YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Nuorten naisten osuus kasvaa YKL:n jäsenkun- nassa Koska voin saada virka- vapaata? 1/2007 Ulkomaille töihin

2 S ISÄLLYS LY S 3 Liitot liittoutuvat 14 Vesiongelmia Aurinkorannikolla 4 Koska voin saada virkavapaata? 15 Eu valmistelee meriympäristön suojelustrategiaa 6 TUPO tulossa? 18 Etsitään hyvää alaista 8 YKL:n työmarkkinatutkimus 20 Ulkomaille töihin 10 Hyvä hiljainen tieto näkyväksi 22 Työnteon maanosat 12 Arviointimatka Brasiliaan 24 Luontokerhon retki-ilmoitus

3 TOIMINNANJOHTAJALTA JULKAISIJA YMPÄRISTÖASIANTUN TI JOI DEN KESKUSLIITTO YKL RY Liitot liittoutuvat TOIMITUS JA TOIMISTO VUORIKATU 22 A HELSINKI PUHELIN: FAKSI: TOIMINNANJOHTAJA PEKKA IHALAINEN PUHELIN GSM OSOITTEENMUUTOKSET , IAET-KASSA ON YKL:N JÄSEN TEN TYÖTTÖMYYSKASSA PUHELIN: FAKSI RAVARTIJANKATU 2, HKI PÄÄTOIMITTAJA TUULA KILPELÄINEN PUHELIN: GSM TOIMITUSKUNTA SARI HARTONEN TUOVI KURTTIO TUULA KILPELÄINEN ILMOITUSHINNAT /1 SIVU 800 EUROA 1/2 SIVUA 550 EUROA 1/4 SIVUA 350 EUROA TAKAKANSI 1000 EUROA TILAUSHINTA 20 EUROA VUOSIKERTA PAINO LÖNNBERG PRINT, HELSINKI Yhteistyöllä haetaan voimaa, tehoa ja näkyvyyttä. Jäsenmäärältään piehehköt YKL, Agronomiliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto ja Metsähoitajaliitto kutsuvat itseään 4 L- liitoiksi. Nimitys pohjaa liittojen lukumäärän lisäksi luonnontieteellisillä ja luonnonvaraaloilla toimimiseen. Näiden neljän liiton yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin , joka Akava:n mittakaavassa edustaa jo keskisuurta painoarvoa. Pienillä liitoilla ei aina ole resursseja ja valmiuksia vastata kaikkiin eteen tuleviin vaatimuksiin. Monet toiminnat, kuten esimerkiksi kouluttaminen ja koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen ovat jatkuvaluonteista toimintaa, josta jonkun täytyy koko ajan vastata. Resurssien lisäämiseksi on 4L liittojen välillä viime vuosina etsitty yhteistyömahdollisuuksia ja myös oikeasti tehty asioita yhteisvoimin. Yhteistyöllä ajetaan jäsenistöjemme yhteisiä etuja, halutaan tehostaa toimintaa ja toteutetaan kaikkea sellaista, mitä ei erillään toimien kyetä tekemään. Yhteistyötä on tehty hankekohtaisten sopimusten pohjalta. Nyt ollaan liittojen piirissä tekemässä pysyvämpää selvitystä ja linjausta sopivista yhteistoiminnan alueista ja yhteistyömuodoista sillä periaatteella, että liittojen itsenäisyys ja oma identiteetti säilyvät. Yhteistyöhön liittoja kannustaa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Työmarkkinajärjestökentässä, myös akavalaisessa järjestökentässä, on tapahtunut järjestöfuusioita, joiden seurauksena järjestöjen keskikoko on selvästi kasvanut. Fuusiot ovat vastaus työnantajapuolen uudelleenjärjestäytymiseen ja toisaalta myös liittojen jäsenistön kasvaneisiin vaatimuksiin. Suuremmalla liittokoolla haetaan kustannustehokkuutta ja palvelujen monipuolisuutta. Pelkän työttömyysvakuutuksen saa nykyisin kassasta kuin kassasta, mutta työelämän peruskysymysten ja kiistatapausten ratkomisessa kassoista ei ole apua. Jäsenistön vaatimukset vievät liittoja kohti täyden palvelun konseptia, jossa liitto on jäsenensä tukena koko hänen uransa ajan, opiskelusta senioriksi asti. Tulevaisuudessa liittojen pitää olla entistä enemmän yhteiskunnallisia vaikuttajia omalla pelikentällään. Lehti on painettu Galerie One Silk -paperille, joka täyttää joutsenmerkityn painotyön vaatimukset SEURAAVAT NUMEROT NRO ILMESTYY AINEISTO 2/ / / Ammattiliittojen toiminnan laatua ja houkuttelevuutta kuvaa yleinen järjestäytymisasteen muutos, joka on Suomessa laskenut laman huippuvuosista. Tämä ei koske kaikkia liittoja ja keskusjärjestöjä; AKAVAn jäsenmäärä kasvaa, samoin sen jäsenliiton YKL:n jäsenmäärä. Ikuinen kasvu ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan järjestöjen tulee seurata yhteiskunnanssa tapahtuvia muutoksia ja vastata niiden vaatimuksiin. ISSN X PEKKA IHALAINEN

4 Arja Varis, YKL edunvalvontapäällikkö KOSKA VOIN SAADA VIRKAVAPAATA? V ARSINAISESTI A I S S I VIRKAVAPAALLA A L A TARKOITETAAN T A SITÄ, ETTÄ VIRKAMIES I ON HAKEMUKSENSA TAI JOLLAIN MUULLA PERUSTEELLA VAPAUTETTU T T U VIRANTOIMITUKSESTA I I T S TA TIETYKSI AJAKSI. VASTAAVASTI AVA S T TYÖSOPIMUSSUHTEISILLE S S U T I S I L E TYÖNTEKIJÖILLE VOIDAAN MYÖNTÄÄ VAPAATA, ATA, JOTA KUTSUTAAN A TYÖLOMAKSI. TÄSSÄ S Ä ARTIKKELISSA K I S A SEKÄ VIRKAVAPAASTA A ETTÄ T TYÖLOMASTA KÄYTETÄÄN KÄSITETTÄ VIRKAVAPAA. A. Virkavapaita on hyvin monenlaisia. Virkavapaa voi olla ns. pakollista, jolloin tiettyjen edellytysten täyttyessä työnantajan on myönnettävä virkavapaa. Virkavapaa voi olla myös täysin harkinnanvaraista, jolloin työnantaja päättää myöntääkö se virkavapaata vai ei. Virkavapaa voi olla kokonaan tai osittain palkallista taikka täysin palkatonta. PAKOLLISET VIRKAVAPAAT Oikeus pakolliseen virkavapaaseen perustuu lakiin tai virka- tai työehtosopimukseen. Yleisimpiä pakollisia virkavapaita ovat sairausloma, äitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa sekä hoitovapaat. Myös opintovapaa on paljon käytetty virkavapaa, Pakollisia virkavapaita ovat mm. perhevapaat 4 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07 joka työnantajan on myönnettävä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Pakollinen virkavapaa voi olla palkatonta tai palkallista riippuen siitä, mitä on laissa säädetty tai virka- tai työehtosopimuksessa sovittu. HARKINNANVARAISET VIRKAVAPAAT Jos oikeudesta virkavapaaseen ei ole säädetty, määrätty tai sovittu, on sen myöntäminen harkinnanvaraista. Yleisimpiä harkinnanvaraisia virkavapaita ovat virkavapaa toisen viran tai tehtävän hoitamista varten, yksityisasioita varten myönnetty virkavapaa (kokonaan tai osittain), vuorotteluvapaa ja osittainen virkavapaa osa-aikaeläkkeen saamista varten. Harkinnanvaraisten virkavapaiden kohdalla työnantajan oikeutta päättää vapaan myöntämisestä tai epäämisestä rajoittavat vain tasapuolisen kohtelun vaatimus ja syrjintäkiellot. Esimerkiksi jos työnantajalla on muodostunut vakiintunut käytäntö harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntämisen osalta, on sitä noudatettava kussakin yksittäisessä tapauksessa, ellei ole perusteltua ja hyväksyttävää syytä toimia toisin. Harkinnanvaraisen virkavapaan palkkaus on myös työnantajan harkinnassa ja se voi olla palkallista, osittain palkallista tai kokonaan palkatonta. Mitään harkinnanvaraistenkaan virkavapaiden enimmäiskestoa tai -määrää koskevia säännöksiä taikka virka- tai työehtosopimusmääräyksiä ei ole, joten työnantajat voivat itse päättää siitä kuinka pitkiä virkavapaita enimmillään myöntävät. VIRKAVAPAATA ON HAETTAVA Yleensä virkavapaata on haettava kirjalli sesti. Vaikka joissakin tapauksissa virkavapaata voidaan myöntää suullisenkin ha ke muksen perusteella, ei se ole kuitenkaan suositeltavaa. Niin työnantajan kuin virkavapaan hakijankin oikeusturvan kannalta kirjallinen hakemus ja vapaan myöntöpäätös on turvallisin vaihtoehto: Jos myöhemmin tulee epäselvyyttä siitä, miten taikka mihin tarkoitukseen virkavapaata on haettu ja myönnetty, on asia varsin vaikea selvittää, ellei hakemusta ja päätöstä ole tehty kirjallisesti. Virkavapaata ei voi myöntää hakemuksen vastaisesti. Oli sitten kyse pakollisesta tai harkinnanvaraisesta virkavapaasta, on työnantaja sidottu virkavapaahakemukseen. Vaikka virkavapaata olisi haettu virheellisesti tai jos työnantaja ei halua myöntää sitä haetulla tavalla, on hakemus joko hylättävä tai annettava hakijalle tilaisuus muuttaa hakemusta. Missään tapauksessa ei virkavapaata voi myöntää eri tavoin kuin sitä on haettu, ellei hakija siihen nimenomaan suostu. Jos taas pakollista virkavapaata haetaan lain taikka virka- tai työehtosopimuksen mukaan, on se myönnettävä täsmälleen haetulla tavalla, vaikka se ei tietyssä yksittäisessä tilanteessa olisikaan työnantajan kannalta tarkoituksenmukaista. TARKKANA MÄÄRÄAIKOJEN KANSSA Pakollisten virkavapaiden osalta on yleensä säädetty kuinka paljon ennen vapaan alkamista niitä on haettava (työsopimussuh-

5 PERHEVAPAAPAKETTI PARANTAA NAISTEN ASEMAA TYÖMARKKINOILLA Hallituksen esitys perhevapaista lisää sekä äidin että isän vanhempainrahaa ja isäkuukauden pitäminen tulisi nykyistä joustavammaksi. Äitiysrahan määrä nousisi 56 ensimmäiseltä maksupäivältä 90 prosenttiin ja isän vanhempainraha 50 ensimmäiseltä maksupäivältä 80 prosenttiin. Äidin vanhempainraha pysyisi 70 prosentissa. Opintovapaalla olleen on vaadittaessa osoitettava, että on suorittanut niitä opintoja, ota varten vapaa on myönnetty. teisilla perhevapaiden osalta ilmoitettava), kuinka monessa erässä tai kuinka pitkäksi aikaa niitä on myönnettävä. Myöhästynyt hakemus voi aiheuttaa vapaan menetyksen. Vaikka hakemusajankohta olisikin määrätty, ei se kuitenkaan rajoita työnantajan oikeutta halutessaan noudattaa lyhyempää hakuaikaa. VAPAAN KÄYTTÄMINEN Virkavapaa on lähtökohtaisesti käytettävä siihen tarkoitukseen mihin se on haettu ja myönnetty. Esimerkiksi hoitovapaa on käytettävä lasten hoitamiseen, ei toisen työn tekemiseen. Työnantajalla voi olla oikeus jopa keskeyttää tai peruuttaa myönnetty virkavapaa, jos virkavapaata käytetään muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty. Kuitenkin esimerkiksi opintovapaalaissa on erikseen säädetty, että opintovapaalla olleen on vaatimuksesta osoitettava työnantajalle suorittaneensa opintovapaahakemuksen tarkoittamia opintoja. Opintovapaalaissa on myös säädetty seurauksista sen varalta, ettei opintovapaalla ollut osoita harjoittaneensa opintoja. Vanhemmat voisivat ajoittaa isäkuukauden nykyistä joustavammin oman elämäntilanteensa mukaan. Isäkuukausi tulisi kuitenkin käyttää ennen kuin lapsi on noin 16 kuukauden ikäinen. Muutoksilla tasattaisiin myös työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvia palkkakustannuksia. AKAVA on tyytyväinen hallituksen esitykseen, vaikka kehittämisen varaa vielä jäi. Maksujen ja etuuksien pitäisi vastata toisiaan ja siksi on harmillista, että taitteet, nämä tulorajat, jäivät lakiesitykseen. Korvattavien päivien lukumäärä korkeammalla prosenttikertymällä olisi voinut olla suurempi, mutta tässä vaiheessa rahat eivät riittäneet enempään, kertoo AKAVAn lakimies Jarmo Pätäri, joka istui perhevapaita pähkäilleessä komiteassa AKAVAn edustajana. Kun työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvia palkkakustannuksia tasataan, parannetaan samalla naisten asemaa työmarkkinoilla, Pätäri muistuttaa. Jotta isät voisivat joustavasti pitää isäkuukauden, muutoksia tarvitaan myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin sekä lasten päivähoidosta annettuun lakiin. Hallitus päätti samalla myös näiden lakimuutosten sisällöstä. Vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden alusta. UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA Äitiysrahan määrä nousisi 56 ensimmäiseltä maksupäivältä 90 prosenttiin perusteena olevasta työtulosta euron tulorajaan asti. Tulorajan ylittävältä osalta kertymä olisi 32,5 prosenttia. Isälle maksettava vanhempainraha ja isyysraha isäkuukauden ajalta nousisi 50 ensimmäiseltä maksupäivältä ja ne olisivat 80 prosenttia työtulosta euron tulorajaan asti ja sen jälkeen 32,5 prosenttia. Äidin vanhempainraha pysyisi entisessä 70 prosentissa. Työnantajan palkkakustannukset alenevat sekä äitiysvapaan että vanhempainvapaan ajalta kertyneen vuosiloman ajalta. Vanhemmat voisivat sopia isäkuukauden ajoittamisesta aikaisempaa joustavammin. VIRKAVAPAAN PERUUTTAMINEN TAI MUUTTAMINEN Kun virkavapaa on myönnetty, ei hakija voi peruuttaa sitä yksipuolisesti ellei niin ole säädetty, määrätty tai sovittu. Esimerkiksi opintovapaan ja perhevapaan voi keskeyttää vain tiettyjen edellytysten vallitessa. Tällaisia erityisiä syitä ovat esimerkiksi muutokset perhetilanteessa, kuten avioero, toisen puolison joutuminen työttömäksi tms. Tämä on perusteltua siksi, että työnantaja voi järjestää työt virkavapaan ajaksi ja että mahdollisen sijaisen asemakin on kohtuulliseesti turvattu. Isäkuukausi tulisi käyttää ennen kuin on kulunut 180 päivää äitiysrahaa seuranneen vanhempainrahan viimeisestä maksupäivästä. Ottovanhemmille maksettavaa vanhempainrahakautta pidennettäisiin 200 päivään. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat vanhemmat voisivat sopia keskenään vanhempainrahakauden jakamisesta. teksti: Marketta Harinen tiedottaja, AKAVA 5 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07

6 Maarit Kytöharju TUPO TULOSSA? PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN KIANDER YHÄ USKOO TUPOON Pitkä kausi ilman palkankorotuksia ja viime vuoden lähes kuuden prosentin talouskasvu nostavat palkankorotuspaineita syksyn tulokierroksella. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander uskoo kuitenkin edelleen tupoon. AKAVAn tavoitteena on ihmiskasvoinen tuottavuus, neuvottelukierroksen muodosta riippumatta. - Todennäköisyys on yli 50 prosenttia, Kiander arvioi tulopoliittisen kokonaisratkaisun toteutumista. Edellisiin sopimuksiin verrattuna tupon tekeminen tulee kuitenkin Kianderin mukaan olemaan vaikeampaa. - Tässä on käynyt sillä tavalla hassusti, että työnantajat tulevat olemaan kiinnostuneempia tupon aikaansaamisesta kuin työntekijäpuoli. He toivovat, että tupon avulla päästäisiin pienempiin palkankorotuksiin. KANSANTALOUS EI KAADU LIITTOKIERROKSEEN Kianderin mukaan kansantalous ei välttämättä tarvitse tällä kertaa tupoa, vaikka niin usein sanotaankin. - Meidän kilpailukykymme on erinomainen eikä se järkyty, jos palkat nousevat. Työllisyystilannekin on erittäin hyvä, joten sekään ei kelpaa ar gu mentiksi. Taloustieteilijät ovat Kianderin mukaan tosin sitä mieltä, että kansantalouden kannalta tupo olisi parempi. - Arviossa vaikuttavat nykytilannetta enemmän tulevaisuuden mahdolliset riskit. Niihin voitaisiin varautua paremmin. Seuraavan hallituksen veronkevennysvara on pienempi kuin edellisten. Mitä hallitus voi tuoda kolmikantapöytään? - Kyllä hallitus voi tuoda sinne edelleen veronkevennyksiä. Ne katsotaan syksyllä. Mitä paremman ratkaisun hallitus mielestään saa, sitä enemmän löytyy myös veronkevennysvaraa. Kiander muistuttaa, että nykyinen hallitus on laittanut paljon paukkuja muiden kuin palkkaveron keventämiseen, joten seuraavalla on varaa tuloverotuksen alentamiseen. KUKA HÄVIÄÄ, JOS TUPOA EI TULEKAAN? - Kuntasektorin pienipalkkaiset työntekijät. Suurimpia häviäjiä ovat kuitenkin työttömät. Jos palkankorotusten taso nousee edellisistä kerroista, se heijastuu jonkin ajan kuluttua niin, että työllisyyden kasvu ja työttömyyden aleneminen hidastuvat. Puheenjohta Risto Piekan mukaan AKAVAn tavoitteena on tulevan neuvottelukierroksen muodosta riippumatta ihmiskasvoinen tuottavuus. - Tuottavuus on olennainen asia, kun elintasoa nostetaan. Paikallista yhteistoimintaa tulee kehittää niin, että tuottavuudelle rakennetaan ihmisen kasvot. Se tarkoittaa johtamisen, alaiskäyttäytymisen, työaikakysymysten, jaksamisen ja organisoinnin kohentamista, Piekka selvittää. - Matemaattista mallia ei ole sille, että samaa työtä tekevistä toinen potkitaan pois ilman minkäänlaista keskustelua ja saadaan sillä tavalla tuottavuus nousuun. Piekan mukaan AKAVAnn alustavat neuvottelutavoitteet lyödään lukkoon maaliskuun hallituksessa, lopulliset toukokuussa. Työelämän kehittämisohjelma valmistuu maalis-huhtikuussa. - Jos tupokierros alkaa, neuvottelut käynnistyvät taatusti ennen kesälomia. Antonin Halas Palkansaajien tutkimuslaoitoksen johtajan Jaakko Kianderin mielestä kuntapuolen pienipalkkaiset työntekijät ja työttömät ovat suurimmat häviäjät, jos tulosopimusta ei synny. 6 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07 PIEKKA VAATII IHMISKASVOISTA TUOTTAVUUTTA Puheenjohtaja Risto Piekan mukaan AKAVAn tavoitteena on tulevan neuvottelukierroksen muodosta riippumatta ihmiskasvoinen tuottavuus. PALKKALINJAN TUETTAVA OSAAMISTA - Jo etukäteen on selvää, että sopimuksen palkkalinjan tulee tukea kouluttautumista: korkeakoulutusta, vastuunkantoa ja osaamista.

7 Tarja Arkio PUHUTKO PROSENTTI LINJAISISTA PALKANKOROTUKSISTA? - Kyllä, tai sitten ratkaisu voi olla pottimalli ja sen sisällä prosenttikorotukset. Piekan mukaan julkisella sektorilla on saatava varmuus palkkaohjelmien jatkumisesta. - Ilman niitä ei tule tupoa, Piekka sanoo. Yksityisellä sektorilla paikallisen neuvottelutoiminnan kehittäminen on Akavan kärkiasia. - Teknologiateollisuudessa asia meni ke väällä 2005 välityslautakuntaan. Silloin sovittiin, että keskeiset ongelmat kuten ylityökorvaukset, matka-ajan palkka ja vapaa-aikana matkustaminen ratkaistaan paikallisesti. Jos tupo tulee, suomalaisten palkansaajien verotus pitäisi Piekan mielestä painaa samalla vanhojen EU-maiden keskitasolle. - Nyt käppi on akavalaisilla ryhmillä 2-6 prosenttiyksikköä. Myös kireä rajavero pitäisi alentaa kaikissa tuloluokissa, Piekka vaatii. JUKO VIILAA LAKKOASETTAAN JUKOn puheenjohtajan Erkki Kangasniemen mukaan julkisalan koulutettujen järjestössä valmistaudutaan konkreettisesti järjestöllisiin toimenpiteisiin. PUHUTKO LAKKOVALMIUDESTA? - Sitähän se tarkoittaa, jos tiukka paikka tulee. JUKOssa OAJ:lla ja lääkärikartellilla on kokemusta asiasta, ja systeemit on varsin pitkälle organisoitu. Asiat pitäisi saada samalle tolalle koko järjestössä. JUKOn keskeinen tavoite syksyn työmarkkinakierroksella on parantaa julkisen sektorin koulutettujen palkkausta. - Palkkaus on tällä hetkellä aivan väärässä kohdassa. Tästä kertovat työnantajan kanssa tehdyt selvityksetkin. Koulutettu on julkisella sektorilla jopa prosenttia heikommin palkattu kuin vastaavaa työtä yksityisellä sektorilla tekevä. Haluamme kuroa tätä eroa kiinni, Kangasniemi kertoo. Hänen mukaansa jo toteutetut palkkaohjelmat ovat korjanneet tilannetta, mutta niiden tuoma pari-kolme prosenttia ei riitä JUKOlle. Kangasniemen mukaan myös kunta- ja palvelurakenneuudistukseen sekä valtion tuottavuushankkeisiin liittyy sopimustavoitteita. - Niihin liittyviä asioita ei ole vielä lyöty lukkoon, koska tavoitteet ovat erilaiset riippuen siitä, tuleeko tupo tai liittokierros. JUKO ja YTN valmistautuvat sekä liittokierrokseen että tulopoliittiseen ratkaisuun. YTN:n puheenjohtaja Matti Viljanen ja JUKOn puheenjohtaja Erkki Kangasniemi sanovat, ettei paluuta takavuosien tupoihin ja silloiseen solidaariseen palkkapolitiikkaan enää ole. Se tie on kuljettu loppuun. TUPO EI OLE ITSETARKOITUS Julkisella sektorilla on yleensä tavoiteltu keskitettyjä ratkaisuja. Sitäkö JUKOkin nyt hakee? - Järkevät tupot turvaavat Suomen kilpailukyvyn ja talouselämän kehityksen ihan ei tavalla kuin liittokierros. Liittokierrokselta voimakkaimmat punnertavat enemmän. Silloin heikommat uhkaavat jäädä entistä enemmän jälkeen. Kangasniemen mukaan JUKO valmistautuu tällä hetkellä sekä tupoon että liittokierrokseen. - Ainakin lähtökohtaisesti pitää tutkia, onko tupoon mahdollisuus. Mutta ei se ole läheskään itsetarkoitus. Meillä OAJ ja lääkärit ovat liittokierroksella turvallisemmassa asemassa kuin muut. Kangasniemen mukaan JUKOlle kelpaisi nykyisen kaltainen tupo. - Tai korkeintaan sitä edellinen. Emme voi enää lähteä sille ylisolidaariselle linjalle, jolla Suomessa vuosikausia toimittiin ja joka johti siihen, että koulutettujen asema vain heikkeni. Paluuta takavuosien tupoihin ei ole. PALKKAPOLITIIKKA YTN:N YKKÖSASIA - Palkkapolitiikka on meille ykkösasia syksyn neuvotteluissa. Haluamme ilman muuta prosenttipohjaiset palkankorotukset, Ylempien toimihenkilöiden YTN:n puheenjohtaja Matti Viljanen sanoo. Hänen mukaansa toteutunutta palkkaprofiilia pitäisi jatkaa. - Olemme tosin edelleen palkkakuopassa eurooppalaiseen tasoon verrattuna, nippa nappa sieraimet veden pinnan yläpuolella. Tietyille toimialoillemme pitäisi rakentaa palkkaohjelmia. Etenkin suunnitteluala on heikoissa kantimissa, Viljanen kertoo. Myös luottamusmiesten asema on YTN: lle tärkeä asia. - Se vaikuttaa kaikkein eniten paikallisen sopimustoiminnan kehittämiseen. Työkalupakki täytyy olla kunnossa ja luottamusmiehen asema ja toimintaedellytykset on keskeinen työkalu. YTN haluaa jatkaa myös keskustelua matka-ajan keskustelua. Niissä järjestö on Viljasen mukaan saanut hippuja, mutta kokonaisuus on edelleen ratkaisematta. Ylityöjärjestelyihin Viljanen liit tää työ aikapankit. - Pitää pystyä rakentamaan sellainen malli, että ihmiset jaksavat työssään ja ovat motivoituneita. Muuten kaikki näivettyvät ja kaikilta loppuu kantti, jos motivaatiota ei pystytä lisäämään ohjelmilla. VEROTUSTA KEVENNETTÄVÄ EDELLEEN YTN valmistautuu sekä tupoon että liittokierrokseen. Tulopolitiikassa Viljanen pitää keskeisenä veroratkaisuja. - Veronkevennyksen jatkaminen on välttämätöntä. Mehän maksamme tällä hetkellä palkkatasoomme nähden Euroopan korkeimpia veroja. Viljanen muistuttaa, että veronkevennyksillä on muitakin merkityksiä kuin yksilön kannustaminen. - Kevennykset ovat tärkeitä kotimarkkinoiden työllisyydelle ja ostovoimalle. (UP/Mika Peltonen) Akavalainen 1/2007 Akavan liittokokous nuijittu Akavan liittokokouksessa esiteltiin sopimusvuoden 2007 painopisteitä. Luonnontieteiden Akateemisten Liiton toiminnanjohtaja Jari Lehto toimi liittokokouksen puheenjohtajana. Akavan puheenjohtaja Risto Piekka kertoi Akavan keskittyvän vero- ja palkkapolitiikkaan, jossa on saatu ovi raolleen, ja nyt on työnnettävä se auki. Akavan hallitusohjelmatavoitteiden ydinsanoja ovat sivistys ja kannustavuus. Piekka oli huolissaan koulutukseen käytettävien varojen vähäisyydestä. Kannustavuuden teemana on työnteon kannattavuus kaikissa tuloluokissa. Risto Piekka kiitti jäsenjärjestöjä upeasta työstä jäsenistön keskuudesta, josta kertoo erityisesti Akavan jäsenmäärän kasvu. Opiskelijatoimintaan on kiinnitetty huomiota monessa järjestössä kuten myös keskusjärjestössä. Akavan opiskelijavaltuuston puheenjohtaja Antti Lehtoranta kiitti kokouksessa Akavaa siitä, että keskusjärjestö on kiinnostunut opiskelijoiden edunvalvonnasta ja kiinnittänyt huomiota koulutuspolitiikkaan, jotta töitä löytyy valmistumisen jälkeen. Liittokokouksessa esiteltiin Akavan yhteistoiminnan periaatteet, ja liittokokous hyväksyi periaatteet toimintansa pohjalle. Piekka kehotti järjestöjä tiivistämään keskinäistä yhteistyötä ja hakemaan aitoja toiminnallisia yhteistyön paikkoja. Akavan hallitusohjelmatavoitteet 2007 on luettavissa Akavan verkkosivuilla www. akava.fi. Maija Kallio, Agronomiliitto 7 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07

8 Pekka Ihalainen, YKL, toiminnanajohtaja T YÖMARKKINATUTKIMUS K AT T K I M U 2006: N UORTEN NAISTEN OSUUS KASVAA A JÄSENKUNNASSA YKL:N JÄSENET SUHTAUTUVAT MELKO VALOISASTI TULEVAISUU- TEENSA. JÄSENIÄ ON TÖISSÄ ENITEN VALTIOSEKTORILLA, JOSSA MYÖS ANSIOT NÄYTTÄVÄT KORKEIMMILTA. VALTIOLLA ON MYÖS EDETTY PISIMMÄLLE TEHTÄVIEN ARVOINTIJÄRJESTELMIEN KÄYT- TÖÖNOTOSSA. TÄTÄ TOSIN HIMMENTÄÄ SE, ETTÄ NIIDEN SISÄLTÖ TUNNETAAN HUONOSTI. Tämän tutkimuksen perusteella pystyttiin luomaan kattava kuva YKL:n jäsenkunnan sosiodemografisesta rakenteesta, työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta. Lisäksi saatiin tietoja työn vaativuuden arviointijärjestelmien ja tasa-arvosuunnitelmien sisällöstä ja käytöstä työpaikoilla. Ensimmäisen kerran kysely kohdistettiin myös niille YKL:n jäsenille, joilla on ammattikorkeakoulututkinto. Heitä oli vastanneiden joukossa vain kolme prosenttia, joten yksityiskohtaiset erillistarkastelut eivät siltä osin olleet mahdollisia. Tutkimuksen koko sisältö on nähtävissä YKL:n internetsivujen jäsenosastolla. NAISET ENEMMISTÖNÄ Vuonna 2006 YKL:n jäsenkunnasta 53 prosenttia oli naisia. Naisten ikärakenne painottui nuoriin ikäryhmiin, miesten vanhoihin. Jäsenistön keski-ikä oli 41 vuotta, miehillä 45 vuotta ja naisilla 38 vuotta. TYÖMARKKINATILANNE SUURIN OSA ASIANTUNTIJATEHTÄVISSÄ Vastanneista 72 % ilmoitti toimivansa eriasteisissa asiantuntijatehtävissä, jotka jakaantuivat vaativustasoon perustuen. Naiset (46 %) tekivät miehiä (25 %) useammin perustason asiantuntijatehtäviä, mutta vaativissa asiantuntijatehtävissä suurempi osa oli miehiä (37 % vs. 23 %). Erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä ja keskijohdossa miehiä työskentelee suhteellisesti enemmän kuin naisia. Sen sijaan toimihenkilöinä tai opettajina naisia on enemmän kuin miehiä. Kolme kymmenestä ilmoitti, että heillä on alaisia. 8 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07 JOKA KOLMAS TUTKIMUSTEHTÄVISSÄ Joka kolmas ilmoitti työnsä olevan pääasiallisesti tutkimusta. Seuraavaksi yleisimpiä olivat hallinnolliset tehtävät (16 %), ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät (14 %) sekä muut luonnontieteelliset tehtävät (13 %) ja erilaiset konsultointitehtävät (6 %). VALTIO SUURIN TYÖLLISTÄJÄ Valtiosektorilla työskenteli 54 % jäsenistöstä. Yksityinen sektori työllisti 20 %, kuntien palveluksessa oli noin 15 % ja yliopistoissa noin 10 % jäsenistöstä. Kuntasektorilla työskenteli naisista 21 % ja miehistä 9 %. Jakauma oli samantyyppinen yliopistoissa työskentelevien ympäristöasiantuntijoiden kohdalla. TYÖSUHTEEN LAATU OMA TILANNE TYÖPAIKALLA NÄHDÄÄN VALOISAMPANA KUIN TYÖPAIKAN YLEINEN TILANNE Lähes 80 % vastanneista piti omaa tilannettaan lähitulevaisuudessa vakaana tai melko vakaana. Työpaikan yleistä tilannetta piti vakaana 70 % vastanneista. Mitta-asteikon toisessa päässä omaa irtisanomista piti mahdollisena tai todennäköisenä noin 12 prosenttia jäsenistä, lomautusta vastaavasti noin 3 prosenttia. Viimeisen kahden vuoden aikana työttömänä tai lomautettuna ilmoitti olleensa noin 14 prosenttia liiton jäsenkunnasta. YLIOPISTOLLA TEHDÄÄN PÄTKÄTÖITÄ Määräaikaisessa työsuhteessa oli 40 % naisista ja 23 % miehistä. Määräaikaiset työntekijät olivat keski-iältään 35-vuotiaita eli noin kuusi vuotta nuorempia kuin vakituisessa työsuhteessa olevat. Määräaikaisuus oli yleisintä yliopistossa työskentelevillä, joista lähes kaikki olivat määräaikaisessa työsuhteessa. Vähäisintä pätkätöiden tekeminen oli yksityisellä sektorilla, sielläkin selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Keskimäärin määräaikaisissa työsuhteissa oli oltu 5,8 vuotta, naiset 5,6 vuotta ja miehet 6,1 vuotta. YLITYÖT JA MATKAT PISIN TYÖVIIKKO YLIOPISTOLLA TYÖSKENTELEVILLÄ Osa-aikaisen työn tekeminen oli miehillä harvinaista, vain pari prosenttia vastanneista. Naisilla osa-aikatyö oli selvästi yleisempää, eli seitsemällä prosentilla vastanneista. Osa-aikaisten todellinen työaika oli keskimäärin noin 26 tuntia viikossa, kun sopimukseen kirjattu työtuntien määrä oli 24 tuntia viikossa. YLI KOLMASOSALLA YLITÖITÄ EI KORVATTU Työmääräänsä jatkuvasti liian suurena pitäviä oli 11 %. Vajaa puolet, eli 44 % arvioi työmääränsä olevan ajoittain liian suuri. Yhtä yleisesti (43 %) vastattiin, että nykyinen työmäärä on juuri sopiva. Työmääräänsä Joka kolmas jäsen on tutkimustehtävissä.

9 liian pienenä pitävien osuus oli vain reilu prosentti. Lähes joka neljäs oli sitä mieltä, että ylitöiden määrä oli lisääntynyt selvästi tai jonkin verran vuodesta Sukupuolten välillä ei ollut sanottavaa eroa, joskin ylityöt olivat ylipäätään hiukan yleisempiä miehillä kuin naisilla. Naisista 18 % ei tehnyt ylitöitä lainkaan miesten vastaavan osuuden ollessa 16 prosenttia. PUOLET MATKUSTI TYÖN MERKEISSÄ ULKOMAILLA Lähes 90 prosentilla liiton jäsenistä matkustaminen kotimaassa tai ulkomailla kuului osana työnkuvaan. Kahdeksan kymmenestä ilmoitti matkustavansa työn merkeissä kotimaassa ja vajaa puolet ulkomailla. Päivärahaan oikeuttavia matkapäiviä kotimaassa matkustaville kertyi vuoden aikana keskimäärin 22. Ulkomailla matkustaville päivärahaa maksettiin keskimäärin 13 matkapäivän edestä. PALKKAUS 2006 KOKONAISANSIOT EUROA YKL:n jäsenten keskipalkka oli euroa kuukaudessa, joka on pienempi kuin vastaava summa muissa tutkimukseen osallistuneissa liitoissa. VALTIOLLA TIENATAAN PARHAITEN Keskimäärin korkeimpiin ansioihin ylsivät valtiosektorilla toimivat jäsenet. Heidän keskipalkkansa oli euroa kuukaudessa. Alhaisin ansiotaso oli yliopistoissa työskentelevillä, joiden keskipalkkataso jäi alle euron. Korkeimmat keskiansiot olivat fysiikkaa, kalataloutta ja meteorologiaa pääaineinaan lukeneilla. Myös geologiasta ja geofysiikasta valmistuneilla kuukausiansiot olivat keskimääräistä korkeammat. JÄSENKUNNAN KOKONAISANSIOT NOUSIVAT 3,2 PROSENTTIA YKL:n jäsenten keskipalkat nousivat vuoden 2005 lokakuusta 3,2 prosenttia, joka on suunnilleen sama kuin kaikkien palkansaajien yleinen ansiokehitys. Suurin osa ansioiden noususta perustuu tulopoliittisen Korkeimmat keskiansiot on fysiikkaa, kalataloutta ja meteorologiaa opiskelleilla. sopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin, jotka maksettiin pääsääntöisesti kesäkuussa JOKA NELJÄS TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN PIIRISSÄ Noin joka neljäs liiton jäsen ilmoitti olevansa tulospalkkiojärjestelmän piirissä, joka oli miehillä hiukan yleisempää kuin naisilla. Tulospalkkiot olivat yleisimpiä yksityisen sektorin työpaikoilla ja lähes yhtä yleisiä valtion (pl. yliopistot) toimipaikoissa. Kuntien työntekijöistä 24 prosenttia ja yliopistojen työntekijöistä 17 prosenttia kertoi olevansa tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Keskimäärin liiton jäsenet arvioivat saavansa tulospalkkion, joka on noin 9 prosenttia heidän vuosituloistaan. TYÖPUHELIN YLEISIN LUONTOISETU YKL:n jäsenkunnasta 19 prosentille osa kokonaispalkasta maksettiin jonain luontoisetuna. Yleisimmin etuna oli puhelin (76 %), seuraavaksi yleisin oli ravintoetu (19 %). KESKIMÄÄRÄINEN APURAHA Vastanneiden joukossa oli 24 henkilöä, jotka ilmoittivat toimivansa verottoman apurahan turvin lokakuussa Apurahan suuruus oli keskimäärin euroa. TEHTÄVIEN VAATIVUUS VALTIOLLA TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT JO LAAJASTI KÄYTÖSSÄ Kaksi kolmasosaa vastanneista työskenteli työpaikoilla, joissa jokin työn vaativuuden arviointijärjestelmä oli jo käytössä. Valtion palveluksessa olevista noin 90 prosenttia ilmoitti, että työpaikalla sovelletaan työn vaativuuteen perustuvaa palkkausjärjestelmää. Yliopistolla vastaava osuus oli lähes 80 prosenttia. Muilla sektoreilla vastaavat järjestelmät eivät olleet yhtä yleisiä. Noin 15 prosenttia ei osannut ottaa kantaan kysymykseen. TYÖN VAATIVUUDEN ARVIOINTIJÄRJESTELMIEN SISÄLTÖ TUNNETAAN HUONOSTI Lähes kolme neljästä kertoi yleisellä tasolla olevansa tietoinen oman tehtävänsä vaativuuden perusteista. Loput myönsivät, etteivät joko tunne oman tehtävänsä vaativuuden arviointiperusteista (18 %) tai eivät muusta syystä osaa vastata kysymykseen (10 % ). AMMATILLINEN OSAAMINEN KOROSTUI OMAN TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINNISSA Ammatillista osaamista pidettiin merkityksellisimpänä vaativuustekijänä arvioitaessa omaa tehtävää, 65 prosenttia vastanneista valitsi asteikolla 6-10 ammatillisen arvostuksen mittariksi 9 tai 10. Oman tehtävän arvioinneissa korostuivat myös toimintaympäristön ja päätöksenteon vaativuus. YRITYKSEN PALKKAPOLITIIKAN SISÄLTÖ HÄMÄRÄN PEITOSSA Yli 60 prosentilla liiton jäsenkunnasta on määritelty palkkapolitiikka omassa organisaatiossaan. Kaikki eivät kuitenkaan tunne sen sisältöä, 41 prosenttia vastasi tuntevansa kun taas 22 prosenttia ei ollut siitä tietoinen. Noin 9 prosenttia kertoi, että yrityksen palkkapolitiikkaa ei ole sen tarkemmin määritelty. TASA-ARVOSUUNNITELMA Liiton jäsenillä oli sangen vähän tietoa työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmista ja niiden sisällöstä. Useampi kuin joka toinen liiton jäsenistä ei osannut sanoa, onko työpaikalla laadittu tasa-arvosuunnitelmaa. Noin 15 prosenttia vastasi kysymykseen kielteisesti. Vain joka kolmas vastanneista oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan tasaarvosuunnitelma oli jo tehty. Vain harva osasi sanoa,onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto ja Metsänhoitajaliitto selvittävät vuosittain yhteistyönä jäsentensä palkkausta, työaikoja ja muita edunvalvonnan kannalta tärkeitä asioita. Vuoden 2006 tutkimuksen tie - donkeruu toteutettiin viimevuotiseen tapaan sähköisesti. Tutkimuksen tulokset kuvaavat jäsenistön tilannetta lokakuussa 2006 ja tutkimuksen koko sisältö on nähtävissä YKL:n internetsivujen jäsenosastolla. 9 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07

10 Anitta Valtonen vapaa toimittaja HYVÄ HILJAINEN TIETO NÄKYVÄKSI HILJAISEN TIEDON SIIRTÄMISESTÄ ON PUHUTTU YHÄ ENEMMÄN SUURTEN IKÄLUOKKIEN TULLESSA ELÄKEIKÄÄN. MISTÄ HILJAINEN TIETO SYNTYY, MIKÄ ON SEN OLEMUS, MITÄ TIETOA KANNATTAA SIIRTÄÄ JA MIKÄ ON SYYTÄ JÄTTÄÄKIN HILJAISEKSI. Hiljainen tieto on kimppu asioita: kokemusta, myyttistä ja ruumiillista tietoa, vaistoja, aavistuksia, asenteita, arvostuksia, kokonaisuuksien hallintaa ja ammattitaitoa. Sen perusslogan kuuluu: We know more than we can tell. PITÄÄ TIETÄÄ, MIHIN KOPAUTTAA Erinomaisen kuvan hiljaisen tiedon olemuksesta saa Veli-Matti Toivosen ja Riitta Asikaisen teoksesta Yrityksen hiljainen osaaminen. Kirjoittajat kertovat tarinan korjaajasta, joka kutsuttiin tutkimaan höyrylaivan jumiin mennyttä putkistoa. Korjaaja tutki pannuja ja putkia, kolkutteli pienellä vasaralla, kuunteli ääniä ja mietti hetken. Sitten hän otti toisen vasaran ja paukautti sillä lujaa tarkasti valitsemaansa kohtaan. Koneisto lähti liikkeelle. Hän lähetti työstään 1500 euron laskun, mitä höyrylaivan omistaja piti liian isona. Hän pyysi laskun eriteltynä. Uudessa laskussa luki: Höyrylaivan putkiston korjaus. Vasaran kopautus 30 euroa, tietäminen, mihin kopauttaa 1470 euroa, yhteensä 1500 euroa. Laivan omistaja maksoi laskun. SE SYNTYY KOKEMUKSESTA Mitä kokeneemmasta ammattilaisesta on kysymys, sitä vaikeampi hänen on sanoin kuvata, kuinka hän toimii. Hän ei itse näe eikä siksi aina osaa arvostaa taitojaan. Kun ekspertiltä kysyy, miten hän toimii, vastaus on usein: Se näyttää toimivan, En osaa selittää. Tutkijat ovat jaotelleet viisi tasoa aloittelijasta eksperttiin: vasta-alkaja, edistynyt vasta-alkaja, osaaja, taitaja ja ekspertti. Vasta-alkaja keskittyy tekniikan oppimiseen, ekspertillä on kyky tehdä kriittisiä arvioita ja tunnistaa hiuksenhienoja eroja. Mestarillinen suoritus sisältää aina hiljaista 10 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07 tietoa. Ekspertti ymmärtää intuitiivisesti, mistä tilanteessa on kysymys ja osaa mennä suoraan asian ytimeen. Hänen toimintansa on automatisoitunut ja sisäistynyt niin hyvin, ettei sitä enää tarvitse ajatella. INTUITIOLLA PIENI PAIKKANSA YTT Eeva-Leena Vaahtiolla on pitkä käytännön kokemus rekrytointikäytännöistä yrityksissä ja hän on tehnyt aiheesta väitöskirjan. Hänen teoksensa Rekrytointi menestystekijänä soisi kuuluvan jokaisen rekrytoijan peruskirjastoon. Yhtä vaikeaa kuin ekspertin on vastata, kuinka hän toimii, kokenut rekrytoija perustelee uuden henkilön valintaa usein sanomalla: sen vain tietää, sen näkee heti kaverista, onko siinä virtaa. Vaahtio painottaa, että intuitiolla on paik kansa hiljaisessa tiedossa, mutta vain renkinä. Mutu-tieto voi olla vaarallista, jos vain Psykologi Veli-Matti Toivosen mukaan haitallisen ja hyvän hiljaisen tiedon eron näkee tuloksista. sen perusteella ylennetään tai irtisanotaan ihmisiä. Hiljainenkin tieto voi olla väärässä. Myös haitalliset ennakkoluulot ja syrjintä kumpuavat hiljaisesta tiedosta. MITÄ TIETOA TARVITAAN? Vaahtio muistuttaa, ettei organisaatioiden tarvitse toimia pelkän hiljaisen tiedon varassa. Pitää olla visio siitä, mitä tietoa huomenna tarvitaan. Työelämässä tarvitaan jämäkkää osaamisen johtamista. Henkilöstön osaaminen muodostaa yrityksen osaamiskartan ja osaajapankin. Se saadaan osaamiskartoituksissa, kehityskeskusteluissa, päivittäisessä vuorovaikutuksessa, henkilöstön itsearvioinneissa ja kehittymissuunnitelmissa. Viisas esimies hyödyntää harkiten omaa ja alaisten hiljaista tietoa. Työpaikoilla on paljon hiljaista tietoa, kuten tunne siitä, että jokin on pielessä. Se näkyy hiljaisina signaaleina ihmisten mielipiteissä. Vaahtion mielestä johdon on syytä kuunnella niitä, kerätä palautetta, nimetä vastuuhenkilöt ja tehdä aikataulut tilanteen korjaamiseksi. NUORETKIN OSAAVAT Ikä ei automaattisesti tuo viisautta eikä hiljainen tieto ole vanhempien yksinoikeus. Länsimaisissa kulttuureissa ei ole kunnioitettu vanhoja ihmisiä heidän ikänsä, vaan heidän vaurautensa tai taitojensa perusteella, Vaahtio toteaa. Hänen mielestään on hyvä, että nuoruutta ihannoivassa kulttuurissa vanhempien osaamiseen kiinnitetään huomiota. Se tuo arvostusta iäkkäämmille. Mutta hiljaista tietoa ei pidä kanonisoida liikaa. Nuorilla on paljon hiljaista tietoa esimerkiksi tietotekniikasta. Iäkkäämmillä johtajilla voisi olla nuorempia sparraajia.

11 Vaahtion mielestä joskus on parempi, että hiljainen tieto pysyykin hiljaisena. Kaikki kokemustieto ei ole siirtämisen arvoista. Myös sotkut ja huonot ilmapiirit pe riytyvät. Ammattiliitoissa on tästä hyviä esimerkkejä. YKL:n valtuuston kokous ja seminaari TULOKSET RATKAISEVAT Psykologi Veli-Matti Toivonen on kollegoineen mallittanut eri alojen huippuosaajia, kuten myyjiä, esimiehiä ja piirilevysuunnittelijoita. Tavoite on, että taidot ja tiedot säilyvät yrityksessä, vaikka ekspertit vaihtaisivat työ paikkaa tai jäisivät eläkkeelle. Mallittamista voi tehdä havainnoimalla, samautumalla, simulaatioin, kokeiluin ja haastatteluin. Havainnoitaessa katsotaan, kuinka havainnoitava käytännössä toimii. Esimerkiksi graafiset suunnittelijat ja piirilevysuunnittelijat käyttävät perifeeristä nä köä eli ääreisalueilla katsomista. Näin he näkevät asiat laajemmin kuin fokusoidussa katsomisessa. Samautuminen tarkoittaa sitä, että mallittaja asettuu mestarin nahkoihin, eläytyy hänen tapaansa toimia ja katsoo asioita hä nen näkökulmastaan. Kyseessä on luonnollinen tapa oppia, jota ei yleensä tietoisesti kirjata ylös. Simulointitekniikat vaihtelevat kokeilusta erilaisiin mielikuvaharjoituksiin. Uusien ihmisten nimet voi oppia rakentamalla merkityspaketteja nimestä ja henkilöstä. Eri toimintatapojen tehoa on vertailtu ihmisten kuntoutuessa sairaudesta tai elämän muusta kolhusta. Yhteistä nopeammille kuntoutujille on motivaatio, tavoitteiden paloittelu, keskittyminen siihen, mitä voi tehdä juuri nyt, oma aktiivisuus ja vertailustrategia. Toipujat vertaavat tilaansa vain siihen, missä he olivat edistyneet. Vertailun tulos oli aina myönteinen. Mallittamisesta on hyötyä rekrytoinnissa. Toivosen mielestä asiantuntijaorganisaatioissa kannattaa joskus mallittaa myös uudet Rekrytointiasiantuntija Eeva-Leena Vaahtio tietää, että haastattelu on usein totuuden hetki, jonka perusteella työnantaja tekee lopullisen valintansa. Tilanne sisältää paljon hiljaista tietoa. työntekijät, joilla voi olla paljon yritykselle hyödyllistä osaamista. Tätä mahdollisuutta käytetään erittäin harvoin. JÄRJESTÖTYÖN TIETO PERINNÖKSI Akavalaisissa järjestöissä ei ole tehty kirjallisia dokumentteja eikä järjestetty systemaattista hiljaisen tiedon koulutusta. AKAVAn tutkija Ulla Aitta on vakuuttunut hiljaisen tiedon siirtämisen tärkeydestä. Järjestötyössä tarvittavaa tietoa on mahdoton pukea sanoiksi työpaikkailmoituksissa. Kun järjestöön haetaan neuvottelijaa, ilmoitukseen voidaan kirjoittaa, että haetaan juristia. Mutta ameebamaisen toimintaympäristön edellyttämiä taitoja ei voi kirjata. Niiden omaksuminen vie vuosia, Aitta toteaa. Tilannetta parantaisi se, että lähtijät olisivat riittävän pitkään tulokkaan kanssa. Järjestöjen kannattaisi myös koota lähtijöiden testamentit tulokkaiden tueksi. Lisätietoja: Veli-Matti Toivonen & Riitta Asikainen: Yrityksen hiljainen osaaminen. Kehittämisen uusi taso. ai-ai Oy. Mielikirjat ISBN Eeva-Leena Vaahtio: Rekrytointi menestystekijänä. Edita. Yritysjulkaisut ISBN fi /netmarket. YKL:n valtuuston kokous ja seminaari pidetään Laheman kansallispuiston Sagadissa Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, joita ovat mm. toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen, tilinpäätöksestä ja vastuuvapaudesta päättäminen, hallituksen uusien jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Oulun yliopiston geologinen kerho Nikoli i ry kutsuu kaikkia en tisiä ja nykyisiä jäseniään viettämään killan 45 -vuotisjuhlaa lauantaina klo alkaen ravintola Hilikkuun (Kasarmintie 8 h, Oulu. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 4.4 mennessä: Katja Mäkelä, paju.oulu.fi) 11 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07

12 Pekka Ihalainen, YKL ARVIOINTIMATKA BRASILIAAN Kuvassa kokousjulisteet AMAZONASIN PERHEVILJELMÄT JA MAATYÖLÄISET ON YKL:N JA SASK:IN YHTEINEN PROJEKTI BRA- SILIASSA, SANTARÉMISSÄ. TÄLLÄ HETKELLÄ SUURIM- PANA UHKANA ALUEEN SADEMETSÄLUONNOLLE ON SOIJANVILJELYN LISÄÄNTYMINEN, JONKA VAATIMAT MAA-ALAT SUURENTUVAT KOKO AJAN. Brasiliassa Santarémin alueella on käynnissä YKL ja SASK:n yhteinen projekti, jota rahoittaa pääosin Ulkoministeriö. Hankkeen nimi on Amazonasin perheviljelmät ja maatyöläiset ja sen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Santarémin maatyöläisten liiton STR:n toimintakykyä ja osallistumista Amazonian alueen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Marraskuussa tehdyllä matkalla arvioitiin projektin nykytilannetta ja tulevia jatkotoimia. Brasilian kehittyvä talous etsii jatkuvasti uusia luonnonrikkauksia ja etsintä suuntautuu voimakkaana Amazon-joen alueelle. Eri aikoina Amazonia on ollut kiinnostuksen kohteena eri syistä. Vuorollaan ovat kahvi, kumi, jalopuut ja kulta aiheuttaneet ryntäyksiä viidakon syvyyksiin. Tällä hetkellä suurimpana uhkana sademetsäluonnolle on soijanviljelyn lisääntyminen, jonka vaatimat maa-alat ovat suuria aikaisempiin keräilyvaltaisiin hyödyntämistapoihin nähden. Uhkana on sademetsien häviäminen ainakin alueellisesti ja sen myötä paitsi luonnon, myös paikallisen elinkeinorakenteen yksipuolistuminen. Luonnonmukaiset, perinteiset elinkeinot katoavat ja toimeton väestö ajautuu suurten kaupunkien ongelmallisiin slummeihin. Amazonia on valtavan kokoinen ja vielä melko luonnontilainen alue, joka pääosin kuuluu Brasiliaan, vaikka Amazon-joen Väki kokoontumassa Urucuréan kyläaukiolla. latvavedet ulottuvat myös Peruun, Boliviaan, Kolumbiaan ja Equadoriin. Brasilian sademetsiin on rajattu kaikkiaan 18 RE- SEX-keräilysuojelualuetta, joilla asuu noin henkeä. Suojelualueet ovat pintaalaltaan suuria, mutta sademetsäalueen valtavaan kokoon nähden kuitenkin melko vähäisiä. Asutus on harvaa ja keskittyy jokivarsille. Keskeisen osavaltion, Parán väentiheys on vain noin neljäsosa Suomen väentiheydestä. 12 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07

13 Arapius-joen liikennettä Urucuréassa. Brasilian kehittyvä talous etsii jatkuvasti uusia luonnonrikkauksia ja etsintä suuntautuu voimakkaana Amazon-joen alueelle. SASK on lyhenne Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus ry:stä, jonka jäsen YKL on. SASK:n perustehtävä on toteuttaa ammattiyhdistysliikettä tukevia hankkeita kehitysmaissa ja lähialueillamme. SASK on osa vapaan ja demokraattisen ammattiyhdistysliikkeen maailmanlaajuista ver kostoa. Kehitysyhteistyöprojekteissa kiinnitetään huomiota paikallisiin työoloihin, yhdistymisen- ja sananvapauteen sekä moniin muihin meille suomalaisille itsestään selviin asioihin. CABOCLO-INTIAANIEN JUURET SADEMETSÄSSÄ Santarém sijaitsee Amazon-joen keskijuoksulla, noin tuhannen kilometrin päässä rannikolta ja muutaman leveysasteen päiväntasaajan eteläpuolella. Santarémissa suuret sivujoet Tapajós ja Arapiuns yhtyvät Amazonin pääuomaan. Mainittujen sivujokien välisellä kiilamaisella kannaksella sijaitsee Tapajós Arapiuns keräilysuojelualue. Se on kooltaan yli neliökilometriä, eli havainnollisesti neliö, jonka sivunpituus on yli 80 km. Alueen jokivarsilla elää noin ihmistä 72 kylässä. Kylät ovat syrjäisiä, mutta eivät kuitenkaan muusta maailmasta eristäytyneitä. Väestö polveutuu sademetsien intiaaneista, menneiden elinkeinoryntäysten uudisasukkaista ja aikoinaan työmaille väkisin tuoduista orjista. Tänä päivänä he muodostavat omanlaatuisensa Amazonasin kansanosan, jota usein kutsutaan Caboclo-intiaaneiksi. Tämän kansanosan juuret, elintavat ja ihanteet ovat vahvasti sidoksissa sademetsäluontoon. Arviointimatka oli ajoitettu niin, että sen päätapahtumana oli Arapiuns- joen varrella sijaitsevassa Urucuréan kylässä pidetty kansankokous, jossa kohta kohdalta käytiin läpi Tapajós - Arapiuns keräilysuojelualueen maankäyttösuunnitelma. Suunnitelman mukaan jokainen perhe saa sata hehtaaria yhteismaata nautinta-alueekseen. Tästä saa raivata pelloksi kymmenen hehtaaria ja kerralla kaskettava ala saa olla korkeintan kolme hehtaaria. Luontoa muuttavia toimintoja, kuten puiden kaatamista on rajoitettu. Luonnonvarojen kauppa on valvottua ja esimerkiksi tukkipuun myynti on kiellettyä. Maataan ei myöskään voi myydä tai luovuttaa toiseen käyttötarkoitukseen. UUSIA LUONTAISTALOUTEEN SOPIVIA ELINKEINOJA Urucuréan kokoukseen osallistui lähes 3000 jokivarsikylien asukasta, joista jokaisella oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja kommentoida suunnitelmaa. Tunnelma oli tiivis ja puheenvuoroja käytettiin kymmentuntisen kokouksen aikana paljon. Kysymyksiä herättävät asiakohdat olivat tyypillisiä: kalastus, karjanpito ja peltomaan raivausoikeus. Kokous käsitteli ja hyväksyi maankäyttösuunnitelman, jonka jälkeen se viedään Parán osavaltion virkakoneiston hyväksyttäväksi. Tämän tyyppinen maanomistusolojen vahvistaminen ja samalla alueen käyttötarkoituksen määrittely ovat nykytilanteessa kaikkein lupaavimpia uhanalaisten sademetsien suojelutoimenpiteitä. Samalla jokivarren kyliin koetetaan luoda muita luontaistalouteen hyvin soveltuvia elinkeinoja, kuten sademetsän uutteiden ja öljyjen, pähkinöiden, siemenien ja hedelmien keräilyä sekä niiden jatkojalostusta. Monet sademetsän tuotteista ovat sellaisia, ettei niitä voida keinotekoisesti tai viljelytoimin tuottaa lainkaan. Maailmanmarkkinoilla niiden kilohintakin on sen mukainen. YKL:n, SASK:n ja UM:n hankkeen kumppaneina Brasiliassa ovat Santarémin maatyöläisten liitto STR ja kansallinen kuminkerääjien liitto CNS. Näiden liittojen aktiiveihin kohdistuu edelleen uhkailua ja vainoa. Parin vuosikymmenen aikana on murhattu satoja maattomia kansalaisaktivisteja, mutta nyt tilanne lienee kääntymässä parempaan päin. Siihen vaikuttaa osaltaan se, että viime vuoden vaalien tuloksena poliittinen valtaasetelma vaihtui sekä Parán osavaltiossa että liittovaltiotasolla. Loppupalaveri Asa Branca -laivalla. Vasemmalla Jukka Pääkkönen, SASK, Pekka Ihalainen YKL, Maija Ylikoivisto, tulkki, Manoel Edivaldo Santos Matos, tuleva STR:n puheenjohtaja sekä Maija Venäläinen, YKL. 13 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07

14 Elli Moilanen Fuengirola-joen laakso, jossa akviferi sijaitsee. Jenni Koitila VESIONGELMIA AURINKORANNIKOLLANIKOLLA Oulun yliopiston geologian opiskelijat tutustuivat suositun turistikohteen Costa del Solin vesiongelmiin. Eräs massaturismin aiheuttamista ongelmista on pohjavesivarastojen ehtyminen ja talousveden puute. Geologian opiskelijat Oulun yliopistosta tekivät opintomatkan Espanjan Andalusiaan viime toukokuussa. Saimme matka-avustusta YKL:sta. Erään matkapäivän opiskeluaiheena oli ympäristögeologia. Pääsimme tutustumaan paikalliseen vesitilanteeseen Malagan yliopistossa työskentelevän geologin Bartolome Andreon johdolla. Päivän aikana ehdimme käydä useassa kohteessa ja opimme pysäyttäviä asioita etelärannikon vesipulasta. Espanjan eteläinen Aurinkorannikko, Costa del sol, on hyvin suosittu turistikohde. Sinänsä upealle rannikolle on rakennettu paljon hotelleja ja loma-asuntoja. Lomakaudella alueen väestö on lähes kolminkertainen normaaliin tilanteeseen verrattuna. Turismin lieveilmiöt ovat alueella hyvin näkyvissä. Eräs massaturismin aiheuttamista ongelmista on pohjavesivarastojen ehtyminen ja talousveden puute. Espanjan kesä on pitkä ja kuiva. Turistit tulevat alueelle juuri silloin, kun pohjavettä on muutenkin vähiten. Samalla pohjaveden laatua uhkaavat tiheä asutus, bensa-asemat ja kaatopaikat. Käyttövesi saadaan monesta lähteestä: vettä pumpataan erilaisista pohja- Oululaisia geologian opiskelijoita granadalaisen geologin Fernando Gervillan seurassa. Kirjoitus on tehty osittain ekskursiolle osallistuneiden opiskelijoiden loppuraportin pohjalta. 14 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07 vesimuodostumista, merivettä puhdistetaan ja osa vedestä tulee kauempaa vuoristossa olevasta padosta. Tutustuimme matkallemme muutamaan erilaiseen pohjavesimuodostumaan. Fuengirolan akviferin geologia koostuu plioseenin aikaisesta sedimenteistä ja jokikerrostumista. Akviferi on pieni, koska valumaalue on aika suppea. Vesi ei ole erityisen laadukasta, kos ka valuma tulee läheisiltä hotellialueilta. Pohjavesimuodostuma on suorassa kontaktissa meriveden kanssa ja kuivaan aikaan merivesi tunkeutuu pohjaveteen. Sadekausina makea vesi työntää suolaisen veden takaisin meren puolelle. Laatuongelmien takia Fuegirolan vesi otetaan lähes aina muualta kuin alueen omasta akviferistä. Rannikkokaupunki Torremoli noksessa pohjavesi otetaan triaskautisesta dolomiittimarmorista, jossa pohjavesi virtaa kallion rakoja pitkin. Alueella on 12 pumppaamoa ja pohjavettä otetaan jopa yli 250 metrin syvyydeltä. Vettä käytetään kaksi kertaa enemmän kuin sitä muodostuu, joten pohjavedenpinta on 50 metriä merenpinnan alapuolella. Torremolinoksessa merivesi ei kuitenkaan pääse tunkeutumaan makean veden sekaan, koska rannikon ehyt marmori toimii patona. Marbellassa vierailimme saastuneella pohjavesialueella. Marbella akviferin kallioperä on kalkkipitoista dolomiittia, jossa on paljon leikkauksia ja siirroksia. Karstiutuneessa kallioperässä on onkaloita, joiden läpi vesi virtaa nopeasti, eikä se ehdi varastoitua akviferiin. Vettä kertyy vain vähän, joten se ei riitä ihmisten päivittäiseen veden tarpeeseen. Pohjavesi on lisäksi saastunut, koska 1970-luvulla pohjavesimuodostuman päälle tehtiin kaatopaikka ilman pohjarakenteita. Pohjaveden tilaa tarkkailemalla on huomattu, että veden laatu on muuttunut ajan mittaan huonommaksi ja saastuminen jatkuu yhä. Vaikka kaatopaikka on nykyisin peitetty, sadevesi suotautuu yhä jätteiden läpi akviferiin Lisääntynyt kausittainen vedentarve ja huono hydrogeologinen tilanne on johtanut siihen, että Marbellaan on rakennettu laitos, jossa merivedestä tuotetaan talousvettä. Planda desaldora de la costa del sol- niminen laitos tuottaa vettä vain silloin, kun vedenkulutus on huipussaan. Meriveden muuttaminen juomavedeksi vaatii useita työvaiheita. Merivesi johdetaan merestä, ja siitä poistetaan hienoaines. Sitten veden ph:ta alennetaan ja veteen lisätään kemikaaleja. Varsinainen suolanpoisto tapahtuu käänteisosmoosin avulla. Eli suolaista vettä painetaan kovalla paineella, jolloin vesi erottuu osmoosiastiassa suodattimen läpi makeanveden puolelle. Laitokseen johdetusta merivedestä saadaan puhdistettua talousveden jakeluun vain 45 % ja loput joudutaan laskemaan takaisin mereen. Menetelmä kuluttaa aika paljon energiaa, ja veden hinta on kalliimpaa kuin normaalisti. Aurinkorannikon vesivarojen hupeneminen tuntuu jatkuvan, vaikka monia keinoja on käytössä. Tilannetta on vaikea enää ratkaista etsimällä uusia pohjavesivaroja tai rakentamalla lisää meriveteen perustuvia vedenottamoita. Geologi Bartolome Andreo muistuttaa, että mitä enemmän vettä saadaan, sitä enemmän vettä kulutetaan. Vaikka Aurinkorannikko näyttää jo nyt tiiviisti rakennetulta, hotelleja ja turisteille tarkoitettuja virkistyspaikkoja rakennetaan yhä lisää. Arkisen kulutuksen ja maatalouden lisäksi vettä kuluu uima-altailla ja golf-kentillä. Etelä - Espanjassa veden kulutusta täytyisi hillitä, jotta pohjavesivarat eivät hupenisi. Ainakin vielä näyttää siltä, että taloudellinen etu menee vedensäästämisen edelle.

15 Heikki Jaakkola EU VALMISTELEE MERIYMPÄRISTÖN SUOJELUSTRATEGIAA HAITALLISTEN AINEIDEN MUODOSTAMA RISKI EDELLEEN ISO EU VALMISTELEE PARHAILLAAN STRATEGIAA MERIYMPÄRISTÖN SUOJELEMISEKSI. KES- KEISIÄ AIHEALUEITA TULEVAT OLEMAAN REHEVÖITYMISEN TORJUNTA, MERELLISTEN LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ, BIODIVERSITEETIN SUOJELU SEKÄ VAARALLISTEN AINEIDEN RISKIENHALLINTA. VIIMEKSIMAINITTU TUOTTAA MELKOISTA HUOLTA ITÄME- RELLÄKIN, ESIM. SILAKOIDEN MYRKKYPITOISUUDET YLITTÄVÄT SELVÄSTI RISKITASON JA OVAT ENNEMMINKIN NOUSUSSA KUIN LASKUSSA. Pohjoisella Itämerellä pitoisuus silakassa, kilohailissa ja lohessa ylittää edelleen EU:n raja-arvot ihmiselle tarkoitetussa ruuassa. Itämeressä lymyilevät haitalliset aineet voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Toinen näistä ovat ravintoketjussa kiertävät aineet, toinen meren pohjaan dumpatut jätteet. Näitä onkin syntynyt sekä sodan että rauhan toimissa. Laillisesti ja laittomasti dumpatun teollisuusjätteen ohella Itämeren pohjasta löytyy melkoisia määriä esim. kemiallisissa aseissa käytettyjä aineita. Tutkija Jukka Mehtonen Helcomista on valmistelemassa selvitystä Itämeren haitallisista aineista. Työ on vielä kesken, mutta ravintoketjujen myrkyistä puhuttaessa Mehtonen nostaa esiin tutut onglmatapaukset. -Olennaisimpia tiedossa olevia ongelmia ovat metallit sekä orgaanisista yhdisteistä dioksiinit, furaanit ja pcb:t. Myös tributyylitinan ja elohopean voisi liittää mukaan listaan. Mehtonen kuitenkin toteaa, että tiedossa voi olla vain jäävuoren huippu. Teollisuushan on vuosikymmenet saanut tuoda markkinoille jokseenkin vapaasti yhdisteitä, joiden haitallisuudesta ei ole juuri mitään tietoa. Toimintaa on voitu rajoittaa lähinnä vain tapauksissa, joissa markkinoille tuotavan aineen haitallisuus on pystytty osoittamaan. Nyt tilanne on ilmeisesti paranemassa edes jonkin verran REACH -asetuksen myötä. Mehtonen näkee reachin merkittävänä askeleena oikeaan suuntaan mutta varoittaa liian suurista odotuksista. -Hyvä, että todistamisen taakka on ainakin jonkin ver ran siirtymässä viranomaisilta yrityksille. Itämeren tämänhetkisen tilan selvittelyssä riittää Mehtosen mukaan vielä paljon tekemistä. Kovalla pohjalla olevaa tutkimustietoa sen enempää haitallisten aineiden määristä kuin niiden ekotoksikologisesta toiminnasta on vielä aivan liian vähän. Tosiasia joka tapauksessa on, että Itämeren tämänhetkistä vointia on vaikea pitää hyvänä. Mehtonen toteaa, että hyviäkin esimerkkejä löytyy; esim. lyijy- ja ddt -pitoisuudet silakassa ovat laskeneet tuntuvasti. Dioksiinin kanssa ei mene yhtä hyvin. Silakoiden ja etelänkiislan munien dioksiinipitoisuudet ovat tietyillä alueilla laskeneet 1970-luvun huippupitoisuuksista aina 1980-luvun puoliväliin asti, minkä jälkeen pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla. Pohjoisella Itämerellä pitoisuus silakassa, kilohailissa ja lohessa ylittää edelleen EU:n raja-arvot ihmiselle tarkoitetussa ruuassa. SUMMAVAIKUTUKSEN ARVIOINTI TÄRKEÄÄ Mehtosen mielestä tutkimuksen näkökulmaa olisi hyvä laajentaa entistä enemmän siihen, kuinka haitalliset aineet toimivat yhdessä. -Käytännössähän aineet toimivat nimenomaan cocktailina. Aineiden yhteisvaikutuksen selvittäminen on kuitenkin erittäin haastavaa. Tavoitteena on nyt löytää indikaattoreita, jotka peilaisivat mahdollisimman tehokkasti myrkkyjen yhteisvaikutusta. Helcomin piirissä tätä työtä tekevät aktiivisimmin tanskalaiset sekä ruotsalaiset tutkijat. 15 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07

16 Yksi uusien päästöjen riskiä lisäävä tekijä on merellä tapahtuvan liikenteen ja rakentamisen kasvu. VAIKUTUKSIA ETSITÄÄN KOLMESSA SKAALASSA Pienin mittakaava ovat solutason biokemialliset tapahtumat, esim. muutokset entsyymiaktiivisuudessa. Seuraavaksi tulevat yksilöt, esim. näiden lisääntymisongelmat. Laajinta mittakaavaa edustavat populaatiot ja yhteisöt. Tutkittavana voi tällöin olla muutokset esiitymisrunsaudessa ja biodiversiteetissä. Yhdeksi keskeiseksi indikaattoriksi on valikoitunut ravintoketjun huippua edustavien hylkeiden ja merikotkien lisääntymishäiriöt. Näistä onkin jo kerätty seurantatietoa vuosikymmenten ajalta. TIETO ON KUITENKIN HAJANAISTA -Jatkossa haitallisten aineiden seurannassa on pyrittävä koordinoituun monitorointitiedon keräämiseen ja tulosten kokonaisvaltaiseen tarkasteluun koko Itämeren aluella. Tämän perusteella päästöjenvähennystoimet pystytään kohdentamaan tarkasti ja kustannustehokkaasti. Mehtonen pitää kuitenkin hyvin tarpeellisena haitallisten aineiden sormenjälkien hahmottamista myös perustavammalla soluja entsyymitasolla. - Jos pystyisimme seuraamaan ja tulkitsemaan näiden tasojen tapahtumia nykyistä paremmin, asioihin voitaisiin ehkä vaikuttaa ennenkun ongelmat näkyvät isojen eläinten lisääntymishäiriöinä. Mehtonen kertoo Helcomin valmistelevan myös omaa Itämeren suojelun toimintasuunnitelmaa. Tässäkin on neljä keskeistä 16 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07 tavoitetta. Nämä ovat haitallisten aineiden pitoisuuksien vähentäminen takaisin luonnollisille tasoille, kaikkien kalojen puhdistuminen syömäkelpoisiksi ja näin terveelliseksi ravinnoksi paitsi ihmiselle, myös muille eläimille, hyvinvoiva ja lisääntymiskykyinen eläinlajisto sekä radioaktiivisuuden väheneminen Tsernobyliä edeltävälle tasolle. Viimeksimainitun hyväksi voidaan tehdä se, että uusien radioaktiivisten päästöjen syntyminen mereen estetään. VANHAT SYNNIT Ravintoketjun ohella myös Itämeren pohjalle on tallentunut konkreettisia muistoja ihmisen vähemmän järkevästä toiminnasta. Nämä ovat mereen dumpattuja haitallisia aineita, joita on syntynyt sekä sodan että rauhan töissä. Vanhoihin synteihin voi liittyä uusia tapahtumaketjuja pohjan olosuhteitten muuttuessa. Hapettoman alueen laajeneminen pohjalla voi lisätä joidenkin aineiden, mm. kromin ja raudan liukenemista pohjasedimentistä veteen. Liikennettä voi tapahtua myös toisinpäin, elohopeaa ja kadmiumia voi siirtyä entistä tehokkammin sedimenttiin. Ruotsin taannoinen myrkkyskandaali antaa näyttöä sitä, kuinka valkoisella kartalla nykyisinkin on suunnistettava. Hyvinhoidetun ja erittäin ympäristötietoisen länsinaapurin rannikolla paljastui melkoinen vedenalainen kaatopaikka, joka oli syntynyt paikallisen puunjalostusteollisuuden mereen upottamiosta jätteistä. Toimintaan ei liittynyt mitään rikollista, jätteiden dumppaaminen mereen oli pitkälle 1900 loppupuolelle täysin laillista ja yleinen käytäntö sekä Suomessa että Ruotsissa. Teollisuusjätteiden ohella mereen on upotettu melkoinen määrä myös kemiallisten aseiden raaka-aineita sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikoihin. Aineet ovat kemialliselta luonteeltaan erilaisia, toiset nopeasti liukenevia, toiset öljymäisiä, hyvinkin heikosti liukenevia. Toisen maailmansodan upotuspaikoista on onneksi ainakin jotain tietoja. Mehtonen esittelee nettiosoitetta en_gb/chemu/. Sivulta löytyy mm. karttoja pudotuspaikoista, jotka haettiin avomeren syviltä merialueilta itämeren pääaltaalta. Tiedossa olevat upotuspaikat ovat sikäli hyvin valittuja, ettei alueilla ole tiettävästi vahvoja virtauksia. Tämä pienentää riskiä siitä, että säiliöt olisivat lähteneet kulkeutumaan kohti rannikoita. Käytännössä aineet yksinkertaisesti kipattiin reelingin yli laivojen kulkiessa pudotusalueiden yllä. Helcom on arvioinut vanhojen taisteluaineiden muodostaman riskin ihmiselle ja meren eliöstölle melko vähäiseksi. -Sedimenttiin hautautuneiden säiliöden nostamista ei pidetä yleisesti ottaen kannattavana. Aineet ovat paremmassa tallessa pohjaan uponeina. Aineiden suojana olevat säiliöt, olivatpa nämä sitten peltiä tai puuta, alkavat tietysti jossain vaiheessa vuotaa. Tällä tavoin pikku hiljaa tihkumalla tapahtuvien päästöjen merkitys meren mittakaavassa lienee vähäinen. -Kaiken kaikkiaan meren pohjalle dumpatut, sekä siviili- että sotilastoiminnassa syntyneet aineet eivät näillä näkymin muodosta ensijaista uhkaa meren eliöstölle. -Olennaisinta on saada aisoihin teollisissa prosesseissa ja tavallisessa kuluttajakäytössä nyt syntyvät päästöt. HEIKOT LAIVAT RISKINÄ Yksi uusien päästöjen riskiä lisäävä tekijä on merellä tapahtuvan liikenteen ja rakentamisen kasvu. Venäjän voimakkaasti

17 Kemikaalien laivaukset tuskin tulevat lisääntymään tuntuvasti nykyisestä. Suuri osa Venäjälle menevistä tai sieltä tulevista kemikaaleista puretaan laivoista nyt ja ilmeisesti myös tulevaisuudessa Haminan satamassa. lisääntyneet öljykuljetukset ovatkin saaneet jo paljon huomiota. Öljyterminaalien ohella Venäjä on tiettävästi rakentamassa myös muita suuria satamia Suomenlahden perukoille. Akerin Arcticin toimitusjohtaja Mikko Niini ei kuitenkaan usko, että esim. kemikaalien laivaukset tulisivat lisääntymään tuntuvasti nykyisestä. Suuri osa Venäjälle menevistä tai sieltä tulevista kemikaaleista puretaan laivoista nyt ja ilmeisesti myös vastaisuudessa Haminan satamassa. Laivaliikenteen pahimpana riskinä Niini näkee jäähän juuttuvat, suorituskyvyltään vajaalaatuiset laivat. Ellei näiden avuksi riitä tarpeeksi murtajavoimaa, jää voi painaa laivat karikoille missä ne murjoutuvat rikki. -Päästöjä voi tietysti syntyä myös laivojen törmäysten seurauksena. Kolareiden riski ei kuitenkaan ole Itämerellä sen kummempi kuin monilla muillakin merialueilla. Niini kiittää nykyistä laivojen seurantajärjestelmää, joka ohjaa laivojen kulkua samalla tapaa kuin lennonjohto. -Vaikka laivassa ei syystä tai toisesta tiedettäisi, missä mennään, järjestelmä opastaa alukset turvallisille alueille. POHJAA LUOTAAVA TEKNOLOGIA KEHITTYNYT TUNTUVASTI Hyvä esimerkki merellisestä rakennushankkeesta on Venäjää ja Saksaa ja lopulta myös Britanniaa yhdistävä suuri maakaasuputki, jota ollaan laskemassa itämeren pohjaan. Niinin mukaan putkelle kaivetaan pohjaan varsinaista ojaa vain aivan rannikolla, vedensyvyyden ollessa n. 20 metrin luokkaa. Putki kaivetaan suojaan alueilla, missä sitä uhkaa esim. ankkurin osuma tai muu mekaaninen törmäys. -Syvemmillä alueilla putken annetaan laskeutua vapaasti pohjaan ennakolta tarkkaan kartoitetulle reitille ja hakea itse paikkansa siellä. -Joissain kohdin alustaksi voidaan yksinkertaisesti pudottaa sopivaa maa-ainesta, vähän kuin rautatien ratapengertä. Niini ei pidä todennäköisenä, että kaivuutyössä osuttaisiin vahingossa ainakaan suuriin vedenalaisiin kaatopaikkoihin. Näin siksi, että pohjaa luotaava teknologia on kehittynyt tuntuvasti sekä siviili- että sotilaskäytössä. -Esim. merivoimat löytävät nykyisillä laitteillaan syvälle pohjamutaan hautautuneen miinan tai yhtä hyvin vaikka vanhan kattilan. -Meren mittakaavassa merkittäviä myrkkymääriä sisältävien kaatopaikkojen huomaamatta jäämistä on vaikea kuvitella. Näin ainakin jos rakennustyössä käytetään asianmukaisia välineitä. KÄY YKL:n jäsensivuilla päivittämässä tietosi Näin kirjaudut jäsensivuille: jäsen numerosi on käyttäjätunnus. Jä sen numero löytyy jäsenkortista tai Ympä ristöasiantuntija - lehden osoitelipukkeesta. Saat jäsennumerosi myös tarvittaessa toimistoltamme: Riitta Niskanen, Salasana on syntymäaikasi muodossa pp.kk.vv. Vahva ja selkeä kemikaaliasetus REACH on kaikkien etu YKL allekirjoitti vetoomuksen ympäristönsuojelun ja ihmisen terveyttä haittaavien kemikaalien vähentämisen puolesta. Vaikka EU:n kemikaalliasetus REACH tuo myös velvoitteita teollisuudelle, AKAVAn mielestä sen hyödyt ovat suomalaiselle teollisuudelle haittoja suuremmat. Siirtyminen entistä turvallisempien kemikaalien tuottamiseen avaa osaavalle yrittäjyydelle mittavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi kemikaalien testauksessa ja raportoinnissa sekä innovaatiotoiminnassa. Tämän lisäksi Helsinkiin perustettava kemikaalivirasto tarvitsee tulevaisuudessa runsain mitoin yritysten tarjoamia asiantuntijapalveluita. Työntekijöiden näkökulmasta asetus parantaa selvästi kemikaalien turvallista käyttöä muun muassa työpaikoilla. Samalla asetus hyödyttää koko yhteiskuntaa, kun kemikaaleista aiheutuvien terveydenhoidon ja ympäristösuojelun kustannukset vähenevät vuosittain kymmenillä miljardeilla. AKAVA muistuttaa kuitenkin, että vaivaton tiedonkulku ja -vaihto pitää varmistaa jakeluketjussa kemikaalien tuottajalta käyttäjälle. Toimitettujen tietojen on oltava niin kattavat, että terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet voidaan luotettavasti seuloa käytössä olevien kemikaalien joukosta. Valmistajia velvoittavien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden on oltava riittävän helppotajuisia, jotta työntekijöiden työturvallisuus työpaikoilla voidaan varmistaa. Suomeen perustettavan kemikaaliviraston resurssit on varmistettava riittävällä tavalla. Kemikaalien parissa toimivien työntekijöiden työturvallisuuden turvaamiseksi työntekijäjärjestöjen olisi oltava ainakin viraston yhteyteen perustettavassa hallintoneuvostossa pysyvästi mukana ja myös pysyvinä tarkkailijoina muissa viraston elimissä. On myös varmistettava, että jäsenmaiden toimivaltaisten viranomaisten osaaminen ja resurssit riittävät REACH-asetuksen aiheuttamien velvoitteiden noudattamiseen. 17 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07

18 Päivi Haavisto HYVÄ ALAINEN OTTAA KANTAA EIKÄ PANTTAA HYVÄ ALAINEN PITÄÄ KIINNI SOVITUSTA TAITAVA ALAINEN PERUSTELEE KANTANSA ETSITÄÄN HYVÄÄ ALAISTA ESIMIEHILTÄ ON KYSYTTY VUOROVAIKUTUSTAITOJA JO KAUAN, MUTTA VASTA VIIME VUO- SINA ON ALETTU PUHUA ALAISTAIDOISTA. NE ILMENTÄVÄT YHTEISTYÖKYKYÄ JA NIIDEN AVULLA ALAINEN PYSTYY VAIKUTTAMAAN SIIHEN, MITEN HÄNTÄ JOHDETAAN. Omien työtehtävien hoitaminen on vasta alaistaitojen minimitaso. Työn kehittäminen, palautteen asiallinen antaminen ja vastaanottaminen, toisten auttaminen, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ja ongelmien käsittely ovat todellisia yhteistyökyvyn mittareita. 18 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07 Alaistaitoja ovat tutkineet Suomessa erityisesti professori Soili Keskinen Turun yliopistosta ja psykologi Katriina Rehnbäck Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskuksesta Innovasta. Katriina Rehnbäck kertoo, että alaistaidoista puhuminen tuottaa aina oivalluksia kuulijoissa: Hei, minähän voin vaikuttaa omaan työviihtyvyyteeni! Johtaminen on vuorovaikutusta ja jos alainen ottaa siinä passiivisen roo lin, hän on täysin esimie hen hoksaavaisuuden ar moilla. Yksi oivalluksista on se, että voin toimia toisin. Esimieheen voi ottaa armollisemman näkökulman kuin sen vanhan vakion, että esimies on huono. Yhteys esimieheen ja muuhun työyhteisöön toimii samalla tavoin kuin muutkin ihmissuhteet. Empatiakyky on aina eduksi. Rakentavuus, vastuullisuus, avoimuus ja rehtiys auttavat pitkälle. ESIMIEHEN KUUNNELTAVA Alaistaidot tuovat lisävastuuta, mutta vastineeksi laajentavat vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Tärkeä rooli on myös esimiehellä, sillä alaistaidot ja esimiestaidot ovat jatkuvassa vuoropuhelussa. Jotta alainen voi osallistua aktiivisesti työnsä kehittämiseen, esimiehen on annettava hänelle vastuuta ja oltava valmis kuuntelemaan. Taitamattoman esimiehen kanssa eivät hyvätkään alaistaidot auta. Yleensä sentään pelivaraa on. Vain murto-osa esimiehistä ja alaisista on vuorovaikutuskyvyiltään kokonaan toivottomia tapauksia, huomauttaa Katriina Rehnbäck. Alaistaitoja voi jokainen itse kehittää. Myös esimies voi niitä rohkaista näyttämällä, että keskustelu ja väittelykin on sallittua. Rehnbäckin mukaan erityisen tärkeää on tuoda esille keskinäiset odotukset. Sen vuoksi työn tavoitteiden puntarointi yhteisissä kokouksissa ja palavereissa on välttämätöntä. Odotusten realistisuus ja jäsentyneisyys ovat osa alaistaitoja. TALO TARJOAA FOORUMIT Espoon palvelukeskuksen johtajan Pirjo Pöyhiän periaatteena on innostaa väkensä osallistumaan mahdollisimman paljon. Siihen tarvitaan työnantajan tarjoamat viralliset foorumit sekä esimiehen kannustus ja esimerkki. Palvelukeskus on iso kokonaisuus, johon kuuluvat hankintakeskus, henkilöstökeskus, kaupunginarkisto, ruokapalvelukeskus, taloushallintokeskus, tietohallintokeskus, tukipalveluyksikkö ja työpaikkaterveydenhuolto. Yksikköjen johtajat ovat Pöyhiän suoria alaisia; yhteensä henkilökuntaa on 800. Viestinnän on oltava avointa monenlaisia väyliä pitkin. Esimiehen palaute, jalkautuminen yksiköihin ja yhteiset keskustelut alaisten kanssa ovat tärkeitä samoin kuin yleisemmät tavat, kuten tiedotus henkilös-

19 tölehden, intranetin ja infotilaisuuksien kautta. Virallisia foorumeita Espoossa ovat johtoryhmäpalaverit, työyhteisöjen kokoukset, kehittämispäivät ja kehityskeskustelut sekä henkilöstötoimikunnat. Ihmiset alkavat vähitellen osallistua, kun heille tarjotaan aika ja paikka ja kokemus siitä, että mielipiteillä on merkitystä. Pöyhiän mukaan Espoossa kukin esimies tekee kehityskeskustelukierroksen jälkeen yhteenvedon, käy sen läpi yksikössään ja vie johtoryhmäänkin, jos mukana on organisaation oppimiseen liittyviä asioita. Itse olen koonnut myös henkilökohtaisen palautteeni ja kertonut omille alaisilleni, että tällaisia kommentteja teiltä sain ja näissä kohdin yritän kehittyä. TAITAVA ALAINEN TOIMII SOVITUSTI Alaisiltaan Pirjo Pöyhiä odottaa samoja yhteistyön periaatteita kuin itseltäänkin. Odotan, että toimitaan sovitusti ja pidetään kiinni aikatauluista. Jos suunnitellusta joudutaan tinkimään, siitä kerrotaan etukäteen ja arvioidaan yhdessä miten tehdään. Pöyhiä toivoo, että asioista raportoidaan hänelle muulloinkin kuin virallisissa palavereissa. Työn iloista ja suruista on hyvä tietää pitkin matkaa. En pahastu erilaisista näkökannoista, mutta siitä voin suuttuakin, jos jälkeenpäin tulee ilmi pantattu asia, joka pahimmassa tapauksessa kaataa pitkään valmistellun hankkeen. Hän kehottaa ihmisiä perustelemaan mie lipiteensä tosiasioin ja esimerkein. Jos vain valitetaan, että miksi meillä aina, niin esimiehen on vaikea ymmärtää, mitä sillä todella tarkoitetaan ja onko tapauksia oikeasti paljon vai vähän. Työyhteisöstä pitää löytyä talkoohenkeä kriisitilanteisiin. Muutenkin on hyvä, jos ihmiset osallistuvat yhteisiin tempauksiin, kuten tiedotustilaisuuksiin ja yhteisten juhlien järjestelyihin. Ilahduttavasti väkeä on löytynytkin, moni tulee itse tarjoutumaan, hän kiittelee. Huonoja alaistaitoja ovat Pöyhiän mielestä tavanomaisesta muutosvastarinnasta poikkeava pitkäaikainen ja perusteeton protestointi sekä työyhteisöön kuulumattomien asioiden vatvonta. Esimiehen pitää tarttua tällaiseen nopeasti, vaikka miellyttävää se ei ole. Usein hankalatkin tilanteet alkavat kyllä purkautua, jos osaa esittää oikeanlaisia kysymyksiä. ESIMIES ANTAA SYTYKKEITÄ Pirjo Pöyhiä löytää monia keinoja, joilla alaisia voi kannustaa vuorovaikutukseen. Seurallisen ihmisen on helppo itse olla esimerkkinä: Käyn palavereissa, pidän oven raollaan, kuljen eri yksiköissä ja pyrin tutustumaan ihmisiin. Yritän pitää ilmapiirin humoristisena ja leppoisana, vaikka asiat ovat mutkikkaita ja työelämä kiireistä. Hän sanoo, että aktiivisuudesta kannattaa kiittää myöhemminkin tyyliin, että olipa hyvä, kun otit silloin asian esille. Esimies voi rohkaista palaverissa keskustelemaan hankalista kysymyksistä esittämällä toiveen, että käsitellään tämä asia riittävän hyvin ja perusteellisesti, jotta se ei enää pulpahda myöhemmin esille. Ihmiset ovat erilaisia. Tärkeissä kokouksissa on tarpeen saada jokaisen mielipide jollakin lailla esille. Esimies voi kysyä erikseen hiljaisemmilta tai yhteenvedossa tiedustella, tulkitsiko oikein, ja odottaa siihen edes päännyökkäystä. Kun oppii tuntemaan alaiset paremmin, osaa lukea myös rivien välistä. Joku ilmaisee itseään parhaiten puhumalla, toinen kirjoittamalla. Joskus sähköpostikin on hyvä kanava.

20 ULKOMAILLE TÖIHIN ULKOMAILLE EI KANNATA RYNNISTÄÄ TÖIHIN HETKEN HUUMASSA, JOS HALUAA VÄHÄNKÄÄN VARMISTAA, ETTÄ ULKOMAANVUODET ONNISTUVAT NIIN URAN KUIN YKSITYISELÄMÄNKIN OSALTA. HYVÄÄN VALMISTAUTUMISEEN KUULUVAT PERUSTIETOJEN HANKKIMINEN ASEMA- MAASTA JA SEN KULTTUURISTA, MUTTA MYÖS PERUSTEELLINEN PEREHTYMINEN KOTIMAAN JA KOHDEMAAN VIRANOMAISVIIDAKKOON. NIIDEN LISÄKSI ULKOMAANTYÖSOPIMUS KAN- NATTAA NEUVOTELLA HUOLELLA. Ulkomailla työskentely kuuluu noin joka viidennen akateemisesti koulutetun suomalaisen suunnitelmiin. Ulkomaankokemuksen kartuttaminen alkaa olla tuttua monelle opiskeluajan vaihto-ohjelmien ja työharjoittelujen muodossa. Monessa yrityksessä sen katsotaan jo kuuluvan uraan. Työskentely ulkomailla voi antaa, mutta myös ottaa paljon. Täysin riskitöntä ulkomaille lähteminen ei ole taloudellisesti eikä urasuunnittelun kannalta. Ennen lopullista päätöstä kannattaa vaakakuppiin laittaa myös puolison ura, johon ulkomaille muutolla on omat vaikutuksensa. Ulkomaanvuosien positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia perheen jälkikasvun elämään on myös hyvä pohtia etukäteen. NEUVOTTELE TYÖSOPIMUS Jotta ura ei jämähtäisi ulkomaanvuosiksi, eikä sen jälkeen, ja jotta perheen talous ei menisi kuralle, on työsopimusneuvottelut syytä viedä läpi huolellisesti. Oleellista on sopia työnantajan kanssa, lähdetäänkö maailmalle nk. lähetettynä työntekijänä vai laaditaanko nk. paikallinen työsopimus. Lähetetyn ulkomaantyösopimus kattaa huomattavasti laajemmin lähtijän henkilökohtaiseen elämään liittyvät seikat kuin perinteinen työsopimus. Paikalta palkatun työsopimus laaditaan yleensä paikallisten ehtojen mukaiseksi ja se on luonnollisesti lähetetyn työntekijän sopimusta suppeampi. Lähetetyn työntekijän kannalta hyvässä sopimuksessa otetaan huomioon myös mukana lähtevän puolison ansion- ja eläkkeen menetykset sekä lasten koulutuskulut. Työsopimukseen kirjataan myös muun muassa työnantajan maksama tutustumismatka asemamaahan, muutot Suomesta ja jälleen takaisin, asettautumisrahat, asuminen, lasten koulumaksut, perheenjäsenten terveydenhoitokulut, vakuutukset sekä työntekijän mahdolliset optiot. Hyvässä työsopimuksessa otetaan huomioon työura ulkomailla ja sen jälkeen. Ulkomaan työtehtävä ja tavoitteet määritellään riittävän tarkasti ja sopimukseen kirjataan urakehitys ulkomaanvuosien jälkeen Suomeen palattaessa. Sopimuksessa otetaan huomioon myös se vaihtoehto, että työsuhde saattaa katketa syystä tai toisesta. Teksti: Anna Iskala 20 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1/07

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä

1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva. Subjektiivinen oikeus edellytysten täyttyessä Virkavapaa, työvapaa Hakemuksen perusteella määräajaksi myönnetty vapautus työtehtävien hoitamisesta kokonaan tai osittain palkattomana tai palkallisena 1. Lakiin tai virka-/työehtosopimukseen perustuva

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Lasku lapsensaannista

Lasku lapsensaannista Lasku lapsensaannista Sami Napari (ETLA) Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena hankkeen päätösseminaari 31.1.2008 Säätytalo, Helsinki Esityksen rakenne Perhevapaiden kustannukset yritystasolla Maliranta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Työpaikan lait ja työsuhdeopas

Työpaikan lait ja työsuhdeopas Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2015 Ty ö p a i k a n l a i t ja työsuhdeopas 2015 Talentum Media Oy Helsinki 13., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Toimitus: Saara Palmberg

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Yhteenvetoraportti 23.10.2009 Anu Valtari Riitta Ahlholm Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus Verkkohaastattelun tavoitteena

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry

Ylemmät Toimihenkilöt. YTN ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ylempi toimihenkilö Ylempi toimihenkilö toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsuittialojen työehtosopimusten soveltamisalojen tarkastelua varten asetetun työryhmän yhteinen ohjeistus. Työryhmän työn perusta

Suunnittelu- ja konsuittialojen työehtosopimusten soveltamisalojen tarkastelua varten asetetun työryhmän yhteinen ohjeistus. Työryhmän työn perusta Teknologiateollisuus, SKOL, Pro, YTN 1 (5) Suunnittelu- ja konsuittialojen työehtosopimusten soveltamisalojen tarkastelua varten asetetun työryhmän yhteinen ohjeistus Työryhmän työn perusta Työehtosopimusten

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot