puututtava! Myös naisten väkivaltaan sosiaalialan riippumaton ammattilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "puututtava! Myös naisten väkivaltaan sosiaalialan riippumaton ammattilehti"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Rovaniemellä on harjoiteltu vuoden verran, kuinka puuttua varhain lapsen elämän pulmatilanteisiin Missä on päivähoidon paikka? Kehitysvammaisille lapsille järjestettävä päivähoito maksullista vai maksutonta palvelua? Eurooppalaiset yhteiskunnat tarvitsevat monikulttuurista sovittelua Kotihoito ei ole vain lääkkeiden antamista Myös naisten väkivaltaan puututtava!

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 94. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Työpaikkailmoitukset puh. (09) faksi (09) Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy/Sanna Laaksonen puh. (09) Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Sosiaaliturva 12/06 3 pääkirjoitus Paikallista sosiaalipolitiikkaa eurooppalaisin voimin Ulla Salonen-Soulié 4 5 ajankohtaiset sosiaaliturva, kotihoito, lastensuojelu, kriisityö, mobiilipalvelut uutisia lyhyesti 6 10 KÄRKITEEMA Myös naisten väkivaltaan puututtava! Heikki Manninen Perheväkivalta puheeksi Luru Natunen Irti parisuhdeväkivallasta Tuija Forsberg ja Kaisa Kepanen Kuinka tunnistaa ja kohdata perheväkivaltaa kokenut nuori Jarkko Yliruka 11 laina ja palaute Kaikki maininnat palveluiden organisoinnin monipuolistamisesta karsittiin lainattua, saksittua seuraavassa numerossa13/06 kuva: Elina Kinnunen näkökulma Kolumni Kati Peltola Jos minulta kysytään Leena Brunberg varhainen puuttuminen Uskalla ottaa huoli lapsesta puheeksi Mia Sivula päivähoidon hallinto Missä on päivähoidon paikka Merja Moilanen sovittelu Pohjoismainen sovittelukonferenssi: Eurooppalaiset yhteiskunnat tarvitsevat monikulttuurista sovittelua Sini-Tuulia Lehtinen 22 luottamushenkilö vastaa Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Riitta Ollila juristin nurkkaus Kehitysvammaisille lapsille järjestettävä päivähoito maksullista vai maksutonta palvelua? Tapio Räty oma ura 28 kirjat, tutkimukset Kärkiteemana 12/06 Kuntien uudet hallintomallit Pelkkä suoritekeskeisyys voi sosiaalityössä aiheuttaa sen, että asiakas tulee aina vain uudelleen asiakkaaksi, sanovat Oulun kaupungin sosiaalityön tuotteistamisessa mukana olevat sosiaalityöntekijät Katriina Loponen (vas.) ja Riitta Tervola.

3 Pääkirjoitus Paikallista sosiaalipolitiikkaa eurooppalaisin voimin Eurooppalaisen sosiaalijohdon verkosto kokoontui kesäkuussa Wieniin vuosittaiseen konferenssiinsa. Verkosto on syntynyt tarpeesta luoda vastinpari valtiopainotteiselle sosiaalipoliittiselle keskustelulle. Se tuo eri maista esiin paikallisia sosiaalipoliittisia näkemyksiä ja ratkaisuja. Konferenssin yli 350:tä osanottajaa yhdisti huoli väestön ikääntymisen vaikutuksista, sosiaaliturvan rahoituksen riittävyydestä, maahanmuuttajaväestön kysymyksistä sekä alan työvoiman saatavuudesta. Myös henkilöstön koulutustaso ja muun muassa omaishoitajien osaaminen ja jaksaminen ovat Euroopassa yhteisiä huolenaiheita. KANNESSA Sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdataan väkivaltaperheitä päivittäin. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksiotto on saatava osaksi työkäytäntöjä ja myös naisten väkivallasta on voitava puhua. sivut 6 12 kuva: Heikki Heikki Pälviä Pälviä Verkoston voima on sen paikallisuutta korostava luonne. Hyvinvointi ei ole pelkkä palvelutuote, joka syntyy, kun ihminen saa tietyn palvelun. Ainoastaan ihmisiä lähellä voidaan tukea kokonaisvaltaisesti heidän hyvinvointiaan ja vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskuntaan. Kaikille osapuolille on joka tavalla edullisempaa ehkäistä ongelmia kuin hoitaa niitä. Paikallisuus ei välttämättä tarkoita vain kuntia vaan myös suurempia seutuja ja alueita. Toimivan paikallisen sosiaalipolitiikan rinnalle tarvitaan 25 EU-jäsenmaan yhteinen näkemys eurooppalaisesta sosiaalisesta mallista, joka ei kuitenkaan tukahduta paikallista sosiaalipolitiikkaa. Vapaaehtoinen vuorovaikutus tasavertaisten kumppaneiden välillä on tehokkaampaa kuin sanelupolitiikka. Onko nyt tullut vahvan paikallisen sosiaalipolitiikan aika, kun kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät lähentyvät Euroopassa pikku hiljaa toisiaan? Suomi sijoittuu kärkipäähän vertailuissa, joissa on selvitetty ihmisten elämänlaatua, palveluiden laatua ja maiden kilpailukykyä. Vaikka voimme eurooppalaisessa seurassa syystä kulkea rinta rottingilla, meidän on syytä pitää mielemme avoimena ja nöyränä. Sosiaalijohdon ammattitaitoa ei ole vain löytää uusia ratkaisuja vaan myös arvioida niitä ja niiden seurauksia. EU-maiden yhteistyössä eri maiden ratkaisuja vertaileva ja parhaita ratkaisuja yhteisiksi tavoitteiksi ottava avoin koordinaatio on mahdollisuus löytää uusia toimintatapoja. Paikallisten palveluiden kehittäminen asiakkaiden asiantuntijuuden ja kansalaisten osallisuuden avulla on haaste meillekin. Huoltaja-säätiön toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié Eurooppalaisen sosiaalijohdon verkoston, European Social Network, ESN, suomalaisen yhteenliittymän muodostavat Sosiaalijohto ry, Kuntaliitto, Stakes ja Huoltaja-säätiö, joka toimii suomalaisen yhteenliittymän vastuujäsenenä ESN:ssä. Onko nyt tullut vahvan paikallisen sosiaalipolitiikan aika, kun kansalliset sosiaaliturvajärjestelmät lähentyvät Euroopassa pikku hiljaa toisiaan? Koulutuskaan ei välttämättä takaa, että vammainen ihminen saa työtä. Tämän tietää lihasrappeumaa sairastava Anne Kesonen, joka valmistui vuosi sitten sosionomiksi. Työvoimatoimistossa hänet kirjattiin suoralta kädeltä työvoiman ulkopuoliseksi hakijaksi. Hoivakoti Espanjan auringon alla Juristin nurkkaus Palveluasumisen järjestäminen vaikeavammaiselle milloin kunnan pitää huolehtia henkilökohtaisen avustajan palkan maksusta? Sosiaaliturva 13/06 postitetaan lukijoille 5. syyskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 12/06 3

4 ajankohtaiset SOSIAALITURVA Mitä ulkomaalaisille pitäisi kertoa suomalaisesta sosiaaliturvasta maamme EU-puheenjohtajuuskaudella? Se selviää julkaisusta Suomalainen sosiaaliturva, joka on yleiskatsaus sosiaaliturvaan Suomessa ja saatavissa viidellä eri kielellä. 4 Sosiaaliturva 12/06 Suomalainen asumiseen perustuva vähimmäisturva on kansainvälisesti melko vaatimaton. Heikki Niemelä ja Kari Salminen: Suomalainen sosiaaliturva. Kela, Eläketurvakeskus, Työeläkevakuuttajat TELA ja sosiaali- ja terveysministeriö, 2. korjattu ja uudistettu painos, Julkaisu verkossa > Uusimmat julkaisut Julkaisussa käydään läpi toimeentuloturvaetuudet, terveyteen liittyvä sosiaaliturva sekä sosiaalipalvelujen nykytila. Siinä on myös lyhyt katsaus suomalaisen sosiaaliturvan muotoutumiseen toisen maailmansodan jälkeen tähän päivään. Omana lukunaan käsitellään sosiaalimenoja ja niiden rahoitusta. Sosiaaliturvan kehitysnäkymiä tarkastellaan muun muassa väestön ikääntymisen ja globalisaation aiheuttamien haasteiden valossa. Julkaisusta löytyvät kaunistelemattomat perustiedot. Suoraan sanotaan muun muassa se, että suomalainen asumiseen perustuva vähimmäisturva on kansainvälisesti melko vaatimaton. Julkaisu on tuotettu Suomen EU-puheenjohtajuuskautta varten ja sitä on käännetty ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Ilmaista julkaisua on saatavissa nidottuna versiona ja pdf-muodossa. KOTIHOITO Kunnallista kotihoitoa saavat vanhukset ovat fyysisesti melko toimintakykyisiä, mutta silti he tarvitsevat apua päivittäisiin askareisiinsa ja liikkumiseen. Syynä on taustalla vaikuttava, useimmiten hoitamaton dementiasairaus. Stakesin, Chydenius-instituutin ja viiden kunnan kotihoidon asiakkaita ja hoidon laatua koskevan vertailukehittämishankkeen tutkimus osoittaa myös, että kotihoidon asiakkaiden kuntouttamiseen ei suunnata voimavaroja, vaikka heillä olisi edellytyksiä kuntoutua. Ainoastaan yhdessä kunnassa kotihoito vaikutti toimivan laitoshoitoa viivästyttävänä tai sitä korvaavana palveluna. Yleistäen tutkimuksen tulokset merkitsevät sitä, että korkeintaan lievästi dementoituneet selviytyvät nykyisenlaisen kotihoidon turvin. Jo entuudestaan tiedetään, että suomalaisen laitoshoidon kaksi suurinta asukasryhmää ovat vähintään keskivaikeaa dementiaa tai lievää dementiaa sairastavat ikäihmiset. Lähde: Harriet Finne-Soveri, Magnus Björkgren, Pia Vähäkangas, Anja Noro (toim.). Kotihoidon asiakasrakenne ja laatu RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä, Stakes, M223, LASTENSUOJELU Pohjois-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia uusista työmuodoista, joilla toinen sosiaalityöntekijä tukee kollegaansa lastensuojelutyössä. Pelastakaa Lapset on kehittänyt arviointi- ja konsultaatioapua sosiaalityöntekijöiden tueksi sijoitustilanteisiin. Auttaminen on yhdessä keskustelua ja yhdessä työskentelyä: kollega kohtaa kollegan. Pohjois-Suomessa välimatkat ovat pitkiä ja tapaamisiin menee joskus kohtuuttoman paljon työaikaa. Toisen sosiaalityöntekijän, Siti-kollegan voi tavata henkilökohtaisesti, mutta hänen kanssaan voi keskustella myös puhelimitse, sähköpostitse ja videoneuvottelulaitteilla. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Siti-kollega -hanketta johtaa Pelastakaa Lasten Pohjois-Suomen aluetoimiston johtaja Anne Karppinen. Hän kertoi hankkeesta Lastensuojelun kehittämispäivillä Oulussa toukokuussa. Sosiaalityöntekijät ovat pyytäneet apua huostaanotto- ja sijoitustilanteisiin, muun muassa lapsen elämäntilanteen, vanhemmuuden, huostaanoton edellytysten ja kodin olosuhteiden arviointiin sekä sukulaissijoituksen mahdollisuuden selvittelyyn. Sosiaalityöntekijät ovat myös hakeneet tukea työssä jaksamiseensa. Karppisen mielestä viime vuosina on hyvällä tavalla korostettu lapsilähtöisyyttä ja lapsen kuulemisen ja hänen kanssaan työskentelyn tärkeyttä. On syytä kuitenkin muistaa myös lapsen kanssa työtä tekevän sosiaalityöntekijän todellisuus. Erityisesti pienissä kunnissa sosiaalityöntekijä on usein aivan liian yksin hyvin vaikeiden ja inhimillisesti raskaiden asiakastapausten äärellä. Kehittämispäivillä esitti kommenttipuheenvuoron kokenut sosiaalityöntekijä Annikki Autti. Hän kertoi omasta työstään muutama vuosi sitten, jolloin hän tuli Kittilään kunnan uudeksi ja ainoaksi sosiaalityöntekijäksi. Hän joutui ensitöikseen valmistelemaan yksin kolmen lapsen huostaanottoa. Lisäksi vielä useampi huostaanotto oli hilkulla. Sosiaalityöntekijä oli vähintäänkin runsaan tuen ja arviointiavun tarpeessa. Oli riipaisevaa kuulla suuresta työmäärästä, yksinäisyydestä ja tuen puutteesta pienessä kunnassa. Kuten Anne Karppinen mainitsi, sosiaalityön kriisi on ollut pitkään tiedossa. Tekee mieli kysyä, voiko lapsen oikeus saada apua ja suojelua toteutua, kun sosiaalityön tekemisen edellytykset ovat monissa kunnissa jatkuvasti heikot. Siti-kollega vastaa omalla panoksellaan hyvin konkreettisesti sosiaalityön tarpeisiin. Kaisa Tervonen-Arnkil, lastensuojelun suunnittelija, Pelastakaa Lapset, Helsinki OIKAISU Sosiaaliturvassa 11/06 sivuilla 9 ja 11 olleen Pirjo Juhelan kuvan on ottanut Markku Siivola eikä Erja Saarinen, kuten lehdessä mainittiin.

5 UUTISIA LYHYESTI KRIISITYÖ Psykososiaalisella kriisityöllä on kattava verkosto, mutta työssä on edelleen kehitettävää. Vaikka kriisityö on organisoitu alueellisesti kattavasti, vain puolessa kunnista kriisiapua on saatavilla virka-ajan ulkopuolella ja ensimmäisen vuorokauden sisällä tapahtumasta. Myös kriisiavun jälkeinen seuranta, suuronnettomuustilanteita koskeva valmius ja kriisiryhmien toimintaolot kaipaavat kehittämistä. Tiedot ovat Stakesin tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuntien kriisityötä vuosina 2002 ja Lähes kaikissa kunnissa toimii oma kriisiryhmä tai -palvelut ostetaan. Työ on suurimmaksi osaksi virallista, hallinnollisesti vahvistettua kunnan toimintaa, josta vastaavat koulutetut sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Yli puolessa kunnista kriisityön järjestelmän arvioitiin toimivan hyvin tai erittäin hyvin. Kunnista puuttuu kuitenkin kokemusta ja psykososiaalisen tuen toimintamalleja poikkeuksellisten ja suurten katastrofien varalle. Kunnissa ei myöskään tiedetty, millaista psykososiaalista tukea tarvittaisiin psyykkisen ensiapuvaiheen jälkeen suurissa katastrofeissa. Myös jatkohoidon, kriisi- ja traumahoidon, resursseja ja osaamista pidettiin riittämättömänä osassa kuntia. Vain osa kunnista maksaa kriisiryhmille asianmukaisia korvauksia virka-ajan ylittävästä työstä. Kaikki ryhmät eivät saa säännöllisesti työnohjausta. Kriisityön kehittämiseksi Stakes tutkii Kaakkois-Aasian tsunamialueilta evakuoitujen ihmisten selviytymistä. Tuula Hynninen & Maila Upanne: Akuutti kriisityö kunnissa. Nykytila ja kehittämishaasteet. Stakes raportteja 2/2006. Julkaisu verkossa > Julkaisut > Verkkojulkaisut MOBIILIPALVELUT Textari-Helppi on palvelevan puhelimen tekstiviestiversio vuotiaille suunnatun matalan kynnyksen yhteydenottopaikan tavoitteena on vastata nuorten kasvaneeseen hätään ja ehkäistä vakavampien ongelmien syntyä. Textari-Helppiä ylläpitävät Tampereen Kaupunkilähetys ry:n vapaaehtoistyöntekijät, jotka ovat enimmäkseen opiskelijoita. Heille järjestetään peruskoulutus, työnohjausta ja jatkuvaa lisäkoulutusta, kertoo Kaupunkilähetyksen projektityöntekijä Hanna Åby. Emme tiedä viestin lähettäjien taustoja, puhelinnumeroita tai sitä, mistä he ottavat yhteyttä, ainoastaan sen, mitä he meille tekstaavat. Aiheet koulutuksiin nousevat viesteistä. Koulutuksessa painotetaan vaitiolovelvollisuutta, luotettavuutta, tasa-arvoisuutta ja puolueettomuutta. Viesteistä tilastoidaan ainoastaan aihe. Useimmiten kysymykset koskevat terveyttä, seksuaalisuutta, vapaa-aikaa ja seurustelua. Noin kolmasosa viestin lähettäjistä ohjataan hakemaan apua muualta, esimerkiksi lääkäriltä, terveydenhoitajalta tai kriisikeskuksista. Raskaalta tuntuu se, ettemme tiedä tekstaajasta sitä, minkä ikäinen tämä on. Esimerkiksi seksuaalisuutta käsitteleviin viesteihin on vaikea vastata, koska viestin lähettäjä voi olla 24- tai 14- vuotias, Åby sanoo. Viestejä voi lähettää milloin vain, mutta niihin vastataan arki-iltoina kello tietokoneohjelman välityksellä. Palvelu toimii Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Textari-Helpin palvelunumero (help välilyönti viestisi). Helpistä on myös tulossa syksyn aikana nettiversio jossa voi chattia käyttämällä kysellä anonyymisti asioita tai vain keskustella muiden kanssa. Vastaavia textari-helppejä on myös Lahdessa ja Porissa kuva: Erja Saarinen Tutkija Tuula Hynnisen mukaan Suomessa on kansainvälisesti ainutlaatuinen, kattava viranomaiskriisiryhmien verkosto. Kunnista kuitenkin puuttuu kokemusta ja psykososiaalisen tuen malleja suurten katastrofien varalle. Kristiina Selin Sosioekonomiset terveyserot heikentävät kansanterveyttä. Niiden kaventamiseksi ei kunnissa tehdä juuri mitään, vaikka se on yksi Terveys kansanterveysohjelman tavoitteista, ilmenee Terveysbarometristä. Nyt halutaan edistää etenkin lasten ja nuorten sekä maahanmuuttajien terveyttä. Lasten ja nuorten terveyttä heikentävät päihteet sekä unen ja levon puute. Terveyden edistämisen keskus julkisti Terveysbarometrin kesäkuussa. Se antaa kuvan terveyden edistämisen tilasta ja tulevaisuuden haasteista. >Julkaisut Ensi vuonna on määrä toteuttaa toimeentulotukiasiakkaan oikeus päästä kohtuullisessa ajassa sosiaalityön tarpeen arviointiin ja saada toimeentulotukihakemuksensa viivytyksettä käsittelyyn. Tämä sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön ehdottamaan hallinnonalansa ensi vuoden budjettiesitykseen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin esitettävistä lisärahoista 50 miljoonaa euroa menisi Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen ja 25 miljoonaa euroa Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämiseen. Uudessa lastensuojelulaissa myös valtiolle on osoitettava velvoitteita, toteaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula lausunnossaan lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta. Uudistusta valmistellut työryhmä esittää lastensuojelutyön suunnittelun ja kehittämisen velvoitetta pelkästään kunnille. Valtioneuvosto tulee lapsiasiavaltuutetun mukaan velvoittaa laatimaan tavoitteellinen lasten hyvinvoinnin kehittämisohjelma, seuraamaan lasten elinoloja ja arvioimaan päätöstensä lapsivaikutuksia. Myös lastensuojelupalveluiden laadun arvioinnin ja kehittämistyön yhdessä kuntien kanssa pitää kuulua valtion tehtäviin. Aulan mielestä on varmistettava myös sosiaalityön voimavarat. Esimerkiksi sosiaalityöntekijän lastensuojeluasiakkaiden enimmäismäärästä voitaisiin säätää asetuksella. Lapsiasiavaltuutettu esittää myös mahdollisuutta päihteitä käyttävien odottavien äitien tahdonvastaiseen hoitoon viimesijaisena keinona. Tämä ei sisälly työryhmän esitykseen. Riski työttömyyden pitkittymisestä voidaan ennustaa jo työttömyysjakson alussa uudella profilointimallilla. Työttömien profilointi auttaa esimerkiksi työvoimaneuvojia arvioimaan, ketkä tarvitsevat erityistä tukea työnhakuunsa. Jutta Moisala, Ilpo Suoniemi ja Roope Uusitalo: Työttömien tilastollinen profilointi. Työministeriö, työpoliittinen tutkimus 316. Julkaisu verkossa: Sosiaaliturva 12/06 5

6 kärkiteema Heikki Manninen Vaiettu naiseus -hankkeessa opitaan puheeksi ottamisen taitoa. Naisen väkivallasta on kuva: Harri Ahola Kun naisten väkivalta otetaan puheeksi, väkivaltaiset naiset voivat saada itselleen apua, toteaa Hannele Törrönen. 6 Sosiaaliturva 12/06

7 voitava puhua Mies tulee humalassa kotiin. Hän uhkailee ja lyö perhe pakenee naapuriin tai turvakotiin. Näinhän me olemme tottuneet ajattelemaan: väkivalta perheessä on miesten laji. Tutkimukset, tilastot ja käytännön kokemukset osoittavat kuitenkin, että myös nainen kykenee perheessä tai parisuhteessa väkivaltaan, jopa rajuun fyysiseen väkivaltaan, eikä se ole edes kovin harvinaista, sanoo Hannele Törrönen, Ensi- ja turvakotien liiton Vaiettu naiseus -hankkeen projektipäällikkö. Vaikka naiset tekevätkin vähemmän väkivaltaisia tekoja kuin miehet, ilmiöön pitää silti tarttua. Ensi- ja turvakotien liiton Vaiettu naiseus -hanke tarttuu tähän arkaan asiaan. Palvelujärjestelmä ei tunnista naisten väkivaltaa Törrönen korostaa, että tarve puuttua naisten väkivaltaan nousi liiton sisältä, ensi- ja turvakodeista. Äitien väkivalta lapsiaan kohtaan on näkynyt selkeästi kentällä. Miestyössä, jossa on autettu väkivaltaisia miehiä, on tullut esiin, että myös miehet ovat joutuneet kumppaniensa rajunkin väkivallan kohteeksi. Liittoon on tullut myös yhteydenottoja väkivaltaisilta naisilta, jotka ovat kokeneet jääneensä ilman apua nykyisessä palvelujärjestelmässä. Asiakkaamme tulevat niin ensi- ja turvakodeista kuin yhteistyökumppaneidemme lähettäminä. Jotkut väkivaltaan syyllistyneet naiset ovat ottaneet myös itse yhteyttä, Törrönen kertoo. Vuosina poliisin tietoon tulleista lähisuhteessa tapahtuneista törkeistä pahoinpitelyistä miehet tekivät keskimäärin 60 prosenttia, naiset 40 prosenttia. Esiin tulevasta perheväkivallasta tekijänä on mies 90 prosentissa, nainen 10 prosentissa tapauksista. Lasten pahoinpitelijänä on nainen yhtä usein kuin mies. Lasten kuolemaan johtavissa pahoinpitelyissä nainen on syyllinen useammin kuin mies. Vuonna 2003 naiset syyllistyivät yli pahoinpitelyyn ja noin 20 henkirikokseen. Kaikista väkivaltarikoksista naisten osuus on 12 prosenttia. Eräiden USA:ssa tehtyjen seurusteluväkivaltaa koskeneiden tutkimusten mukaan miehet ja naiset syyllistyivät väkivaltaan tai sillä uhkaamiseen miltei yhtä usein. Näiden naisten elämään kuuluu usein päihteiden käyttö ja väkivalta itseä, lapsia ja miestä kohtaan niin kiinteästi, että he eivät enää itse tajua sitä edes ongelmaksi. Väkivaltaa voi perheessä olla limittäin ja lomittain. Uhri voi olla myös itse väkivaltainen tilanteesta riippuen varsinkin jos väkivalta on yli sukupolvien jatkunut tapa, Törrönen kuvaa. Nainen kykenee samaan kuin mies Naisten väkivaltaisuus on tabu eikä siitä saisi puhua. Katsotaan, että nainen ei sukupuolensa takia kykene väkivaltaan. Kun Vaiettu naiseus -hankkeelle haettiin rahoitusta, joukko eduskunnan naiskansanedustajia teki kirjelmän maan hallitukselle, jossa he vastustivat hanketta. Törrönen kertoo esimerkin, joka osoittaa, että nainen kykenee samaan kuin mies törkeimmillään. Tuttavaperheeni 19-vuotias nuorukainen istui pizzalla kavereidensa kanssa. Iloisessa nousuhumalassa ollut 35-vuotias nainen, kolmen lapsen äidiksi esittäytynyt rouva iski silmänsä häneen: Mä en lähde täältä, jos en saa tuota herkkua mukaani. Nuori mies ilmoitti kohteliaasti, että ei kaipaa naisseuraa, vaan viettää iltaa omien kavereidensa kanssa. Nainen ei antanut periksi, ja kun puhe ei mennyt perille, hän iski arvaamatta kätensä nuorukaisen haaroihin. Sä lähdet nyt, vaati nainen. Kuulin sivusta tapauksen jälkipuinnin. Kaksikymppisillä nuorilla miehillä oli kosolti vastaavanlaisia kokemuksia. Erityisen vastenmielisenä nuorukaiset pitivät sitä, että yli 35- vuotiaat vanhat ämmät tunkevat nuorten miesten seuraan, lääppivät ja kopeloivat. Jos kyseessä olisi ollut nuorten naisten seurue ja lähentelijänä olisi ollut keski-ikäinen kännissä oleva mies, tilanne olisi nähty toisin. Tapaus olisi nimetty seksuaaliseksi ahdisteluksi ja poliisi olisi saatettu kutsua paikalle. Entä miten sitten asian kokevat nuoret miehet? Mitkä seksistiset asenteet leimaavat heidät alituiseen kaikista naisista kiinnostuneiksi ja alituisessa valmiudessa oleviksi, kenen tahansa naisen omaisuudeksi? Saako nuori mies olla kiusaantunut, nolo ja loukattu moisesta? Aggressio syntyy tukahtuneista tunteista Nainen kykenee tunteiden tasolla vahvaan aggressioon. Olen ollut itse niin monilla naisvaltaisilla työpaikoilla, että tiedän naisten kykenevän kiusaamaan työtovereitaan mitä viheliäisimmillä tavoilla, Törrönen muistelee. Äidin valta lapseensa on mahtava. Sitä valtaa voidaan käyttää monella tavalla, niin hyvään kuin pahaankin. Henkinen väkivalta kuulostaa vaarattomammalta kuin fyysinen väkivalta, mutta jos asiaa mietitään vaikka äidin vihamielisenä suhtautumisena pieneen vauvaansa, asia muuttuu toisenlaiseksi. Sä olet piru, joka tulit pilaamaan mun elämän, totesi eräs äiti vauvastaan. Tämä myös näkyi pienokaisesta. Hän oli jäykkä kuin tikku-ukko, kyvytön katsekontaktiin, hymytön ja ikätasonsa kehityksestä täysin pudonnut. Sosiaaliturva 12/06 7

8 Myös naisen on otettava vastuu väkivaltaisista teoistaan ja toimistaan. Vuosina toteutettavan Ensi- ja turvakotien liiton Vaiettu naiseus -projektin tarkoituksena on tunnistaa, nimetä ja hoitaa naisen väkivaltaisuutta. Tuota pirua pidettiin yksin pinnasängyssä kaiket päivät. Naisen aggressio syntyy tukahtuneista tunteista, sanoo kirjailija ja lääkäri Helinä Siikala Esikko-lehden 4/2005 haastattelussa. Hän sanoo, että meissä kaikissa on sama miehinen voima. Sitä on myös naisissa, vaikka sen olemassaolo usein kielletään. Se ottaa tuhoavan muodon vasta, kun se ei saa virrata vapaasti. Tukkeumia syntyy, jos ihminen tukahduttaa tunteensa, Siikala sanoo haastattelussa. Piilotettu asia julkiseksi Hankkeen tavoitteena on nostaa naisten väkivalta agendalle tuoda vaiettu ja piilotettu asia julkiseksi, yleiseen keskusteluun. Siinä tarkoituksessa erilaiset tutkimukset, tilastotiedot ja yksittäistapaukset toimivat herättäjinä. Tarvitaan keskustelua ihmisen perimmäisestä olemuksesta ja siitä, miten myös nainen kykenee pahaan. Myös naisen on otettava vastuu väkivaltaisista teoistaan ja toimistaan. Lisäksi naisen väkivallan uhrin on saatava pukea sanoiksi oma kokemuksensa. Kanadalainen Patricia Pearson on kirjoittanut kirjan When she was bad. Hän on kuvannut, miten nainen selviää vähäisillä tuomioilla jopa kylmäverisesti suunnittelemistaan ja toteuttamistaan henkirikoksista hormoneihin tai perheväkivaltaan vetoamalla. Uskon, että eteenpäin päästään vain sellaisen ihmiskuvan varassa, jossa kummankin sukupuolen kyky niin huolenpitoon ja rakkauteen kuin kauheuksiin ja tuhoavuuteen nähdään yhtä selkeästi ja realistisesti. Niin naisilla kuin miehilläkin on oikeus tulla kuulluksi uhreina. Yhtä lailla molempien on kannettava vastuunsa omista väkivaltaisista teoistaan kodeissa, kaduilla, kaikkialla, Törrönen sanoo. kuntia ovat Helsinki, Hämeenlinna ja Pori. Näillä paikkakunnilla väkivaltaisille naisille tarjotaan apua. Palveluiden kehittämisessä haasteena on opetella tunnistamaan väkivalta väkivallaksi ja ottaa se asiakkaan kanssa puheeksi. Puheeksi ottaminen on monesti vaikeampaa työntekijälle kuin asiakkaalle. Kehitämme projektissa puheeksi ottamisen taitoa. Kun työntekijällä on aavistus väkivallasta, se pitää ottaa puheeksi suoraan, mutta oikealla tavalla. Tähän tarvitaan koulutusta, Törrönen toteaa. Työntekijöiden koulutuksessa lähdetään tietoisuuden herättelystä, asian olemassaolon hyväksymisestä. Vaiettu naiseus Asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita hankkeesta. Sitä kuvaa se, miten asiakkaille tarkoitettu esite meni kaupaksi. Esitteestä otettiin kappaleen painos ja ajateltiin, että kyllä sitä nyt vuodeksi riittää. Muutaman viikon jälkeen esite oli lopussa. Alun perin hanke oli nimeltään Naisten aggressio läheisissä ihmissuhteissa. Se nimettiin kuitenkin Vaietuksi naiseudeksi, koska haluttiin löytää nimi, joka ohjaa työskentelyä rakentavasti. Tällä nimellä naisen väkivaltainen puoli ei tule nimetyksi ei-naiseudeksi. Kun naisen väkivaltaisuuden sanotaan olevan vastoin naiselle sopivaa käytöstä ja tabu, eikö tällainen puhe ole omiaan vahvistamaan väkivaltaisen naisen kokemaa outoutta ja häpeää? Ja miksi tällaisia argumentteja esittävät vielä naiset? Tunnista, nimeä ja hoida Hanke merkitsee käytännössä tavallista arjen asiakastyötä. Projektipaikka- 8 Sosiaaliturva 12/06

9 kärkiteema Luru Natunen Perheväkivalta puheeksi Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden täytyy osata puuttua perheväkivaltaan ja heillä pitää olla toimiva verkosto, johon ottaa yhteyttä tai ohjata asiakas saamaan apua. Keinoja parantaa väkivaltatyön edellytyksiä Työyhteisö laatii oman väkivaltatyön toimintamallin. Luodaan eri toimijoiden yhteistoimintamalli. Järjestetään eri toimijoille yhteistä koulutusta. Perehdytetään uudet työntekijät väkivaltatyöhön. Työntekijöillä mahdollisuus työnohjaukseen ja akuuttien tilanteiden purkuun. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kohtaamme väkivaltaperheitä päivittäin. Kuitenkin vain noin kymmenesosa perheväkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Myös puuttumisen ja tunnistamisen esteitä on järjestelmässämme paljon. Väkivaltaongelmaa ei saa sysätä muille Asiakkaat eivät tarjoa ongelmaansa ratkottavaksi tai eivät ole halukkaita puhumaan koko asiasta. Työntekijät puolestaan eivät tiedä minne asiakkaan ohjaisivat tai saavatko antaa maksusitoumusta jatkohoitoon. Monesti työntekijät toivovatkin, että koko väkivaltaongelman voisi sysätä jollekin muulle taholle. Kuitenkin perhe- ja lähisuhdeväkivalta kuuluu ammatillisen viranomaisverkoston toimijoille ja aina sille, joka kohtaa työssään perheväkivallan uhrin tai tekijän. Työtä helpottaa, jos työyhteisössä laaditaan oma väkivaltatyön toimintamalli, johon koko työyhteisö sitoutuu. Lisäksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistoimintamalli. Yhteinen koulutus ja osaamisen lisääminen luovat yhteistä vastuuta asiasta ja mahdollistavat asiakasta auttavan yhteistyön. Myös uusien työntekijöiden perehdytys on muistettava. Asiakkaalta kysyttävä rohkeasti Perheväkivallasta voi ja täytyy uskaltaa kysyä asiakkaalta. Kysymys olisi hyvä liittää rutiininomaisesti perheen tilanteen alkukartoitukseen ja tarvittaessa kysymykseen voi myös palata. Työntekijän varmaotteinen puheeksiotto antaa asiakkaalle mahdollisuuden vaikean asian kertomiseen. Työskentelyn etenemisen tulisi kuitenkin aina tapahtua siinä tahdissa, kuin se tuntuu kaikista osapuolista turvalliselta. Työnohjaus ja varsinkin akuuttien tilanteiden purku on työntekijän oikeus. Työyhteisössä tulee olla mahdollisuus jakaa kokemuksia säännöllisesti sekä erikseen sovittu mahdollisuus yksilö- tai kriisityönohjaukseen. Perheväkivaltatyössä on ehdottomasti muistettava myös sijaistraumatisoitumisen vaara. Luru Natunen on Pienperheyhdistyksen perhepaikka Merikehdon perhetyöntekijä. Sosiaaliturva 12/06 9

10 kärkiteema Tuija Forsberg ja Kaisa Kepanen Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen ja siitä selviytyminen on pitkä prosessi, johon nainen tarvitsee pitkäkestoista ja toistuvaa apua. Varhainen puuttuminen, uhrin kohtaaminen, avoin keskustelu ja hoitoonohjaus ovat sosiaalialan ammattilaisten keinoja uhrin auttamisessa. Irti parisuhdeväkivallasta Nämä perinteiset kaikki, että ei saa olla ystäviä. Kaverisuhteet katosivat. Puuttuminen siihen, mitenkä pitää pukeutua ja mitenkä ei saa meikata. Ja sitten puuttuminen raha-asioihin. Ja lopuksi se oli vain yhtä helvettiä. Hän hallitsi ihan kaikkea. Jos minulla olisi ollut hyviä ystäviä, niin ehkä sitten olisi voinut olla mahdollista irrottautua. Mutta minulta oli viety kaikki. 10 Sosiaaliturva 12/06 Tutkimuksessa haastatellun naisen kuvaus elämästä väkivaltaisessa parisuhteessa ja irrottautumisen vaikeudesta

11 Parisuhdeväkivallan muotoja ovat fyysinen, psyykkinen, hengellinen, seksuaalinen ja taloudellinen väkivalta. Lisäksi väkivalta voi näyttäytyä hoidon laiminlyöntinä tai olla piilevää väkivaltaa. Väkivallan eri muodot ovat puolison välineitä saavuttaa ja pitää yllä valtaa ja kontrollia parisuhteessa. Tuija Forsberg ja Kaisa Kepanen selvittivät Kuopion yliopistoon tekemässään sosiaalityön pro gradu -tutkimuksessaan naisiin kohdistuvaa parisuhdeväkivaltaa ja siitä irrottautumista ja selviytymistä. Tutkimukseen haastateltiin seitsemää Kuopion kriisikeskuksen perheväkivaltahoitoohjelmaan osallistunutta naista heidän saamastaan avusta. Väkivalta syrjäyttää uhrin Parisuhdeväkivalta näkyy naisen elämässä sosiaalisen piirin, elämäntilan ja itsemääräämisoikeuden kaventumisena sekä eristymisenä yhteiskunnasta. Väkivaltaisesta parisuhteesta irrottautumista vaikeuttavat pelko, syyllisyys, elämäntilan kaventuminen, miehen harjoittama sosiaalinen kontrolli, uhriutuminen ja väkivallan jaksottaisuus. Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on vaikea ja pitkäkestoinen prosessi. Sosiaalityön haasteena on kehittää osaamista väkivallan uhrin kohtaamiseen ja asiantuntevaan hoitoon ohjaamiseen. sin edetessä nainen kokoaa uudelleen itseään, ihmissuhteitaan ja elämäänsä. Selviytymiseen kuuluu sisäisen minän eheytyminen ja kyky kohdata elämän mukanaan tuomat haasteet. Myös kyky jälleen nauttia ja iloita elämästä on merkki selviytymisestä. Ulkopuolinen apu tarpeen Ulkopuolisella avulla on suuri merkitys naisten irrottautumisessa ja selviytymisessä. Silloin kun naiselle on syntynyt oma halu irrottautua ja ottaa apua vastaan, auttajatahojen pitää pystyä vastaamaan naisen avunhuutoon. Tutkimuksemme mukaan parisuhdeväkivallan uhrin auttamisessa on kuitenkin puutteita, jotka johtavat esimerkiksi siihen, että apua pitää hakea eri tahoilta. Uhrin irrottautumispyrkimysten kannalta tämä voi olla kohtalokasta. Naisen selviytymisessä on yleensä käänteentekevää tuki väkivallan uhrien auttamiseen erikoistuneelta taholta. Tutkimukseemme osallistuneille naisille tärkeimpiä selviytymistä tukevia tahoja olivat kriisikeskus, rikosuhripäivystys ja mielenterveyspalvelut. Kuopion kriisikeskuksen perheväkivaltahoito-ohjelma oli erittäin merkittävä naisten selviytymiselle. Parisuhdeväkivaltaa kokeneen naisen auttamisessa merkittäväksi muodostuu uhrin kohtaaminen. Erityisen tärkeää kohtaamisessa on, ettei naista syyllistetä, sivuuteta tai jätetä kokonaan kohtaamatta. Tutkimuksemme nostaa esille myös parisuhdeväkivallan uhrin jatkohoitoon ohjauksen tärkeyden. Yhteistyö eri auttajatahojen välillä on väkivaltaa kokeneiden naisten selviytymiselle erityisen merkittävää.väkivaltatyössä tulisi huomioida, että parisuhdeväkivaltaa kokenut nainen tarvitsee tuekseen pit- Irrottautuminen on selviytymisen edellytys Irrottautuminen väkivaltaisesta parisuhteesta vaatii yleensä useita yrityksiä. Tutkimuksemme mukaan väkivaltaisessa suhteessa elävät naiset kokevat yleensä jonkin käännekohdan, jonka ansiosta he voivat lopullisesti irrottautua suhteesta. Käännekohtia ovat esimerkiksi väsymys tilanteeseen ja pelossa elämiseen. Väkivallan raaistuminen ja kuoleman pelko havahduttaa jotkut naiset tajuamaan tilanteen vakavuuden ja pakottaa heidät irrottautumaan suhteesta. Yhdymme parisuhdeväkivallasta väitelleen Auli Ojurin näkemykseen, että väkivaltaisesta parisuhteesta irrottautuminen on yleensä selviytymisen edellytys ja mahdollistaja. Tutkimuksemme mukaan väkivaltaisesta parisuhteesta irrottautumisen jälkeen alkaa varsinainen suhteen jälkeinen selviytyminen. Parisuhdeväkivallasta selviytyminen on vielä suhteesta irrottautumisen jälkeenkin pitkä ja kokonaisvaltainen minuusprosessi, joka sisältää henkisen irrottautumisen suhteesta, väkivallan sävyttämän menneisyyden käsittelyn ja uuden itsellisen elämän aloittamisen. Selviytyminen vaatii naiselta voimavaroja ja valmiutta elämän muuttamiseen. Selviytymisproseskäkestoista ja toistuvaa apua. Sosiaalityön haasteet Sosiaalityölle parisuhdeväkivallasta irrottautuminen ja selviytyminen on suuri haaste. Erityisenä kehittämiskohteena on uhrin kohtaaminen ja hoitoonohjaus. Tutkimuksemme mukaan parisuhdeväkivallan uhrit hakevat apua vasta siinä vaiheessa, kun he ovat itse valmiita ottamaan apua vastaan. Tällöin väkivalta on yleensä kestänyt jo vuosia ja uhrin auttamisesta muodostuu pitkäkestoinen prosessi. Suuri haaste onkin siinä, kuinka puuttua parisuhdeväkivaltaan aiemmin. Parisuhdeväkivalta pitäisi ottaa perheiden kanssa puheeksi entistä säännönmukaisemmin. Varhaisempi väkivaltaongelmaan puuttuminen vähentää perheiden kärsimystä ja säästää myös yhteiskunnan kustannuksia. Varhaisella puuttumisella ja väkivaltaan kohdistuvien hoitomuotojen kehittämisellä voidaan vähentää erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun kustannuksia. Väkivaltaongelman väheneminen edellyttää, että väkivaltaan puututaan myös yhteiskunnallisesti ja naisten ja lasten turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Ratkaisevien muutosten aikaansaaminen suhtautumisessa väkivaltaan edellyttää pitkäjänteistä ja useilla eri yhteiskuntaelämän alueilla tapahtuvaa väkivaltakysymysten esillä pitämistä, kuten väkivaltatyötä tutkinut Suvi Keskinen on esittänyt. Olisi tärkeää saada asenteet parisuhdeväkivaltaa kohtaan muuttumaan; väkivaltaisten miesten vastuuttaminen väkivallasta ja uhrin aseman ymmärtäminen ovat tärkeitä edellytyksiä parisuhdeväkivaltaongelman vähentämiselle ja väkivaltatyön kehittämiselle. Sosiaaliturva 12/06 11

12 kärkiteema Jarkko Yliruka Kuinka tunnistaa ja kohdata perheväkivaltaa kokenut nuori Työntekijän voi olla vaikea tunnistaa perheväkivallan vaikutuksia nuoressa. Poikki 1 -koulutus antaa valmiuksia kohdata tällainen nuori. Perheväkivallan vaikutuksia nuoressa voi olla vaikea tunnistaa. Osa nuorista näyttää tunteensa hyvin voimakkaasti, toiset taas eivät näytä reagoivan mitenkään. Ongelmat perheessä voivat ilmetä nuoren liian varhaisena itsenäistymisenä tai epäsosiaalisuutena. Väkivalta voi aiheuttaa nuorelle masennusta, ahdistusta ja pahimmassa tapauksessa itsemurha-ajatuksia. Väkivallan lisäksi asian salailu ja peittely lähipiiriltä ja toisaalta kertomisen tai kertomatta jättämisen välinen puntarointi on nuoren psyykelle erittäin vahingollista. Perheväkivaltaa kokenut nuori ei useinkaan puhu vanhemmistaan ulkopuolisille eikä vie kavereitaan kotiin. Väkivaltaisessa perheessä nuoren rooli voi olla todistaja, diplomaatti, syntipukki, kiltti näkymätön lapsi tai väkivallan uhri. Väkivalta määrittää perheen toiminnan ja perheen jäsenten välisen roolijaon. Tällaisessa tilanteessa nuori turvautuu tiettyyn rooliin selviytyäkseen itse tai suojellakseen väkivallan uhria. Pahimmassa tapauksessa nuori kokee itse olevansa syyllinen perheen sisällä tapahtuvaan väkivaltaan tai vanhemmat käyttävät nuorta henkisen väkivallan välineenä. Nuoren psyykelle jokainen väkivaltainen kokemus on uusi trauma. Koulutusta perheväkivaltaa kokeneen nuoren kohtaamiseen Poikki 1-koulutus on osa sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa valtakunnallista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen toimintaohjelmaa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön työmenetelmiä, joiden avulla lapsen tai nuoren näkemään ja kokemaan väkivaltaan voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Poikki 1 -koulutus on kehitetty Nuorten Keskuksen Nuoret ja perheväkivalta -projektissa yhteistyössä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan erityisnuorisotyön kanssa. Vuoden 2004 alusta projekti siirtyi Helsinkiin, jossa yhteistyötä tehdään Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyökeskus Snellun kanssa. Koulutuksessa käsitellään perheväkivaltaa nuoren näkökulmasta, miksi ja miten väkivalta traumatisoi nuorta ja miten se vaikuttaa nuorten ajatuksiin, tunteisiin ja elämään. Lisäksi koulutuksessa käsitellään nuorten ja ammattiauttajien vuorovaikutusta ja ammattiauttajien välistä yhteistyötä. Mitä nuori odottaa auttajalta? Apua tarvitseva nuori odottaa ammattilaisilta turvallisuutta ja aitoa kiinnostusta asioihinsa. Ammattilaisten tulee olla aidosti läsnä ja kuunnella nuorta. Nuori tarvitsee aikuiselta tunnustusta omasta rohkeudestaan puhua. Nuorelle pitää antaa aikaa, häntä ei saa pakottaa käsittelemään kiperiä muistoja eikä hänen tilannettaan pidä aliarvioida. Ammattilaisen tulee ottaa vastuu tilanteesta ja poistaa huoli nuoren harteilta. Poikki 1 -koulutus tähtää myös väkivallan periytyvyyden katkaisemiseen sukupolvelta toiselle. Minna Piispa ja Markku Heiskanen käsittelivät kirjassaan Usko, toivo ja hakkaus väkivallan eri selitysmalleja. Yksi selitysmalleista on sosiaalisen oppimisen malli, jonka mukaan väkivalta ongelmanratkaisumenetelmänä opitaan havainnoimalla tärkeiksi koettujen ihmisten käyttäytymistä. Väkivaltainen käyttäytymismalli omaksutaan erityisesti silloin, jos väkivallan tekijä hyötyy käyttäytymisestä. Toisaalta uhri oppii hyväksymään häneen kohdistuneen väkivallan. Väkivaltaisessa perheessä elävä nuori voi kokea väkivallan oikeutettuna ongelmanratkaisumenetelmänä. Ammattiauttajien tehtävänä on kertoa nuorelle, että väkivallan käyttäminen vallan välineenä on väärin ja vastuu siitä on aina tekijällä. Nuoren omaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen on myös syytä puuttua. Ammattiauttajien tehtävänä on kertoa nuorelle väkivallan vaaroista ja samalla ohjata häntä rakentavampiin ongelmanratkaisumenetelmiin. Väkivalta ei lopu itsestään eikä varsinkaan perheen sisällä ainoastaan ulkopuolinen voi lopettaa väkivallan! Jatkuessaan väkivalta raaistuu ja samalla kynnys väkivaltaiseen käyttäytymiseen alenee. Lisätietoja Poikki 1 -koulutuksesta: > Koulutus Jarkko Yliruka toimi korkeakouluharjoittelijana Etelä-Suomen lääninhallituksen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemishankkeessa. 12 Sosiaaliturva 12/06

13 laina ja palaute KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS Tuoko puitelakiesitys uusia eväitä sosiaalipalvelujen järjestämiseen? Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta edistävässä puitelakiehdotuksessa on vain vähän villoja. Kaikki maininnat palveluiden organisoinnin monipuolistamisesta karsittiin Helsingin Sanomat Uudistusta valmistelleen rakenneryhmän vetäjä alueja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) hehkutti, että puitelaki mahdollistaa kunta- ja palvelurakenteiden tasapainoisen kehittämisen. Todellisuudessa kyse on pikemminkin tasapaksusta kehittämisestä. Niin vähän villoja esityksessä on. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Kansanedustaja Maija Perho, kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistelleen kuntarakenneryhmän jäsen, Sosiaaliturva-lehteä julkaisevan Huoltajasäätiön isännistön puheenjohtaja Puitelakiesitys ei tuo nykytilanteeseen paljonkaan uutta. Puitelakiesitys ei tuo nykytilanteeseen paljonkaan uutta tai uusia mahdollisuuksia. Lakiesityksestä karsittiin kaikki maininnat palveluiden organisoinnin monipuolistamisesta. Edelleen ensisijaista on se, mitä kunnissa halutaan ja osataan tehdä. Kuntarakennetyöryhmässä ei juuri käsitelty sosiaalihuollon asioita. Lähinnä päätettiin muutamista valtiolle siirrettävistä tehtävistä, kuten elatustuen siirrosta Kelan hoidettavaksi asukkaan väestöpohjavaatimus perusterveydenhuollolle ja siihen kiinteästi liittyville sosiaalipalveluille velvoittaa kuntia kokoamaan suurempia yksiköitä. Tavoite oli esillä jo hoitotakuun yhteydessä, mutta se ei ole toteutunut vapaaehtoista tietä. Velvoite vahvistanee perusterveydenhuoltoa ja suuremmat terveyskeskukset ovat nykyistä houkuttelevampia työyhteisöjä. Kannattaa miettiä, miten vanhustenhuolto tähän yhdistetään. Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestämiseen ei tullut olennaisesti uutta. Nykyiset sairaanhoito- ja erityishuoltopiirit on tarkoitus yhdistää. Mikäli piirejä yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi, siitä tulee päättää valtioneuvoston esityksestä erikseen. Nähtäväksi jää, mitä erityislainsäädännön, kuten erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden lainsäädännön uudistaminen tuovat tullessaan. Maakuntien keskuskaupunkeja koskee erityinen suunnitteluvelvoite: niiden täytyy mennessä tehdä yhdessä naapurikuntiensa kanssa suunnitelma siitä, miten niiden maankäyttöä, asumista ja liikennettä sovitetaan yhteen ja parannetaan seudullista palveluiden käyttöä. Lain merkitys riippuu siitä, kuinka vakavasti kunnissa otetaan se, että pidemmällä tähtäyksellä niiden on käytävä läpi, miten ikärakenteen muutokseen ja peruspalveluiden tuottamiseen tulevaisuudessa varaudutaan. Kuntien on otettava kehittäminen vahvasti omiin käsiinsä. LAINATTUA, SAKSITTUA Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maria Guzenina, Anna Asioita perustellaan aivan liikaa syyllistämällä vanhempia siitä ja tästä ja tuosta. Tutkimustuloksia on monenlaisia. Olisi reilua sanoa asia suoraan: pääsyy siihen, että lapset halutaan kotihoitoon, on raha. Kunnille on halvempaa, että lapset hoidetaan kotona kunnan järjestämän päivähoidon sijasta. Valtiotieteiden tohtori, Nuorisotutkimusverkoston tutkija Mikko Salasuo huumeriskeistä tiedottamisesta nuorille, Helsingin Sanomat Hysteerisestä suhtautumisesta huumeisiin tulee päästä irti, ja festivaalien leimaaminen huumetapahtumiksi on lopetettava. Sosiaali- ja terveysministeriössä, Stakesissa ja A-klinikkasäätiössä työskentelee päihdevalistuksen huippuosaajia, joten riskitiedotus tulisi kyetä järjestämään tehokkaaksi haittojen ehkäisyn välineeksi. Tutkija ja terapeutti Mirjam Kalland, HyväTerveys, elokuu 2006 Britanniassa ja USA:ssa on mahdollista evätä vanhemmuus. Kun tarpeeksi monta kertaa mokaa, menettää oikeutensa lapseen ja lapsi voidaan antaa adoptoitavaksi. Suomessa toimitaan päinvastoin. Huostaan otettujen lasten kohdalla pyritään aina siihen, että lapsi voisi palata takaisin kotiinsa. Se on vanhempien kannalta inhimillistä, mutta hinnan maksaa lapsi. Sosiaaliturva 12/06 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Kansalaisille tarpeeksi pelipaikkoja Kati Peltola on 65-vuotias kansalaisaktiivi, entinen sosiaalikeskuksen johtaja. Kesän kuumuus kuivatti kotimaisen poliittisen keskustelun valtamediassa aluekiistoihin. Saako presidentti keskustella naapuripresidentin kanssa ja jos niin mistä? Saako Helsinki syödä Sipoota? Kuka on paitsiossa? Helsingin sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajat jatkoivat tuttua sektorikiistaa. Organisaatiomuutosten jälkeenkin virastoissa on jäänyt pallo jalkaan. Maaleja kuvitellaan syntyvän, jos oma joukkue saa lisää pelitilaa. Todellisuudessa pallon ammattimainen kuljettaminen ja joukkueen vikkelät pelisilmät eivät ratkaise sosiaali- ja terveyspalveluissa. Onnistuminen riippuu siitä, onko palvelujen käyttäjillä oma elämä ja miten he ymmärtävät mahdollisuutensa. Sillä kentällä palvelujen tuottajat näyttävät helposti vain nahkakuulilta. Sosiaali- ja terveyspolitiikankin tärkein kysymys on löytää kansalaisille tarpeeksi pelipaikkoja. Nykyään ihmiset haluavat päästä edes vaihtopenkille, jotta he vaivautuvat tutustumaan yhteisten asioiden hoitoon ja yrittävät vaikuttaa niihin. Sadan vuoden takaisessa Suomessa jo äänestäjän punainen viiva synnytti hyökylaineita. Nyt vaalikampanjat ovat enimmillään penkkiurheilijoiden aaltoilua, jonka jälkeen palataan arkeen. Kansalaiset on tungettu katsomoon ja pelaaminen on ammattilaisten työtä. Pääkaupunkiseudun asukkaiden ja päättäjien enemmistö näyttää gallupien mukaan uskovan siihen, että poliittisen päätöskentän jatkuva laajentaminen parantaa tuloksia. Hyvinvointipalvelujen keskittäminen suuriin hallinnollisiin yksiköihin lisää kuitenkin vain katsomopaikkoja. Aina vain suuremmat ihmisjoukot maksavat ammattipelaajien pallottelusta. Tuloksena on ainoan vaihtoehdon myymälöitä, joissa asiakkaalla on yhtä vähän oikeuksia kuin hampurilaisravintolassa. Työntekijän osana on mukautua kaavaan ja vähentää kustannuksia. Palvelubudjettien tekijät, budjettirahoista palkkansa saavat työntekijät ja palvelujen käyttäjät näkevät palvelut eri kulmista. Jokaisella on käsityksensä hyvästä tuloksesta ja usein myös tavasta saavuttaa se. Jos ihmiset eivät pääse suoraan ja asialliseen keskusteluun ja sen kautta ymmärtämään toistensa tekemisiä ja ajatuksia, ei synny yhteisiä päätöksiä. Mitä suuremmat organisaatiot ja mitä enemmän niillä on tehtäviä, sitä vähemmän jää tilaa kansalaisuudelle ja poliittiselle osallistumiselle. Vielä surullisempi vaihtoehto on palvelusetelien jakaminen ihmisille, jotta nämä etsisivät itse markkinoilta ostovoimalleen sopivia vaihtoehtoja. Luin juuri USA:ssa ollessani novellin, jossa eläkeläisen tulot eivät riitä vaikean sairauden kanssa elämiseen. Nokkela nainen heittää George W. Bushia kermakakulla. Kakku osuu vain Condoleezza Rice iin, mutta tulos on toivottu. Nainen saa elinkautisen tuomion ja vankilassa sairauteensa tarpeellisen hoidon. Vankilan lisäetuna on nuorten vankien runsas työvoima. Amerikkalainen ystävämme lähetti meidät paikalliseen kauppakeskukseen, jossa pienten lasten äidit ja eläkeläiset käyvät ulkoilemassa. Kaupat myyvät lähinnä vain tarpeetonta kamaa, mutta vartiointi ja ilmastointi toimivat ja suihkulähteet solisevat. Ostoskeskus tai jalkapallostadion on heikko korvike yhteisöille, joissa erilaiset ihmiset voivat kohdata elämälle tärkeän työn merkeissä. Leena Brunberg on 53-vuotias pätkätöitä tekevä, naimisissa oleva neljän lapsen äiti ja isoäiti. Kolme lapsista asuu kotona. Hän on ollut perustamassa Väki Vallaton ry:tä, pienituloisten etujärjestöä. Tietoa Väki Vallaton ry:stä: TOIMITUKSELTA Ei vain lääkkeiden antamista Kotona selviytymisen tukeminen on ollut vanhustenhuollon virallinen tavoite jo vuosia. Hyvä niin. Suurimmat palvelujen aukot ovat kuitenkin jo kauan olleet vanhusten avopalveluissa. Tähän havahduttiin jo toistakymmentä vuotta sitten, mutta tilanne tuntuu vain pahenevan. Kotipalvelu näyttää hiipuvan kokonaan: apua arjen askareisiin on turha odottaa ainakaan kunnan kotihoidolta. Lääkkeet annetaan ja haavat hoidetaan minuuttiaikataululla. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämisellä kotihoidoksi on haettu tehokkuutta, mutta tehokkuus näyttää toteutuneen laadusta tinkimällä. Samalla tuntuu unohtuneen se, mihin palveluilla pyritään. Kotona selviytymisen tukeminen on kääntynyt irvikuvakseen vanhusten eristämi- kuva: Lea Suoninen-Erhiö 14 Sosiaaliturva 12/06

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Mitä sosiaalipalveluja olet käyttänyt? Koska en ole saanut vuosiin muita kuin pätkätöitä, työttömyysjaksot ovat tulleet tutuiksi. Myös mieheni työ on ollut kausiluonteista. Olemme joutuneet välillä turvautumaan toimeentulotukeen. Viime kesänä meillä oli todella vaikeaa. Mieheni oli työttömänä ja sai vain työmarkkinatukea. Samaan aikaan pätkätyöni loppui ja jouduin odottamaan työttömyyspäivärahaani kaksi kuukautta. Heinäkuuksi ja elokuuksi meillä ei ollut muita tuloja kuin mieheni työmarkkinatuki ja lapsilisät, mutta saamamme toimeentulotuki ei kattanut edes vuokraa. Ilman ystäviemme ja sukulaisten apua emme olisi tilanteesta selvinneet. Asumistukipäätös tuli vihdoin syksyllä, mutta tuolloin tilanteemme jo muuttui, kun mieheni pääsi töihin. Vaikka ilmoitimme heti Kelaan muuttuneesta tilanteestamme, asioiden käsittely kestää siellä sen verran pitkään, että tuki lakkautettiin vasta viiveellä. Tässä välissä kaupunki oli jo perinyt toimeentulotukipykälien mukaan katsomansa osuuden asumistuesta ja myös syyskuulta, vaikka emme olleet hakeneet emmekä myöskään saaneet toimeentulotukea syyskuuksi. Me jäimme Kelalle velkaa, vaikka oikea velallinen oli kaupunki. Pari viikkoa sitten Kelasta tuli ikävä päätös: meiltä peritään nyt 1 623,68 euroa heidän mielestään liikaa maksettua asumistukea takaisin. Oletko tyytyväinen sosiaalitoimistosta saamaasi apuun? Minun ikäiseni on opetettu siihen, että sosiaalitoimisto on se viho viimeinen paikka, minne mennään. Sosiaalitoimiston kynnys on todella korkea. Nuorehko, varmaan vasta valmistunut sosiaalityöntekijä sanoi kerran, että me ei sitten ruveta täällä työtä vieroksuvia elättämään. Se oli niin suuri loukkaus, että sen jälkeen mieheni on saanut hoitaa toimeentulotukihakemukset. En ole jäänyt vapaaehtoisesti työttömäksi. Työttömyysjaksoilla olen ollut todella aktiivinen: minulla on ollut yli 200:kin työpaikkahakemusta vireillä ja postimerkitkin maksavat paljon. Kaikille ei yksinkertaisesti vain ole töitä. Minullakin on koulutusta ja työkokemusta, mutta mikään ei tunnu auttavan. Onnekseni olen saanut mielekkäitä pätkätöitä kansalaisjärjestöistä. Miten haluaisit, että sinua asiakkaana kohdellaan? Haluan ihmisarvoista ja arvokasta kohtelua. Ystävällisyys ei maksa mitään. Jokaisella ihmisellä on oma historiansa ja oma tilanteensa. Aina pitäisi katsoa, mikä on ihmisen todellinen tilanne. Toimeentulotuessahan tulot lasketaan keskimääräisistä tuloista, vaikka ihmisellä ei olisi ollut tuloja moneen kuukauteen. Toimeentulotukeen tarvitaan lisää inhimillistä harkintaa ja terveen järjen käyttöä. Minkälaisiin epäkohtiin olet törmännyt? Virkailijat joutuvat toimimaan tiukkojen normien mukaan, ymmärrän sen. Liian tiukat normit ja säästötavoitteet aiheuttavat kuitenkin sen, että ihmi- set ajetaan todella ahtaalle ja heidän tilanteensa vain vaikeutuu. Jos kotona asuva 18-vuotias lapsi menee töihin säästääkseen vaikkapa tulevia opintojaan varten, toimeentulotuessa hänen tulonsa lasketaankin perheen yhteisiin tuloihin. Ymmärtäisin vielä sen, jos lapsi joutuisi maksamaan osansa vuokrasta ja muista perusmenoista, mutta hän joutuu koko palkallaan elättämään perhettään. Sosiaalitoimistossa voidaan nöyryyttää monella tapaa: Yhtenä jouluna veljeni laittoi pankkitilillemme 50 euroa lasten joululahjoihin. Sosiaalitoimistossa summa laskettiin meidän tuloihimme. Tämä järjestelmä syrjäyttää enemmän kuin tukee ihmisiä omille jaloilleen. Miten parantaisit pienituloisten asemaa ja palveluja? Tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja: en hyväksy sitä, että ihmisiä pakotetaan vaikkapa joillekin Euroopan sosiaalirahaston rahoittamille epämääräisille kursseille, jotka eivät johda mihinkään. Pienimmät palkat ja sosiaalietuudet eivät ole viimeisten kymmenen vuoden aikana nousseet juuri nimeksikään vaan niitä on käytännössä leikattu, vaikka asuminen ja muut perusmenot ovat kallistuneet huomattavasti. Niillä ei kukaan ihminen pysty selviytymään, jollei hänellä ole omaa tukiverkostoa. Pienimpiä palkkoja ja sosiaalietuuksia pitää korottaa tuntuvasti. seksi omiin koteihinsa. Osin kotihoidon tukemiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusrakenteita uudistettiin toistakymmentä vuotta sitten. Lähihoitajakoulutus alkoi vuonna Kymmenen entistä koulutusammattia nivottiin yhteen sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinnoksi. Kodinhoitajakoulutus ja perushoitajakoulutus loppuivat. Ajatus osaamisen yhdistämisestä ja laajentamisesta oli hyvä ja käytännön näkökulmasta perusteltu. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun ei tarvitsisi enää ristiin rastiin toisistaan tietämättä käydä vanhuksen luona, vaan sama työntekijä voisi antaa lääkkeet, auttaa kotiaskareissa, neuvoa etuuksien hakemissa ja tukea sosiaalisissa suhteissa. Hoito, hoiva ja huolenpito yhdistyisivät. Kun koulutusrakennetta uudistettiin, esitettiin hyviä kysymyksiä. Minkälaista osaamista vanhustenhuollossa tarvitaan? Mihin toiminnalla pyritään ja mitkä ovat sen tavoitteet tulevaisuudessa? Mihin tarpeisiin koulutuksella pyritään vastaamaan? Ovatko asiakkaiden avuntarpeet muuttuneet ja muuttuvatko ne? Miten nykyinen lähihoitajakoulutus vastaa näihin kysymyksiin? Koulutuksesta kantautuneet viestit ovat huolestuttavia. Sosiaalialan opetus on monissa oppilaitoksissa kuihtunut miltei olemattomiin. Opetus painottuu lääkkeisiin ja hoitamiseen. Koulutuksen sisältö vaikuttaa osaamiseen ja ammatilliseen suuntautumiseen. Ihminen tekee sitä, mitä osaa. Jos sosiaalinen ulottuvuus jää opetuksessa pimentoon, käsitys ihmisen hyvinvoinnista kapeutuu. Hyvinvointi ei ole sama asia kuin hengissä pito. On aika miettiä hoidon ja auttamisen peruskysymyksiä myös koulutuksessa. Lea Suoninen-Erhiö Konkari ja keltanokka väittelevät blogeissa Niin usein puhutaan työn vaikeudesta ja niin harvoin sosiaalihuollon myönteisistä vaikutuksista. Aulikki Kananoja Varsinkin sosiaalipoliitikko näkee maailmassa aina korjaamista: meillehän kaikki on hyvin vasta sitten, kun kaikki on hyvin. Tanja Kuronen Sosiaalialan konkari, Helsingin eläkkeellä oleva sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja ja sosiaalipolitiikan opiskelija Tanja Kuronen vaihtavat Sosiaaliturvan netissä ajatuksia alan ajankohtaisista asioista ja ikuisuuskysymyksistä. Liity keskusteluun Sosiaaliturvan netissä Sosiaaliturva 12/06 15

16 varhainen puuttuminen teksti ja kuvat: Mia Sivula Uskalla ottaa huoli lapsesta puheeksi Rovaniemellä on vuoden ajan harjoiteltu varhaista puuttumista lapsen ja nuoren elämän pulmatilanteisiin. Huoli puheeksi -koulutuksen on käynyt yli 500 lasten ja nuorten parissa työskentelevää, muun muassa päiväkodin työntekijöitä, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä. Kun lapsen käytös tai perheolot aiheuttavat huolta, moni ammattikasvattaja miettii, miten lähestyä vanhempia. Kuinka esittää huoli lapsesta niin, etteivät vanhemmat loukkaannu? Miten jatkaa, jos vastapuoli torjuu asian ja keskustelu tyrehtyy siihen? Huoli puheeksi -menetelmä ja -koulutus on Stakesin verkostotyön tiimin kehittämä. Valtion tukema koulutus on ollut Rovaniemen kaupungille edullista. Koulutuksiin osallistujille lisäoppi on ollut maksutonta ja vaatinut nipistyksen kahdesta työiltapäivästä. Ensi talvena Rovaniemellä koulutetaan koko päivähoidon henkilöstö. Rohkea tarttuu huoleen Huoli puheeksi -menetelmä lähtee ajatuksesta, että vaikeankin asian voi ottaa vanhempien kanssa puheeksi, kun sen esittää oikealla tavalla. Ammattikasvattaja voi kertoa omasta huolen tunteestaan, jonka hälventämiseksi hän pyytää vanhemmilta apua ja yhteistyötä. Päiväkodissa huolta ja keskustelun tarvetta synnyttävät tilanteet voivat olla lähtöisin lapsesta, mutta joskus myös vanhempien käytös voi herättää tarpeen yhteiseen keskusteluun. Esimerkit voisivat olla seuraavanlaisia: Kuusivuotias Petteri vaatii, että hänet kannetaan joka aamu päiväkotiin. Nelivuotias Teemu puree muita lapsia ja aikuisia. Esikouluikäinen Reija kieltäytyy syömästä päiväkotiruokaa. Viisivuotiaalla Lauralla on harvoin riittävästi vaatteita päiväkotiin tullessa, ja päiväkodin vaatteita hän ei suostu pukemaan ylleen. Nelivuotias Sini kertoo kotoa tarinoita, jotka herättävät kysymyksiä ja huolta. Puheeksiottoa on harjoiteltava Mitä hankalampi keskustelunaihe, sitä tärkeämpää on harjoitella tilannetta ennakkoon. Huoli puheeksi -menetelmässä harjoittelun apuvälineeksi on kehitetty kolmiosainen lomake, jonka avulla voi pohtia, miten keskustelu todennäköisesti etenee, ja miten itse luultavasti reagoi. Lomakkeen ensimmäisessä osassa päiväkodin työntekijä määrittelee, miksi vanhemmat on tärkeä pyytää keskusteluun. Mistä olen huolissani lapsen tilanteessa? Tärkeää on myös pohtia, mitä todennäköisesti tapahtuu, jos huolenaiheeseen ei nyt puututa. Kakkoslomake täytetään juuri ennen tapaamista. Silloin pohditaan, mitä sellaisia voimavaroja lapsella on, jotka olisi hyvä tuoda keskustelussa vanhempien tietoon. Etukäteen pohditaan myös sitä, miten vanhemmat saattavat reagoida. Miten jatkan keskustelua, jos vanhempi loukkaantuu tai alkaa itkeä? Miten vastaan tunteenpurkauksiin? Mitä sanon? Tapaamisen jälkeen pohditaan kolmannen lomakkeen avulla sitä, kuinka puheeksi ottaminen toteutui, ja miltä lapsen tilanne nyt näyttää. Jos keskustelu sujui hyvässä hengessä ja vanhempien reaktiot olivat ennakoitua positiivisempia, sen kirjaaminen antaa rohkeutta tuleviin keskusteluihin. Kallein lasku lankeaa, kun korjataan puuttumatta jättämisen jälkiä Anna Rantapero: Elinkaarikustannusten mallintaminen Riihimäen kaupungissa. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Julkaisu verkossa Jos lapsi otetaan vauvana huostaan ja sijoitetaan täysi-ikäiseksi saakka lastenkotiin, kunnalle lankeava lasku voi kohota yli miljoonan euron. Jos perheen ongelmiin tartutaan ajoissa ja huostaanotolta ja erityispalveluiden käyttämiseltä vältytään, sama lapsi voi maksaa kunnalle 90 prosenttia vähemmän. Vajaalla sadalla tuhannella eurolla hän saa silti peruspalvelut: neuvolakäynnit, kolme vuotta päiväkotihoitoa ja peruskoulutuksen. Laskelmat ovat peräisin Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian tutkimuksesta, jossa laskettiin elinkaarikustannuksia Riihimäen kaupungissa. Koska Riihimäki edustaa monissa tilastoissa suomalaisten kaupunkien keskitasoa, tutkimuksen laskuoppi sopii myös muihin kuntiin. Tutkimuksessa todetaan, että jos kaupunki haluaa minimoida syntyneen lapsen sille aiheuttamat kustannukset, voimavaroja tulisi keskittää lapsen ongelmien ehkäisyyn. Suurimpia kustannuksia kun aiheuttavat juuri korjaavat toimenpiteet. Jos vanhempien päihdeongelmaa aletaan ratkoa vasta, kun lapsia jo hoidetaan psykiatrisessa hoitolaitoksessa, lasku kipuaa moninkertaisiin summiin. Jos lapsi on kunnalle joko yhden tai kymmenen euron kustannuserä, miksi ihmeessä ei valittaisi halvempaa vaihtoehtoa? Miksi viisastellaan mieluummin jälkikäteen, että kyllähän senkin perheen ongelmat olivat nähtävissä jo aikoja sitten? Jos niin, miksi ei sitten puututtu ajoissa? 16 Sosiaaliturva 12/06

17 nen vanhempien kanssa. Moni ammattikasvattaja kuitenkin kainostelee sekaantumista perheen asioihin. Houkuttelevampaa voisi olla jättää asia sikseen ja toivoa, että joku toinen puuttuu siihen. Mutta jos kukaan ei puutu, saattaa pieni huoli paisua vyyhdeksi ongelmia, joiden selvittelyyn ei yksi ammattilainen enää riitä. Jääskeläisen mielestä Huoli puheeksi -menetelmä toimii juuri siksi, että lapsen kanssa työskentelevä kasvattaja ottaa vanhempien kanssa esiin oman huolensa lapsesta. Hänen subjektiivista huolen tunnettaan ei voi kiistää, ei edes toteamalla, että ei se kotona tee niin. Suurin osa vanhemmista kokee huolen puheeksi ottamisen välittämisenä. Jos ammattikasvattajat kohtaavat vanhemmat tasavertaisina pyytäen apua huolen hälventämiseen ja yhteistyöhön, keskustelu lähtee liikkeelle hyvältä pohjalta, Jääskeläinen sanoo. Kun Huoli puheeksi -menetelmää käyttäneiden ammattikasvattajien kokemuksia vertailtiin, havaittiin, että valtaosassa keskusteluista vanhemmat reagoivat jopa yllättävän myönteisesti. Tunnelmat keskustelun jälkeen olivat helpottuneita, toiveikkaita ja tyytyväisiä. Kirjallisuutta Esa Eriksson, Tom Erik Arnkil: Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes Arja Jääskeläinen työskentelee Varhaisen puuttumisen ja verkostotyön kehittämisprojektissa Rovaniemellä. Huolen vyöhykkeet -kaavion perusteella mietitään, milloin lapsen tai nuoren huoleen kannattaa tarttua. Jos huolen puheeksi ottaminen ei riitä, vaan tilanteen parantumiseksi tarvitaan yhteistyötä läheis- ja viranomaisverkoston kesken, vuoropuhelua vetämään voi tilata verkostokonsultin. Verkostokonsultti on Stakesin kouluttama henkilö, joka tuo neuvotteluun dialogisia ja ratkaisukeskeisiä toimintatapoja. Hän varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat tasavertaisesti kuulluiksi, ja huolehtii puolueettomana henkilönä keskustelun etenemisestä. Tavoitteena on kaikkien kuulluksi saattaminen, voimavarojen tukeminen ja yhteistyön selkeyttäminen. Tartu huoleen, kun se on vielä pieni Arja Jääskeläinen työskentelee Rovaniemellä Stakesin kanssa yhteistyössä Varhaisen puuttumisen ja verkostotyön kehittämisprojektissa. Hän rohkaisee päiväkodin kasvattajia tarttumaan pieneenkin huoleen. Kun huoleen puuttuu aikaisessa vaiheessa, ratkaisumahdollisuuksia on yleensä useampia. Huolen poistumiseen voivat riittää yksi keskustelu ja yhteisistä pelisäännöistä sopimi- Harjoittelu tuo varmuutta vanhempien kohtaamiseen Rovaniemen Saarenputaan päiväkodin lastentarhanopettaja Birgitta Elo ja lastenhoitaja Heidi Jaukkuri kävivät Huoli puheeksi -koulutuksen syksyllä Koulutus muutti ajatuksia siitä, miten vanhempien kanssa voi puhua vaikeistakin asioista. Ennen saatoin aloittaa keskustelun niin, että kerroin vanhemmille, mitä mieltä minä olin esimerkiksi heidän lapsensa aggressiivisesta käytöksestä. Sitten vasta kysyin, mitä sanottavaa heillä oli. Keskustelu ei juuri edennyt pintaa syvemmälle, Elo sanoo. Elon mielestä Huoli puheeksi -koulutuksen opit ovat osoittaneet, että kun oman huolen lapsesta ottaa esille vanhempia kunnioittaen ja omia mielipiteitä tuputtamatta, luottamus ja suhde vanhempiin säilyvät. Keskusteluyhteyden säilyttäminen onkin hyvin tärkeää, sillä kerran menetetyn suhteen elvyttäminen on vaikeaa ja vie aikaa. Jaukkurille huolen puheeksi ottamisen lomake on Heidi Jaukkurin ja Birgitta Elon työhön Saarenputaan päiväkodissa Huoli puheeksi -koulutus on jo tuonut uusia työkaluja. Keskustelu hankalista aiheista vanhempien kanssa sujuu nyt aiempaa helpommin. ollut hyvä väline valmistautua keskusteluun hankalasta aiheesta vanhempien kanssa. Lomakkeen avulla on ollut hyvä harjoitella tilannetta. Olen miettinyt, miten esitän asiani, ja miettinyt eri vaihtoehtoja kuinka toimia, jos vanhempi torjuu asian tai loukkaantuu. Omat todennäköiset tunteeni ja reaktioni olen käynyt ennalta läpi. Silloin minun ei ole tarvinnut itse tilanteessa lähteä mukaan vanhemman pahaan oloon, vaan olen pysynyt rauhallisena. Harjoittelussa piilee suuri voimavara.. Elon ja Jaukkurin mielestä Huoli puheeksi -koulutus sekä aiemmin käyty Varhaisen vuorovaikutuksen kurssi ovat opettaneet vuorovaikutustaitoja ja toisen kuuntelemista. Taidoista on ollut hyötyä niin vanhempien ja päiväkodin välisissä keskusteluissa kuin myös talon sisällä. Saarenputaan päiväkodin koko henkilökunta on käynyt huolen puheeksi ottamisen kurssin. Olemme myös opetelleet vuorovaikutustaitoja yhteisissä iltapalavereissa. Työhön on tullut uudenlaista avoimuutta. Asioita osataan ottaa puheeksi aiempaa sovittelevammin ja toista loukkaamatta, Elo sanoo. Hän myöntää, että keskustelut vanhempien kanssa tuli toki ennenkin hoidettua, mutta ne jäivät tunnetasolla aika pinnallisiksi. Vanhempien tunteita ei juuri kyselty, ja tunti saattoi kulua jaaritellen sitä sun tätä, varsinkin jos aihe oli hankala. Omat tunteet sekaantuivat peliin, ja tuli tuputettua omaa tietämystä aivan liikaa, Elo muistelee. Nyt Elo ja Jaukkuri ovat etupäässä kuuntelulinjalla, kun vanhempien kanssa istutaan keskustelemaan. Jos ennen tuli korostettua omaa tietämystä, nykyään suhtautuminen on melkein päinvastainen. Saatan sanoa vanhemmille, että kertokaa te, me kuunnellaan, Elo sanoo. Sosiaaliturva 12/06 17

18 päivähoidon hallinto Merja Moilanen Monessa kunnassa pohditaan parhaillaan, onko lasten päivähoidon oikea paikka sosiaalitoimessa, pitäisikö se siirtää koulutoimeen vai löytää jokin kolmas ratkaisu. Missä on päivähoidon paikka? Kokkolassa teetettiin vuosi sitten selvitys päivähoidon hallinnollisista vaihtoehdoista. Selvityksen tehnyt koulutus- ja konsulttialan yritys Edufin haastatteli laajasti kaupungin sivistystoimen ja perusturvan luottamushenkilöitä, johtoa ja työntekijöitä. Lisäksi haastateltiin sellaisten kuntien edustajia, joissa päivähoito oli siirretty sosiaalitoimesta sivistystoimeen, ja sellaisten kuntien edustajia, joissa päivähoito aiotaan pitää sosiaalitoimessa vastakin. Haastatelluilta löytyi lukuisia eri näkökulmia päivähoidon hallintokunnan mahdolliseen vaihdokseen. Osa katsoi vaihdosta hallinnollisteknisestä, osa tunteellisesta, osa rationaalisesta, osa taloudellisesta, osa tieteellisestä ja osa laadun näkökulmasta. Vaihdos palkitaan tulevaisuudessa? Hallinnollis-teknisestä näkökulmasta vaihdosta perusteltiin sillä, että koska päivähoito siirtyy kokonaisuudessaan sivistystoimeen, mikään ei oikeastaan muutu; tilat, työsopimukset, esimiehet, työntekijät ja lapset vanhempineen säilyvät samoina. Eräät vaihdoksen toteuttaneiden kuntien edustajat vahvistivat asian: mitään muutosta ei ole havaittavissa hallintokunnan vaihdon jälkeen. Miksi sitten hallintokuntaa pitäisi vaihtaa, jos muutosta ei edes havaita? Hallinnollis-teknisen näkökulman edustajat odottavat tulevaisuuden mahdollistavan tai tuovan mukanaan toivottuja yhteistoiminnallisia ja taloudellisia sekä pedagogiseen jatkumoon, työntekijöiden arvostukseen ja tasa-arvoisuuteen liittyviä muutoksia. Hallinnollis-teknisestä näkökulmasta muutosta kritisoitiin siitä, että pahimmillaan se synnyttää superlautakunnan, jonka painoarvo ja sananvalta kunnallistaloudessa ovat liian korostuneet. Vaarana nähtiin myös se, että sivistystoimi syö päivähoidon, jonka resursseja siirtyy kouluille henkilöstön yhteiskäytön mukana, kun taas opet- kuva: Futueimagebank 18 Sosiaaliturva 12/06

19 tajilla ei ole vapaita resursseja panostaa yhteistyöhön päivähoidon kanssa sen enempää kuin nykyisissä olosuhteissa. Hyötyjä yhteiskäytöstä? Rationaalisesti hallintokunnan vaihdokseen suhtautuvat korostivat henkilöstön ja tilojen yhteiskäytöstä ja yhteishankinnoista saatavia hyötyjä. Päiväkoti ja koulu voidaan sijoittaa samaan rakennukseen. Tosin vastaperusteluna esitettiin, että yhteiskäyttö, hankinnat ja rakentaminen voivat sujua täysin joustavasti hallintokuntien yhteistyönä, jos niin halutaan. Taloudellisesta näkökulmasta päivähoidon hallintokunnan vaihdosta perustellaan sillä, että se tuo kunnalle säästöjä. Päivähoidon hallintokuntaa vaihtaneissa kunnissa ei ainakaan lyhyellä aikavälillä ole saatu säästöjä. Pitkän aikavälin taloudelliset hyödyt ovat lähinnä spekulatiivisia. On myös arveltu, että lastentarhanopettajien tavoitellessa opettajien palkka- ja työaikaetuja, kunnan rahakirstuun porataan jälleen uusia reikiä. Hallinnollisen henkilökunnan vähentäminen vaihdoksen yhteydessä on mahdollista vain, jos sivistystoimen nykyisessä hallinnossa on vapaita resursseja. Toisaalta päivähoidon hallinnon erityisosaaminen on perusturvan hallintohenkilöstöllä. Valtionosuudet pysyvät hallintokunnan vaihdoksesta huolimatta samoina. Kasvatus ja opetus yhdeksi kokonaisuudeksi Tieteellisinä perusteina vaihdokselle on esitetty, että elinikäinen oppiminen edellyttää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiivistä yhteistyötä. Vastaperusteena on korostettu sosiaali- ja perhepoliittista ajattelua, joka toteutuu parhaiten sosiaalitoimessa. Asia tuskin ratkeaa tieteellisin perustein, koska molemmilla tieteenaloilla on omat totuutensa, paljon tietoa lapsen parhaasta ja omat menetelmänsä tutkia ja tulkita todellisuutta. Sitä paitsi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tiivis yhteistyö voi toteutua tai olla toteutumatta samassa hallinnossa tai eri hallinnoissa riippuen paikallisesta tahdosta. Laatua korostavat näkevät laadun kehittyvän parhaiten samassa hallinnossa, joskin sivistystoimeen siirtämisen riskit myös tunnistetaan. Näitä ovat epätietoisuus perhepäivähoidon asemasta, erilaisten toimintakulttuurien kohtaami- Sosiaalihuoltolain 6 :n väliaikaisen muutoksen mukaan kunnilla on mahdollisuus järjestää päivähoidon hallinto parhaaksi katsomallaan tavalla. Lakimuutos on voimassa Manner-Suomen 416 kunnasta 91 prosentissa päivähoidosta huolehtii sosiaalitoimen lautakunta. Muissa kunnissa päivähoidosta huolehtii joko sivistyslautakunta, päivähoidolle ja opetustoimelle perustettu uusi yhteinen lautakunta tai kunnanhallitus. Stakesin varhaiskasvatuksen verkkopalvelu Varttua, > Ajankohtaista seen liittyvät riskit ja riski päivähoidon alistamisesta koulun suunnitelmille ja työtavoille. Tunteetkin mukana Tunnepohjaisesti vaihdokseen suhtautuvat kokivat, että yksilön tai ammattiryhmän henkinen koti on tietyllä toimialalla. En ole koskaan mieltänyt itseäni sosiaalialan työntekijäksi. Lastentarhanopettaja. Tuntuu pahalta, jos tässä pitää vielä alkaa opettajaksi ja osaksi jotain opetussuunnitelmia. Perhepäivähoitaja. Tunnepohjaisesti muutokseen suhtautuvat kokevat oman ammatti-identiteettinsä rakentuvan tietyn toimialan julkisuuskuvan kautta. He kokevat olevansa ensisijaisesti perusturvan tai sivistystoimen työntekijöitä eivät kunnan. Tunnepohjainen suhtautuminen kertoo selkeästi, miten syvälle hallinnolliset norsunluutornit ja kunnan sisälle rakennetut keinotekoiset raja-aidat pystyvät vaikuttamaan jopa työntekijöiden mielikuviin, todetaan selvityksessä. Järki käteen Järki käteen -periaatetta korostavat esittävät, että päivähoito siirretään sopivaan paikkaan sitten, kun on sopiva aika. Kiirettä ei saa pitää, vaan asiat hoidetaan harkiten. Usein myös työntekijöiden näkökulmasta esitetyt toiveet hallinnon paikasta kuuluvat tähän ryhmään siirretään päivähoito sivistystoimeen, jos työntekijät niin haluavat. Toisaalta kansanäänestystä kannattavia mielipiteitäkin on esitetty ja lasten vanhempien kuulemista asiassa. Asiasta voidaan tehdä iso juttu, jossa taistellaan, äänestetään ja politikoidaan. Toisaalta asia voidaan nähdä pelkkänä hallinnollisen ratkaisuna, joka ei juuri vaikuta arjen elämään valtaosassa päivähoidon kokonaisuutta. Ihan sama -näkemyksen mukaan lait ja asetukset ovat voimassa muutoksen jälkeenkin ja näin ollen on aivan sama, mihin päivähoidon hallinto on kunnassa sijoitettu. Päivähoito säilyy joka tapauksessa sosiaalipalveluna. Eräs valtuutettu tuskaantui asian vatvomiseen ja esitti kolmannen vaihtoehdon: Suuren rakennusmassan vuoksi päivähoito pitäisi siirtää teknisen lautakunnan alaisuuteen, niin loppuisi tällainen turha pölinä. Mihin Kokkola päätyi? Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti viime joulukuussa, että kaupunki ei siirrä lasten päivähoitoa sivistyskeskukseen tässä vaiheessa. Päivähoidon kehittämistä jatketaan perusturvakeskuksessa entistä tiiviimmässä yhteistyössä sivistyskeskuksen kanssa. Lisäksi päätettiin laatia kaupungille lapsipoliittinen ohjelma. Päätökseen vaikuttivat sekä selvityksen suositukset että meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Halutaan katsoa tuoko palvelurakenneuudistus uusia toimintatapoja. Selvityksessä suositeltiin katsotaan-vaihtoehtoa. Perusteluna oli, ettei asiasta ole riittävää yksimielisyyttä eikä kunnallispoliittista tahtotilaa, jotka ovat onnistuneen ratkaisun edellytykset. Osa opettajista ja valtaosa päivähoidon henkilökunnasta vastustaa siirtämistä. Luottamushenkilöiden enemmistö on siirtämistä vastaan, joskin tilanne on herkästi vaihtuva. Nykyisissä oloissa siirtämiseen liittyy liikaa todennäköisiä mahdollisia riskejä, jotka toteutuessaan vievät päivähoidon ja koulun yhteistyötä kielteiseen suuntaan. Selvityksessä suositeltiin myös, että tulevaisuutta silmällä pitäen pitäisi selvittää mahdollisuus perustaa uusi toimiala, joka yhdistäisi lasten palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Pidemmällä aikavälillä tämä vaihtoehto tulee todennäköisesti olemaan monen suomalaisen kunnan valinta. Seudullisen yhteistyön kannalta tämä vaihtoehto saattaa olla hyvin käyttökelpoinen lapsipolitiikan kokonaisuutta ajatellen, todetaan selvitysraportissa. Lähde: Kokkolan kaupunki: päivähoidon hallinnolliset vaihtoehdot. Edufin Sosiaaliturva 12/06 19

20 sovittelu Sini-Tuulia Lehtinen Sini-Tuulia Lehtinen on monikulttuurisen sovittelun asiantuntija, joka oli mukana valmistelemassa Helsingissä toukokuussa pidettyä Pohjoismaista sovittelukonferenssia. Pohjoismainen sovittelukonferenssi: Eurooppalaiset yhteiskunnat tarvitsevat monikulttuurista sovittelua Monikulttuurinen sovittelu on vielä harvinaista, mutta sen kehittäminen on tärkeä osa eurooppalaista yhteiskuntakehitystä. Presidentti Tarja Halonen osoitti sovittelun asiantuntemusta ja lupasi viedä sovittelua EU-päättäjien tietoisuuteen Suomen puheenjohtajuuskaudella. Halosen vieressä Dag Hareide. kuva: Lauri Nurmi 20 Sosiaaliturva 12/06

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. VIA VIS väkivaltatyö Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot