Lienee myös olemassa pyrkimyksiä siihen, että maamme asumistukijärjestelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lienee myös olemassa pyrkimyksiä siihen, että maamme asumistukijärjestelmät"

Transkriptio

1 Sosiaalipoliittiseen valiokuntaan lähetettävät esitykset (esitykset 49 72). Pirkko Valtonen (Satakunta). Toveri puheenjohtaja. Maassamme on tehty kauaskantoisia sosiaalipoliittisia ratkaisuja, joiden johdosta eläkevakuutusyhtiöt ja työeläkekassat saavat yhä suuremman merkityksen kansalaistemme eläketurvan hoitajina. Kansaneläkkeen merkitys on vähenemässä. Sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia, jotka aikaisemmin maksettiin kokonaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta, on siirretty maksettaviksi apteekkien ja terveyskeskusten kautta. Näyttää myös siltä, että nykyinen kansaneläkkeeseen kuuluva tukiosajärjestelmä on romuttumassa. Ovathan sen saamisen edellytykset niin sekavan tuntuiset ja monimutkaisen laskutoimituksen perästä todettava, että kansalaiset eivät voine sellaistakaan hyväksyä. Ollaan menossa kohti tasaeläkejärjestelmää, joka tietysti vähentää kansaneläkelaitoksen työtä. Lienee myös olemassa pyrkimyksiä siihen, että maamme asumistukijärjestelmät yhtenäistettäisiin. Tällä hetkellähän asumistukea maksetaan sekä lapsiperheiden asumistukilain että kansaneläkkeeseen kuuluvan asumistukilain mukaan. Edellisiä hoitavat kuntien sosiaalilautakunnat ja jälkimmäisiä kansaneläkelaitos. Ajatus asumistuen yhtenäistämisestä ja siirtämisestä kokonaan sosiaalilautakuntien hoitoon vähentäisi tietysti kansaneläkelaitokselta vaadittavia palveluja. Sosiaalipoliittisissa ratkaisuissa on maamme kattava, koko kansan palvelujärjestelmä yhteiskunnan hallinnassa ja valvonnassa oleva sosiaalivakuutuslaitos eli kansaneläkelaitos kenttäorganisaatioineen jäämässä palveluksien antajana syrjään. Sen merkitys maamme sosiaalipolitiikan hoitajana on jyrkästi vähenemässä. Tällainen asioiden kulku ei voine olla sosialidemokraattisen puolueen selvä kanta. Me Satakunnan piirin edustajat ehdotammekin, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan tutkimaan, mikä on oleva kansaneläkelaitoksen tuleva asema maamme sosiaalipolitiikan hoitajana. Tuulikki Alkio (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit. Sosialidemokraatit ansaitsevat tunnustuksen siitä, että he ovat olleet nostamassa kansaneläkelaista kuopastaan, ei tosin kokonaan sieltä kuopan pohjalta, vaan jotenkuten rimpuilemaan tuon palkkakuopan laitoja. On saatu aikaan asumistukijärjestelmä sekä lisäksi parannettu tukilisiä. Ensi kuussa tulee voimaan työeläkkeiden tasokorotus. Osoittaa suurta kärsivällisyyttä työ- 175

2 väestöltä, että se on jaksanut näinkin kauan sietää pieniä työeläkkeitä vaatimatta niihin korotuksia. Mutta tässä on kuitenkin syytä muistuttaa siitä yksinkertaisesta prosenttilaskusta, että mitä suurempi on palkkamme, sitä suurempi on myös eläkepalkintonne. Tälläkin hetkellä TEL:n ja LEL:n alaiset työntekijät ovat vielä kaukana virkamiehen eläkkeistä. Virkamiehen ansainta-aika on kymmenen vuotta lyhyempi, eläkeikä on alhaisempi, vuotta, ja lisäksi eläkeprosentti on toki korkeampi kuin muille, kaikkiaan 66 %. On turha käyttää iskulausetta, että nyt duunarikin sai virkamiesten eläkkeen. Ilmaa pienituloisista TEL:läisistä korkeimpiin virkamieseläkkeisiin ja korkeimpiin TEL:leihin on jopa toistakymmentä tuhatta markkaa. Joku on esittänyt sellaisen ajatuksen, että Suomessa kansallissoitin on palkkahaitari. Sanoisin, että se on todellakin eläkehaitari. Edustan yhdistystä, jonka mielestä työläisten eläkeasia ei ole vielä kunnossa, ja olemme tätä varten tehneet puoluekokoukselle aloitteita. Meidän mielestämme näissä eläkkeissä on paljon parantamisen varaa. En voi yhtyä millään Pekka Oivion vaatimukseen»näpit irti työeläkkeistä», joka sama ajatus on aina ollut myös vakuutusyhtiöiden ja niiden takana olevan suurpääoman iskulause. Pikemmin sanoisin»työnantajan näpit irti vakuutusrahastoista, jotka ovat työläisen tulevaa palkkaa». Tämähän on vain lainaa työnantajille erittäin edullista korkoa vastaan ja inflaatio syö senkin. Korjattaessa työeläketasoa ensi kuussa eduskunta on samalla tehnyt periaatteellisen ratkaisun.kahden eläkejärjestelmän kesken. Peruseläkejärjestelmäksi nousee nyt meillä vakuutusyhtiöiden hoitama työeläkejärjestelmä päinvastoin kuin Ruotsissa, jossa yhteiskunta hoitaa sosialidemokraattien toimesta ja aloitteesta koko eläkejärjestelmän sekä kansaneläkkeen että työeläkkeen osalta. Meidän työeläkkeemme ovat, kuten tiedätte, samoin kaikki nämä suuret rahastot, jotka nousevat yli seitsemän miljardin markan, kokonaan yhteiskunnan valvonnan ulkopuolella. Suomen Pankilla ei ole mitään sanomista näiden luottopolitiikkaan. Puoluekokouksemme päätöksistä en ole myöskään löytänyt mitään tukea sille, että puoluetoimikunta teki tällaisen eläkepoliittisen kannanoton. Työeläkkeiden tulevasta tasokorotuksesta sosialidemokraatit ovat maksaneet mielestäni korkean hinnan. Korotuksen vastapainona vähennetään palkansaajan oikeutta saada kansaneläkettä. Palkansaajan tuloista kustannetaan % kaikista kansaneläkemenoistamme. Lisäksi työntekijät luo- 176

3 vuttavat maataloudelle vapaaehtoisesti, tosin eduskunnan siunaamana, vuosittain verovarojaan noin 100 miljoonaa markkaa maatalousyrittäjien eläkekassaan. Onko mielestänne kohtuullista, että palkansaajat eivät itse saa mitään näistä maksuista, vaan luovuttavat ne muille? Tästä ovat vielä työntekijöiden edustajat vapaaehtoisesti luopuneet. Kun työeläkelakeja säädettiin, ammattiyhdistysväki piti erittäin tärkeänä, että vähimmäisehtojen mukainen työeläke ei saa vähentää kansaneläkkeen tukiosaa, koska palkansaaja maksaa kansaneläkemaksuja yli 40 vuotta. Heinäkuussa tulevan lainmuutoksen jälkeen työeläkkeestä on vain 250 markkaa sellaista osaa, jota ei lasketa tuloksi kansaneläkkeen tukiosaa laskettaessa. Lähitulevaisuudessa työläiset saavat maksamastaan kansaneläkemaksusta vain perusosan 120 markkaa, mutta sen sijaan maatalousyrittäjät saavat jatkuvasti nauttia sekä omasta työeläkkeestään että palkansaajan maksusta. Veikko Jylhä (Etelä-Häme): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit. Sosiaalipoliittisen valiokunnan selvitettäväksi annettuja esityksiä tutkiessa tulee mieleen, että sosiaaliturva yleensä on maassamme hyvässä kunnossa, eläketurva vain päin mäntyä. Niin yksipuolisesti esitysten aihepiiri liikkuu eläkepolitiikan parissa. Nänhän ei tilanne toki ole. Työterveyden, asuntokysymysten ja perhepolitiikan piirissä, eräitä esimerkkejä mainitakseni, on vielä paljon ja suuria puutteita. Totean, että eläketurvaa sitä vastoin on kehitetty hyvinkin voimakkaasti viimeisten viidentoista vuoden aikana. Kunnossahan se ei silti vielä ole. Yhdyn puoluetoimikunnan Turengin yhdistyksen esityksestä antamaan lausuntoon siinä, että korjauksia eläketurvaan on jatkuvasti tehtävä, ja siihen, että näitä ön tehtävä osatavoitteiden saavuttamisen kautta. Epäkohtia korjattaessa on noudatettava tiettyä tärkeysjärjestystä. Siihen antaa ohjenuoraa voimassa oleva eläkepoliittinen ohjelmamme ja siihen tehdyt ja tehtävät lisäykset. Mihinkään kokonaisuudistuksiin ei nyt ole syytä eikä varaa. Sosiaalisia uudistuksia tehtäessä on mitattava myös se, että me, nykyinen työssä käyvä väki, pystymme ne maksamaan ja samalla elämään itsekin. Ihan mieltä lämmitti Demarissa pari viikkoa sitten julkaistu Helsingin sos.-dem työpaikkayhdysmiesten kirje puoluekokousedustajille. He halusivat kiinnittää huomiotamme mm. eläkekysymyksiin ja siihen, että palkansaajien keräämillä ja hankkimilla etuisuuksilla ei saa ruveta pönkittämään kepulaisten eikä muidenkaan siivellä eläjien eläkkeitä. Eläketurvan kehittämisessä on pidettävä periaatteena sitä, että työeläkejärjestelmää ja kansaneläkejärjestelmää on kehitet

4 tävä rinnakkain nyt tasokorotuksen yhteydessä luodun työnjaon pohjalta. Kokonaiseläkkeen olisi taattava kaikille yhdessä muiden tulojen kanssa vähintään mmimipalkkaa vastaava toimeentulo. Sen pitäisi automaattisesti seurata vähimmäispalkkatason muutoksia. Työeläke on aina ollut eläkkeensaajan henkilökohtaista tuloa, joka perustuu pelkästään hänen aktiiviaikanaan saamaansa ansiotasoon. Myös kansaneläkkeen pitäisi olla henkilökohtaista tuloa kuten työeläkkeenkin. Puolison tulot eivät saisi vähentää kansaneläkkeen tuloharkintaisia osia. Tässä mielessä ilolla yhdyn Lammin ja muiden yhdistysten asiaa koskeviin esityksiin. Asian kustannuspuolta en tunne, mutta toivon, että kustannukset eivät muodostu ylipääsemättömiksi kysymystä tulevan puoluetoimikunnan toimesta eteenpäin hoidettaessa. Väestön ikärakenteen vanheneminen on tosiasia. Vanhusten määrä lisääntyy ja palkansaajien, eläkkeiden tosiasiallisten rahoittajien, määrä vähenee. Tulevaisuudessa työntekijöitä on niin vähän.etteivät he pysty rahoittamaan omia eläkkeitään saati sitten meidän, tällä hetkellä työssä olevien eläkkeitä Eläketurvan rahoitus vaatii suuria pääomia Niitä ei pystytä luomaan tyhjästä, vaan ne on säästettävä. Meidän on säästettävä ja rahastoitava näin kertyneet varat tulevien eläkkeiden maksamista varten. Tätä säästämistä eli rahastointia ei pidä parjata. Tarkoituksenmukaisempaa ja tuloksellisempaa on kiinnittää huomio siihen, että palkansaajat pääsevät nykyistä tehokkaammin päättämään siitä, miten eläkevaroja käytetään. Tässä suunnassa on viime aikoina tapahtunut edistystä. Viittaan vain julkistettuun työmarkkinaosapuolten sopimukseen osallistumisesta TEL-yhtiöiden hallintoon. Se oli merkittävä parannus oikeaan suuntaan, suuntaan joka määriteltiin Tampereella hyväksytyssä eläkeohjelmassa. Muistettava on myös työeläkejärjestelmän lainapuolen panos uusien työtilaisuuksien luojana ja esimerkiksi kuukauden vanha sitoumus sijoittaa 260 miljoonaa markkaa ylimääräistä vuokra-asuntotuotantoon. Tähän tulee lisäksi pian alkavana rakennuskautena annettava 25 miljoonan markan lisä uhkaavan laman lieventämiseen. Tällaista kehitystä on syytä jatkaa eikä panna asioita ja järjestelmiä päälaelleen, kuten sosiaalivaliokunnan käsiteltäväksi tulevissa esityksissä numerot on tehty. Yhdyn vilpittömästi puoluetoimikunnan niistä antamaaan lausuntoon. Jatkamme eläkepolitiikassa Tampereen ohjelmassa ja elokuun 1973 kannanotossa viitoitettua tietä ja etenemme osatavoitteiden kautta kohti parempaa eläketurvaa. Kiitoksia! 178

5 Pentti Vepsäläinen (Kymi): Toveri puheenjohtaja, hyvät aamuvirkut puoluetoverit. Eläkepolitiikassa puolueen johto on käsitykseni mukaan pitänyt tärkeänä kulkea yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen sosialidemokraattisen johdon kanssa. Sanotaanhan, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Jos tätä yksituumaista työtä ammattiyhdistysliikkeen kanssa ei olisi ollut, voidaan olla varmoja siitä, ettei eläketurvan rakentamisessa olisi päästy niin reippaasti eteenpäin kuin viimeisten kymmenen vuoden aikana on päästy. Minua huolestuttaa se, että eräissä näissä eläkealoitteissa suorastaan tuomitaan tehty työ. Vielä huolestuttavampaa on, että jotkut ikään kuin kaivavat sotakirveitä ammattiyhdistysliikkeen ja puolueen väliin. Tästä haluaisin varoittaa. Ei ammattiyhdistysliike ole kevein mielin asialla, kun se haluaa pitää työeläkejärjestelmän vaikutusvaltansa piirissä. Me työpaikkojen ihmiset näemme erittäin tärkeitä tehtäviä eläketurvan alalla ja sellaisia tehtäviä, joita käsittääksemme voidaankin menestyksellisesti hoitaa vain työmarkkinajärjestöjen välisinä asioina. Suurimpana tällaisena tehtävänä näemme eräiden alojen työntekijäryhmien eläkeiän hoidon. Jos näitä ryhdyttäisiin ratkomaan eduskunnassa, seurauksena voisi olla vain yleinen eläkeiän alentaminen, joka ei ole tämän hetken ongelma, mutta veisi varat tarpeellisilta eläkeiän alennuksilta. Toinen asia, josta kentän mieliä tuntien pitää tässä yhteydessä sanansa sanoa! Kun eräissä aloitteissa puhutaan yhdestä eläkelaitoksesta, kenties tarkoitetaan kansaneläkelaitosta, niin sellaisen systeemin luomisesta ei pidä nähdä untakaan, jossa palkansaajien yksilölliset eläketilit voitaisiin hukuttaa suorittamalla eläkevarojen uusjako, kuten aikanaan on tapahtunut. Jokainen palkansaaja tietää, minkä verran hänen tilistään on poissa hänen henkilökohtaisen eläketurvansa rahoittamista varten. Jos näille työelaketileille päästettäisiin ulkopuolisia, se olisi lähes samaa kuin antaisi pankkikirjansa ensimmäiselle vastaan tulevalle. Teuvo Turunen (Kymi): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit. Ihmisen toimeentuloturvan takaaminen vanhuuden ja työkyvyttömyyden päivänäkin on oleellinen osa sosiaaliturvaa. Erityisesti se koskee meitä palkansaajia. Meidän toimeentulomme pohjanahan on vain työkuntoisten jäsenten työkyky. Sen menettäminen merkitsisi aikaisemmin usein kohtalokasta turvattomuutta. Me sosialidemokraatit olemme nähneeit tuon turvattomuuden poistamisen yhteiskunnalliseksi velvollisuudeksemme. Olemme nähneet sen sosiaalipoliittiseksi välttämättömyydeksi. 179

6 Tarkastellessamme tällä kohdalla tapahtunutta kehitystä on todettavissa selvä siirtyminen minimitoimeentulatavoitteen pohjalle rakentuneesta köyhäinhoitoajattelusta kohtuullisen kulutustason säilyttämisen periaatelinjalle. Se on paljolti meidän sosialidemokraattien ansiota, niin hyvin poliittisen kuin ammatillisen työväenliikkeen piirissä taistelleiden tovereiden työn tulosta. Tältä periaatelinjalta luotiin tämän maan työeläkejärjestelmä. Kun me tänään tarkastelemme eläkepoliittisia kysymyksiä, lienee aiheellista palauttaa mieliin, miten ja miksi työeläkejärjestelmä on rakennettu. Varsinaisen sysäyksen siihen antoi vuonna 1956 hyväksytty kansaneläkejärjestelmän perusuudistus. Siihen saakka kansaneläkejärjestelmä perustui yksilöllisiin eläketileihin. Varat kansaneläkerahastoon oli kerätty pääasiallisesti meiltä palkansaajilta. Uudistuksen, yhteydessä yksilölliset tilit hävitettiin ja kansaneläkejärjestelmästä rakennettiin tasaeläkepohjainen. Tuo uudistus merkitsi miljardiluokan tulonsiirtoa palkansaajilta maanviljelijäväestölle. Tuo uudistus, joka oli itseään keskustaksi kutsuvalle puolueelle vertaansa vailla, oli suuri poliittinen voitto Maalaisliitolle. Me sosialidemokraatit hävisimme sen kamppailun. Teollisuustyöväki kärsi silloin merkittävän tappion. Varsin pian uudistuksen jälkeen voitiin näet todeta, että kansaneläkejärjestelmän antama eläketurva muodostui erittäin heikoksi kaupungeissa ja taajavakisissa yhdyskunnissa elävien työtä tekevien osalta. Ammattiyhdistysliike oli varoittanut tästä jo ennen kansaneläkeuudistuksen hyväksymistä. Sen oli pakko kiinnittää tähän valitettavaan tosiasiaan edelleen vakavaa huomiota. Työmarkkinajärjestöjen vaatimuksesta hallitus asetti vuonna 1958 suuren eläkekomitean, joka työskenteli kaksi vuotta ja sai valmiiksi ehdotuksen laiksi työntekijöiden ansioeläkkeistä. Kepulainen hallitus ei antanut komitean ehdottamaa lakiesitystä koskaan eduskunnalle. Työmarkkinajärjestöjen oli turvauduttava kansanedustajiin ja heidän eduskunta-aloiteoikeuteensa. Sosialidemokraattisten kansanedustajien eduskunta-aloitteeseen sisällytettiin pääosiltaan suuren eläkekomitean parannellut ehdotukset. Veikko Kokkola oli aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja. Tuon aloitteen pohjalta tähän maahan hyväksyttiin työntekijäin eläkelaki, joka tuli voimaan Se sai seuraukseen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain. Työeläkejärjestelmää on myöhemmin täydennetty yrittäjäeläkelaeilla. Työeläkejärjestelmää on voitu kehittää varsin nopeasti ja voimakkaasti työmarkkinajärjestöjen keskeisissä neuvotteluissa. Ammattiyhdistysliike on aina lähtenyt ja lähtee siitä, että työ- 180

7 eläkkeet ovat osa palkkaa. Se merkitsee, että työeläkepolitiikka on osa työehtosopimuspolitiikkaa. Tätä painotti SAK:n puheenjohtaja Pekka Oivio jokin aika sitten Tampereella pitämässään puheessa Hän totesi myös että SAK näkee kahden rirtnakkaiseläkejärjestelmän olemassaolon realiteettina. Puheenjohtaja Oivio korosti myös sitä, ettei ammattiyhdistysliike luovu oikeudestaan valvoa ja kehittää työeläkkeitä ja työeläkejärjestelmää. Samaan tapaan puhui myös SAK:n suurimman liiton, Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Sulo Penttilä. Puheenjohtaja: 5 minuuttia. Jorma Rantanen (Etelä-Häme): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit. Työväenliike rakentuu keskinäiselle tasa-arvoue ja solidaarisuudelle. Me, jotka saamme palkkamme jokapäiväisestä työstä, olemme aina olleet valmiit jakamaan työmme tuloksen niiden kanssa, jotka tätä tukeamme tarvitsevat. Heitä ovat lesket, orvot, sairaat ja vanhukset. Nämä periaatteet hyväksyivät sosialidemokraatit jo ensimmäisessä puoluekokouksessaan 72 vuotta sitten. Heidän työnsä tuloksena myös meillä sodan jälkeisellä polvella on ollut mahdollisuus päästä osalliseksi siitä sosiaaliturvasta, jota isämme ja isoisämme jo nuoruudessaan alkoivat rakentaa. Tänä päivänä voimme vain kysyä, olemmeko lunastaneet ne toiveet, joita tuleville sukupolville asetettiin. Voimmeko nyt katsoa silmiin vanhaa eläkeläistä, puolueveteraania, ja sanoa:»olen hoitanut eläkkeesi, vietä nyt kunniallinen vanhuus, olet sen ansainnut. Sinulla on kansaneläkettä, työeläkettä kenties satanen, kaks iästä riippuen». Vasta, kun sosialidemokraatit ovat olleet hallituksessa on eläkkeen saajakin saanut jotakin toimeentuloturvaa. Enää hänen ei tarvitse, kuten aikaisemmin, norkoilla kunnan luukuilla. Jokaisella meistä on tuttavia, jotka joutuvat kamppailemaan toimeentulon rajamailla pienillä eläkkeillään. Heidän eläkepankissaan eivät korot kasva. Ellei muuta tuloa ole kuin kansaneläke, niin tulot kuukaudessa ovat 550 markasta 609 markkaan. Eläkkeen saaja voi saada myös vuokratukea, jos hänellä on kallis asunto. Monet kuitenkin asuvat omissa mökeissään tai jo aikoja sitten hankituissa asunnoissa, joiden vuokrat eivät enää yhteiskunnan tukea edellytä. Vain pieni osa eläkkeen saajista pääsee osalliseksi suuremmasta tuesta, he kun eivät pysty kilpailemaan asunnoista varakkaampien kanssa. On varsin epäsolidaarista panna kahta köyhää kilpailemaan toimeentulon paremmuudesta, kun kummatkin ovat kuopan pohjalla. Tuskin kansaneläkkeen saaja, jonka käteen jää kuutisensataa markkaa, kun hän kuittaa eläkkeensä, kadehtii vähimmäispalkan saajaa, jonka tilipussissa on 1071 mar- 181

8 kan palkasta veronpidätyksen jälkeen hieman yli 800 markkaa. Kummatkin ryhmät voivat katsoa muihin palkansaajaryhmiin syyttävästi. Voimme vain häveten tunnustaa, ettei solidaarisuutemme ole riittänyt tuloerojen todelliseen kaventamiseen. Jatkuva propaganda korkeasta eläketasostamme ja kansainvälisestä sosiaaliturvastamme antaa monelle hyvän omantunnon. Tuudittaudumme siihen uskoon, että kaikki on tehty ja aina vain paranee. Palkastamme lohfeaistaan veroannos sosiaaliturvaan, ja lisäksi luovutamme osan palkankorotuksistamme ja muista eduistamme eläkkeisiin, joista pääsemme nauttimaan joskus luvulla. Tulemme harvoin ajatelleeksi, mihin nämä rahat menevät, mihin niitä käytetään puolestamme tai meitä vastaan. Todellista kapitalismia edustavien eläkevakuutuslaitosten rahastot lähenevät hyvää vauhtia 8 miljardia markkaa. Ne kasvavat lumivyöryn tavoin. Ei ole ihme, että tällaisten rahastojen edessä menee jo heikompi polvilleen, varsinkin kun niiden käyttöä ei lainkaan valvota. Suurtyönantaja, ei toki suutarin verstas vaan puunjalostus- ja tehdasteollisuus, maksaa vakuutusmaksut velkakirjoina, t.s. se vähentää maksamansa vakuutusmaksut veroista. Kun vielä lainan korosta, joskin normaalia huomattavasti pienemmästä eli 7 %:sta on saatu verovähennys, niin voidaan puhua jo onnistuneesta, joskin laillisesta veronkierrosta. Kun sitten inflaatio etenee parinkymmenen prosentin vuosivauhtia, ei työväestön palkkarahoista ole kuin muisto vaan. Puoluekokouksemme ovat tehneet kovia päätöksiä tällaisen bisneksen lopettamiseksi. On vaadittu automaattisen takaisinlainaamisen lopettamista. Valvonta rajoittuu vain parin työväen edustajan läsnäoloon suurfirmojen johtokunnissa. Tänä kesänä tulee voimaan työeläkkeiden tasokorotus. Sitä propagoitiin näyttävästi: työmiehille virkamieseläke. Ellei tunne virkamieseläkettä, niin voi tuon uskoakin. Tosiasiassa, virkamieseläke on 66 % palkasta. Virkamies ansaitsee sen 10 vuotta lyhyemmässä ajassa ja pääsee eläkkeelle 63-vuotiaana, eräissä ammateissa jo 50-vuotiaana, voidakseen sitten ottaa uuden työpaikan (koputettiin). Toveri puheenjohtaja. Saanko yhden minuutin jatkaa? (Puheenjohtaja nyökkäsi hyväksyvästi.) Rinnan tämän uudistuksen kanssa heikennettiin kansaneläke-etuja. Tulevaisuudessa duunari ei enää saa kansaneläkettä kuin pienen perusosan, koska suhteellisen pieni työeläke leikkaa tukiosat pois. Työläinen maksaa kansaneläkkeen esimerkiksi parempiosaiselle maanviljelijälle, jonka maatalousyrittäjäeläke on kauan suhteellisen pieni. Veroillaan työmies maksaa vuosittain sata miljoonaa maatalousyrittäjän omaan eläkerahastoon. Erittäin ikävää on ollut todeta, että täs- 182

9 sä vakuutuslaitosten ajamassa eläkepoliittisessa linjassa on mukana myös sos.-dem. puolueen jäsenkirjan omaavia ihmisiä. On vaikea välttyä vaikutelmalta, että eläkevakuutuksen ympärille on pesiytymässä kielteinen järjestelmä sivuvaikutuksineen. Kukaan vakavasti ajatteleva sosialidemokraatti ei voi hyväksyä tällaisen jatkumista. Meidän on sanouduttava kerta kaikkiaan irti vakuutusyhtiöiden vaikutusvallasta eläkepolitiikkaa ja muuta sosiaaliturvaa rakentaessamme. Eläke on työläisen palkka. Määrätköön hän siitä itse, ei työnantaja. Valtio hoitaa virkamieseläkkeet, se voi hoitaa myös työläisten eläkkeet. Vain näin päästään maassamme oikeudenmukaiseen ja hallittuun sosiaaliturvaan. Kiitos! Eino Yrjönen (Helsinki): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit. Lähtiessämme arvioimaan eläkepoliittisia uudistuksia, jotka lähivuosina olisi toteutettava, on niitä tarkasteltava myös meidän sosiaalimenojemme kehityksen valossa. Sosiaalimenojen kehitykseen vaikuttaa varsin keskeiselläkin tavalla kolme tekijää: väestörakenteen muutokset, työeläkejärjestelmän asteittainen voimaantulo sekä eläketurvan indeksisidonnaisuus. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan voi todeta, että 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä lisääntyy tällä vuosikymmenellä parikymmentä prosenttia. Työkykynsä menettäneiden määrä puolestaan kasvaa samanaikaisesti kolmisenkymmentä prosenttia. Työkykyisen väestön määrä pysyy suunnilleen ennallaan. Näiden tietojen perusteella on vedettävissä johtopäätös, että sosiaalimenot tulevat voimakkaasti kasvamaan. Julkisuudessa on ollut nähtävissä myös tietoja eläkeläisten määrän nopeasta kasvamisesta. Tänään joka kuudes suomalainen on eläkkeellä. Viiden vuoden kuluttua joka viides suomalainen on eläkeläinen. Olen lukenut sosiaali- ja terveysministeriön arvion sosiaalimenojen kehityksestä. Sen mukaan sosiaalimenojen osuus vuonna 1980 on liki 24 prosenttia bruttokansantuotteesta tämän hetken rahanarvon mukaan laskettuna ja inflaatiokehitystä huomioimatta. Vastuumme tuntevina sosialidemokraatteina meidän on näiden kehitysnäkymien valossa mietittävä huolella sitä, miten me painotamme sosiaalipoliittisia uudistuksia ja minne ne ohjaamme. Meidän on kehityssuunnitelmia tehdessämme otettava huomioon, mihin työkykyisen, siis tuottavan väestönosan, rahkeet riittävät. Sosiaaliturvaa tuskin voidaan parantaa niin, että samalla alennetaan tuottavan väestönosan elintasoa. Vaikka kehitysnäkymät ovat sellaiset kuin ovat, on meidän todettava, ettei eläketurvamme ole vielä läheskään valmis. Eläkkeiden pohjatasoa on kohennettava. Se on jatkuvasti haaste am- 183

10 mattiyhdistysliikkeelle ja sosialidemokraattiselle puolueelle. Toisaalta meidän sosialidemokraattien on pyrittävä höyläämään raskaiden ja kuluttavien ammattien eläkekynnystä alemmaksi. Muitakin eläkepoliittisia tavoitteita on nyt toteutettava vielä lähivuosina. Voidaksemme edetä tässä suhteessa on välttämätöntä, että sosialidemokraattien johtama ammattiyhdistysliike säilyttää kiinteän otteen työeläkejärjestelmään ja lujittaa sitä. Tätä tietä ja vastikään on edetty taasaskel eteenpäin. Ammattiyhdistysliikkeen osuutta eläkelaitosten hallintoelimissä on jatkuvasti vahvistettava. Työeläkkeet ovat tänä päivänä käsityksemme mukaan pienet, ennen kaikkea siltä osin, joka koskee niitä henkilöitä, jotka ovat jääneet niin sanottuun eläkekuoppaan. Näitten asemaa on jatkuvasti parannettava. Kun keskustelemme eläkepolitiikan kehittämisestä, on toki pidettävä mielessä kaikki tosiasiat, jotka ovat edessämme ja nähtävissä. Ennen kaikkea emme saa unohtaa vastuutamme asioiden hoidossa, vastuutamme sosialidemokraattiselle työväenliikkeelle ja työväenluokalle. Tältä pohjalta meidän on myös tehtävä ratkaisumme tässä kokouksessa. SAK on rakentanut työeläkejärjestelmän, josta se tulee jatkuvasti pitämään kiinni, kuten täällä toveri Oivio jo mainitsi, mutta samalla meidän on kehitettävä myös kansaneläkejärjestelmäämme rinnan työeläkejärjestelmän kanssa. Jouko Skinnari (Etelä-Häme): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit. Eläkeläisten toimeentuloturvaa on viime vuosina parannettu. Tässä uudistustyössä SDP on ollut ratkaisevasti mukana. Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta eläkepolitiikassamme on vielä paljon puutteita. Toisaalta tehdyt ratkaisut ovat tuoneet muita ongelmia. Tästä voidaan mainita jatkuvasti kasvavien työeläke varojen saattaminen kansanvaltaiseen kontrolliin. Vakuutusjärjestelmässämme on tällä hetkellä niin paljon kapitalistisia piirteitä, että sosialismin ja demokratian ajajina kaikkien sosialidemokraattien tulee olla todella huolestuneita Esimerkiksi ensi vuosikymmenellä on työeläkevarojen arvioitu nousevan 15 miljardiin markkaan. Näiden työläisten palkan jatkeena olevien työläisille kuuluvien eläkevarojen hallinta kuuluu nimenomaan työläisille eikä niinkään kapitalistien hallitsemille yksityisille vakuutuslaitoksille. Työeläkevarojen käytön ohjailu ja hallinnon kansanvaltaistaminen on ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen yksi tärkeimpiä, molempien osapuolten hyvässä yhteistyössä tapahtuvia tehtäviä. Työeläkerahastojen ohjailulla olisi yhteiskuntamme uudistuspolitiikalle tärkeä merkitys. Valtion kiristynyt taloudellinen ti- 184

11 lanne, verotuksen painopisteen siirtyminen kohtuuttomana palkansaajiin ja monet muut tekijät ovat aiheuttaneet sen, että yhteiskunnallisten, uudistusten maksaminen valtion kassasta on hyvin rajallista. Porvarienemmistöisten eduskuntien aikana tilanteeseen ei ole odotettavissa mitään olennaista muutosta. Tämän vuoksi työeläkevaroja on nykyistä huomattavasti enemmän saatava yhteiskunnalliseen asuntotuotantoon, lasten päiväkotien rakentamiseen ja muihin vastaavanlaisiin sosiaalipoliittisiin uudistuksiin. Näin näistä varoista pääsisivät hyötymään aktiiviväestöönkin kuuluvat työntekijät. Tämän tyyppiseen kehitykseen viittaa puoluetoimikunnan elokuussa 1973 hyväksymä eläkepoliittinen kannanotto ja Tampereen puoluekokouksessa hyväksytty eläkepoliittinen ohjelma tältä osin, joskin niitä tulisi edelleen kehittää. Työeläkkeiden tavoitetasoksi on pitkällä tähtäyksellä asetettava 66 /o, kuten virkamiehilläkin Vähävaraisempien eläkeläisten toimeentuloturvan on oltava vähintään minimipalkkalaisen toimeentuloturvan tasolla. Täyden eläkkeen ansainta-aika on lyhennettävä 30 vuoteen. Kansaneläkejärjestelmässä on myös lukuisia epäkohtia. Kansaneläkkeen tulovähenteisyyttä tulisi poistaa lähtökohtana vähävaraisimmat eläkeläiset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työtulon ja puolison tulojen vaikutukseen eritoten tukilisän kohdalla. Kansaneläke lisineen on saatava henkilökohtaiseksi. Tulevassa eläkepolitiikassa tulee kiinnittää huomiota muun muassa eläkeiän alentamiseen erityisesti raskaissa ja kuluttavissa ammateissa, vihdoin toteutettavaan eläkekattoon ja eläkkeiden laskentaperusteitten tarkistamiseen esimerkiksi TEL-eläkkeiden osalta. Myös perheenemäntien, rintamamiesten ja opiskelijoiden ansioeläkkeet tulee saada viipymättä kuntoon. Eläkepoliittisen uudistustyön keskellä on myös muistettava eläke järjestelmiemme yhtenäistäminen ja eläke viidakkomme yksinkertaistaminen. Tässäkin asiassa olisi viimein siirryttävä pelkistä puheista ja eduskunnan turhista toivomusponsista sellaisiin käytännön toimenpiteisiin, jotta eläkejärjestelmämme alkaisivat vähitellen olla yhteiskunnan hallinnassa ja valvonnassa. Koska eläkepolitiikassamme on viime vuosina tapahtunut uudistuksia, mutta koska eläketurvassamme ja eläkejärjestelmissämme on vielä runsaasti korjattavaa ja uudistettavaa, ehdotan puoluekokouksen hyväksyttäväksi seuraavan ponsilauselman:»ottaen huomioon eläketurvassamme viime vuosina tapahtuneen kehityksen ja sen, että eläketurvajärjestelmämme on vielä jatkuvan uudistustyön tarpeessa, puoluekokous edellyttää, että 185

12 puoluetoimikunta ryhtyy valmistelemaan uutta eläkepoliittista ohjelmaa, jossa otetaan huomioon eläkejärjestelmiemme selkeyttäminen ja yhtenäistäminen sekä yhteiskunnan ohjaama suunnitelmallinen eläkepolitiikka, riittävän toimeentuloturvan ja nykyistä suuremman tasa-arvoisuuden takaaminen eläkeläisille, perheenemäntien, rintamamiesten ja opiskelijoiden eläketurvassa olevien epäkohtien poistaminen sekä työeläkerahastojen kansanvaltaistaminen yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen kanssa.» Raimo Luoto (Kymenlaakso): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit. Tämän valiokunnan kohdalla on helppo yhtyä jo pidettyihin ammattiyhdistysliikkeen edustajien puheenvuoroihin. Kun tarkastelee sosiaalipoliittiselle valiokunnalle tehtyjä esityksiä ja toteaa, että 24 esityksestä peräti 21:ssa kosketellaan eläkepolitiikkaa vieläpä lähes samanlaisin sanakääntein, niin ei voi välttyä ajatukselta, että esitysten teko on jostakin käsin kauko-ohjattua. Eläkepolitiikan tulee olla edelleenkin eräs keskeinen sosiaalipolitiikan alue. Ei ole mitään moitittavaa siinä, että eläkkeissä ilmeneviä epäkohtia tarkastellaan mittavassa määrin. Epäkohtia toki löytyy useitakin, kuten täällä on jo mainittu, ja monet näistä ovat ohjelmiimme jo sijoitettuina. Löytyy myös sellaisia, joita pitäisi niihin kiireesti lisätä. Tällä kerralla kuitenkin huomio kiinnittyy siihen, että on toistakymmentä sellaista esitystä, joissa vaaditaan eläkejärjestelmien kokonaisuudistusta, vieläpä siten, että eläkejärjestelmien hoito siirretään yksityistaloudelliselta pohjalta kokonaan yhteiskunnan hoidettavaksi. Näissä esityksissä on vahva keskustalainen maku. Niitä sivuaa läheltä jo tutuksi tullut erään keskusta^ puolueen ministerin esitys, jonka mukaisesti tulisi vain kansaneläkejärjestelmää kehittää niin, että jokaiselle eläkkeelle jäävälle voitaisiin taata yhteiskunnan yleisesti hyväksymän vähimmäistulotason mukainen tulo. Tätä esitystä voisi kutsua jonkinlaiseksi eläkepommiksi, joka räjäytettynä tietäisi noin miljardin markan tulonsiirtoa lähinnä jo hyväosaisten hyödyksi. Samalla se tietäisi työeläkkeiden merkityksen vähentymistä, mihin myös johtaisivat monet tälle kokoukselle tehdyt esitykset. Kannattaa muistaa puheenjohtaja Oivion tämänpäiväiset sanat:»näpit irti työeläkkeistä!» Meillä on ja ilmeisesti tulee olemaan kaksi rinnakkaista eläkejärjestelmää, kansaneläke- ja työeläkejärjestelmä. Jälkimmäinen näistä on syntynyt työmarkkinajärjestöjen toimesta ja on edelleen osa työehtosopimus- ja palkkapolitiikkaa. Olisi luonnotonta, jos ammattiyhdistysliike joutuisi luovuttamaan tämän osan poliittisen päätöksenteon kohteeksi. Puolue- 186

13 toimikunta on tämän tajunnut ja ollut onnistuneesti hyvin pyöreäsanainen lausunnoissaan. Hyvää näissä eläkejärjestelmien kokonaisuudistukseen tähtäävissä esityksissä on kaikki se, millä halutaan yksinkertaistaa työ- ja ansioeläkkeiden ja toisaalta kansaneläkkeiden yhteensovitusta. Jos ei tavallinen eläkkeelle jäävä ole tähän mennessä paljon ymmärtänyt eläkkeen muodostuksesta, niin tulevan heinäkuun 1. päivän jälkeen hän ei ymmärrä sitäkään vähää. Mainittuna päivänä voimaan astuva työeläkelain uudistus on erinomainen asia huolimatta puutteistaan, jollainen on esimerkiksi se että työeläkkeestä on etuoikeutettua tuloa enää vain 250 mk. Tavallinen rivimies kysyy kuitenkin aiheellisesti, miksi jokainen eläkejärjestelmissä tapahtuva muutos vaikeuttaa niiden yhteensovittamista ja siten ymmärtämistä, ei juuri koskaan päinvastoin. Tällä hetkellä vain harvat sosiaalivakuutustoimistojen virkamiehet kuuleman mukaan kykenevät tyydyttävällä tavalla selvittämään tulkinnat asiakkaille. Tämän ei välttämättä tarvitse johtua kyseessä olevista henkilöistä, pikemminkin siitä, että henkilökunnan koulutus ei ehdi kulkea perässä riittävän nopeasti. Tässä tilanteessa tuskin voidaan puhua eläkeläisen oikeusturvasta. Tekee mieli lopuksi toivoa, että sosiaalipoliittinen valiokunta kiinnittäisi huomionsa tähänkin vaikeaselkosuuteen ja pyrkisi tekemään voitavansa. Teuvo Kinnunen (Puoluetoimikunta): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluetoverit. Tälle puoluekokoukselle on tehty joukko eläkepoliittisia aloitteita. Näitä lukiessani olen pannut merkille pari varsin outoa seikkaa. Aloitteet kulkevat eri puolilta maata olevien yhdistysten nimissä, mutta useimmat ovat todennäköisesti kirjoitetut saman henkilön toimesta. Se näkyy tekstin tyylistä, samoista numeroista, samoista virheellisistä tiedoista, jopa prikulleen samoista lauseista eri aloitteissa. Toiseksi on myös syytä panna merkille se, että useimmissa aloitteissa vilahtelee saman suuntaisia ajatuksia, joita keskustapuolue on vuodesta toiseen markkinoinut. Kun meillä nyt heinäkuun 1. päivästä tulee voimaan työeläkeuudistus, on aiheellista kajota myös tulevaan eläkepoliittiseen kehitykseen. Minua nimittäin hämmästyttää näissä aloitteissa esiintuleva valitus siitä, että kansaneläke pitää nyt muuntaa entistä enemmän sosiaaliseksi, tuloista ja varallisuudesta riippumattomaksi eläkkeeksi. Aloitteissa kaupataan kepulaisen Karpolan ohjelmaa, että jokaiselle kuolevaiselle pitäisi antaa varoihin ja tuloihin katsomatta vähimmäispalkan määrä verovapaata kansan- 187

14 eläkettä. Tämä menee ainakin allekirjoittaneen ymmärryksen yli, ja tuntuu siltä, että menee myös yli kaikkien niiden reaalisten mahdollisuuksien, joita yleensä eläkepolitiikan kehittämisen suhteen meillä on olemassa, sillä se tietäisi palkansaajien kansaneläkemaksujen erittäin tuntuvaa korottamista. Tällä edellä mainitulla en tarkoita sitä, että työeläkkeen uudistus, joka astuu voimaan heinäkuun alussa, olisi lopullinen, vaan että ammattiyhdistysliikettä tämä ei tyydytä, vaan järjestelmää on edelleen kehitettävä voimakkaasti myönteiseen suuntaan. Tämän kyseessä olevan työeläkeuudistuksen jälkeen meillä on kaikki mahdollisuudet ja myös aihe pyrkiä muuttamaan kansaneläkelaki sosiaaliseksi. Kansaneläkelaitoksella on mahdollisuus saada jokaisesta työ-, yrittäjä- tai virkaeläkkeestä täydet markkamäärät tietoonsa. Kun tuo ansaittu eläke ei läheskään kaikissa tapauksissa ole riittävä, on Kelalla paikallistoimistoineen kaikki edellytykset selvittää tarvittavan eläkkeen määrä. Tunnetaanhan paikallisesti henkilön varallisuus sekä tilanne perheessä kaikkine eri vivahteineen. Näin ollen voidaan kansaneläke kehittää nimenomaan henkilökohtaiset tarpeet tyydyttäväksi. Ihmisillähän on mitä erilaisimpia olosuhteita esimerkiksi työkyvyttömyyden sattuessa. Toisilla on lapset jutiri koulutettavina, asunnoista velkoja maksamatta, perheenjäsenet ovat sairaina jne. Käsitykseni mukaan kansaneläkelaitoksen mahdollisuuksia paikallistoimistoineen on siis pyrittävä kehittämään juuri tältä pohjalta. Tällöin on nimenomaan mahdollista turvata kansaneläkkeen avulla riittävä ja eri olosuhteisiin tarvittava eläke heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille ja niistä kai meidän kuuluu pitää huolta, eikä itkeä sen perään, ettei varakkaillekin saa kansaneläkelaitoksesta työntää lähes tuhannen markan kuukausieläkettä, verovapaana tulona. Näiden aloitteiden kirjoittaja tai kirjoittajat haluavat antaa sen kuvan kuin kansalaisten ansioeläkkeitä hoitaisivat vain vakuutusyhtiömuotoiset laitokset. Tekeydytään tietämättömiksi siitä, että valtion palveluksessa on noin ihmistä, joiden eläketurvan hoitaa valtiokonttori. Kuntien palveluksessa on lähes ihmistä ja niin kunnat kuin kuntien palveluksessa olevatkin haluavat eläketurvansa hoidettavan erikoispiirteineen nimenomaan omassa laitoksessaan. Näissä järjestelmissä suurimpana ongelmana tällä hetkellä on eläkeindeksin aiheuttamat ylisuuret virkaeläkkeet, joita vastaisuudessa ei voida välttää muutoin kuin asettamalla eläkekatto. LEL: in kassojen piiriin kuuluu noin työntekijää ja he hallitsevat kassoja tasasuuruisella vallalla alansa työnantajain kanssa. Olisi omituista, jos tällaisten 188

15 alojen, joissa työolosuhteet ovat vaikeat ja siitä johtuen eläketurvaongelmatkin moninaisia, työntekijät haluaisivat luovuttaa alansa edustuksen pois käsistänsä. Merimiehillä on myös heidän työalansa erikoisolosuhteisiin soveltuva eläkejärjestely, jota ei voitane kuvitellakaan riistettävän ulkopuolisten käsiin. Hyvät toverit! Mielestäni typerintä, mitä me täällä Jyväskylässä voisimme tehdä, olisi lyödä puoluejohtomme kainaloon yksityiskohtaisia ohjelmia kyseessä olevista asioista, joista todennäköisesti tulevissa hallitusneuvotteluissa pahimmat vastustajamme löytäisivät juuri haluamansa ongelmat ja laittaisivat ne meidän omat edustajamme puun ja kuoren väliin. Tässä mielessä toivon, että puoluetoimikunnan lausunto tulisi olemaan myös puoluekokouksen päätös. Olli Ojala (Helsinki): Toveri puheenjohtaja. Hyvät toverit. Vielä joitakin vuosia sitten nimenomaan meidän puolueemme tähdensi, että tarveharkinta sosiaalihuollossa ja sosiaalipolitiikassa johtaa köyhäinhuoltomentaliteettiin, kun taas porvarit aina ovat esittäneet tarveharkintaa oikeaksi periaatteeksi. Nyt täällä yritetään kääntää asia jo täysin päinvastaiseksi. Vakuutusyhtiöiden käsissä oleva taloudellinen valta kasvaa uhkaavasti päivä päivältä. Lakisääteinen vakuutus turvaa niille itsestään kasvavan pääoman. Tytäryhtiöihin ja suurpääomaan liittyvät suhteet antavat niille lisäksi ennennäkemättömän oikeuden vallankäyttöön. Kahden suurimman eläkevakuutusyhtiön, suurpääomaa edustavien Ilmarisen ja Eläke-Varman viime vuoden vakuutusmaksutulot lähenivät miljardia markkaa. Yli 7 miljardin markan pääoma, joka on kertynyt eläkevakuutusrahastoihin, on jo kokonaan yhteiskunnan valvonnan ulkopuolella. Tätä menoa vakuutusyhtiöt saavat käsiinsä Oy Isänmaa Ab:n osake-enemmistön parissa vuosikymmenessä. Vaikka työeläkettä propagoidaan työläisten tulevana palkkana, ei työläisillä ole mitään oikeutta määrätä, missä vakuutusyhtiössä hänet vakuutetaan. Vakuutusyhtiön määrää työnantaja omien etujensa mukaisesti. Harvoinpa nämä edut ovat yhteneväisiä työläisten etujen kanssa, väitettäköön sitä nyt kuinka paljon tahansa tässäkin pöntössä. Taloudellinen valta vakuutustoiminnassa on voimakkaasti keskittynyt. Se on sitä myös yksityisten yhtiöiden sisällä. Tämä koskee ennen kaikkea sijoitustoiminnan päätöksentekoa. Ilman muuta voidaan pitää selvänä, ettei miljardipääomia syytävän yksityisten kapitalistien sosiaalivakuutusjärjestelmän päätarkoituksena suinkaan ole eläkkeensaajan eikä varsinkaan vähäväkisen eläkkeensaajan edun ajaminen. Järjestelmä koituukin eduksi ensi sijassa työnantajille. Vakuutusjärjestelmän hyödyt jäävät 189

16 työnantajapuolelle ja vakuutusyhtiöille. Talouselämän pääomantarve on jo meilläkin kuten muissakin ns. kehittyneissä maissa hoidettava ja tyydytettävä muilla keinoilla kuin sosiaalipolitiikan peitenimen suojassa vanhusten kustannuksella. Ilmiselvät tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisuuden näkökohdat puhumattakaan työväenliikkeen periaatteesta edellyttäisivät, että sosiaalivakuutus keskitettäisiin yhteiskunnan hoitamaksi ja annettaisiin julkisen laitoksen tehtäväksi. Miksi näin ei tapahdu? Selitys on yksinkertainen: rahastojen tuottama taloudellinen valta antaa mahdollisuuden linnoittaa eläkevakuutusjärjestelmä läpitunkemattomalta tuntuvien poliittisten ennakkoluulojen, puolitotuuksien, jopa vääristelyjen taakse, niin ettei asiallinen keskustelu eläkejärjestelmien yhtenäistämisestä ole toistaiseksi ollut mahdollista, eikä sitä haluta näköjään vieläkään. Eläkejärjestelmissä on meillä monta kastia, mitä osoittavat esim. työeläkkeitä huomattavasti korkeammat virka- ja kirkonmiesten eläkkeet. Hyvät toverit. Vääristelty propaganda iskee meitä sosialidemokraatteja nilkkaan. Aikanaan meidän kannattajammekin tulevat eläkkeelle ja näkevät, miten asiat on hoidettu. Tästä pääsemme myös siihen tulehtuneeseen tilanteeseen, jonka eläkejärjestelmien väliset ristiriidat ovat aiheuttaneet työväenliikkeessä kin. Samanaikaisesti kun porvarilehdet ja suurpääoman vakuutusyhtiöiden edustajat hyökkäävät voimakkaasti valtion vakuutusyhtiöitä koskevaa sosialidemokraattista aloitetta vastaan, ne mielellään lainaavat puoluetovereittemme auliisti jakelemia lausuntoja, joissa valitettavasti saatetaan vastustaa voimakkaastikin oikeudenmukaista ja erityisesti kaikkein vähäväkisimpien edusta huolehtivaa eläkejärjestelmää. Näkyviä tuloksia ei muuten liene ollut siitäkään, että työväen edustajia on ollut eräiden vakuutusyhtiöiden hallintoelimissä. Työväenliikkeen piirissä on sen sijaan syntynyt epäluuloja siitä, että vakuutusyhtiöiden taloudellista valtaa käyttäen pyritään vaikuttamaan puolueen toimintaan ja jopa sen sisäisiin asioihin ja päätöksiin. Olisi totisesti aika herätä, ennen kuin nukumme pääoman saasteeseen. Keskustelu päättyi. Esitykset lähetetään sosiaalipoliittiseen valiokuntaan. Puhetta siirtyi johtamaan Keijo Liinamaa. Sihteereiksi siirtyivät Vesa Karvinen ja Risto Talonen. 190

17 Kulttuuri- ja koulupoliittiseen valiokuntaan lähetettävät esitykset (esitykset 73 81) Puheenjohtaja: Seuraavat kulttuuri- ja kouluasiat. Koulutuspoliittisen ohjelman esittelee Ulf Sundqvist. Ole hyvä. Lähetekeskustelu: Ulf Sundqvist (Puoluetoimikunta: Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Kolme vuotta sitten Tampereen puoluekokouksessa hyväksytyssä koulutuspoliittisessa ohjelmassa todetaan työväenliikkeen koulutuspolitiikan lisäävän sosialismin edellytyksiä toisaalta aineellis-teknisellä tavalla ja toisaalta työtätekevien tietoisuuden kohottamisen kautta. Nämä näkökohdat ovat saman asian kaksi puolta. Kapitalistisen yhteiskunnan säilyttämisen kannalta olisi luonnollisestikin riittävää kohottaa koulutustasoa vain sillä tavoin kuin kulloinkin työtehtävien tekninen suorittaminen välttämättä edellyttää. Toisaalta tuotantoa ei voida suunnitella sellaisen työvoiman varaan, joka ei lainkaan hallitsisi oman työnsä kokonaisuutta. Juuri tässä on porvarillisen yhteiskunnan syvällisin ristiriita koulutuksen suhteen. Toisaalta edellytettäisiin työntekijöiltä aikaisempaa korkeampaa koulutustasoa, mutta toisaalta sen turvaaminen on kapitalismille vaarallista. On nimittäin mahdotonta kohottaa yleisesti työtätekevien ammattipätevyyttä ja samalla yrittää pitää heidät työnsä kokonaisuutta tiedostamattomina koneen osina. Tältä pohjalta on selvää, että porvarilliset ryhmittymät tuntevat suurta epävarmuutta sosialidemokraattien esittämiä koulutuksen uudistamisen tavoitteita kohtaan. Koska porvarilliset ryhmät ovat poliittisesti monenkirjavia, saa myös työväenliikkeen koulutuspolitiikka vastaansa monenkirjavia syytöksiä. Niiden takaa on kuitenkin löydettävissä huoli porvarillisen ylivallan turvaamisesta ja nykyisten yhteiskunnallisten valtarakenteiden säilyttämisestä. Se poliittisen suhdanteen muutos, joka merkitsee sosialidemokraattisen työväenliikkeen uudistunutta ja voimakasta esilletuloa vuonna 1966, on tuntunut myönteisesti myös koulutuspolitiikassa. Emme ole voineet toki murtaa porvarillista ylivaltaa koulutuksenkaan alueella kuluneina yhdeksänä vuotena. Mutta me olemme voineet saada liikkeelle yhdessä muiden edistyksellisten poliittisten voimien kanssa eräitä koulutuksen perusrakenteisiinkin ulottuvia uudistuksia. Merkittävintä on luonnollisestikin peruskoulu-uudistuksen laki- 191

18 määräinen aloittaminen. Se on muodostunut todellakin perustaksi demokraattisen koulutuspolitiikan kehittämiselle. Opintososiaalisissa kysymyksissä on edetty paitsi ilmaispalvelujen laajentamisen kautta peruskoulun piirissä myös luomalla taloudellisesti varsin mittava opintotukijärjestelmä. Olemme saaneet kehittymään uutta ajattelutapaa koulutukseen aluepoliittiselta kannalta. Käytännöllisimmillään tämä ilmenee korkeakoululaitoksen hajasijolttamisena. Pääasialliset taloudelliset voimavarat on suunnattu uusien ja kehitysalueilla sijaitsevien korkeakoulujen voimistamiseen. Viimeisen vuoden aikana on voitu saada liikkeelle myös eräitten uusien korkeakouluhankkeiden valmistelu. Sosialidemokraattien tavoitteiden mukaista on myös kouludemokratiajärjestelmän käynnistyminen lukioissa ja eräissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Demokratisoimisen vaatimusten toteuttamista on merkinnyt valtiollisen tiedepolitiikan hallinnollisen uudistamisen liikkeelle lähtö. Myös tiedepolitiikan sisällössä on tapahtunut työväestön kannalta myönteistä kehitystä. Tulevaisuutta ja sosialidemokraattisen työväenliikkeen edessä olevia haasteita ajatellen on tärkeätä selvittää koulutuspolitiikkamme yhteys yleiseen yhteiskunnalliseen uudistustyöhön. Koulutus voidaan nähdä eräänä työvoimapolitiikan keinona. Työttömyys ja sen uhka on työväestölle kapitalismista aiheutuva ikävimmin painostava olotila. Selvää on, että vain koulun uudistamisella ei sitä voida poistaa. Mutta hyvin koulutettu työntekijä ei ole vain yhdestä työnantajasta riippuvainen, mikä jo sellaisenaan lisää varmuutta työpaikasta. Koulutus liittyy työvoimapolitiikkaan myös siten, että sen avulla tulee turvata eri alojen työvoiman tarve. Toistaiseksi koulutusta ei ole voitu käyttää pitkäjänteisen työvoimapolitiikan välineenä. Tämä tuntuu monella alalla, mutta ehkä selvimmin maamme ulkomaankauppaan liittyvillä aloilla, ei vähiten metalliteollisuudessa. Erityisesti ammatillisen koulutuksen uudistaminen voi edistää maan tuotannollisen rakenteen vahvistamista ja monipuolistamista. On selvää, että uusien teollisuudenalojen kehittyminen on ilmassa, jos sen ainoa turva on yrittämisen vapaus. Työvoimaperustan turvaaminen koulutuksen tasoa kohottamalla ja monipuolistamalla on avainasemassa. Koulutusta on tarkasteltava myös laajassa mielessä ymmärretyn työpolitiikan välineenä. Työväenliike pyrkii ammattikuvan ja ammattikäytännön laajentamiseen ja koneellisten työtehtävien karsimiseen. Tämä on tärkeätä sekä tuotannon tason kohottajnisen kannalta että työläisten 192

19 vapauttamiseksi hallitsemaan osien sijasta työtehtäviensä ja työpaikkansa kokonaisuutta. Koulutuksella on tehtävänsä myös työolosuhteiden parantamisessa. Kokemukset työsuojelun toteuttamisesta osoittavat, että perustiedot ja asennoituminen on omaksuttava nuoruudessa ja osana yleistä valmistumista ammattiin. Äskettäin käsiteltyjen aluepoliittisten lakien yhteydessä päästiin koulutuksen osalta eteenpäin melko paljon. Laissa kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen edistämisestä annetaan tehtäväksi valmistella alueellisia ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelmia. Kun näitä suunnitelmia lähivuosina laaditaan, on työväenliikkeen voitava niiden yhteydessä edistää tavoitteitaan paitsi koulutuspolitiikan myös aluepolitiikan ja elinkeinopolitiikan suhteen. Edellä selvitetyltä pohjalta on syytä ottaa esille joitakin keskeisiä koulutuspoliittisia uudistustavoitteita, jotka esiintyvät myös nyt esillä olevissa ohjelmissa. Luonnollisesti lähtökohdaksi on otettava peruskoulu-uudistuksen toimeenpano Paasion työväenhallituksen vuonna 1972 päättämän aikataulun mukaisesti. Peruskoulu-uudistuksen aloittama yhtenäiskoulujärjestelmän toteuttaminen on saatava jatkumaan. Sosialidemokraattisen työväenliikkeen tavoitteet eivät ole toteutuneet vielä peruskoulun osalta. Sen sisällä on vielä rakenteita ja puutteellisuuksia, jotka pitävät yllä eriarvoistavaa rinnakkaisuutta. Työväenliikkeen tärkeä tavoite on muutaman lähivuoden aikana uudistaa ammatillinen koulutus kokonaisuudessaan siten, että sen kautta avautuu todellinen väylä korkeakouluopintoihin. Tämä edellyttää päällekkäisyyden poistamista opetussuunnitelmista ja ammatillisen koulutuksen sisällön uudistamisesta laaja-alaiseen suuntaan, pois liian varhaisesta erikoistumisesta. Toinen tärkeä tavoite on turvata ammatillinen koulutus koko ikäluokalle. Keskiasteen koulunuudistuksen toteuttaminen tasa-arvoisuutta lisäävällä tavalla edellyttää kaikille olennaisilta osiltaan yhtenäisen yleissivistävän koulutuksen pidentämistä. Tämän johdosta on muutettava peruskoulu kymmenvuotiseksi. Ammatillisen koulutusväylän kehittämiseksi ja päällekkäiskoulutuksen poistamiseksi on voitava rajoittaa lukion kasvua. Se on kuitenkin tehtävä siten, että lukiosta vapautuvat voimavarat käytetään koko ikäluokan yleissivistävän koulutuksen pidentämiseen. Käytännöllisenä tavoitteena tulee olla lukion ensimmäisen vuoden muuttaminen yleisjaksoksi, jonka jälkeen voi siirtyä ammatilliseen koulutukseen tai jatkaa lukiossa. Aikuiskoulutuksen kehittäminen vaatii periaatteellisten lähtökohtien ratkaisua varsin nopeasti. Yleisenä lähtökohtana tulee 193

20 olla, että aikuiskoulutukseen on saatava ennen muuta ne väestöpiirit, joiden aikaisempi koulutuspohja niin yleissivistävän kuin ammatillisenkin koulutuksen osalta on heikko. Aikuiskoulutukselle voidaan asettaa kolme tavoitetta. Ensinnäkin sen on osaltaan turvattava työllisyyttä ja eri alojen työvoiman riittävyyttä. Tätä tavoitetta ei voida kestävästi saavuttaa vain lyhytmuotoisten kurssien avulla, vaan ratkaisevaa on ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen myös aikuisväestölle. Toisaalta aikuiskoulutuksen on vähennettävä koulutuseroja sukupolvien välillä. Koko maassa vuotiaasta väestöstä on koulutuspohjana vain kansakoulu noin 63 %:lla. Lähivuosina lukioon siirtyy lähes puolet ikäluokasta. Kun lisäksi otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen laajeneminen nuorten ikäluokkien kohdalla, on syytä olla huolestunut viimeisten vuoden aikana tapahtuneesta sukupolvien välisen koulutuseron kasvusta. Kolmanneksi aikuiskoulutuksen avulla on voitava vauhdittaa uudistusvaatimusten toteuttamista työssä ja yhteiskunnallisessa elämässä. Lisäksi sen on tarjottava perustaa kulttuurilliselle ja vapaa-ajan toiminnalle. Viimeistään siinä vaiheessa, kun aikuiskoulutuksen uudistusten kustannuksia ryhdytään selvittämään, tulee esille kysymys kustannusten oikeudenmukaisesta jakamisesta. Kokonaisuudessaan koulunuudistuksen tehtävät ovat siinä määrin moninaiset, että niiden suorittaminen edellyttää kansantulosta koulutukseen sijoitettavan osuuden lisämistä. Koulutuksen rahoituksen tulee tapahtua kahdella tavalla. Toisaalta on lisättävä ilmaispalveluja ja opintotukea. Lähimpänä tavoitteena on ilmaisuuden ja peruskoulua vastaavien sosiaalisten etuisuuksien ulottaminen koko keskiasteen koulutukseen. Toisaalta on voitava siirtää työnantajan maksettavaksi osa koulutuskustannuksista. Tämä koskee ennen muuta aikuiskoulutusta ja ammatillista koulutusta, joista aiheutuu välittömintä hyötyä työnantajille. Tässä suhteessa on tärkeätä kiirehtiä Kansainvälisen työjärjestön palkallista opintovapaata koskevan suosituksen vahvistamista. Lähivuosien tehtävänä on myös koulutushallinnon olennainen vahvistaminen. Tässä suhteessa keskeisimmassä asemassa on alueellisen tason koulutussuunnittelun toteuttaminen. Nykyisin ei mikään alueellinen elin huolehdi koulutusrakenteen ja oppilaspaikkatarpeen osalta oman alueensa ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Erityisesti on todettava korkeakoulujen olevan irrallaan muusta koulutuksesta. Niiden on sopeutettava toimin- 194

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta?

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Suomen Hypoteekkiyhdistys & Suomen AsuntoHypoPankki Oy Matti Inha, toimitusjohtaja, rahoitusneuvos 1.11.2010 Ikäsi haarukassa n.

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia siten, että

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 Voimaantulo 1.1.2014 1 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

HE 178/2005 vp. Työeläkejärjestelmän mukaista palkkakerrointa, tarkoitettuja eri vuosien ansiotuloja vahinkovuoden tasoon korvausta määrättäessä.

HE 178/2005 vp. Työeläkejärjestelmän mukaista palkkakerrointa, tarkoitettuja eri vuosien ansiotuloja vahinkovuoden tasoon korvausta määrättäessä. Hallituksen esitys Eduskunnalle liikennevakuutuslainsäädännön, potilasvakuutuslainsäädännön ja ympäristövahinkovakuutuslainsäädännön indeksijärjestelmän muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Liikennevakuutus-,

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992. klo 9.00

Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992. klo 9.00 Perustuslakivaliokunnan kokous n;o 48 keskiviikkona 3.6.1992 klo 9.00 1) Nimenhuuto 2) Päätösvaltaisuus 3) HB 77 laiksi työllisyyslain väliaikaisesta muuttamisesta - Eduskunnan lausuntopäätös - I käsittely.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335

9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki toimitusjohtaja, Koulutusrahasto katiky@koulutusrahasto.fi / 040-7003335 Aikuiskoulutustuki on valtiolle kustannustehokas muutosturvakeino - Hallitus päätti rahoituksen lakkauttamisesta. Mitä päätös käytännössä tarkoittaisi ja miksi se ei kannata? 9.10.2015 Kati Korhonen-Yrjänheikki

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot