Kiteen kaupunki Tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Kiteen kaupunki Tilinpäätös 2013

2 Sisällys 1 Olennaiset tapahtumat kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen kehitys Kiteen ja Keski-Karjalan seudun kehitys Kiteen kaupungin valtionosuuksien ja verotulojen kehitys Olennaiset muutokset Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät 11 2 Selonteko Kiteen kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 11 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot 17 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 19 5 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 23 6 Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen 24 Tarkastuslautakunta 24 Tarkastustoimi 24 Kaupunginhallitus 25 Yleishallinto 25 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 29 Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto 29 Varhaiskasvatus 30 2 (96)

3 Peruskoulutus 33 Toisen asteen koulutus 35 Kirjastopalvelut 38 Vapaa-aikapalvelut 40 Perusturvalautakunta 43 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 43 Sosiaali- ja perhepalvelut 44 Terveyspalvelut 46 Ikäihmisten palvelut 50 Ympäristölautakunta 52 Rakentaminen ja ympäristön valvonta 52 Tekninen lautakunta 54 Hallinto, kaavoitus ja tukipalvelut 54 Toimitilat 57 Kuntatekniikka 60 Käyttötalous yhteensä Tuloslaskelmaosan toteutuminen Toimintatulot ja menot toimielimittäin Toimintatulot ja menot tulosalueittain Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen 72 7 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat 77 8 Tilinpäätöksen liitetiedot 81 9 Allekirjoitus ja merkinnät Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat 96 3 (96)

4 1 Olennaiset tapahtumat kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kiteen kaupungin asukasluku pieneni 159 asukkaalla ollen vuoden 2013 lopussa. Teollisia työpaikkoja oli vuoden 2013 lopussa 926 kpl, missä vähennystä on 26 eli 2,7 % edellisestä vuodesta. Työttömyysaste joulukuussa oli 17,4 %, missä kasvua edellisestä vuodesta on 2,8 %-yksikköä. Vuosi 2013 oli uuden Kiteen ensimmäinen toimintavuosi. Kahden eri kunnan toimintakulttuurin yhteensovittamista vauhditettiin Tartu ruoriin muuta kurssi! hankkeen ja muiden hankkeiden avulla. Kaupungin organisaatio selkiintyi vuoden 2013 alusta. Helli-liikelaitoksen purkauduttua perusturvan palvelut järjestettiin perusturvalautakunnan alaisena toimintana. Tilike kuntatilitoimisto -liikelaitoksen purkauduttua talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö ja toiminta ovat kaupunginhallituksen alaista toimintaa. Muu yhteistoiminta eri kuntien ja kuntayhtymien kanssa toteutui entisellä tavalla. Kaupungin viranhaltijajohto muuttui olennaisesti vuoden 2013 aikana. Kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja irtisanoutuivat. Yhteiskuntasuhdejohtaja ja perusturvajohtaja jäivät loppuvuodesta pois viranhoidosta ja siirtyivät eläkkeelle Lisäksi kehitysjohtaja ja talousjohtaja jäivät vuorotteluvapaalle. Johtavien viranhaltijoiden tehtäviä hoidettiin sijaisjärjestelyin. Toimialat saavuttivat toiminnalliset tavoitteet pääosin hyvin. 16 tulosalueesta 12 saavutti myös taloudelliset tavoitteet. Valtuustoon nähden sitovat käyttötalouden nettomenojen ylitykset olivat yhteensä 0,4 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat 0,5 milj. euroa budjetoitua parempina. Tämä johtui siitä, että korkomenot toteutuivat arvioitua huomattavasti pienempinä. Valtionosuudet, 34,9 milj. euroa, kasvoivat 3,6 % edellisestä vuodesta. Kasvuun sisältyi yhdistymisavustus 0,8 milj. euroa. Verotulot, 34,3 milj. euroa, kasvoivat 1,4 %. Kaupunki laski tuloveroprosenttia 0,25 %-yksiköllä 21,5 %:iin. Se oli sama kuin Kesälahden kunnan tuloveroprosentti vuonna Verorahoitus (valtionosuudet ja verotulot) kasvoi edellisestä vuodesta 2,5 % eli 1,7 milj. euroa. Toimintakate, - 66,3 milj. euroa, heikkeni 1,7 %. Vuosikate oli 2,9 milj. euroa. Poistojen jälkeinen tulos oli 0,7 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 0,8 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi, mutta 2,2 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Investoinnit lähtivät kasvuun viime vuonna. Kiteen terveyskeskuksen uudisrakentaminen ja Arppen koulun saneeraustyöt käynnistyivät. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 4,6 milj. euroa. Kaupungin velkamäärä vuoden lopussa oli 24,4 milj. euroa, euroa/asukas. Kiteen kaupungin kertynyt alijäämä vuoden lopussa oli 11,1 milj. euroa eli 991 euroa/asukas. Kaupungin taloustilanne on vakava. Viime kädessä on kysymys kaupungin itsenäisyydestä. Kyse ei ole vain siitä, haluammeko me pysyä itsenäisinä vaan myös siitä, katsooko valtiovalta, että meillä on edellytyksiä toimia itsenäisenä. Kiteellä Eeva-Liisa Auvinen, kaupunginjohtaja 4 (96)

5 1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Ylintä päätösvaltaa kaupungissa käyttää kaupunginvaltuusto, jossa on 35 jäsentä. Kaupunginvaltuuston päätökset valmistelee ja toimeenpanee kaupunginhallitus, jossa on yhdeksän jäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsee tilintarkastajan, jäsenet kaupunginhallitukseen sekä lauta- ja johtokuntiin. Kaupunginvaltuuston kokoonpano 2013 Kansallinen Kokoomus 6 Suomen Keskusta 13 Suomen Kristillisdemokraatit 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 7 Perussuomalaiset 7 YHTEENSÄ 35 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Sinikka Musikka (KESK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sami Palviainen (PS) ja toisena varapuheenjohtajana Kari Sutinen (KOK). Valtuusto kokoontui päätöskokoukseen 8 kertaa vuonna (96)

6 Kaupunginhallituksen kokoonpano Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Pj. Esa Lahtela (SDP) I varapj. Ari Asikainen (KESK) II varapj. Osmo Pirhonen (PS) Jäsenet: Kirsi Hirvonen (KESK) Birgitta Muukkonen (SDP) Seija Pajatie (PS) Timo Päivinen (KOK) Kaisa Saari (KOK) Unto Väkeväinen (KESK) Vesa Parviainen (SDP) Raimo Oksman (KESK) Marko Koskinen (PS) Liisa Ratilainen (KESK) Tuula Sarvi (SDP) Arja Havukainen (PS) Timo Rahunen (KOK) Susanna Wilén (KOK) Kari Pennanen (KESK) Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen 18.3 saakka, vs. kaupunginjohtaja Jorma Turunen ja kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen alkaen. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Ulla Huhtilainen 6.5. saakka, vt. hallintojohtaja Eija Hämäläinen ja vt. hallintojohtaja Jari Tuononen alkaen. Valtuuston valitsemat muut toimielimet: Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Perusturvalautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Lisäksi valtuusto on nimennyt valtuustokaudeksi: - Kiinteistötoimitusten uskotut miehet - Käräjäoikeuden lautamiehet Tilivelvolliset Kiteen kaupungissa v Luottamushenkilöt: Kaupunginhallituksen jäsenet Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet Perusturvalautakunnan jäsenet Ympäristölautakunnan jäsenet Teknisen lautakunnan jäsenet 6 (96)

7 Viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen saakka Vs. kaupunginjohtaja Jorma Turunen Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen alkaen Hallintojohtaja Ulla Huhtilainen saakka Vt. hallintojohtaja Eija Hämäläinen Talousjohtaja Eija Hämäläinen saakka Vs. Talousjohtaja, vt. hallintojohtaja Jari Tuononen alkaen Kehitysjohtaja Nina Holopainen saakka Vs. kehitysjohtaja Tiina Eskelinen 1.8. alkaen Maaseutupäällikkö Katja Turtiainen Arppen Koulun rehtori Erkki Kontro Vs. sivistysjohtaja Erkki Kontro 1.8. Lukion rehtori Kyösti Värri Varhaiskasvatuksen päällikkö Eine Kettunen Kirjastotoimenjohtaja Sinikka Panttila Vapaa-aikapäällikkö Tapio Niskanen Perusturvajohtaja Airi Turunen Sosiaali- ja perhepalvelujen päällikkö Mervi Paddar Terveyspalvelujen päällikkö Sirpa Kojo Ikäihmisten palvelupäällikkö Marja-Riitta Väistö-Honkanen Tekninen johtaja Antti Asikainen Ympäristöpäällikkö Marketta Lintinen Kiinteistöpäällikkö Tapani Hirvonen Kuntatekniikan päällikkö Kauko Hirvonen 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen kehitys Valtiovarainministeriön ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote laski noin 1,4 prosenttia vuonna Vuosi oli kokonaisuudessaan talouskehityksessä heikko, sillä yhdelläkään neljänneksellä ei kertynyt kasvua. Vuonna 2012 bruttokansantuote laski noin prosentin, vaikka käännettä parempaan odotettiin jo silloin. Vienti kääntyi vuonna 2013 lievään nousuun ja se kasvoi ennakkotiedon mukaan 0,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2012 vienti oli laskenut 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2011 vienti kasvoi lähes kolme prosenttia. Tuonti väheni vuonna ,8 prosenttia edellisvuodesta. Tuonnin vähenemisen seurauksena kansantalouden tilinpidon mukainen kauppatase palasi vuonna 2013 ylijäämäiseksi kahden alijäämävuoden jälkeen. Talouden taantuminen oli viime vuonna laaja-alaista, sillä kaikkien päätoimialojen tuotanto supistui metsätaloutta lukuun ottamatta. Teollisuuden ja rakentamisen tuotannon laskut olivat jyrkimmät, 2, 5 prosenttia. Palvelualojen tuotanto supistui runsaan prosentin ja maatalouden puoli prosenttia. Talouden resurssit olivat viime vuonnakin laajalti vajaakäytössä. Tehdasteollisuudessa kapasiteetin käyttöaste laski noin prosenttiyksikön alle 80 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen osuus kotimaisesta kysynnästä on yli puolet. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kehitys on jäänyt vaatimattomaksi viime vuosien aikana ja vuonna 2013 reaalitulot olivat lähes samalla tasolla kuin kolme vuotta ai- 7 (96)

8 emmin. Vuonna 2013 yksityinen kulutus supistui 0,8 prosenttia. Julkisen kulutuksen määrä lisääntyi v vajaan prosentin eli vähemmän kuin pitkän ajan keskiarvo. Julkiset investoinnit lisääntyivät v ennakkotietojen mukaan liki 7 % ja niin valtion, kuntien kuin sosiaaliturvarahastojenkin investoinnit kasvoivat tavanomaista enemmän. Julkisista investoinneista noin neljännes on valtion investointeja ja kolme neljäsosaa kuntien investointeja. Investoinneista merkittävä osa johtui kiinteistöjen peruskorjauksen tarpeesta ja kasvukeskusten suurista hankkeista. Julkisyhteisöjen talous on ollut jo kauan alijäämäinen. Heikko suhdannetilanne on heijastunut luonnollisesti myös julkisyhteisöjen talouteen. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen alijäämä oli 2,4 prosenttia kokonaistuotannosta. Ennakkotietojen mukaan kuntatalouden alijäämä pieneni vuonna Pääosin kertaluontoisista tekijöistä aiheutunut, yleiseen taloustilanteeseen nähden vahva verotulojen kasvu ja samaan aikaan kulutusmenojen hitaampi kasvu kohensivat rahoitusasemaa. Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuoden 2013 lopussa peräti 16,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maan työttömyysaste vuoden 2013 lopussa oli 12,6 prosenttia Kiteen ja Keski-Karjalan seudun kehitys Väkiluvun ja yritystoiminnan kehitys Kiteen väkiluku vuoden 2013 lopussa oli henkilöä. Vuoden 2012 lopussa Kiteen ja Kesälahden yhteenlaskettu väkiluku oli väestörekisterikeskuksen mukaan henkilöä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Keski-Karjalan väkiluku vuoden 2013 lopussa oli henkilöä, eli yhden prosentin edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2012 lopussa väkiluku oli henkilöä eli 188 henkilöä enemmän. Koko Pohjois- Karjalan väkiluku laski 0,2 prosenttia Joensuun seutukunnan väkiluvun kasvettua 0,1 prosenttia ja Pielisen Karjalan väkiluvun laskettua hieman yli prosentin. Työttömien osuus työvoimasta vuoden 2013 lopussa oli Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen mukaan Kiteellä 17,4 prosenttia. Työttömiä oli 845 henkilöä eli 107 henkilöä (14,5 prosenttia) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2012 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli 14,6 prosenttia ja työttömien lukumäärä 738 henkilöä. Kiteellä työttömyys oli kuitenkin vuoden 2013 lopussa Keski-Karjalan seutukunnan alhaisin, sillä Rääkkylässä työttömien osuus työvoimasta oli 19,1 prosenttia ja Tohmajärvellä 19,9 prosenttia. Koko Keski-Karjalan seutukunnan työttömyysaste vuoden 2013 lopussa oli 18,3 prosenttia ja Pohjois-Karjalan 16,7 prosenttia. Keski-Karjalan seutukunnassa oli vuoden 2013 lopussa työttömänä henkilöä, mikä on 184 henkilöä (14,5 %) enemmän kuin joulukuussa %). Keski-Karjalaan syntyi vuoden 2013 aikana 153 uutta työpaikkaa, joista 102 Kiteelle. Uusia yrityksiä syntyi 57, joista 32 Kiteelle. 8 (96)

9 1.3.3 Kiteen kaupungin valtionosuuksien ja verotulojen kehitys Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Verotulot yhteensä josta Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta Valtionosuudet yhteensä josta Harkinnanvarainen Valt.osuuksien vähenemiskorvaus Yhdistymisavustus Tp 2012 sisältää Kiteen kaupungin ja Kesälahden kunnan verotulot ja valtionosuudet Vuonna 2013 Kiteen kaupungin verotulot kasvoivat noin euroa eli 1, 4 prosenttia edellisvuodesta, kun huomioon otetaan Kiteen kaupungin ja Kesälahden yhteenlasketut vuoden 2012 verotulot. Kunnan tulovero kasvoi ainoastaan noin euroa eli 0,4 prosenttia. Kiinteistöverotulot kasvoivat euroa eli 12,6 prosenttia. Yhteisöveron tuotto parani kolme prosenttia eli euroa. Vuonna 2013 verotilitysjärjestelmä muuttui niin, että joulukuussa kunnille tilitettiin sellaisia jäännösveroja, jotka vanhalla järjestelmällä olisi tilitetty vasta vuoden 2014 puolella. Valtionosuudet lisääntyivät 3,6 prosenttia eli 1,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tulee kuitenkin huomioida, että vuonna 2012 Kitee sai miljoonan euron harkinnanvaraisen avustuksen. Vuonna 2013 sen sijaan Kitee sai yhdistymisavustuksen kuntaliitoksen vuoksi. Yhdistymisavustuksen lisäksi Kitee sai kuntaliitoksesta johtuvaa valtionosuuksien vähenemiskorvausta euroa. 1.4 Olennaiset muutokset Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Vuosi 2013 oli yhdistyneen uuden Kiteen ensimmäinen toimintavuosi. Kahden kunnan henkilöstö ja toiminnat yhdistettiin. Kaupunginvaltuusto valitsi kaupunginjohtajaksi Eeva-Liisa Auvisen, joka aloitti tehtävässään Alkuvuoden 2014 aikana laaditaan talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille Tarvittaessa kohdistetaan toimia myös vuodelle 2014, koska syksyllä asetettuun tavoitteeseen ei päästy. Talouden tasapainottamiseen liittyen henkilöstön määrää pyritään vähentämään jo vuoden 2014 aikana hyvän henkilöstösuunnittelun avulla. Yhteiskuntasuhdejohtajan virka lakkautettiin lukien ja tehtävät järjesteltiin uudelleen. 9 (96)

10 1.5 Kunnan henkilöstö Kiteen kaupungin henkilöstömäärä oli 732 henkilöä yhteenlaskettu Kiteen kaupungin (sisältäen Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli - liikelaitoksen ja Tilike-kuntatilitoimisto liikelaitoksen) ja Kesälahden kunnan henkilöstömäärä oli 872 henkilöä Kesälahden kunnasta siirtyi 82 henkilöä Kiteen kaupungin palvelukseen. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen henkilöstöstä siirtyi Tohmajärven kunnan / Attendo Oy:n palvelukseen yhteensä 104 henkilöä. Henkilöstökulut olivat vuonna 2013 yhteensä euroa. Vuonna 2013 vanhuuseläkkeelle siirtyi 18 henkilöä (keski-ikä 63,1 vuotta) ja osaaikaeläkkeen aloitti 2 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 8 henkilöä, joista kuntoutustuelle siirtyi 5 henkilöä. Sairauspoissaolot on esitetty oheisessa taulukossa. Keskimäärin henkilöä kohti sairauspoissaoloja kertyi 11,4 työpäivää. Sairauspoissaolot kalenteri- ja työpäivittäin 2013 ja 2012 Kalenteripäivät 2013 Työpäivät 2013 Kalenteripäivät 2012 Työpäivät 2012 Hallintokeskus Sivistyskeskus Perusturvakeskus Tekninen keskus Kaikki yhteensä * 8983* *) Luvuissa mukana Tilike- ja Helli -liikelaitokset sekä Kesälahden kunta Kiteen kaupungin henkilöstöstä laaditaan vuosittain erillinen henkilöstökertomus. Se sisältää tarkempia henkilöstöä kuvailevia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta, tuloksista ja kustannuksista. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin pitkään jatkunut heikko taloudellinen tilanne on riski, joka vaikuttaa merkittävästi kaupungin kykyyn selviytyä pitkällä aikavälillä sille kuuluvien palvelutehtävien hoitamisesta sekä mahdollisuuksiin osallistua kaupungin ja koko Keski- Karjalan seudun kehittämiseen. Kaupungissa ei ole kuntalain tarkoittamaa talouden tasapainottamisohjelmaa ja toimenpideohjelmaa. Tänä keväänä kaupungissa laaditaan suunnitelmat ja ne ovat valtuuston käsittelyssä kesäkuun loppuun mennessä. Valtionosuusjärjestelmän uudistus aiheuttaa valtionosuuden menetyksiä Kiteelle. Kiteen kaupunki saa vielä vuosina kuntaliitoksen mukaista yhdistymisavustusta. Syrjäisyyskerroin nosti Kiteen valtionosuuksia vuodesta 2012 alkaen. Päätös on määräaikainen. 10 (96)

11 Kaupungin velkamäärä on jo nyt korkealla tasolla, 24,4 milj. euroa, ja se kasvaa lähivuosina jo päätettyjen ja aloitettujen investointien johdosta. Investointisuunnitelman mukaan nettoinvestoinnit ovat vuosina yhteensä yli 23 milj. euroa, keskimäärin 5,8 milj. euroa vuodessa. Lainamäärä kasvaa väistämättä. Taseessa ei ole ylijäämäpuskureita ja investointeja vastaaviin ylijäämiin ei ole mahdollista päästä. Lainamäärän kasvaessa kasvavat korkomenot ja korkoriski. Tällä hetkellä korkotaso on erittäin alhainen, mutta tilanne voi muuttua. Investointiohjelmaa on välttämättä tarkasteltava kriittisesti tasapainottamisohjelman yhteydessä. Henkilöstön työhyvinvointi lisää työn tuottavuutta. Kaupungilla on käytössä varhaisen puuttumisen malli, jonka avulla on pystytty tunnistamaan ja ehkäisemään henkilöstön kuormitustekijöitä ajoissa sekä ehkäisemään ennenaikaisia eläköitymisiä. Tätä toimintaa jatketaan. Henkilöstökustannuksia hallitaan sekä hyödyntämällä luontaista poistumaa että ehkäisemällä edellä mainittuja ennenaikaisia eläköitymisiä, joista seuraa usein suuria varhaiseläkemenoperusteisia maksuja. Kaupungin omistama kiinteistömassa on tarpeeseen nähden liian suuri. Siitä aiheutuu kaupungille tarpeettomia käyttökustannuksia. Kaupungin omassa palvelutuotannossa tarvittavat tilat tulisi päättää talouden tasapainottamisen yhteydessä ja lopuista luopua joko myynnin, purkamisen tai vuokraamisen kautta. Sisäilmaongelmat tai niiden epäilyt ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat kaupungille vuosittain merkittäviä kustannuksia. Tavanomaisiin kiinteistöihin kohdistuviin riskeihin on varauduttu vakuutuksin. Kaupunki suojautui vakuutuksin riskeiltä eurolla vuonna Ympäristötekijät Kiteen kaupungin ympäristöviranomaisena toimii ympäristölautakunta. Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimii ympäristöpäällikkö, joka valvoo ympäristösuojelulain ja muiden toimintaa ohjaavien lakien noudattamista. Ympäristölautakunta on antanut toiminnastaan erillisen toimintakertomuksen. 2 Selonteko Kiteen kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupungin toiminnan ohjauksessa noudatetaan voimassa olevaa hallintosääntöä ja Kuntalakia sekä erityislainsäädäntöä ja kunnan omia ohjeita. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lisäksi kaikki ne kaupungin toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat kunnan viranomaisina vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kiteen kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Toimialajohtajat sekä talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö ovat antaneet pyydetyt selonteot toimialansa vuoden 2013 sisäisen valvonnan suunnitelmasta, toteutetusta sisäisestä valvonnasta, keskeisistä havainnoista ja tehdyistä toimenpiteistä kaupunginjohtajalle. Perusturvakeskus on toteuttanut vuonna 2013 perusturvalautakunnan hyväksymää kaupungin sisäisen valvonnan ohjeeseen perustuvaa sisäisen valvonnan toimintasuunnitelmaa. Muut toimialat eivät ole hyväksyneet erillistä sisäisen valvonnan toi- 11 (96)

12 mintasuunnitelmaa v. 2013, mutta ovat noudattaneet kaupungin sisäisen valvonnan ohjetta ja vuonna 2012 hyväksymäänsä erillistä ohjetta. Suoritetuissa valvontatoimenpiteissä, joilla varmistetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja sekä varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, on korjattu vähäiset virheelliset menettelyt heti kun ne on havaittu. Talousarvion toteutumisen raportoinnissa oli puutteita ja ensimmäinen osavuotiskatsaus vietiin valtuustoon vasta elokuussa. Kaupunginhallitukselle ei viety talouden toteumaa kuukausittain kuten sisäisen valvonnan ohje edellyttää. Hallintokunnat seurasivat talousarvion toteutumista raportoinnin valmistumisen tahdissa. Toteutumatiedot olivat myöhässä jopa yli puoli vuotta, jolloin tiedot eivät palvelleet talouden seurannassa. Talousarvion muutostarpeet on pääosin tuotu esille ja esitetty valtuustolle hyväksyttäväksi tilivuoden aikana. Sitovan tason nettomenoylityksiä oli yhteensä 0,4 milj. euroa, 0,6 %, valtuuston hyväksymistä sitovista käyttötalouden nettomenoista. Investointeihin ja käyttötalouden hankkeisiin on haettu ulkopuolista rahoitusta, mikäli saamisen edellytykset ovat täyttyneet. Käytössä olevat esimiesten aamukahvitilaisuudet ovat osoittautuneet onnistuneeksi tavaksi tiedottaa ajankohtaisista asioista esimiehille sekä kuulla ja tukea heitä tehtävässään. Toimialoilla oli käytössä säännölliset palaverit. Vuoden 2014 talousarvion laadintaan kiinnitettiin huomiota, koska vuonna 2013 talousarviosta oli jäänyt pois joitakin määrärahoja. Vuonna 2014 on kehitetty talousarvion toteutumisen seurantaa ja raportointia edellisestä vuodesta. Kirjanpito on nyt ajan tasalla. Talousarvion seurantaraportit viedään kuukausittain kaupunginhallitukselle ja lautakunnille tiedoksi. Palvelussuhdelainsäädäntöön liittyvään neuvontaan ja ohjaukseen kiinnitetään kasvavaa huomiota vuonna Henkilöstön perehdytysmateriaali valmistellaan vuoden 2014 aikana. 12 (96)

13 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettujen menojen kattamiseen. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poisto ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimintatuotot/kulut% 14,2 Vuosikate/Poistot% 133,2 90,0 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä (96)

14 3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 14 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen Vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 237 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja invest. rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus % 59,7 57,0 Toiminnan ja investointien rahavirta Lainanhoitokate 0,6 0,5 Kassan rittävyys, pv 7 19 Asukasmäärä (96)

15 3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0 Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 3 3 Ennakkomaksut ja keskener. Hank Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Liittymismaksut ja muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 1 3 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset (96)

16 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten kausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 3 Lahjoitusrahastojen pääomat 9 10 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 21 Saadut ennakot Liittymämaksut ja muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 33,8 31,7 Suhteellinen velkaantuneisuus % 44,1 54,4 Kertynyt alijäämä, Kertynyt alijäämä/asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä (96)

17 3.4 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kunnan kokonaistulot ja -menot 2013 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Korkokulut 466 Valtionosuudet Muut rahoituskulut 22 Korkotuotot 22 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 511 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) Investoinnit - Pysyvien vastaavien Rahoitusosuudet investointeihin 416 hyödykkeiden luovutustapp. -9 Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustulot 285 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 21 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 237 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos (96)

18 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Muut yhtiöt 2 Osakkuusyhteisöt 1 4 Kuntayhtymät 5 Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Kiteen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen, jossa määritellään Kiteen kaupungin sekä sen omistamien tytäryhteisöjen johtamisen, ohjauksen ja seurannan toimintaperiaatteet. Konserniin kuuluvat yhteisöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina ja noudattavat valtuuston ja hallituksen määrittelemää toimintalinjausta. Konserniohjeessa kaupunginvaltuusto päättää kaupunkikonsernin ohjauksen periaatteista. Kiteen kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat Kitee-konsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. 4.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kiteen kaupungin konserniohjeen mukaan konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallituksen tehtävänä on muun muassa valvoa kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa, antaa ohjeita kaupunkia edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisessa käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallitus on ohjeistanut yhtiökokouksiin osallistuvia Kiteen kaupungin edustajiksi nimettyjä henkilöitä. Ohjeistus on ollut riittävää, koska päätökset ovat olleet kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisia. Tiedonkulku konserniyhteisöjen ja konsernijohdon välillä on varmistettu esimerkiksi siten, että konserniyhteisöjen hallituksiin ja johtokuntiin on valittu kaupunginhallituksen jäseniä. Kaupunginjohtaja on käynyt säännöllisesti keskusteluja Keti Oy:n toimitusjohtajan kanssa yhtiön ajankohtaisista asioista ja taloudellisesta tilanteesta. 18 (96)

19 4.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 2 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot 41 Muut rahoitustuotot 428 Korkokulut -834 Muut rahoituskulut -73 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunnnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarviot 0 Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät 5 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot -337 Vähemmistöosuudet -36 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 34,7 Vuosikate/Poistot, % 140,5 Vuosikate, euroa/asukas 515,0 Asukasmäärä (96)

20 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -204 Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 438 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 325 Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta -971 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -23 Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 807 Lainakannan muutokset yhteensä -53 Oman pääoman muutokset 333 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutokset 95 Vaihto-omaisuuden muutos 35 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -603 Rahoituksen rahavirta -346 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 84,1 Lainanhoitokate 1,03 Kassan riittävyys (96)

21 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 5 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhtyaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ (96)

22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 26,9 24,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 55,0 58,9 Kertynyt ylimäämä (alijäämä), Kertynyt ylimäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä (96)

23 5 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 5.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus esittää tilikauden ,56 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tuloutetaan tehtyä poistoeroa suunnitelman mukaan ,73 euroa - Tuloutetaan rahaston vähennystä 842,80 euroa - Siirretään tilikauden ylijäämä ,09 euroa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 5.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä. Kiteen kaupunginvaltuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman tarkistamisen. Se oli laadittu vuosille Ohjelma ei ole toteutunut vuosina suunnitellun mukaisesti ja on epärealistinen vuosina Elokuussa hyväksytty raami ja talousarvioesitys poikkesivat merkittävästi (yli 5 milj. euroa) valtuuston hyväksymästä tasapainottamisohjelmasta. Talousarvioesitys vuodelle 2014 avattiin marraskuussa ja valmisteltiin uudelleen. Tavoitteena oli 2,5 milj. euron tulos vuodelle 2014, jota ei saavutettu. Vuoden 2014 hyväksytyn talousarvion tulos on 1,7 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä vuodelta 2013 on 0,8 milj. euroa. Aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää on taseessa 11,9 milj. euroa. Näin ollen Kiteen kaupungin kattamaton alijäämä on 11,1 milj. euroa. Valtuuston päätöksen mukaisesti valmistellaan talouden tasapainottamissuunnitelma ja yksilöity toimenpideohjelma taseen mukaisen alijäämän 11,1 milj. euroa kattamiseksi. Esitys saatetaan valtuuston käsittelyyn mennessä. 23 (96)

24 6 Talousarvion toteutuminen 6.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tarkastustoimi TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintakulut , Toimintakate , Tilikauden tulos , Perustelut Toimintakulut alittuivat lähes euroa, koska tilintarkastuspalveluiden osto toteutui huomattavasti talousarvioon varattua pienempänä. Henkilöstökulut, jotka muodostuvat pääosin kokouspalkkioista, toteutuivat suunnitellusti (noin 9000 euroa). VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen toimintatapa Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen asiakastyytyväisyys tyytyväisyystaso hyvä ei toteutunut TUNNUSLUVUT Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP Tunnusluku 1 Tunnusluku 2 TULOKSELLISUUSMITTARIT Tuloksellisuusmittari: Tuloksellisuustavoite Tavoitetaso Toteuma Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu 24 (96)

25 Kaupunginhallitus Yleishallinto TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleishallinto TA 2013 TA-muutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos , Perustelut Toimintatuotot ylittyivät 1,3 prosentilla ja toimintakulut alittuivat 1,3 prosentilla. Henkilöstökulut alittuivat noin eurolla talousarviossa arvioidusta. Palvelujen ostot ylittyivät muun muassa atk-, asiantuntija-, terveys-, koulutus- ja palveluiden ostoissa. Avustukset yhteisöille jäivät talousarviossa arvioitua pienemmäksi. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen 1. Vahva yritys- ja elinkeinoelämän sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristö uudessa kunnassa Mielikuvamittaus Kiteen yritys- ja elinkeinoelämästä Lähtötason mittauksen tulokset ovat käytössä syksyllä 2013 Ei varsinaista mielikuvamittausta, osana P-K:n yritysbarometria toteutettu 2. Yleishallinnon palveluprosessit ovat kunnossa ulkoiset ja sisäiset asiakkuudet huomioiden Sisäisten palveluprosessien arviointi- ja seuranta/palautejärjestelmä Yleishallinnon arviointijärjestelmä on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä Prosesseja kehitetty, arviointijärjestelmä ei toteutunut 3. Uuden kunnan talous on tasapainossa suunnittelukauden lopussa Kumulatiivisten alijäämän määrä pienenee 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2013 Alijäämät on katettu vuoden 2016 Kulumatiivinen alijäämä pieneni 0,8 miljoonaa euroa Kaupungin omistamista tuottamattomista kiinteistöistä on luovuttu Tuottamattomien kiinteistöjen kustannukset Vuoden 2013 aikana tuottamattomien kiinteistöjen kustannukset pienenevät euroa Ei toteutunut 25 (96)

26 Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen 4. Onnistunut muutosprosessi esimiesten ja henkilöstön näkökulmasta Henkilöstöbarometrin (ml. luottamushenkilöt) kautta saatava palaute Muutosprojektin työpaketit Esimiehet muutoksen tekijöinä ja tukijoina sekä Uudet työyhteisöt ovat toteutuneet vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden mukaisesti Palautetta on kerätty Henkilöstöbarometria ei tehty 5. Vuorovaikutteisempi ja osallistavampi luottamushenkilöiden, työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten yhteistoiminnan malli Uuden Kiteen kaupunkiviestintä ja markkinointi on jäsentynyt TUNNUSLUVUT Esimiesten toiminnasta annettava palaute Yleishallinnon palveluprosesseihin liittyvä palaute ja seurantatiedot Henkilöstöbarometri (ml. luottamushenkilöt) Kaupunkiviestinnän ja markkinoinnin vuosikello (demoversio) ja sen testauksen tulokset Henkilöstöbarometri valmis ja lähtötasomittaus tehty Esimiespalautejärjestelmä valmis Yleishallinnon arviointijärjestelmä on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä Muutosprojektin työpaketit Luottamushenkilöt muutoksen suunnannäyttäjinä ja Samassa veneessä ovat toteutuneet Viestinnän ja markkinoinnin vuosikello on viimeistelty vuoden 2013 loppuun mennessä. Ei toteutunut Ei toteutunut Samassa veneessä työpaketti toteutui Vuosikello toteutui Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 Alijäämä/asukas 991 / asukas Lainakanta/asukas /asukas Elinkeinoelämän kehittämiseen käytetty määräraha euroa/asukas TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP 60,2 / asukas 26 (96)

27 Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 Yleishallinnon kustannukset /asukas Maaseututoimen kautta maksetut tuet, milj. eur Eu-tukea hakeneet tilat, kpl TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP 649,0 / asukas 20,8 20,3 98 % -0, % 4 Hankerahoitukset /tila % -36 Vakituiset työntekijät/ palvelussuhteiden lkm Täydennyskoulutus päivää/hlö (pakollinen) Koulutuspäivät lkm/työntekijä Työterveyshuollon nettokustannukset /työntekijä Henkilöstöetuudet /työntekijä Sairauspoissaolojen kustannukset/työterveys huollon kustannukset Työllistämiseen käytetyt resurssit /asukas TULOKSELLISUUSMITTARIT Tuloksellisuusmittari: 549 0,3 1, % , , josta kelakorvaus ,49 71,90 99 % -0,59 Tuloksellisuustavoite Tavoitetaso Toteuma Sähköiset tukihakemukset lisääntyvät Yleishallinnon työ- ja palveluprosessit palvelevat tehokkaasti sekä sisäisiä että ulkoisia asiakkaita Työssäjaksamisen tukeminen Henkilöstöresurssin tehokkaampi käyttö 70 % 67,2 % Itsearviointijärjestelmä on luotu vuoden loppuun mennessä Sairauspoissaolot: alle 10 työpäivää/henkilö Sijaiskustannusten lasku 2 % Arviointijärjestelmä ei toteutunut 11,4 työpäivää / henkilö 27 (96)

28 Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien työttömyyden vähentäminen Henkilöstöpalveluiden vaikuttavuuden parantaminen Kuntaosuuden pysyminen ennallaan Palaute- ja seurantajärjestelmän kehittäminen ja lähtötasotiedot Ei toteutunut Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu TULOSALUEEN MUU TOIMINTA Erityisesti alkuvuodesta kuntaliitos vaikutti toimintaan merkittävästi. Tartu Ruoriin muuta kurssi! hankkeen avulla edistettiin sopeutumista kuntaliitoksen aiheuttamiin muutoksiin. Loppuvuodesta toiminta oli jo monilta osin vakiintunutta. Taloudenseuranta ei ollut ajantasaista. Tulosalueella tapahtui vuoden kuluessa useita henkilöstövaihdoksia. Tilikekuntatilitoimiston purkauduttua vuoden 2012 lopussa talous- ja henkilöstöpalvelut tuotettiin kaupunginhallituksen alaisena toimintana vuoden 2013 alusta alkaen. 28 (96)

29 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot 0 Toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos , Perustelut KuEl-eläkemenoperusteisten eläkemaksujen toteuma on euroa talousarvioon varattua määrärahaa suurempi. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen Uuden kunnan sivistystoimen hallinnon tehokkaat palveluprosessit Työ- ja palveluprosessien yhdenmukaistaminen ja kuvaaminen Sivistystoimen hallinnon prosessit on yhdenmukaistettu vuoden 2013 loppuun mennessä. On toteutunut TUNNUSLUVUT Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon kustannukset / asukas (11 341) 12,77 12,77 14,07 110,1 % -1,3 TULOKSELLISUUSMITTARIT Tuloksellisuusmittari: Oikea-aikaisesti tuotetut opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon palvelut Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Hallinto toimii tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Sivistysjohtajan tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin Hallinnossa keskitytään perustehtäviin Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu 29 (96)

30 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Varhaiskasvatus TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Varhaiskasvatus TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos , Perustelut Leikkitoiminnan laajeneminen ja tuntiperusteisen päivähoitomaksun käyttöönotto syksyllä ovat vähentäneet päivähoitopalvelujen käyttöä ja lasten hoidossa oloaikaa, mistä johtuen henkilöstömenot ja palvelujen ostot ovat toteutuneet talousarviota pienempänä. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen Sähköisen läsnäolokirjauksen käyttöönotto koko varhaiskasvatuksessa Sähköistä kirjausta käyttävien yksiköiden määrä Kaikki ryhmät Kaikki ryhmät käyttävät sähköistä kirjausta Vaihtoehtoisten varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen päivähoitopalvelujen rinnalle Vaihtoehtoisten palvelujen määrä varhaiskasvatuksessa Yksi uusi vaihtoehto Tuntiperusteisen päivähoitomaksun käyttöönotto syksystä on luonut perheille mahdollisuuden erilaisiin vaihtoehtoihin päivähoitopalvelujen sisällä Palveluprosessien avaaminen Palveluprosessit on kuvattu vuoden loppuun mennessä Sujuvat palvelut Valinta-, maksupäätös- ja laskutusprosessit sekä perhepäivähoidon varahoito- ja palkanmaksuprosessit kuvattu TUNNUSLUVUT 30 (96)

31 Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 Päivähoidossa olevien lasten lkm Esiopetuksessa olevien määrä Leikkitoiminnassa olevien määrä Kotihoidontuella olevien määrä lkm Päivähoidon bruttomenot /31.12.hoidossa oleva lapsi Esiopetuksen bruttomenot /31.12 esiopetuksessa oleva lapsi Leikkitoiminnan bruttomenot /31.12 leikkitoiminnassa oleva lapsi Kotihoidon tuki /31.12 tuen piirissä oleva lapsi Läsnäolopäivien määrä päivähoidossa Päiväkotihoito /hoitopäivä Perhepäivähoito /hoitopäivä Leikkitoiminta /hoitopäivä TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP , , , , , , , , ,79 104,10 + 2, ,02 92,02-5, ,38 68,76-15,62 TULOKSELLISUUSMITTARIT 31 (96)

32 Tuloksellisuusmittari: Lasten ja henkilöstön suhdeluku Tuloksellisuustavoite Tavoitetaso Toteuma Lain ja asetuksen mukainen lasten ja henkilöstön suhdeluku toteutuu eri palveluissa Suhdeluku toteutuu perhepäivähoidossa ja alle 3-v päiväkotihoidossa 4 lasta/tt, yli 3 v. kokopäivähoito pk:ssa 7lasta/tt ja osapäivähoito 13 lasta/tt Perhepäivähoito: toteutunut varattujen hoitopaikkojen mukaisesti Päiväkotihoito: alle 3-v toteutunut suhdeluku 2,66 4 lasta/tt yli 3-v kokopäivähoito toteutunut suhdeluku 5 7 lasta/tt ja osapäivähoito 7 13 lasta/tt Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 32 (96)

33 Peruskoulutus TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Peruskoulutus TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Perustelut Tiukan menokurin ja tarkan talouden seurannan johdosta taloudelliset tavoitteet saavutettu. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Ulkopuolinen hankerahoitus hyödyntää kehittämistyötä Perusopetuksen yksikkökustannukset ovat keskenään oikeassa suhteessa Arviointikriteeri / mittari Hankkeiden määrä / hankerahoitus Perusopetuksen yksiköiden väliset kustannuserot Tavoitetaso Toteutuminen 8 hanketta / hanketta / Poikkeama max 10 % Kustannuserot ovat edelleen olemassa: erot ovat kaventuneet TUNNUSLUVUT Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP Perusopetuksen kustannukset / oppilas ,6 62 Perusopetuksen päättötodistuksen saaneet / 9.lk Hankerahan määrä / oppilas 122 /100 % 122 / 100 % 122 / 100 % TULOKSELLISUUSMITTARIT 33 (96)

34 Tuloksellisuusmittari: Perusopetuksen kustannusten nousua hillitään Tuloksellisuustavoite Toteuma Tavoitetaso Perusopetuksen kustannukset / oppilas pysyvät kurissa Toteuma alla olevassa taulukossa Perusopetuksen koulukohtaiset kustannukset ilman koulukuljetuskustannuksia: Koulun nimi Oppilasmäärä Kustannukset / oppilas / v Arppen Rantala Hutsi Kesälahti (1-6 lk) Puhos Villala Arppen koulu (7-9 lk) Kesälahden koulu (7-9 lk) Toimialan sisäisen valvonnan toteuttamissuunnitelmaa on noudatettu 34 (96)

35 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Toisen asteen koulutus TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toisen asteen koulutus TA 2013 TAmuutos TA + muutos 2013 TP 2013 Tot % Poikkeama TA - TP Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos , Perustelut Toisen asteen koulutuksessa sopeutettiin toimintaa kurssitarjonnan puitteissa sekä hyödyntämällä myös eläköitymistä. Kansalaisopiston matalammat myyntituotot kompensoituivat lukion lisättyä myyntitoimintaansa henkilöstön osalta erityisesti Tohmajärven lukion ja OAJ Pohjois-Karjalan kanssa. Toisen asteen koulutuksessa on säästetty myös tilapalvelukustannuksissa tiivistämällä omaa toimintaa ja luovuttamalla tiloja muuhun käyttöön. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tulosalueen tavoite Arviointikriteeri / mittari Tavoitetaso Toteutuminen Toisen asteen yleissivistävä koulutus ja vapaan sivistystyön koulutus vahvistavat seudun asukkaiden virkeyttä, osaamista ja jatkoopintovalmiuksia. Joka toinen vuosi toteutettavat asiakastyytyväisyyskyselyt Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin Kyselyissä välivuosi. Tavoite toteutunut. TUNNUSLUVUT Tunnusluku TA 2013 TA + muutos 2013 Asukaskohtaiset bruttokustannukset ( /asukas) TP 2013 Tot % Poikkeama TA- TP ,9 30 Kansalaisopiston tuntikohtaiset bruttokustannukset ( /tunti) ,8 8 Lukion opiskelijakohtai , (96)