Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, 2013 Saatavilla pdf-muodossa:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, 2013 Saatavilla pdf-muodossa: www.lastenpuutarha.fi"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, 2013 Saatavilla pdf-muodossa:

2 Suunnitelman tarkoitus ja yleiset lähtökohdat Puutarhaympäristö kestävän kehityksen kasvattajana Lapsilähtöisen koulukasvitarhatoiminnan erityispiirteet Kumpulan koulukasvitarhan toimintakulttuuri Vapaa-ajan puutarhassa oppimisen määrittelyä Viljelyleirit Kasvun ihme Ympäristötaideleirit Salainen puutarha Yhdessä toimiminen Hyvinvointi Tiedon puutarha Taitojen puutarha Kaikki erilaisia kaikki kasvitarhalaisia Kuokka kehitysvammaisten lasten ja nuorten oma leiri

3 ervetuloa kasvamaan, oppimaan ja virkistymään puutarhassa! Koulukasvitarhatoiminta Helsingissä täytti huikeat 100 vuotta kesällä 2012! Juhlavuoden humussa kiteytyi tavoite kirjoittaa auki vuodesta 1928 toiminnassa olleen ja tänä päivänä ainoana laatuaan Kumpulan koulukasvitarhan vapaa-ajan toiminnan pedagogiikka nyt käsillä olevan puutarhassa kasvun ja oppimisen suunnitelman avulla. Sen tavoitteena on antaa tietoa Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toimintaan osallistuville lapsille, nuorille, perheille ja yhteistyökumppaneille koulukasvitarhan puutarhaleireistä ja niiden ympäristökasvatusnäkemyksestä. Lasten puutarha on suunnitelmassa monipuolinen, luonnonläheinen vapaa-ajan harrastus- ja oppimisympäristö ja ennen kaikkea: kasvun ihmeen kokemisen paikka! Kumpulan työyhteisölle oppimissuunnitelma raamittaa koulukasvitarhan parhaat käytännöt ja toimintaa ohjaavan teorian puutarhapedagogiseksi malliksi, jonka avulla toiminnan laatua ja yhtenäisyyttä voidaan ylläpitää ja kehittää. Suunnitelma sisältää kasvitarhan yhteisen toimintakulttuurin ja puutarhassa oppimisen keskeiset tavoitteet, mutta se jättää ohjaajalle vapauden ja vastuun valita sopivimmat sisällöt ja työtavat jokaisen kasvitarhalla kesälomaansa viettävän lapsen parhaan leiripäivän, oppimisen ja kasvun näkökulmasta. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys on perustamisestaan (2005) saakka pyrkinyt määrätietoisesti edistämään lapsilähtöisen ja kestävän puutarhakulttuurin ideaa ja kaikenikäisten hyvinvointia. Kumpulan koulukasvitarhan vapaa-ajan toiminnan pedagogiikan tunnistaminen ja tunnustaminen tukee myös yhdistyksen eri koulujen ja päiväkotien kanssa keväisin ja syksyisin tekemän oppimisympäristöyhteistyön täsmentämistä. Suunnitelma avaa samoin yhteyksiä kansainvälisen puutarhapedagogiikan kentälle. Puutarhassa kasvun ja oppimisen suunnitelma otetaan käyttöön keväällä Koko kasvitarhayhteisön palaute on tärkeää, kun suunnitelmaa jatkossa uudistetaan ja tarkennetaan! uunnitelman laatimiseen osallistunut työryhmä Oppimissuunnitelma laadittiin kehittämisprojektina, jota ohjasi ja jonka koosti ympäristöalan erikoisammattitutkinnon (YAEAT) opinnäytteenään Anna Pukema. Materiaalin tuottamiseen osallistui eri vaiheissa ja eri tavoin kommenteillaan työryhmä: Annika Alervo, Eeva-Maija Bergholm, Leena Helenius, Tiina Humaloja, Laura Jaakkola, Riina Järvelä, Susanna Klapuri, Veera Kuokka, Taina Laaksoharju, Sirkku-Liina Laitinen, Senja Lappalainen, Mervi Lehmusoksa, Janne Länsipuro, Aino Kaila, Hegi Kovanen, Anna Nurmi, Virve Paasovaara, Virve Sankala, Salla Savolainen, Pinja Sipari ja Elise Toivanen-Laukkanen. Kiitos innostavasta ja opettavaisesta projektista! Aurinkoon päin, Helsingissä

4 1.1 Suunnitelman tarkoitus ja yleiset lähtökohdat ämä puutarhassa kasvun ja oppimisen suunnitelma koskee Kumpulan koulukasvitarhan vuotiaiden lasten vapaa-ajan toimintaa, jota Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry toteuttaa erilaisten päiväleirien muodossa koulujen kesäloma-aikana. Sen lisäksi suunnitelmassa kuvataan lyhyesti Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen järjestämien kehitysvammaisten päiväleirien ja nuorten vapaaehtoisen työtoiminnan tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Perinteiset koko kesän viljely- ja lyhytkestoisemmat ympäristötaidepäiväleirijaksot ovat tarkoitettu kaikille helsinkiläisille alakouluikäisille. Leireille haetaan hakemuksella kevätlukukauden aikana, mutta vielä kesän kuluessa voi kysyä vapaaksi jääneitä paikkoja. Eniten toiminnasta saa irti, kun siihen voi sitoutua koko kasvukauden tai kokonaisen leirijakson ajaksi, mutta jo lyhyemmän ajan kuluessa lapsi voi kokea olevansa kasvitarhalainen. Moni tulee siksi vuosi toisensa jälkeen Kumpulan koulukasvitarhalle kokemaan yhdessä kasvun ihmeen tai lumoutumaan ympäristötaiteesta! Sama koskee kasvitarhan ohjaajia, jotka ovat ympäristökasvatus-, taide- ja puutarha-alan ammattilaisia tai sellaiseksi opiskelevia. Ohjaajayhteisöä yhdistää kiinnostus puutarhaympäristön laaja-alaiseen pedagogiseen hyödyntämiseen, jossa otetaan huomioon lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen yhteisen puutarhatyöskentelyn avulla. Oppimissuunnitelman perusteella kasvitarhan ohjaaja- ja muu aikuishenkilökunta suunnittelee, valitsee ja toteuttaa lasten ja nuorten parissa tapahtuvan vapaa-ajan kasvatus- ja ohjaustoimintansa tarkemmat sisällöt, menetelmät ja arvioinnin. Monimuotoisen toiminnan yhteisenä raamina suunnitelma on koulukasvitarhan keskeinen pedagoginen työväline ja toiminnan jatkuvan laadunparantamisen malli. Sen avulla viestitään myös toimintaan osallistuville ja siitä kiinnostuneille lapsille, nuorille, perheille ja yhteistyökumppaneille Kumpulan koulukasvitarhan vapaa-ajan toiminnan lähtökohdista ja tavoitteista. Koko tämän päivän koulukasvitarhatoiminta pohjautuu Lasten ja nuorten puutarha-yhdistyksen arvoihin: luonnonläheisyys, lapsilähtöisyys ja yhteisöllisyys, ja siinä otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet, kestävään tulevaisuuteen tähdäten. Tarjottavan palvelun näkökulmasta ylläpidetään toiminnan edullisuutta ja sosiaalista tasa-arvoa. Kumpulan koulukasvitarhalla huomioidaan myös Helsingin kaupungin strategiaohjelman eettiset linjaukset: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus. Jo yli satavuotiaan vapaa-ajan koulukasvitarhatoiminnan perustavoite on yhä mukavan ja virkistävän kesälomavaihtoehdon tarjoaminen kaupungissa kesäänsä viettäville lapsille luonnonläheisessä, viihtyisässä, turvallisessa ja saavutettavassa puutarhaympäristössä

5 1.2 Puutarhaympäristö kestävän kehityksen kasvattajana umpulan koulukasvitarha sijaitsee Helsingin Käpylän kaupunginosassa, Kumpulan siirtolapuutarhan ja Kätilöopiston kupeessa. Sijainniltaan Kumpulan koulukasvitarha on liikenteellisesti helposti saavutettavissa niin julkisilla liikennevälineillä, pyörällä kuin kävellen. Vähänkyröntien molemmin puolin sijoittuva 4,3 hehtaarin alue käsittää peltoviljelyalaa, hedelmäpuita, marjapensaita, nurmikenttiä, metsän ja muun muassa Gunnar Taucherin suunnittelemat alkuperäiset, restauroidut paviljonkirakennukset. Alun perin puutarhaneuvoja Elisabeth Kochin suunnittelemaa koulukasvitarhaa kehitetään nykyisen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan maatahoitavan luomuviljelyn periaattein kate- ja vuoroviljelynä. Tavoitteena on askel askeleelta parantaa savipitoisten maiden ilmavuutta ja humuksen osuutta. Järjestelmällinen kestävän kehityksen työ Kumpulan koulukasvitarhalla aloitettiin vuonna 2008 luomalla oma kestävän kehityksen politiikka. Jo sitä ennen kasvitarhalle oli laadittu turvallisuussuunnitelma. Kestävä kehitys toiminnan ohjenuorana on lyhyesti pyrkimys ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti vastuulliseen nykypäivän toimintaan, joka ei riistä tulevilta sukupolvilta hyvän elämisen mahdollisuuksia maapallolla. Se on asteittainen, jokaista koskettava oppimis- ja muutosprosessi, johon koulukasvitarhalla pyritään ympäristö- eli kestävän kehityksen kasvatuksen, ja työyhteisön omien toimintatapojen kautta. Näistä valitaan vuosittain yhdessä erityinen kehityskohde- tai kohteet, joiden toteutumista seurataan leirikauden ajan, ja jatketaan tarvittaessa. Kumpulan koulukasvitarhan vapaa-ajan toiminnan ympäristökasvatusnäkemys perustuu ensisijaisesti kasvitarhalaisen myönteisen luontosuhteen edistämiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on lapsi ja nuori, joka osaa ja haluaa toimia ympäristössään ja sen puolesta. Luonnonmukaisesti hoidetussa puutarhaympäristössä ja siihen liittyvässä metsikössä, silti keskellä kaupunkia, kasvitarhalaista ohjataan aktiiviseen, omakohtaiseen toimintaan ja tiedonhankintaan. Mielekkäiden kokemusten, oman ja yhteisen työskentelyn kautta ja tuloksena on mahdollista ymmärtää vihreiden kasvien merkitys elämälle maapallolla ja oppia ihmisestä osana luonnon prosesseja. Lapsille ja nuorille suunnattu ja sallittu, luonnonläheinen puutarha on jo itsessään kestävän kehityksen kasvatuksen metodi: Ympäristö, jossa saa, voi ja on hauska olla! - 5 -

6 Puutarhaympäristössä lapsella ja nuorella on mahdollisuus fyysisesti ja henkisesti olla sananmukaisesti lähellä luontoa: aurinkoa, tuulta, sadetta, multaa, peltolieroja, perhosia, lintuja Kasvitarhaleirien aikana pikkuhiljaa kenties ensin ällöttävästä mudasta tulee luovan toiminnan materiaalia, ja alun arastelun jälkeen puut ovat leikin näyttämö! Kun puutarhassa oppii olemaan rennosti, mutta toisia ihmisiä ja ympäristöä kunnioittaen, voi muuttua tarkkailijasta aktiiviseksi toimijaksi. Tämä tulee ilmi esimerkiksi siinä, miten leirijakson lopulla kasvitarhalainen usein piirtää itsensä osaksi puutarhaa! Yksilölliset ja yhteiset tiedolliset, taidolliset ja taiteelliset kokemukset puutarhaekosysteemissä yhtä hyvin kuin leikki, lepo ja virkistyminen tarjoavat mahdollisuuden ymmärrykselle hyvinvoivan luonnon merkityksestä kasvitarhalaisen omalle hyvinvoinnille. Kestävän puutarhanhoidon menetelmien ja tapojen tuntemuksen rinnalla opitaan nauttimaan puutarhasta ja sen sadosta monin tavoin: Mikään ei maistu paremmalle kuin itse kasvatettu porkkana tai basilika! Samalla voidaan pohtia kasvisvoittoisen ruokavalion terveydellisiä ja taloudellisia etuja sekä ihmiselle että ympäristölle. Puutarhan innoittamat, ympäristöystävälliset taiteelliset projektit, uudet kaverit, leikit, tarinat, taidot ja tiedot ovat myös kestävää satoa ja sen jakamista yhdessä. Koulukasvitarhan ainutlaatuisessa miljöössä lapset ja nuoret edistävät, kehittävät ja tallentavat myös omaa puutarhakulttuuriaan: kaikkea, mitä he itse tekevät puutarhassa! Kasvitarhalla lapsi ja nuori saa oppia kokemaan ympäristöään fyysisesti ja visuaalisesti eri perspektiiveistä, kenties ensimmäistä kertaa maan tasolla makuulta, puun oksalta tai palstalla itseä korkeampien kasvi

7 en välissä! Vahva luontosuhde kantaa lasta läpi elämän, ja voimakkaat kokemukset luonnossa muistetaan yleensä koko loppuelämän huippuhetkinä. Siitä mistä välittää, haluaa pitää huolta. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta Kumpulan koulukasvitarhalla puutarha- tai ympäristötaideharrastukseen osallistumiseen ei tarvita kalliita välineitä: Säänmukainen vaatetus ja omat ruokailuastiat riittävät, kun työvälineet, siemenet, taimet ja taidetarvikkeet ovat kasvitarhan yhteisiä. Viljely- ja ympäristötaideleirien materiaalivalinnat ja niiden käyttötavat: nuukuus, huoltaminen, korjaaminen, ja lainaaminen ovat myös esimerkin avulla kulutuskriittistä ja kestävää oppimista puutarhassa. Kestävään koulukasvitarhatoimintaan kuuluu jatkuvuus: Ohjattu vapaa-ajantoiminta Kumpulan koulukasvitarhalla voi antaa sysäyksen lapsen ja nuoren omaehtoiselle luonto- tai puutarhaharrastukselle, ja jopa puutarhaan liittyvälle ammatilliselle polulle. Varsinaisen leiri-iän ohittaneet nuoret voivat osallistua Kumpulan koulukasvitarhalla vapaaehtoiseen työtoimintaan kykyjensä mukaan ja hakeutua myöhemmin kesätöihin tutussa ympäristössä. Kasvitarhalaisten perheenjäsenille, palstamummeille ja -vaareille tarjottava vapaaehtoistoiminta lisää myös toiminnan sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Jotkut heistä ovat itsekin aikoinaan olleet kasvitarhalaisia! Kumpulan koulukasvitarhalla sekä lapset että aikuiset voivat välittää toisilleen luonnossa toimimisen taitoja, viljelyperinteitä ja -tietoutta luvulta peräisin oleva, keskeytyksettä lapsille ja nuorille kuulunut viheralue ja kulttuuriympäristö Helsingin sydämessä säilyy samalla elinvoimaisena, ja voi näin tuottaa yhä uusia oppimiskokemuksia ja hyvinvointia kaikenikäisille!

8 1.3 Lapsilähtöisen koulukasvitarhatoiminnan erityispiirteet Täällä mä oon! uurarimestari Alex Ärt ajatteli työväen lasten hyvinvointia ja yhä vaikenevia kasvuolosuhteita kaupungissa, kun hän viime vuosisadan alussa testamenttasi markkaa Helsingille käytettäväksi lasten hyväksi. Silloinen kansakoulutarkastaja Adolf von Bonsdorff esitti nousussa olleen kansainvälisen puutarhakasvatus- ja valistusaatteen hengessä, että varat käytetään lasten kasvitarhatyön käynnistämiseen. Vuonna 1912 ensimmäiset kasvitarhalaiset aloittivatkin vihdoin opettaja Laura Haganin Mitä täällä voi tehdä? johdolla viljelyn Töölön Savilassa Ärtin koulukasvitarhalla 1. Vaikka Rakentaa Majaa Maja joka sittemmin 1960-luvulla jäi Jäähallin parkkipaikan alle. Kaikkiaan neljästä helsinkiläisestä koulukasvitarhasta ainoana jäljelle jäänyt Kumpulan koulukasvitarha on ajassamme 3. Pelata Palloa Pallo Kerhossa Kerhossa vihreä huutomerkki lapsen ja epäkaupallisen julkisen tilan 4. Täällä Saa Syödä puolesta kaupungissa ja koko yhteiskunnassa! Vuosikymmenten kuluessa toiminnan painotus on siirtynyt lasten ja 5. Saa Poimia herneitä ym 6. Saa Mennä Metsään 7. Saa Leikkiä Ruuan Jälkeen perheiden ravitsemusvalistuksesta puutarhasta nauttimiseen, ja tiukka opettajajohtoisuus lapsilähtöiseen otteeseen. Loppu Linda 8. Ja Muuta Kivaaa. Muut, koulukasvitarhatoiminnan alkuperäiset, lasten virkistymiseen, turvallisuuteen ja yleiseen hyvinvointiin liittyvät tavoitteet, ovat kuitenkin entistä ajankohtaisempia juuri tänään: Jo pelkästään lyhyen leiripäivän aikana kasvitarhalaiset viettävät enemmän aikaa ulkona raittiissa ilmassa kuin monet ikätoverinsa Kerhossa 2. Piirtää Ja Kirjoittaa Toimittaja

9 Koulukasvitarhatoiminnalla on yhä myös lastensuojelullisia piirteitä, kuten lämpimän aterian tarjoaminen jokaisena leiripäivänä ja yksinäisyyttä vastaan taisteleminen! Kasvitarhan työntekijät tiedostavat koulukasvitarha-aatteen historiallisen kehityslinjan ja vuosien työssä syntyneen viisauden, joka on johtanut lapsilähtöisyyteen ottamiseen toiminnan ytimeen. Lapsilähtöisyys Kumpulan koulukasvitarhan vapaa-ajan toiminnassa tarkoittaa omalta osaltaan myös lapsen elämäntilanteen ja -piirin huomioimista ja koko perheen arjen tukemista: Koulukasvitarhan ideaan kuuluu, että lyhyen leiripäivän jälkeen ehtii vielä tehdä ja harrastaa muuta tai vain nauttia kesästä! Koulukasvitarhalta on myös perinteisesti käyty osallistumassa esimerkiksi Helsinki Cupissa, kun kasvitarhapaikka odottaa välillä muualla puuhailevaa tai lomailevaa lasta. Lapsia ja perheitä on kuultu ja kuullaan edelleen toiminnan kehittämisessä. Toiminnalla tuetaan myös lapsen ja nuoren koulunkäyntiä, kun uudet oppimishaasteet on helpompi ottaa jälleen vastaan virkistävän kesäloman jälkeen. Lapsilähtöisen koulukasvitarhan ohjaaja tai muu työntekijä on kasvitarhalaiselle ystävällinen ja mukava, mutta osaa ottaa aikuisen roolin ja pysyä siinä, erityisesti esimerkiksi kasvitarhalaisten välisissä riita- tai väkivaltatilanteissa yleensä aina, kun opetellaan yhdessä toimimista ja jakamista. Kasvitarhalaisen päivä on huoleton ja mukava, kun hän tietää selkeästi, mistä asioista aikuiset, ja mistä lapset, ovat vastuussa kasvitarhalla. Kasvitarhan aikuisyhteisöllä on merkittävä rooli myös viihtyisän, turvallisen, saavutettavan ja ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitetun puutarhaympäristön ylläpitäjänä. Kasvitarhalaisen ajattelulle, mielikuvitukselle ja leikille tarjotaan monipuolisia virikkeitä. Vaikka lapset voivat vaikuttaa toiminnan etenemiseen, ohjaajilla on tärkeä tehtävä kasvitarhalaisen ja koko leiriryhmän kiinnostuksen kohteiden laajentamisessa aikuisen näkökulmien ja tietojen avulla. Viime kädessä ohjaajilla on aina vastuu toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta leiripäivän aikana Monitulkintainen, ja historiassaan erilaisia käytännön toteutuksia saanut, lapsesta käsin lähtemisen pedagogiikka tarkoittaa Kumpulan koulukasvitarhalla erityisesti seuraavia asioita: Jokaisesta kasvitarhalaisesta jää jälki puutarhaan! jokaisen lapsen ainutlaatuisuus ja kunnioittaminen lasta kuullaan toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa lapsi on aktiivinen toimija ja oppii kasvitarhayhteisön jäsenenä Vapautus aikuisuuteen valmistautumisesta! mielekäs kesäloma ja kavereita: lepo ja virkistys oppimisen ohella ei pakko oppia osallistuminen ja reilu meininki riittävät vertaisryhmän merkitys, myös kasvussa ja oppimisessa - 9 -

10 Kesäloma ja kavereita puutarhassa! Kumpulan koulukasvitarhan perinteistä päiväleiritoimintaa vuotiaille helsinkiläisille koulujen kesäloman ajan ensimmäisestä lomamaanantaista koulun alkua edeltävään viikkoon! Viljelyleirille voi osallistua koko kesän, ympäristötaideleirit ovat kahden tai kolmen viikon jaksoja. Suurin osa leiriryhmistä kokoontuu klo Yksi ryhmä on auki klo Juhannuksen jälkeinen viikko on juhannuslomaa. Heinä- ja elokuussa perjantait ovat vapaapäiviä. Leirikesän jälkeen järjestetään sadonkorjuuta lauantaisin yleensä syyskuun loppuun. Toimintaan voi osallistua perheenjäsenten kera jo kevättyölauantaisin huhti-toukokuussa erikseen ilmoitettavina ajankohtina!

11 1.4 Kumpulan koulukasvitarhan toimintakulttuuri ikuisten käsitykset ihmisestä, työstä ja esimerkiksi yhdessä toimimisesta vaikuttavat suuresti siihen, millainen oppimisympäristö kasvitarhalla todellisuudessa vallitsee. Näitä piirteitä kutsutaan tässä oppimissuunnitelmassa toimintakulttuuriksi yhdessä työn virallisten ja epävirallisten käytänteiden sekä yleisesti aistittavan omaleimaisen ilmapiirin kanssa. Kumpulan koulukasvitarhan toimintaympäristön erityispiirteitä on muun muassa työskentely tämän päivän Helsingissä, mutta 1920-luvun kulttuurimiljöössä, jota halutaan yhdessä vaalia ja kehittää luonnonmukaisen, maatahoitavan ja kestävän viljelyn periaattein. Aikuisten fyysinen työympäristö keittiövastaavia lukuun ottamatta on koulukasvitarhalla pääsääntöisesti hyvin samantapainen kuin lapsilla, eli ulkona säällä kuin säällä. Työympäristö ei ryhmien omien telttojen ja puutarhan puiden lisäksi sisällä juuri edes näkösuojaa: Työtä tehdään konkreettisesti toisten silmien alla. Ohjaajat ja lapset käyttävät myös enimmäkseen samoja työkaluja ja laitteita, kun isompien puutarhatyökoneiden käyttö on koulukasvitarhalla alueenhoidon vastuulla. Erilaisten kasvitarhan työtehtävien lisäksi ohjaajien koulutustaustat ja työhistoria vaihtelevat niin paljon, että voidaan hyvällä syyllä puhua moniammatillisesta ympäristökasvatustyöyhteisöstä! Yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti myös muiden Kumpulan koulukasvitarhaa käyttävien tahojen ja yhteisöjen, kuten Käpylän koulun, parissa. Tällä hetkellä Lasten ja nuorten puutarhayhdistys tuottaa koulukasvitarhan lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan pääasiallisesti Opetusviraston kanssa tehdyn palveluntuottosopimuksen puitteissa, mutta Kumpulan koulukasvitarhan toimintaa kehitetään yhteistyössä useiden eri hallintokuntien kanssa. Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen vapaa-ajan toiminnassa ylläpidetään humaania, aktiivista ja toimijalähtöistä ihmis-, oppimis- ja ohjauskäsitystä, joka toistuu toiminnan arvolähtökohtien lisäksi usein työyhteisön tavoissa, puheessa ja esimerkiksi yhteistyökumppaneiden va

12 linnassa: Ihminen nähdään osana luontoa, kasvitarha on lasten vihreä keidas, koulukasvitarhayhteisö arvostaa erilaista oppijuutta ja erilaisia kulttuuritaustoja. Tähän mennessä yhteistyötä on tehty esimerkiksi Kinaporin vanhusten palvelukeskuksen, Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry:n, Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun ja Nuorisoasiankeskuksen kanssa. Koulukasvitarhatoiminnassa korostuu tekemällä oppiminen, ja siinä pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon erilaiset lahjakkuudet ja oppimistyylit. Aikuisen esimerkki ja valmius tarttua puutarhaympäristön ja leiriyhteisön ajassa, tilassa ja paikassa tarjoamiin oppimismahdollisuuksiin on tärkeää oppimistilanteiden lähtökohtana. Kumpulan koulukasvitarhalla korostuu tiedon yhteisöllinen luonne ja rakentuminen: Puutarhaa kasvu- ja oppimisympäristönä voi lähestyä useilla, toisiaan täydentävillä tavoilla, ja pedagogisen puutarhaympäristön vaatima asiantuntijuus on niin laaja-alaista, että kukaan ei yksin voi osata kaikkea. Työntekijöiden vuorovaikutuksessa korostuvat yhteisöllinen asiantuntijuus, avoimuus ja luottamus toisiin erilaisista temperamenteista ja työtavoista huolimatta. Kun kausiluonteisen työyhteisön koostumus voi vaihtua vuosittain paljon, yhteinen pedagoginen suunnitelma vapauttaa voimavaroja toiminnan suunnitteluun jokaisen kasvitarhalaisen parhaan leiripäivän, kasvun ja oppimisen näkökulmasta. Työyhteisön tiedonkulkua ylläpidetään ja yhteistä pedagogiikkaa tuotetaan ja tallennetaan, kun työskennellään tiimeissä ja työpareina. Tietoa ja toimintatapoja välitetään myös säännöllisissä viikko-palavereissa, muissa kokouksissa, kasvitarhan sisäisissä blogeissa ja Moodle-oppimisympäristössä. Kasvitarhan vaillinaiset it-järjestelmät tosin rajoittavat jonkin verran jälkimmäisten hyödyntämistä hyvien käytäntöjen keruussa. Myös kokemukseen perustuvan niin sanotun hiljaisen tiedon ja perinteiden esille tuontiin sekä viljelyssä että ympäristötaiteessa on panostettava. Tämä koskee myös muita kesäleirien pedagogisia elementtejä sisältäviä työtehtäviä: esimerkiksi ruoanjakelun ja bussikuljetuksen vastaavien toimet. Vaikka oppimi

13 nen ja sen ohjaaminen ei olisi työyhteisön perinteinen puhetapa, on syytä olla ylpeä historialtaan pitkän vapaa-ajan koulukasvitarhatoiminnan informaalissa oppimisympäristössä kehitetyistä ja tuotetuista toimintatavoista. Yhteisen keskustelun pohjalta Kumpulan koulukasvitarhalla arvostetaan seuraavia asioita: näkemystä puutarhapedagogiikasta tietoa ja taitoa luonnonmukaisen viljelyn ja kestävän ympäristötaiteen menetelmistä yhteistyökykyä ja joustavuutta kiireetöntä ja tilannelähtöisyyden huomioivaa tapaa toimia lasten kanssa tekemisen iloa ja ovien avaamista leikin maailmaan kykyä tuottaa omaa puutarhapedagogista materiaalia Huussitonttu Huussitonttu ei hajuista häiriinny. Se siivoaa lapsilta jääneet purut ja roskat. Kun huussintyhjennys on ajankohtainen, huussitonttu jättää merkin tarhamestareille ja loka-auto tulee tyhjentämään laadukasta perustoimintaa ja sitoutumista huussit. yhteisiin arvoihin toimijalähtöisyyttä luovuutta, ideoita, rohkeutta, aloitekykyä ja jakamista kykyä arvioida ja dokumentoida omaa ja yhteistä työtä ja viestiä siitä demokraattista, tasavertaisuuteen perustuvaa vuoropuhelua työyhteisön hyvinvointia ja visiota Kumpulan koulukasvitarhasta lasten ja nuorten puutarhakulttuurikeskuksena! Koko työyhteisön vastuulla on, että Kumpulan koulukasvitarhassa voi vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Lasten ja nuorten hyvinvointia ei voi edistää, jos ei itse voi hyvin. Koulukasvitarhalla ylläpidetään ideologista puolueettomuutta, epäpoliittisuutta ja uskonnollista neutraaliutta. Toisaalta esimerkiksi kestävä kehitys voidaan nähdä myös ideologisena rakennelmana. Kumpulan koulukasvitarhan kesäleireillä halutaan kuitenkin pitää kiinni toimijalähtöisistä tulkinnoista ja kunnioittaa jokaisen harkittuja valintoja. Koulukasvitarhalla voidaan toteuttaa erilaisia pedagogisia, ympäristökasvatuksellisia ja ympäristötaiteeseen liittyviä näkemyksiä, silloin kun ne sopivat yhdessä sovittuihin periaatteisiin sekä vapaaajantoiminnan yleisenä lähtökohtana oleviin Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen arvoihin: luonnonläheisyys, lapsilähtöisyys ja yhteisöllisyys. Toiminnan merkitys ja vaikutukset otetaan huomioon laajemmin kuin vain koulukasvitarhan porttien sisäpuolella. Avainasemassa tässä on yhteistyö perheiden kanssa, joka perustuu tasaarvoisen kasvatuskumppanuuden idealle. Huoltajilla on ensisijainen kasvatus- ja huoltovastuu lapsestaan, jota Kumpulan koulukasvitarhalla pyritään tukemaan monin tavoin yhteistyössä. Myös kasvitarhalaisen perheenjäsenten, ystävien ja muiden läheisten mahdollisuutta osallistua toimintaan kehitetään esimerkiksi erilaisten juhlien, teemaviikkojen ja vierailujen avulla

14 Koulukasvitarhayhteisön avoimuutta ja vuorovaikutusta lisätään yhteistyössä erilaisten vapaaehtoisten ja esimerkiksi ympäristökasvatus- ja sosiaalialan harjoittelijoiden työpanoksen avulla. Vapaaehtoisilla on paljon tarjottavaa kesäleirien pedagogisten sisältöjen toteuttamisessa, ohjaajilla on kuitenkin aina päävastuu toiminnan suunnittelusta ja esimerkiksi kasvitarhalaisen turvallisuudesta. Harjoittelijoille pyritään tarjoamaan monipuolinen toimintaympäristö ammattitaidon kehittämiseen. Heidän tietoja, taitoja ja näkökulmiaan arvostetaan, ja heidät pyritään ottamaan osaksi työyhteisöä. Kasvitarhan ohjaajayhteisön asiantuntemuksen laatua ravitaan myös yhteistyöllä esimerkiksi muiden kolmannen sektorin ympäristökasvatus-, puutarhaja taidealojen toimijoiden sekä virallisen opetus- ja kasvatustoimen edustajien kanssa. Kumpulan koulukasvitarhaa laajennetaan oppimisympäristönä lähiympäristön tarjoamilla vaihtoehdoilla. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha ja Kumpulan maauimala ovat esimerkkejä pitkästä toimintakumppanuudesta. Esimerkki leiripäivän ohjelmasta 9:45 Kasvitarhan portit aukeavat 10:00 Ryhmät kokoontuvat aamupiirin oman teltan luokse 10:15 Ohjattua toimintaa kasvimaalla 11:30 Ruokailuun siirtyminen ja ruokailu 12:00 Ohjattua joutenoloa leikkikentällä 12:30 Ryhmän omaa ohjelmaa esim. viljelytietoutta, taiteilua, leikkejä 13:30 Loppupiiri 14:00 Kasvitarhan portit sulkeutuvat

15 1.5 Vapaa-ajan puutarhassa oppimisen määrittelyä Puutarhaa tarkastellaan tässä suunnitelmassa tavoitteellisena ja monipuolisena lasten ja nuorten vapaa-ajan kasvu- ja oppimisympäristönä, jolla on selkeä kestävän kehityksen kasvatusta painottava sisältö. Kumpulan koulukasvitarhalla puutarhassa oppiminen on luonnonläheistä, lapsilähtöistä ja yhteisöllistä toimintaa, jonka lähtökohtana ovat mielekkäät, välittömät luontokokemukset, ja aktiivinen, tekemällä osallistuminen. Puutarhassa hankitaan tietoa ihmettelemällä, havainnoimalla, tutkimalla, kokeilemalla, iloitsemalla ja eläytymällä ja sitä käsitellään vuorovaikutuksessa omien aikaisempien käsitysten, toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Ympäristön ja ihmisen kannalta kestäviä työskentelytapoja ja valintoja opitaan Kumpulan koulukasvitarhalla käytännön toiminnassa niin viljely- kyin ympäristötaideleireillä Puutarhaympäristöä hyödynnetään oppimisessa paikkalähtöisesti ja oppiminen tapahtuu ulkona säällä kuin säällä. Parhaimmillaan puutarhassa oppimisessa keholliset, tiedolliset, esteettiset ja sosiaaliset elämykset yhdistyvät myönteistä luontosuhdetta vahvistavaksi kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi. Puutarha on oppimisessa läsnä kaikilla aisteilla, ja se antaa mahdollisuuksia elämälle merkittävien luonnon prosessien, elämän kiertokulun ja kasvun ihmeen ymmärtämiseen oman tutkivan oppimisen kautta. Puutarhaympäristössä toimiminen opettaa ihmisestä luonnon muokkaajana ja toisaalta ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin suorasta riippuvuussuhteesta. Puutarhassa oppimisessa sukupolvilta toisille siirtyvä viljelyperinne ja -tietous ovat merkittävässä osassa samalla kun lapset luovat ja edistävät yhdessä omaa puutarhakulttuuriaan. Puutarhassa oppiminen kehittää sekä isojen kokonaisuuksien hahmotustaitoa että luonnon pieniin yksityiskohtiin tutustumista, ja niiden yhteyttä toisiinsa. Lapsi voi konkreettisesti oppia esimerkiksi vihreiden kasvien kasvun edellytyksistä, aineiden kiertokulusta, ravintoketjuista tai luonnon värimaailmasta. Luonnon luokkahuone -ajattelussa puutarha ei kuitenkaan rajoitu vain luonnontieteen metodiksi, vaan se nähdään eri tieteen- ja taiteenalojen pohjalta merkittävänä uudenlaisena ja samalla ikiaikaisena oppimisympäristönä: Puutarhaa viitekehyksenä käyttämällä voidaan tarkastella niin kielen, matematiikan, musiikin, historian kuin vaikka kotitalouden ja etiikan ilmiöitä. Tällaisesta toiminnasta on runsaasti kansainvälisiä esimerkkejä, ja esimerkiksi Käpylän koulu on käyttänyt Kumpulan koulukasvitarhaa säännönmukaisesti jo vuo-

16 sia elävänä oppimisympäristönä. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys toteuttaa Kumpulan kasvitarhalla tätä ajattelua vuoropuheluna viljelyn ja ympäristötaiteen välillä sekä erityisesti kaikille leiriläisille tarjottavassa monipuolisessa teema- ja kerhotoiminnassa. Puutarhassakin lepo, virkistys ja hyvinvointi ovat keskittyneen työskentelyn ja oppimisen edellytyksiä vapaa-ajan toiminnassa ne ovat myös jo itsessään oppimisen tavoitteita. Lapsen ja nuoren näkökulmasta puutarhassa oppimisen tavoitteisuuden ei tarvitse kesäloma-ajan leirillä olla alleviivattua, mutta mielekäs, hauska ja kiinnostava tekeminen voi johtaa siihen, että lapsi oppii kesän kuluessa kuin vaivihkaa. Myös lapset itse luovat oppimistavoitteita ja suuntaavat kiinnostustaan puutarhassa, kun heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Aikuisten vastuulla on antaa lapsen tekemiselle, kysymyksille ja ihmettelylle aikaa ja tilaa, ja etsiä yhdessä lapsen kiinnostuksenkohteille ja energiavirroille sopivia purkautumiskanavia. Kumpulan koulukasvitarhalla erilaiset oppimistyylit ja temperamentit voivat kukkia perinteisestä kouluoppimisesta hyvin poikkeavassa ja oppijoiden eroa tasaavassa ympäristössä. Puutarhassa oppiminen on joustavaa. Lisäksi puutarhaa oppimisympäristönä leimaa tilannelähtöisyyteen perustuvien oppimiskokemusten mahdollisuus, joihin liittyy lapsen ja nuoren oppimaan oppimisen erilaisten taitojen ja tekniikoiden karttuminen sekä oman toiminnan epämuodollinen arviointi. Puutarhaympäristössä voidaan ottaa huomioon myös lapsen ja nuoren aikaisempi osaaminen ja harrastuneisuus, ja tarjota sille mahdollisesti uusi näkökulma: Millaista on heittää kärrynpyörä nurmikolla tai soittaa rumpua puiden katveessa? Koulukasvitarhayhteisön ohjaajilla ja muilla aikuisilla on yhdessä iso rooli suotuisan kasvu- ja oppimisympäristön vaalimisessa ja monipuolisten oppimisen polkujen avaamisessa puutarhaan ja sen porttien ulkopuolelle. Puutarhassa oppiminen tukee monia perusopetuksen tavoitteita ja oppimisvalmiuksia, mutta ennen kaikkea: siitä on iloa lapselle ja nuorelle, tässä ja nyt!

17 umpulan koulukasvitarhan kesäleirien puutarhassa oppimisen yleiset tavoitteet on seuraavassa koottu yhteen Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen arvojen näkökulmasta: TAIDE TIEDE Lapsilähtöisyys lasta kuullaan ja kunnioitetaan toiminnan mielekkyys tässä ja nyt tilaa ja aikaa ihmisenä kasvulle Puutarhassa oppiminen Luonnonläheisyys ruokkii aisteja ja ajatuksia vahvistaa luontosuhdetta motivoi ja luo hyvinvointia LUONNON LUOKKAHUONE Yhteisöllisyys erilaisuuden arvostaminen tietojen ja taitojen jakaminen sukupolvien vuorovaikutus

18 ässä luvussa kuvataan Kumpulan koulukasvitarhan lasten kesäleirien puutarhassa oppimisen alueet kasvitarhaympäristön, kasvitarhalaisen itsensä ja toimintaa ohjaavan aikuisen kannalta. Oppimisalueet on nimetty koulukasvitarhan lasten vapaa-ajan toiminnan käytännön organisoinnin mukaan, ja ne toistavat ajatusta luonnonläheisestä, lapsilähtöisestä ja yhteisöllisestä puutarhassa kasvusta ja oppimisesta. Jokaisella oppimisalueella on oma tarkentava näkökulma ja keskeiset sisältönsä, joita avataan laadullisen kuvailun ja esimerkkien avulla. Perusvalinnasta riippumatta kaikille yhteisesti kuuluvina oppimisalueina hyvinvointi ja yhdessä toimiminen ravitsevat puuta vahvana juuristona, jonka painopiste on korostetusti kasvatuksessa. Tiedon ja taitojen puutarha on edellisten varassa versova rehevä lehvästö, jonka sisällöt tulevat todeksi erityisesti viljely- ja ympäristötaideleirejä rikastavan, eheyttävän ja kasvitarhalaisen näkökulmasta myös eriyttävän teema- ja kerhotyöskentelyn kautta. Kestävä puutarha -näkökulma on läpäisevänä tavoitteena ja sisältöinä mukana kaikissa oppimisalueissa. Oppimisalueet linkittyvät käytännössä lukuisin tavoin toisiinsa ja niiden rajat on tarkoitettu tarvittaessa ylitettäviksi. Osa sisällöistä voisi perustellusti sopia yhtä hyvin jonkin toi- Oppimisalueiden kokonaisuutta on luonteva verrata puuhun, jonka tukeva ja näkyvä, kaksihaarainen runko on viljely ja ympäristötaideleirit. Kasvitarhalaiselle viljely tai ympäristötaide on perussisältö, jonka lapsi toimintakausittain valitsee kiinnostuksensa ja tarpeidensa mukaan

19 sen oppimisalueen alle. Kokonaisuutena kukin kuudesta oppimisalueesta edustaa taustaltaan kuitenkin hieman erilaista tapaa tarkastella ja jäsentää maailmaa, tietoa ja puutarhaa. Oppimisalueiden alla luetelluista sisällöistä kaikkea ei yhden rajallisen kasvitarhaleirijakson- tai edes kauden aikana ehditä käsitellä perusteellisesti. Joitain sisältöjä ei ehkä pystytä huomioimaan lainkaan, toiset, erityisesti kasvitarhalaisen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvät asiat on välttämättä tuotava aina esille käytännön toiminnassa. Sisällöt ovat ohjaustyölle lähteenä, kompassina ja arviointivälineenä. Sisällöt kuvailuineen vastaavat, mikä on tavoiteltavaa ja arvokasta, mutta kysymyksiin kuinka paljon ja millä tavalla, ohjaajien on vastattava itse kasvitarhaympäristössä, jossa jo vaihtelevat säätilanteet, siinä missä koostumukseltaan usein eroavat leiriryhmät haasteineen vaikuttavat toiminnan kulkuun. Puutarhassa oppimisen sisältöjä ei ole koulumaisen tarkasti määritelty kasvitarhalaisten iän tai luokka-asteen mukaan. Aiemman osaamisen kannalta kasvitarhatoimintaan osallistumisvuosien määrä on yleensä ikää merkittävämpi tekijä, vaikka yksilöllinen vaihtelu, esimerkiksi harrastuneisuuden vuoksi, voi myös olla suurta. Toisaalta esimerkiksi aloitteleva 11-vuotias päihittää monesti yleisissä taidoissaan sen, minkä kolmasluokkalainen puutarhatietämyksessään: haaste ja mahdollisuus yhteisölliselle oppimiselle! Oppimisalueet on kaikkiaan tarkoitus nähdä eräänlaisena taito- ja tietotason kasvun ja oivallusten polkuna puutarhassa, jossa samat sisällöt toistuvat uusista näkökulmista, vähitellen tarkentuen ja syventyen. Huimaa edistymistä voi tapahtua jo yhden kesän aikana, vaikka periaatteessa puutarhassa voi aina oppia uutta! Ehyet oppimiskokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat myös usein tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt tai työskentelyn tulokset. Jo osallistumista ja oppimaan oppimista on pidettävä puutarhan hyvänä satona mahdollisten herkullisten vihannesten ja hienojen taideteosten rinnalla. Oppimisalueisiin liittyvää virike-, tausta- ja oppimateriaalia on julkaistu runsaasti, vaikkei yleensä alun perin Kumpulan koulukasvitarhan kaltaiseen lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaan puutarhassa, tai suomeksi. Luonnonmukaisen viljelyn tai ympäristötaiteen nimenomaan lapsille suunnattuja oppaita ei tänä päivänä vielä juuri ole. Siksi Kumpulan koulukasvitarhan ohjaajayhteisön asiantuntemus ja kyky valikoida, arvioida, soveltaa ja tuottaa myös omaa materiaalia kuten on tehty jo pitkään merkitsee paljon. Kasvitarhalaiset itsekin voivat dokumentoida parhaita käytäntöjään ja tuottaa omaa puutarhassa oppimisen materiaalia. Pohjimmiltaan työtapojen valintaa määrittää tarkoituksenmukaisuus ja se, miten ne tukevat vapaa-ajan puutarhassa oppimisen yleisiä tavoitteita. Ohjaajan tulee perustella toimintansa ja materiaalivalintansa siten, että yleiset pedagogisesti tavoitteet, kestävän kehityksen näkökulmat sekä lapsiryhmän tarpeet, toiveet ja aloitteet toimintaa kohtaan on otettu huomioon

20 2.1 Viljelyleirit Kasvun ihme luonnonmukainen viljely ja puutarhanhoito kestävän viljelyosaamisen edistämisen näkökulma TYÖKALUT TOP 3: 1. kastelukannu 2. kuokka 3. hara & lapio Nadja, Kasvismix 2009 Sisältöjä: viljelysuunnittelu ja palstan esityöt viljelijän työvälineet, niiden käyttö ja huolto hyötyviljely-, koriste- ja rikkakasvien, marjapensaiden sekä puulajiston tuntemus siemenet, taimet kylvö, istutus, kasvun tuki sadonkorjuu, jakaminen palstan talvehtimistyöt pysyvissä kohopenkeissä viljely sekaviljely ja kumppanuuskasvit maaperä, maan rakenne ja sen ylläpito esim. viljelykierron avulla kasvinravitsemus, typen ja ravinteiden kierto viherlannoitus, elävä kate kasvijätteiden kompostointi, palstan muiden jätteiden vähentäminen ja kierrätys luonnonmukainen kasvinsuojelu: esim. pyydyskasvit viljelijän elävät apulaiset: esim. lierot ja leppäkertut kasvit tuottajina, ihmisen elinehtona ja hiilinieluina kasvisruoan alkutuotantoprosessit Kasvun ja oppimisen tilanteita: ämän päivän Kumpulan koulukasvitarhalla viljely ja ympäristötaide ovat keskenään yhtä arvokkaita sisältöjä ja tapoja osallistua yhteiseen puutarhaan. Kasvitarhalaiselle itselleen viljelyn ja ympäristötaiteen raja-aidat voivat olla vielä ohjaajiakin matalammalla moni lapsi osallistuu ja kokeilee kasvitarhan oppimispolkunsa aikana molempia valintoja. Jokaisen viljely

21 leirejä ohjaavan on hyvä pohtia, mitä ympäristötaideleirien sisällöistä sopisi kokeiltavaksi myös oman ryhmän kanssa, silloin kun esimerkiksi palstanhoito vie vähemmän päivittäistä leiriaikaa. Viljelyleireillä tavoitteena olevan kestävän viljelyosaamisen käsite pitää sisällään luonnonmukaiseen viljelyyn liittyvät tiedot, taidot ja niiden soveltamisen. Alussa opitaan perusasioita puutarhaympäristössä toimimisesta: Miltä tuntuu laittaa kädet multaan, miltä syötävät kasvit näyttävät ja tuoksuvat, millaisia ovat niiden siemenet tai taimet. Käytännön toiminnassa yhdessä ohjaajan ja toisten kasvitarhalaisten kanssa opitaan, miten pysyvä kohopenkki perustetaan ja millaisilla toimilla siinä ylläpidetään ja tuetaan viljelykasvien kasvua. Yhteistä palstaa viljellään ja hoivataan, jolloin lapsi oppii omin käsin tekemällä, miten siemenestä kasvaa taimi, miten kasvi kehittyy sadoksi ja se vähitellen korjataan. Luonnonmukaisessa puutarhamaanhoidossa opitaan tutkimalla maan eri eliöiden, lintujen, matojen, leppäkerttujen, koppakuoriaisten, viljelykasvien, oheiskasvien, sienten ja bakteerien yhteistyötä. Opetellaan ja pohditaan myös viljelijän tehtävää ja vastuuta viljelymaan hoitajana ja sen kasvun ohjaajana. Kasvitarhalaisen omaan tai ryhmän yhteiseen viljelypäiväkirjaan kirjattavien erilaisten huomioiden ja havaintojen avulla voidaan tallentaa viljelyprosessiin liittyviä kokemuksia, tietoja ja oivalluksia. Maanhoitoa painottavan viljelyn päämääränä on jättää viljelymaa tuleville sukupolville paremmassa kunnossa, eli käytännössä kasvattaa eloperäisen maa-aineksen ja maaperäeliöstön määrää vuodesta toiseen. Kasvitarhalaisten kanssa tätä aihetta käsitellään luonnollisissa oppimistilanteissa yhteispalstan ja mahdollisuuksien mukaan puutarhan muiden alueiden hoitamisen yhteydessä. Oppimisessa liikutaan alun hyvin konkreettiselta tasolta syventävämpiin taitoihin ja käsitteellisemmän ajattelun tasoille. Maaperään, maan rakenteeseen ja sen ylläpitämiseen liittyen jo pienimpien kasvitarhalaisten kanssa voidaan opetella tekemään peruskokeita, esimerkiksi maan kuntoa määrittävä lapiotesti tai lierotutkimus Paljon työtapojen valinnassa riippuu kasvitarhalaisten esimerkiksi fyysisistä ja ikäkauteen liittyvistä erityispiirteistä ja vähintään yhtä paljon ryhmän yleisistä taidoista ja yhteenhioutuneisuudesta

22 Viljelyleireillä on otettava huomioon ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia puutarhatöiden kausiluontoisuus antaa oppimiselle. Koulukasvitarhan kesäkuukausia on perinteisesti jaoteltu kylvö-, kasvu- ja satokauteen (vrt. kesä-, heinä- ja elokuu). Nykyisten kevättyölauantaiden ja sadonkorjuun elokuuta pidemmän kaaren vuoksi, ja erityisesti, koska tietyistä kasveista saadaan satoa jo aivan kesän alussa, on tarpeen valita myös toisenlaisia pedagogisia lähestymistapoja viljelyoppimiseen. Voidaan valita esimerkiksi jokin tietty kasvi, jota tarkastellaan lähemmin kasvitarhalaisen töiden kannalta, ja suhteessa muihin palstan kasveihin koko kesän ajan. Viljelyosaamisen välittäminen ja kehittäminen Kumpulan koulukasvitarhalla perustuu yhteisölliseen tietojen, taitojen ja kokemusten jakamiseen. Siksi myös kasvitarhalainen voi välillä neuvoa ohjaajia tai ohjatusti opettaa ja jakaa viljelyyn liittyviä tai esimerkiksi myönteistä viljelyilmapiiriä haastavissakin olosuhteissa ylläpitäviä asioita tovereilleen ja aikuisille. Viljelyleireillä arvostetaan lapsen ja nuoren aikaisempaa aiheeseen liittyvää osaamista, ja pyritään tuomaan se näkyväksi. Monta vuotta toiminnassa mukana olleita konkareita opastetaan yksilöllisten, syventävien oppimistavoitteiden ja viljelytehtävien hahmottamisessa. Viljelyoppiminen pitää nähdä puutarhassa kasvun ja oppimisen yleisten tavoitteiden pohjalta kokonaisvaltaisena, luontosuhteen kehittymistä ja vahvistamista edistävänä prosessina. Käytännössä esimerkiksi kasvintuntemusta voidaan oppia kaikkien aistien avulla pois lukien myrkylliset tai syötäväksi kelpaamattomat kasvit. Tiedot, taidot, kokemukset, arvot ja asenteet linkittyvät koko ajan yhteen, kun laajennetaan käsityksiä ihmisen ja luonnon riippuvuussuhteista. Kun ollaan viljelemässä syötäviä kasveja, voidaan samalla pohtia kasvien merkitystä ihmisen ruokavaliossa yleensä, ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa maata hoitavien viljelytapojen ohella

23 Viljelysuunnittelu on oppimisen alkuvaiheissa yleensä hyvin aikuisjohtoista. Silti viljelysuunnittelun yksinkertaisimpia periaatteita ja tavoitteita voidaan avata jo pienimpien kasvitarhan ensikertalaistenkin kanssa. On tarpeen pohtia, miten kasvitarhalaisia voitaisiin paremmin osallistaa oppimisen näkökulmasta myös esimerkiksi viljeltävien siementen ja taimien valintaan jo edellisellä kasvukaudella. Viljelyleirin kaari tulee täydeksi siinä vaiheessa, kun satoa korjataan, jaetaan ja sitä opitaan hyödyntämään. Viimeistään tässä vaiheessa kasvitarhalaisen kokemusmaailma voi laajeta kasvitarhan kasveihin joita ei välttämättä ole ollut itse kylvämässä tai hoitamassa, esimerkiksi herukat, perunat tai omenat. Niiden sadonkorjuun ja hyödyntämisen ohjaukseen on siksi oppimisen näkökulmasta syytä panostaa yhä enemmän. Kysymys: Minkä kasvin voi tunnistaa ilman näkö- ja hajuaistia? Vastaus: Nokkosen! Iätön kasvitarhavitsi! Vaikka kasvitarhalainen viettäisi Kumpulan koulukasvitarhalla viljelyleirillä vain viikon sama koskee myös muita Kumpulan leirejä ja leiriläisiä on tavoiteltavaa, että hänelle jäisi jonkinlainen muistijälki myöhemmän oppimisen pohjaksi luonnonmukaisen viljelyn periaatteisiin liittyvistä käsitteistä: maanhoito, ravinneomavaraisuus ja monimuotoisuus. Käsitteitä konkretisoidaan, tulkitaan ja avataan lapsen kielelle, yhdessä kasvitarhalaisten kanssa. Viljely- leirien lähtökohtana oleva elävä maa ja lasten omakohtainen viljelyprosessi on perusta, mihin kaikki oppiminen Kumpulan koulukasvitarhalla loppujen lopuksi linkittyy ainakin kulttuurihistoriallisena tulkintana ja paikkalähtöisenä kiinnekohtana

24 2.2 Ympäristötaideleirit Salainen puutarha puutarha luovan toiminnan lähteenä taidekasvatuksen ja ympäristötaiteen näkökulma Puutarhan salaperäinen hiljaisuus. Mistä se kertoo? Se kertoo kesän ihanista hetkistä! Sisältöjä: Elli Neliapila 2011 ympäristötaide puutarhassa kuvataide, sanataide, draama, musiikki, kuvanveisto, arkkitehtuuri, valokuvaus, maataide, puutarhataide - ym.! luovuuden ylläpitäminen muutos ja aika paikkalähtöisyys sosiokulttuurinen prosessi vaikuttaminen yksilöllinen ja yhteisöllinen tuottaminen henkilökohtaisuus ja julkisuus aineeton ja aineellinen taide ympäristötaidenäyttely kestävät työskentelytavat jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Kasvun ja oppimisen tilanteita: mpäristötaideleirien idea Kumpulan koulukasvitarhalla syntyi 2000-luvun alkupuolella tarpeesta luoda hyötyviljelyn rinnalle vaihtoehtoinen puutarhassa kasvun ja oppimisen tapa. Ympäristötaideleirien tuoman tuulahduksen avulla Kumpulan koulukasvitarhan puutarhan esteettiset ja kulttuuriset merkitykset myös lapsille ja nuorille ovat tulleet selvemmin esille. Kestävä puutarha on myös kauneuden ja tunteiden puutarha. Kumpulan koulukasvitarhan työntekijöiden mielikuvat ja vertaukset tuovat hyvin esille tätä puolta: Kumpulan koulukasvitarha on moniaistinen, mielenkiintoinen, ihana, vihreä paikka ja lasten salainen puutarha! Viljely -oppimisalueen ohella ympäristötaide on Kumpulan koulukasvitarhan nykyisen käytännön toiminnan toteuttamisen perusta. Ympäristötaideleirien kokonaisuudessa on reagoitu myös sellaisten lasten ja perheiden tarpeisiin, jotka eivät voi sitoutua koko kesän leirille. Kumpulan koulukasvitarha on myös edullinen ja erittäin luonnonläheinen paikka taideharrastukselle. Noin kahden ja kolmen viikon ympäristötaideleirijakso eroaa lähtökohtaisesti ajalliselta kaareltaan paljon koko kesän viljelyleireistä. Toisaalta jotkut lapset osallistuvat viljelyleirille vain kesän alussa ja lopussa. Myös ympäristötaideleirillä oppimiskokemus puutarhasta värittyy sillä, ollaanko lähempänä kylvö vai sadonkorjuukautta

25 Kaiken kaikkiaan puutarhassa oppimisen kannalta on perusteltua tarkastella ympäristötaidetta ja viljelyä enemmän yhdistävien kuin erottavien tekijöiden kautta. Aivan samat ryhmäytymisen ja lasten luontosuhteiden eroavaisuudet koskettavat ja tuovat haastetta toiminnan ohjaamiselle molemmissa oppimisalueissa. Myös koulukasvitarhan luonnonympäristö kohtelee viljelyä ja ympäristötaidetta samoin: Puutarhaan tehdyt ja jätetyt taideteokset ovat esimerkiksi yhtä sään ja muiden luonnonilmiöiden armoilla kuin vihannekset palstoilla. Puutarha taiteellisena oppimisympäristönä on aina vaihteleva, kun luonnon ateljeen kaikkia tekijöitä ei voi koskaan täydellisesti ennakoida. Tämä piirre kuitenkin tuo taiteen tekemiseen yllätyksellisyyttä ja uusia näkökulmia, muotoja ja materiaaleja joita voidaan hyödyntää luovassa oppimisprosessissa. Kestävän kehityksen kasvatuksen näkökulmat tulevat luontevasti esille ympäristötaideleirillä esimerkiksi materiaalivalinnoissa, niiden käytössä ja tavoitteena olevissa taidetöissä. Puutarhassa työskentelyn lopputuloksena syntyvä teos voi olla myös täysin aineeton, ja sellaisena vaikuttava hetki kulutuksen ja esineiden täyttämässä nyky-yhteiskunnassamme. Lapsen kesäleirikokemuksen kannalta on silti usein tärkeää, että hän voi yhteisten, ehkä ajassa täysin katoavien produktien lisäksi saada puutarhasta mukaansa myös jotain pientä, konkreettista omaa samaan tapaan kuin viljelyleiriläiset saavat palstansa vihanneksia satona. Tärkeänä sisältönä ympäristötaideleirillä puutarhassa opitaan ylläpitämään luovuutta, kun rentoudutaan ja inspiroidutaan yhteydessä luontoon. Maailman taidehistoria on täynnä taiteilijoita, joille luonto ja nimenomaan puutarha on ollut portti luovuuteen, konkreettisesti ja symbolisesti. Lasten toiveet, ideat, näkemykset ja kokemukset ovat yleensä kuitenkin tärkeämpiä työskentelyn lähtökohtana, kuin ulkopuolisten aikuisten teosten analysointi. Ympäristötaiteen lukuisista, toisistaan esimerkiksi ekologisissa painotuksissa eroavista, määritelmälatauksista ja merkityksistä Kumpulan koulukasvitarhan ympäristötaideleireille sopii erityisesti seuraavaa, pelkistetty ilmaus: Ympäristötaiteessa on aina jollain tavalla kyse kommentista ihmisen ja ympäristön suhteeseen. Määritelmä ei kahlitse ohjaajan taiteellista toimintaa lasten kanssa Kumpulan koulukasvitarhan leireillä mihinkään yhteen tiettyyn taidemuotoon: Ympäristötaideleirit voivat näin olla hyvin toimijoidensa näköisiä ja sisältää monipuolisesti oppimiskokemuksia ja tutustumista erilaisiin taiteenlajeihin. Puutarhaa voi kuvittaa niin musiikilla, draamalla, tanssilla kuin ekologisia pohdintoja herättävillä sarjakuvilla!

26 Kumpulan koulukasvitarhalla ympäristötaide hengittää aina hyvin läheisessä suhteessa tapahtumapaikkana olevaan puutarhaan. Lapsilähtöisesti se ottaa aineksia myös kasvitarhalaisen omasta elämänpiiristä, tärkeistä asioista, pohdinnoista ja leikeistä. Aikaan ja paikkaan sidotun ryhmän lisäksi tärkeää on koko puutarhan ympäröivää todellisuus eri toimijoineen, eliöineen ja ilmiöineen. Yhteisöllisyys ja lapsilähtöisyys toistuvat ajatuksessa sosiokulttuurisesta innostamisesta taidetyöskentelyn lähtökohtana. Monta toimintakautta mukana ollut ympäristötaideleiriläinen saa tuoretta opittavaa aina vähintään erilaisista lapsista koostuvat uudesta ryhmästä Lapsen näkökulmasta ympäristötaiteen ei tarvitse olla aina isoa ja näyttävää. Esimerkiksi kesän 2012 ruohopatsas saattoi olla aikuisten mielestä vaatimaton, mutta lapsille se oli kuitenkin persoonallinen, itse tehty Tuhis-tuhatjalkainen! Ympäristötaiteessa vaikuttaminen voi olla yhteisölle suunnattua tai hyvin henkilökohtaista silti yhtä merkittävää ja luontosuhdetta edistävää. Ympäristötaide saa olla hauskaa! Koko kasvitarhayhteisölle leirijaksojen lopussa avoimet puutarhataidenäyttelyt ovat elävää lasten omaa puutarhakulttuuria. Ympäristötaideleiriläiselle ne ovat mahdollisuus saada mukavia muistoja, palautetta ja oppimiskokemus taideteoksen syntymisestä lopulta yhdessä yleisön reaktioista. Monelle Kumpulan koulukasvitarhan vierailijoista ympäristötaideleiriläisten koulukasvitarhalle jättämät yhteiset teokset voivat olla ensimmäinen silmien aukaisu kohti ympäristötaidetta ja lasten kestävän puutarhakulttuurin moninaisuutta! Uuden ja tuntemattoman kohtaaminen rohkeasti on tärkeää, kun puutarhaa ja metsää opitaan tutkimaan taiteen keinoin ja erilaisten tehtävien avulla. Hyvänä apuna tässä prosessissa on ympäristötaideleiriläisten oma, pienimuotoinen palsta, jota hoidetaan yhdessä kuten viljelyleireillä. Myös Kumpulan koulukasvitarhan historia ja rakennustaide ovat ulottuvuuksia, joiden varassa voi rakentaa paikkalähtöistä ympäristötaidetta. Eräällä leirillä lapset tekivät esimerkiksi muistomerkin kaikille kesäänsä Kumpulassa ikinä viettäneille lapsille. Sadonkorjuukausi yhdistää lopulta kaikki kesän kasvitarhalaiset. Ympäristötaiteen uusia jakamisen muotoja on hyvä kehittää koulukasvitarhan muun sadon pedagogisen hyödyntämisen rinnalla

27 Puutarhassa oppimisen yleisistä tavoitteista osallistuminen ja moniaistisuus suorastaan soivat ympäristötaideleireillä! Yhteisessä toiminnassa ja lähiympäristön tarjoamien materiaalien avulla opitaan, miltä puutarha näyttää, haisee, tuntuu, kuulostaa ja maistuu kielen päällä ja sydämessä!

28 2.3 Yhdessä toimiminen rakentava minäkäsitys, sosiaaliset taidot, vaikuttaminen ja osallistuminen itsetuntokasvatuksen ja myönteisen yhteisöllisyyden näkökulma Sisältöjä: ryhmässä toimiminen hyvän kaverin ja hyvän yhteisön ominaisuuksia kiusaamisen ehkäisy toimintakauden sääntöjen luominen yhdessä oman mielipiteen ilmaiseminen toisten kuunteleminen omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen kasvitarhalaisena myönteisen palautteen antaminen itselle ja muille Kasvit tarvitsevat myös auringonvaloa, kuten me ihmiset turvallista taloa. Omapalstalainen, KasvisMix 2009 leiriryhmän yhteiset projektit ystävyysryhmien väliset vierailut ja projektit kasvitarhan yhteiset tilaisuudet ja juhlat kaikki erilaisia kaikki kasvitarhalaisia eettiset kysymykset ja pohdinnat sadon jakaminen turvallisuus kasvitarhalla Kasvun ja oppimisen tilanteita: okaista kasvitarhaleiriä voidaan hyvällä syyllä pitää kasvitarhayhteisönä pienoiskoossa. Ohjaajilla ja muilla kasvitarhayhteisön aikuisilla on vastuu johtaa ryhmäytymistä ja ryhmässä toimimisen oppimista. Tämä on niin tärkeää, että se menee leirijakson aikana aina etusijalle, vaikka kuinka pitäisi laittaa maa kylvökuntoon tai suunnitella yhteistä maataideteosta. Toisaalta juuri toiminnan kautta ryhmähengen muodostuminen on yleensä sujuvasti mahdollista. Kumpulan koulukasvitarha on myös ihmisten puutarha

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

PUUTARHA NUORISOTILANA

PUUTARHA NUORISOTILANA PUUTARHA NUORISOTILANA Esityksemme sisältää 1. Keskeiset käsitteet: nuorisotyö, puutarha ja puutarhanhoito 2. Kuvaukset Puutarhakesä 2010 toteutuksesta ja puutarhan käytöstä nuorten toimintatilana Nuorisotyöllä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Päivän ohjelma. Toiminnan järjestäminen: - viljelyvinkkejä - ohjausvinkkejä - toiminnan kehittäminen Miten tästä eteenpäin?

Päivän ohjelma. Toiminnan järjestäminen: - viljelyvinkkejä - ohjausvinkkejä - toiminnan kehittäminen Miten tästä eteenpäin? Päivän ohjelma Sosiaalinen puutarha -hanke Puutarhatoiminnan taustaa Yhteisöllisen puutarhatoiminnan esimerkkejä Perheiden puutarhatoiminnan suunnittelu Toiminnan järjestäminen: - viljelyvinkkejä - ohjausvinkkejä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot