Vuosikko 2011 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikko 2011 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n vuosikertomus"

Transkriptio

1 Vuosikko 2011 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n vuosikertomus Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia Miten tehdään elämää suuremmista kysymyksistä arjen kokoisia? Musiikin riemua Vekaraviisuissa ja Virsivisassa

2 Käytettyjä lyhenteitä: Kirkkohallituksen yksiköt KDY Diakonia ja yhteiskuntatyö KJM Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta KK Kirkon koulutuskeskus KKN Kasvatus ja nuorisotyö KP Kirkon perheasiat KT Kirkon tiedotuskeskus Muut JÄRKI Järjestöyhteistyön neuvottelukunta KCSA Kyrkans central för det svenska arbetet KIRNU Kirkollisten palvelujärjestöjen (NK, PTK, SLK, SLS) sekä kirkkohallituksen (KKN, KCSA) yhteistyöelin KLNN Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelukokous KLT Kirkon Lapsityön Teologit ry LK Lasten Keskus Oy NK Nuorten Keskus ry OPH Opetushallitus OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö PTK Poikien ja tyttöjen keskus SEN Suomen ekumeeninen neuvosto SKUL Suomen Kanttori-urkuriliitto ry SKML Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry SlaL Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry SLS Suomen Lähetysseura ry SLI Seurakuntaopiston Lapsityön Instituutti SLK Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry SO Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö SPY Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry UPI Uskonnonpedagoginen instituutti VAKA Varhaiskasvatus VAKE Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirja VASU Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet SLK x tukee ja palvelee lapsija perhetyötä ja sen tekijöitä xosallistuu ja vaikuttaa kirkossa ja yhteiskunnassa xvälittää tietoa ja elämyksiä SLK pähkinänkuoressa Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry. (SLK) on vanhin kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö; sen juuret ovat vuonna 1888 perustetussa Pyhäkouluyhdistyksessä. Nimensä mukaisesti SLK on ev.-lut. seurakuntien omistama yhdistys. Järjestöllä oli vuoden 2011 lopussa 351 seurakuntajäsentä (351 vuonna 2011) ja 4 kirkollisessa lapsi- ja perhetyön kentässä toimivaa yhdistysjäsentä (4). Henkilöjäseniä oli 29 (31), joista ainaisjäseniä 20. SLK:n toiminnan ytimessä on lasten ja heidän kotiensa hengellisen elämän ja hyvinvoinnin tukeminen sekä lapsilähtöisen ja lapsiystävällisen kirkon ja kansalaisyhteiskunnan rakentaminen. Laajat yhteydet ja valtakunnallisuus mahdollistavat toimimisen seurakuntien lapsi- ja perhetyön äänitorvena niin kirkon sisällä kuin yhteiskunnassa. Järjestö kantaa merkittävää kehittämisvastuuta niin työn linjauksista kuin toimintamallien kehittämisestä. Suoraa tukea työhönsä seurakunnat saavat mm. koulutusten, neuvottelupäivien, konsultoinnin, ohjelmistojen ja muun materiaalin myötä. Yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Lasten Keskuksen kanssa järjestö julkaisee myös kirjoja ja lehtiä. Järjestöllä on 9 vakituista työntekijää. Ks. tarkemmin Vuosikko Suomen ev.-lut. Seurakuntien lapsityön keskus ry:n vuosikertomus 2011 Kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia Miten tehdään elämää suuremmista kysymyksistä arjen kokoisia? Musiikin riemua Vekaraviisuissa ja Virsivisassa Vuosikko Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus 2011 Päätoimittaja Lasse Halme Toimituspäällikkö Erja Saarinen Toimitus Anita Ahtiainen, Tiina Haapsalo, Liisa Luukkonen, Milla Nevanlinna, Katri Saarela, Seija Saarinen, Marjo Suominen, Mari Torri-Tuominen Kuvat Erja Saarinen, Marjo Suominen, Esko Jämsä, Jani Laukkanen, Satu Reinikainen, Philippe Gueissaz, Jukka Mustasilta Ulkoasu Anne Tervahauta, Marjo Suominen Taitto Marjo Suominen Painopaikka Esa Print Oy 2012 Kannen kuva Philippe Gueissaz Kannen kuvassa Riihimäen keskustan päiväkerholaiset työstävät Viisi leipää ja kaksi kalaa -kertomusta. Toteutus julkaistiin Pikkuväki-lehdessä 1/ Vuosikko 2011

3 SISÄLLYS SLK pähkinänkuoressa Käytetyt lyhenteet Pääkirjoitus: Muutosten vuosi Kentän kynästä: Mihin SLK:ta tarvitaan? Puheenjohtajan kynästä: Kuvia ja kummeja Lapsen oikeus pyhään s. 6 AIKA PYHÄÄ ARKEA Miten tehdään elämää suuremmista kysymyksistä arjen kokoisia? Aika pyhää puhetta Lapsen oikeus hyvään elämään s. 10 KOHTI KOKONAISVALTAISTA VARHAISKASVATUSTA Lapsi-ikkunasta katsottuna Päiväkerhoa kehitetään Aamu- ja iltapäivätoiminnalle uusitut perusteet Avoimet varhaiskasvatuspalvelut pohjautuvat hyville yhteyksille Vauhtia kasvatuskeskusteluun Verkossa ja paperilla Jumis.fi rikastaa jumalanpalveluselämää Lastenkirkolle työntekijä ja kävijäennätys Lehtisalaattia Hyvää lehteä, sanoo asiantuntija Päkä Hallinto- ja henkilöstöuutisia s. 31 Uusia kasvoja, juhlahetkiä ja jäähyväisiä Vuosikokouksen päätöksiä Johtokunta Neuvottelukunta Kalevi Virtasesta opetusneuvos Omaa ja yhteistä henkilökuntaa Työhyvinvointi Kumppaneiden kera s. 34 Yhteistyöverkostoissa on voimaa SLK:n yhteistyökumppanit Verkostot ja moniäänisyys keskeisiä teemoja yhtymätapaamisessa Yhteistyötä ja yhteyttä Lasten Keskuksen kanssa Jäsenkentän kuulumisia: Onnittelemme Lapsen oikeus osallisuuteen s.14 LAPSIASIAHENKILÖITÄ, LAPSITEOLOGIAA JA VAPAAEHTOISUUTTA Ensimmäiset lapsiasiahenkilöt kokoontuivat Lapsi keskellä kirkkoa on kutsu muutokseen Pyhäkoulua tarvitaan edelleen Kansainvälistä s. 41 Kokemusten vaihtoa saksalaiseen tapaan Pohjoismaissa puhalletaan yhteen hiileen Talous s. 42 SLK-koulutuspalvelut s.18 HUOMISTA KANTAVAA OSAAMISTA Kouluttaja oppijana Perhetyön koulutuksissa kehitetään paikallista työtä Kulttuuria Somaliasta Karjalaan Tapaus Tampere: Mentorikoulutusta varhaiskasvatuksen väelle Tilauskoulutusta uskontokasvatuksen haasteisiin Vake-kuulumisia seurakunnista Uusia oivalluksia neuvottelupäiviltä Kulttuuri ja media s. 24 Otsikkoja, uutisia, verkkoja kutomassa Maailman ensimmäiset Vekaraviisut Löytöretkellä Virsivisassa Kirkkomuskari innostaa Kuusankoskella Liitteet Työryhmiä Koulutustoiminta (tilastot) Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus s.14 s. 32 Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus

4 Pääkirjoitus Muutosten vuosi Vuosi 2011 oli Seurakuntien Lapsityön Keskuksessa muutosten vuosi. Pitkäaikainen pääsihteeri Kalevi Virtanen siirtyi eläkkeelle, ja johtokunnan puheenjohtajan Jukka Keskitalon kaudet johtokunnassa tulivat täyteen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hiippakuntasihteeri Heli Aaltonen ja pääsihteeriksi Lasse Halme. Samaan aikaan käynnistettiin uuden strategian valmistelu. Samoissa tiloissa toimiva Lasten Keskus vähensi henkilöstöä ja muokkasi organisaatiota vastaamaan tämän hetken tilannetta. Moni asia muuttui vuoden aikana. Muutoksen aikaa elettiin myös seurakunnissa. Seurakuntia yhdistyi, osin kuntarakenteen muutosten vuoksi. Monissa paikoissa jouduttiin muuttamaan toimintatapoja ja rakentamaan uudenlaista yhteistyötä. Erityisesti suurissa kaupungeissa seurakuntien jäsenmäärä väheni, ja sen seurauksena resurssit ja toiminnot muuttuvat. Strategiaprosessin yhteydessä olemme kirkastaneet käsitystä omasta tehtävästämme ja ajattelemme olevamme viime kädessä lasta varten. Mahdollistamme lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja parempaa elämää. Tämä tapahtuu yhteistyössä perheiden, seurakuntien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Olemme erityisesti seurakuntia palveleva kehittämiskeskus ja sisällöntuottaja. Toivomme, että työmme tuo lisäarvoa lapsille ja lasten kanssa toimiville ja sitä arvostetaan. Tavoite lapsen kasvun tukemisesta ja paremman elämän mahdollistamisesta sopii seurakunnille ja muillekin toimijoille. Ympäristön ja toimintojen muutosten keskellä tämä on johtotähti, joka auttaa tekemään oikeita valintoja. Olosuhteiden katsominen vie helposti toivottomuuteen ja lamaantumiseen. Kun katsomme lapsen elämää, näemme työn merkityksen ja tarpeellisuuden. Järjestönä meillä on takanamme, ei vain muutosten vuosi, vaan yli 120 vuoden historia. Siinä kaaressa muutos pitää meitä liikkeellä ja vie eteenpäin. Lasse Halme Seurakuntien Lapsityön Keskuksen pääsihteeri alkaen Vuoden 2011 suururakoihin kirkossa kuului kasvatuksen strategisten linjausten työstäminen. Linjaukset koonneessa työryhmässä olivat myös Heli Aaltonen ja Lasse Halme. KENTÄN KYNÄSTÄ Mihin SLK:ta tarvitaan? Seurakuntien Lapsityön Keskus (SLK) on perinteisesti ollut merkittävä lapsityön tai paremminkin varhaiskasvatuksen metodien kehittäjä, keskeinen vaikuttaja varhaiskasvatuksen kentällä ja tunnettu hyvän lapsuuden puolustajana. Järjestön vaikutus on ulottunut sekä kirkkoon että yhteiskuntaan. Kuten vuosikertomuksesta 2011 käy ilmi, järjestön toimintaa voidaan tarkastella näistä kolmesta kehittäjän, vaikuttajan ja puolustajan roolista käsin. Järjestö on alun perin syntynyt seurakunnallisen varhaiskasvatuksen tukemiseksi, ja järjestön piirissä on ymmärretty se tosiasia, että kristillisen kasvatuksen tärkein työ tehdään kodeissa ja paikallisseurakunnissa. Tämä perusta tulee muistaa järjestön toiminnassa tulevinakin vuosina. Kehittämiseen Moni seurakuntien varhaiskasvatuksessa käytössä oleva metodi tai näkökulma työhön on peräisin SLK:n kouluttajilta tai heidän tuomansa tuliainen maailmalta. Aika Pyhä- ja Pienelle parasta -hankkeet tukevat kotien kristillistä kasvatusta. Lattiakuvat-menetelmä raamatunkerronnassa ja eri teemojen yhteydessä on virkistänyt koko kasvatuksen kenttää, sillä lattiakuvia käytetään aina rippikoulua ja vanhusten kerhoja myöten. Kirkkomuskari on synnyttänyt paljon iloa ympäri maan. Seurakunnan elämän keskuksessa on sanoma Jumalan hyvyydestä ja suuresta ilosta. Tämän sanoman esillä pitäminen voi tapahtua monella tavalla. Siksi SLK:n toimiminen kehittäjänä on tärkeää etenkin tulevina vuosina, jotta monien jopa uhkakuvien edessä seurakuntaelämä saisi uusia virkistäviä tuulia. Vaikuttamiseen SLK:n vaikutus hyvän lapsuuden edistämiseen ja vahvistamiseen kirkossamme ja yhteiskunnassamme on tärkeä. Yhtenä osoituksena tästä on lapsiasiahenkilöi- 4 Vuosikko 2011

5 Kuvia ja kummeja den valinta seurakunnissa. Tavoitteena voisi olla se, että jokaisessa seurakunnassa olisi vuoteen 2015 mennessä valittuna tällainen edustaja, joka vahvistaisi omalta osaltaan lapsivaikutusten arviointia seurakunnassa. Kun lapset huomioidaan, lisääntyy kaikkien hyvinvointi. Puolustamiseen SLK:n tulee olla erityisesti niiden lasten puolustaja, joilla on heikoimmat edellytykset ehjään lapsuuteen. Polarisoituminen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin välillä on selkeästi havaittavissa. Onko edessä diakonisen näkökulman vahvempi painotus varhaiskasvatus- ja perhetyössä? Kun puolustamme lasta, puolustamme Jumalan silmäterää ja uskon esikuvaa. Tämä puolustaminen tarkoittaa lapsen puolustamista Suomessa ja muualla. Yhteistyö ja vahva verkostoituminen on tällöin avainasemassa. Pekka Asikainen FT, kasvatuksen hiippakuntasihteeri, Oulu Kirjoittaja on SLK:n johtokunnan jäsen Puheenjohtajan kynästä On maaliskuu ja istun aamuteellä katsellen jääkaapin ovea. En laihdutuskuurin tai ankaran paaston takia, vaan koska ovi on täynnä kuvia lapsista. Laitoin joulukuussa kaikki joulutervehdysten myötä tulleet lasten kuvat jääkaapin oveen, jotta ne olisivat näkyvissä, eivät korissa muiden tervehdysten joukossa. Kuvissa on neljätoista eri-ikäistä lasta. Minulla on ollut ilo ja kunnia kastaa heistä kolmetoista (se neljästoistakin on kyllä kastettu). Ajattelen usein näiden tyttöjen ja poikien perheitä ja kastehetkiä heidän kodeissaan, kirkoissa tai isovanhempien luona. Mietin myös kasvun ihmettä, joka kuvista näkyy. Jääkaapin oven yläkulmassa on kuva aikuisista lapsistani. Heidän kauttaan on ollut mielenkiintoista seurata, kuinka tärkeää kummius on nuorille aikuisille ja heidän kummilapsilleen. Eräs tyttäreni kummilapsista aina varmistaa, että kylään tulee hänen Minnansa, etteivät sisarukset vain erehdy omimaan hänen kummitätiään. Kaksivuotias Sandra halusi taas aamuisin kummisedän ja -tädin väliin hetkeksi nukkumaan, kun poikani oli kihlattunsa kanssa katsomassa kummilastaan pidemmän matkan takana. Eräs lasteni kummilapsi opetti monia rukoilemaan sairastaessaan vakavasti parin vuoden ajan. Tammikuussa 2012 julkaistiin Meidän kirkko kasvamme yhdessä, Kirkon kasvatuksen strategiset linjaukset Linjausten tärkeinä teemoina ovat mm. elämänikäinen kasvu, kasvaminen yhdessä ja se, että kaste on kutsu. Kaste todellakin on kutsu. Kasteessa pieni lapsi (tai isompikin ihminen) kutsutaan nimeltä Jumalan perheväkeen ja kasvamaan kristittynä. Vanhempia kutsutaan kantamaan vastuuta lapsensa kristillisestä kasvatuksesta. Kummeja kutsutaan tukemaan kummilapsiaan eri tavoin ja olemaan läheisinä aikuisina sekä rukoilemaan kummilastensa puolesta. Kasvua ei tapahdu vain lapsen vaan myös vanhempien ja kummien kohdalla. Yli kirkon jäsentä kutsutaan vuosittain kummin tehtäviin. Kummien tueksi nyt jo ilmestyneiden Aika Pyhä -sarjan Kummilahja- ja Kummin kaa -kirjojen soisi leviävän jokaisen kummin käteen seurakunnissa. Toivon, että vanhemmat ymmärtäisivät antaa lapsilleen oikeuden uskontoon kasteen kautta ja oikeuden ihan erityisiin omiin aikuisiin eli kummeihin. Yhdelläkään lapsella ei ole liikaa hänestä välittäviä aikuisia lähellään. Teimme tiiviisti yhteistyötä Seurakuntien Lapsityön Keskuksen työntekijöiden kanssa koulutuksen ja materiaalin puitteissa. Tarpeemme ja antamamme palaute otetaan huomioon. He ovat paras tuki seurakunnan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lapsityönohjaaja Marianne Hapsal Helsingin Malmin seurakunnan toimintakertomuksessa 2011 Heli Aaltonen SLK:n puheenjohtaja Hiippakuntasihteeri Turun arkkihiippakunnassa Kummius nousi vuonna 2011 esiin keskusteltaessa sekä kotien kristillisen kasvatuksen tukemisesta että kastettujen suhteellisen määrän rajusta laskusta erityisesti Etelä-Suomessa. Kummien identiteetin vahvistamiseen valmisteltiin myös materiaalia. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus

6 Lapsen oikeus pyhään Aika pyhää arkea Miten tehdään ELÄMÄÄ SUUREMMISTA KYSYMYKSISTÄ Aika pyhä! on SLK:n ja LK:n yhteishanke, jolla pyritään lisäämään lasten ja kotien hyvinvointia, vuorovaikutusta ja keskinäisiä ihmissuhteita vahvistamalla vahvistamaan kristillistä identiteettiä auttamaan vanhempia ja muita aikuisia kuuntelemaan lasta ja pohtimaan elämän ihmeitä yhdessä hänen kanssaan auttamaan seurakunnan työntekijöitä pitkäjänteisesti rakentamaan kumppanuutta pienten lasten kotien kanssa ja kotien välillä tarkastelemaan kieltä ja toimintatapoja, joilla rakennetaan siltaa arjen ja pyhän välille. Tammikuussa 2011 ilmestyi Monica Vikström-Jokelan ja Eero Jokelan kirja Aika pyhä!, ja elokuussa järjestettiin seurakuntien työntekijöille seminaari, jossa aihetta pohdittiin erityisesti uskon äidinkielen näkökulmasta. Onko minusta rukoilemaan lapseni kanssa? Entä mitä vastaan, kun hän kysyy Jumalasta? Enhän minä edes tiedä, mitä itse ajattelen näistä uskon asioista. Moni vanhempi tuntuu kokevan hämmennystä kristillisen kasvatuksen äärellä. Toimittaja, kirjailija ja viiden lapsen äiti Monica Vikström-Jokela alkoi pohtia, miksi. Mikä tekee uskonasioista monesti niin vaikeita? Syntyi Aika pyhä! -kirja, joka ei neuvo, ohjaa ja tiedä oikeita vastauksia vaan asettuu vanhemman rinnalle pohtimaan elämän suuria kysymyksiä arkikielellä. Kirjaa kirjoittaessaan Monica havaitsi, että moni vaikeuden ja epämukavuuden tunne kristillisen kasvatuksen kysymyksissä nousee kielestä ja käsitteistä. Tuntuu, että Pyhä on jossakin tuolla kaukana eikä liity mitenkään minun elämääni, vaikka jo syli voi olla pyhin paikka maailmassa. Päätin kirjoittaa kristillisestä kasvatuksesta käyttämättä perinteisiä kirkon sanoja ja muotoiluja. Se oli aluksi hankalaa. Jouduin punnitsemaan uudestaan kaikki suuret sanat, kuten armo. Huomasin, että on sanoja, joille ei ole vastinetta arjessa. Toisaalta myös muutama kupla puhkesi: ai, tuo olikin pelkkä sana. Uskonto on kieli Kirjoitusprosessin aikana Monica Vikström-Jokela joutuikin muotoilemaan oman mielipiteen kirkon kielestä. Näen uskonnon kielenä. Kristinusko on yksi kieli, jossa on erilaisia murteita. Toisille se on äidinkieli, toiset joutuvat opettelemaan sen, hän hahmottelee. Vanhemmat siirtävät lapselle oman kielensä, jonka kautta lapsi tulkitsee elämää. Jos lapsi saa myös uskon kielen, hän löytää asioita, joita ei muuten näkisi, kuten esimerkiksi rukouksen: Jokaisessa ihmisessä on uskonnollinen ulottuvuus, mutta ihminen tarvitsee välineet voidakseen olla yhteydessä tuohon ulottuvuuteen. Monica uskoo, että vanhempien omat kokemukset ovat ratkaisevassa asemassa siinä, miten he suhtautuvat kristilliseen kasvatukseen. Lapselleen ei halua antaa sellaista, jonka kokee turhaksi tai jopa vahingolliseksi. Saattaa myös olla, että vanhempi on ollut tekemisissä sellaisen kristinuskon murteen kanssa, joka ei ole ollut ymmärrettävä. Meilläkin, jotka haluamme antaa kristillistä kasvatusta, on monta tapaa ilmaista uskoa. Esimerkiksi lapsuudenkodissani 6 Vuosikko 2011

7 arjen kokoisia? termit tulla uskoon ja olla uskossa olivat täysin vieraita. Sen sijaan keskeistä oli syvällinen suhtautuminen rukoukseen ja luottamus Jumalaan. Pyhää ei ole muoto vaan sisältö Vaikka uskonnon voikin nähdä kielenä, pyhää ei ole muoto vaan sisältö. Pyhät asiat antavat ihmiselle suunnan elämässä. Ne kertovat siitä, mikä elämässä on luovuttamatonta ja tärkeää. Olisi kamalaa, jos lapsi eläisi todellisuudessa, jossa ei ole pyhiä asioita, Monica toteaa. Aika pyhä! -kirjassa hän hahmottelee erilaisia tapoja lähestyä pyhää lasten kanssa. Jotkut niistä, kuten läsnäolo, ovat yleisinhimillisiä, toiset, kuten raamatunkertomukset, kulkevat kristinuskon koodien kautta. Monica haluaa kuitenkin korostaa, että pyhä on aina Jumalasta, perusarvot ihmisten välisiä sopimuksia. Jumalasta ja hänen voimastaan olevat pyhät asiat eivät ole neuvoteltavissa. Tämä liittyy minulla ajatukseen, että Jumala on pelkästään hyvä. Pyhät asiat nousevat ehdottomasta rakkaudesta, jollaiseen me ihmiset emme kykene. Tästä huolimatta tai oikeastaan juuri tämän takia pyhistä asioista pitäisi Monican mielestä uskaltaa puhua rohkeammin. Jumala on aina pyhempi kuin tapamme puhua hänestä. Siksi ei tarvitse pelätä sitä, sanooko ihan oikein ja täsmällisesti. Tärkeintä on halu olla yhteydessä pyhään. Eeva Johansson Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus

8 Lapsen oikeus pyhään Näkökulma: AIKA PYHÄÄ PUHETTA Olen uskonut uuteen kieleen. Siis siihen, että jos ilmaisemme kristinuskon sisällöt arkisella kielellä, kaikki muuttuu paremmaksi. Sunnuntaina käytäisiin messussa ja lapsetkin pääsisivät ehtoolliselle. Perheissä opetettaisiin taas tunnollisemmin iltarukous. Eri sukupolvet keskustelisivat hengellisistä kysymyksistä siinä missä säästä ja terveydestä. Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys pitäisi julkisessakin puheessa sisällään hengellisen ulottuvuuden. Ymmärtää ken haluaa Mutta ei se niin mene. Aika pyhä! -seminaarissa kielentutkija Pirjo Hiidenmaan sanoi napakasti, että ihmiset käsittävät itselleen vieraita asioita, jos haluavat. Esimerkiksi suomalaiset katsovat kovin kiinnostuneina Frendejä televisiosta, vaikka useimmilla ei ole mitään kokemusta siitä kielestä ja kulttuurista, jossa New Yorkin nuoret aikuiset elävät. Rossin, Rachelin, Monican ja Chandlerin kieli ja kahvilakulttuuri ovat jotain ihan muuta kuin Äänekosken ABC:n nurkilla parveilu tai maitotölkin ja lenkin haku. Heidän tarinansa menee kuitenkin kaupaksi lenkinpurijalle. Johan se olisi pitänyt hoksata Jeesuksesta. Mestarin toiminnan pitkäkestoisten vaikutusten perusteella on selvää, että hän esitti asiansa niin, että varsin useat halusivat ymmärtää, mitä hän viesti. Vastustajia ja ymmärtämättömiäkin tosin riitti. Tämän kaiken hän tuntui tekevän ilman sen suurempaa strategiatyötä ja toimintasuunnitelmaa menetelmänä pyhä huolettomuus ja kohtaaminen. Mikä nyt sitten mättää? Keskustelu luo ymmärrettävää kieltä Aika pyhä! -seminaarissa minua kohotti sivistyneiden ihmisten (osallistujien ja alustajien) keskustelu kristillisen kielen luonteesta. Paneelissa kohtasivat vapaa filosofi, Suomen akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja, MTV3:n ja FST:n toimittaja sekä piispainkokouksen pääsihteeri. Olin iloinen heidän ilmeisestä halustaan selvittää ja jakaa ajatuksiaan. Se sai minut ajattelemaan, että halu kiinnittyä johonkin asiaan ei ehkä ole niinkään kiinni siitä, miten puhutaan, vaan ketkä puhuvat ja miltä se tuntuu. Seurakuntalaiset taitavat puhua ihan liian vähän kirkossa ja kirkosta. Se ei varmaan ole työntekijöiden vika, tilanne on vain ajautunut tällaiseksi. Syyllisiä ei kannatakaan etsiä, kun on kiire vetää aarre pois suosta. Enkä vieläkään keksi muuta konstia parannukseen kuin puhuminen ja kuunteleminen. On lähdettävä halusta ymmärtää toista ihmistä ja on aidosti ilmaistava käytössä oleva yhteisen ajattelun tila. Tämä tapahtuu, kun kuuntelen tarkkaan ja vastaan kielellä, jota olen kuullut toisen käyttävän. On myös monia tilanteita, joissa voin itse vaatia toiselta samaa: ansaitsen tulla kuulluksi omalla kielelläni. Uskonto on kieli Paneelissa tosiaan oltiin yhtä mieltä siitä, että uskonto itsessään on kieli, jonka rakenteilla ja symboleilla pystytään ilmaisemaan todellisuutta, jota muilla kielillä ei tavoita. Samoin kuin saameksi pystyy puhumaan lumesta paljon vivahteikkaammin kuin suomeksi, voi kristinuskon kielellä kuvata ihmisen sisintä toisin kuin luonnontieteen kielellä. Kielitaitoa yleensä arvostetaan. Jos emme puhu uskontoa, emme välitä lapsillemme enää sitä uskonnon kielitaitoa, jonka itse hallitsemme. Moni kokee, ettei hallitse omaa uskonnon kieltään tai ei oikein edes tiedä, onko se oma vai ei. Perusasiat kuitenkin tunnutaan tuntevan. Kun sattuu onnettomuus, kokoonnutaan yhteen ja turvaudutaan pyhään kauneuteen ja hellyyteen. Uskonkielen ja nykyisen arjen välillä on siis edelleen yhteys. Tarttumapinta vahvistuu, kun sanoitamme sitä. Sitä paitsi olen huomannut, että aina, kun elämän rajallisuuden todellisuus on käsillä ja joku haluaa sanoa jotakin syvällistä elämästä tai kuolemasta, hänen puheensa vakaumuksesta riippumatta muuttuu hengelliseksi. Pyhän taito ei siis helposti katoa, suuri pinnallisuus vain peittää sen hetkittäin näkyvistä. Anita Ahtiainen kouluttaja piirros: Mervi lindman SLK liittyi Kirkon yhteiseen Pyhä-painopisteeseen sekä koulutusten että julkaisujen kautta. Esillä pidettiin mm. pyhiinvaellusperinteen kehittämistä. 8 Vuosikko 2011

9 Kuvissa: Aika pyhä -paneelissa kohtasivat vapaa filosofi Tuomas Nevanlinna, Suomen akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja Pirjo Hiidenmaa, MTV3:n toimittaja Kari Pyrhönen, FST:n toimittaja Monica Vikström sekä piispainkokouksen pääsihteeri Jari Jolkkonen. Lähikuvissa Nevanlinna, Hiidenmaa ja Pyrhönen. Pääsihteeri Lasse Halme ja tutkija, sosiologi Kaisa Ketokivi avasivat seminaarin keskustelemalla perheen tarpeista ja tarttumapinnasta kristilliseen kasvatukseen. Vuonna 2011 SLK ja LK sopivat Helsingin seurakuntayhtymän kanssa Pienelle parasta -hankkeen valtakunnallisesta levittämisestä. Hanke tukee kasteperheitä ja antaa välineitä yhteydenpitoon heidän kanssaan. Tulevina vuosina hanketta laajennetaan 3 4-vuotiaiden ja kouluun lähtevien perheisiin. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus

10 Lapsen oikeus hyvään elämään Kohti kokonaisvaltaista kasvatusta SLK:n vahvoilla toimintaalueilla päiväkerhot, päivähoitoyhteistyö, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perhetyö toimittaessa avainsanoiksi vuonna 2011 nousivat lapsikeskeisyys, kokonaisvaltaisuus, varhaiskasvatuskäsite, avoimet varhaiskasvatuspalvelut ja kasvatuskumppanuus. Lapsen hyvän elämän edistäminen oli keskeinen teema myös monissa yhteistyöhankkeissa, kuten kasvatuskeskustelua herättelevässä Kymmenen kysymystä kasvatuksesta -julkaisussa. Päiväkerhon kausisuunnitelmassa korostui jälleen leikki. Tuttuun lastenlauluun rakennettu teemakokonaisuus Vanha lohikäärme, niin iloinen herätti monia ajatuksia. Näkökulma: LAPSI-IKKUNASTA KATSOTTUNA Lohikäärme jotain iloista ja veitikkamaista, jännittävään seikkailuun kutsuvaa? Vai pelottavan kauhistavaa pahan ilmentymää? Vaikutelma riippuu siitä, mistä ikkunasta katsoo ja millainen se ikkuna on. Katson lapsi-ikkunasta. Näen leikistä lumoutuneen lapsen. Päiväkerhoikäisen, jonka mielikuvitus temmeltää villinä ja vapaana hyvisten ja pahisten maailmassa kokeillen milloin yhtä, milloin toista roolia. Hurja lohikäärme pelottaa, hän ottaa itsekin hirveän lohikäärmeen roolin, ärisee ja syöksee tulta ja nauttii, kun lähellä olevat aikuisetkin juoksevat pakoon kauhuissaan. Äkkiä karjuva lohis on ujo ja syliin kaivautuva, ei uskalla keinuunkaan mennä, koska ihmiset nauravat ujoudelle. Eihän lohikäärme ole ujo, hahahaa, ne sanovat. Lohikäärme edustaa pojille ja tytöille voimaa ja rohkeutta, uskallusta ja omien rajojen tutkimista. Leikin ja satujen maailmassa on monenlaisia lohikäärmeitä. Lapsi sanoo, että lohikäärmettä ei ole oikeasti olemassakaan. Eikä sitä paitsi kuninkaan linnaa, ei kuningasta eikä kuningastartakaan. Paitsi olihan Tukholmassa, sillä kesällä hän näki kuninkaan linnan. Kerhoikäinen etsii sadun ja toden rajaa, leikkii niillä. Lapsi-ikkunasta katsoja kuulee mielessään soivan vanhan laulun eksyneestä paperilohikäärmeestä, Puff nimeltään. Sen löytää pihan poika pikkuinen. Löytää ja korjaa. Merirosvot ja prinsessat kauhistuvat, kun poika lennättää lohikäärmettään. Laulun lopussa on haaste: lohikäärme on jälleen piilossaan. Jos löydät sen ja korjaat sen, joku jälleen lentää saa. Monet lapset löytävät ja lentävät mielikuvituksen siivin! Joku katsoo lohikäärmettä Raamatun Ilmestyskirja-ikkunasta. Siellä lohikäärme on paha paholainen. Sen ajatteleminen herättää monia tuskaisia muistoja. Koulussa opin aikoinaan minäkin, että lohikäärme on paholainen, eikä sillä asialla pidä leikkiä. Paholai- nen ei ole leikin asia. Ei tietenkään ole, ajattelen yhä. Lohikäärme Puff on erityisesti löytämisen ja korjaamisen tarina. Sellaisia kertomuksia on Raamatussa erityisesti Luukkaan viidennessätoista luvussa. Löytäjä ja korjaaja on varmaankin lukijalle tuttu. Mutkikkuuden maailmassa on myös variaatioita noista ikkunoista. Lapsi-ikkunasta katsova saattaa nähdä lohikäärmeen kauheana ja lasta ahdistavana. Sellaista pahaa ei lapselle pidä tarjoilla. Raamattuikkunasta katsovillakin on monenlaisia katsomiskulmia. Niinpä keskustelu eri ikkunoista katsovien välillä on tuiki tarpeellista. Näitä mietteitä heräsi lukijakunnassamme kevään Pikkuväki-lehden liitteenä ilmestyneen Päiväkerhon kausisuunnitelman seurassa. Vanhaan lauluun rakennettu teemakokonaisuus Vanha lohikäärme, niin iloinen herätti monia ajatuksia ja tunteita. Seija Saarinen kouluttaja, konsultti 10 Vuosikko 2011

11 Konkretisoituuko päiväkerhossa varhaispedagogiikan ydin? Miten olisimme kehityksen etukenossa? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan päiväkerhon kehittämisryhmässä. Kuvan päiväkerholaiset ovat Riihimäeltä. Päiväkerhoa kehitetään Uusi päiväkerhon kehittämisryhmä aloitti työskentelynsä marraskuussa puheenjohtajanaan kouluttaja SLK:sta. Tarve ryhmälle konkretisoitui kirkkohallituksen Varhaiskasvatuksen kehittämisryhmässä (VAKE). Samaan suuntaan ovat puhaltaneet seurakuntien tuulet: Tuotetaanko yhteistä puhetta päiväkerhosta? Keiden kanssa saan ajatella ääneen pedagogisen johtamisen kiperyyttä? Konkretisoituuko päiväkerhossa varhaispedagogiikan ydin? Miten olisimme kehityksen etukenossa? Kehittämisryhmän työlistalle nostettiin mm. seuraavat teemat: päiväkerhon vahvuuksien esiin nostaminen toimintaympäristön muutoksissa; kasvatuskumppanuuden vahvistaminen ja konkretisoiminen toimintakulttuurissa ja -tavoissa; lastenohjaajan työroolin erityispiirteiden tunnistaminen ja ammatillisen toiminnan kuvaus päiväkerhon näkökulmasta (varhaiskasvattajan identiteetti); pedagogiikan kehittämishaasteet, mm. hoivan, osallisuuden, spiritualiteetin kysymykset ja leikkivän kulttuurin luominen sekä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja toisiin työaloihin kytkeytyvää organisaatiokulttuuria vahvistava toiminta. Lähes 40 % päiväkerhoikäisistä lapsista osallistuu seurakuntansa päiväkerhoon. Lapset rakastavat leikkimistä kavereitten kanssa. Kyselyissä lapset kertovat: päiväkerhossa parasta on leikkiminen, kaverit, kerhon aikuinen, eväät ja alttari. Päiväkerholla on keskeinen rooli myös avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle uusitut perusteet Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat perusteet uudistettiin vuonna Näitä Opetushallituksen antamia perusteita noudatetaan myös seurakunnissa silloin, kun toimintaa järjestetään kunnan palveluntuottajana. Lähtökohtana on kodin kasvatustoiminnan tukeminen ja tavoitteena myös entistä kiinteämpi yhteys kouluun. Ohjaajien työn lähtökohtana on kasvatuskumppanuus, jossa lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ammatillinen vastuu tarkoittaa ohjaajien sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Lapsen kuulluksi tuleminen on aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaava näkökulma. Seurakunta toimii luonnollisesti oman arvopohjansa ja omien painotustensa mukaisesti. Toiminnan sisällöstä perusteissa todetaan: Sisältöön vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet ja kulttuuritekijät, eri vuodenaikojen tarjoamat ja muut käytännön mahdollisuudet, yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa, ohjaajien omat vahvuudet sekä toteuttajien painotukset. Perusteissa luetelluissa sisältöalueissa seurakunnan erityispainotus tulee esiin esimerkiksi kokonaisuuksissa kulttuuri ja perinteet ja eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtäviksi linjataan mm. lasten itseluottamuksen vahvistaminen, lasten innostaminen ja tukeminen omien vahvuuksien löytämiseen, itsensä toteuttamiseen ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Perusteissa korostetaan myös ohjaajien työsuhteen pitkäkestoisuutta, joka mahdollistaa ihmissuhteiden pysyvyyttä ja lisää turvallisuuden tunnetta pienille koululaisille. Kelpoisuuden omaavia ja ammattitaitoisia ohjaajia on oltava riittävästi. Opetushallituksesta suositellaan aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällyttämistä kunnalliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus

12 Lapsen oikeus hyvään elämään Avoimet varhaiskasvatuspalvelut pohjautuvat hyville yhteyksille Seurakunnat ovat keskeinen palvelujen tarjoaja avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa kuntien ja järjestöjen rinnalla. Seurakuntien avoimien varhaiskasvatuspalveluiden pyrkimyksenä on verkottua omalla alueellaan ja löytää oma paikkansa avointen vaka-palvelujen tarjoajana toimivien yhteistyömallien käynnistäminen, kehittäminen ja vakiinnuttaminen palvelujen laadun varmistaminen rakenteiden, sisällön, pedagogisen osaamisen sekä kaste- ja kasvatuskumppanuuden osalta. SLK käynnisti yhdessä KKN:n (nyk. KKP) kanssa avoimien vaka-palvelujen kehittämisfoorumin. Osallistujat toimivat innovatiivisesti omilla paikkakunnillaan verkostokumppaneina ja suuntautuvat perheiden tarpeisiin. Avain vaka-palvelujen edistämisessä on yhteys kaupungin varhaiskasvatusjohtajaan. Samoin ponnistelemme oman alueen päivähoitohenkilökunnan kanssa hyvien palvelukäytäntöjen luomiseksi. Yhteisen palvelutarjottimen luominen on vielä odottamassa aikaansa. Perheiden parissa seurakunnan päiväkerhot ja perhekerhot ovat kyllä tunnettuja, ja perheet löytävät niihin tiensä. Lapsityönohjaaja Marjatta Nuutinen-Koittola, Seinäjoki Mirkka Torppa Lastenohjaaja Katja Henriksson työskentelee Marakatissa. Ei ehkä suuria muutoksia, mutta vakaasti kehittämisen virrassa. Yhteistyö MLL:n kanssa Heidekenissä (lastensuojelujärjestöjen/perheiden talo) olevassa Marakatissa on lujittunut; onnistuimme lisäämään myös siellä työskentelevän lastenohjaajan työaikaa. Olemme myös vahvemmin mukana alueellisissa verkostoissa, joissa lastenohjaaja-yhteyshenkilöt ja paikallisseurakunnan perhetyöntekijät kohtaavat alueen kolmannen sektorin ja kaupungin varhaiskasvatuksen toimijoita. Alueverkostoissa pohditaan, miten pystyttäisiin kehittämään, jakamaan ja huomioimaan alueen perheiden ja lasten tarpeiden muutokset. Tämä lisää yhteistyötä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Torin kulma -hanke on tietenkin iso asia. Ennaltaehkäisevä toiminta yhteistyössä kaupungin kanssa on ollut kysyttyä, ja jo nyt kolmipäiväisyydestä on siirrytty nelipäiväisyyteen. Avointen varhaiskasvatuspalveluiden yksi kokeilu meillä on ollut kolmipäiväinen päiväkerho, ja ensi toimintakaudella lisäämme ryhmien määrää ja kokeilemme myös Turun puolella ryhmää. Iso asia on tietenkin perhevalmennus, jossa on paikallisseurakunnan työntekijöitä ja yhteyshenkilöitä mukana kaupungin neuvolatyöntekijöiden kanssa. Toivomme, että nyt pilotin päättyessä perhevalmennus laajenee koko Turun alueelle ja pystyisimme olemaan lastenohjaajien asiantuntijuuden kanssa mukana vahvemmassa roolissa kuin mitä nyt pilotin aikana. (Kolme lastenohjaajaa on ollut mukana perhetyöntekijöiden kanssa.) SPR:n vastaanottokeskuksen yhteydessä toimii kerho ja perhekerho. Pyrimme laajentamaan niitä. Tavoitteena on myös laajentaa muskaritoimintaa mahdollisesti siten, että muskarin jälkeen on avoin perhekahvila. Varhaiskasvatuksen johtaja Mirkka Torppa, Turun ja Kaarinan seurakunnat Kuvat: Jukka mustasilta Viestinnän tehostaminen oli meillä ykkösasia. Teimme esitteen, jota jaetaan neuvoloissa ja päivähoidossa. Esimerkiksi kun äiti on jäämässä äitiyslomalle ja vanhempi lapsi on päivähoidossa, voi antaa seurakunnan vaka-palvelujen esitteen. Vanhempi saa / vanhemmat saavat mahdollisuuden pohtia, palvelisivatko seurakunnan järjestämät avoimet varhaiskasvatuspalvelut heidän perheensä tarpeita. Palvelujen tarjoaminen on johtanut aiempaa vahvemmin pedagogisen osaamisen kehittämiseen. Kärkiteema meillä on lapsen ja perheen osallisuus. Lapsityönohjaaja Suvi Hytti, Lahden seurakunnat 12 Vuosikko 2011

13 VAUHTIA KASVATUSKESKUSTELUUN Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Muutos voi alkaa yksinkertaisista asioista, kuten tervehtimisestä ja yhdessä syömisestä. Suomessa on ollut yksin pärjäämisen ihanne, mutta yksin kasvattamisen aika on ohi, Kymmenen kysymystä kasvatuksesta painottaa. Lasten Keskus Suomessa käytävän kasvatuskeskustelun vauhdittamiseksi julkaistiin kesäkuussa teos Kymmenen kysymystä kasvatuksesta. Teoksen takana ovat lapsiasiavaltuutettu, Suomen Vanhempainliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä SLK ja muut seurakunnalliset lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestöt. Kirjan innoittamana runsaat kaksikymmentä eri tahojen edustajaa kokoontui elokuussa Kasvatuksen Foorumiin. Paikalla oli julkaisijoiden lisäksi edustajia lasten ja opetuksen kanssa toimivista järjestöistä ja viranomaisista, ammattiyhdistysliikkeestä ja työnantajilta, suurimmilta tv-kanavilta, kirkoista ja kunnista. Yhteisenä kiinnostuksen kohteena oli kysymys lapsen ja perheen hyvinvoinnista. Yhdessä etsittiin käytännöllisiä ja arkisia asioita, jotka voivat parantaa suomalaisten hyvinvointia. Pysähdyimme pohtimaan, miksi teemme usein valinnan olla tervehtimättä bussikuskia, junassa vierellä istuvaa tai naapurin lapsia pihalla. Esittäydymme harvoin toisillemme. Teemme myös valinnan olla syömättä yhdessä. Jaamme liian harvoin perheen kanssa yhteisen ruokapöydän, kertoi lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kannanoton taustaa. On ilo nyt nähdä, miten vahvasti erilaiset toimijat haluavat sitoutua toimimaan kasvatuksen puolesta. Suomi on muutoksessa. Pärjätäksemme ja varmistaaksemme hyvän elämän lapsille ja kaikille meille muutos on välttämätön, totesi Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila. Keskustelun tulokset synnyttivät myös marraskuisen lapsen oikeuksien päivän yhteydessä kirkon, kasvatuksen, talouden ja yhteiskunnan vaikuttajatahojen liikkeelle laittaman kannanoton, jolla kannustettiin aikuisia parempiin valintoihin lasten ja nuorten hyväksi pienin teoin. Jokainen voi aloittaa muutoksen itsestään: katso lasta silmiin, kuuntele ja ole läsnä. Jokainen kasvattaa esimerkillään. Kannanotto lähetettiin myös seurakuntien käyttöön Lapsen oikeuksien päivä - Yksin vai yhdessä? Se on pienestä kiinni. Teemme joka päivä valintoja, joilla vaikutamme omaan ja muiden ihmisten elämään. Lapsista näemme huomenna, mikä meille aikuisille on ollut tärkeää tänään. Jokainen aikuinen kasvattaa esimerkillään. Suomalaisessa arjessa teemme usein valinnan olla tervehtimättä bussikuskia, junassa vierellä istuvaa tai naapurin lapsia pihalla. Teemme myös valinnan olla syömättä yhdessä jaamme vähäisesti perheen kanssa yhteisen ruokapöydän. Esittäydymme liian harvoin toisillemme; esimerkiksi koulussa opettajat vanhemmille, vanhemmat opettajille, vanhemmat toisilleen. Meillä ei ole tapana pysähtyä, jos huomaamme lapsen tai nuoren päihtyneenä perjantai-iltana. Sivustakatsojina annamme kovin helposti kiusaamisen tai syrjinnän jatkua. Marraskuun 20. päivänä vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa aikuisia lasten kohtaamiseen. Se velvoittaa aikuisia kasvattamaan lapsia kunnioittamaan jokaisen ihmisarvoa ja huolehtimaan lähimmäisestä. Siksi haluamme kannustaa jokaista suomalaista parempiin valintoihin. Suomalainen kasvatuskulttuuri on päivitettävä. Lapsia ei pidä jättää kasvamaan yksin. Vanhempia ei pidä jättää kasvatustehtävässään yksin. Yksin pärjäämisen tilalle on luotava yhdessä tekemisen henki. Lapsi haluaa luottaa Sinuun. Katso lasta silmiin. Kuuntele ja ole läsnä. Kohtaaminen luo tukea, tuttuutta ja turvallisuutta. Uusia lakeja tai talousarviota ei tässä muutoksessa tarvitse jäädä odottamaan. Voimme aloittaa heti, itsestämme: 1. Tervehditään Syödään yhdessä. Tutustutaan toisiimme. 4. Pysähdytään apua tarvitsevan kohdalle. Otetaan kantaa, jos lähimmäistä kiusataan tai syrjitään. Parempi arki lapsille ja kaikille meille on pienestä kiinni. Minusta, sinusta meistä. Lapsen oikeuksien päivänä Lapsiasiavaltuutettu Suomen Vanhempainliitto Lastensuojelun Keskusliitto Nuorten Keskus Opetusalan ammattijärjestö OAJ Opetushallitus PTK - poikien ja tyttöjen keskus Suomen ev. lut. kirkko / Kirkkohallitus Seurakuntien Lapsityön Keskus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Suomen ortodoksinen kirkko Suomen sosiaali ja terveys SOSTE Suomen Yrittäjät Taloudellinen tiedotustoimisto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Yleisradio, Lapset ja Nuoret Allekirjoittajat osallistuivat kuluneena syksynä Kasvatuksen Foorumiin pohtien suomalaisen kasvatuskulttuurin uudistamista otsikolla Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi. Kouluterveyskyselyn mukaan alle puolet peruskouluikäisistä lapsista syö perheen kanssa iltapäivällä tai illalla yhteisen aterian. Noin kolmannes peruskouluikäisistä ei syö koululounasta päivittäin. OECD-maista Suomessa perheet syövät vähiten yhdessä. Vanhempien Barometri 2011:n mukaan 53 % alakoululaisten ja 76 % yläkoululaisten vanhemmista kertoi tuntevansa lapsensa luokan vanhemmat melko tai erittäin huonosti. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus

14 Lapsen oikeus osallisuuteen Lapsiasiahenkilöitä, lapsiteologiaa ja vapaaehtoisuutta SLK osallistui aktiivisesti uuden lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (vuosille ) valmisteluun. Järjestön kannalta keskeisiä teemoja siinä olivat mm. lapsen oikeudet kehittämisohjelman aatteellisena pohjana, lasten osallisuuden vahvistaminen, monikulttuurisuuden ja moniuskontoisuuden kohtaaminen sekä paikallisten hyvinvoinnin verkostojen yhteistyön lujittaminen. Lasten ja nuorten osallisuutta kirkon omalla saralla edistettiin erityisesti Kirnu-järjestöjen ja kirkkohallituksen yhteisen Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa -hankkeen (TPOK) myötä. Hankkeen hallinnollisena järjestönä toimii vuonna 2011 PTK poikien ja tyttöjen keskus otsikolla Näyn ja kuulun. Nelivuotinen TPOK-hanke päättyi vuoden lopussa. Keskeisinä toimenpiteinä hanke valmisteli helmikuun kirkolliskokoukselle ehdotuksen lapsivaikutusten arvioinnista kirkon ja seurakuntien toiminnoissa ja hallinnossa sekä kansallisen lapsiystävällinen toimija -kriteeristön, jota Lasten osallisuutta SLK:n toiminnassa lisättiin ottamalla paikallisia lapsiryhmiä mukaan mm. jumalanpalvelus- ja pyhäkoulukoulutuksiin. Näin vahvistettiin aikuisten valmiuksia ottaa lapsia mukaan työnsä suunnitteluun, käyttää osallistavia menetelmiä sekä arvostaa lapsen ajattelua ja toimintatapoja. ryhdyttiin koekäyttämään seurakunnissa. Merkittävää oli myös ensimmäisten lapsiasiahenkilöiden nimeäminen seurakuntiin. Myös lapsiteologialiike, jonka konsultaatiota SLK oli järjestämässä maaliskuussa, korostaa lapsen osallisuuden merkitystä mm. teologian tekemisessä ja kristillisen hurskauselämän kehittämisessä. EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi nosti esiin myös kysymyksen vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kirkossa: vapaaehtoisten tulee mm. päästä kehittämään kirkon toimintaa alusta alkaen. 14 Vuosikko 2011

15 ENSIMMÄISET LAPSIASIAHENKILÖT KOKOONTUIVAT Talkoot kaikkien hyväksi messussa LAPSIASIAHENKILÖ seurakuntaan Hän ymmärtää lapsen etuun ja osallisuuteen liittyvät Hä n varmistaa asiat ja että lasten varmistaa, ja nuorten että muutkin nä kemykset ymmärtävät! otetaan huomioon toiminnassa ja päätöksenteossa. Hä n tekee tilaa osallisuudelle. Hän edesauttaa Hän tuo lasten ja nuorten osallisuutta kuulemista. tukevia menetelmiä seurakuntaan. Meidän työmme lähtee apsesta Jo 45 seurakuntaa on valinnut oman lapsiasiahenkilön. Kuka on sinun seurakuntasi lapsiasiahenkilö? Sähköpostivie esti tavoittaa ttaa perheet Lapsiasiahenkilöt tuovat seurakunnissa lasten ja nuorten näkökulman mukaan kaikkeen toimintaan, muistuttaa lapsiasiahenkilöiden työn tukena toimiva yhteiskunnan lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (yläkuva). Jasmina Salonen valittiin Hyvinkään seurakunnan lapsiasiahenkilöksi. Seurakunnan työntekijät ovat aktiivisesti ottaneet minut lapsiasiahenkilön roolissa mukaan työn kehittämiseen, sanoo Salonen. Seurakunnissa ympäri Suomen etsittiin vuonna 2011 kiivaasti lapsiasiahenkilöitä eli seurakuntien työntekijöitä tai luottamushenkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten osallisuudesta. Vuoden aikana heitä löytyi jo reilut viisikymmentä. Lapsiasiahenkilön tehtävänä on lasten ja nuorten etua ja osallisuutta koskevien asioiden edistäminen seurakunnassa sekä lasten ja nuorten seurakuntalaisuuden vahvistaminen. Tätä tavoitetasolla olevaa tehtäväkenttää konkretisoitiin ensimmäisessä koulutuspäivässä lokakuussa. Lapsiasiahenkilö ei ole niinkään puolestapuhuja vaan mahdollistaja. Hän ymmärtää lapsen etuun ja osallisuuteen liittyvät asiat ja varmistaa, että muutkin ymmärtävät. Se voi olla lasten ja nuorten kuulemista sekä heidän vaikutusmahdollisuuksiensa turvaamista vaikkapa toimintaa ja toimitiloja koskevissa asioissa, hankekoordinaattori Kaisa Rantala PTK:sta tiivistää. Ainakin yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että hallinnollisten päätösten mahdollisia vaikutuksia lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä arvioidaan. Lapsiasiahenkilöt voivat myös tuoda osallisuutta tukevia menetelmiä seurakuntaan. Konkreettiset toimintatavat muotoutuvat pikkuhiljaa seurakunnittain. Lapsiasiahenkilöiden nimeämisellä kirkko edistää Suomen YK:n lapsen oikeuksien viestintästrategian (2010) tavoitetta vahvistaa lapsiystävällistä toimi- juutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni suomalainen ymmärtäisi, miten lasten ja nuorten oikeudet saadaan osaksi arkista elämää. Lapsiasiahenkilöt tuovat seurakunnissa lasten ja nuorten näkökulman mukaan kaikkeen toimintaan, myös muualle kuin perinteiseen lapsi- ja nuorisotyöhön. Näkökulma laajenee ja avartuu, muistuttaa lapsiasiahenkilöiden työn tukena toimiva yhteiskunnan lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Etsintä jatkuu. Tavoitteena on saada jokaiseen seurakuntaan oma lapsiasiahenkilö. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus

16 Lapsen oikeus osallisuuteen Näkökulma: LAPSI KESKELLÄ KIRKKOA ON KUTSU MUUTOKSEEN SLK oli mukana Kirnujärjestöjen työryhmässä, jossa kehitettiin lasten, nuorten ja heidän perheidensä vapaaehtoistoimintaa osana kirkkohallituksen Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanketta Erityisesti etsittiin vapaaehtoistoiminnan muotoja, joihin lapset ja vanhemmat voivat osallistua yhdessä. Tähän kehiteltiin mm. Talkoot kirkolla idea seurakunnan yhteisestä talkoopäivästä. SLK:n kannalta on ollut erityisen merkittävää kehittää toimintaa vapaaehtoisten pyhäkoulunohjaajien näkökulmasta. Työryhmän ansiosta Kirnujärjestöt pitivät lasten, nuorten ja perheiden vapaaehtoistyötä vahvasti esillä kirkkomme ensimmäisillä Vapaaehtoistyön neuvottelupäivillä Seinäjoella. Lapsiteologiaan tutustuminen on avannut sokeita silmiäni ja herättänyt minussa innostuksen tarkastella Raamatun tekstejä, kristikunnan historiaa ja kirkollisia nykykäytäntöjä uudesta näkökulmasta. Kyse on samasta ihmeestä, joka aikanaan tapahtui Emmauksen tiellä (Luuk. 24). Miltä todellisuus näyttää marginaalissa olevan näkökulmasta ei siitä, mikä on keskuksessa ja aina kaikkien näkyvissä, ei siitä, mitä kaikki kunnioittavat ja kumartavat, vaan siitä näkökulmasta, josta pieni, heikko, syrjäytetty maailman näkee. Ja miltä todellisuus näyttää silloin, kun tämä pieni, heikko, näkymätön on lapsi. Keskeisen sykäyksen uuteen näkökulmaan antoi Suomessa maaliskuussa 2011 toteutettu neljän päivän pituinen lapsiteologialiikkeen konsultaatio, jossa mukana oli 20 suomalaista ja 2 virolaista lapsityöntekijää. Vetäjinä toimivat liikkeen perustajat Keith White ja Haddon Willmer Isosta Britanniasta (lisää liikkeestä www. childtheology.org). Kun Jeesus asetti lapsen teologista kiistaa käyvien opetuslastensa keskelle (Matt. 18:1 10), hän kehotti heitä nostamaan katseensa ja näkemään oman elämänsä ja sen tärkeysjärjestykset uudella tavalla. Tärkeintä ei ole valta, näkyvyys, suuruus, eheys, 16 Vuosikko 2011

17 vaan sitoutuminen, nöyryys, särkyminen ja pienuus. Samalla tavalla Jeesus asettaa tänään lapsen kirkkonsa keskelle. Nytkään hän ei aseta lasta keskellemme ihailtavaksi tai huomion keskipisteeksi. Lapsi kirkon keskellä on Jumalan läsnäolon merkki ja avain Jumalan valtakuntaan. Hän on avain siksi, että hän omalla olemisellaan haastaa meidän aikuisten kaikkitietävyyden, mahtavuuden ja kovuuden. Omalla olemisellaan lapsi kutsuu kirkkoa avautumiseen, elämän haurauden, keskeneräisyyden ja rikkinäisyyden kohtaamiseen. Lapsi keskellä kirkkoa on kutsu muutokseen. Muutos alkaa, kun kysytään, miten lapset ovat voineet vuosisatojen ajan olla täysin sivussa teologian tekemisestä ja kristillisen hurskauselämän kehittämisestä, vaikka Jeesuksen mukaan kristittynä elämisessä on keskeisesti kyse tulemisesta lapsen kaltaiseksi. Miltä kristikunnan historia näyttää, kun sitä tarkastellaan lasten näkökulmasta? Miltä näyttää suurten teologien ajattelu, kun sitä lähestytään lukutaidottoman lapsen silmin? Tai miltä lapsesta tuntuu puhumiseen ja paikallaan istumiseen perustuva messu? Entä miksi on niin, että ajatellessamme kristillistä ihmiskuvaa meille tulee ensimmäisenä mieleen aikuinen ihminen ja vieläpä mies? Miksi lapset eivät ole kristillisessä antropologiassa olemassa? Mitä seurauksia lapsen näkemisestä kirkon keskellä olisi kirkkojen rakenteisiin ja käytäntöihin? Kirkossamme vuonna 2011 alkanut seurakunnallisten lapsiasiahenkilöiden nimeäminen vie voimallisesti eteenpäin lapsiteologialiikkeen sanomaa. Kun kaikki seurakunnat ovat nimenneet itselleen lapsiasiahenkilön, on kirkkomme astunut monta askelta matkalla kirkoksi, jonka keskuksessa on lapsi. Silloin kirkossa on huomattavasti nykyistä enemmän kysymyksiä, avoimuutta, naurua ja iloa. Kalevi Virtanen opetusneuvos, SLK:n pääsihteeri Sara Reinikainen valittiin toukokuussa 2011 vuoden pyhäkoulunohjaajaksi. Hän pitää TP 10 -pyhäkoulua Nokian seurakunnassa. Kyseessä on pojilta kielletty yli 10-vuotiaiden tyttöjen ryhmä. PYHÄKOULUA TARVITAAN EDELLEEN Joka toinen keskiviikko astun sisälle huoneeseen, jonka seiniä kiertävät mukavan lokoisat nojatuolit. Huoneessa on yleensä jo liuta tyttöjä, jotka tervehtivät iloisesti. Joku vielä pimputtelee pianoa toisessa huoneessa, mutta pian loputkin saapuvat huoneeseen. Katselen noin 10-vuotiaita tyttöjä huoneessa ja hymyilen. Olen tullut pitämään pyhäkoulua. Sana pyhäkoulu herättää, valitettavasti, useimmissa keski-ikää lähestyvissä perheenäideissä tai -isissä nykyään kielteisen mielikuvan. Sama tapahtuu myös hieman vanhemman ikäpolven edustajille. Vaikka suurten ikäluokkien jäsenistä lähes jokainen on käynyt pyhäkoulua ja useimmat jopa mielellään, on alitajuntaan pinttynyt sana pakollinen. Ihmismielen luonnollinen vastareaktio jollekin pakolle muuttaa mielikuvan sellaiseksi, ettei omaa lasta enää pyhäkouluun laiteta. Tai laitetaan kirkkopyhäkouluun, jotta voi itse kuunnella rauhassa saarnaa. Tästä tarjoutuu lapselle mahdollisuus vastareaktiolle: hänet lähetetään pois, jotta vanhemmat voivat tehdä jotain muuta, olkoonkin, että tuo jokin muu ei olisi lapselle välttämättä mieluisaa. Asenteeseen vaikuttaa myös nykyajan tarve kritisoida kirkkoa, kapinoida jotakin sellaista vastaan, joka on ollut luonnollinen osa suomalaisen ihmisen elämää jo melkein viisisataa vuotta. Tämä kaikki johtaa siihen, että surullisen moni pyhäkoulu jää tyhjäksi, ja niitä innokkaasti luotsaavat vapaaehtoisetkin ehkä luovuttavat asian suhteen. Itse en usko, että pyhäkoulu on aikansa elänyt. Toki minunkin mielessäni pyhäkoulu oli joskus jotakin negatiivista, tylsää, jotakin, johon jouduin, koska olin lapsi. Aikuisia ihaileva mieleni ei voinut hyväksyä sitä! Siksi kasvoin ulos innokkaan pyhäkoululaisen roolista. Ironista sinänsä, että itsestäni on tullut innokas pyhäkoulunpitäjä suorastaan pyhäkoulutäti, ellei luontoni estäisi minun täditellä itseäni jo tässä iässä. Uskon ja toivon, etteivät minun pyhäkoululaiseni saa negatiivista kuvaa pyhäkoulusta. Osin juuri siksi pyhäkoulua pidän. Yritän omalta osaltani estää seuraavan sukupolven negatiivisuutta pyhäkoulua kohtaan, jotta tulevaisuudessakin halukkaille opettajille riittäisi kävijöitä. Sillä vaikka opettaja olisi kuinka mukava ja lahjakas, ei pyhäkoulua pidetä ilman pyhäkoululaisia. Sara Reinikainen, 16 Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus

18 SLK-koulutuspalvelut Huomista kantavaa osaamista Koulutuskalenteri Ammattitaitoa, rohkeutta ja luottamusta lapsi- ja perhetyöhön 2012 Seurakuntien Lapsityön Keskus ry Seurakuntaopisto Seurakuntaopiston kanssa julkaistu Koulutuskalenteri on seurakunnissa tarkkaan luettu opus. 1 SLK-koulutuspalvelut tarjosi toimintavuonna kolmentyyppisiä työkaluja niin ammattitaidon kuin työmotivaation lisäämiseen ja ylläpitämiseen: koulutusta, neuvottelupäiviä ja konsultointia. Koulutuksia oli tarjolla liittyen varhaiskasvatukseen ja pedagogiikkaan, uskonnonpedagogisiin menetelmiin, Raamattuun ja sen käyttöön, perhetyöhön, lapsen hengelliseen elämään, musiikkiin ja muuhun luovaan ilmaisuun sekä työntekijän ammatilliseen kasvuun. Vuoden aikana jatkettiin koulutustoiminnan kehittämistyötä SLK koulutuspalvelut -konseptin pohjalta. Koulutusten myyntiin satsattiin. Koulutustoiminnassa tapahtui myönteistä kehitystä, mikä näkyi koulutusten, osallistujien ja opetustuntien määrällisenä kasvuna. Tilauskoulutuksia oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Paikallistasolla tapahtuvalle koulutukselle oli ollut ilmeistä tarvetta, niistä oli ollut kysyntää ja palaute niistä oli hyvää. Yksin tai yhteistyössä järjestettiin 125 koulutustilaisuutta (100 vuonna 2010). Niissä oli osallistujaa (3 482) ja opetustuntia (33 117). Muissa tapahtumissa oli yhteensä osallistujaa (62 189). Luettelo koulutustapahtumista ja osallistujamääristä liitteenä. Uusien tuulien puhaltaessa on virkistävää hyödyntää myös vanhoja keinoja: Liisa Siikanen opasti pyhäkoulusymposiumin osallistujia flanellojen saloihin. Ensimmäisillä valtakunnallisilla seurakuntien musiikkileikkikoulutoiminnan neuvottelupäivillä perehdyttiin mm. ukulelen soiton saloihin. 18 Vuosikko 2011

19 lempia. Toisaalta osallistujalle erilaisuuden havainnointi ja löytäminen voi olla hieno oppimiskokemus. Seija Tiina Liisa Anita Mari Kouluttajana olen oppinut yhä enemmän kunnioittamaan osallistujia ja heidän osaamistaan. En voi kuvitella osaavani samoja asioita, ja silti voin auttaa heitä eteenpäin heidän oppimisessaan. Voin samalla ammentaa elämän rikkautta erilaisista tavoista olla ihminen ja tehdä työtä. Urani yhtenä tärkeimmistä palautteista pidän erään osallistujan kokemusta kurssilta vuosien takaa. Häntä rohkaisi uralle kömpelösti opettamani laululeikki. Laululeikit eivät ole vahvin osaamisalueeni, mutta tietämättäni nopea ohimenevä tilanne olikin toiminut hänelle koko uran kannustavana asiana. KOULUTTAJA OPPIJANA Koulutus on jokaisen omaa kasvua ja kehitystä omista lähtökohdista käsin, myös kouluttaja oppii ja kehittyy. SLK:n koulutuspalveluiden sydämelliset osaajat kokosivat ajatuksiaan asiasta. En voi tietää, mikä auttaa, kannustaa ja vie eteenpäin. Voin silti kehittää omaa ammattitaitoani ja ammatillisuuttani ja opetella tulemaan yhä tietoisemmaksi rakentavista tavoista tukea koulutettavia. Osaamisessa on tärkeää ammentaa myös ihmisyydestä ja inhimillisyydestä. Musiikki oikeasti energisoi ja vaikuttaa tunteisiin, luo henkistä ja fyysistä hyvää oloa; hengellistä läsnäoloa ja pyhän kosketusta. Uuden vuoden teema voisi olla ilon ja energian lisäksi toivo ja siitä puhuminen sekä sen kokeminen musiikin keinoin. Voin kouluttajana vain aavistella, mitä kukakin oppii. Ihmiset ja työyhteisöt ovat mielenkiintoisia. Isossa ryhmässä kontaktin syntyminen on haasteellista, ja se on erilaista eri paikkakunnilla. Yleensä osallistujat prosessoivat syvästi. Ryhmässä on aina valtavasti voimaa, energiaa ja osaamista. Kouluttajan haaste on ottaa käyttöön ryhmän voima ja pyrkimys uudistaa työtä. Ryhmissä on myös vastavoimia, jotka ovat joskus myös jännitteisiä. Vastavoimat voivat edistää dialogisuutta, kunhan jännitteisyys ei ole lamauttavaa. Miten kouluttajana voisi ohjata näitä voimia siten, että ne antavat osallistujille uutta energiaa ja osaamista? Vastavoimat saavat tuntua kouluttajassa: saa energisoitua mutta myös väsyä. Työn pitää silti olla niin mukavaa, ettei päivän päättyessä ole päänsärkyä, jotta pystyy luotaamaan osallistujia eteenpäin heidän omissa oppimisprosesseissaan. Erilainen oppijuus on rikkaus ja ongelma. Asia, mistä toinen pitää kovasti, on toiselle hyvin kielteistä. Kouluttajan on opittava monipuolisuutta, jotta voi palvella mo- Perhetyön koulutuksissa kehitetään paikallista työtä Perhetyön koulutuksissa etsittiin vuoden aikana uusia tapoja edistää perheiden hyvinvointia. Koulutuksiin liittyi tehtäviä, joissa jokainen kehitti omassa työssään jotain osa-aluetta tai hahmotti uusiksi koko työalaa. Kehittämistehtävien kautta löytyi erilaisia työaikajärjestelyjä, jotta aikaa jää perheiden kohtaamisiin kasvokkain kodeissa ja pienissä ryhmissä. Samoin perustettiin uusia kokoontumisen muotoja tai kehitettiin jo olevaa kerhoa tai perhekahvilaa. Myös pikkulapsiperheiden tarpeeseen löytää verkostoja ja saada vertaistukea omalla alueella haluttiin vastata omalle paikkakunnalle sopivilla tavoilla. Perheiden hätää kohdattiin seurakunnissa, ja verkostoitumista seurakunnan sisällä esimerkiksi kasvatuksen ja diakonian kanssa, samoin suhteessa lastensuojeluun ja muihin toimijoihin, haettiin aktiivisesti. Kulttuuria Somaliasta Karjalaan Naiset ja kulttuurit kohtaavat -koulutus oli uudenlainen avaus monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja omien käsitysten syventämiseen kasvattajana ja vaikuttajana. Kurssi toteutettiin dialogipedagogisin menetelmin, ja sen aikana kohdattiin kulttuureita ja ihmisiä mm. Afganistanista, Irakista, Vietnamista, Somaliasta ja Pakistanista. Läsnä oli myös hämäläistä, karjalaista, uusmaalaista, varsinaissuomalaista ja romanikulttuuria. Äiti on tärkein, totesivat nuoret miehet, joiden äidit ja muukin perhe ovat kaukana. Kurssilla peilattiin itseä suhteessa omaan ja itselle vieraisiin kulttuureihin. Teemoja olivat naiseksi kasvaminen ja naiseus eri kulttuureissa, suomalainen naiseus arki ja juhla, juhlaperinteet, ruokakulttuuri, tavat, rituaalit, pukeutuminen uskonnot rikkautena vuorovaikutuksessa Suomessa elämisen reunaehdot. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen vuosikertomus

20 SLK-koulutuspalvelut Yhteyksiä päivähoitoon ylläpidetään mm. kouluttamalla mentoreita varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen tueksi. Koulutuksia on järjestetty jo kymmenen vuotta. Ja nyt puhutaan varhaiskasvatuksen verkostoyhteistyöstä uskontokasvatuksessa. Erityisesti seurakuntien rakennemuutoksen myötä on suurista seurakunnista noussut vahva tarve kouluttaa tähän työotteeseen kaikki seurakunnan lastenohjaajat. Viime vuoden aikana suurempia yhtymätason mentorikoulutuksia toteutettiin Tampereella ja Turussa. Hiippakunnallisena tämä sama koulutus toteutettiin Espoon hiippakunnassa. Samoin jatkettiin jo usean vuoden ajan toteutettua verkostoyhteistyökoulutusta paikallisen ja alueellisen varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen tueksi. Vuonna 2011 tämä valtakunnallinen koulutus pidettiin Jyväskylässä. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea on jo yli 70 kouluttajakoulutuksen saanutta. Tapaus Tampere Mentorikoulutusta varhaiskasvatuksen väelle Ensimmäinen kummi, päivähoidon mentori, aloitti työnsä Tampereella tammikuussa Tarpeen tällaiseen seurakunnan varhaiskasvatuksen ja kunnan päivähoidon väliseen syvempään yhteistyöhön synnytti esikoulu. Kunnan päivähoidon henkilökunta pyysi suoraan: voisitteko tukea meitä pitkäjänteisemmin päivähoidon uskontokasvatuksen kysymyksissä? Vuosien varrella muutamat lastenohjaajat ovat lähteneet tähän haastavaan työhön. Jokunen mukana ollut on siirtynyt jo eläkkeelle. Kummienkin joukossa on heitä, jotka ovat viettäneet välillä aikaa kotona äitiys- ja hoitovapailla. Tieto hyvin tehdystä työstä on kulkenut puskaradiossa niin, että kummipyyntöjä päiväkodeista on tälläkin hetkellä enemmän kuin pystymme vastaamaan. Koska 1) kummirintama elää edellä mainituista syistä 2) lastenohjaajien kynnys lähteä päivähoitoväen mentoriksi on kehityskeskusteluiden mukaan tuntunut varsin korkealta 3) alle kouluikäisistä kastetuista yli 90 % on kunnan päivähoidossa päätimme varustaa koko lastenohjaajaporukan tähän työhön tarvittavilla tiedoilla. Suunnittelimme yhdessä Seurakuntien Lapsityön Keskuksen ja Kirkon kasvatus ja nuorisotyön kanssa 2 x 2 päivän koulutuskokonaisuuden, johon sisältyy myös välitehtävä. Jo ensimmäisen osion jälkeinen kirjallinen palaute osoitti, että olemme oikeilla jäljillä: muutama ilmaisi saaneensa selkeämmän kuvan työstä, sen haasteista ja rikkaudesta. Joku kertoi voivansa ajatella lähtevänsä jossain vaiheessa kummiksi. Ehkä tämä lastenohjaaja rohkaistuu lähtemään kummina toimivan kisälliksi eli kulkemaan tietyn periodin kummin matkassa. Moni myös totesi, ettei kummin työ ole hänen heiniään. Tiedostimme tämän jo koulutusta kaavaillessamme. Uskomme kuitenkin, että Päivähoidon verkostoyhteistyö -koulutus tarjoaa näillekin lastenohjaajille välineitä heidän toteuttamaansa yhteistyöhön lähipäiväkodin kanssa. Opitaan kieltä, jota päivähoitoväki työssään käyttää. Tullaan tietoisiksi erilaisista mahdollisuuksista kulkea heidän rinnallaan uskontokasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Näin voimme paremmin tukea Jeesuksen meille esikuvaksi asettamaa lasta hänen hengellisessä herkkyydessään. Kirsi Hakala lapsityönjohtaja Tilauskoulutusta uskontokasvatuksen haasteisiin Seurakuntien Lapsityön Keskus aloitti vuonna 2011 palvelun, joka tarjoaa mentorikoulutuksen saaneille seurakuntien varhaiskasvattajille vertaistukea päivähoidon uskonnollis-katsomuksellisen orientaation koulutusten järjestämiseen. Kouluttajana toimii verkostoasiantuntija, LTO, KK Katariina Nousiainen. Teemoina olivat Varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen, monikulttuurisen perheen ja lasten kohtaaminen sekä uskonnollis-katsomuksellista orientaatiota avaava peruskoulutus. 20 Vuosikko 2011

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS

SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS Vuosikko SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS 2012 LIITE Työryhmiä Koulutustoiminta (tilastot) Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 2 Vuosikko Työryhmiä vuonna 2012 LEHDET, MUUT

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. SLK kuuluu valtionapua nauttiviin järjestöihin

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 20 vuotta juhlavuoden avausseminaari 20.11.2008

LAPSEN OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 20 vuotta juhlavuoden avausseminaari 20.11.2008 LAPSEN OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 20 vuotta juhlavuoden avausseminaari 20.11.2008 Oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi - kirkon näkökulma ja puheenvuoro Marja-Leena

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 Seurakuntien Lapsityön Keskus TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija-

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi -Esimerkkinä Kallion Vasu ja Arjen käytäntöjen opas - prosessit Lapsen hyvä arki - osahanke 8.6.2011 Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1. Toimijalähtöisyys

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa

Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa taustaa 1. Sosiaalitaito sosiaalialan osaamiskeskus vuodesta 2002 Länsi- ja Keski-Uusimaa 20 kuntaa 2. Varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmä vuodesta 2002-2003 3. VEP selvitys 2003 => erityispalvelujen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot