Matemaattisluonnontieteellinen. aikakauslehti. 69. vuosikerta 5/05. Irtonumero 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matemaattisluonnontieteellinen. aikakauslehti. 69. vuosikerta 5/05. Irtonumero 10"

Transkriptio

1 Dimensio Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 69. vuosikerta 5/05 Irtonumero 10

2 sivu 2 Ajasto-ilmoitus 1/1, 4-väri

3 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Riksförbundet för Lärare i Matematiska Ämnen MAOL rf HALLITUS Osoite Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Telefax (09) Kotisivut *) Puheenjohtaja Pentti Parviainen*) (050) I vpj. talous Lauri Pippola*) (044) II vpj. koulutus Päivi Lehtomäki (0400) III vpj. Dimensio, tiedotus Päivi Ojala*) (040) fysiikka ja kemia Jouni Björkman (040) edunvalvonta Eeva Heikkilä (050) oppilastoiminta Matti Korteniemi (040) ops-työ Leena Mannila (050) kansainväliset asiat Anne Rantanen (0400) kerhotoiminta Jarmo Sirviö (040) matematiikka, tietot. Helena Tuomainen (050) ruotsinkiel. palvelut Jonas Waxlax (044) lk matematiikka 6 lk matematiikka 9 lk matematiikka Fysiikka Kemia TOIMISTO Toiminnanjohtaja Juha Sola *) (09) Järjestösihteeri Hanna Meriluoto*) (09) Toimistosihteeri Anne Hyytiäinen*) (09) DIMENSION TOIMITUS Toimitussihteeri Jukka Noponen*) (09) MFKA-Kustannus Oy Puheenjohtaja Irma Iho*) (050) Vpj. markkinointi Päivi Ojala (040) Opetusvälinepalv. Markku Parkkonen (050) Peruskoulun Tytti Kiiski (040) matematiikka Koepalvelu Jarmo Sirviö (040) Ulkosuhteet Hannele Levävaara (0400) ja kehitys Toimisto Toimitusjohtaja Juha Sola*) (09) (050) Tuotepäällikkö Lauri Stark*) (09) (050) Myyntisihteeri Piia Vilkki*) (09) (050) MEILTÄ EDULLISESTI Texas Instruments -laskimet. Pyydä tarjous! MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Puh. (09) Telefax (09)

4 Dimensio Matemaattisluonnontieteellinen 69. vuosikerta aikakauslehti 5/ Pääkirjoitus Pentti Parviainen 6 Kestävä kehitys opetussuunnitelmissa Marja-Leena Loukola 8 Kasvatus kestävään kehitykseen Mauri Åhlberg 11 Kestävä kehitys ja kilpailukyky Riitta Larnimaa 13 Mitä tutkimus kertoo perusopetuksen matematiikan osaamisesta 18 Kansallinen matematiikan koe Kevään 2005 valtakunnallinen 9. luokan matematiikan koe 27 Vuoden opettaja: Lohipiirakoita 28 Matemaattinen lausekepeli 30 Fysiikkaa ja kemiaa on kaikkialla 35 MAOLin Mikkelin talvipäivät 36 Maanjärjestyksen voimakkuus 38 MFKA-Kustannus Oy 41 MFKA:n nykytila 43 Lauri Stark ja Piia Vilkki, MFKA-Kustannuksen työpari 45 MFKA:n koepalvelu 46 Opetusvälinepalvelua ajan hermolla 47 Matematiikan tutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta 50 Tietomaa Oulussa II: Opettajien näkemyksiä tiedekeskuksesta 53 Valtakunnalliset LUMA-viikot 54 MAOL-Keski-Pohjanmaan kerho kävi pohjalla 57 Arjen fysiikkaa 58 Matematiikkaa, myrskyjä ja maya-kulttuuria 60 Kansainväliset fysiikkaolympialaiset 61 Kansainväliset kemian olympialaiset Taiwanilla 62 Suomelle hopeaa tietotekniikan olympialaisissa 64 Edunvalvonta: OAJ:n valtuustovaalit maaliskuussa IMO-85 muistolaatan paljastus Joutsassa 66 KappAbel-matematiikkakilpailu Pulmasivu Kansikuva: Timo Suvanto. Kansikysymys: Miksi Kuu vaikuttaa enemmän vuorovesi-ilmiössä kuin Aurinko, vaikka Maan ja Kuun välinen gravitaatiovoima on vain murto-osa Maan ja Auringon välisestä gravitaatiovoimasta? Vastaus s. 12. JULKAISIJA: Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Päivi Ojala Puh VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Pentti Parviainen Puh. (09) TOIMITUSSIHTEERI: Jukka Noponen Puh. (09) Telefax (09) PAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN ISO 9002 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: MAOL:n toimisto Puh. (09) TILAUSHINTA: Vuosikerta 40, irtonumero 10, ilmestyy 6 numeroa vuodessa TOIMITUSKUNTA: Päivi Ojala, pj., Maija Aksela, Kalle Juuti, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Juha Oikkonen, Marjut Ojala, Kaisa Vähähyyppä, Jukka Noponen, siht. NEUVOTTELUKUNTA: prof. Maija Ahtee Op.neuvos Marja Montonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine dos. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila prof. Esko Valtaoja prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö prof Jorma Merkoski toim.joht. Hannu Vornamo 4 D i m e n s i o 5/2005

5 Pääkirjoitus Pentti Parviainen Ainereaali hämmentää Keväällä 2006 ainereaalikoe kirjoitetaan ylioppilaskirjoituksissa ensimmäisen kerran. Uudessa koemallissa opiskelija voi kunakin tutkintokertana suorittaa kahden eri reaaliaineen kokeen. Hän voi esimerkiksi samalla tutkintokerralla eri päivinä kirjoittaa sekä fysiikan että kemian. Tutkinnon hajauttamalla hän voi halutessaan osallistua useammankin reaaliaineen kokeeseen. Ilmoittautumisilla ensi vuonna järjestettävään tutkintoon on jo kiire. Opiskelijan on viimeistään viikon 47 keskiviikkona ilmoitettava, mihin kokeisiin hän aikoo keväällä osallistua, minkä tasoisina hän nämä kokeet suorittaa sekä mitkä näistä kokeista hän suorittaa pakollisina ja mitkä ylimääräisinä. Ainereaalikokeen tulo on aiheuttanut opiskelijoissa epävarmuutta ja myös kritiikkiä. Ehkä tästä syystä viimeistä nykymuotoista reaalikoetta on tänä syksynä kirjoitettu poikkeuksellisen paljon. Opiskelijat myöntävät ainereaalikokeen antavan mahdollisuuksia opiskella lukion kurssimäärän puitteissa muitakin kuin kirjoitettavia oppiaineita. Samanaikaisesti he ovat arvostelleet uutta koemuotoa siitä, että opiskelija joutuu jo ensimmäisenä lukiovuonnaan vaikean, pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän oppiainevalinnan eteen. Fysiikkaa ja kemiaa pidetään usein vaativina oppiaineina, ja siksi ne on helposti jätetty pois oppiainevalinnoista. Uskotaan, että vähemmällä vaivalla voi saada parempia arvosanoja muista reaaliaineista. Aineenopettajien onkin syytä hyvissä ajoin korostaa opiskelijoille fysiikan ja kemian arvoa ja merkitystä sekä jokapäiväisessä elämässä että jatko-opinnoissa. Myös opettajissa uusi koemuoto on aiheuttanut hämmennystä. On muun muassa pelätty oman aineen opiskelijamäärän laskua, koska opiskelija valinnee reaaliaineiden kurssimäärät ainereaali tähtäimessään. Lukio on kuitenkin jo pitkään ollut valinnainen ja sallinut opiskelijoiden valita aineensa suhteellisen vapaasti ja myös keskittyä tiettyihin oppiaineisiin. Uusi tilanne ei tätä muuta. Opiskelusta tulee vain entistä tavoitteellisempaa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä ainereaali on merkittävä ja erittäin tarpeellinen uudistus. Reaalikokeen rakenne on pysynyt lähes samanlaisena liian kauan, vuodesta 1919 lähtien. Vaikka nyt päätetty uusi koemalli on kompromissi, se kuitenkin on selkeä ainereaali. Uudistuva koe lisää reaaliaineiden painoarvo lukio-opiskelussa ja vahvistaa yleissivistyksen arvoa. Ainereaalin etu on, että se antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää reaalikokeen tuloksia yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Jo nyt yliopistot ja korkeakoulut ovat kiitettävällä tavalla päätyneet painottamaan ainereaalissa saavutettuja tuloksia ensi vuoden valinnoissaan. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa fysiikan tai kemian opiskeluoikeuden saa suoraan jokainen fysiikan tai kemian ylioppilaskokeessa vähintään arvosanaan eximia yltänyt kokelas. Muissakin yliopistoissa harkitaan vastaavia ratkaisuja. On jopa keskusteltu siitä, että arvosana magna voisi riittää takaamaan oikeuden opiskella fysiikkaa tai kemiaa. Opiskelijat on syytä etukäteen perehdyttää tuleviin koetyyppeihin. Ylioppilastutkintolautakunta on omalta osaltaan auttanut tässä ohjeistuksessa laatimalla ainekohtaisia mallikokeita, joiden avulla opiskelijat voivat rauhassa tutustua tulevaan ainereaalikokeeseen. Opiskelijoille on myös vakuutettava, että kunkin reaaliaineen tehtävien määrä tarjoaa riittävästi valinnanvaraa. Esimerkiksi fysiikassa on 13 tehtävää, joista on ratkaistava maksimissaan 8. Kemiassa ratkaistaan 8 tehtävää kahdestatoista. Mahdollisuudet hyvään arvosanaan ovat siis olemassa. Mitään syytä paniikkiin ei ole. On vain jaettava asiallista tietoa niin opettajille kuin oppilaillekin. D i m e n s i o 5/2005 5

6 Kestävä kehitys opetussuunnitelmauudistuksessa MARJA-LEENA LOUKOLA, Opetusneuvos, Opetushallitus YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen ensimmäisenä vuotena myös Suomessa on valmisteltu monella rintamalla kestävän kehityksen kasvatuksen aseman vahvistamista kaikissa koulumuodoissa ja kaikilla asteilla. Opetussuunnitelmauudistus, kansalliset ja kansainväliset strategiat painottavat koulutuksen keskeistä asemaa pyrittäessä muuttamaan ihmiskunnan toimintaa kestävään suuntaan. Ihmiskunnan hyvinvointi luonnon monimuotoisuutta vähentämättä ja luonnonjärjestelmien kantokykyä ylittämättä on vaativa haaste, mutta siihen on kyettävä tarttumaan. Koulun tehtävä on kehittää ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ekotehokkuuden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä ja kehittää valmiuksia kestävien valintojen ja ratkaisujen tekoon. Oppimispolku kestävän elämäntavan oppimisprosessille Opetussuunnitelmien perusteissa määritellään aihekokonaisuuksille Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta perusopetuksessa ja Kestävä kehitys lukiossa, tavoitteet ja keskeiset sisällöt ja sanotaan, että opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää kaikkiin oppiaineisiin ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Kasvatuksen päämääränä on ympäristötietoinen, kestävään elämäntapaan sitoutunut kansalainen, joka osaa tehdä kestäviä valintoja ja rakentaa tulevaisuutta kaikkia kestävän kehityksen ulottuvuuksia samaan aikaan tarkastellen. Kestävään elämäntapaan tähtäävä prosessi lähtee arvojen tiedostamisesta, ympäristönsuojelun, talouden ja ihmisen hyvinvoinnin välisen yhteyden ymmärtämisestä, kyvystä havaita ympäristössä ja hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, kyvystä ja halusta selvittää syitä ja seurauksia, ajatella kriittisesti ja innovatiivisesti ja muuttaa käytäntöjä. Kansalaisten ympäristötietoisuus, ymmärrys omien valintojen merkityksestä ratkaisee erilaisten kestävyyteen tähtäävien kansainvälisten ja kansallisten ohjausjärjestelmien tuloksellisuuden. Opetussuunnitelmatyössä opetussuunnitelman perusteiden yleiset tavoitteet tarvitsevat konkretisointia. Työyhteisö päättää, millaisten teemojen kautta omassa koulussa kestävyyden problematiikkaan tartutaan. Kestävämmän elämäntavan oppiminen on pitkä oppimisprosessi. Oppimisprosessin suunnitelmallisuus toteutuu parhaiten, kun opiskelun etenemisestä laaditaan koko työyhteisön voimin oppimispolku esi- ja alkuopetuksesta läpi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen. Tehdään konkreettinen suunnitelma, mistä ympäristönlukutaitoa, kestävää elämäntapaa ja tulevaisuusajattelua lähdetään opiskelemaan ja miten ymmärrystä ja valmiuksia kartutetaan eri vuosiluokkien aikana. Kirjoitettu oppimispolku takaa, että ylempien luokkien opettajat tietävät, mitä jo osataan ja mistä jatketaan. Oppimispolun hahmottumisen jälkeen eri aineiden opettajien on helppo jakaa vastuita teemojen sisältöjen opettamisesta. Kun kokonaisuus on näkyvillä, on myös luontevia yhteistyönpaikkoja helpompi löytää. Yhteiset tutkimuskohteet koulussa tai koulun ulkopuolella tarjoavat kokemuksia moniammatillisesta toiminnasta. Opetus ja toimintakulttuuri tukemaan toisiaan Oppimisen kannalta on tärkeää, että sekä opetus että toimintakulttuuri tukevat kestävään elämäntapaan kasvamista. Toimintakulttuurin luovat koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot ja periaatteet. On tärkeää oppia tiedostamaan, miten ja missä työyhteisön arjen ratkaisuista päätetään ja millaisia rakenteita arjen pyörittäminen edellyttää. Oman koulun toiminnan ymmärtäminen on hy- 6 D i m e n s i o 5/2005

7 vä lähtökohta muiden organisaatioiden ja yhteiskunnan toiminnan hahmottamiselle. Kestävän kehityksen näkökulmasta esimerkiksi kiinteistön hoitoon, teknologiaan, koulun materiaalivirtoihin, energian kulutukseen, viihtyisyydestä ja puhtaudesta huolehtimiseen, terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimiseen, oppilaskuntatoimintaan ja konfliktien ratkaisutapoihin perehtyminen auttavat hahmottamaan koulua toimintayksikkönä, jonka arkipäivän ratkaisuilla on kauaskantoisia merkityksiä. Toimintatapojen arvioiminen ja kehittäminen ja yhä laajemman joukon vastuuttaminen eri tehtäviin tarjoaa uusia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kaikkien oppilaiden tulisi saada kouluaikana kokemuksia vastuunotosta yhteisten asioiden hoidossa. Koulun oma kestävän kehityksen toimintaohjelma Sekä Opetushallitus että monet kunnat ovat kannustaneet kouluja tekemään oman kestävän kehityksen toimintaohjelmansa. Toimintaohjelman rakentaminen lähtee nykytilan kartoituksesta kaikkien kestävän kehityksen osa-alueiden suhteen. Toimintaohjelma kattaa suunnittelun, opetuksen ja arkikäytännöt. Kartoitus tuo esiin niitä asioita, joissa jo ollaan hyviä ja niitä, joiden kehittämiseen pitää panostaa. Kehittämiskohteiden ja toimenpiteiden valinta on tärkeä vaihe ja se pitää tehdä koko työyhteisön voimin. Kehittämiskohteita valittaessa on tärkeää kuulla oppilaita, vanhempia ja niitä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa työhön ryhdytään. Toimintasuunnitelmassa määritellään tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet kehittämiskohteille, määritellään vastuut ja työnjako, aikataulu ja työn menettelyt toimintaohjelman tulosten arvioimiseksi. Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalveluun on koottu pilottikoulujen kokemusten pohjalta kuvaus prosessista, jonka kautta kestävän kehityksen toimintaohjelmaa voi rakentaa. Kuvaus löytyy osoitteesta kohdasta OPETUS JA ARKI. Palvelu löytyy myös edu.fi:stä perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksista (perusopetus/ aihekokonaisuudet/ vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ja lukio/aihekokonaisuudet/kestävä kehitys). Koulujen käyttöön on kehitetty ympäristöjärjestelmiä, jotka muodostavat työvälineen ympäristöasioiden hallintaan. Niiden oppaita, lomakkeita ja kriteereitä kannattaa hyödyntää kehittämistyössä. Vihreä lippu ja oppilaitosten ympäristösertifiointi koulujaymparisto.fi ovat kouluja varten suunniteltuja. Strategioista ja ohjelmista tukea kehittämistyöhön Tietoisuutta ympäristönsuojelun ja ihmisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä yritetään lisätä kouluissa ympäri maapalloa. YK on julistanut vuosikymmenen kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi. Tavoitteena on kääntää kasvatuksen ja koulutuksen keinoin yksilöiden, yhteisöjen, kansakuntien ja koko ihmiskunnan elämäntapa kestävämmälle kehitysuralle. Suomessa kestävän kehityksen toimikunta on käynnistänyt työn Kansallisen kestävän kehityksen strategian laatimiseksi. Strategia on valmis kesäkuussa 2006 ja se tulee sisältämään kannanottoja koulutuksen keskeisestä merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto valmistelee Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiaa. Strategia sisältää toimenpide-ehdotuksia kestävän kehityksen aseman vahvistamiseksi koulutuksessa, osaamisen kehittämiseksi ja oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Strategialla yritetään yhdistää eri hallinnonalojen, elinkeinoelämän ja järjestöjen voimavaroja koulujen työn tueksi. Strategia käsitellään kestävän kehityksen toimikunnassa maaliskuussa Opetusministeriö on laatimassa ohjelmaa Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa ja tutkimuksessa Baltic 21E -ohjelman mukaisesti sekä kansallista strategiaa YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Itämeren maiden opetusministereiden tammikuussa 2002 hyväksymällä ja allekirjoittamalla Baltic 21E -ohjelmalla pyritään siihen, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu Itämeren maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Baltic 21E -ohjelman kansallinen käynnistyssuunnitelmavaihe on päättymässä ja alkuvuodesta opetusministeriö julkaisee omaa hallinnonalaa koskevan jatkosuunnitelman. D i m e n s i o 5/2005 7

8 Luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden opetuksen näkökulma Kasvatus kestävään kehitykseen MAURI ÅHLBERG, Biologian ja kestävän kehityksen didaktiikan professori, Helsingin yliopisto Maailman valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat monin kansainvälisin sopimuksin sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä kaikilla hallinnonaloilla ja siten myös kasvatuksessa päiväkodeista yliopistolliseen tutkimukseen. On heti aluksi selkeytettävä käsitteet: Ympäristökasvatus on eri asia kuin kestävää kehitystä edistävä kasvatus. Uusi kestävää kehitystä edistävä kasvatus on määritelty paljon laajemmin kuin 1960-luvulta alkaen voimakkaasti kehittynyt perinteinen ympäristökasvatus. YK on antanut UNESCOlle vastuun Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen vuosikymmen ( ) käytännön järjestelyistä. UNESCO (2004) on useasti ja viimeksi todennut YK:n yleiskokoukselle esittämässään dokumentissa nimeltä Draft International Implementation Scheme for the UN Decade of Education for Sustainable Development sivulla 16, että ympäristökasvatus (Environmental Education) ja Kestävää kehitystä edistävä kasvatus (Education for Sustainable Development) ovat eri asioita. Perinteinen ympäristökasvatus korosti ja korostaa ekologisesti kestävää kehitystä. Perinteinen ympäristökasvatus pyrkii edistämään oppimista ympäristöstä, ympäristössä, ympäristöä varten. Se on mitä arvokkainta toimintaa, mutta se ei ole kestävää kehitystä edistävää kasvatusta UNES- COn ja YK:n tarkoittamassa mielessä. Luonnontieteet kestävässä kehityksessä Perinteinen ympäristökasvatus liittyi ja liittyy selkeästi erityisesti biologian ja muiden luonnontieteiden opetukseen. Aatehistoriallisesti ympäristökasvatuksen perusta oli ja on ympäristöongelmissa ja niiden lieventämiseen liittyvässä ajattelussa ja toiminnassa. Kestävää kehitystä edistävässä kasvatuksessa puolestaan päähuomion kohteena on ihmiskunnan tulevaisuus ja erityisesti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen integroiminen. Jos tätä integrointia ei ole havaittavissa, niin kyse ei ole kestävää kehitystä edistävästä kasvatuksesta, Ympäristökasvatus Ekologisesti kestävä kehitys Tukee, mutta on paljon kapea-alaisempaa Sosiaalisesti kestävä kehitys Luonnehtii Kestävän kehityksen eri aspektien integroiminen ajattelussa ja toiminnassa esim. Kulttuurisesti kestävä kehitys vaan jostain muusta, esim. ympäristökasvatuksesta. Luonnontieteellisellä opetuksella on tärkeä tehtävä etenkin taloudellisesti kestävän kehityksen edistämisessä. Se on jäänyt vanhassa ympäristökasvatuksessa aivan liian vähälle huomiolle. Luonnontieteitä ja teknologiaa monet ympäristökasvattajat yhä pitävät virheellisesti ympäristöongelmien perussyinä. Ympäristökasvattajien puheita ja kirjoituksia analysoimalla voi nopeasti vakuuttua siitä, että monet ympäristökasvattajat eivät ymmärrä, miten vain ekologisesti kestävä kilpailukykyinen talous voi tuottaa riittävät taloudelliset resurssit myös ym- Kestävää kehitystä edistävä kasvatus Edistää mm. Luo tarvittavat resurssit pitää huolta CmpaTools vers. 4 Taloudellisesti kestävä kehitys Parannettu Vee-heuristiikka -menetelmä! s. 10 Parannettu käsitekartta -menetelmä Voidaan soveltaa mm. a) yksilölliseen ja yhteisölliseen tiedonrakentamiseen sekä b) verkosta tiedon etsimiseen ja käsitekarttaan liittämiseen käyttämällä Kuvio 1. Ympäristökasvatuksen ja kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ero. Huomaa: 1) taloudellisesti kestävän kehityksen tärkeys resurssien tuottajana kaikille muille kestävän kehityksen aspekteille. Siitä huolehtiminen on tästä näkökulmasta erityisen tärkeää. 2) Syyskuusta 2005 alkaen on käytettävissä ilmainen CmapTools versio 4 -ohjelma, jolla kestävän kehityksen edellyttämää ajatuksellista integraatiota voidaan edistää tehokkaasti ja havainnollisesti. (Soveltaen Åhlberg 2004). 8 D i m e n s i o 5/2005 M

9 DERIVE Matematiikkaohjelma peruskoulun ylempien luokkien ja lukion matematiikan opetukseen. Derivellä voi tehdä niin numeerisia kuin symbolisia tehtäviä. Ohjelmalla voi sieventää, ratkaista sekä havainnollistaa 2- ja 3-ulotteisia kuvioita graafisesti. Derive soveltuu hyvin polynomien, yhtälöiden, trigonometrian, vektorien ja matriisien käsittelyyn, samoin graafisten kuvioiden parametrien merkityksen tutkimiseen. Hae ohjelmasta demoversio osoitteesta SPARTAN STUDENT EDITION FOR WINDOWS Vihdoinkin vakavasti otettava molekyylimallinnusohjelmisto kemian opetukseen ja oppimiseen. Ohjelma yhdistää Spartanin helppokäyttöisen käyttöliittymän laskennallisiin toimintoihin ja mahdollistaa näin ollen molekyylimallintamisen aivan uudella tavalla. Ohjelma avaa uusia mahdollisuuksia kemian opetuksen havainnollistamiseen. Ohjelman helppokäyttöistä käyttöliittymää oppii nopeasti käyttämään. Molekyylien rakentaminen ja käsittely, molekyyliliikkeiden suorittaminen ja kemian kvanttilaskut. Tulokset nähtävissä tekstinä, taulukoina ja kaavioina. Ohjelmasta saatavana lisenssit yksittäiselle koneelle ja verkkokäyttöisesti useammalle koneelle. Verkkokoneissa ohjelma voidaan asentaa useammalle koneelle kuin mitä lisenssejä on. Lisenssioikeus tarkastetaan HASP-avaimelta joka sijoitetaan koulun palvelimelle. Lisenssiä oikeuttava määrä ohjelmia saa olla samanaikaisesti käytössä. Esim. luokkaan on asennettu 14 koneelle ohjelma mutta lisenssi on vain Lab10. Tällöin vain 10 konetta voi yhtä aikaisesti käyttää ohjelmaa. Ohjelmalisenssejä on saatavilla lukioon, ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. CABRI GEOMETRY II PLUS Geometriaohjelma soveltuu opetukseen peruskoulusta lukioon. Saatavana suomenkielisenä! Cabrin avulla geometrian käsitteiden ja peruslauseiden havainnollistaminen käy helposti. Matemaatikkojen kehittämä Cabri on täydellinen työväline geometrian opiskeluun. Hae ohjelmasta demoversio osoitteesta ODYSSEY Uusi Odyssey ohjelma tarjoaa opettajille ja oppilaille aivan uudenlaisen interaktiivisen ohjelmiston kemian opiskeluun ja ymmärtämiseen. Ohjelmalla voidaan tutkia molekyylien käyttäytymistä eri olosuhteissa. Kaikkia arvoja voidaan muuttaa lennossa ja näin nähdä mitä muutokset aiheuttavat aineen käyttäytymisessä. Lisätietoja kotisivuillamme MFKA-Kustannus Oy p. (09)

10 YK:n kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen vuosikymmen ( ) Perustuu mm. Ekologisesti kestävä kehitys Voi havainnollistaa erityisesti Konkreetti esimerkki n:o 1 Biodiversiteetin (elävän luonnon monimuotoisuuden) väheneminen On englanniksi Kestävän kehityksen aihekokonaisuus On kansainvälisten sopimusten mukaan integroitava kaikessa opetuksessa Taloudellisesti kestävä kehitys Olisi oppilaiden kanssa rakennettava yhteydet Oman oppiaineen teema, esim. ilmastonmuutos, biodiversiteetti jne. On aihetta havainnollistaa Konkreetti esimerkki n:o 2 Maatalouden rakennemuutos Kuvio 2. Esimerkki siitä, miten CmapTools (versio 4) -tiedonrakentamisohjelmalla voidaan luoda käsitekartta, jossa moniin käsitteisiin on liitetty dokumentteja. Huomaa, että ohjelman tekemiä dokumenttien ikoneita on erilaisia. Ylimmässä käsitteessä vasemmalla on sekä pelkän kuvan ikoni että kuvan ja tekstin ikoni. Ikonista klikkaamalla pääsee lukemaan dokumenttia, joka käsitteeseen on liitetty.! s:lta 8 päristöstä huolehtimiseen. Käytännössä kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen edellyttämää oppimisen ja ajattelun integrointia voidaan havainnollisesti UN Decader of Education for Sustainable Development ( ) Sosiaalisesti kestävä kehitys Voi havainnollistaa erityisesti Konkreetti esimerkki n:o 3 esim. esim. esim. Vaikuttaa Kaupungistuminen monine seuraamuksineen esim luvulta alkaen Vaikuttaa ja tehokkaasti toteuttaa tekemällä käsitekarttoja joko kynällä ja paperilla tai tehokkaammin tietokoneella, uudella ja ilmaisella Cmap- Tools Versio 4 -ohjelmalla. Ohjelmaa kokeilemaan ja edelleen kehittämään tarvitaan asiasta kiinnostuneita opettajia. Kuvioissa 1 ja 2 on esimerkkejä siitä, miten käsitekartoilla voidaan monimutkaisista asioista esittää sekä tärkeimmät osat että niiden muodostama kokonaisuus. Olen etenkin vuosina 2004 ja 2005 monissa julkaisuissani analysoinut sitä, mitä kestävää kehitystä edistävä kasvatus on ja miten sitä parhaiten edistetään. Monet näistä julkaisuista ovat luettavissa ja tallennettavissa omalle tietokoneelle osoitteesta: helsinki.fi/ people/mauri.ahlberg. Publications -painikkeen kautta esille tulee alan vuosien julkaisuja. Suomen koulujen opettajien on noudatettava Perusopetuksen ja Lukion opetussuunnitelmia, jotka OPH:n mukaan ovat määräyksiä. Toisaalta Suomen hyvin koulutetuilla akateemisilla opettajilla on paljon valtaa sen suhteen, miten opetustaan tosiasiassa toteuttavat ja kehittävät. Esimerkiksi valtakunnallisen LUMA-keskuksen yhteyteen voisi kehittää ryhmät: 1) Kestävän kehityksen opetuksellisten innovaatioiden testaamiseksi, esim. ideani autiomaiden makean veden tuottamisesta suolaisesta merivedestä luonnon prosesseja matkivalla tavalla. 2) Ilmaisen vallankumouksellisen yksilöllisen ja yhteisöllisen tiedonrakentamisen verkkoympäristön CmapTools Versio 4:n testaaminen käytännön kouluopetuksessa. Olen kiinnostunut osallistumaan ja koordinoimaan tätä tutkimus- ja kehittämisryhmien työskentelyä. Yhteys sähköpostitse: ki.fi 10 D i m e n s i o 5/2005

11 Käsi kädessä Kestävä kehitys ja kilpailukyky RIITTA LARNIMAA, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kestävä kehitys on kehitystä, joka turvaa ihmisten tarpeet viemättä tätä mahdollisuutta tulevilta sukupolvilta. Tämä ympäristön ja kehityksen maailmankomission määritelmä vuodelta 1987 on edelleen ajankohtainen. Kestävälle kehitykselle ominaista on, että sen aikajänne ulottuu yli sukupolvien. Se on näkökulma yhteiskunnan kehitykseen eikä tietty pysyvä olotila. Kestävä kehitys on usein samaistettu virheellisesti ympäristösuojeluun. Ympäristönsuojelu on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuudesta, jossa on ainakin kolme ulottuvuutta: talous, ihmiset ja ympäristö. Kysymys on tasapainon ja toisiaan tukevien piirteiden etsimisestä ja löytämisestä näiden ulottuvuuksien välille. Käytännössä kysymys on terveen järjen käytöstä varsin arkipäiväisissä asioissa. Taloudellinen kestävyys on sitä, että ei eletä yli varojen eikä jätetä velkaa lapsille. Sosiaalinen kestävyys on muista ihmisistä huolehtimista ja muiden huomioon ottamista. Ekologinen kestävyys on puolestaan sitä, että mitään ei haaskata eikä pilata. Kansallista vai maailmanlaajuista? Jokaisella maalla on vastuu omasta toiminnastaan ja siitä, että se edistää osaltaan kestävää kehitystä. Haasteet ovat kuitenkin erilaisia eri maissa, EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Globaalissa taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Näin ollen kestävä kehitys on kuin tuhansien palojen palapeli, jossa kuva on kokonainen vasta, kun KUVAT: ELINKEINOELMÄN KESKUSLIITTO Kestävän kehityksen rakentuminen kaikki palat ovat paikallaan. Vaikka yksittäinen maa toimisi esimerkillisesti, se ei takaa, että kestävä kehitys etenee globaalisti. Jos esimerkiksi luonnonvarojen käyttö supistuu yhdessä maassa, mutta kasvaa enemmän toisessa maassa, suunta ei ole kestävän kehityksen mukainen. Toinen esimerkki kestämättömästä kehityksestä on tilanne, jossa päästöjä vähennetään esimerkiksi EU:ssa, mutta vastaavat tuotteet tehdään suuremmin päästöin muualla maailmassa. Samalla kun esimerkiksi Suomi hoitaa oman osansa kestävästä kehityksestä, on välttämätöntä ymmärtää, mitä tehdyt ratkaisut tarkoittavat maailmanlaajuisesti. Kestävyys Suomen valttikorttina? Maailmanlaajuinen kestävä kehitys Vahva talous Kestävä kehitys Suomessa Ihmisten hyvinvointi Hyvä ympäristö Kilpailukykyinen toimintaympäristö Suomessa Suomi on kansainvälisten vertailujen perusteella monella tapaa kestävän kehityksen mallimaa. Edistyminen ympäristönsuojelussa on tuonut Suomelle jo useana vuonna peräkkäin johtopaikan kansainvälisissä vertailuissa. Suomalaisten hyvinvointi on kokonaisuutena korkealla tasolla, joskin hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää rahoituksen turvaamista myös tulevaisuudessa. Suomi on sijoittunut hyvin myös kilpailukykyvertailuissa, joskin Suomen asema on niissä ristiriitainen eikä Suomi näy esimerkiksi kiinnostavien investointikohteiden joukossa. Tämän päivän tulokset eivät kerro huomisesta. Myös jatkossa on viime kädessä kysymys Suomen pärjäämisestä, siitä, että Suomi löytää maailmantaloudessa sellaisen roolin, että se kykenee kehittämään vahvuuksiaan ja hyödyntämään niitä. Edellytyksenä hyvä toimintaympäristö Edellytyksenä sille, että Suomi kykenee kehittämään ja hyödyntämään vahvuuksiaan on, että Suomi on kilpailukykyinen talous. Siis että Suomi on yrityksille ja työnteolle suotuisa toimintaympäristö D i m e n s i o 5/

12 Hyvä hallinto ja päätöksenteko ja houkutteleva investointikohde. Kilpailukykyinen talous mahdollistaa myös sen, että Suomessa on työtä, kattavat peruspalvelut ja sosiaaliturva sekä terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Hyvään toimintaympäristöön kuuluu olennaisena osana tehokas innovaatiojärjestelmä, joka mahdollistaa tuottavan tutkimus- ja kehitystoiminnan. Tärkeää on myös, että yrityksillä ei ole kilpailijoihin verrattuna suurempaa kustannusrasitusta, kuten korkeampia veroja ja maksuja, ympäristövaatimuksia tai muita velvoitteita. Vertailukohdaksi ei riitä Euroopan unioni vaan asiaa on välttämätöntä tarkastella globaalisti. Kun toimintaympäristö on kunnossa, Suomella on edellytykset edistää kestävää kehitystä myös maailmanlaajuisesti. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa hyvä hallinto, korkea osaaminen ja teknologian taso sekä vastuulliset yritykset. Vuosien varrella Suomessa on kehitetty paljon kestävän kehityksen osaamista. Hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa energia-, ympäristö- ja tietoteknologian aloilta. Suomen vahvuuksille on kysyntää, kun ratkotaan sellaisia kestävän kehityksen maailmanlaajuisia haasteita kuin ilmaston muutoksen hallinta, kestävien kulutusja tuotantotapojen edistäminen ja köyhyys. Yhteistyöllä on mahdollista kehittää hankkeita, jotka tukevat muun muassa kehitysmaiden kehitystä sekä teknologian ja osaamisen siirtoa. Samalla lisääntyvät yritysten vientimahdollisuudet. Oikein kohdistettuna Suomen toiminta maailmalla voikin edistää myös suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla. Kaikkia tarvitaan Kestävä kehitys ei ole jonkun vaan kaikkien asia. Siihen vaikuttavat kansalaiset, valtioiden hallinto ja yritykset. Kansalaisen roolina on toimia vastuullisesti kaikissa niissä rooleissa, joissa hän yhteiskunnassa toimii. Valtion hallinnon roolina on muu muassa edistää hyvää hallintoa ja päätöksentekoa. Yritysten roolina on luoda vastuullisella toiminnallaan talouskasvua ja rakentaa siten kestävän kehityksen Kestävän kehityksen vaikuttajat Kilpailukykyiset ja vastuulliset yritykset Vastuulliset kansalaiset perustaa. Yritysten on oltava kannattavia ja kilpailukykyisiä, jotta ne voivat luoda lisäarvoa yhteiskunnalle ja huolehtia sosiaalisista ja ympäristövastuistaan. Kilpailukyvyn ja kannattavuuden lisäksi yritysten painopisteitä ovat henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, toimivat yhteistyöverkostot ja ekotehokkuuden parantaminen. Suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta on välttämätöntä, että Suomi ja suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla. Kestävä kehitys ja yritysten menestyminen eivät ole toistensa vastakohtia tai toisiaan poissulkevia. Päinvastoin: Ne kuuluvat yhteen ja voivat tukea toinen toisiaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että kestävän kehityksen politiikka kannustaa innovaatioihin eikä rajoittamisella ja sääntelemisellä aiheuta yrityksille sellaisia lisäkustannuksia, joita kilpailijoilla ei ole. Kansikysymyksen vastaus Vuorovesi-ilmiön kannalta olennaista ei ole Auringon ja Kuun vetovoimien keskinäiset suuruudet, vaan niiden muutos Maan pinnan ja keskipisteen välillä. Auringon vetovoima Maahan on noin 200 kertainen verrattuna Kuun vetovoimaan, mutta Kuun vetovoimaan muutos Maan pinnan ja keskipisteen välillä on taas noin kaksinkertainen Auringon vetovoiman vastaavaan muutokseen verrattuna. Hyvän kuvan, kuinka vaatimaton ilmiö vuorovesi on koko maapallon mittakaavassa saa siitä, että parhaimmillaankin Auringon ja Kuun vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys Kaan pinnalla on vain neljä miljoonasosaa Maan omasta massasta aiheutuvasta kiihtyvyydestä. 12 D i m e n s i o 5/2005

13 Mitä tutkimus kertoo perusopetuksen matematiikan osaamisesta HANNU KORHONEN, Erkko-lukio, Orimattila Matematiikan oppimistuloksista on viime aikoina esitetty ristiriitaisia näkemyksiä. Yhtäältä on ihasteltu PISA 2003 tutkimuksessa saavutettua ensimmäistä sijaa. Toisaalta on väitetty, että osaamisessa on puutteita, joita PISA ei pyrkinytkään kartoittamaan. Tietomme ei kuitenkaan ole vain PISAn tulosten eikä epäilijöiden mielipiteiden varassa, vaan lisävalaistusta saadaan monista muista arviointitutkimuksista. Näistä kauimmaksi aina 1960-luvun alkupuolelle asti ulottuvat UNES- COn suojissa käynnistetyt IEAtutkimukset. Käsitystä tämän vuosituhannen alun tilanteesta tarkentavat Opetushallituksen kansalliset arvioinnit. PISA 2003 tutkimuksessa suomalaiset peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset olivat OECD-maista parhaita sekä matematiikassa, lukutaidossa että luonnontieteissä ja toiseksi parhaita ongelmanratkaisussa. Vertailulukuna tässä oli suorituspisteiden keskiarvo (kuva 1). *Suomi Suomi (ruotsink.) Korea Alankomaat Japani Thaimaa Indonesia Tunisia Brasilia Keskiarvo Sijoituksesta on aihetta olla ylpeä, mutta mitä PISA kertoo matematiikan osaamisesta. Ensinnäkin siinä arvioitiin nuorten kykyä soveltaa matematiikan tietojaan ja taitojaan erilaisissa tilanteissa. Tähtäimessä olivat erityisesti matematiikan taidot suhteessa oppilaiden tulevaisuuden haasteisiin (Kupari & Välijärvi 2005). Toiseksi PISA-tutkimuksen matematiikan jäsentely ei lähde kansallisista opetussuunnitelmista, vaan tehtävätilanteista (oppilaan arkipäivä, työelämä, tiede), sisältökokonaisuuksista (määrällinen ajattelu, tila ja muoto, muutos ja yhteydet, epävarmuus) ja matemaattisista prosesseista. Vaikka tällainen moniulotteinen jäsennys poikkeaa tavanomaisesta opetussuunnitelmallisesta ajattelusta, niin esimerkiksi määrällinen ajattelu sisältää tavanomaisia opetussuunnitelman tavoitealueita: lukumäärä, mittayksiköt, lukujen merkintätavat, laskutoimitusten merkityksen ymmärtäminen, päässälasku, likiarvot jms. Kuva 1. Matematiikan suorituspisteiden keskiarvot eräissä maissa PISA tutkimuksessa (ka = keskiarvo, kh = keskihajonta). ka kh PISAn matematiikkakäsitys onkin lähellä meidän perusopetuksemme opetussuunnitelman perusteiden päämääriä, joista sanotaan näin (Opetushallitus 2004): Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun ja toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tässä samanmielisyydessä on ehkä yksi selitys suomalaisten menestymiseen. Yhtenäinen tulos Tärkein menestyksen selittäjä on kuitenkin se, että Suomessa on erittäin vähän heikosti suoriutuvia oppilaita (kuva 2, seur. sivu). Vertailua varten matematiikassa menestyminen jaettiin seitsemään tasoon. Heikosti suoriutuvia oppilaita (taso 1 tai sen alle jääneet) oli Suomessa vain kuusi prosenttia, kun vastaava luku OECD-maissa oli keskimäärin 21 % ja heikoimmin selviytyneessä maassa 78 %. Kansallisissa kokeissa tämä prosenttiluku on vaihdellut neljästä kahteentoista tulkintatavasta riippuen (Korhonen 2001, Mattila 2005). Kun kiitettäviä ja erinomaisia suorituksia (tasot 5 ja 6) oli Suomessa lähes yhtä paljon (24 %) kuin parhaissa maissa (25 %), niin on ymmärrettävää, että menestyimme hyvin ja että tulosten hajonta on pienimpien joukossa. Edelleen koulujen välisen vaih- D i m e n s i o 5/

14 Suomi Korea Alankomaat Kanada Japani Brasilia Tunisia Indonesia Prosenttiosuus Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Kuva 2. Oppilaiden sijoittuminen matematiikan osaamisen suoritustasoille eräissä maissa PISA tutkimuksessa. telun osuus pistemäärien kokonaisvaihtelusta oli Suomessa tutkimuksen toiseksi pienin ( 5 %); vain Islannissa päästiin vielä pienempään lukemaan (4 %). Tämä todistaa yhtäältä alueellisesta tasa-arvosta, mutta ennen kaikkea koulujen työn yleisestä tuloksellisuudesta. Useimmissa kouluissa on siis sekä hyvin että heikosti suoriutuvia oppilaita, eikä tietyn koulun keskimääräinen osaaminen poikkea paljonkaan useimmista muista kouluista. Puhuminen hyvistä ja huonoista suomalaisista kouluista on siten kansainvälisessä katsannossa yleisesti pohjaa vailla. Suurimmillaan koulujen välisen vaihtelun osuus oli Unkarissa (58 %). Rinnakkaiset koulumuodot tai ohjelmat Koulujen välinen vaihtelu on suurta niissä maissa, joissa koulujärjestelmä perustuu rinnakkaisiin koulumuotoihin tai ohjelmiin. Sen pienuutta Suomessa olen itsekin pitänyt peruskoulun ja sen pohjana olevien koulutuspoliittisten ratkaisujen ansiona. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa selitys, jos on selitys ollenkaan, sillä jo rinnakkaiskoulujärjestelmän aikaan suomalaisten koululaisten (keskikoulun 3:nnella ja kansalaiskoulun 7:nnellä luokalla vuonna 1964) matematiikan oppimistulosten hajonta oli ensimmäisen IEA-matematiikkatutkimukseen (FIMS) osallistuneiden maiden pienimpiä (Kangasniemi 2004, 113). Selitystä on haettava siis myös muualta kuin nykyisestä koulujärjestelmästämme. Opettajankoulutuksen laatua ja tasaisuutta on tarjottu eräänä selityksenä. Suomalaisen koulutuksen tasaarvoisuutta todistaa myös se, että tyttöjen ja poikien ero on kansallisten arviointiaineistojen perusteella ollut pienenemässä jo pitkään. Vuosituhannen vaihteessa tytöt olivat saavuttaneet pojat (Korhonen 2001). Viimeisessä kansallisessa arvioinnissa, jota opetusneuvos Leena Mattila Opetushallituksesta esittelee sivulla 22, tyttöjen ja poikien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (Mattila 2005, 61). PISA tutkimuksessa pojat olivat tilastollisesti merkitsevästi parempia, mutta ero oli hyvin pieni: 7 pistettä (tytöt 541 ja pojat 548 pistettä). Mielenkiintoiseksi ja ehkä enemmän toimintatavasta kuin matematiikan osaamisesta johtuvaksi eron tekee se, että pojat olivat parempia monivalintatehtävissä, kun sen sijaan avoimissa tehtävissä eroa ei ollut. Ongelmanratkaisu Ongelmaratkaisulla on viimeisten vuoden aikana ollut keskeinen osa matematiikan opetuksen tavoitteissa. PISA tutkimuksessa ongelmanratkaisutaitoja mitattiin omana oppiainerajat ylittävänä osa-alueenaan, sillä ongelmanratkaisuprosessit ovat tavalla tai toisella läsnä kaikessa kouluopetuksessa: niin matematiikassa, luonnontieteissä, kielissä, yhteiskunnallisissa aineissa kuin muissakin oppiaineissa (Reinikainen 2005, 83). Ongelmaratkaisulla tarkoitettiin tässä tutkimuksessa oppilaan kykyä käyttää kognitiivisiä prosesseja (tiedon soveltaminen, olennaisten piirteiden hahmottaminen, kuvaileminen, ratkaiseminen, pohdinta, esittäminen) aitojen, so. tosielämän tilanteisiin perustuvien 14 D i m e n s i o 5/2005

15 ongelmien ratkaisemiseen. Ratkaisutaitoja testattiin päätöksenteossa, järjestelmän analysoinnissa ja suunnittelussa sekä vianmäärityksessä. Merkittäväksi osatutkimuksen tekee se, että ongelmanratkaisutaitoja kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa laajasti kansainvälisessä tutkimuksessa. Suomalaisten oppilaiden keskimäärin erinomainen menestyminen selittyy samalla tavalla kuin matematiikan osaamisessa: heikoimmat oppilaat selviytyivät olennaisesti paljon paremmin kuin muissa maissa. Nelitasoisen luokituksen alimmalle tasolle jäi Suomessa vain 5 prosenttia oppilaista, kun vastaava luku heikoimmassa maassa oli 77. Ylimmälle tasolle pääsi Suomessa 30 prosenttia, kun luvut muissa parhaissa maissa olivat Koreassa 32 ja Japanissa 36. Vielä selvempänä suomalaisten keskiarvon hyvyyden perustuminen heikompien oppilaiden suhteelliseen paremmuuteen näyttäytyy, kun tarkastellaan esimerkiksi heikoimman ja parhaan viiden prosentin suoritusta: heikoimpien pistemäärä oli 80 pistettä parempi kuin OECD-maissa keskimäärin (noin 330 pistettä), kun taas parhaat olivat vain 20 pistettä parempia kuin OECD-maiden keskiarvo (noin 650 pistettä). Parhaiten sijoittuneista maista Japanissa selitys on päinvastainen, sillä parhaat japanilaiset erosivat edukseen muiden maiden parhaista enemmän kuin heikoimmat. Tyttöjen paremmuus ongelmanratkaisussa on yhteydessä lukutaitoon, sillä tytöt olivat parempia ongelmanratkaisussa juuri niissä maissa, joissa he olivat poikia parempia myös lukutaidossa, Suomen ohella mm. Islanti ja Norja. Olimmeko hyviä Edellisistä esimerkeistä on toivottavasti käynyt ilmi, että ensimmäinenkään sija keskiarvoihin perustuvassa sijoitusluettelossa ei kerro osaamisesta paljonkaan, ehkä enemmänkin koulujärjestelmistä, koulun ulkopuolisista yhteiskunnallisista oloista ja kansakunnan yleisestä koulutustasosta. Matematiikassa Suomen kanssa yhtä hyviä maita (ts. ei tilastollisesti merkitsevää eroa) oli viisi ja ongelmanratkaisussa kolme; Korea, Japani ja Hongkong Suomen lisäksi molemmissa kärkijoukoissa. Matematiikan osa-alueittain tarkasteltuna suomalaiset olivat parhaita vain määrällisessä ajattelussa, siis numeerisissa laskuissa ja mittaamisessa, vaikka muillakin osa-alueilla olimme kärkiviisikossa. Suhteellisesti heikoimpia olimme tilaan ja muotoon liittyvissä tehtävissä, siis geometriassa. Tässäkään ei ole mitään uutta, sillä tulos oli samansuuntainen jo ensimmäisessä IEA-matematiikkatutkimuksessa vuonna 1964 (Kangasniemi 2004, 106). Tutkimuksien sisällöt ja tulkinnat Esimerkki Fysiikan vuoden 2005 tapahtumasta Vantaalla Martinlaakson koulun ja lukion auditoriossa saa perjantaina ensi-iltansa näytelmä, joka käsittelee kahdesti Nobel-palkitun tutkijan, Marie Curien, elämää. Teatteriesitys toteutetaan yhteistyössä eri oppiaineiden ja koulumuotojen (Laajavuoren ja Martinlaakson koulu sekä Martinlaakson lukio) kanssa. Oppiaineista ovat edustettuina erityisesti fysiikka, ilmaisutaito, kemia, historia ja kuvataide. Uusi opetussuunnitelma korostaa yhteistyötä ja nostaa esiin nykyajan haasteita, aihekokonaisuuksia. Tässä yhteistyöprojektissa korostuu aihekokonaisuuksista ainakin teknologiakasvatus, media sekä hyvinvointi ja turvallisuus. Fysiikka on luonteva yhteistyöoppiaine, koska vuosi 2005 on nimetty kansainväliseksi fysiikan vuodeksi. Näytelmä ja sen ympärille rakennetut tietoiskut tuovat elämyksellisesti valaistusta lukujen vaiheen, erityisesti kultaisten vuosien, fysiikan kehitykseen ja kehityksen yhteiskunnalliseen merkitykseen. Muut esitysajat löytyvät lukion kotisivuilta. Sekä opettajat että oppilaat/opiskelijat ovat tervetulleita esityksiin. Kotisivu: www. edu.vantaa.fi/martinlu/ PISA-menestystä on yritetty mitätöidä sillä perusteella, että sen tehtäviä ei ole valittu opetussuunnitelma-analyysin perusteella ja se ei siksi mittaisi tärkeitä matematiikan taitoja. Vertailukohtina on käytetty tällöin pienimuotoista Kassel-hanketta ja metodisesti PISAn vertaisia IEA-tutkimuksia, joissa tehtävien valinnassa otettiin huomioon osallistujamaiden opetussuunnitelmien sisältö. Hyvän kuvan siitä, miten varovainen tulosten tulkinnassa on oltava, saa tarkastelemalla PISA ja TIMSS tutkimuksia (IEAn kolmas kansainvälinen matematiikka- ja luonnontiedetutkimus). PISAssa olimme parhaita, mutta TIMSS tutkimuksessa vain hyvää keskitasoa. Arvioivatko PISA ja TIMSS siis eri asioita? Ei, sillä suoran sijoitusvertailun tekee mahdottomaksi jo se, että otantateknisistä syistä TIMSS tutkimukseen osallistuneet suomalaiset olivat peruskoulun seitsemäsluokkalaisia, kun taas useimmissa muissa maissa kahdeksasluokkalaisia, vaikkakin samanikäisiä (Kupari & Reinikainen 2004, 308). TIMSS tutkimuksen antama kuva on tätä tasoeroa lukuunottamatta yksityiskohdissaan hyvin samankaltainen kuin PISAn ja kansallisten arviointienkin.! D i m e n s i o 5/

16 ! Sijalukuun perustuva vertailu ei anna tuloksista oikeaa kuvaa senkään takia, että varsinkaan sijoitusluettelon keskivaiheilla useiden maiden tulokset eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, vaikka sijaluvuissa on suuriakin eroja. Informatiivisempaa olisikin ilmoittaa sijoitus sijalukuväleinä eikä yksittäisinä arvoina. Tämä saattaisi muuttaa olennaisestikin esimerkiksi sen tulkintaa, miten hyvin mitäkin osa-aluetta osataan suhteessa muihin maihin. Esimerkkinä olkoon Suomen sijoittuminen TIMSS tutkimuksessa. Seitsemännellä luokalla keskeisellä alueella luvut ja laskutoimitukset Suomi oli kymmenes (väli ) ja heikoimmalla alueellamme algebrassa kahdeskymmenes ( ) (Törnroos 2004, ). Taustoja Isoissa kansainvälisissä tutkimuksissa on jo pitkään koottu olennaisesti enemmän taustatietoja kuin kansallisissa arvioinneissa. Huomionarvoinen on PISA tutkimuksen kotitaustan, erityisesti vanhempien koulutuksen ja ammatillisen aseman, vaikutuksen selvittäminen. Suomessa korkeaasteen koulutuksen saaneiden äitien osuus oli osallistujamaiden korkein. Selitysosuutta ei ole raportoitu, mutta paremmin koulutettujen äitien lapset menestyivät selvästi paremmin. Alimman ja ylimmän neljänneksen ero oli kaikissa osallistujamaissa keskimäärin 74 pistettä eli runsaan suoritustason verran (aikaisemmin mainitulla seitsenportaisella asteikolla), kun se Suomessa oli vain 35 pistettä (vähän yli puoli suoritustasoa). Muita pienten erojen maita olivat Islanti, Australia ja Saksa. Suurimmillaan ero oli Slovakiassa (126 pistettä, yli kaksi suoritustasoa). Vanhempien ammatillista asemaa kuvattiin kansainvälisesti vertailukelpoisella ISEI-asteikolla, jonka vaihteluväli on Oppilaan sosioekonominen luokka määräytyi sen vanhemman mukaan, jonka ammattiasema oli korkeampi. Tässä luokituksessa Suomi sijoittui juuri OECD-maiden keskiarvon kohdalle. Sosioekonomisen taustan vaikutus oli keskimäärin vielä suurempi kuin äidin koulutuksen (93 pistettä, puolitoista suoritustasoa). Suomessa ero oli keskimääräistä pienempi (61 pistettä, yksi suoritustaso). Suurin ero oli Belgiassa ja Saksassa (yli 100 pistettä) sekä pienin jälleen Islannissa (runsaat 30 pistettä). Jos suorituspistemäärien muutosta mitataan sosioekonomisen tason keskihajonnalla, niin Suomi osoittautuu hyvin tasa-arvoiseksi ja sijoittuu toiseksi heti Islannin jälkeen. Suurimmat erot tällä tavalla mitattuna olivat Belgian ja Saksan ohella Unkarissa ja Turkissa. Suomalaisten seitsemäsluokkalaisten saaman opetuksen sisältö vaihtelee käytetyn oppikirjan mukaan, mutta kokonaistuloksessa ei ole eroja, vaikka osa-alueilla kylläkin (Törnroos 2004). Tulos perustuu vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteiden mukaisten oppikirjojen sisällön analyysin ja TIMSS tutkimuksen tulosten vertailuun. Oppikirjan merkitys arvioinnin kannalta on siinä, että nimenomaan se eikä opetussuunnitelma useimmiten ratkaisee, onko oppilaalla ollut mahdollisuus oppia kyseessä oleva asia tai kuinka paljon sitä on opetettu. Niinpä algebran huonoja tuloksia TIMSS tutkimuksessa selittää se, että meillä algebran pääpaino on vähän myöhemmin kuin useimpien muiden maiden opetuksessa ja että juuri algebran kohdalla suomalaisissa seitsemännen luokan oppikirjoissa oli erittäin suuria eroja (Törnroos 2004, 149, 177). Lähteet: Kangasniemi, E Matematiikalla se alkoi. Julkaisussa Leimu, K. (toim.) Kansainväliset IEA-tutkimukset Suomi-kuvaa luomassa, Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Korhonen, H Perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi Oppimistulosten arviointi 3/2001, Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino. Kupari, P. ja Reinikainen, P Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen Suomessa vuosituhannen vaihteessa: TIMSS tutkimus. Julkaisussa Kupari, P. ja Välijärvi, J Osaaminen kestävällä pohjalla. PISA 2003 Suomessa, Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Gummerus Oy. Kupari, P. ja Välijärvi, J Osaaminen kestävällä pohjalla. PISA 2003 Suomessa. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Gummerus Oy. Saatavissa myös verkosta osoitteesta RAPORTTI.pdf Mattila, L Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset Oppimistulosten arviointi 2/2005, Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino. Reinikainen, P Ongelmanratkaisutaidot uutena alueena. Julkaisussa Kupari, P. ja Välijärvi, J Osaaminen kestävällä pohjalla. PISA 2003 Suomessa, Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. Törnroos, J Opetussuunnitelma, oppikirjat ja oppimistulokset seitsemännen luokan matematiikan osaaminen arvioitavana. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. 16 D i m e n s i o 5/2005 M

17 UUSITTU Aatos Lahtinen, Lauri Myrberg MATEMATIIKAN YLIOPPILASTEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Matematiikan ylioppilastehtävien oikeat, perusteelliset ja selkeät ratkaisut. Kirjoittajat ovat ylioppilastutkintolautakunnan matematiikan jaoksen puheenjohtajia. Kevään 2000 tehtävistä lähtien on useissa ratkaisumalleissa myös Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) huomioihin perustuvia lisähuomautuksia. Näiden huomautusten tarkoituksena on auttaa lukijaa ymmärtämään tehtyjä ratkaisuja. Kirja soveltuu erinomaisesti oheismateriaaliksi koko lukion ajan mutta erityisesti sen avulla voi valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. Ratkaisumalleilla pyritään ohjaamaan tehtävien oikeaan matemaattiseen käsittelyyn. Tehtävien ratkaisut ja kommentit auttavat lukijaa ymmärtämään millaisia asioita YTL kussakin tehtävässä on halunnut tuoda esille. Ylioppilastehtävät ratkaisuineen kirjat sisältävät ylioppilastutkinnon tehtävät malliratkaisuineen. Keväästä 2000/2001 lähtien useissa tehtävissä myös Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) huomioihin perustuvia lisähuomautuksia. Kirjat soveltuvat erinomaisesti oheismateriaaliksi koko lukion ajan mutta erityisesti niiden avulla voi valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. Tehtävien ratkaisut ja kommentit auttavat lukijaa ymmärtämään millaisia asioita YTL kussakin tehtävässä on halunnut tuoda esille. FYSIIKAN YLIOPPILASTEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Erkki Arminen UUSITTU Fysiikan ylioppilastehtävien oikeat, perusteelliset ja selkeät ratkaisut. Kirjoittaja on ylioppilastutkintolautakunnan fysiikan jaoksen puheenjohtaja. KEMIAN YLIOPPILASTEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Heikki Saarinen Kemian ylioppilastehtävien oikeat, perusteelliset ja selkeät ratkaisut. Kirjoittaja on ylioppilastutkintolautakunnan kemian jaoksen puheenjohtaja. UUSITTU KOEPAKETIT Koepaketit on saatavilla Pitkästä matematiikasta yhteensä 13 pakettia, Lyhyestä matematiikasta yhteensä 8 pakettia, Fysiikasta yhteensä 9 pakettia ja Kemiasta yhteensä 4 pakettia (lukuvuonna , 5 pakettia). Kaikki paketit on saatavilla myös CD-ROM levyllä johon ne on tallennettu Word tiedostoina. Tiedostoina myytävät paketit ovat aina täysiä paketteja eli levy sisältää joko kaikki tai yhden seuraavista vaihtoehdoista. kaikki pitkän matematiikan kokeet kaikki lyhyen matematiikan kokeet kaikki fysiikan kokeet kaikki kemian kokeet. Viimeisimmät tiedot ja tilauslomakkeen löydät kotisivuiltamme MFKA-Kustannus Oy p. (09)

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

ongelmanratkaisutaito määriteltiin seuraavasti

ongelmanratkaisutaito määriteltiin seuraavasti PISA 2012 -tutkimukseen osallistuneista 65 maasta ja alueesta 44 osallistui myös ongelmanratkaisutaitojen arviointiin. Suomi menestyi arvioinnissa hyvin. Suomalaisoppilaiden pistemäärien keskiarvo oli

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia 1. Kansallisen LUMA-toiminnan historia LUMA-toiminta (lyhenne sanoista LUonnontieteet ja MAtematiikka) on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Nk.

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio

Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio LOPS 2016 matematiikka Mika Setälä Lehtori Lempäälän lukio Millainen on input? Oppilaiden lähtötaso edellisiin lukion opetussuunnitelmiin nähden pitää huomioida kun lukion uutta opetussuunnitelmaa tehdään.

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia 1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012

Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 1 Perusopetuksen matematiikan pitkittäisarviointi 2005-2012 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 2 Opetushallitus Koulutuksen seurantaraportti 2013:4 5.10.2015 MAOL RAUMA / JoJo 3 1

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie 1. Luontosuhde on tärkeä itsetunnon osa Tarvitaan käsitys

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015

Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 Digitaaliset fysiikan ja kemian kokeet Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen 2.2.2015 DIGABI ylioppilastutkinnon sähköistämisprojekti Mitä tiedämme nyt fysiikan ja kemian kokeista? Koe suoritetaan suljetussa

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä Digitaaliset kokeet kemiassa Opetusneuvos Tiina Tähkä Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet www.oph.fi > Julkaisut ja oppimateriaalit > Verkkojulkaisut > Luonnontieteiden opetustilat,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020 Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Maailman osaavin kansakunta 2020 1/2 - Poliittinen tavoite mitä tarkoittaa? Millä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot