Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1/

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kaakon jäsenlehti 1/ Sirkka Savukari sivu 9 Heli Tulla on yksi kolmesta metsävaravastaavista metsäneuvijistamme sivu 18 Talviunilta on herätty! Putkeen meni! sivu 19 Auringonlaskut ovat kauniita myös keväisin, mutta metsätalous ei todellakaan ole auringonlaskun ala. Tehtyjä ja vireillä olevia metsäteollisuusinvestointeja on maassamme tällä hetkellä ennätyksellisen paljon ja vaikka suurimmat investoinneista eivät ole aivan lähialueellamme, on niillä positiivinen vaikutus tuleviin puumarkkinoihin myös täällä Kaakonkulmalla.

2 2 Myötätuulessa! Pääkirjoitus Kevään tulo saa aina metsäväessä vipinää aikaan. Joku tekee polttopuita, joku toinen taas hoitaa taimikoita, joku ajaa viimeiset puukuormat pois ennen rospuuttoa. Joillakin on istutukset, toisella talvituhojen tarkastelu, kuka meistä metsänomistajista tekee metsässä mitäkin. Pari viimeistä viikkoa on ollut ilo silmälle ja korvalle. Monta vuotta uudistuksen alla ollut Kemera-laki on nyt saatu kirjoihin ja kansiin ja uusi laki astuu näillä tiedoin voimaan Meille etelän väelle ehdot ovat kohtuulliset. Säännöksiin tulee muutoksia ja ennakkoilmoitukset tulee jättää riittävän ajoissa ennen töiden aloitusta. Kyllä tätä lakiuudistusta on monta vuotta jouduttu odotettamaankin! Myös muuten metsärintamalta kuuluu myönteistä: Äänekoskelle tulee uusi tehdas ja rakennustyöt alueella ovat saaneet aikaan paljon positiivista mielialaa ja uskoa metsäsektorin kehittymiseen ja puunjalostuksen säilymiseen kotimaassa. Myös MTK on kantanut kortensa kekoon ilmoittaen lisäävän sijoituksiaan suomalaiseen biotalouteen lähtemällä osakkaaksi Kuopioon rakennettavaan tehdasinvestointiin. Meitä kaakkois-suomalaisia metsänomistajia myhäilyttää mm. Sunilan tehdasinvestoinnit. Suomalainen teollisuus tarvitsee jatkossakin puuta, meidän tehtävänämme on huolehtia siitä, että raaka-aineena kotimainen puu säilyttää asemansa tuoden työtä ja toimeentuloa alueelle ja vieläpä siten, että me metsänomistajatkin saamme vihreästä kullastamme asiallisen hinnan. Metsänhoitoyhdistyksen työt eivät päättyneet yhdistyslain muutokseen ja metsähoitomaksun poistumiseen. Jatkossakin meidän tulee yhdessä hoitaa metsänomistajajäsentemme taloudellisia ja metsänhoidollisia etuja, sekä kouluttaa ja pitää puolemme metsäalan kehityksessä. Kiitos Teille kaikille jäsenyytemme edelleen lunastaneille. Harmillista oli jäsenmaksulaskutuksen kompuroinnit perusmaksuissa, mutta kun jotain tekee, niin virheitä sattuu. Jäsenet tekevät yhdistyksen. Käyttämällä yhdistyksen palveluita ja jäsenetuja, saamme parhaimman vastikkeen jäsenmaksuillemme. Tulkaa mukaan kuulemaan uusimpia uutisia metsärintamalta ja tapaamaan toisia metsänomistajia kesäkuun 11. päivän iltana Palvaanjärvelle. Samassa yhteydessä käydään läpi metsätaitoradan tehtäviä ja vietetään kesäiltaa yhdessä. Kun uudet metsänhoitosuosituksetkin julkaistiin viime vuonna, on meillä nyt hyvä tilaisuus päivittää omia tietojamme ajan tasalle. Metsätaitoilun SM-kisatkin järjestetään taas vuoden tauon jälkeen tänä vuonna. Talven ja kevään aikana on ollut muutakin kuin myötätuulta. Käykää tarkastamassa kiireesti talven tuulien tuhot metsissänne, mikäli ette ole vielä sitä tehneet, jotta mahdollisesti aiheutuneet tuhot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Yllättävästi löytyy katkenneita latvoja ja kaatuneita puita. Muutenkin metsään kannattaa tehdä retkiä; teeren ja metson soidinmenot ovat käynnissä, korvasienet nousevat poimittaviksi ja ainahan siellä voi kuunnella tuulen suhinaa; sitä metsäistä myötätuulta. Toimeliasta kesää taimikoissa ja nuoren metsän hoidossa, hoidettavaa kyllä on varmaan meillä useimmilla. Tekemällä hoitotyöt ajallaan, varmistamme metsän parhaan tuoton tulevaisuudessa. Vesomisiin! Terveisin Savukarin Sirkka Yhteiskuntasopimuksen mallioppilaitako? Metsänhoitoyhdistyksissä paiskitaan nykyisin aika pitkiä työpäiviä. Tiedän ja tunnustan olevani aivan erityisen onnekas siinä, että olen nimenomaan Metsänhoitoyhdistys Kaakon toiminnanjohtaja. Miksi näin? Siksi, että juuri täällä asiat toimivat. Meillä on metsänomistajat, joiden palveleminen on mutkatonta ja mukavaa. Ja meillä on erinomaisen hyvin ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, jotka myös tykkäävät työstään. Yhteistyömme Marjomaan Heikin kanssa on sujunut, jos mahdollista, odotettuakin paremmin. Mutta paitsi meitä Heikin kanssa, myös kaikkia muitakin palveluksessanne olevia uskoakseni vaivaa ainakin jossain määrin tietty riittämättömyyden tunne. Emmekä me tästä tunteesta eroon pääse, pikemminkin päinvastoin. Työ metsänhoitoyhdistyksessä ei ole vain työ, se on elämä. Meidän on vain tehtävä asioita koko ajan vähän paremmin, vähän tehokkaammin ja vähän enemmänkin. Valitettavasti vaalien jälkeinen hallitusneuvotteluihin kytkeytyvä suunnitelma yhteiskuntasopimuksesta kaatui. Tuottavuuden kasvua tämä maa olisi kipeästi tarvinnut. Mutta onko kuitenkin niin, että niin metsänomistajat, kuin myös metsänhoitoyhdistyksen metsurit, urakoitsijat ja toimihenkilöt ovat jo vuosia omaa yhteiskuntasopimustaan toteuttaneet. Metsänomistajat ovat mukisematta turvanneet metsäteollisuuden puuhuollon, vaikka puun reaalihinnat ovat olleet jo pidemmän aikaa loivassa laskussa ja metsänhoitoyhdistyksissä on jo vuosia totuttu tekemään aina vaan enemmän samalla taksalla tai palkalla. Toivottavasti näihin talkoisiin saataisiin mukaan suomalaisia laajemminkin. Jäsenmaksuistamme Metsänhoitoyhdistyksen muodostavat metsänomistajat. Olemme jäseniämme varten. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyteen liittyy aivan oleellisena osana metsänomistajien edustajiensa välityksellä päättämä jäsenmaksu. Tällä katetaan metsänomistajien tiedotus, neuvonta, koulutus, metsäsertifiointi, hallinto, toimistopalvelut ja monet muut sellaiset metsänomistajille yhteisesti tärkeät asiat, joista emme kellekään voi laskua kuluistamme ja ajastamme esittää. Omistajien linjaus on olut se, että pyrimme pitämään mahdollisimman kattavan jäsenpeiton alueemme metsänomistajien keskuudessa. Tähän on tähdätty mm. sillä, että yhden jäsenyyden kattohinnaksi vahvistettiin täksi vuodeksi 200. Yhdistyksen hallitus ja valtuusto näkivät asian niin, että jäsenmaksu kuitenkin peilaa jossakin määrin edelleen metsänomistajan omistamaa tai hallitsemaa metsäpinta-alaa, vaikka jäsenyydestä koituu yhdistykselle käytännössä samat kulut niin pienen kuin suuremman metsäalan omistajasta. Yhdistyksen kokonaisrahoituksesta tietenkin valtaosa tulee muusta kuin jäsenmaksuista, mutta jäsenmaksujen merkitystä ei silti voida väheksyä. Korostan silti sitä, että meille on tärkeämpää pitää Sinut jäsenenämme, kuin saada jäsenmaksusi. Mutta emme tietenkään silti voi pitää jäsenyyttäsi yllä, jos jäsenmaksu jää maksamatta. Tämä lehti on kuitenkin lähetetty myös kaikille niille metsänomistajille, jotka eivät ole yhdistyksemme jäsenmaksua maksaneet, mutta jotka eivät myöskään ole jäsenyydestämme ilmoittaneet eroavansa. Toiminnanjohtajan tervehdys Seuraava lehtemme jaellaan vain jäsenmaksunsa maksaneille metsänomistajille. Edelleenkin vain muutama prosentti metsänomistajista on meille eroilmoituksen jättänyt, mutta valitettavasti noin joka viides metsänomistaja ei ole vielä jäsenmaksuaan maksanut, kun tätä kirjoitan. Samalla kun kiitän Teitä kaikkia, jotka olette jäsenmaksunne maksaneet, kannustan myös kaikkia Teitä, jotka ette ole sitä vielä maksaneet, hoitamaan asian. Jos jäsenmaksukirje jäsenkortteineen on jo hukassa, niin soittamalla numeroon tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lähetämme Teille uuden jäsenyyskirjeen. Asiakaslupauksemme on, että mitä kattavampi jäsenyys saavutetaan ja mitä enemmän jäsenemme palveluitamme käyttävät, sitä enemmän Te kaikki metsänomistajat jäsenyydestänne hyödytte. Metsänhoitoyhdistyslain muutos on sujunut kaikkinensa yli odotusten ja metsänomistajien sitoutuneisuus yhdistykseen on ollut suorastaan kiitettävää. Mutta silti koen suurta surua jokaisesta metsänomistajasta, joka ei halua jäsenenämme enää jatkaa. Jossain asiassa olemme hänen asiansa hoidossa epäonnistuneet, mutta kunpa saisimme vielä mahdollisuuden osoittaa, mihin parhaimmillamme pystymme. Hyvää kesää kaikille! Jarmo Haimila METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Kaakko Vastaava päätoimittaja Jarmo Haimila p Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015

3 3 Ostajien puuntarpeissa vaihtelua - mänty- ja koivutukilla paras menekki Huhtikuun alussa PTT julkaisi ennusteen metsäsektorin näkymistä vuosille 2015 ja Sen mukaan sahatavaramarkkinoilla alkuvuosi on ollut haasteellinen. Kotimaassa heikko rakentamisaktiviteetti vähentää sahatavaran kysyntää. Vientikysyntä on myös hiljentynyt, minkä johdosta viime vuoden aikana kohonneita lopputuotevarastoja ei ole saatu pienennettyä. Ennusteen mukaan paperiteollisuuden tuotantomäärä putoaa edelleen. Paperiteollisuuden heikkoa tilannetta lieventää kuitenkin sellun ja kartongin hyvä kysyntä. PTT:n ennusteen mukaan metsäteollisuuden lopputuotteiden tuotannon notkahdus tänä vuonna heijastuu myös hakkuisiin ja puukauppaan. Viime vuoden alun nousuhuuma taittui loppuvuotta kohden. Tämä on näkynyt alkuvuonna vaisumpana puukauppana. Tämän vuoden puukaupat ovat Luonnonvarakeskuksen (LU- KE) puukauppaseurannan mukaan koko maassa reilun neljänneksen jäljessä edellisvuotta. PTT:n ennusteen mukaan kehitys kuitenkin tasoittuu vuoden loppua kohti. Koko vuoden puuntarpeen ennustetaan olevan lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kevään edetessä kohden kesää on ostajien aktiivisuus lisääntynyt. Kesä vilkastuttaa rakentamista ja siten puun tarve kasvaa. Kesäkorjuukohteisiin on kiinnostusta, sekä pääte- että harvennushakkuukohteisiin. Metsänhoitoyhdistysten mukaan mänty- ja koivutukilla on paras menekki. Kuusitukinkin kysynnässä on hienoista piristymistä havaittavissa. Ostajien puuntarpeissa on kuitenkin vaihteluja. Puunhintataso on pysynyt suhteellisen vakaana alkuvuoden heikosta kysynnästä huolimatta. PTT:n ennusteen mukaan mäntytukin nimellinen vuosihinta nousee hieman ja kuusitukin vastaavasti hieman laskee, joten kokonaisuudessaan havutukkien keskimääräinen vuosihinta pysyy vakaana. Kuitupuun vuotuisen keskihinnan PTT arvioi hieman laskevan. Metsäteollisuudella massiiviset investointisuunnitelmat Metsäteollisuuden kaikkien investointisuunnitelmien toteutuessa puunkäyttö lisääntyisi reilusti yli 10 milj. m3 vuodessa. Metsä Group ilmoitti juuri muutama päivä sitten, että suurinvestointi Äänekoskelle toteutetaan. Samana päivänä Kotkassa toimiva Kotkamills ilmoitti paperikoneen tuotantosuunnan vaihdosta kartonkiin. Tämä lisää tehtaan puunkäyttöä n. 0,5 miljoonalla kuutiometrillä. Investoinneissa pisimmällä ovat UPM ja Stora Enso. UPM:n Kymin tehtaiden investoinnin ja Stora Enson Varkauden tehtaan hienopaperikoneen muuttaminen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi odotetaan valmistuvan jo tänä vuonna. Puuta näille laitoksille tarvitaan lisää n. 2 miljoonaa kuutiometriä. Lisäinvestointien vaatima puunhankinta tehtaille alkanee jo tämän vuoden puolella. Kaikki nämä uutiset ovat olleet toivottuja ja metsänomistajat ovat ottaneet ne mielihyvällä vastaan. Metsänhoitoyhdistykset tuntevat alueensa puumarkkinat Puukaupan suunnittelu on hyvä aloittaa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Puukauppaa suunnitellaan metsänomistajan omista ja hänen metsänsä lähtökohdista. Metsänhoitoyhdistyksessä on paras tieto kulloisestakin puumarkkinatilanteesta. Yleisen markkinatiedon ja hinnan lisäksi heillä on vahva osaaminen koko puukaupan lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä, puukauppasopimuksen teosta hakkuun ja katkonnan valvontaan. Hannu Ripatti Kenttäpäällikkö MTK metsälinja Heli Tulla Tässä esimerkki jäsenedusta puukaupallisessa palvelussamme Metsänomistaja teettää omalla metsäneuvojallaan puunmyyntisuunnitelman. Metsäneuvoja ja metsänomistaja yhdessä valitsevat markkinoille hyvin kelpaavan kesäkorjuukelpoisen uudistushakkuukohteen. Myytävää puuta kertyy kahden hehtaarin alueelta noin 500 m³, metsänomistaja antaa valtakirjan puiden myymiseen ja samalla sovitaan myös uudistamistöistä. Metsänomistaja saa jäsenalennusta puunmyyntisuunnitelman laatimisesta 30 euroa valtakirjakaupan kuluista noin 150 euroa muokkauksesta ja taimista noin 200 euroa Jäsenalennukset yhteensä 380 euroa Käyttämällä em. palveluja tuli nykyisen jäsenmaksun hinnalla alennusta keskikokoisen n. 25 ha tilan metsänomistajalle, jonka jäsenmaksu on siis n. 100, neljän vuoden jäsenmaksujen verran. Tervetuloa metsänhoitoyhdistykset Metsänhoitoyhdistysten rooli on herättänyt uuden mhy-lain myötä paljon keskustelua. On mm. esitetty väitteitä, että Suomessa harjoitettu metsäpolitiikka olisi metsänhoitoyhdistysten, siis metsänomistajien omien yhdistysten syytä. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien itsensä perustamia yhdistyksiä. Ne olivat 1990-luvun puoliväliin saakka selkeästi osa valtion virallista metsähallintoa, kun valtiovalta valvoi ja ohjasi metsänhoitoyhdistystoimintaa metsäkeskusten välityksellä. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistyksiä on määrätietoisesti kehitetty metsäomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioksi. Nyt metsäomistajat itse hallinnoivat ja rahoittavat omien yhdistystensä toiminnan. Niiden palvelu- ja edunvalvontatoiminta on juuri sillä tasolla kuin metsäomistajat ovat itse linjanneet. Fanaattisuus on pahasta niin metsänhoidossa kuin kaikessa muussakin. Viimeisen neljän vuoden aikana kaikki metsätaloutta koskeva lainsäädäntö on uudistettu. Johtavana ajatuksena tässä uudistamistyössä oli metsäomistajien suurempi valinnanvapaus: metsäomistajan tulee voida käsitellä omia metsiään haluamallaan tavalla. Metsäomistajaorganisaatiolla oli tässä uudistustyössä vahva rooli ja väitän, että lopputulos olisi ollut metsäomistajien kannalta huomattavasti huonompi ilman MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten vahvaa panosta. Myös metsänhoitoyhdistyslainsäädäntö uudistettiin. Suurin muutos on, että yhdistykset siirtyvät entisestään metsäomistajien omiksi yhdistyksiksi ja loppukin napanuora valtiovaltaan katkaistaan. Metsäomistajat ovat jäseninä yhdistyksissä, maksavat niille jäsenmaksua ja päättävät yhdistysten toiminnasta. Niin metsänomistajien kuin kansatalouden kannalta yhdistyen toiminta puumarkkinoilla on ollut ja on edelleen korvaamatonta. Huolimatta haasteellisesta metsäomistusrakenteesta meillä on yksi maailman parhaiten toimivista puumarkkinoista. Esimerkiksi EUalueen puumarkkinoiden kehittämistä koskevissa analyyseissä yksi merkittävä syy puumarkkinoiden toimimattomuuteen on metsäomistajien yhteistyön ja omien yhdistysten puute. Metsänomistajien näkökulmasta: tervemenoa neuvostoliittolainen reaalisosialismi ja tervetuloa metsänhoitoyhdistystoiminta! Juha Hakkarainen, Metsäjohtaja, MTK

4 4 Yksityismetsätalouden liiketulos vuonna 2014 maan korkein Kaakkois-Suomi jatkaa edelleen ykkössijalla anmaa Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- Ja K-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi 43,6 82,5 130,4 211,1 211,9 143,8 180,1 63,8 119,3 119,6 113,2 46,8 42,5 15,7 Yksityismetsätalouden liiketulos oli viime vuonna Kaakkois-Suomessa maan korkein. Liiketulos oli Kaakkois-Suomessa 211,9 /hehtaarilta, kun koko maan keskiarvo oli 99,2 /hehtaari. Myös vuosina Kaakkois-Suomen yksityismetsien liiketulos oli maan korkein. Yksinkertaistettuna liiketulos kertoo, kuinka paljon metsänomistaja saa vuosittain yhdeltä metsähehtaarilta keskimäärin rahaa. Metsätalouden liiketulos saadaan, kun vuotuisista bruttokantorahatuloista vähennetään metsien hoitoon käytetyt kustannukset sekä metsien hallintokulut, joita ovat mm. metsänhoitomaksut sekä matka-, puunmyynti-, koulutus- ja jäsenmaksukulut. Mahdollisuudet liiketoimintatuloksen kasvattamiseen paranevat entisestään Käynnissä oleva metsäteollisuuden voimakas investointiaalto tulee muuttamaan puun kulkuvirtoja Suomessa. Huomattava osa Pohjois-Savon, Etelä-Savon pohjoisosien ja Häme-Uusimaan alueen puista, jotka aikaisemmin ovat tulleet Kaakkois-Suomen tehtaille suuntautuvat jatkossa Keski-Suomeen Metsä Groupin uudelle Äänekosken biotuotetehtaalle ja Stora Enson Varkauden uudelle kartonkikoneelle. Kun lisäksi huomioidaan, että UPM:llä on Kuusankoskella parhaillaan käynnissä sellulinjan uudistus, joka lisää raaka-ainetarvetta /ha Ahvenanmaa Rannikko Lounais-Suomi kuutiota, tulee puun kysyntä nousemaan Kaakkois- Suomessa lähivuosina aivan uudelle tasolle. Metsien käyttöastetta vara kasvattaa Kaakkois-Suomen metsien suurin kestävä vuotuinen tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuus on 4,6 miljoonaa kuutiota. Viimeisen Yksityismetsien liiketulos metsäkeskusalueittain vuonna 2014, /hehtaari Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- Ja K-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala viiden vuoden aikana Kaakkois-Suomessa on hakattu tukkia ja kuitua keskimäärin 4,0 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten tukin ja kuidun kestävistä hakkuumahdollisuuksista on vuosittain jäänyt käyttämättä 0,6 miljoonaa kuutiota. Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Metsien korkea hyödyntämisaste, hyvä kantohintataso sekä kohtuullisen matalat metsänhoitokustannukset ovat nostaneet viime vuosina Kaakkois-Suomen yksityismetsätalouden liiketuloksen maan korkeimmaksi. Metsäteollisuuden kasvava puuntarve mahdollistaa myyntimäärien kasvattamisen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, joka lisää kaakkois-suomalaisten metsänomistajien kantorahatuloja noin 20 miljoonalla eurolla. Liiketoimintatuloksessa se merkitsee lisäystä noin 30 euroa hehtaarille. Pekka Vainikka elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue Metsävaralisuudenasiantuntija Osuuspankkionmaammeparasmaataloudenpankki-javakuutuspalveluidenosaaja.Meiltä saat asiantuntija-apuakaikissa maataloudenrahoitusasioissa,pankkipalveluissasekä vakuutuksissa.astusistuttuunlähikonttorisijatoteaitse:saat laajan tarjonnankaikistafinanssipalveluistasekä parhaanasiantuntemuksen-ainapaikalisesti.tarjontaammekuuluvat mm. maksulike,rahoitus,varainhoito,vahinkovakuutukset,lainopiliset palvelut sekä henkilövakuutukset. TulekäymäänOsuuspankissatailuelisää osoitteestaop.fi/maatalous. Yhdessä hyvä tulee. OP Kymenlaakso OP Luumäki OP Miehikkälä

5 5 Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää Tuki kuitenkin haettava ennen työn aloittamista Kemera-lain uudistuksen tavoitteena oli luoda metsätalouden tukijärjestelmästä kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipäänsä yksinkertaistaa järjestelmää. Uusi laki vastaa kohtuullisen hyvin näihin tavoitteisiin. Miinuspuolelle jää se, että uudet EU:n määrittelemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman lisäbyrokratiaa, sillä rahoituksen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista. Mikä muuttuu? Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito muuttuvat kahdeksi erilliseksi työlajiksi joihin molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7 3 metrisen taimikon hoitoon. Uudesta laista on jätetty pois vähämerkityksellisiä työlajeja kuten pellonmetsitys, kantojen nosto ja pystykarsinta. Metsän uudistamiseen ei myöskään enää saa tukea. Esimerkiksi myrskytuhojen varalle onkin hyvä olla vakuutus. Energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä nuoren metsän hoitokohteilta tuetaan korotetulla hehtaarituella. Laki sai vihdoin myös EU:n komission hyväksynnän Näillä näkymin laki tulee voimaan kesäkuun alusta EU-vaatimusten mukaisesti uusi kemera-laki edellyttää ennakkohakemusta kaikkien työlajien osalta eli ns. jälkirahoitteisuus ei enää uuden lain mukaan ole mahdollista. Töitä ei myöskään voi aloittaa ennen kuin tukihakemus on toimitettu metsäkeskukseen. Näillä näkymin töihin voi siis tulla runsaan kuukauden katkos. Lea Jylhä, metsäasiantuntija, MTK KEMERA tuki on haettava aina ennen työn aloittamista Uutta kemeratukea on haettava aina ennakkoon. Työn voi aloittaa heti hakemuksen teon jälkeen seuraavissa työmuodoissa: - Taimikon varhaishoito - Nuoren metsän hoito - Juurikäävän torjunta - Suometsän hoitoon sisältyvä piennartien teko Metsäkeskuksen on hyväksyttävä hakemus ja sen toteuttamissuunnitelma ennen työn aloittamista seuraavissa työmuodoissa: - Terveyslannoitus - Suometsän hoito - Metsätien tekeminen - Metsäluonnon hoito - Ympäristötuki Uutta KEMERA tukea saa jatkossa myös taimikon varhaishoitoon. Kaikissa työmuodoissa tuki pitää hakea ennen työn aloittamista. Laki on edelleen jumissa Brysselissä. Hakemuksia voi tehdä vasta, kun laki on hyväksytty. Uusi kemera-tukijärjestelmä Taimikon varhaishoito, tuki 160 /ha Nuoren metsän hoito, tuki 230 /ha Nuoren metsän hoidon tuki on 450 /ha, jos hoitotyön yhteydessä poistetut rungot kerätään pois kohteelta Juurikäävän torjunta, tuki 75 /ha Suometsän hoito (kunnostusojitus), tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista Metsätien perusparannus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista Uuden metsätien tekeminen, tuki 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista Metsän terveyslannoitus, tuki 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista Ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnonhoitotöihin tuki määräytyy erikseen kohteen mukaan PEFC metsäsertifiointiin pieniä muutoksia Alueellinen PEFC-metsäsertifiointi jatkuu pienin uudelleenjärjestelyin. Vuoden vaihteessa aloitti toimintansa Kestävän Metsätalouden Yhdistys, joka hallinnoi sertifikaatteja kaikkien mukana olevien metsänomistajien ja metsätoimijoiden puolesta. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat mukana sertifioinnissa edelleen oman yhdistyksensä jäsenyyden kautta. Uuden yhdistyksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun metsänomistajien liittojen toiminta loppui Alueellisten ryhmäsertifikaattien haltijaksi tarvittiin uusi taho ja tehtävän otti hoitaakseen uusi MTK:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Sahojen perustama yhdistys. Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen toimintaa johtaa sertifiointiasiamies Aija Rahikainen ja yhdistyksen nettiosoite on Kriteereiden poikkeamia korjattu Nykyinen ryhmäsertifiointi toteutetaan 13 maakunnan alueella ja vuosi 2015 edetään vanhaan malliin. Ensi vuosi tuo muutoksia sertifiointiin, kun käyttöön otetaan uudet vaatimukset ja aluejakokin luultavasti muuttuu. Uusi toteutustapa valmistellaan kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin Häme- Uusimaan alueella kolme lievää poikkeamaa: kulotusmäärien vähäisyydessä, vesistöjen osin puutteellisissa suojakaistoissa sekä korjuuvaurioiden kriteerit ylittävässä osuudessa. Kehityssuunta näissä kaikissa kohdissa on kuitenkin ollut positiivinen. Vuoden 2014 aikana toteutettiin sekä metsänhoidollisia kulotuksia että luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen pyrkiviä säästöpuuryhmien polttoja tuplamäärä aiempiin vuosiin verrattuna, kiitokset siitä toimeen tarttuneille toimijoille ja mukaan lähteneille metsänomistajille. Vesiensuojeluun liittyvää koulutusta järjestettiin alueella laajasti. Korjuujäljen laatu on parantunut aiemmin ongelmallisilla energiapuukohteilla, kun kokemusta korjuusta ja kohdevalinnasta on kertynyt. Optimaalisia korjuukelejä on kuitenkin harvoin ja korjuujäljen laatua tulee kehittää edelleen, esimerkiksi omavalvontaa lisäämällä ja henkilöstöä kouluttamalla. Avainasemassa ovat myös metsänomistajat, sillä oikeaan aikaan tehdyt metsänhoitotyöt sekä riittävä ennakkoraivaus ennen hakkuita ehkäisevät korjuuvaurioiden syntymistä. Ryhmäsertifiointi on kustannustehokasta PEFC-ryhmäsertifiointi on osoittanut toimivuutensa suomalaisessa pienmetsätaloudessa. Jokaista metsätilaa tai yritystä ei tarkasteta erikseen, vaan metsistä ja toimenpiteistä kerätään yhteenvetotietoa ja tarkastukset kohdistetaan satunnaisotannalla alueelle. Näin sertifiointi on kustannuksiltaan kohtuullinen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmetsänomistajat ovat mukana sertifioinnissa edelleen yhdistysten entisten päätösten mukaisesti ilman eri maksua. Myös aiemmin ilmoittautuneiden yritysten mukana olo on voimassa. Uusia todistuksia ei metsänomistajille nyt lähetetä. Yrittäjien mukanaolo voidaan tarkastaa nettipohjaisesta rekisteristä. Uudet yrittäjät sekä ne metsänomistajat, jotka eivät ole metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, voivat ilmoittautua mukaan sertifiointiin Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen. Jukka Hujala Hannu Ripatti MTK metsälinja

6 6 Kaava voi rajoittaa metsänkäyttöä Kaavoituksella ohjataan maankäyttöä. Yleiskaava on metsänomistajan kannalta tärkein maa- ja metsäomaisuuden käyttöön vaikuttava kaavamuoto. Sen laatii kunta. Kaavamääräykset eivät saa johtaa met-sänomistajan kannalta kohtuuttomiin vaikutuksiin. Jokaisen maanomistajan on siten syytä seurata maakunnan ja oman metsäpaikkakunnan alueella tapahtuvaa kaavoitusta. Toimenpiderajoitukset vähentävät hakkuumahdollisuuksia Kaavan laatimisen ajaksi voidaan kaava-alueelle määrätä toimenpiderajoitus ja maisematyölupavaatimus. Toimenpiderajoitus voidaan määrätä myös kaavamääräyksissä. Silloin kaava-alueella ei saa suorittaa kaavan toteuttamista vaikeuttavaa toimenpidettä, esimerkiksi maisemaa muuttavaa puiden kaatamista tai maankaivamista, ilman maisematyölupaa. Yleiskaavaalueilla toimenpiderajoitus ja maisema-työlupavaatimus ovat voimassa, jos kaavassa tai kaavamääräyksissä niin määrätään. Asemakaava-alueilla useimmat maisemaa muuttavat toimenpiteet vaativat maisematyöluvan automaattisesti, ellei kaavassa toisin määrätä. Luonnonvarakeskus, entinen Metsäntutkimuslaitos, teki Etelä-Suomessa 32 kunnan alueella tutkimusta erilaisten kaavamääräysten vaikutuksista metsätalouteen. Rajoitetun puuntuotannon, koskee lähinnä uudistushakkuita, piirissä oli pahimmillaan jopa 17 % kunnan metsä- ja kitumaan pinta-alasta. Tämä, lisättynä puunostajien vähäisempi kiinnostus ostaa puuta maisematyölupavelvoite alueilta, voi vähentää ko. kunnan alueen kantorahatuloja jopa neljänneksellä. Vaihteluväli kuntien kesken on toki suuri, mutta kunta- ja biotalouden näkökulmasta näin suuret vaikutukset ovat masentavia. Kaavamerkinnät ja määräykset selkeiksi Kaavamääräyksillä voidaan rajoittaa metsien käyttöä maiseman, luonnonarvojen tai vaikkapa virkistys-tarpeiden turvaamiseksi. Luonnonarvoja kaavassa merkitään esimerkiksi, SL, MY tai luo- merkinnällä, virkistys- ja ulkoilualueita VL ja MU sekä maisema-alueita ma -merkillä. Erilaisia variaatioita näiden käytöstä on useita. Näihin kaavamerkintöihin ja määräyksiin voi olla liitetty myös maisematyölupavaatimus. Kyseisten kaavamerkintöjen käyttö on viimeaikaisissa kaavoissa lisääntynyt, etenkin kaupunki- ja taajama-alueilla ja niiden läheisyydessä tehtävissä kaavoissa. Kuntaliitosten myötä tällaisia kaupunkialueille tarkoitettuja kaavamääräyksiä leviää alueille, joissa niillä ei ole tarkoituksenmukaista tarvetta, valitettavasti myös metsätalousalueille. Kaavamerkinnät ovat pääosin aluemerkintöjä. Monesti alueen merkintä on epämääräinen ja liian laaja. Tämä korostuu etenkin luo- ja MY- merkintöjen käytössä. Sellaisia pienialaisia, pistemäisiä tai muuttuvia kohteita, kuten metsälakikohteet, liito-orava jne., jotka otetaan jo muun lainsäädännön kautta toiminnassa huomioon, ei tulisi merkitä aluemerkinnällä kaavaan. Ylimääräistä työtä aiheutuu myös kyseisten merkkien kaavamääräysten selvittämisestä, etenkin luo- merkintöjen. Niistä ei aina käy selville, mikä tai mitä halutaan turvata. Usein tietoa joutuu hakemaan kaavaselostuksesta tai erillisestä kaavan liitteenä olevasta selvityksestä. Tämä tekee kaavan tosiasiallisten vaikutuksien selvittämisestä hankalaa. Kaavamääräykset eivät saa olla kohtuuttomia ja niiden tulee olla selkeitä ja vaikutukset helposti ymmärrettävissä. Maisematyölupa Vaikka kaavassa on maisematyölupavaatimus, niin aina ei kuitenkaan maisematyölupaa tarvita, jos toimenpide on vaikutuksiltaan vähäinen. Kaavamääräykset tulee kuitenkin lukea tarkkaan. Vähäiseksi toimenpiteeksi voidaan katsoa sellainen toimenpide, joka ei vaikuta kaavoituksessa alueelle määrättyyn käyttötarkoitukseen tai siihen ympäristöön ja maisemaan, jossa alue sijaitsee. Käytännössä metsänhoidollisesti oikein tehtyjen taimikonhoitojen ja harvennushakkuiden ei voitane katsoa muuttavan maise-maa. Uudistushakkuu ja voimakas maanmuokkaus saattavat vaatia maisematyöluvan. Suojelu- tai virkistysalueilla, maisema-alueilla, ranta-alueilla, luontoarvoja omaavilla ja taajama-alueilla on luvanhakukynnys alhaisempi, johtuen alueiden erikoisominaisuuksista ja kaavassa määrätystä käyttötarkoituksesta. Maisematyölupaa ei voida myöntää kaavassa olevien suojelumääräysten vastaisesti esim. luonnonsuojelukohteilla. Monesti maisematyölupavaatimus lisää vain turhaa byrokratiaa ja kustannuksia. Maisematyöluvan hinta vaihtelee kunnittain kympeistä useisiin satasiin. Maanomistajien on tarkoin seurattava, ettei maisematyöluvan hakemista edellytetä kaavamääräyksissä kovin kevyin perustein. Metsänhoitoyhdistys tekee edunvalvontaa kaavoituksessa Metsänhoitoyhdistys pyrkii vaikuttamaan omalla toimialueellaan kaavoitukseen, jos kaavalla on metsätaloudellisia vaikutuksia. Mhyt ovat tehneet muistutuksia vireillä olevista kaavoista, kiinnittäen huomioita etenkin aiemmin kerrottuihin seikkoihin. Tätä työtä jatketaan metsänomistajien hyväksi. Metsänhoitoyhdistys on luonteva paikka aloittaa oman asian eteenpäin vienti. Mhy:n lisäksi tämän vuoden alusta maakuntaan on saatu lisäresurssia maan- ja metsänkäyttöasioihin vaikuttavien kaavojen ja ohjelmien seurantaan ja käytännön vaikuttamiseen. Toimintaa tehdään vahvassa yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen ja alueen maataloustuottajien kanssa. Keskusliitto MTK:lla on Kaakkois-Suomeen sijoitettu alueen metsäasiantuntija, Hannu Ripatti. Toimipaikka on Kouvolassa tuottajaliiton toimiston yhteydessä. Hannu Ripatti Kenttäpäällikkö /metsäasiantuntija MTK ry Mitä Kaakossa menossa? Virolahti Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan tarkistus Harvajanniemen ja Vaahterikon tuulivoimalakaavat Miehikkälä Kaavoitus/Kaavoituskatsaus/ Tuulivoimalakaavat Kiviojankangas ja Muurikkala tutkittavana Suur-Miehikkälän yleiskaavan laadintatarvetta tutkitaan Virolahden ja Miehikkälän rakennusjärjestykset muutetaan 2015 aikana Metsien käyttö pelastaa Suomen metsäyhdistyksen nuorisohankkeen iskulause - metsien käyttö pelastaa maailman on osuva vastaus maailmaa polttaviin haasteisiin. Öljy, hiilen ja maakaasun käyttöön perustuva maailmanjärjestys tikittää viimeistä suoraa. Kasvihuonekaasujen voimakas lisääntyminen ilmakehässä ja valtameriin kertyvä muovi- ja muu tekokuitupohjainen jäte aiheuttavat maailmanlaajuisia ympäristöongelmia. Maailma on hukkumassa muovijätteeseen. Kaikkialla merissä on jo mikroskooppisen pieneksi hajonnutta muovia. Suurin jätepyörre on USA:n ja Japanin välissä. Se on EU:n kokoinen jätelautta. Kaikki öljypohjaiset tuotteet on jo korvattavissa puupohjaisilla tuotteilla. Jopa autoteollisuus saattaa mullistua nanosellukuitujen ansiosta. Muutos uusiutuvien biomassojen laajempaan hyödyntämiseen on käynnissä. Suomelle se on suuri mahdollisuus. Meillä näitä resursseja on neljänneksi eniten maailmassa kansalaista kohden. Rakentaminen tuottaa 40 % kaikista kasvihuonekaasuista. Betoni, teräs ja lasi kuluttavat voimakkaasti energiaa valmistusprosesseissa. Puurakenteet toimivat energiatehokkuuden lisäksi myös parhaina hiilinieluina. Kun rakennetaan, pitäisi sen jatkossa perustua yhä vahvemmin puuhun niin Suomessa kuin muuallakin. Puurakentamisen edistäminen pitää nostaa Suomen EU politiikan kärkiteemaksi. Paikallisestikin voidaan olla viisaita: Pudasjärven hirsikoulukampus on hieno esimerkki tästä. Biotaloudessa on myös kysymys politiikan suunnan muutoksesta. Ei ole viisasta rakentaa Suomea uudestaan. Pitää olla resurssiviisas. Biotalous vaatii hajautetumpia rakenteita kuin fossiilitalous. Luonnonvarat ovat maaseudulla ja biojalostamot maakunnissa ympäri Suomea metsien ympäröiminä. Politiikalla pitää huolehtia, että meillä on riittävästi innovaatioita, mutta myös riittävää työvoimaa ja koulutusta maaseutualueilla. Valtakunnan resursseja ei pidä tuhlata yritykseen rakentaa Suomi uudestaan. Suomi kansakuntana voi omilla päätöksillään tehdä biotaloudesta kansantalouden veturin sen kuuluisan uuden Nokian. Meille globaalit ongelmat ovat iso mahdollisuus kansakuntana. Miten uudet äänekosket varmistetaan? Puuta meillä tutkitusti on, eikä maailmaa pelasteta museoimalla metsiä suojelualuiksi. Puumarkkinoilla kannattaa uskoa markkinatalouteen: lisätä avointa kilpailua, kehittää kauppatapoja ja tilastointia sekä lisätä kaikin keinoin markkinainformaatiota ja uusia kauppatapoja. Nämä ovat alan sisäisiä tehtäviä eikä siihen tarvita politiikkoja. Politiikkatoimilla pitää kannustaa aktiiviseen metsien hoitoon uutta kemeraa ei pidä kuohita, kun laaditaan leikkauslistoja. Sukupolvenvaihdosten edistäminen ja yrittäjämäisen metsätalouden verotuksen keventäminen ovat välttämättömiä toimia. Verotuksen kiristäminen tai pakkomaksujen kehittäminen johtaisivat päinvastaiseen kehitykseen. Politiikkapäätöksiin pitää jatkossa tehdä maaseutuja elinkeinovaikutusten arviointi ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi. Huonoja säädöksiä pitää purkaa. Liikennerahat on suunnattava alempiasteiseen tieverkkoon ja perusväylänpitoon. Uusiin pisaroihin ei ole varaa. Eduskunnan pitää olla myös jämeränä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Metsien käyttöä joka siis voi pelastaa maailman ohessa myös Suomen talouden ei pidä kahlita panemalla ministerien nimiä papereihin, jotka museoivat metsät. Eväät ovat tiedossa. Tulevan hallituksen politiikalla ratkaistaan, pelastaako biotalous Suomen ja maailman? Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.

7 7 Metsänomistajat haluavat pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäseninä Valtakunnallisesti organisoitu jäsenkirjelähetys helmi-maaliskuun vaihteessa aiheutti viikkoja jatkuneen yhteydenottosuman myös metsänhoitoyhdistys Kaakossa, vaikka meillä ei sitä valtakunnallisestikin paljon huomiota saanutta virheellisten viitenumeroiden aiheuttamaa hässäkkää ollutkaan. Jäsenyyksien ja asiakkuuksien hallinta ja metsänomistajarekisterin ylläpito otetaan nyt meillä ihan erityiseksi työksi ja meillä on homman vastuuhenkilöksi nimetty palveluneuvoja Anne Marttila- Inkilä. Valtakunnallisesti hoidetussa jäsenkirjepostituksessa kaikki ei nimittäin mennyt ihan putkeen. Monet metsänomistajat saivat kokonaan aiheettomia kirjeitä ja jotkut jopa useamman eri kirjeen, joissa oli ristiriitaisia ja vääriä tietoja ja niin edelleen. Vaikka osa virheistä johtui meistä riippumattomista syistä, niin osattomia näihin virheisiin emme toki olleet itsekään. Metsänhoitoyhdistykset eivät ole enää saaneet verottajalta sitten vuoden 2012 jälkeen päivitystietoja ja jonkin verran tuplapostituksia aiheutti myös fuusiomme vuoden 2014 alusta. Likikään kaikkia aiemmin molempien yhdistysten metsänomistajina olleiden tietoja ei ollut yhdistetty ja kaikkia purettuja kuolinpesiä ei ollut purettu ja muutoinkin metsänomistajarekisterimme ei ollut niin ajantasainen kuin itse kuvittelimme sen olevan. Jäsenpostituksen yhteystietona oli Annen puhelinnumero; miten Anne selvisit? - Pääsääntöisesti metsänomistajilla oli tieto, että jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä on vuoden alusta 2015 vapaaehtoista, mutta moni antoi palautetta siitä, että miksi metsänomistajan pitäisi erikseen erota yhdistyksestä, koska ei ole koskaan mihinkään liittynytkään - Aivan kaikki eivät ole kakistelematta nielleet sitä, että eroilmoitukset täytyy tehdä kirjallisina. Ihmiset ovat kuitenkin pääosin ymmärtäneet asian, kun olen heille selvittänyt, että yhdistyksen jäsenyyden päättymisen myötä päättyy myös jäsenyys PEFCryhmäsertifioinnin piirissä, siksi tarvitaan kirjallinen dokumentti eroamisesta. - Viitenumerohässäkkä, johon osalliseksi ilman omaa syytään joutuivat myös osa naapurimetsänhoitoyhdistyksistämme, vaikutti meilläkin siten, että jotkut jättivät aluksi meille jäsenmaksunsa maksamatta, kun olivat maakuntalehdistä lukeneet, että laskuissa on virheellisiä viitenumeroita, ja että niitä ei pidä maksaa, vaan uudet laskut ovat tulossa. Tämä uutisointi ei viitenumeroiden osalta koskenut metsänhoitoyhdistys Kaakkoa millään lailla. - Maaliskuu ja huhtikuu olivat ruuhkaisia, mutta nyt tilanne on tasaantunut. Jäsenrekisteriä päivitetään nyt kaikin keinoin ajantasalle, mutta tärkeää olisi, että metsänomistajat tiedostaisivat sen, että enää ei ole mitään viranomaiskanavaa, josta me tiedot saamme automaattisesti. Olkaa siis edelleen aktiivisesti yhteydessä meihin kaikista omistus- ja tilatietojen muutoksista meihin päin - Jossain määrin ristiriitaistakin ohjeistusta oli aluksi siinä, että kuinka menetellään jäsenyyksien ja jäsenmaksujen suhteen tilanteissa, joissa metsänomistajalla on paitsi yksin, myös yhdessä perheenjäseniensä kanssa yhteisomistusjäsenyys meidän rekisterissä - Pinta-alatietojen päivityksen yhteydessä on ilmennyt metsänomistajien yllätys siitä, että mhy:n rekisteri ei ole ajantasainen. Metsänomistajat olettavat, että mhy:llä jatkuvasti ajantasalla olevat tiedot jäsenrekisterissä. Siihen kyllä pyritään, mutta tästä eteenpäin tietojen ylläpito on jatkuva prosessi - Ilahduttavinta on se, että vaikka eroilmoituksia on tullut niin samalla on saatu myös lukuisia uusia jäseniä. Ja tietenkin myös se, että vaikka joku on soittanut vähän tuohtuneenakin vääristä pinta-alatiedoistaan tai muista virheistä jäsenpostituksestaan, niin hetken rupattelun jälkeen he ovat kuitenkin päättäneet ilman muuta pysyä yhdistyksemme jäsenenä ja onpa nämä virheellisten tietojen korjaus johtanut joskus suoraan työtilaukseenkin neuvojillemme! - Suurin osa yhteydenotoista on tullut sähköpostilla, puhelimitse, jäsenkirjeen mukana tulleella jäsentietojen muutoslomakkeella, mutta myös henkilökohtaiset käynnit toimistolla lisääntyivät - Sekin on ollut ilahduttavaa, että monet ovat myös soittaneet ja ilmoittaneet, että heidän tilatiedoistaan puuttuu jonkin tilan hehtaarit ja pyytäneet lähettämään laskun, jossa on maksuperusteena kaikki heidän hallitsemansa hehtaarit. Kaakon metsänomistajat ovat reilua porukkaa, eivätkä halua olla vapaamatkustajina yhdistyksessämme! Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen aloitettava karsimalla byrokratiaa Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää tulevalta hallitukselta nopeita ja järeitä toimia. Julkisen sääntelyn vähentäminen ja hallinnon toimintatapojen muuttaminen on välttämätöntä kilpailukykymme parantamiselle, uusille investoinneille ja yritystemme kasvulle. Tulevan hallituksen tulee aidosti sitoutua sääntelyn purkamiseen ja sen on ryhdyttävä välittömästi töihin konkreettisten päätösten tekemiseksi sekä Suomessa että EU-lainsäädännössä. Julkisen hallinnon palveluita on kehitettävä poikkihallinnollisesti asiakasnäkökulmasta siten, että yrittäjä ja kuluttaja saa tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta. MTK esittää lainsäädännöllisten määräaikojen asettamista erilaisille yritystoiminnan kehittämistä hidastaville lupamenettelyille kuten ympäristölupien käsittelylle. Päätöksentekoa hidastava viranomaisten keskinäinen valitusoikeusmahdollisuus on poistettava. Lupaprosessien läpimenoaikoja on nopeutettava muun muassa kehittämällä hallinnon ja palveluiden digitalisointia ja asettamalla lupaprosessien käsittelynopeus julkisen hallinnon virastojen ja virkamiesten keskeisiksi tulostavoitteiksi. Tällöin myös lupamaksujen hinnat alenevat maksuperustelain mukaisesti. Maataloudessa konkreettisia yksinkertaistettavia asioita on pitkä lista. Sääntelyn vähentäminen edellyttää myös hallintorakenteiden muuttamista. MTK kannustaa tulevaa hallitusta rohkeisiin päätöksiin koskien esim. aluehallinnon uudistamista. Organisaatiomallien pohdinnan sijaan on aidosti mietittävä, kuinka hallinto voi auttaa asiakasta eikä päinvastoin. Myös byrokratiaa kasvattavista uusista lakihankkeista tulee nyt pitäytyä.

8 8 Metsäsuunnitelma aina taskussa mukana Mhy Kaakko tarjoaa metsäselaimen jäsenetuna kaikille jäsenilleen. Metsäselain perustuu maastokarttasovellukseen, joka tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden metsäsuunnitelmatietojen tarkastelemiseen omalla mobiililaitteella. Mobiilimetsäsuunnitelma vaatii metsänhoitoyhdistyksen järjestelmässä olevat metsäsuunnitelman kuviotiedot. Ellei tietoja ole, saat palvelun jatkossa käyttöösi tilaamalla uuden metsäsuunnitelman. Tilaa uusi metsäsuunnitelma omalta metsäasiantuntijaltasi nyt! Metsäselain sisältää: Metsäsuunnitelmat, kuviotiedot ja asiointipalvelut metsänomistajille ja asiantuntijoille. Tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen. Teemakartat hakkuu- ja hoitotöistä. Hakkuutuloarviot sekä hoitotöiden kustannusarviot. Oman sijainnin tarkka näyttö kartalla. Toimii myös ilman verkkoyhteyttä (offline-tila) Android- ja Windows Phone -versiot jo sovelluskaupoissa, ios tulossa huhtikuussa. Tulossa olevia ominaisuuksia: Reitin, valokuvien ja muistiinpanojen tallennus Lisää teemakarttoja ja esim. hakkuu- ja hoitotöille teemoitus kiireellisyyksien mukaan Yhteydenpito metsänhoitoyhdistykseen Metsäselaimen kautta Metsäsuunnitelmatietojen päivitys sovelluksessa Palvelu on saatavissa elokuusta 2015 alkaen. Metsänhoitoyhdistys Kaakko Tilaa uusi metsäsuunnitelma metsäasiantuntijaltasi nyt ja saat jäsenetuna maksutta mobiilimetsäsuunnitelman! Metsäselain Windows Metsäselaimen kuviotiedot Metsäselain Android Pysy kartalla metsäsi tarpeista! Metsäsuunnitelma on metsänomistajan avuksi tehtävä käsikirja. Siihen kootaan tieto puustosta, metsänhoitotarpeista ja puunmyyntimahdollisuuksista. Se kertoo paljonko metsästäsi voi saada tuloja tulevina vuosina ja paljonko metsänhoitoon pitää panostaa, jotta metsäsi tuottaa hyvin. Metsäsuunnitelma: e perusmaksu + 15 /ha 16 e/ha + + ALV 24% Ota yhteys metsäsuunnittelijoihimme ja ja kysy kysy lisää! lisää! Tarja Mäkelä-Hietala Antti Arto Karjalainen Alho Antti Laari Heli 0400 Tulla KAAKKO Metsäselain velltuksetta käyyöön vuodeksi 2015! Metsänomistajat Kymenlaakso Kaakko Sibeliuskatu Vanhamaantie 34 B Hamina Elimäki

9 9 Metsäsuunnitelma on metsän käyttöohje Tämän vuoden alusta Metsänhoitoyhdistys Kaakkoon on valittu kolme metsävaravastaavaa, jotka vastaavat metsäsuunnittelusta yhdistyksen alueella. Työnkuvaan kuuluvat metsäsuunnitelmat, metsäarviot ja tuhoarviot. Kaikki metsävaravastaavat siirtyivät pestiin metsäneuvojan työstä. Yksi uusiin tehtäviin siirtyneistä neuvojista on Heli Tulla. Heli on jo metsäneuvojan työssä laatinut suunnitelmia metsänomistajille, joten siirtyminen uuteen tehtävään oli helppoa. -Suunnittelutehtävissä suurimman osan työajasta saa viettää maastossa, hymyilee Heli. Työvälineenä toimii kosketusnäyttöinen maastomikro, johon ladataan tarvittavat kartta-aineistot. Kaikki maastotieto kerätään maastomikroon. -Maastomikro vähentää toimistotöissä käytettävän ajan määrää, sillä huolellisella maastotyöllä kaikesta maastossa kerätystä tiedosta saa koostettua valmiin metsäsuunnitelman helposti, kertoo Heli. Maastomikron lisäksi käytössä ovat edelleen vanhat tutut välineet; relaskooppi puuston pohja-pinta-alan selvittämiseen, hypsometri puun pituuden ja talmeter paksuuden mittaamiseen. Metsäsuunnitelma laaditaan metsänomistajan tarpeiden mukaan Metsäsuunnitelma on hyvä työkalu metsänomistajalle metsäomaisuuden hoitoon. Metsäsuunnittelussa otetaan huomioon metsänomistajan tarpeet, mitä hän arvostaa metsässään ja kuinka hän haluaa metsäänsä hoitaa. Suunnitelman tarkoitus on auttaa metsänomistajaa saavuttamaan tavoitteensa. -Suunnitelmallisuus edistää metsien hoitoa ja käyttöä, kiteyttää Heli. Metsäsertifioinnistakin löytyy oma kriteeri metsäsuunnittelulle. Kriteerin mukaan yli 20 hehtaarin suuruisten tilojen osalta metsäsuunnitelman kattavuuden tulee olla vähintään 50 prosenttia. Tämän vuoksi suunnitelma on syytä pitää ajan tasalla. Metsäsuunnitelma on voimassa 10 vuotta. venvaihdosta tai tilakauppaa varten. Metsäarviota varten kerätään samanlaista puusto- ja maapohjatietoa kuin metsäsuunnitelmaa tehdessä. Metsän arvon laskemiseksi käytetään summa-arvo menetelmää, jossa metsän arvo muodostuu puuston hakkuuarvon, mahdollisen odotusarvon, taimikoiden ja maapohjan arvon summasta. Lopuksi tehdään kokonaisarvon korjaus tilakohtaisesti. Kokonaisarvon korjauksella huomioidaan metsätilan erityispiirteet, kuten tieyhteydet, tilakoko, puuston laatu sekä vuotuiset metsään kohdistuvat hallintokulut. Tällaisia ovat esimerkiksi vakuutukset ja verot. Metsäsuunnitelmassa on ehdotus metsänhoitotöistä ja niiden kiireellisyydestä, hakkuista, hakkuutavoista ja niiden ajankohdista. Ehdotukset perustuvat puustosta kerättyyn tietoon sekä puuston kasvuun. Suunnitelmassa huomioidaan myös luontoarvot. Löytyykö metsästä tärkeitä elinympäristöjä, joiden käsittelystä on säädetty metsälaissa. Metsänhoitoyhdistysten sähköinen SilvaNetti -palvelu on pian korvautumassa puhelimessa toimivalla metsäselaimella. Mikä on metsäarvio? Metsäarviota tarvitaan silloin, kun halutaan selvittää metsän arvo. Metsän arvo on yleensä tarpeen selvittää perunkirjoitusta, sukupol- Hypsometrillä mitataan puun pituutta.

10 10 Kaakon metsäasiantu Taavetin toimisto Riihitie 1, Taavetti Sähköposti: 1 Jarmo Haimila toiminnanjohtaja kiinteistövälittäjä jarmo.haimila@mhy.fi Anne Marttila-Inkilä palveluneuvoja anne.marttila-inkila@mhy.fi Pekka Simola metsäneuvoja pekka.simola@mhy.fi Ossi Alatalo metsäneuvoja ossi.alatalo@mhy.fi 4 Heli ja Marjaana ovat vielä Virolahden toimistollamme, mutta Heli siirtyy pian Haminan toimistolle ja Marjaana Miehikkälän toimistolle. Tässä aukeamalla on toimihenkilömme sijoitettuna jo näihin tuleviin toimistoihinsa. 2 Tarja Mäkelä-Hietala metsäneuvoja metsävaravastaava, Luumäki tarja.makela-hietala@mhy.fi Metsänomistajat KAAKKO METSÄ-SAVO

11 11 ntijat palveluksessasi Haminan toimisto Sibeliuskatu 34 B, Hamina 3 5 Heikki Marjomaa kenttäpäällikkö heikki.marjomaa@mhy.fi Virpi Salovaara toimistonhoitaja virpi.salovaara@mhy.fi Heli Tulla metsäneuvoja metsävaravastaava, Hamina heli.tulla@mhy.fi 10 Miehikkälä Markus Anttila metsäneuvoja markus.anttila@mhy.fi Pekka Fincke metsäneuvoja pekka.fincke@mhy.fi Auvo Heimola metsäneuvoja auvo.heimola@mhy.fi Miehikkälän toimisto Keskustie 15 C, Miehikkälä Marjaana Hellä metsäneuvoja marjaana.hella@mhy.fi Reino Pietikäinen metsäneuvoja, LKV reino.pietikainen@mhy.fi Hannu Lavonen metsäneuvoja hannu.lavonen@mhy.fi Antti Alho metsäneuvoja metsävaravastaava, Miehikkälä ja Virolahti antti.alho@mhy.fi

12 12 Metsänhoitoyhdistys Kaakon metsurit: Jarmo Kiri Juha Kylmälä Antti Lavonen Raimo Maaskola Esko Monola Tuomo Monola Tero Parkko Seppo Partila Risto Paukkunen Jari Pynnönen Mika Saareks Timo-Pekka Seuri Pauli Syrjänen Heikki Värri Ville Huomolin, metsäylioppilas, harjoittelija Metsätiloja myynnissä: Lemi, Keskisenpää (eteläisempi palsta), n. 19,4 ha puustoinen (3.130 m³) määräala, josta peltoa 1,26 ha Syntymäinen järven rannalla. Rajoittuu pohjois-rajastaan Syntymäniementiehen. Hp / tarjous mennessä / Kivistö Lemi, Keskisenpää (pohjoisempi palsta), n 26 ha määräala ja 2,2 ha kiinteistö, joissa on peltoa yhteensä n. 5,1 ha. Rajoittuu osittain Syntymäniementiehen. Hp / tarjous mennessä/ Kivistö Luumäki, Keskinen (Viuhkola), 5,8 ha, jolla myös tilan talouskeskus, sekä Keskisenjärven rantaviivaa n. 170 m ja rannassa oikeus talouskeskukseen liittyvän rantasaunan rakentamiseen. Rannassa on jo keskeneräiseksi jäänyt hirsinen rantasauna. Hp / tarjous / Haimila Luumäki, Tervajärvi, Kurjentien päässä n. 7,0 ha määräala metsäpalsta, jolla mäntyvaltaista puustoa n m³. Hp / tarjous / Haimila Luumäki, Vainonen (Lakkala ja Tapavainola), yht. 16,5 ha tilakokonaisuus, joka koostuu neljästä rekisteriyksiköstä ja jolle on v rakennettu ja v peruskorjattu omakotitalo, jossa lämmintä alaa n. 250 m² kahdessa kerroksessa. Talo on asuinkäytössä ja se tarjoaa paljon mahdollisuuksia niin asumiselle kuin harrastamiselle. Näyttöaika sovitaan tarpeenne mukaan. Hp / tarjous /Haimila Rautjärvi, Innasennurkka, 10,1 ha, tila rajoittuu eteläpäästään Silamus järveen. Hp / tarjous mennessä/ Kivistö Ruokolahti, Kaljula (Salosaari), 4,3 ha, puustoinen (n. 725 m³) pääasiassa uudistuskypsää- ja varttunutta kasvatusmetsää. Hp / tarjous mennessä/ Kivistö Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV johtava metsätilojen välittäjä Kaakkois-Suomessa Ruokolahti, Lassila, 6,7 ha puustoinen (1.235 m³) tila rajavyöhykkeellä, Hp /tarjous mennessä/ Kivistö Savitaipale, Kunttula, 11,5 ha. Erillisellä n. 0,4 ha:n palstalla kohtuullisessa kunnossa oleva hirsirunkoinen talo pihapiireineen kesäkäyttöön. Sähköt ja oma kaivo. Metsäpalstalla, n. 11,2 ha, mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Hp / tarjous 4.6. klo mennessä / Tiainen Virolahti, Yläpihlaja, 11 ha, hyvin hoidettu tila, puustoa 1017 m³. Tilan läpi menee tuleva moottoritie VT7. Hp /tarjous, viimeistään / Marjomaa Muut kohteet: Luumäki, Anjala, kolme aurinkoista vapaa-ajan asuintonttia n m²:n tontilla Syvän Vehkjärven rannassa. Tontit myydään joko yhdessä tai erikseen. Hp / tontti/tarjous/haimila Luumäki, Huopainen, kolme vapaa-ajan asuintonttia Yläkivijärven rannassa Sianniemessä alle 10 km päässä kuntakeskus Taavetista. Hp /tontti / tarjous / Haimila Rautjärvi, Korpjärvi. 3,1 ha tila Purnujärven rannalla. 1 rantarakennuspaikka. Ranta aukeaa etelään. Ranta on matala ja järvi rehevä kesäisin. Tilalla vanhoja peltopalstoja. Osittain taimettuneet. Hp / Kivistö Ruokolahti, Kaljula, Kaunis kaakkoon/ etelään avautuva m³ suuruinen rantatontti Vuorinen järven rannalla. Tontilla vanha ja huonokuntoinen saunamökki. Vuorijärventie kulkee tontin halki. Hp / Kivistö Turvallinen metsän ammattilainen välittää Ruokolahti, Rautiala, 3 omakotitalotonttia. 1 tontti rajoittuu osittain Käringin järveen ja viereinen järvestä laskevaan puroon pohjoisrajaltaan. Hp:t Käringinrannantie 9: , Käringinrannantie 11: ja Käringinrannantie 12: / tarjous / Kivistö Tarkemmin ja lisää kohteita osoitteessa: Jarmo Haimila, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Riihitie 1, TAAVETTI Heikki Marjomaa, myynties. puh julkinen kaupanvahvistaja Sibeliuskatu 34 B, HAMINA Reino Pietikäinen,LKV, puh Keskustie 15 C Miehikkälä Erkki Kivistö, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Toritie 1, RUOKOLAHTI Lomalla Jouni Tiainen, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Lavolankatu 10, Lappeenranta Marjo Sipola, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Vanhamaantie 22, ELIMÄKI Jari Ursin, LKV, puh julkinen kaupanvahvistaja Vanhamaantie 22, ELIMÄKI

13 13 METSO on metsien monimuotoisuuden turvaamista monella rintamalla Vapaaehtoisuuteen perustuvan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) suosio maanomistajien keskuudessa jatkuu vuodesta toiseen. Vuonna 2008 käynnistyneessä ohjelmassa turvattiin viime vuonna ennätyksellisen suuri metsäpinta-ala, mikä osoittaa luonto- ja virkistysarvoista kiinnostuneiden metsänomistajien löytäneen ohjelman ja luottavan vapaaehtoiseen suojeluun ja luonnonhoitoon. METSOssa tapahtuu paljon muutakin, kertoo ohjelman tuore tilannekatsaus. Valtio ja metsänhoitoyhdistykset osallistuvat METSOon Vuonna 2014 Metsähallitus suojeli hehtaaria valtion talousmetsiä osana METSO-ohjelmaa. Suojelluilla alueilla on erityinen merkitys monimuotoisuudelle ja ne tukevat alueellisia matkailuyrityksiä ja virkistyskäyttöä. Ohjelmaan tuli valtiolta mm. suuria yhtenäisiä kohteita, joiden veroisia ei maanomistukseltaan pirstoutuneilta yksityismailta ole juurikaan saatavilla - hyvänä esimerkkinä kansallispuistoksi perustettu Teijon retkeilyalue Lounais-Suomessa. Metsähallitus ottaa myös talousmetsien hoidossa monimuotoisuuden vastuullisesti huomioon ja on ollut edelläkävijä esimerkiksi riekkosoiden ennallistamisessa. Useissa tutkimuksissa on todettu metsänhoitoyhdistysten olevan taho, jolta metsänomistajat haluavat mieluiten vastaanottaa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvää neuvontaa. Metsänhoitoyhdistyksille suunnatun kyselytutkimuksen perusteella METSO tunnetaan yhdistyksissä varsin hyvin ja siitä ollaan valmiita kertomaan niille metsänomistajille, joilla on ohjelmaan sopivia metsiä. Yhdistysten saama taloudellinen hyöty kohteiden välittämisestä ohjelmaan ei vastaa metsänhoidosta saatavaa tuottoa, mutta METSO nähdään osana hyvää asiakaspalvelua. Metsien vapaaehtoinen turvaaminen hyödyttää monia METSOn rahoitus ja henkilöstöresurssit ovat supistumassa. METSO-ohjelmasta hyötyvät kuitenkin niin metsänomistajat, metsäteollisuus kuin valtiokin. METSO on myös hyvä esimerkki erilaisten toimijoiden sujuvasta yhteistyöstä sekä yksi kotimaisen metsäteollisuuden ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden edistäjistä. Ennen Kimmo Syrjänen Tyypilliset METSO-kohteet ovat kooltaan 5-20 hehtaaria, laajat noin hehtaaria. Ne voivat pitää sisällään useita elinympäristöjä. kaikkea METSOsta hyötyy suomalainen metsäluonto ja sitä kautta jokainen luonnossa liikkuva veronmaksaja. Energiapuu ja turve voivat tuoda Suomeen uutta työpaikkaa Suomen on mahdollista tuottaa puolet tarvitsemastaan energiasta kotimaisista lähteistä. 50 %:n energiaomavaraisuus synnyttäisi bioenergia-alalle uutta työpaikkaa. Samalla Suomeen syntyisi 4,5 miljardin investoinnit. Tuontienergian vuosittainen lasku pienenisi 3 miljardia. Tämä ilmenee Bioenergia ry:n tiedotteesta. Vuonna 2014 Suomessa käytetystä energiasta 35 % oli kotimaista, 65 % energiasta tuotiin ulkomailta, mikä maksoi Suomelle lähes 7 miljardia euroa. Puolet suomalaista skenaarion mukaan vuonna 2030 lasku pienenisi, lähes puoleen eli 4 miljardiin euroon. Energiaomavaraisuuden nostaminen edellyttää, ettei puulla korvata toista kotimaista, turvetta. Turpeen käyttö on laskenut jyrkästi viime vuosina ja sen käyttö on palautettava 2000-luvun hyvien vuosien tasolle. Työtä, investointeja ja helpotusta kauppavajeeseen Kotimaiset polttoaineet työllistävät suoraan ja välillisesti tällä hetkellä henkilöä. Määrä nousisi 50 %:n energiaomavaraisuuden myötä henkilöön. Puuenergia ja turvetuotanto työllistävät erityisesti alueilla, joilla työpaikkoja on erittäin rajallisesti. Puolet suomalaista skenaariossa vahvistetaan, että mahdollisuus on sekä puuenergian että metsäteollisuuden kasvuun. Vuonna 2013 puun käyttö, mukaan lukien hakkuutähteet, oli 69 miljoonaa m³, joka voidaan nostaa kestävästi vuosina miljoonaan kuutiometriin. Kirjanpainajauhka ei ole poistunut Lämmin, kuiva kesä saattaa laukaista tuhoepidemian uudelleen käyntiin Kaakkois-Suomi oli vuosina maan pahinta kirjanpainajatuhoaluetta. Vuonna 2013 Kaakon metsänhoitoyhdistyksen alueella jouduttiin hakkaamaan 170 hehtaaria kirjanpainajien tuhoamia järeitä kuusikoita. Tuhohakkuiden puustomäärä oli noin kuutiota. Huomattava osa hakatusta puusta oli ehtinyt pilaantumaan jo niin pahoin, että se hinnoiteltiin joko kuitu- tai energiapuuna. Viime kesän suotuisat sääolosuhteet eli kylmä ja märkä kesä hillitsi kirjanpainajien lisääntymistä ja tuhomäärät laskivat edellisvuosia pienemmiksi. Mhy Kaakon alueella kirjanpainajan tuhoamia metsiä hakattiin 73 hehtaarin alalla. Tuhouhka edelleen olemassa Vaikka viime vuonna säästyttiinkin pahemmilta kirjanpainajatuhoilta, ei tuhouhka ole poistunut. Talvehtinut kirjanpainajakanta on edelleen normaalia suurempi. Jos tuleva kesä on kuiva ja lämmin sääjakso kestää pitkään, ehtivät kirjanpainajat lisääntymään kahdesti kesän kuluessa, mikä laukaisee tuhoepidemian jälleen liikkeelle. Torju tuhoja ennakolta Kirjanpainajatuhot kohdistuvat pahiten vanhoihin, yli vuoden ikäisiin kuusikoihin. Ainut tuhojen ennakkotorjuntaan varmasti tepsivä lääke on hakata ajoissa vanhat, yli-ikäiset kuusikot pois, ennen kuin ne joutuvat tuhon kohteiksi. Mikäli vanhojen kuusikkojesi lähistöllä on alueita, joilla tuhoja on aikaisempina vuosina esiintynyt, kannattaa jo heti toukokuun lopulta lähtien käydä säännöllisesti tarkkailemassa omia kuusikoitaan. Mikäli merkkejä kirjanpainajien iskeytymisestä alkaa esiintyä, on alueella tehtävä pikainen hakkuu, jos haluaa saada arvokkaan tukkipuun myytyä tukin hinnalla. Pekka Vainikka elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue Tästä kuusikosta ei paljon kuusitukkia myydä. Kuva otettu kolme-neljä kuukautta kirjanpainajien iskeytymisen jälkeen.

14 14 Hirsikoulukampus raivaa tietä hirrelle julkisrakentamisessa Pudasjärven hirsikoulun havainnekuva pohjoisen suunnalta. Taustalla oleva sininen on koulun vieressä virtaava Iijoki. Maailman suurin hirsikoulukampus valmistuu Pudasjärvelle kevään 2016 aikana. Aiemmin ei ole missään toteutettu vastaavaa julkista rakennuskokonaisuutta modernista massiivihirrestä. Noin 8500 asukkaan Pudasjärvelle hanke on erittäin merkittävä ja se on saanut laajasti huomiota kotimaassa sekä myös kansainvälisesti. Rakennettava koulu on lähes 800 oppilaan moderni oppimisympäristö. Samalla avataan tietä hirrelle osallistua mittavalle uudelle julkisen rakentamisen toimialalle. Rakennuskompleksissa on neliöitä 9800, joihin sijoitetaan ala- ja yläkoulujen lisäksi lukiolaiset ja kansalaisopisto. Rakennusmateriaaliksi valikoitui hirsi, koska se on kestävä ja terveellinen vaihtoehto. Vihreää kultaa kasvaa Suomessa enemmän kuin sitä pystytään nykyisin käyttämään. Pudasjärven hirsikoulun tarvitseman 2100 kuutiometrin puumäärän kasvaminen tapahtuu kasvukauden aikana Suomen metsissä kymmenessä minuutissa. Paikallista hirsiosaamista hyödyntäen Työt rakentamisalueella alkoivat toukokuussa 2014 massanvaihdolla ja varsinainen rakentaminen syksyllä Pääurakoitsijana toimii Lemminkäinen Talo Oy, joka on tilannut hirsiosat asennettuina paikalliselta Kontiotuote Oy:ltä. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Hirsikampuksen työmaalla paiskii töitä 44 henkilöä, joista noin puolet on paikallisia. Projekti työllistää merkittävästi pudasjärvisiä myös muilta aloilta: teollisuudesta kuljetustyöläisiin, konemiehiin, jätehuoltoon ja siivousliikkeisiin, sekä paljon muita. Etenkin pudasjärveläinen hirsiosaaminen on edustettuna. Pudasjärveläinen Kontiotuote Oy toimittaa rakennukseen yli 28 kilometriä hirttä, josta valtaosa on järeää 275 millimetrin vahvuista lamellihirttä. Se tarkoittaa noin kuutiometriä, joiden valmistamiseen tarvitaan kuutiota pyöreää puuta. Kaikki tuo raaka-aine on ostettu lähialueen metsistä ja jalostettu Pudasjärvellä. Hirsirakentamiseen käytetyt varat jäävät aina hyödyntämään kotimaan kansantaloutta. Raaka-aineeseen käytetyt rahat menevät kantorahatuloina metsänomistajille ja koko valmistusketju on kotimaista työtä. Hirsikoulun rakennustyömaa vieressä kulkevalta Oulu-Kuusamo valtatieltä katsottuna. Hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuussa.

15 15 Aikataulu pitää Suunnitelmien mukaisessa aikataulussa on pysytty ihailtavan hyvin, kertoo liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen Lemminkäiseltä. Kampukselle rakennetaan neljä rakennusta, joista kolme on hirsirakenteisia ja yksi on betonirunkoinen. Vastaava mestari Esa Ylisuutala lupaa, että hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen voidaan panostaa sisätöihin. Viimesilaukset pyritään tekemään toukokuun 2016 loppuun mennessä. Ratkaisu huoneilmaongelmiin Hankkeen suunnittelussa hyödynnetään hirren erityisominaisuuksia. Hirsirakenteisten tilojen valaistusolosuhteet, hirren akustiset ja kosteutta tasaavat ominaisuudet vaikuttavat positiivisesti huoneilmanlaatuun. Puupinta on tunnetasolla positiivinen, lämmin ja puhdas materiaali, joka edistää rauhallisen ja luovan oppimisympäristön rakentamista. Tavoitteena on hyödyntää näitä hirren positiivisia ominaisuuksia erityisesti nuorten ja aikuisten terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tavalla. Hirsikoulurakennustyömaa on herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kuvassa kiinalaisliikemiesryhmä tutustumassa koulun hirsirakennelmiin. Oikealla Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula ja vieraiden isäntänä ollut Rovaniemen Hirsitalot Oy:n toimitusjohtaja Timo Kähkönen. Tällä huimalla kouluhankkeella on tarkoitus etsiä uusia ratkaisuja yleisemminkin julkisia rakennuksia vaivaaviin huoneilmaongelmiin. Muun muassa Opettajien Ammattijärjestö OAJ on julistanut selvityksen, jonka mukaan sisäilmaongelmat ovat huomattavan yleisiä suomalaisissa päiväkodeissa ja kouluissa. - Pudasjärven kaupungin omistamissa ja 1980-luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä on esiintynyt paljon sisäilmaongelmia. Sen sijaan viime vuosina rakennetuista hirsirakenteisista toimistorakennuksista sekä 1200-neliöisestä päiväkodista on saatu käyttäjiltä niin hyvää palautetta, että Pudasjärven kaupunki päätti jatkaa valittua hirsirakentamisen linjaa myös uudessa koulukampuksessa, toteaa Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula. Pudasjärvellä on jo saatu hyviä kokemuksia hirsirakennuksista julkisen sektorin käytössä. Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyksi 2014 hoitopaikaksi yli sadalle lapselle. Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyllä 2014 hoitopaikaksi yli sadalle lapselle. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta henkilökunnalta ja lapsilta. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta henkilökunnalta sekä tietenkin tärkeimmiltä asiakkailta: lapsilta. Hirsi materiaalina luo viihtyisän ja lämpimän ympäristön, sekä oikealla suunnittelulla kaikille pienryhmille on luotu rauhalliset erilliset tilat. Lisäksi tällä hetkellä ainakin Tyrnävällä, Kuhmossa ja Laukaassa on menossa koulujen rakentaminen puusta. Jenny Kärki, Heimo Turunen Työ- ja elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö Markku Karjalainen (keskellä) sanoo Pudasjärven kaupungin hirsirakentamisen olevan erimerkillistä koko Suomen alueella. Vasemmalla kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki ja oikealla viime syksystä lähtien kaupunginjohtajana toiminut Tomi Timonen. Pudasjärven kaupungin vs. tekninen johtaja Eero Talala asettamassa paljon tietoa tuleville polville sisältävän teräslieriön rakennuksen peruskiven muuraustilaisuudessa viime marraskuussa.

16 16 Taimituotanto Suomessa Metsäpuiden taimituotanto Suomessa on jo pitkään vakiintunut noin 160 miljoonan taimen tasolle. Vielä 1980-luvulla metsänviljelymäärät olivat lähes sata miljoonaa tainta suurempia, mutta muuttuneet ja monipuolistuneet metsien käsittelytavat ovat pienentäneet viljelymääriä. Suurin osa tuotettavista taimista on erikokoisia kuusen ja männyn taimia. Taimi-Tapio Oy on yksi valtakunnallisista taimituottajista, jonka vuosituotanto on noin miljoona tainta. Yhtiöllä on kolme taimitarhaa, jotka sijaitsevat Alastarolla, Heinolassa ja Imatralla. Suurin tarhoista sijaitsee Heinolan Vierumäellä. Tämän tarhan tuotanto on 15 miljoonaa tainta vuodessa ja se on yksi Suomen suurimmista taimitarhoista. Valta-osa taimista on erikokoisia kuusen paakkutaimia. Taimet kasvatetaan tilausten mukaan Nykyaikainen taimituotanto perustuu etukäteen tehtäviin tuotantosopimuksiin. Vain pieni murto-osa taimista myydään suoraan tarhoilta ilman etukäteistilausta. Valtaosan taimista välittävät sopimuksen tehneet metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt ja metsäpalveluyrittäjät. Jotta välittäjät osaavat varautua oikeisiin taimitarpeisiin, on luonnollisesti tärkeää, että metsänomistajat tekevät taimitilauksensa ajoissa. Näin varmistetaan metsänviljelyketjun toimivuus, tuotetaan oikea ja todellista tarvetta vastaava määrä tarvittavia puu- ja taimilajeja. Taimien kasvatus alkaa jo maaliskuussa Taimituotanto tarhoilla aloitetaan jo maaliskuun alussa, jolloin ensimmäiset kylvöt tehdään lämmitettäviin kasvihuoneisiin. Taimitarhoilla käytetään siemenviljelyksiltä saatavaa siemenainesta, jonka itävyys on lähes sata prosenttia. Näin varmistetaan taimien tasalaatuisuus ja saadaan kaikki metsänjalostuksen hyödyt siirrettyä uuteen puusukupolveen ja metsänomistajien eduksi. Laadulliset ja kasvunopeuteen liittyvät hyödyt ovat parhaimmillaan useita kymmeniä prosentteja paremmat kuin jalostamattomilla alkuperillä. Alkukasvatus taimilla jatkuu kasvihuoneissa 2-3 kuukautta, jonka jälkeen taimet siirretään ulos karaisukentille. Siellä kasvatusta jatketaan taimen kasvatusiästä riippuen joko syksyyn 1-vuotisilla taimilla tai vielä seuraavan kesän ajan 2-vuotisilla taimilla. Suurin osa taimista pakataan lokajoulukuun aikana pakkasvarastoihin. Näissä varastoissa lämpötila pidetään tarkasti säädeltynä muutamassa pakkasasteessa ja näin varmistetaan taimien hyvä säilyvyys seuraavan kevään istutuskaudelle. Pakkasvarastoidut taimet on istutettava juhannukseen mennessä, jotta ne saavuttavat riittävän lämpösumman talveentuakseen seuraavana syksynä ajoissa. Tänä päivänä kaikki metsänviljelyssä käytettävät taimet ovat paakkutaimia. Tukkimiehentäi - havupuiden taimituholainen Tukkimiehentäi on runsaan senttimetrin mittainen tumma pitkäkärsäinen kuoriainen. Täi on nuorten taimikoiden tuholaisista pahimpia, koska se tuhoaa havupuiden taimia istutusta seuraavien kolmen vuoden aikana. Tukkimiehentäi nakertaa nuorten havupuuntaimien kuoreen epämääräisen muotoisia laikkuja, jolloin rikkoutunut kuori heikentää veden ja ravinteiden virtausta. Jos syönti ulottuu taimen ympäri, se kuolee. Tukkimiehentäit voivat vioittaa jopa 80 % kuusen- tai männyntaimista, ellei taimia ole käsitelty torjunta-aineella. Hakkuun jälkeisenä keväänä tai kesänä havupuuntaimet ovat alttiimpia tukkimiehentäin syönnille, sillä havupuukantojen tuore pihkantuoksu houkuttelee täit paikalle ravinnon syöntiin ja lisääntymään. Kuvat Sanna Vornanen Kevät on kiireisintä kylvöaikaa taimitarhoilla. Kylvö suoritetaan koneellisesti liukuhihnatyönä. Torjunta-ainekäsittely tukkimiehentäitä vastaan tehdään taimitarhalla. Torjunta-aine levitetään ruiskulla taimen rungolle. Luonnon olosuhteet, esim. vesisade, lumi ja pakkanen liuottavat torjunta-ainetta ja heikentävät näin sen antamaa suojaa tukkimiehentäitä vastaan. Torjunta-aineen levityksen jälkeen taimen rungolle ruiskutetaan vielä TukkiTapio -suoja, joka kuivuttuaan estää torjunta-aineen liukenemisen luonnonolosuhteiden vaikutuksesta ja varmistaa näin tehoaineiden pysymisen taimen rungolla. Suojaus ei vahingoita taimea tai estä sen tervettä ja tehokasta kasvua. Uusi menetelmä antaa pitkävaikutteisemman, noin 4-5 vuoden, torjuntasuojan tukkimiehentäitä vastaan. Se on myös ympäristöystävällinen, sillä tehoaineet eivät pääse kulkeutumaan rungolta maaperään tai vesistöön. Toiminta kasvihuoneissa on automatisoitu kastelujärjestelmää myöten. Matti Katajisto markkinointipäällikkö Taimi-Tapio Oy Pienet sirkkataimet ennen koulintaa isompiin potteihin.

17 17 Onhan henkilö-, yhteys- ja tilatietosi oikein metsänomistajarekisterissämme? Voidaksemme palvella Teitä mahdollisimman hyvin ja pitääksemme metsänomistajien asiakastiedot kaikin puolin kunnossa, pyydän olemaan minuun yhteydessä aina kun tiedoissa on pieniäkään muutoksia. Tavoitat minut puhelimitse numerosta ja sähköpostitse osoitteesta mhy.fi ja henkilökohtaisesti Taavetin toimistoltamme toimistoaikaan osoitteesta Riihitie TAAVETTI Pidellään yhteyttä! Anne Kohteesta maksettava korvaus on kiinteän omaisuuden siirrosta tai sen pysyvästä käyttöoikeudesta määrättävä korvaus. Tällöin muodostuu myyntivoittoa, joka on verovelvollisen ilmoitettava myyntivoittoverotuksen lomakkeella 9. Hankintameno olettama on 80 prosenttia, eli korvauksesta on veronalaista tuloa 20 prosenttia. Haitankorvaus on kiinteistön omistajan omistukseen jäävän Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK lisää sijoituksiaan suomalaiseen biotalouteen ja lähtee Finnpulp Oy:n osakkaaksi. Finnpulp Oy valmistelee Kuopioon 1,4 miljardin euron tehdasinvestointia havusellun ja muiden biotuotteiden tuotantoon. MTK:n ja kahden suomalaisen teollisen sijoittajan mukaantulo vahvistaa Finnpulp Oy:n hanketta, joka olisi Suomen historian suurin biotalousinvestointi. Päätöksemme taustalla on vahva luottamus biotalouden kasvuun ja Suomen metsäsektorin kilpailukykyyn, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Näemme, että globaalissa taloudessa tapahtuu merkittävä murros ja siirtyminen biotalouden aikaan. Maailma tarvitsee selvästi enemmän uusiutuvista luonnonvaroista kestävällä tavalla valmistettuja tuotteita. Tässä vallankumouksessa haluamme Tie- ja sähkölinjakorvausten verokohtelu Tie- ja sähkölinjatöiden yhteydessä maanomistajille maksetaan korvauksia sekä maapohjan käyttökorvauksista, sekä myös puuston menetyksistä ja muista haitoista. MTK lähtee Finnpulp Oy:n osakkaaksi päätöksen taustalla vahva luottamus biotalouden kasvuun omaisuuden käytölle aiheutuvan pysyvän haitan tai käytön vaikeutumisen korvaamista. Nämä haitat voivat olla esimerkiksi kulkuyhteyksien vaikeutumisen aiheuttamia haittoja, joista saadaan korvaus. Jos haitan korvaus on maksettu metsätalouteen kohdistuvan haitan perusteella, ilmoitetaan haitan korvaus metsätalouden olla mukana, Marttila toteaa. MTK näkee kasvun mahdollisuuksia suomalaisessa metsäteollisuudessa. Puuta on paljon reservissä, metsät kasvavat ennätystahtia ja alan osaamisemme on maailman kärkeä. Uudet investoinnit puuta käyttävään teollisuuteen kannustavat hyvään metsänhoitoon, tuovat työtä suomalaisille ja edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa. Puumarkkinoiden toimintaa on viime vuosina kehitetty määrätietoisesti. Sadattuhannet metsänomistajat ovat vastanneet haasteeseen ja markkinoilla on merkittävä puun ylitarjontatilanne. Uuden tehtaan puuhuolto ei siten ole ongelma, Marttila sanoo. MTK uskoo, että uusi hallitus valmistelee selkeän ohjelman puumarkkinoiden varmistamiseksi myös tulevaisuutta ajatellen. Kun metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia edistetään ja tulona 2 C-lomakkeella. Mikäli vahingonkorvaukset liittyvät verovelvollisen tulonhankintaan ja tulevat veroalaisen tulon sijaan, vahingonkorvaukset katsotaan korvausten maksuvuoden veronalaiseksi tuloksi. Myös tulonhankintaan kohdistuvien kustannusten perusteella maksetut vahingonkorvaukset ovat veronalaista tuloa. metsätilojen koko kasvaa maltillisesti, saadaan markkinoille lisää puuta Finnpulpin tehtaan tarvitsema määrä, Marttila sanoo. MTK sijoittaa Finnpulp Oy:n osakepääomaan euroa. MTK tekee päätökset lisäsijoituksista yhtiöön myöhemmin. Suomi tarvitsee puheiden sijaan tekoja. Sijoittajan näkökulmasta hanke on erittäin mielenkiintoinen, koska se on globaalissa mittakaavassa poikkeuksellisen kilpailukykyinen. Tämän mittaluokan teollinen hanke kestää erilaisia markkinasuhdanteita. Investoinnissa yhdistyvät Suomen luontaiset vahvuudet, merkittävät mittakaavaedut sekä tehdasalueen tuomat kustannushyödyt, MTK:n talousjohtaja Heikki Laurinen sanoo. Lisätietoja Puheenjohtaja Juha Marttila, puh Talousjohtaja Heikki Laurinen, puh Puuston vahingoittumisesta tai poistamisesta saatu vahingonkorvaus tilanteessa, jossa puustoa ei lunasteta maapohjineen, on metsätalouden pääomatuloa. Puustolle mahdollisesti maksetut odotusarvolisät ovat metsätalouden pääomatuloa ja ne ilmoitetaan 2 C-lomakkeella. Heikki Marjomaa Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta.

18 18 Tarja Mäkelä-Hietala Sirkka Savukari Sitten kun tie käy kaposeksi, vaihdetaan pickuppi mönkkäriin, jottei metsureidemme tarvitsisi oikein pitkiä matkoja taimia kohteelle kuljettaa käsipelissä. Metsänhoitoyhdistys Kaakko toimittaa vajaan miljoonan taimia tänäkin vuonna metsänomistajillemme. Monesta muusta asiasta meitä on voitu moittiakin, mutta ihan heti eilen ei ole kantautunut korviin, että olisimme toimittaneet huonoja taimia. Vaikka muusta tingittäisiinkin, niin metsät uudistetaan parhaalla saatavissa olevalla viljelymateriaalilla. Tarja Mäkelä-Hietala Lauantaina vietettiin metsänhoitoyhdistyksen maalislauantaita. Taavetin toimiston väellä oli nokipannu kuumana Pärsäniemen laavulla. Sirkka Savukari Samaisena lauantaina Suurmiehikkälän kodalla oli myös tulet ja ladulla vielä hiihdeltiin kevään viimeiset kilometrit hienossa kevätsäässä. Heikki Marjomaa Vapun jälkeisenä maanantaina metsäneuvojamme Tarja Mäkelä-Hietala törmäsi taas vaihteeksi tuoreisiin karhun jälkiin ajellessaan mönkkärillään taimia metsureidemme istutuskohteelle. Tarjan toimialueella karhun jäljet ei ole mitenkään harvinainen näky, mutta tällä kertaa Tarjakin joutui vähän vilkuilemaan sivulleen, kun tie oli edellisenä päivänä lanattukin Valtatien 7 uuden tielinjauksen puuston poisto alkaa olla loppusuoralla. Paikoin poisto on ollut aika haasteellistakin, mutta toistaiseksi kaikki on sujunut ongelmitta. Hyvistä siemenistä kasvaa tuottava metsä TAPIO SILVA Oy puh

19 19 Heli Tulla Jarkko Hirvikallio Sirkka Savukari Virolahden metsäneuvoja Marjaana Hellä tarkastaa, että taimet ovat kaikin puolin ok. Isoveli Henri pitää putkea, kun pikkusisko Saara nostaa Istuttaja-Ellaa istutusputkelle. Yhteispelillä se sujuu. Harkitsetko metsätilan myyntiä tai ostoa? Kaakkois Suomen Metsätilat Oy LKV on johtava metsätilojen välittäjä omalla toimialueellaan. Tarjoamme markkinoiden kattavimman palveluverkon ja parhaan osaamisen metsään liittyvien kohteiden myynnissä. Metsänhoitoyhdistys Kaakon LKV metsäasiantuntijat tekevät metsätilakauppaa Kaakkois-Suomen Metsätilat Oy LKV:n kautta. Tutustu tarjontaamme sivustolla tai kysy välitystarjousta. Välitämme metsätilojen lisäksi tontteja. Rekisteröitymällä tilavahti-palveluumme saat sähköpostiisi tiedon myyntiin tulevista tiloista sinua kiinnostavilla alueilla. Kysy lisää välityspalvelustamme: Jarmo Haimila, LKV, julkinen kaupanvahvistaja , Heikki Marjomaa, myyntiesittelijä, julkinen kaupanvahvistaja , Reino Pietikäinen, LKV , Maalislauantaina maistui makkara niin isoimmille kuin pienemmille vieraillemme. Mahdollisuus vaikuttaa EU:n luonnonsuojeludirektiiveihin EU:n luonnonsuojelulainsäädännön (lintudirektiivi ja luontodirektiivi) toimivuustarkastukseen ( fitness check ) sisältyvä julkinen kuuleminen on avattu. Kuuleminen on avoinna välisenä aikana. Toimivuustarkastuksessa selvitetään, onko nykyinen sääntelykehys oikeasuhteinen ja tarkoituksenmukainen ja toimiiko se odotetulla tavalla. Siinä arvioidaan lainsäädännön merkityksellisyyttä, tuloksellisuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja EU:n tuomaa lisäarvoa. Lisätietoja suomenkielellä: Minna Kauppi nature_fitness/intro_fi.pdf Linkki kuulemissivustoon: /nature_fitness_check_en.htm Terveisin, Janne Pitkänen Ylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto, luonnon virkistyskäyttöyksikkö KUVA: MArKUs laukkanen Metsätaitokalenteri 2015 Pohjois-Vehkalahden Metsänystävien ja Metsänhoitoyhdistys Kaakon metsätaitokilpailut Palvaanjärvellä klo Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.) Avoimet metsänhoitoyhdistysten jäsenten SM-metsätaitokilpailut pidetään tänä vuonna perjantaina klo Hartolassa, Krouvin lavalla (Kalhontie 459, Kalhonkylä) Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.) joukkuekilpailu. Avoimeen kilpailuun voivat osallistua myös ei-jäsenet. Ota suunnaksi Metsänomistajat! Minna Kauppi Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Sed vitae condimentum est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet bibendum pharetra. KUVA: MArKUs laukkanen Harjun oppimiskeskuksen perinteiset Kaakkois-Suomen mestaruuskilpailut Harjun oppimiskeskuksella Virolahdella torstaina klo Sarjat: miehet, naiset, nuoret (< 18 v.) joukkuekilpailu. Avoimeen kilpailuun voivat osallistua myös ei-jäsenet, mutta heille kisa on maksullinen. Metsänomistajan Metsänomistajan pitää pitää vahtia metsäänsä. vahtia metsäänsä. Metsänhoitoyhdistyksistä saat parhaat Ota metsänhoitopalvelut. suunnaksi Lähimmän Metsänomistajat! yhdistyksen yhteystiedot Teetä löydät toiveidesi osoitteesta mukaan räätälöity metsäsuunnitelma. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Ota suunnaksi KAINUU KAAKKO Metsänomistajat! Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kaakko p kaakko@mhy.fi Metsänhoitoyhdistys Lorem ipsum dolor Kainuu sit Ry amet, LKV consectetur adipiscing elit. Kauppakatu Sed vitae 25 A condimentum Kajaani est. Maecenas at purus mi. Proin augue tortor, malesuada nec dictum a, ultrices sed dui. Suspendisse posuere mattis nunc ultrices ornare. In laoreet

20 20 ONNISTU PUUKAUPASSA! 1. Tilaa puunmyyntisuunnitelma Tilaa metsänhoitoyhdistykseltä puunmyyntisuunnitelma eli leimaus. Aluevastaava lähtee yksin tai yhdessä metsänomistajan kanssa metsään suunnittelemaan puukauppaan tulevat metsäkuviot. 2. Tutustu leimausselosteeseen Puukauppaan tulevista kuvioista laaditaan leimausseloste, josta selviävät hakkuukuviot ja puun arviomäärät puutavaralajeittain sekä hakkuutavoittain. Lisäksi metsänomistaja saa kirjallisen hinta-arvion puukauppatuloista. Puunostajat kilpailutetaan leimausselosteen mukaisilla puumäärillä. Valmis leimikko on tuote, jonka avulla puunostajat on helppo kilpailuttaa. 3. Kilpailuta puukauppa Metsänomistaja voi valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamaan leimikon eli pyytämään tarjoukset kaikilta alueen puunostajilta, tekemään puukaupan ja hoitamaan korjuun valvonnan. Tällöin kyseessä on puukaupan toimeksianto. Yli 80 prosenttia puunmyyntisuunnitelman teettäneistä valitsee puukaupan toimeksiannon. 4. Puunostajat paremmuusjärjestykseen Puunostajien tarjoukset laitetaan paremmuusjärjestykseen Mhy:n tietojärjestelmässä. Ohjelma huomioi puunostajien tarjoaman yksikköhinnan lisäksi tukin katkonnan. Järjestelmästä löytyy suurempien puunostajien osalta katkonta-aineistoa yhteensä satojatuhansia kuutioita. 5. Päätä kenelle myyt Mhy:n aluevastaava esittelee tarjousvertailun yhteenvedon. Metsänomistaja päättää tehdäänkö puukauppa ja minkä ostajan kanssa. Aluevastaava laatii puunostajan kanssa metsänhakkuusopimuksen. Metsänomistaja saa ennakkomaksua 20-30% puukaupasta kk kuluessa metsähakkuusopimuksen allekirjoittamisesta. 6. Puunkorjuu alkaa Puunkorjuun alkaessa metsänomistaja saa ilmoituksen siitä. Mhy:n aluevastaava suorittaa korjuun valvonnan ja tarkistaa että korjuu suoritetaan metsänhakkuusopimuksen mukaisesti. Metsänomistajalle toimitetaan kirjallinen korjuun valvontaraportti. 7. Mittaustodistus 8. Puunkorjuun jälkeen laaditaan mittaustodistus. Mittaustodistuksen laadinnan yhteydessä tarkistetaan puumäärät hakkuukoneen mittalistalta. Metsänomistaja saa loppumaksun puukaupasta noin kk kuluessa mittaustodistuksen allekirjoittamisesta. Puun kaukokuljetus suoritetaan metsänhakkuusopimuksen mukaan. Tiestön kunto tarkistetaan puun kuljetuksen jälkeen. Valmistaudu puukauppaan ajoissa ja tilaa puunmyyntisuunnitelma omalta metsäneuvojaltasi tai toimistolta puh