Toimijat nuorten liikenneturvallisuustyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimijat nuorten liikenneturvallisuustyössä"

Transkriptio

1 Jenni Rautiainen, Essi Sinisalo ja Markus Pöllänen Toimijat nuorten liikenneturvallisuustyössä näkemyksiä ja toimintamalleja Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 9/2007

2

3 Jenni Rautiainen, Essi Sinisalo ja Markus Pöllänen Toimijat nuorten liikenneturvallisuustyössä näkemyksiä ja toimintamalleja Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 9/2007 Tiehallinto Tampere 2007

4 ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2007 Julkaisua myy/saatavana Edita Faksi Puhelin TIEHALLINTO Hämeen tiepiiri Åkerlundinkatu 5B PL TAMPERE Puhelin

5 Jenni Rautiainen, Essi Sinisalo ja Markus Pöllänen: Toimijat nuorten liikenneturvallisuustyössä näkemyksiä ja toimintamalleja. Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 9/2007, 51 s. + liitt. 4 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: liikenneturvallisuus, nuoret, yhteistyö, liikennekasvatus Aiheluokka: 80 TIIVISTELMÄ Tämä tutkimus on jatkoa lasten ja nuorten liikenneturvallisuustyön tarpeita kartoittaneelle esitutkimukselle (Rautiainen et al. 2006). Esitutkimuksessa todettiin, että erityisesti nuorten liikenneturvallisuustyö tarvitsee mukaan uusia toimijoita. Laajalla verkostolla voidaan vastata myös siihen, että liikenneturvallisuustyö kattaa koko elinkaaren. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää uusien toimijoiden mahdollisuutta osallistua nuorten liikenneturvallisuustyöhön. Uusilla toimijoilla tarkoitetaan tässä tahoja, joiden toiminnassa liikenneturvallisuustyö ei ole vielä systemaattista. Tavoitteena on ollut haastatteluiden avulla edistää toimijoiden tietoisuutta omasta roolistaan, mahdollisista yhteistyötahoista sekä aktivoida heitä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintamalleja nuorten liikenneturvallisuustyöhön. Lisäksi hankkeessa toteutettiin kysely, jonka avulla selvitettiin nuorten näkemyksiä liikenneturvallisuustyöstä. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että uusilla toimijoilla löytyy selkeää kiinnostusta tulla mukaan verkostoon. Uudet toimijat löysivät paljon mahdollisia toimintamalleja, joita tulevaisuudessa voidaan sisällyttää toimintaan. Nuorille parhaimmiksi koettiin soveltuvan toiminnalliset ja keskustelevat toimintamallit. Ensisijaisesti uudet toimijat kokivat helpoimmaksi tehdä työtä vain oman organisaation sisällä, vaikka alkuvaiheeseen toivottiin tukea myös muilta tahoilta. Mahdollisina toimintamalleina koettiin mm. liikenneturvallisuusteeman käsitteleminen rippikouluissa, nuorten musiikkifestivaaleilla sekä puolustusvoimissa. Oppilaskunnat kokivat mahdollisena järjestää liikenneturvallisuusteemapäivän yhdessä muiden alueellisten tahojen kanssa. Harrastusryhmissä liikenneturvallisuutta voitaisiin käsitellä keskusteluiden, retkien ja kilpailujen kautta. Yleisesti todettiin, että toimintamallien käytännön toteuttaminen ei vaadi suuria resursseja. Materiaalia työn tueksi toivottiin erityisesti seurakunnissa ja oppilaskunnissa. Nuorille suunnatun kyselyn vastauksissa korostui autokoulun rooli. Autokoulua pidettiin tahona, jonka vaikutusmahdollisuudet nuoreen ovat hyvät ja jonka kanssa nuori mielellään tekee yhteistyötä. Myös poliisi ja Liikenneturva koetaan hyvinä vaikuttajatahoina. Vähiten nuoret haluavat kuulla liikenneturvallisuusviestiä kouluilta ja opettajilta. Tärkeimmät liikenneturvallisuustyön osa-alueet nuorten mielestä ovat tiedon jakaminen liikennesäännöistä, liikennekäyttäytymisestä ja ennakoivasta ajamisesta. Nuorten vastauksissa korostui myös vertaisryhmien merkitys. Nuori kokee, että samalla tavalla kuin vertaisryhmät vaikuttavat liikennekäyttäytymiseen, voivat nuoret viedä liikenneturvallisuusviestiä myös toisilleen. Tässä oppilaskuntien asema nähdään tärkeänä. Nuorten liikenneturvallisuustyö tarvitsee laajan ja monipuolisen verkoston. Uusilla toimijoilla on selkeää kiinnostusta tulla toimintaan mukaan. Tulevaisuudessa perinteisten tahojen tulisi antaa tietoa ja valmiuksia uusille toimijoille ja näin edesauttaa liikenneturvallisuustyön vakiinnuttamisessa osaksi uusien tahojen toimintaa.

6 Jenni Rautiainen, Essi Sinisalo och Markus Pöllänen: Aktörer i ungdomarnas trafiksäkerhetsarbete åsikter och handlingsmönster. Helsingfors Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer 9/2007, 51 s. + bilagor 4 s. ISSN X, TIEH SAMMANFATTNING Målet i den här undersökningen var att uppreda nya aktörernas möjligheter att delta i ungdomarnas trafiksäkerhetsarbete. Som nya aktörer kallades sådana organizationer, som inte har systematiskt trafiksäkerhetsarbete i sin verksamhet i nuläget. Syftet var att ta reda på nya aktörernas möjligheter i trafiksäkerhetsarbete samt att hjälpa dem identifiera andra aktörer och sin egen roll. Som mål i intervjuer var också att aktivera aktörer att planera och genomföra handlingsmönster i ungdomarnas trafiksäkerhetsarbete. Som en del i undersökningen förfrågades ungdomarna om deras synpunkter över nuvarande och önskvärda trafiksäkerhetsarbete. På grund av intervjuer kan påstås att nya aktörer är mycket intresserade i att delta i trafiksäkerhetsarbetet. Nya aktörer kom upp med många olika handlingsmönster som kan tas i bruk i framtiden. Som bästa såg de funktionella och interaktiva handlingsmönster. För att få nya handlingsmönster i gång behöver nya aktörer stöd, men annars vill aktörer operera själv. Som möjliga handlingsmönster för att behandla trafiksäkerhetsteman sågs bl.a. konfirmationsundervisning, idrottsföreningar, ungdomarnas festivaler och förvarsmakten. Elevkårer upplevde att det är möjligt att organisera trafiksäkerhetsdag tillsammans med andra regionala och lokala aktörer. I hobby grupp kan trafiksäkerhetstemat handlas genom diskussioner, resor och tävlingar. Överhuvudtaget konstaterades det att det inte krävs stora resursser att genomföra handlingsmönster i praktiken. Som stöd för arbetet önskades material i synnerhet i församlingar och elevkårer. I förfrågan till ungdomar framhävdes bilskolas roll. Ungdomarna såg bilskolan som organization med goda påverkningsmöjligheter och med vilken unga gärna samverkar med. Som organizationer med inflytande såg unga också polis och Trafikskyddet. Minst ville unga höra trafiksäkerhetsuppgifter från skolor och lärare. Det viktigaste delar i trafiksäkerhetsarbete i ungdomarnas mening är information om trafiksäkerhetsregler, trafikbeteende och framförhållande körning. Unga också betonade andra ungdomarnas bemärkelse. Om andra ungdomar är de som gör trafiksäkerhetsarbete och kommer fram med information, tycks det vara effektfull. Här ser man att elevkårerna har en betydande position. Ungdomarnas trafiksäkerhetsarbete behöver ett omfattande och mångsidig nätverk. Nya aktörer visade klart intresse för att vara med om. I framtiden borde traditionella organizationer ge information och beredskaper till nya aktörer och på detta viset främja trafiksäkerhetsarbetets befästelse inom nya aktörernas verksamhet.

7 Jenni Rautiainen, Essi Sinisalo and Markus Pöllänen: Organizations in traffic safety work for young adults views and operation models. Helsinki Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra internal reports 9/2007, 51 p. + app. 4 p. ISSN X, TIEH SUMMARY The aim of this study was to find out new organizations for traffic safety work of young adults aged between 15 and 24. In this study new organizations are a title to those organizations, which do not have a systematic traffic safety work yet. The aim was to find out new organizations possibilities to do traffic safety work and help them to identify other organizations through personal interviews. At the same time the aim was to encourage new organizations to plan and carry out some traffic safety activities for young adults. Also questionnaires were sent during this study to explore youngsters opinions about current and desirable traffic safety work. According to interviewees new organizations are really interested in getting involved in traffic safety networks. They found out many ways to include traffic safety work with young adults to their activities. The interviewees thought that the most suitable operation models are based on action and conversation. Primarily the new organizations liked to do traffic safety work by themselves but right at the start they wanted to get help from established organizations. In their opinions the most important thing in the beginning is to get information about traffic safety issues, other organizations, co-operation possibilities and existing materials. The interviewees believed that in future it is very likely that their organizations are a part of the traffic safety network. For example traffic safety could be handled in confirmation camps, young adult s festivals, army, athletic and other hobby clubs and student clubs of schools. In that way young adults can hear about traffic safety from many organizations not only from the police and schools. The interviewees also noticed that traffic safety activities don t demand always much money only lot of will and believing in own possibilities. Young adults think that the driving school can influence them a lot. Also the police and Liikenneturva (central organization for traffic safety in Finland) are thought to be important organizations. The least young adults want to handle traffic safety issues with teachers. Youngsters also wish to hear information from their peer group and because of this, the student clubs of schools could have important role. According to young adults the most important parts of traffic safety work are informing traffic laws, behaving in traffic and how to drive safely. Traffic safety work among young adults needs wide and multifaceted network. Therefore traditional organizations should help the new ones to get started. There are never too many organizations involved in traffic safety work.

8

9 ESIPUHE Nuorten liikenneturvallisuustyö tarvitsee mahdollisimman monipuolisen verkoston. Tärkeää on saada tulevaisuudessa mukaan myös uusia tahoja, joiden toiminnassa liikenneturvallisuustyö ei vielä ole systemaattista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää uusien toimijoiden mahdollisuutta tulla verkostoon mukaan sekä aktivoida heitä yhteistyöhön ja toteuttamaan toimintamalleja lähitulevaisuudessa. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin nuorten omia näkemyksiä ja toiveita liikenneturvallisuustyöstä. Tutkimus on tehty Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella. Tutkimusryhmään kuuluivat tutkija Jenni Rautiainen, tutkija Essi Sinisalo ja lehtori Markus Pöllänen. Tutkimusta ohjasivat Markku Uusitalo Hämeen tiepiiristä ja professori Jorma Mäntynen Tampereen teknilliseltä yliopistolta. Tampereella tammikuussa 2007 Tiehallinto Hämeen tiepiiri

10

11 9 Sisältö 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa toteutetut haastattelut 13 2 KATSAUS NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTAMALLEIHIN Koulutusta, valistusta ja kampanjointia Nuorten näkemyksiä liikenneturvallisuustyöstä Kansainvälisiä esimerkkejä liikenneturvallisuustyöstä 17 3 TOIMIJATAHOJEN HAASTATTELUIDEN TULOKSET Järjestöjen ja harrastusryhmien liikenneturvallisuustyö Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuustyö varuskunnissa Liikenneturvallisuustyö oppilaitoksissa Liikenneturvallisuustyö rippileirillä ja seurakunnissa Autoliikkeiden liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuustyö nuorten festivaaleilla 27 4 NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUSKYSELYN TULOKSET Yläasteiden oppilaiden näkemyksiä Lukiolaisten näkemyksiä Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden näkemyksiä 38 5 YHTEENVETO TULOKSISTA Uusien toimijoiden mahdollisuudet liikenneturvallisuustyössä Nuorten toiveita liikenneturvallisuustyölle 46 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 47 7 LÄHTEET 49 8 LIITTEET 51

12

13 JOHDANTO 11 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Tämä tutkimus on jatkoa Hämeen tiepiirin ja Tampereen kaupungin tilaamalle lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden tarpeita kartoittavalle esitutkimukselle (Rautiainen et al. 2006). Esitutkimuksessa kartoitettiin nykyistä valtakunnallista, alueellista ja paikallista toimijaverkostoa sekä liikenneturvallisuustyön haasteita lasten ja nuorten liikenneturvallisuustyössä. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin lasten ja nuorten liikenneturvallisuustyön parhaita käytäntöjä. Esitutkimus nosti esille useita haasteita ja tarpeita tulevaisuuden liikenneturvallisuustyötä ajatellen. Yleisesti koettiin, että lapsille on nykyisin tarjolla liikenneturvallisuustyön toimintamalleja ja saatavilla on paljon käyttökelpoista materiaalia. Lapset ovat myös kohteena helposti lähestyttäviä heille on helppo suunnitella menetelmiä ja lapsella on lisäksi luontainen halu ja kyky oppia uutta. Myös liikenneasioiden oppimiseen lapsi suhtautuu yleisesti positiivisesti. Toimintamallien käyttö onkin usein riippuvaista vanhempien, ohjaajan tai muiden aikuisten aktiivisuudesta, eikä niinkään lapsen halusta oppia uutta. Suurimmat haasteet esitutkimus toi esille nuorten ikäryhmien (yli 15- vuotiaiden) osalta. Tutkimuksessa todettiin, että peruskoulun jälkeen nuorten tavoitettavuus vaikeutuu ja menetelmät liikenneturvallisuustyössä perustuvat pääsääntöisesti satunnaisluonteisiin kampanjoihin. Myös sopivat vaikuttajatahot ovat nuorilla hyvin erilaiset kuin lapsilla. Mallina ja esimerkkinä eivät enää välttämättä toimi vanhemmat, opettajat tai muut aikuiset. Esimerkkiä nuori ottaa entistä enemmän muilta nuorilta, vertaisryhmiltään. Samalla myös harrastusryhmissä vietetty aika lisääntyy ja näin ollen tärkeänä mallina voivat toimia harrastusryhmien ja järjestöjen ohjaajat. Esitutkimuksen yksi johtopäätös olikin, että juuri näitä kolmannen sektorin toimijoita tulisi saada enemmän mukaan nuorten liikenneturvallisuustyöhön. Myös ns. perinteisemmät liikenneturvallisuustyön toimijat kuten poliisi ja peruskoulun opettajat toivovat työhön mukaan uusia tahoja. Mitä kattavampi verkosto on, sitä kattavammaksi saadaan myös liikenneturvallisuustyö koko elinkaaren ajaksi. Liikenneturvallisuusviestiä on mahdollista kuulla monen eri tahon toimesta monella eri tavalla. Samalla liikenneturvallisuustyö ei myöskään jää pelkästään yhden tai kahden tahon vastuulle. Tavoitteena on muodostaa joka ikäkaudet huomioon ottava liikenneturvallisuustyön verkosto. Esitutkimuksessa käytetty toimijaverkosto on nähtävissä liitteessä 1. Toimijoiden tulee muistaa, että työn ei tarvitse olla merkittävästi aikaa ja rahaa vieviä projekteja. Myös pienet asiat vaikuttavat, kuten Liikenneturvan kampanjakin muistuttaa Liikenneturvallisuus on pieniä tekoja.

14 12 JOHDANTO 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut vastata esitutkimuksessa (Rautiainen et al. 2006) nousseisiin tarpeisiin. Tavoitteena on ollut edistää uusien toimijoiden tietoisuutta omasta roolistaan liikenneturvallisuustyössä, lisätä toimijoiden tuntemusta muista tahoista ja aktivoida heitä yhteistyöhön. Uusilla toimijoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ensisijaisesti tahoja, joiden toiminnassa liikenneturvallisuustyö ei vielä ole systemaattista. Tutkimuksen tavoitteena on ollut myös selvittää, mitä käytännön mahdollisuuksia on saada uusia tahoja mukaan liikenneturvallisuustyöhön. Samalla on kartoitettu, millaisessa roolissa tahot voivat olla ja millaisiin toimintamalleihin ne katsovat voivansa osallistua. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat olleet vuotiaat nuoret sekä tahot, joilla on vaikutusmahdollisuuksia tämän ikäryhmän liikenneturvallisuuteen. Nuoret koettiin esitutkimuksessa haasteellisena ryhmänä tavoittaa. Nuorten liikenneturvallisuustyöhön koettiin myös olevan olemassa vähemmän menetelmiä lasten ikäryhmiin verrattuna. Onkin tärkeää ottaa huomioon nuorten mielipiteet ja toiveet liikenneturvallisuustyön ja toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tässä tutkimuksessa on nuorten näkemysten saamiseksi haastateltu peruskoulun ylimpien vuosiluokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaita. Nuorten haastattelujen avulla on kartoitettu myös nuorten toiveita ja näkemyksiä liikenneturvallisuustyöstä sekä siitä, millaiset toimintamallit ovat heidän näkökulmastaan tuloksellisimpia. 1.3 Tutkimusmenetelmät Hankkeessa on tehty kirjallisuuskatsaus täydentämään esitutkimuksessa hankittua tietopohjaa erityisesti nuorten liikenneturvallisuustyön toimintamalleista ja yhteistyömuodoista. Kirjallisuuskatsauksessa on tarkasteltu muutamaa Suomessa toteutettua nuorten liikenneturvallisuushanketta sekä Yhdysvalloissa, Alankomaissa ja Ruotsissa toteutettuja hankkeita. Hankkeen tutkimusmenetelminä on käytetty yksilö- ja ryhmähaastatteluita sekä nuorten lomakehaastattelua. Uusien toimijoiden haastatteluiden avulla on selvitetty, millainen rooli eri toimijoilla voisi olla liikenneturvallisuusverkostossa. Samalla on kartoitettu, millaisia tarpeita kullakin toimijalla on yhteistyöverkostolle ja millaisiin toimintamalleihin he voisivat osallistua. Haastatteluiden avulla on lisäksi selvitetty, keiden tahojen kanssa he voisivat suunnitella ja toteuttaa toimintamalleja. Nuorten mielipiteitä ja toiveita liikenneturvallisuustyöstä on kartoitettu haastattelemalla Tampereen alueella peruskoulun vuosiluokkien 8 ja 9, lukion ja ammatillisten oppilaitosten oppilaita. Tässä tutkimuksessa peruskoulun vuosiluokkien 8 ja 9 oppilaista käytetään termiä yläastelaiset. Haastatteluilla on selvitetty mm. millaisten tahojen kanssa nuoret haluavat tehdä liikenneturvallisuustyötä, millainen liikenneturvallisuustyö on kiinnostavaa ja tuloksellista ja kuinka esimerkiksi koulu, harrastusryhmät tai järjestöt voivat olla mukana nuorille suunnatussa liikenneturvallisuustyössä.

15 JOHDANTO Tutkimuksessa toteutetut haastattelut Tutkimuksen haastattelut on toteutettu Pirkanmaalla ja Uudellamaalla syksyn 2006 aikana. Tutkimuksessa on haastateltu tahoja, joilla on yhteys nuoriin, mutta joiden toiminnassa liikenneturvallisuustyö ei vielä ole kovin säännöllistä. Nuorten ryhmähaastattelu on toteutettu Tampereella. Nuorten lomakehaastattelut on toteutettu kuudessa Tampereen oppilaitoksessa: yhdellä yläasteella, kolmessa lukiossa ja kahdessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Haastattelulomakkeet ovat esitetty liitteessä 2. Uusien toimijoiden haastattelut Uusien toimijoiden haastatteluissa on pyritty saamaan ideoita ja mielipiteitä liikenneturvallisuustyöstä tahoilta, jotka ovat yhteydessä nuorten ryhmiin, mutta joiden toiminnassa liikenneturvallisuustyö ei ole vielä systemaattista. Haastatteluissa on selvitetty tahojen mahdollisuuksia osallistua nuorille suunnattuun liikenneturvallisuustyöhön, mahdollisia yhteistyötahoja ja toimintamalleja. Tahoilta on selvitetty myös, millainen heidän roolinsa liikenneturvallisuustyössä voisi olla. Haastatteluun ovat osallistuneet seuraavat tahot: Vakuutusyhtiö Pohjola Vakuutusyhtiö If Suomen Lukiolaisten Liitto ry Tampereen teknillisen yliopiston oppilaskunta Sampolan yläasteen luottamus- ja tukioppilaita Partio, keskustoimisto Fortsec; Ruisrockin ja Ankkarockin turvallisuusvastaava Puolustusvoimat, Parola Tampereen seurakunnat Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelut Urheiluseura KooVee, Tampere Autotalo Laakkonen, Tampere Rollover tuning ry Nuorten ryhmähaastattelu Ryhmähaastatteluun osallistui Tampereen Sampolan yläasteen oppilaskunnan edustajia. Ryhmähaastattelun avulla selvitettiin nuorten näkemyksiä tuloksellisesta liikenneturvallisuustyöstä, keiden tahojen kanssa he haluaisivat liikenneturvallisuusasioita käsitellä sekä mistä liikenneasenteita opitaan ja kuinka liikenneasenteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa. Nuorten lomakehaastattelu Nuorten mielipiteitä liikenneturvallisuustyöstä kartoitettiin lomakekyselyllä, joka toimitettiin suoraan kuudelle koululle Tampereen seudulla. Kyselyyn osallistui Tammerkosken koulu (vastanneita oppilaita yhteensä 130), Messukylän, Kalevan ja Ylöjärven lukiot (vastanneita oppilaita yhteensä 252) ja lisäksi Hervannan ja Pyynikin ammatillisten oppilaitokset (vastanneita oppilaita yhteensä 134).

16 14 JOHDANTO Kysely jaettiin yläasteen ja lukioiden oppilaille opettajien kautta ja opiskelijat täyttivät lomakkeen oppitunnin aikana. Ammatillisten oppilaitosten oppilaat täyttivät lomakkeen verkkokyselynä. Nuorten lomakehaastattelulla on selvitetty, keiden tahojen kanssa nuoret mielellään tekevät liikenneturvallisuustyötä ja ketkä tahot ovat heidän mielestään työtä parhaimpia toteuttamaan. Samalla kartoitettiin, mitkä tekijät nuoren elämässä ovat vaikuttamassa liikenneasenteisiin ja kuinka niihin voidaan parhaiten vaikuttaa.

17 KATSAUS NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTAMALLEIHIN 15 2 KATSAUS NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUS- TYÖN TOIMINTAMALLEIHIN 2.1 Koulutusta, valistusta ja kampanjointia Nuorten liikenteen riskitekijät ja nuorten suurempi riski joutua liikenneonnettomuuteen moniin muihin ikäryhmiin verrattuna tiedetään yleisesti. Haasteellisimpana asiana pidetään, kuinka riskitekijöihin voidaan puuttua, kuinka ennakoiva liikenneturvallisuustyö saadaan tuottamaan tulosta ja kuinka löytää menetelmät, jotka ovat nuorten hyväksymiä. Nuorten itse hyvinä pitämien menetelmien avulla liikenneturvallisuustyön uskotaan olevan myös tuloksellisempaa. Nuoria pidetään haasteellisena ryhmänä myös siksi, että heitä on vaikea tavoittaa. Koti ja koulu eivät ole enää ainoita eivätkä enää välttämättä tärkeimpiä vaikutuskanavia nuoren elämässä. Tärkeäksi nousevat erityisesti ystäväpiiri ja harrastusryhmät. (Rautiainen et al. 2006) Lisäksi nuoren elämässä internet on kasvattanut suosiotaan, joten myös median ja erityisesti internetin roolia uutena vaikutuskanavana ei tule väheksyä. Nuorille suunnattu liikenneturvallisuustyö on perinteisesti ollut kampanjointia median ja koulujen kautta. Viime vuosina Liikenneturva on kampanjoinut näkyvästi laajalla Turvallisuus on pieniä tekoja -teemalla, jossa esillä ovat olleet mm. turvavarusteiden käytön tärkeys ja vastuunottaminen liikenteessä. Liikenneturva on järjestänyt myös suoraan nuorille suunnatun Ehjänä elämässä -kiertueen lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Esitys koostui poliisin ja onnettomuudessa loukkaantuneen kertomuksista sekä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien onnettomuuskuvista. Tavoitteena on ollut saada nuoret pohtimaan omien valintojen seurauksia ja miten he voivat omalla toiminnallaan välttää liikenneonnettomuuksiin joutumista. Esityksessä korostettiin konkreettisia keinoja kuten turvavöiden käyttöä, nollalinjaa ja ylinopeuksien ja näyttämisen tarpeen hillitsemistä. (Liikenneturva 2006a) Liikenneturva on selvittänyt Ehjänä elämässä -kiertueen jälkeen, miten hyvin nuoret ottivat kampanjan vastaan. Kampanjaa pidettiin nuoriin vetoavana ja onnistuneena. Esitys oli herättänyt nuorissa myötätuntoa, sääliä, surua ja ahdistusta. Nuoret uskoivat, että kiertueen avulla voitiin vaikuttaa nuorten liikennekäyttäytymiseen. (Laapotti ja Keskinen 2005) Liikenneturvalla on ollut aktiivinen ja perinteinen rooli liikenneturvallisuustyössä, mutta työhön on pyritty myös saamaan mukaan uusia tahoja ja uusia toimintamalleja. Yhtenä esimerkkinä toimii Nuorten Akatemian syksyllä 2006 toteuttama Liikkuva-hanke, jonka kohderyhmänä olivat yläasteet, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Hankkeen tavoitteena oli ensisijaisesti liikenneturvallisuuden lisääminen sekä ympäristöystävällisten ja terveellisten liikkumistapojen edistäminen. Samalla kannustettiin nuoria tulevaisuusajatteluun ja omaehtoiseen toimintaan. Osana hanketta järjestettiin Liikkis-kilpailu, jossa nuoret kartoittivat koulunsa liikenneympäristöä ja ihmisten tapoja liikkua koulumatkoja. Samalla nuoret ideoivat ympäristön, terveyden ja turvallisuuden kannalta parempia tapoja liikkua. Opettajilla oli myös mahdollisuus tilata koululle Liikkuvalähettiläs vetämään aiheesta draamatyöpajaa. Hankkeen rahoittivat kauppa- ja teollisuusministeriön ilmastonmuutoksen viestintäohjelma,

18 16 KATSAUS NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTAMALLEIHIN Opetushallitus, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Liikenneturva ja Helsingin kaupunki. (Nuortenakatemia 2006) Nuorten liikennekasvatustyössä myös puolustusvoimilla on keskeinen rooli. Puolustusvoimat tavoittaa vuosittain noin varusmiestä (noin 80 % ikäluokasta) ja samalla lähes kokonaan yhden liikenteen riskialteimmista ryhmistä (Puolustusvoimat 2005). Liikenneturva on järjestänyt yhdessä puolustusvoimien kanssa Peilaus-projektin, jossa pohdittiin varusmiesten kanssa yhdessä liikennekäyttäytymistä. Peilaus-projekti antoi uusia keinoja kiinnittää huomiota erityisesti lomaliikenteen turvallisuuteen. Projektissa kerättiin tietoa varusmiesten liikennekäyttäytymisestä kyselyllä sekä havainnoimalla heidän ajonopeuksiaan ja turvavyön käyttöä. Sen jälkeen varusmiehet peilasivat omaa käyttäytymistään ja omia näkemyksiään liikenteestä siihen kuvaan, jonka tutkimus synnytti kaikista varusmiehistä. Jokainen sai tehdä omat johtopäätöksensä omasta ja toisten varusmiesten liikennekäyttäytymisestä. (Liikenneturva 2006a) Ennakoivaa liikenneturvallisuustyötä nuorille järjestävät myös vakuutusyhtiöt sekä auto- ja moottoripyöräkoulut. Esimerkiksi vakuutusyhtiö Pohjola järjesti toukokuussa 2006 neljä moottoripyöräajokoulua kilpamoottoripyöräilijä Mika Kallion ja Suomen Moottoripyörä Kouluttajat ry:n opettajien johdolla. Koulutuksissa oli tarkoituksena opiskella monipuolisesti moottoripyöräilyn perusasioita, kuten kaarreajoa, väistöliikkeitä ja jarrutuksia. Lisäksi kouluttajat demonstroivat jarrutusmatkoja tavallisten, dual- ja ABS-jarrullisten pyörien avulla sekä neuvoivat, miten tehokas jarrutus tehdään. Kurssilaiset saivat myös harjoitella väistötilanteita ja käydä läpi ajolinjoja ajoradalla. Autokouluopetuksen kehittäminen on nostettu jälleen viime aikoina esille nuorten liikenneturvallisuuden parantamismahdollisuutena: kuinka se voitaisiin saada vastaamaan paremmin elinikäisen oppimisen periaatteita? Nykyisin autokouluopetus on kaksivaiheinen. Myös mopoilijoilta on vuoden 2000 alusta vaadittu mopokortti, mutta osallistuminen mopokurssille on vielä vapaaehtoista (AKE 2006). Monissa oppilaitoksissa on nykyisin mahdollista osallistua mopokurssille, esimerkiksi liikenneturvallisuusviikon yhteydessä. 2.2 Nuorten näkemyksiä liikenneturvallisuustyöstä Nuorten omia mielipiteitä liikennekasvatuksesta on selvitetty esimerkiksi Luukkasen (2002) tutkimuksessa. Nuorten mielestä autokoulu ja toisten nuorten kertomukset omista onnettomuuksistaan ovat liikenneturvallisuustyön vaikuttavimpia keinoja. Onnettomuustilastot, liikenneaiheiset oppitunnit ja ajokortin saanti-iän nostaminen koettiin vähiten suosituiksi. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vähiten nuoria kiinnostaa opettajilta saatu tieto. Nuoret, jotka ottavat riskejä liikenteessä, eivät ole niin kiinnostuneita liikennekasvatuksesta yleisesti. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa (Engström ja Nyberg 2006) selvitettiin nuorilta tulevilta autoilijoilta sekä uusilta kuljettajilta mietteitä liikenneturvallisuudesta. Lisäksi samalta kohdejoukolta selvitettiin käsityksiä, millaiseksi nykyinen ajokoulutus koetaan ja kuinka nuorten mielestä tullaan hyviksi ja turvallisiksi kuljettajiksi. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään eroavaisuuksia näiden kahden ryhmän välillä. Tutkimukseen osallistui 19 pian autokouluikäistä (17-vuotiasta) nuorta sekä 18 juuri autokoulun käynyttä (18-

19 KATSAUS NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTAMALLEIHIN 17 vuotiasta) nuorta. Tutkimuksessa havaittiin, että ei-kortilliset nuoret arvioivat turvallista ajamista eri tavalla kuin ajokortilliset nuoret. 17-vuotiaat yhdistivät turvalliseen ajamiseen seuraavat kategoriat: autonkäsittelyn, lainkuuliaisuuden, sopeutumisen ja omat kokemukset. Ajokortilliset nuoret puolestaan yhdistivät turvalliseen ajamiseen autonkäsittelyn, lainkuuliaisuuden, sopeutumisen ja omat kokemukset sekä lisäksi itsevarmuuden ja keskittymisen. Millainen ajokoulutus sitten tukee turvallista ajamista nuorten mielestä? Tähän Engströmin ja Nybergin (2006) tutkimuksessa ajokortillisilla nuorilla oli useampia kriteerejä kuin nuoremmilla. 17-vuotiaat arvioivat kriteereiksi joustavuuden, ammattimaisen koulutuksen ja elämykset. 18-vuotiaat puolestaan joustavuuden, ammattimaisen koulutuksen, riskitietoisuuden, koko elämänkattava koulutuksen ja vaihtelun. Voidaan todeta, että ajokortittomat nuoret puhuvat enemmän autokouluopetuksen muodosta ja ajokortilliset enemmän opetuksen sisällöstä. Nuorten mielestä turvalliseksi ajajaksi oppiminen on elinikäinen prosessi, jota ei opita pelkästään autokoulussa. Lisäksi ihmisen käyttäytymistä ei voida yleistää pelkästään liikenteeseen vaan sillä on yhtäläisyyttä myös siihen, miten ihminen käyttäytyy elämässä yleensä. Heinosen (1998) tutkimuksessa selvitettiin lukio- ja ammattioppilaitosikäisten nuorten ja heidän vanhempiensa mielipiteitä, kuinka nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta voidaan parantaa. Kyselyyn vastanneista nuorista noin 40 % keskustelee vähintään viikoittain vanhempiensa kanssa liikenneasioista. Eniten keskustellaan ajamisesta pimeällä ja liukkaalla, turvalaitteiden käytöstä, ylinopeuksista ja kilpailemisesta liikenteessä. Noin puolet vastanneista nuorista piti hyvänä tai kokeilemisen arvoisena, että vanhemmat ja nuori tekisivät yhteisen sopimuksen nopeusrajoitusten noudattamisesta ja turvavarusteiden käyttämisestä. Myös puolet vanhemmista piti tätä sopimusta hyvänä ideana. Vastahakoisemmin suhtauduttiin siihen, että vanhemmat ja nuori tekisivät yhteisen sopimuksen mihin aikaan ja kenen kanssa nuori saisi autolla ajaa. Vanhemmat ja nuoret kannattivat myös yhteisopetusta kodin ja autokoulun välillä. 2.3 Kansainvälisiä esimerkkejä liikenneturvallisuustyöstä Nuorten liikenteen riskitekijät on tiedostettu maailmanlaajuisesti ja nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseen pyritään löytämään toimintatapoja niin maiden sisällä kuin kansainvälisellä yhteistyöllä. Esimerkiksi OECD:n ja ECMT:n (2006) perustaman liikenteen tutkimuskeskuksen projektissa Nuoret kuljettajat: Tie turvalliseen ajoon pureuduttiin nuorten kuljettajien liikenteen riskitekijöihin ja niiden ennaltaehkäisemiseen. Raportissa esitettiin useita tapoja vaikuttaa nuorten liikenneturvallisuuteen. Yhtenä keskeisenä tekijänä todettiin olevan tieliikenteen yleisen turvallisuuden parantaminen lainsäädännön, valvonnan ja rajoitusten kautta. Ajokoulutukseen toivottiin sisällytettävän enemmän ohjattua harjoittelua erilaisissa olosuhteissa. Koulutuksen ja ajokokeen päämääränä tulisi olla pikemminkin turvallisen ajotavan kuin teknisten taitojen opettaminen. OECD:n ja ECMT:n (2006) raportissa kerrotaan myös asteittaisesta ajolupajärjestelmästä (graduated licencing, GDL), jossa turvarajoituksia voidaan lieventää asteittain kuljettajan saadessa lisää ajokokemusta. Myös rattijuopumusrajaa ehdotettiin alennettavaksi nuorten kuljettajien kohdalla. Raportissa ehdotettiin myös juuri ajokortin saaneille erilaisia rajoituksia, jotka kieltäisivät

20 18 KATSAUS NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTAMALLEIHIN esimerkiksi yöaikana ajamisen ja toisten nuorten ottamisen kyytiin matkustajiksi. Myös älykkään teknologian hyödyntämisellä voidaan vaikuttaa nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuteen. Lisäksi raportissa korostetaan menetelmiä, joilla voidaan vaikuttaa asenteisiin ja riskitekijöiden ymmärtämiseen. Samalla kuitenkin todetaan, että turvallisuusasenteet muodostuvat jo vuosia ennen ajokortti-ikää ja myös nuorten roolimallit vaikuttavat merkittävästi asenteisiin. Eri maissa on myös kampanjoitu ja toteutettu projekteja nuorten liikenneturvallisuuden puolesta. Seuraavassa on esitetty esimerkkejä Yhdysvalloista, Alankomaista ja Ruotsista. DTS Driver Training in Steps Nuorten autokouluopetukseen on pyritty löytämään uusia toimintatapoja. Alankomaissa on käytössä tavallisen autokouluopetuksen lisäksi DTS (Driver Training in Steps) malli (SWOV 2006). DTS eroaa monella tapaa perinteisestä autokoulusta. DTS sisältää mm. aihealueita, jotka eivät kuulu varsinaiseen ajokokeeseen. Oppilaalle annetaan esimerkiksi mahdollisuus kokeilla autonhallintaa vaikeissa olosuhteissa. Näin pyritään siihen, että nuori pystyy tulevaisuudessa paremmin välttämään samanlaisia tilanteita. DTS perustuu seuraaviin neljään moduuliin: Moduuli 1: ajoneuvon toiminta ja hallinta Moduuli 2: yksinkertaisten ajoneuvon liikkeiden ja liikennetilanteiden hallinta Moduuli 3: monimutkaisten ajoneuvon toiminnan ja liikennetilanteiden hallinta Moduuli 4: turvallinen ja vastuuntuntoinen osallistuminen liikenteeseen. Seuraavaan osa-alueeseen (moduuliin) voidaan siirtyä vasta sitten, kun koe osoittaa, että edellinen osa-alue on hallinnassa. Lopullisena kokeena toimii perinteinen ajokoe. Opiskelijan tulokset tallennetaan säännöllisesti myös rekisteriin. Vaikka vielä ei ole voitu tilastollisesti osoittaa, että menetelmällä olisi positiivisia liikenneturvallisuusvaikutuksia, uskotaan menetelmän olevan hyvä keino aloittelevan autoilijan opetuksessa. Traffic Safety Education Materials for Spanish-speaking Audiences Tänä päivänä liikenneturvallisuuskasvatuksessa ja viestinnässä tulee huomioida myös eri kansallisuudet. Kansainvälisyys on lisääntynyt ja tämä tuo myös liikenteeseen oman leimansa. Viestinnässä ja koulutuksessa tulisi ottaa huomioon yhtä lailla niin kulttuurisidonnaiset kuin kielellisetkin tekijät. Yhdysvalloissa on toteutettu liikenneturvallisuusprojekti, jossa on huomioitu erityisesti maahan muuttaneet ja maassa asuvat espanjankieliset. Projektin tarkoituksena oli selvittää, millaista materiaalia on tällä hetkellä saatavilla muilla kielillä ja mitä tekijöitä tulee huomioida, kun materiaalia suunnitellaan. Projekti tehtiin yhteistyössä liikenneturvallisuuden, terveydenhoidon, kulttuurin ja tapaturmien ennalta ehkäisyn asiantuntijoiden kanssa. Projektin aikana tuotettiin materiaalia tukemaan laadukkaan ja oikeanlaisten liikenneturvallisuusmateriaalin tuottamista espanjankielisille. Projektissa tuotettiin myös jalankulkijoiden turvallisuusopas Massachusetts:n osavaltion länsiosan espanjankielisille. (AAA Foundation 2006)

21 KATSAUS NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTAMALLEIHIN 19 Kuva 1. Esimerkki espanjankielisestä materiaalista AAA Foundation:n - kampanjassa (AAA Foundation 2006). THINK-Homecoming Yhdysvalloissa on myös kannettu huolta nuorten alkoholionnettomuuksista. MADD (Mothers against drunk driving) on puolueeton, ruohonjuuritason organisaatio, joka pyrkii vaikuttamaan nuorten alkoholin käyttöön kampanjoilla, tiedottamisella ja projekteilla. MADD sekä Nationwide-vakuutusyhtiö ovat tehneet yhdessä THINK-Homecoming -kampanjan, jossa nuoria pyritään valistamaan päihteistä ja alkoholinvaikutuksena ajamisesta erityisesti koulun päättäjäisten aikana. Kampanja ulottui kuitenkin koko lukuvuoden ajalle ja tämän aikana kouluilla oli mahdollisuus mm. hankkia projektia varten tehtyä materiaalia sekä osallistua erilaisiin tapahtumiin. (MADD 2006) Kuva 2. THINK-homecoming-kampanjan logo (MADD 2006). Road Ready Teens Yhdysvalloissa oleva Road Ready Teens -projekti pyrkii myös vaikuttamaan nuorten turvalliseen ajamiseen. Projektissa Daimler Chryslerin kanssa on ollut mukana mm. MADD ja National Safety Council (NSC). Lisäksi teknistä ja asiantuntijatukea ovat antaneet Insurance Institute for Highway Safety (IIHS), National Highway Traffic Safety Administration (NHTSA) ja National Transportation Safety Board (NTSB). Projektissa peräänkuulutetaan nuorten ja vanhempien yhteistyötä, erityisesti vanhempien vastuuta. Projektin aikana tuotettiin vanhemmille opas, jossa

22 20 KATSAUS NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTAMALLEIHIN jaetaan informaatiota ja työkaluja mm. siihen, kuinka he voivat edistää nuorten liikenneturvallisuutta ja saada nuoret ajamaan turvallisesti. Nuorille suunnattiin Road Ready StreetWise -videopeli, jonka avulla nuori voi opetella ajamista erilaisissa liikennetilanteissa. (Roadreadyteens 2006) Kuva 3. Get road ready -kampanjan logo (Roadreadyteens 2006). Välj själv Liikenneturvan Ehjänä elämässä -kiertuetta vastaava projekti Ruotsissa on ollut Välj själv. Yhtenä projektin tavoitteena on ollut lisätä vuotiaiden nuorten tietoisuutta ja ymmärrystä, kuinka tärkeää on ajaa raittiina, käyttää turvavyötä ja noudattaa nopeusrajoituksia. Ajatuksena on, että nuorilla on tarpeeksi tietoa ja rohkeutta valita, kuinka he voivat itse parhaiten toimia liikenteessä. Nuoria rohkaistaan ajamaan vain selvin päin. Lisäksi korostetaan, että juopuneen kyytiin ei pidä mennä ja kerrotaan, kuinka voidaan estää kaveria menemästä päihtyneenä rattiin. Esillä on myös se, miten tärkeää on kiinnittää turvavyöt, vaikka autossa olisi kuinka ahdasta. (NTF 2006a) Hankkeen aikana NTF (Nationalföreningen för trafiksäkerhetens främjande) Västmanland teki yhdessä konsulttien kanssa projekteja lukioissa ja vei näissä läpi erilaisia toimintatapoja. Projektit sisälsivät menetelmiä, joiden avulla liikenneturvallisuutta voidaan nuorten kanssa käsitellä. Teemaa käsiteltiin mm. näytelmien, videoiden ja autenttisten kertomusten kautta. NTF tuki kouluja jatkamaan työtä myös tulevaisuudessa liikenneturvallisuuskysymysten parissa. (NTF 2006b)

23 TOIMIJATAHOJEN HAASTATTELUIDEN TULOKSET 21 3 TOIMIJATAHOJEN HAASTATTELUIDEN TULOKSET 3.1 Järjestöjen ja harrastusryhmien liikenneturvallisuustyö Harrastusryhmien toiminnassa koettiin olevan useita tekijöitä, joissa liikenneturvallisuusteemaa voidaan käsitellä. Yleisesti todettiin, että teemaa on nykyisin käsitelty toiminnassa liian vähän. Teemana liikenneturvallisuus sopii järjestöissä ja harrastusryhmissä parhaiten ryhmäkeskusteluihin ja pohdintatehtäväksi. Yleinen näkemys oli, että keskustelu on hyvä toimintatapa nuorille ja sitä tulee tulevaisuudessa ottaa enemmän mukaan toimintaan. Monipuolisuutta toimintaan tuo myös se, että usein harrastusryhmien toimintaan kuuluu yöpymisiä sisältäviä leirejä. Lisäksi urheiluseurojen kilpailumatkat voivat kestää yön yli. Tällöin ryhmä- ja pohdintatehtäviä voidaan helpommin toteuttaa. Keskusteluhetket voivat syntyä myös spontaanisti, esimerkiksi ajankohtaisesta aiheesta. Järjestö- ja harrastusryhmät kokevat, että liikenneturvallisuus on vielä vieras teema, eikä sitä osata systemaattisesti ottaa huomioon toiminnassa. Kuitenkin järjestö- ja harrastusryhmät kokevat, että heidän roolia liikenneturvallisuusasioissa voisi lisätä. Lähtökohtana on, että ohjaajat tiedostavat roolinsa, ottavat liikenneturvallisuusasioita rohkeasti esille ja pyrkivät myös itse käyttäytymään oikeanlaisena esimerkkinä. Ohjaajia tulee rohkaista avaamaan keskusteluja nuorten kanssa myös haasteellisimmista aiheista. Yleisesti koettiin, että ohjaajat voisivat tarvita pienimuotoista koulutusta siitä, kuinka liikenneturvallisuusasiaa voisi käsitellä ja millaisia toimintatapoja teeman ympäriltä löytyy. Ohjaajille tulisi saada viesti, että liikenneturvallisuus ei ole teemana haasteellinen, vaan sen voi integroida luonnolliseksi osaksi muuta toimintaa. Seuraavassa koottuna mahdollisia toimintamalleja, jotka koettiin soveltuvan parhaiten harrastusryhmien ja järjestöjen toimintaan. Liikenneturvallisuusaiheinen rastitehtävä Harrastusseurojen ja järjestöjen toiminnassa on paljon ryhmätehtäviä ja kilpailuja. Liikenneturvallisuus on aihepiiri, joka soveltuu hyvin esimerkiksi partioleireille rastitehtäväksi. Rastitehtävä voi sisältää esimerkiksi ongelmatehtävän liikenneturvallisuudesta. Tehtävänanto sisältää tietyn alueen kuvan, josta tulee ryhmässä yhdessä pohtia, mitä riskitekijöitä kuvan liikenneympäristössä esiintyy ja kuinka niihin tulee varautua. Rastitehtävä voi olla myös ensiaputaitoja mittaava. Tehtävässä tulee pohtia, kuinka toimia, jos joutuu onnettomuuspaikalle ja kuinka ko. tapahtuma voitaisiin tulevaisuudessa estää. Molempien tehtävien tavoitteena on oppia havainnoimaan liikenteen riskejä, toimimaan niissä oikein ja soveltamaan opittuja asioita oikeassa elämässä. Yhdessä pohtiminen tukee myös ryhmätyötaitoja, joita myös harrastus- ja järjestötoiminnassa halutaan tukea nuorten kohdalla.

24 22 TOIMIJATAHOJEN HAASTATTELUIDEN TULOKSET Vaaranpaikkojen kartoitus Harrastusryhmien ja järjestöjen toimintaan kuuluu paljon liikkumista ja matkustamista. Lyhyemmän matkat tehdään jalan tai pyörällä ja pidemmät matkat yleensä yhdessä linja-autolla. Näiden matkojen yhteydessä liikenneturvallisuusteemaa voidaan käsitellä monin tavoin. Yksi oleellisimmista tavoista on ennen matkalle lähtöä tarkastella kuljettavaa matkaa yhdessä ohjaajan kanssa. Kuljettavalta matkalta analysoidaan mahdollisia riskejä, millaista liikennettä on odotettavissa, kuinka paljon on teiden ylityksiä, kuinka kuljetaan valtatien läheisyydessä tai kuinka se ylitetään. Yhdessä mietitään ohjaajan kanssa, mitä on oikeanlainen ja turvallinen liikkuminen. Matkan jälkeen tulee muistaa keskustella, ovatko ennakko-odotukset olleet oikeita vai onko ilmennyt uusia riskitekijöitä. Terveellinen ja turvallinen ympäristö Ryhmätehtäväksi soveltuu pohdintatehtävä terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä. Tavoitteena on pohtia pienryhmissä, millainen on kunkin ihanneympäristö turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. Lisäksi keskustellaan näkemyksistä yhdessä ja luodaan yhteinen ihanneympäristö ja kuinka sellainen on todellisuudessa mahdollista saavuttaa. Oman vastuun ymmärtäminen Tämän pohdinta- ja keskustelutehtävän tavoitteena on ymmärtää omien tekojen ja valintojen seuraukset myös muiden näkökulmasta. Ryhmässä pohditaan ohjaajan tekemien esimerkkien kautta, kuinka omat ratkaisut voivat vaikuttaa myös muihin. Käsiteltäviä aiheita voivat olla mm. seuraavat: Kuinka estää kaveria menemästä päihtyneenä autonrattiin? Miksi turvavyötä ei haluta aina käyttää? Keskusteluun herättäjänä voi toimia myös oikea tapauskuvaus tilanteesta, esimerkiksi lehtileikkeitä apuna käyttämällä. Menetelmässä voidaan käyttää myös apuna draamapedagogiaa. Tästä esimerkkinä toimii LIIKKIS-projekti. (Kts. luku 2.1.) 3.2 Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustyö Vahingontorjunta on vakuutusyhtiöiden yksi keskeisimmistä tehtävistä ja liikenneturvallisuus on tärkeä osa sitä. Yleisesti liikenneturvallisuuteen liittyvät käytännön toimenpiteet, kuten kampanjat ovat olleet nykyisin enemmän suunnattu lapsille kuin nuorille. Esimerkiksi If on jakanut päiväkodeille säännöllisesti heijastinliivejä ja syksyllä 2006 pidettiin Keltanokka liikenteessä - kampanja, jonka aikana jaettiin kaikille ekaluokkalaisille lippalakki. Yleisesti vakuutusyhtiöissä ei koeta mitään estettä, että tulevaisuudessa kampanjoita suunnattaisiin myös enemmän nuorille. Suurin syy nykyisin vähentyneeseen liikenneturvallisuustyöhön nuorten parissa koetaan olevan rahan ja ajan puute. Asiaa pidetään kuitenkin tärkeänä ja nuoret halutaan pitää myös tulevaisuudessa tärkeänä kohderyhmänä. Päätavoitteena on, että kaikki ikäryhmät huomioidaan tasapuolisesti. Liikenneturvallisuuskampanjoita on tehty vakuutusyhtiöissä myös yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Esimerkiksi Pohjola on pitänyt yhteistyössä Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen kanssa nuorille suunnattua mopokoulua ja autokoulujen kautta on jaettu aloittelevan autoilijan opasta. Varus-

25 TOIMIJATAHOJEN HAASTATTELUIDEN TULOKSET 23 kunnissa Pohjola on yhdessä Liikenneturvan kanssa pitänyt luentoja liikenneasenteista ja liikennekäyttäytymisestä. Vakuutusyhtiöt kokevat oman roolin liikenneturvallisuustyössä tiedon jakajana joko kampanjoiden tai jaettavan materiaalin kautta. Myös osallistuminen nuorten messuille nähdään mahdollisena. Messuilla liikenneturvallisuustietoutta voitaisiin jakaa yhdessä jonkin muun tahon kanssa. Myös paikallistasolla vakuutusyhtiöt kokevat voivansa osallistua yhteiseen liikenneturvallisuusteemapäivään esimerkiksi alueen oppilaitoksessa. Internetiä pidetään nuorille suunnatussa tiedon jakamisessa tärkeänä kanavana. Tämän kanavan lisäämistä nuorille suunnatussa liikenneturvallisuustiedottamisessa voitaisiin tulevaisuudessa lisätä enemmän. Yleisesti koettiin, että nuorille suunnattu materiaali voisi käsitellä uusia kuljettajia sekä mopoilijoina, moottoripyöräilijöinä että autoilijoina. Myös kampanjointia tulee tulevaisuudessa suunnitella myös nuoria varten. Esimerkkinä koettiin voitavan hyvin hyödyntää lapsille suunnattuja kampanjoita. Kampanja uusille kuljettajille Kampanja olisi kohdistettu uusille autoilijoille ennen talviajokelien alkamista. Hyvinä yhteistyötahoina olisivat paikallistasolla autokoulut, oppilaitokset, media ja Liikenneturva. Kampanja voisi keskittyä yhden viikon ajalle, jolloin teemasta järjestettäisiin tietoiskuja mediassa, jaettaisiin materiaalia koulujen ja autokoulujen kautta. Aihetta voisi käsitellä jaetun materiaalin avulla myös oppitunneilla lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kampanjan keulakuvaksi tulisi saada nuorten esikuvia, kuten esimerkiksi Liikenneturvan, YleX:n ja Suomen Pyöräilyunionin vuonna 2006 järjestämässä Pelasta kallonen - kampanjassa, jossa mukana oli muusikoita ja radiojuontajia (Liikenneturva 2006b). 3.3 Liikenneturvallisuustyö varuskunnissa Puolustusvoimien rooli nuorten liikenneturvallisuustyössä on merkittävä, sillä suurin osa mies- ja osa naispuolisestakin ikäluokasta käy läpi varusmiespalveluksen. Alokaskoulutuksen yhteydessä ja kerran saapumiserässä järjestettävän teemapäivän yhteydessä annetaan liikenneturvallisuuskoulutusta muutama tunti, mutta muutoin liikenneturvallisuustyö on vähäistä. Liikenneturvallisuustyön painopiste puolustusvoimissa on satunnaista kampanjointia. Tärkeää on herättää nuoret ajattelemaan, että heidänkin taidot ja mahdollisuudet erilaisissa liikennetilanteissa ovat rajalliset. Erilaisten konkreettisten onnettomuustapausten käsittely ja onnettomuuskuvat herättävät nuorissa ajatuksia ja keskustelua. Liikenneturva ja poliisi koetaan hyviksi yhteistyökumppaneiksi. Myös puolustusvoimien kuljetusalan koulutusta antavaa henkilöstöä voisi hyödyntää yhdessä muiden tahojen kanssa.

26 24 TOIMIJATAHOJEN HAASTATTELUIDEN TULOKSET Jatkuva kampanjointi Nykyisellään liikenneturvallisuustyö on satunnaista kampanjointia palveluksen alussa. Liikenneturvallisuustyötä tulisi tehdä systemaattisesti ja muistuttaa aina lomille lähtiessä turvallisesta kiireettömästä ajotavasta. Samalla voisi muistuttaa väsymyksen ja kiireen vaaroista, jotka ovat usein riskitekijöitä liikenteessä erityisesti viikonloppulomien yhteydessä. Varusmiespalvelukseen kuuluu pitkiä leirejä ja öitä, jolloin uni jää vähäiseksi ja lomille lähteekin usein väsyneitä varusmiehiä. Väsymys ja kiire kotiin lisäävät riskiä joutua liikenneonnettomuuteen moninkertaisesti. Tulevaisuudessa tulisi harkita, pitäisikö aina ennen lomille lähtöä olla takana riittävä lepo. Vastaavasti paluuaikaa kasarmialueelle voisi aikaistaa, jotta se ei osuisi puoleen yöhön. Julkisen liikenteen suosiminen Puolustusvoimat suosivat joukkoliikenteen käyttöä, mutta joukkoliikenteen suosimista tulisi entisestään korostaa. Kiire, väsymys ja vähäinen ajokokemus nuoresta iästä johtuen ovat suuri riskitekijä liikenteessä. Joukkoliikenteen käyttöä suosimalla saadaan vähennettyä yksin henkilöautolla tehtävien matkojen määrää ja siten lisättyä liikenneturvallisuutta. Joukkoliikenteen käyttöä voidaan edistää mm. päästämällä joukkoliikenteellä kulkevat aikaisemmin kotiin ja sallimalla myöhäisemmät paluuajat kuin yksin henkilöautolla kulkeville. 3.4 Liikenneturvallisuustyö oppilaitoksissa Yleisesti liikenneturvallisuutta on käsitelty oppilaitoksissa vähän oppilaskuntien puolesta. Yhtenä puutteena pidetään lukioiden näkökulmasta tuotetun materiaalin puutetta. Materiaalin tulisi olla soveltuvaa opiskelijoiden käyttöön, jolloin teeman käsitteleminen voisi lisääntyä. Oppilaskunnat kuitenkin kokevat itsensä tärkeänä tahona, joka haluaa olla tulevaisuudessa enemmän mukana liikenneturvallisuustyössä niin tiedon viejänä kuin yhteistyötahona. Oppilaskuntien koetaan olevan hyvä taho välittämään tietoa myös siksi, että viesti tulee suoraan nuorilta nuorille. Esimerkiksi Suomen Lukiolaisten liitto ry järjestää muutaman kerran vuodessa oppilaskunnille koulutustilaisuuksia ja seminaareja, jossa mm. mietitään erilaisten tapahtumien järjestämistä oppilaitoksissa. Samalla tavoitteena on rohkaista kouluja käsittelemään erilaisia teemoja ja järjestämään tilaisuuksia monipuolisten aiheiden ympärille. Yhdeksi teemaksi voi tulevaisuudessa soveltua myös liikenneturvallisuus. Teemapäivä tai -kiertue kouluilla Mahdollisena toimintamallina oppilaskunnille pidetään teemapäivän järjestämistä koululla, jossa pääosissa olisivat oppilaiden omat tehtävärastit muille oppilaille. Yhteistyössä voisivat olla lähialueen poliisi, Liikenneturva, autokoulu ja vakuutusyhtiö. Teemapäivänä olisi mahdollisuus ajaa pyörällä esimerkiksi taitorataa, eri pisteissä opastettaisiin oikeanlaisista tavoista käyttää turvavyötä ja muita turvavälineitä sekä jaettaisiin tietoa päihteistä liikenteessä. Oppitunneilla voitaisiin käsitellä teemaan liittyviä asioita; esimerkiksi vie-

27 TOIMIJATAHOJEN HAASTATTELUIDEN TULOKSET 25 raiden kielten tunnilla käsiteltäisiin muiden maiden liikenneturvallisuustietoa ja äidinkielessä voisi aineen kirjoittamisen teemaksi ottaa liikenneturvallisuuden. Autokoulun käyneillä oppilailla voisi olla mahdollisuus osallistua autokoulun ennakoivan ajon tai liukkaan kelin kurssille teemapäivän yhteydessä. Yhteistyötahona teemapäivässä voisi olla myös kunnan nuorisofoorumi tai valtuusto. Tapahtuma voitaisiin järjestää kunnan jokaisella lukiolla eri päivinä. Teemapäivässä tulisi olla mukana sekä tietoa että ns. huvittelupuolta esimerkiksi kilpailun merkeissä. Esimerkiksi Tampereen teknillisellä yliopistolla oppilaskunta järjestää syksyisin hyvinvointiviikon. Tämän viikon aikana koululla järjestetään tapahtumia kaikkeen hyvinvointiin liittyen. Koska liikenneturvallisuus voidaan katsoa osaksi ihmisen hyvinvointia, uskotaan teemapäivän järjestämisen soveltuvan hyvinvointiviikon ohjelmaan. 3.5 Liikenneturvallisuustyö rippileirillä ja seurakunnissa Yleisesti rippileireillä liikenneturvallisuusteemaa ei käsitellä juuri ollenkaan, vaikka teeman tiedetään soveltuvan hyvin mukaan toimintaan. Isoskoulutuksessa liikennekäyttäytymistä voidaan käsitellä jonkin verran, kun keskustellaan mm. esimerkkinä olemisesta. Tällöin liikennekäyttäytyminen voidaan rinnastaa nuoren suhteisiin vanhempiin, ystäviin, perheenjäseniin yhtä lailla kuin suhtautumiseen muihin tielläliikkujiin. Yleisesti nähdään, että liikenneturvallisuutta ei aina koeta mielenkiintoisena teemana, jolloin se helposti jää taka-alalle. Liikenneturvallisuus on kuitenkin aihealue, jota rippileireillä voitaisiin hyvin käsitellä. Rippikoulusuunnitelmassa teemana se soveltuisi hyvin nuoren elämä kokonaisuuteen, johon jo nykyisin kuuluvat esimerkiksi teemat toisen huomioiminen, teknologia, ympäristö ja media. Rippikoulusuunnitelman mukaan opetusta rippikoulussa on 80 tuntia, mikä asettaa rajoituksia käsiteltävien aihealueiden valintaan. Liikenneturvallisuusteeman käsittelemisen esteenä voi olla myös tietotulva, jonka nuori tänä päivänä kohtaa. Seurakunta voi haluta erottua myös tästä ja antaa pohdittavia asioita toisella tavalla, enemmän keskustelun kuin tuotetun materiaalin kautta. Tietoiskuja asian käsittelytapana ei välttämättä pidetä hyvänä toimintamallina seurakunnan toiminnassa vaan toiminnan pitäisi lähteä ajatuksia herättävästä lähtökohdasta. Liikenneasenteita voidaan käsitellä päihteiden tapaan pohdiskelevasta näkökulmasta. Tavoitteena on saada nuoret ymmärtämään, että asenne itseään ja muita kohtaan heijastuu myös muihin elämän osa-alueisiin kokonaisvaltaisesti. Rippikouluille ja isostoimintaan suunnattua, soveltuvaa liikenneturvallisuusmateriaalia ei vielä ole käytössä Tampereen seudulla. Jos soveltuvaa materiaalia keskusteluiden virittämiseksi olisi käytössä, uskotaan, että kynnys teeman käsittelemiseen voisi laskea monelta ohjaajalta. Keskustelut Liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen käsittelyyn rippikoulussa koetaan parhaiten soveltuvan erilaiset keskusteluhetket. Keskustelu on myös hyvä tapa nuorille käsitellä yhdessä haasteellisempiakin aihealueita. Keskusteluiden lähtökohta ei pidä olla syyllistävää tai ns. kauhukertomuksiin

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 1 Draaman keinoin liikenteessä Ammattioppilaitokset Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (9) 2000 nuorta (74% M) 2/3 oli 17-18 v 95% ei ota jos ajaa 83% käyttää

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 KUNTA: HALLINTOKUNTA/SEKTORI: VESILAHTI SIVISTYSTOIMI / luokka-asteet 1.-6. KOHDE- Opettajat Liikennekasvatuksen merkityksen sisäistäminen,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI <PVM> LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Liikkenneturvallisuustyön organisointi 1. Liikenneturvallisuustyön valtakunnallinen organisointi 2. Liikenneturvallisuustyön valtakunnalliset toimijatahot 3.

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI. Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 9.10.2013/OAM

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI. Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 9.10.2013/OAM LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 9.10.2013/OAM Liikennekasvatustyötä tekevät kuntaorganisaatiossa HALLINTOKUNTA TAI TOIMIJA TOIMINTA ASIAT, JOIHIN VAIKUTETAAN KOHDE

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Asukkaat ja ilmastonmuutoksen hillintä seminaari 6.11. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

TARKKAILIJA VON KAARA

TARKKAILIJA VON KAARA TARKKAILIJA VON KAARA Tavoite: Oppilaat tiedostavat henkilöautojen hallitsevan aseman jokapäiväisessä elämässämme. Verrata henkilöautojen suosioita muihin liikkumistapoihin. Osoittaa, millä perusteella

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos 1 Keskeiset kysymykset: 1. Millaisia sosiaaliset taidot

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: TERVEYSTOIMI/ äitiys- ja lastenneuvolat

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: TERVEYSTOIMI/ äitiys- ja lastenneuvolat KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTO/SEKTORI: TERVEYSTOIMI/ äitiys- ja lastenneuvolat KOHDE- terveydenhoit llisuustiet ämyksen lisääminen

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: SIVISTYSTOIMI / luokka-asteet 1.-6.

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: SIVISTYSTOIMI / luokka-asteet 1.-6. KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTO/SEKTORI: SIVISTYSTOIMI / luokka-asteet 1.-6. KOHDE- Liikennekasvatuksen merkityksen sisäistäminen,

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5

TIIVISTELMÄ 1. 1. JOHDANTO 5 1.1 Tausta ja tavoitteet 5 1.2 Työn sisältö ja toteutustapa 5 Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvitys 2011 TIIVISTELMÄ Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvityksen tavoitteena oli kartoittaa kunnan peruskoulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuspuutteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Turvallinen mopoilu Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa Loukkaantuneiden mopoilijoiden määrä suuri KUOLLEET

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi 1 Sisältö: 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat 2. Kummikoulut 3. Matkakummi 2 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat Koulun liikkumissuunnitelma

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot