveyskäyttäytyminen, asenne ja aktiivisuus havainnoidaan OSAAMINEN: havainnoidaan lajitaidot ja testataan tarvittaessa lajitestein SOSIAALISUUS: ryhmässä toimiminen, vuorovaikutustaidot ja reilu peli sekä suhtautuminen palautteeseen, onnistumiseen ja epäonnistumiseen LUOVUUS: omaperäiset ratkaisumallit, esiintyminen ja taiteellisuus Opettajan tärkeä rooli arvioinnin ohjauksessa on realististen tavoitteiden asettaminen oppilaantuntemuksen pohjalta oppilaan lähtötaitojen perusteella. Arviointiin liittyy ohjaavan ja korjaavan palautteen antaminen, mikä tukee nuoren taitojen oikeansuuntaista kehittymistä. Palautteen tulisi olla ulkoista, välitöntä ja korjaavaa, mutta painottua yhä enemmän myös oman, sisäisen palautteen kehittämiseen. Siinä oppilas arvioi suorituksen onnistumisia omaksumiensa suoritustekniikoiden ja tuntemuksensa mukaan. ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä osaa toimia pallopeleissä sekä käsitellä pelivälinettä myös leikkeihin ja harjoituksiin sovellettuna osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen osaa hiihdossa perinteisen hiihdon ja vapaan hiihtotavan ja mäenlaskun ja nousun alkeita osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen ja luontoa kunnioittaen saavuttaa kokonaan tai lähes SUH:n asettamat tavoitteet uinnissa osaa ilmaista itseään luovasti liikunnan avulla ja liikkua jonkin rytmin tai musiikin mukaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden ja sääntöjen mukaan toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiin osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas liikkuu sujuvasti, hän on monipuolinen liikkuja

237 osaa opetussuunnitelmaan kuuluvat pallopelit, luistelun, voimistelun ja hiihdon sisällöt hyvin osaa liikkua luonnossa luontoa kunnioittaen ja hän osaa opetussuunnitelmaan kuuluvat suunnistustaidot hyvin on edistynyt uintitaidoissa opetussuunnitelman mukaan suoriutuu hyvin opetussuunnitelman mukaisesta musiikkiliikunnasta työskentelee yritteliäästi ja tavoitteellisesti työskentelee hyvin omatoimisesti ja ryhmän jäsenenä ja kykenee pitkäjänteiseen työskentelyyn noudattaa sopimuksia, hyväksyy avun ja korjaa omaa toimintaansa ja kannustaa muita OPPILAAN KUVAUS MINIMITASOSTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ oppilas on läsnä, mutta on passiivinen ja asenne liikuntaa kohtaan on kielteinen oppilaan liikuntataidot ovat yleensä yksipuoliset oppilaan varustautumisessa on toistuvasti puutteita PÄÄTTÖARVIONNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa ydintaidot perusliikunnassa kuten juoksussa, pituus- ja korkeushypyssä sekä heitto- ja työntölajeissa pystyy voimistelussa suoriutumaan pienistä sarjoista permannolla, välineillä ja telineillä osaa jonkin suomalaisen kansantanssin ja seuratanssin ja osoittaa liikkumisessaan rytmillistä luovuutta osaa yleisimpien palloilulajien perusteet ja osaa pelata niitä sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa apuna käyttäen luontoa kunnioittaen, ymmärtää jokamiehen oikeudet sekä velvollisuudet pystyy uimaan syvään veteen hypättyään vähintään 200 metriä, josta 50 metriä on selkäuintia, sekä hallitsee vedestä pelastamisen taitoja osaa luistella sujuvasti ja hallitsee hiihdon perustyylit osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia ja sääntöjä ja reilun pelin periaatetta pystyy itsenäiseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa sekä toimimaan ryhmässä ja joukkueessa ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet tuntee kansallista ja kansainvälistä liikuntakulttuuria

238 6.17 Kotitalous VUOSILUOKAT 7-9 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. Kotitaloutta opetetaan kaikille yhteisenä, pakollisena oppiaineena kolme vuosiviikkotuntia seitsemännellä luokalla. Kahdeksannen ja yhdeksännen luokan valinnaisaineena kotitaloutta opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia. Lisäksi on mahdollisuus valita erilaisia yhden vuosiviikkotunnin mittaisia kotitalouden lyhytkursseja 6., 8. ja 9. luokilla. KESKEISET TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta arvioimaan mahdollisuuksiaan arkielämän valinnoissa ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyvät perustaidot käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutuksen monimuotoisuutta ja kulutukseen liittyviä ongelmia tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia 237

239 KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri ravitsemussuositukset, terveellinen ruoka, erityisruokavaliot ruoan laatu ja turvallisuus perusruoanvalmistusmenetelmät aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa ruokakulttuurien muuttuminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta oman rahankäytön suunnittelua kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö kulutuksen ympäristövaikutukset Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito kotitalouden jätehuolto kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä Eri oppiaineiden yhteisistä aihekokonaisuuksista kotitalousopetukseen kuuluvat seuraavat: IHMISENÄ KASVAMINEN psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kasvun tukeminen työtapojen ja opetusmenetelmien kautta KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS suomalaiseen ruokaperinteeseen ja kansainväliseen gastronomiaan perehtyminen tapa- ja ruokakulttuuri sekä juhlapäivien vietto ruoan alkuperä ja valintaperusteet VIESTINTÄ JA MEDIATAITO osallistuminen, omien ajatusten ilmaisu, toisten oppilaiden ilmaisun tulkinta tiedon kritisointi, vertailu ja valikointi viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS osallistuminen ja vaikuttaminen työtehtäviin yhteistyössä muiden kanssa oma-aloitteisuus ja vastuu omista sekä ryhmän töistä VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA tavoitteena kestävään elämäntapaan tähtäävä kansalainen yksilön vastuu 238

240 oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen TURVALLISUUS JA LIIKENNE fyysinen ja psyykkinen turvallisuus työskentelyssä IHMINEN JA TEKNOLOGIA teknisten laitteiden käyttö arkielämän tilanteissa laitteiden toimintaperiaatteet ja järkevät valinnat ARVIOINTI Kotitalouden arviointi perustuu käytännön taitojen jatkuvaan seurantaan, perustietojen osaamiseen, aktiivisuuteen, harrastuneisuuteen sekä yhteistyökykyyn. Myös asenne opiskeluun ja käyttäytyminen tunnilla otetaan huomioon arvioinnissa. Kokeet voivat olla joko teoria- tai työkokeita. Kotitalouden arviointi on numeerinen. Ainoastaan yhden vuosiviikkotunnin mittaiset valinnaiset lyhytkurssit arvioidaan suoritettu tai hylätty merkinnällä. Päättöarvosana annetaan jo seitsemännen luokan lukuvuositodistukseen kaikille yhteisen, pakollisen kotitalouden opiskelun päätyttyä. Arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteereitä. Myös valinnainen kahden vuosiviikkotunnin mittainen kotitalous arvioidaan samoja kriteereitä käyttäen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Käytännön työtaidot Oppilas tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja välineitä turvallisesti osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahan- 239

241 käyttösuunnitelmansa tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet Taito- ja taideaineiden arviointi luokilla 3-6 Kompensaation idea Oppilaan kokonaisosaaminen ei ole välttämättä tasalaatuinen, mikä näkyy hänen taitojensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa eriaikaisena ja erilaisena kehittymisenä. Arviointia ohjaa kompensaation idea, jossa puutteellisen taidon voi korvata toisella vahvalla osaamisen osa-alueella. Oppituntien ulkopuolella tapahtuva harrastaminen voi myös vaikuttaa myönteisesti arvosanaan, jos oppilas tuo rakentavasti esille osaamistaan ja näin tukee koko opetusryhmän toimintaa. Sanallisen arvioinnin kriteerit, luokat 3-4 Erinomaisesti - hallitsee erinomaisesti oppiaineen opetussuunnitelman sisällöt sekä työtavat ja kykenee soveltamaan oppimaansa - työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, kykenee luovaan ilmaisuun, on myönteinen, aktiivinen sekä yhteistyökykyinen Hyvin - hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelman sisällöt sekä työtavat ja kykenee soveltamaan oppimaansa - työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti, on myönteinen, aktiivinen sekä tarkkaavainen ja tekee ohjeiden mukaan annetut tehtävät Tyydyttävästi - hallitsee osittain oppiaineen opetussuunnitelman sisällöt sekä työtavat ja osaa toisinaan soveltaa oppimaansa - pystyy osin itsenäiseen työskentelyyn ja kykenee osallistumaan joihinkin ryhmätyömuotoihin sekä pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä, mutta työskentely vaatii usein ohjausta Jonkin verran - hallitsee vain joitakin osia oppiaineen opetussuunnitelman sisällöistä sekä työtavoista - osallistuminen vähäistä sekä kiinnostus oppiaineeseen heikkoa, lisäksi työskentely vaatii runsasta tukea ja ohjausta Ei vielä - ei täytä oppiaineen opetussuunnitelman sisältöjä eikä työtapoja - ei osallistu tuntityöhön, eikä tee annettuja tehtäviä, asenne on kielteinen ja tarvitsee kokoajan opettajan valvontaa sekä ohjausta Numeroarvioinnin kriteerit, luokat 5-6 Arvosana 10 - hallitsee erinomaisesti oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat ja 240

242 osaa soveltaa oppimaansa - työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti sekä omaa erittäin hyvät valmiudet erilaisiin työtapoihin - kykenee luovaan ilmaisuun ja ongelmanratkaisuun - on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen sekä osoittaa erityistä kiinnostusta ja harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan Arvosana 9 - hallitsee kiitettävästi oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat ja osaa soveltaa oppimaansa - työskentelee lähes itsenäisesti ja tunnollisesti sekä omaa hyvät valmiudet erilaisiin työtapoihin - kykenee itsenäiseen ongelmanratkaisuun ja osoittaa luovuutta - on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen sekä osoittaa kiinnostusta ja harrastuneisuutta oppiainetta kohtaan Arvosana 8 - hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat ja osaa osittain soveltaa oppimaansa - työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti sekä tekee ohjeiden mukaan annetut tehtävät - on myönteinen, aktiivinen ja tarkkaavainen sekä osoittaa kiinnostusta oppiainetta kohtaan Arvosana 7 - hallitsee osittain oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat ja osaa toisinaan soveltaa oppimaansa - omaa valmiudet itsenäiseen työskentelyyn sekä noudattaa annettuja ohjeita, mutta työskentely vaatii ohjausta - on yleensä myönteinen ja pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä Arvosanan 6 - hallitsee kohtalaisesti oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteet sekä työtavat - osallistuu kykyjensä mukaan, mutta työskentely vaatii paljon tukea ja ohjausta - passiivinen ja välinpitämätön, jättää tehtävät usein tekemättä Arvosana 5 - hallitsee vain joitakin osia oppiaineen opetussuunnitelman tavoitteista sekä työtavoista - osallistuminen vähäistä ja työskentely vaatii runsasta tukea ja ohjausta - kiinnostus oppiaineeseen heikkoa ja laiminlyö usein tehtävänsä - häiritsee opetusta Arvosana 4 - ei täytä oppiaineen opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita eikä työtapoja - ei osallistu tuntityöhön, eikä tee annettuja tehtäviä - asenne on kielteinen ja tarvitsee koko ajan opettajan valvontaa sekä ohjausta 241

243 6.19 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä jatkumo, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Oppilaanohjaus tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä ilman jatko-opintopaikkaa peruskoulun jälkeen. Päävastuu yläkoululaisten ohjauksesta on oppilaanohjaajalla. Työssä tarvitaan kaikkien opettajien, luokanvalvojien, oppilashuoltohenkilökunnan ja oppilaanohjaajan aktiivista yhteistyötä. Oppilaanohjauksessa tehdään yhteistyötä vaalalaisen yritysten ja muiden työpaikkojen kanssa. Keskeistä tässä yhteistyössä on työelämään tutustuminen eli TET. Mahdollisuuksien mukaan oppilaille pyritään järjestämään muitakin tilaisuuksia tutustua paikalliseen elinkeino- ja työelämään esim. kutsumalla koululle vieraita ja tekemällä tutustumiskäyntejä. Tärkeä yhteistyökumppani on työvoimatoimisto. Eri oppiaineiden opetukseen tulee sisällyttää kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. VAALAN KUNNAN OPPILAANOHJAUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä toisen asteen koulutukseen tuetaan tekemällä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kanssa. 242

244 TAVOITTEET Oppilas oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen Vuosiluokat 1-2 Oppilaanohjauksella pyritään alkuopetuksessa tukemaan oppilaan kasvua ja kehitystä hänen siirtyessään esiopetuksesta, päivähoidosta tai kotoa kouluun. Tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Oppilaanohjauksessa keskitytään auttamaan oppilaan sopeutumista kouluyhteisöön mm. opettamalla hänelle opiskelutaitoja ja koulun sääntöjä sekä tukemalla sopeutumista omaan luokkaan. Oppilasta ohjataan suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Alkuopetuksen aikana voidaan tutustua oppilasta lähellä oleviin ammatteihin: oman perheen ja suvun ammatteihin sekä kouluyhteisössä oleviin ammatteihin. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta tarvittaessa. Koulujen vuosittaisissa työsuunnitelmissa voidaan määritellä tarkemmin oppilaanohjauksen järjestäminen. Vuosiluokat 3-6 Vuosiluokkien 3 6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuoli- 243

245 sia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Oppilaan tulee saada ohjausta myös hänen tehdessään mahdollisia ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheessa. Vuosiluokkien 3 6 oppilaiden tulee saada tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Vuosiluokkien 3 6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään esim. vierailujen avulla. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Kuudennella luokalla oppilas tutustuu luokkien opiskeluun. Tulevien 7. luokkien muodostaminen ja luokanvalvojan päättäminen tehdään jo keväällä. 6.-luokkalaisille järjestetään tutustuminen yläkoulun ja tulevaan luokkaansa. Näin saadaan luokkien ryhmäytyminen käyntiin jo ennen 7. luokan alkua. Koulujen vuosittaisissa työsuunnitelmissa voidaan määritellä tarkemmin oppilaanohjauksen järjestäminen. Vuosiluokat 7-9 Oppilaanohjaus koostuu luokkatunneista, yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta, sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta sekä työelämään tutustumisesta (TET). Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaanohjaaja keskustelee jokaisen oppilaan kanssa 1-2 kertaa lukuvuoden aikana alkaen 7.-luokkalaisten tulohaastattelusta ja päättyen 9.-luokkalaisten jatko-opintoihin liittyvään ohjaukseen. Henkilökohtaista ohjausta suunnataan erityisesti oppilaille, joilla on ongelmia. Oppilaanohjaaja voi ohjata oppilaan saamaan apua ongelmiinsa esim. kouluterveydenhuollosta. Aloitteen henkilökohtaisesta ohjauksesta voi tehdä oppilaanohjaaja, oppilas itse tai aineenopettaja. Jälkiohjausta kesällä annetaan peruskoulun päättäneille tarpeen mukaan ja etenkin siinä tapauksessa, että nuori on jäänyt ilman jatko-opintopaikkaa. Oppilaille voidaan järjestää myös pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Luokkatunneilla käsitellään kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä asioita. Luokkatunteja on 7. luokalla 0,5 viikkotuntia, 8. luokalla 0,5 viikkotuntia ja 9. luokalla 1 viikkotunti. Oppitunneilla käsitellään asioita, joita ei ole tarpeen tai mahdollista käsitellä yksilöllisesti. TET-SUUNNITELMA TET-jaksoja järjestetään oppilaan koulutus- ja ammatinvalinnan tueksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Jaksojen aikana oppilaalla on mahdollisuus hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle järjestetään mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. 244

246 Seitsemännellä luokalla oppilaat ovat tutustumassa työelämään kouluruokalassa tai mahdollisesti muissakin kunnan työpaikoissa yhden päivän ajan. 8.-luokkalaisten TET-jakso kestää viikon ja 9. luokalla TET:ä on kaksi erillistä viikkoa. 9. luokan TET järjestetään niin, että ainakin toinen jaksoista on ennen yhteishakua. Oppilaat saavat tilaisuuden harjoitella tulevaa työpaikan hakua kysymällä itse TETpaikkaa. Oppilaanohjaaja auttaa TET-paikan hankkimisessa ja tarvittaessa järjestää paikan. Ennen TET-jaksoa oppilaat saavat ohjeet, joissa painotetaan hyvää käytöstä, täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja oikeaa asennetta työhön. Työnantaja arvioi oppilaan työskentelyä ja antaa siitä kirjallisen palautteen koululle ja oppilaalle itselleen. Oppilaat tekevät TETjaksoillaan erilaisia tehtäviä, joiden avulla he pohtivat kokemuksiaan ja jakavat niitä muiden oppilaiden kanssa. Oppilaanohjaaja on vastuussa TET:n käytännön järjestelyistä. OPPILAANOHJAUKSEN LUOKKATUNNIT TAVOITTEET Oppilas oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokka (½ vt.) koulu tutuksi kouluyhteisössä toimiminen opiskelun taidot itsetuntemus oppilaan arviointi valinnaisuus yhteistyötä äidinkielen opetuksen kanssa: esitelmän valmistaminen (tietotekniset perusvalmiudet) 8. luokka (½ vt.) työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat Suomen koulutusjärjestelmä koulutusalojen esittelyä itsetuntemukseen liittyviä asioita ja ammatillinen kehitys tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot 245

247 9. luokka (1 vt.) itsetuntemus jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen tutustumiskäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin hakeutuminen jatko-opintoihin, yhteishaku opiskelu ja työskentely ulkomailla opintojen rahoitus ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut (yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa) työpaikan hakeminen tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Aihekokonaisuudet ihmisenä kasvaminen viestintä- ja mediataito osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta turvallisuus ja liikenne ihminen ja teknologia Kaikissa aihekokonaisuuksissa ja erityisesti kolmessa ensiksi mainitussa on oppilaanohjauksessa huomioitavia asioita. Arviointi Oppilaanohjauksen suorittaminen arvioidaan hyväksytty/hylätty periaatteella. Päättötodistukseen tulee erikseen maininta oppilaanohjauksesta ja työelämään tutustumisesta. Liite OPINTO-OHJAAJAN TYÖN EETTISET PERIAATTEET (Suomen opinto-ohjaajat ry) Johdanto Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta ja opiskelijaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opintoohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Omien, ammattikuntansa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toimiminen on ohjaustyön perusta. Eettiset periaatteet Itsemääräämisoikeus 246

248 Ohjaaja kunnioittaa ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjaaja tuo monipuolisesti esille vaihtoehtoja ohjattavan oman valinnan tueksi. Luottamuksellisuus Ohjaus on luottamuksellista. Mikäli ohjattavan edun kannalta on välttämätöntä, tietoja voidaan antaa viranomaisille, joilla on oikeus niitä saada. Asiasta on ensin pyrittävä keskustelemaan ohjattavan kanssa. Luottamuksellisuus tulee säilyä myös uusissa ohjausympäristöissä. Totuudellisuus Ohjaaja toimii rehellisesti. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. Riippumattomuus Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotuksien ja arvojen vaikutuksen työhönsä. Ohjausmateriaalin tekijä on tuotava esille. Ammattitaidon kehittäminen Ohjaaja arvioi ja kehittää työtään. Hän huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja täydennyskoulutuksestaan. Ohjaaja toimii yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Ohjaajana toimiminen edellyttää yhteistyötä myös oman työyhteisön ja muun yhteiskunnan kanssa. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on perusedellytys hyvän ammattitaidon ylläpitämiselle. 247

249 LUOKAN VALINNAISKURSSIT 7.1 Valinnaiskurssi käden taidot Valinnaiskurssin tavoitteena on innostaa oppilasta tekemään erilaisia kädentaitoja vaativia töitä. Kurssilla käytetään kuvaamataidon, askartelun, tekstiilityön ja teknisen työn perusmenetelmiä ja materiaaleja. Uusia menetelmiä ja materiaaleja opetellaan oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Oppilas suunnittelee kurssin aikana itse työnsä ja valitsee haluamansa menetelmät ja materiaalit koulun resurssien puitteissa. Kurssin aikana tehdään yksilö- pari ja ryhmätöitä. 7.2 Kotitalouden valinnaiskurssi Valinnaiskurssin tavoitteena on tutustuttaa ja innostaa oppilasta kotitalouteen. Sisällöiksi valitaan oppilaiden taitojen, mielenkiinnon ja suunnittelun pohjalta helposti toteutettavia ja terveellisiä välipaloja, leivonnaisia ja ruokia. Harjoitellaan kotitalouden perustaitoja sekä ryhmätyötaitoja. 7.3 Musiikin valinnaiskurssi Kurssin tavoitteena on tutustua bändisoittimien alkeisiin, jonka jälkeen perustetaan luokkabändit. Kurssilla harjoitellaan helpohkoja kappaleita bändikokoonpanolla. Oppilaat arvioidaan oman innostuneisuuden ja ryhmätyöskentelytaitojen perusteella. 7.4 Liikunnan valinnaiskurssi Valinnaisessa liikunnassa on tarkoituksena tutustuttaa oppilaat uusiin lajeihin ja sitä kautta innostumaan niiden harrastamisesta. Lisäksi valinnaisessa liikunnassa kuunnellaan oppilaiden toiveita ja ne otetaan huomioon suunnittelussa. Vuoden aikojen vaihtelu ja niiden tuomat liikkumisen mahdollisuudet ja rajoitukset huomioidaan myös suunnittelussa. Tärkein valinnaisen liikunnan tavoite on liikunnan ilo ja uusien kokemusten saaminen. 7.5 Tietotekniikka Oppilaiden kanssa tutustutaan seuraaviin asioihin: Tietokoneen toimintaperiaate Tietokoneen rakenne ja kokoonpano keskusyksikkö tiedon syöttö-, tallennus- ja tulostuslaitteet käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot 248

250 Laitteen käyttö Käyttöliittymän hallinta hiiri, kirjoittimet, näyttö, päivämäärä ja aika Apuohjelmien käyttäminen Leikepöydän käyttäminen Hakemistojen / kansioiden käsitteleminen Tiedostojen käsitteleminen ja ominaisuudet Tallennusvälineet Oman tietokoneen ja verkkoympäristön ymmärtäminen Tietoturva Tekstinkäsittely Tiedoston avaaminen Tekstin kirjoittaminen ja korjaaminen oikeilla työkaluilla ei rivinvaihtoja Enterillä, sisentäminen oikeilla työkaluilla lisäys- ja korvaustila eri näyttötilat Tiedoston tallentaminen oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa uudella nimellä, uuteen paikkaan Aluetoiminnot tekstin valitseminen tekstin siirtäminen ja kopioiminen asiakirjan sisällä tekstin siirtäminen ja kopioiminen asiakirjasta toiseen kahden tekstin yhdistäminen Kirjasinmuotoilut kirjasinlajin ja -koon muuttaminen merkkitason muuttaminen (MALLI -> malli) Kirjasintyylit ja -tehosteet kursivointi 249

251 lihavointi värin muuttaminen alleviivaus ylä- ja alaindeksi Tulostus Esitysgrafiikkaohjelmat Tiedoston avaaminen ja sulkeminen Tiedoston tallentaminen oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa, uudella nimellä, uuteen paikkaan Esityksen aloittaminen esitysmallin käyttäminen ja vaihtaminen diarakenteet sivun asetukset esityksen katseleminen/muokkaaminen eri (näyttö)tiloissa Esityksen muokkaaminen taustavärin vaihtaminen dian lisääminen ja poistaminen diajärjestyksen muuttaminen dian kopioiminen toisesta esityksestä Tekstinkäsittely kirjasinmuotoilut: laji, koko, tyyli, väri luettelomerkit ja numerointi, sisennystasot tekstin kopioiminen toisesta tiedostosta Piirto piirto-objektit: vapaapiirto, viivat, kaaret, kuviot täyttöväri, ääriviiva Kuvien käsitteleminen lisääminen tiedostosta tai kuvakirjastosta 250

252 kuva muotoilu (koko, paikka, värit, viivat, vesileima) valinta, leikkaa, kopioi, liitä skannerin käyttö Digitaalikameran käyttö Tulostus Internet WWW-sivun löytäminen URL-osoitteen perusteella Hakukoneiden käyttäminen hakusanojen käyttäminen hakuehtojen esim. jokerimerkkien käyttäminen hakutulosten arvioiminen hakutulosten muokkaaminen Tietoturva virustorjunta ja haittaohjelmat palomuurien merkitys evästeet eli cookies välimuistin ja sivuhistorian tyhjentäminen Netiketti Tekijänoikeudet Palveluiden käyttäminen julkishallinnon asiointipalvelut tietokantapalvelut pankkipalvelut verkkokauppa-asioinnin perusteet URL-osoitteen kopioiminen Tekstin kopioiminen www-sivulta ja tallentaminen tiedostoksi Kuvan kopioiminen www-sivulta Kuvan tallentaminen www-sivulta Tulostaminen 251

253 sivun ja valinnan tulostaminen tulostusasetukset ja tulostuksen esikatselu Suosikkien/kirjanmerkkien käyttäminen Selaimen aloitussivun määrittäminen Sähköposti Sähköpostiviestin rakenne otsikkokentät viesti- eli runko-osa allekirjoitus Sähköpostiviestin käsitteleminen vastaanottaminen vastaaminen välittäminen lähettäminen yhteen tai useampaan osoitteeseen Liitetiedoston käsitteleminen lähettäminen vastaanottaminen tallentaminen annetulla nimellä määrättyyn hakemistoon tai kansioon tiedostojen pakkaaminen ja pakkauksen purkaminen tiedoston tyyppi, koko ja muut ominaisuudet tiedoston tarkistaminen virusten varalta Sähköpostiviestien hallinta kansion luominen ja uudelleen nimeäminen viestin siirtäminen tiettyyn kansioon viestien lajitteleminen viestin tulostaminen viestin poistaminen etsi-toiminto Sähköpostiohjelman osoitekirjan ylläpitäminen 252

254 yksittäinen osoite jakelulista/ ryhmä Taulukkolaskenta Tiedoston avaaminen sulkeminen Tietojen syöttäminen lukujen kirjoittaminen tekstin kirjoittaminen Tiedoston tallentaminen oikealla nimellä, oikeaan paikkaan, oikeassa tallennusmuodossa uudella nimellä, uuteen paikkaan 253

255 8 VALINNAISET AINEET, luokat Eräkurssi TEORIA- JA TYÖSKENTELYOSA Erätaidot Metsästys Kalastus Luontoharrastus Työskentely RETKIOSA Melontaretki Talviretki Linturetki Palautekeskustelu Vaalan yläkoulun valinnaisaineena oleva ERÄKURSSI perustuu oppilaiden omiin valintoihin. Eräkurssin tuntimäärä on 2x 38 tuntia: kurssin teoria ja työskentelyosa kestää 38 tuntia ja retkiosa toiset 38 tuntia. Vaalan yhtenäiskoulun 8. luokan valinnaisaine Erätaidot-osassa kurssia käsitellään seuraavat asiat: varusteet: vaatteet, yöpymisvälineet, varusteiden kuljetus erämies maastossa: liikkuminen maastossa, leiriytyminen, ensiapu, suunnistus, jokamiehen oikeudet eräretkiruuat Lisäksi tutustutaan luonnonmerkeistä havaittaviin ilmansuuntiin. 254

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Pietarsaaren perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset

Pietarsaaren perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset Pietarsaaren perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 HYVÄKSYTTY SIVISTYSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Kolmiportainen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus uusien normien mukaan Mitä lausuntojen kirjoittajien ja erityisen tuen päätöksen tekijöiden tulisi tietää Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA. Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu

OPETUSSUUNNITELMA. Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu OPETUSSUUNNITELMA LUVUT 3. Opetuksen toteuttaminen 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 8. Oppilaan arviointi Savonlinnan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Nousiainen Tammikuu 2012 Sisältö Sisältö...2 1 Nousiaisten koulut...2 2 Ennen koulua...2 2.1 Tukea tarvitsevien lasten päivähoito... 2 2.2

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA...4 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...4

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...

1. OPETUSSUUNNITELMA... Yhteiskoulu Koskin koulu Auroran koulu Harjunpään koulu Vanhankylän koulu Leineperin Antti Ahlströmin koulu Kaasmarkun koulu Friitalan koulu Olavin koulu Suosmeren koulu SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio TURUN KAUPUNKI Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 31.3.2004 päivitetty 8.10.2008 päivitetty 16.9.2010 päivitetty 2.2.2011 Seuraavassa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI HARJAVALLAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.2.2012/10 JOHDANTO Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppimisen perusedellytyksistä,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk

VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Perusopetus 3. 9.lk VALTIMON KUNTA OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 Seutukuntamme omaleimaisuuden perusopetukselle asettamat painotukset 4 1.2 Perusopetuksen arvopohja 4 1.3

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun- käynnin tuki

Oppimisen ja koulun- käynnin tuki Oppimisen ja koulun- käynnin tuki Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Koulutuslautakunta 14.12.2010 212 2 Sisällysluettelo sivu Johdanto 4 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 2.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

4.2 Tuen kolmiportaisuus - Pedagogisen tuen järjestäminen esi- ja perusopetuksessa

4.2 Tuen kolmiportaisuus - Pedagogisen tuen järjestäminen esi- ja perusopetuksessa 4.2 Tuen kolmiportaisuus - Pedagogisen tuen järjestäminen esi- ja perusopetuksessa 4.2.1 Tuen kolmiportaisuus Esiopetuksen ja perusopetuksen ensisijainen tehtävä on tarjota jokaiselle lapselle hänen ikäkautensa

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä PERUSOPETUSLAKI Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki esikoulussa ja perusopetuksessa

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki esikoulussa ja perusopetuksessa Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki esikoulussa ja perusopetuksessa 1.8.2011 Kemiönsaaren kunta 2 / Bildningskansli 2009 / Läroplan 2009 / Revidering av läroplan 11 / Fi Ero OPS 11 Teksti KEMIÖNSAAREN

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

muuttamisesta. Perusopetuslaki 14 (477/2003), 16a ja 17a (642/2010).

muuttamisesta. Perusopetuslaki 14 (477/2003), 16a ja 17a (642/2010). 1 PALTAMON PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET Opetushallitus on muuttanut ja täydentänyt Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Määräykset ovat voimassa 1.8.2011

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops

HAAPAVEDEN KAUPUNKI. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops HAAPAVEDEN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET * Haapaveden kaupungin ops 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2. PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman

Perusopetuksen opetussuunnitelman Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 Pudasjärvi sininen ajatus - vihreä elämys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 4. Oppimisen

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.05.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 X ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtaisen

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 1 8.1 Arviointi opintojen aikana Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Eriyttäminen ja yksilöllistäminen Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA

Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA 2 1. OPPIMISEN KOLMIPORTAINEN TUKI Jokaisella oppilaalla on oikeus

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Liite 3/Kola 15.6.2011 46 Luku 5.4 ja 8 (s. 47-72): Liite 2/Kola 26.8.2014 60 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Opetushallitus 2011:20 MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010

Lisätiedot

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 2 Sisältö 1. Johdanto 8 Muutokset 8

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot