Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto Projektiraportti Helmikuu 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto Projektiraportti Helmikuu 2007"

Transkriptio

1 Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto Projektiraportti Helmikuu 2007 Liisa Klemola Terveyshallinnon ja talouden laitos Irmeli Luukkonen Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto

2 1 Pilotin tausta, lähtökohta ja tavoite Pilotin eteneminen Pilotin tuotokset Arviointia sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto pilotista... 9 Kuviot Kuvio 1. ActAD malliin pohjautuva rikastettu kaavio lääkärinkierrosta... 5 Taulukot Taulukko 1. Osaston päivärytmin nykytila: Toimintakokonaisuus (klo 7 16)... 6 Liitteet Liite 1. Muistio suunnittelukokouksesta...11 Liite 2. Keuhkokuumepotilaan palveluprosessin nykytila...12 Liite 3. Eturauhasen höyläys potilaan palveluprosessin nykytila...13 Liite 4. Osaston toiminnat seinätaululla...14 Liite 5. Fysioterapeutin päivän kulku...15 Liite 6. Mirandan käyttöönotto KYSin keuhko osastolla fysioterapeutin työnkulun näkökulmasta...16 Liite 7. Käyttöönottoon liittyviä asioita...19 Liite 8. Mentoripaketti...23

3 3 1 Pilotin tausta, lähtökohta ja tavoite ZipIT tutkimushankkeen tämän pilotin lähtötilanteessa erikoissairaanhoidon organisaatiossa oltiin valmistautumassa sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönottoon. Sähköinen potilastietojärjestelmä oli otettu jo aikaisemmin käyttöön poliklinikoilla, ja pilotointivaiheen jälkeen se oltiin ottamassa käyttöön kaikilla vuodeosastoilla ja diagnostisilla erikoisaloilla vuoden 2007 loppuun mennessä. Sähköinen potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön porrastetusti, aluksi kahdella vuodeosastolla. ZipIT työryhmä kutsuttiin työskentelemään näiden kahden pilottiosaston kanssa. Työskentelyn tavoitteena oli ottaa huomioon ja suunnitella etukäteen toiminnan muutosta, jonka uuden tietovälineen käyttöönotto osastoilla mahdollistaisi. Molemmilla osastoilla porrastetusti toteutetuista käyttöönotoista kertyi kokemusta, hyviä käytäntöjä sekä työkaluja, joita voitiin hyödyntää käyttöönotoissa muilla osastoilla. Osastojen henkilökunnan ja kouluttajien väliseen yhteistyöhön haettiin uusia toimintatapoja ja apuvälineitä, joita voitaisiin hyödyntää käyttöönottokoulutuksessa ja joiden avulla osastojen henkilökunta voisi myös itsenäisesti valmistautua muutokseen. Osastoilla oli valittu muutama henkilö mentoreiksi, jotka koulutettiin muuta henkilökuntaa aikaisemmin potilastietojärjestelmän käyttöön ja joiden tehtävänä oli osallistua valmisteluun ja toimia tukena muulle henkilökunnalle käyttöönottovaiheessa. Pilotin aikana ZipIT työryhmä tuotti Miranda kouluttajien ja mentoreiden apuvälineeksi mentoripaketin rungon edelleen kehitettäväksi. Mentoripaketin tarkoituksena oli tukea osastojen henkilökuntaa ja kouluttajia haastavassa työssä näiden muutosten suunnittelussa jo ennen varsinaista käyttöönottoa.

4 4 2 Pilotin eteneminen Yhteistyö Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kanssa aloitettiin suunnittelukokouksella (muistio Liite 1), jossa käytiin läpi KYSin odotukset ZipIT tutkimushankkeelta. Sairaalan Mirandan käyttöönotosta vastaavilla henkilöillä oli toiveena saada jotain konkreettista työvälinettä potilastietojärjestelmän aiheuttaman toiminnan muutoksen suunnittelussa. Pilottiin osallistuvat ZipIT työryhmän jäsenet kävivät esittäytymässä potilastietojärjestelmää pilotoivilla kahdella vuodeosastolla. Yhteistyö aloitettiin mallintamalla kahden, potilastietojärjestelmän käyttöönottoon osallistuvan pilottiyksikön tyypillisimmän asiakasryhmän, keuhkokuume ja eturauhasen höyläyspotilaan palveluprosessit. Molemmat yksiköt valitsivat itse potilasryhmän, jonka palveluprosessin nykytila kartoitettiin haastattelemalla yksikön henkilökuntaa. Tällä haluttiin saada selville, mitkä ammattiryhmät osallistuvat yksikössä potilaan hoitoon. Lisäksi selvitettiin, mihin asiakkaan hoitojaksolla muodostuva tieto tallennetaan ja mitä jo aiemmin syntynyttä tietoa tarvitaan. Samalla kartoitettiin, mitä tietovälineitä (esimerkiksi paperinen sairauskertomus, perinne järjestelmät tietokoneella) asiakkaan hoitojakson aikana tarvitaan. Tietovälineet kuvattiin vuokaavioihin. Kaaviot tarkistutettiin haastatteluihin osallistuneilla, jotta päästiin yhteiseen ymmärrykseen. Kaavioihin tehtiin pieniä korjauksia, jonka jälkeen kaaviot katsottiin vielä kerran yhdessä haastateltujen kanssa (Liite 2 ja 3). Asiakasprosessien ja niissä tarvittavan tiedon ja tietovälineiden kartoittamisen jälkeen haastateltiin yksiköissä eri henkilöstöryhmiä (sairaanhoitaja, fysioterapeutti, osastonsihteeri, lääkäri) ja havainnoitiin työprosesseja yksikön toiminnan yleiskuvan saamiseksi henkilökunnan näkökulmasta. Haastateltavat henkilöt ja havainnoitavat prosessit valittiin siten, että ne edustivat yksikön toimintaa mahdollisimman moniammatillisesti ja kattavasti. Haastatteluihin ja havainnointeihin osallistui useita tutkijoita kerrallaan. Esimerkiksi lääkärinkiertoa oli havainnoimassa ZipIT ryhmän neljä henkilöä ja jokaisella oli oma havainnointialueensa, esimerkiksi kuka kirjaa ja mitä tietovälineitä käytettiin. Lisäksi ZipIT työryhmälle järjestettiin koulutusta potilastietojärjestelmän käyttöön, jotta työryhmä pystyi ymmärtämään järjestelmän toimintaa.

5 5 Henkilökunnan haastattelut kirjoitettiin auki. Haastatteluissa ja havainnoinneissa kerätty tieto analysoitiin. Yksikön toiminnan kokonaisuutta ja niihin liittyviä tietovälineitä havainnollistettiin seinätaulutekniikan (Liite 4), taulukoiden ja kaavioiden avulla, esimerkkinä kuva lääkärinkierrosta (Kuvio 1). Eri toimijoiden päivänkulusta piirrettiin vuokaaviota, esimerkkinä fysioterapeutin päivä (Liite 5) sekä koottiin taulukko (Liite 6) fysioterapeutin käyttämistä tiedoista ja välineistä. Kun nykyinen toiminta ja tietovälineet oli kuvattu, nimettiin ne tehtäväkokonaisuudet, joihin tuleva potilastietojärjestelmän käyttöönottoon vaikuttaa. Muuttuvien tehtäväkokonaisuuksien kartoittamiseen käytettiin apuna myös yksiköissä pidettyjä työpajoja, joihin osallistuivat mentorit sekä yksikön henkilökuntaa. Päivitys Sairaanhoitaja Nettimemo Nettimemotuloste Sairaanhoitaja Aamu,ilta, ja yövuoro Sokeri Lääkäri Sairaanhoitaja Potilas Lääkäri PFE Saturaatio Keskustelu Havainnointi Lab. hoitaja Potilas Toiminta: Laboratorio Multilab PACS Lääk. Sh Os.siht. Aikaisemmat KYS käynnit (poli, osastot) Seurantalaitteen tulosten purku Potilaskansio Muistilaput Kooste osaston potilaiden tilanteen seurannasta Toiminta: Lääkärin kierto Kannettava Päätös potilaiden tarvittavista toimenpiteistä ja jatkohoidoista Lääkäri Pyyntö, ajanvaraus määräys Potilaskansio Sairaanhoitaja toimiston tussitaulu Potilas Toiminta: Röntgen Potilas Fys. ter. Toiminta: Fysioterapia Kuvio 1. ActAD malliin pohjautuva rikastettu kaavio lääkärinkierrosta. Haastatteluilla ja havainnoinneilla saatu aineisto analysoitiin ja tiedot taulukoitiin osaston päivärytmin nykytilan kuvaukseksi (Taulukko 1), jossa ovat mukana kaikki toimijat sekä toimijoiden työpäivän kulku (klo 7 16), osatoiminnat aikajärjestyksessä ja suhteessa toisiinsa. Tämä nykytila oli siis yhteenveto osaston toiminnasta. KYSin Miranda työryhmän palautteen

6 6 mukaan taulukosta sai helposti selville yleiskuvan koko osaston toiminnasta yhdellä silmäyksellä. Taulukko 1. Osaston päivärytmin nykytila: Toimintakokonaisuus (klo 7 16) Kello Lääkäri Sairaanhoitaja Osastonsihteeri Konekirjoittaja Fysioterapeutti 7.00 Aamumeeting Yöhoitajan raportti Palaveri fysiatrian osastolla työnjako Eiliseltä jääneiden määräyksien kirjaus 8.00 Lääkkeiden valmistelu ja jako Saapuu keuhko osastolle Kiertokärryjen valmistelu 9.00 Lääkärinkierto Uusien potilaiden paperit Kiireisien saneluiden purku Määräykset Määräysten ja pyyntöjen toteutus Jatkohoitotoimenpiteet Päivämeeting Tutkimukset Kotiutukset Toimenpiteet Ajanvaraukset Puhelinkontaktit aikojen siirrot potilaskyselyt Saneluiden kirjaaminen Korjautukset lääkärillä Konsultaatiot Hoitajien raportti Kotiutukset Sanelut Todistukset Hoitajakonsultaatiot Kyydit Hoitotuntien kirjaaminen laskutusta varten ZipIT työryhmä ja KYSin Mirandan käyttöönotosta vastaavat henkilöt pitivät tässä vaiheessa suunnittelukokouksen, jossa tarkennettiin pilotin tavoitteita. Keskustelun ja ZipITin työryhmän pohdiskelun jälkeen päädyttiin laajentamaan vuodeosastojen toiminnan tarkastelua useampiin asiakasryhmiin. Näin jo aiemmin kartoitetut asiakasprosessit saatiin linkittymään henkilökunnan työprosesseihin. Samaan aikaan kartoitettiin myös yhteistyön välineitä, työtapoja ja yksiköiden erityispiirteitä. Eri ammattiryhmien välisen yhteistyön väline voi olla esimerkiksi kanslian viestitaulu, johon kirjattiin kotiutuvien ja fysioterapiaa tarvitsevien asiakkaiden nimet. Tältä viestitaululta osastosihteerit saivat tiedon vapautuvista vuodepaikoista ja fysioterapeutti näki työpäivälle suunnitellut asiakkaat. Yksikön erityispiirre on muun muassa lukuisten kontrollimittausten (verenpaine, pulssi ja erikoisalaan liittyvät erityismittaukset) merkitseminen erillisille lomakkeille. Haastatteluin ja havainnoinnein kerätyn aineiston työstämisen jälkeen työryhmä totesi, että käytettävissä olevin resurssein ei ole mahdollista mallintaa kattavasti molempien pilottiosas

7 7 tojen (vuodeosasto 1 ja 2) nyky ja tavoitetiloja sekä suunnitella toimenpiteitä tavoitetilojen saavuttamiseksi. Työryhmän keskustelujen perusteella päädyttiin kohdistamaan huomio vuodeosasto 1:n niihin toimintoihin ja tietovälineisiin ja tietoon, jotka muuttuvat potilastietojärjestelmän tullessa käyttöön. Näitä asioita havainnollistettiin seinätaulutekniikan avulla (Liite 6) Työryhmässä nousi esille asioita (esimerkiksi kuka tulostaa arkistoitavan hoitokertomustekstin), jotka on sovittava yksiköissä ennen käyttöönottoa. Lisäksi tuli esille asioita (esimerkiksi yhtenäistettävä nestevuorokauden vaihtumisaika eri yksiköissä), jotka on sovittava organisaation tasolla. ZipIT työryhmä osallistui vuodeosastolla 1 myös laitekartoitukseen, jossa KYSin tietohallinnon edustajien avulla käytiin läpi nykyisten tietokoneiden sopivuus potilastietojärjestelmän aiheuttamiin vaatimuksiin. Lisäksi suunnniteltiin tietokoneiden paikat ja ehdotettiin, että osaston käytävälle sijoitettaisiin kaksi tietokonetta, joita henkilökunta voisi hyödyntää esimerkiksi lääkärinkierron aikana. Vuodeosastolla 1 järjestettiin kaksi työpajaa, joissa pohdittiin mitkä toiminnot muuttuvat, kun osasto ottaa käyttöön potilastietojärjestelmän. Samalla pohdittiin kuinka toimintaa voidaan muuttaa, esimerkkinä lääkärinkierron määräysten toteuttaminen. Työpajoihin osallistui sairaanhoitajia, osastonsihteereitä ja fysioterapeutti. KYSin Mirandan käyttöönotosta vastaavat henkilöt ja ZipIT työryhmä kokoontuivat tilannekatsaukseen ja pohdittiin yhdessä vielä kerran millaiseen ohjeistusta tarvitaan. Päädyttiin siihen, että työryhmä tuottaa yhteistyöorganisaation käyttöön ja edelleen työstettäväksi Mentoripaketin, joka toimii yhtenä käyttöönottoon valmistautumisen apuvälinenä osastoilla. Mentoripaketissa kuvataan ja ohjeistetaan mitä asioita osastoilla tulisi ottaa huomioon ennen käyttöönottoa ja miten osaston henkilökunta voi koulutuksen lisäksi valmistautua järjestelmän käyttöönottoon mentorien opastuksella. Lisäksi listattiin Miranda työryhmälle käyttöönotton yhteydessä huomioitavia asioita (Liite 7). ZipIT työryhmällä ja KYSin Miranda vastuuhenkilöillä oli kaiken kaikkiaan viisi tapaamista, joista kolme oli suunnittelupalaveria ja kaksi mentoripaketin esittelyä. Osastoilla käytiin tutustumassa toimintaan, haastattelemassa ja havainnoimassa 11 kertaa, työpajoja pidettiin kaksi ja mentoripakettia esiteltiin kerran.

8 8 3 Pilotin tuotokset Mentoripaketin (Liite 8) tarkoituksena oli tarjota osastoille työvälineitä valmistautumiseen Mirandan käyttöönottoon. Tavoitteena oli tukea mentoreiden roolia osastoilla suunnannäyttäjinä ja keskustelun herättäjinä työtapojen ja kirjauskäytäntöjen suhteen. Lisäksi tavoitteena oli tarjota apuvälineitä käyttöönottoon valmistautumiseen esimerkein, listojen, ja toimintatarinan avulla. Näiden apuvälineiden käyttöön kirjoitettiin ohjeet. Ohjeissa kuvattiin esimerkiksi, kuinka toimintatarinan ja esimerkkipotilaan kansion avulla voidaan etsiä toimintakokonaisuuksia, joihin sähköisen järjestelmän käyttö tuo muutoksia. Lisäksi mentoripaketin tarkoituksena oli auttaa osastojen henkilökunnan ja kouluttajien haastavaa työtä näiden muutosten suunnittelussa jo ennen varsinaista käyttöönottoa, jotta pulmatilanteita tulisi käyttöönoton aikana ja sen jälkeen mahdollisimman vähän. Mentoreiden rooli korostuu erityisesti tehtävien aloittamisessa ja muun henkilökunnan aktivoimisessa. Osaston mentorit ovat kehitysprosessin toteuttamisessa esimerkkinä ja suunnannäyttäjinä. Tärkeintä on saada keskustelu käyntiin ja kaikki osaston henkilöt osallistumaan osastoa koskevien asioiden päättämiseen. Mentoripaketti käytiin esittelemässä KYSillä Mirandan käyttöönotosta vastaaville henkilöille ja sitä tarkennettiin toiveiden mukaan. Muutosten jälkeen mentoripaketti käytiin vielä läpi ja yhdessä KYSiläisten kanssa suunniteltiin, kuinka pakettia hyödynnetään käytännössä. Lisäksi mentoripaketti esiteltiin Mirandaa pilotoivan toisen vuodeosaston henkilökunnalle. KYSin Mirandan käyttöönotosta vastaavat muokkasivat ZipITin tuottaman Mentoripaketin osaksi jokaiselle osastolle jaettavaa mentoreille tarkoitettua koulutuspakettia. Tarkoituksena oli, että mentoripaketti elää ja kehittyy KYSin tarpeiden mukaisesti käyttöönottoprojektin edetessä. Mentoripaketin tarkoituksena oli siis ohjeistaa henkilökuntaa pohtimaan yhdessä kuinka Mirandan kanssa toimitaan. Mirandan myötä muuttuvia toimintoja ovat esimerkiksi hoitotyön kirjaaminen ja lääkärinkierron määräysten toteuttaminen.

9 9 4 Arviointia sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto pilotista Miranda vastuuhenkilöiden kanssa sovitut tapaamiset toteutuivat suunnitellusti ja tapaamisissa selvennettiin aluksi epäselviltä tuntuvia tavoitteita. Tapaamisissa henkilökuntaa oli mukana vaihtelevasti osaston tiukan päivärytmin ja henkilöstövajauksen vuoksi. Tapaamisiin osallistui pääasiallisesti hoitohenkilökuntaa ja osastonsihteereitä. Lääkäreitä tavattiin lääkärinkierron havainnontien yhteydessä. Näin koko henkilökunnan yhteinen näkemys toiminnan muuttumisesta ja sen tarpeellisuudesta saattoi jäädä yksipuoliseksi. KYSin puolelta toivottiin, että ZipIT työryhmä seuraisi kuinka käyttöönotto ja toiminnan kehittäminen etenee ja tukitapaamisia mentoripaketin luovuttamisen jälkeen Miranda vastuuhenkilöiden kanssa on pidetty kaksi kertaa, joista toinen vuoden 2007 puolella. Tapaamisissa keskusteltiin käyttöönoton edistymisestä. Käyttöönotot ovat edenneet hyvin ja alkuaikojen ongelmiin (tekniset asiat mm. tulostimien asennukset omilla tunnuksilla ja toimintaprosessit mm. kuka tekee mitä, sekä kirjaamisohjeet riittävän tarkalle tasolle) osataan varautua ennen käyttöönottoa. KYSiltä saadun palautteen perusteella ZipIT yhteystyön avulla toiminnan suunnittelu selkiytyi mentoripaketin avulla ja siten tavoitteet yhteistyöstä toteutuivat hyvin. Mentoripaketti tuki toiminnan kehittämistä toimintatarinoiden ja tehtävätaulukkojen avulla. Kun tulevaa toimintaa suunniteltiin mentoripaketin kuvausten avulla, kehittämiskohteet löytyivät paremmin. ZipIT mentoripaketti on osana KYSin tuottamaa mentori kansiota (luku 3), jossa ohjeistetaan osastoja ennen käyttöönottoa. Mentoripaketin sisältöä on muutettu jonkin verran: joitakin kohtia on lyhennetty, tiivistetty ja kirjoitettu auki tarkemmalle tasolle. Mentori kansion paperiversio toimitetaan osastolle Mirandan alkuinfon yhteydessä n. 2 kk ennen käyttöönottoa. Sähköinen versio on luettavissa ja tulostettavissa Mirandan kotisivuilta jo ennen alkuinfoa. Miranda pilotin tuotoksia ja kokemuksia voidaan hyödyntää tulevissa tietojärjestelmäprojekteissa, etenkin toiminnan suunnitteluun pitäisi varata enemmän resursseja.

10 10 ZipIT työryhmän oma arvio pilotin kulusta Pilotin alussa tavoitteet yhteistyölle olivat hieman epäselviä ja sen vuoksi myöskään pilotin tavoitteet eivät olleet täsmentyneitä. Pilotissa työskenteli alkuvaiheessa neljä ZipIT hankkeen työntekijää ja harjoittelija. Suuren osallistujamäärän vuoksi myös ZipIT ryhmässä oli erilaisia käsityksiä pilotin tavoitteista. Tästä syystä työryhmä rajattiin kahteen tutkijaan ja harjoittelijaan. KYSin Miranda työryhmän kanssa pidetyn kokouksen jälkeen yhteistyön tavoitteet tarkentuivat ja myös mentoripaketin merkitys konkreettisena työvälineenä selkeytyi.

11 11 Liite 1. Muistio suunnittelukokouksesta ZipIT KYS Miranda kokous klo , T2 Terveyshallinnon ja talouden laitos Anneli Ensio, Päivi Kokkonen, Irmeli Minkkinen ZipIT, Eija Hämäläinen, Vuokko Hämäläinen 2801, Heli Tunturi Kemppainen 2202, Maritta Haukkapaasi 2202, Liisa Klemola ZipIT (siht) heli.tunturi 1. Anneli kertoi yleistä ZipIT hankkeesta: Rahoitus, aikataulu, osapuolet, tavoitteet. Lisää ZipI Tistä löytyy sivuilta 2. Irmeli kävi läpi ZipITin tavoitteita käytännön tasolla. Perusperiaatteena on kokonaisvaltainen, keskustelun avulla saavutettava käsitys kohteena olevasta pilotista. Kun käyttöönotetaan järjestelmä, on myös työtoimintaa kehitettävä. 3. Päivi: Epikriisit jo vuoden Mirandaan. Polikliininen hoitokertomus maaliskuun 2006 loppuun mennessä. Maaliskuu syyskuu 2006 vuodeosastojen käyttöönottojen valmistelu. Pilotit 2201, Koulutusten suunnittelu aloitettava. Kaikkien vuodeosastojen käyttöönotto lokakuu 2006 vuoden 2007 loppuun mennessä kaikki noin 40 osastoa käytössä. 4. Eija toimii Miranda kouluttajana. Mentorit koulutettu poliklinikan kaikista ammattiryhmistä noin kolme yksiköstään. Koulutusstrategia vuodeosastoja varten suunniteltava, mentorointi ei ehkä paras menetelmä. 5. Vuokko: 2801:lla tietokoneen peruskäyttötaidot kaikilla ja henkilökunta motivoitunut käyttöönottoon. Oberon ja PACS käytössä. 6. Maritta: Henkilökunnalla on ollut vastuu hankkia atk perustaidot. Oberon ja PACS käytössä. Eri järjestelmien rinnakkaiden käyttö hankalaa ja hidasta. 7. ZipIT pilotin eteneminen: Eija järjestää Liisalle Miranda koulutuksen Toimintamallista kertominen osastotunneilla (ajat sovitaan erikseen) I II Sovitaan suunnittelupalaverit kummankin osaston kanssa paikkana osastot: I ja 13.3 klo II ja 13.3 klo

12 Liite 2. Keuhkokuumepotilaan palveluprosessin nykytila 12

13 13 Liite 3. Eturauhasen höyläys potilaan palveluprosessin nykytila TURP potilaan preoperatiivinen nykytila Kutsukirje potilaalle Leikkausjonon tarkkailu Oberon Potilas kutsutaan osastolle Leikkausajan varaaminen TOTI Sairauskertomuksen tilaus arkistosta Sairauskertomus valmistellaan Potilas saapuu osastolle 2202 Sisäänkirjaus Oberoniin Hoitosuunnitelma Potilaan tulohaastattelu Leikkaavan lääkärin tapaaminen Pyynnöt Multilab Pyynnöt Radu Anestesialomake Anestesialääkärin tapaaminen Laboratorionäytteet Multilab Leikkauskelpoisuuden varmistaminen Sydänfilmi Leikkausvalmistelut PACS/Radu Röntgentutkimukset L.Klemola

14 14 Liite 4. Osaston toiminnat seinätaululla Kuopion yliopisto, kuvaaja Liisa Klemola

15 Liite 5. Fysioterapeutin päivän kulku 15

16 Mirandan käyttöönotto KYSin keuhko osastolla Tarvittavat / tuotettavat tiedot Fysioterapeutin (fyster) työnkulun näkökulmasta Liite 6. Mirandan käyttöönotto KYSin keuhko osastolla fysioterapeutin työnkulun näkökulmasta Mitä tietoa tarvitaan/kirjataan? Mistä tieto saadaan? Miten? Miksi tieto on tärkeä? Kuka muu käyttää/ kirjaa/ tarvitsee samaa tietoa? Missä tilanteessa työpäivän vaiheessa? Tieto Väline Sijainti Kirjaa Katsoo Miksi Mistä tieto tullut/ kuka kirjannut? Mihin tieto menee/ kuka tarvitsee Muuta Aamumeeting klo 7.30 Ketkä töissä Työlista, näkee, ketkä paikalla Fysiatrian osasto Työnjako, sijaisuudet Keuhko osastolle tulo Valmistautuminen potilaan hoitoon Ketä hoidetaan: potilaspaikka ja nimi + fys. terapian laatu (hengitys, liikkuminen, apuvälinetarpeen arviointi) Lääkärin määräys fysioterapiasta Tussitaulu Potilaskansio KeMu Kanslia (Toimisto?) Kiertokärrit, kanslia, joku muu paikka Kiertokärrit, kanslia, joku x x osaa poimia oikeat potilaskansiot varmistaa, hoitomuodon (että pitää antaa fys.terap) Lääkärinkierrolla (tai sen jälkeen) sh merkinnyt lääkärin määräyksen mukaan Lääkäri kirjaa kierrolla Joskus myös hoitaja kirjaa, aina pitää kuitenkin olla lääkärin määräys

17 Mirandan käyttöönotto KYSin keuhko osastolla Tarvittavat / tuotettavat tiedot Fysioterapeutin (fyster) työnkulun näkökulmasta Tulotiedot (kunto, liikkuminen, sairaudet) Potilaskansio tulotiedot x esitietoja, tarkennusta, vaikuttaa annettavaan terapiamuotoon, intensiivisyyteen yms. Jos potilas tullut poliklinikalta, on voitu kirjata siellä. Jos tullut suoraan osastolle, kirjattu tulohaastattelussa (kuka?) Esim. jos tulotiedoissa että potilas asuu yksin kerrrostalossa => melko hyväkuntoinen potilas Osastolletulosyy Lähete Usein katsoo uusista potilaista Tiedot osastohoidon aikana: mittaukset, (lämpö, verenpaine tarvittaessa), aik. fysioterapiat Fysioterapiamääräys Päivystyspoliklinikan hoitosuunnitelma Potilaskansio KeMu kuumekurva x x x esitietoja, tarkennusta, vaikuttaa annettavaan terapiamuotoon, intensiivisyyteen yms. Jos potilas tullut poliklinikalta, on voitu kirjata siellä. Sh siirtää osastolla tussitaululle Lisätiedot potilaan kunnosta yms. Kysyy hoitajilta / lääkäriltä tarkennusta Joskus lääkärin määräys = fysioterapia Lisätiedot potilaan kunnosta, tarvittavasta terapiasta Mukana lääkärinkierrolla, kysyy lääkäriltä Esim. uusista Teholta siirtyneistä potilaista tarvitaan joskus tarkennusta

18 Mirandan käyttöönotto KYSin keuhko osastolla Tarvittavat / tuotettavat tiedot Fysioterapeutin (fyster) työnkulun näkökulmasta Hoitojen aloittaminen paljonko mennyt happea, liikkuminen, sairaudet NettiMemotuloste x Yhteenveto tärkeimmistä asioista Hoitojen jälkeen keuhko osastolla Mitä tehtiin Potilaskansio, KeMu (vihreä kynä) x Fysioterapian toteuma Lääkäri, sh katsoo tietoa potilaan kunnosta Hoitojen lomassa Potilaalle annetun terapian kesto (min) NettiMemotuloste Oma tasku Oman muistin tueksi => Fysis (Laskutus: fysiatria laskuttaa keuhko osastoa) x Työpäivän kirjaukset / tilastointi Kullekin potilaalle (sotu) annetun terapian kesto (min) Fysis Fysiatrian osastolla x Laskutusta varten Paperisesta Nettimemosta=> Fysis => laskutus, tilastot (hallinto?) Kommentit fysioterapiasta Hoitotyön lähete Jatkohoidon varmistaminen TK: lääkäri, fysioterapeutti, kotihoito Joskus x Potilaan kotiuttaminen Potilaan sairaalassa annetut + fys.ter tarve, Soittaa terveyskeskuksen fysioterapeutille Jatkohoidon varmistaminen TK fyster Joskus

19 Liite 7. Käyttöönottoon liittyviä asioita Toimintamalli tietojärjestelmän käyttöönottoon Tässä paperissa on koottu niitä asioita, joihin on kiinnitettävä huomiota käyttöönottoprosessin eri vaiheissa ja eri toimijakokoonpanoilla. Konteksti / yleistä: Miranda käytössä jo poliklinikoilla, otetaan käyttöön 40 vuodeosastolla Aikataulutavoite: vuoden 2007 loppuun mennessä käytössä koko talossa Koulutettavia 1600; kaikki koulutetaan? Mentoreille syvempi koulutus? Kouluttajia 4, koulutustilat: 1 luokka, jossa 9 konetta, Mirandan koulutusversio asennettu x osastolle? HoKe ja PoKe ryhmät tekevät päätöksiä siitä, mitä, miten, mihin ja kuka kirjaa Mirandaan (yleiset ohjeet) Laitekartoitus menossa; hankinnat ja asennukset tehtävä hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa (jopa ennen kuin osastoilla on ennätetty miettiä Mirandan tuomia muutoksia työnkulkuihin + osastokohtaisia vaatimuksia laitteistoille). Osastot hankkivat itse omista budjeteistaan laitteet Yleistä huomioitavaa käyttöönoton suunnittelussa missä järjestyksessä kukin osasto mukaan (mikä järkevää kokonaisuuden kannalta: osastoiden välinen riippuvuus ja yhteydet, toiminnan laajuus/ monimutkaisuus/paljon erityispiirteitä, langattoman verkon tilanne, uusien tarvittavien laitteiden määrä.. ) kuka tekee yleiset ohjeet Päätettävä ylemmällä tasolla ; Koko taloa koskevat käytännöt käyttöoikeudet: kuka nämä antaa sijaiselle käyttöoikeudet (voidaanko antaa ammatin/roolin/ perusteella koko talon tasolla, vai onko osastoilla eroja) => liittyy seuraavaan kirjaamisvastuita osaston sisällä rooleittain (nämä olisi hyvä olla yhtenevät koko talossa, sillä henkilökunta liikkuu..); erilaisia rooleja esim. : osastosihteeri, osastonhoitaja, osaston lääkäri, erikoistuva lääkäri, sairaanhoitaja, omahoitaja, fysioterapeutti kirjaamisvastuita suhteessa asiakkaan hoitoketjuun: mitä kirjataan potilastoimistossa, poliklinikalla, osastolla yhteisiä ohjeita sellaisiin osaton osastoimintoihin, joita on yleisti joka osastolla (esim. lääkärinkierrolla lääkäri kirjaa Mirandaan määräykset kohtaan x ja sairaanhoitaja kirjaa potilaan vointia koskevat huomiot kohtaan y. HoKe ja PoKe ryhmien päätökset Sähköisen ja paperisen potilaskertomuksen suhde? => Mitkä osiot Mirandasta käyttöön? Säilyykö muilla osilla vanha käytäntö? => Miten toimitaan käyttökatkojen aikana? Paperilomakkeet? Kirjataanko jälkeenpäin? Kuka? => Päivittäinen tulostus? Kenen vastuulla? Missä säilytetään? Mitä tehdään vanhoille? Koulutuksessa huomioitavaa koulutuksen sisältö: kaikille sama / ammateittain tai rooleittain eriytetty / yleiskuvaus+ syventävä osa => kaikkien ei tarvitse osata kaikkea koulutuksen ajankohta, ajanvaraukset

20 koulutusmateriaali + koulutuksen muoto (tekemällä/ animaatioesitys/paperiohje) => voidaanko koulutuksessa edetä työnkulun mukaisessa järjestyksessä toimintatarinan avulla ; esimerkit omalta osastolta tai niin yleisiä että kaikki ymmärtää kirjaamisen lisäksi olisi huomioitava, miten tietoja haetaan ja katsotaan (=hyödynnetään) erilaisissa toiminnoissa (esim. hoitajien raportti) => mitkä näkymät hyödyllisiä, vaatiiko jotakin esivalmisteluja Koulutusmateriaalia osastoilta (ehdotus yleistettäväksi; keuhkolla jo aloitettu) Esimerkkipotilaasta koostetaan kansio: oikea potilas, jonka nimi muutetaan täytetyt paperit, joiden tietoja siirretään Mirandaan punaisena lankana harjoittelussa (siniset laput =) tehtäväniput: Mitä kirjataan tulohaastattelussa? Mitä kirjataan lääkärinkierrolla? Mihin ja miten kirjataan mittaustulokset? Huomiolista harjoittelussa (ja edelleen käytössä) tulleet kysymykset kerätään listaan (joka on jo aloitettu) kysymykset voivat liittyä monenlaisiin asioihin: kirjaamiskohtaan (Mihin kirjaan tämän tiedon?) kirjaamisvastuisiin (Kuka kirjaa tämän tiedon?) ajankohtaan (Missä asiakasprosessin vaiheessa tämä kirjataan?) kuittaamiseen (Kuka kuittaa esim. labrakokeen tilauksen / katsomisen? Miten kuitataan?) käyttökatkoon (Mistä saan tiedon käyttökatkosta? Miten kirjataan käyttökatkon aikana? Kuka siirtää Mirandaan? Miten/mistä tiedot löydetään käyttökatkon aikana?) tietoturvaan (Pitääkö joka kerran loggautua ulos, jos lähtee koneelta?) yms. Näistä kysymyksistä osa on sovittava (=sovittava käytäntö, miten ja missä ja ketkä; miten tiedotetaan) osastolla yhteisesti osaan tarvitaan se ylempi taho, eli pitää olla selvä osoite, mihin ja miten ylemmälle taholle viestitetään nämä kysymykset. Valmistautuminen käyttöönottoon osastolla peilaa yleiset annetut toimintakohtaiset ohjeet oman osaston nykykäytäntöön. Miten oma toiminta muuttuu? Riittääkö se, että nykykäytäntö muuttuu vain siltä osin, että kirjataan Mirandaan eikä paperiseen potilaskertomukseen, vai tarvitaanko myös esim. roolikohtaisten vastuiden muuttamista? mitä mahdollisuuksia Miranda antaa toiminnan sujuvoittamiselle? tunnista oman osaston erityispiirteet, jotka vaikuttavat toimintaan (esim. eristyshuoneet, tarvitaan paljon tiettyjä näytteitä / kuvia yms, potilaiden kunto, potilas käy osastohoidon aikana leikkauksessa tai jolkain muulla osastolla ) => mitä vaatimuksia asettaa tietojärjestelmän käytölle, tarvittaville laitteille koulutukseen osallistuminen => yleiskuva Mirandasta + käsitys siitä, miten sitä käytetään eri työtilanteissa esimerkkipotilaan tietojen kirjaamisen harjoittelu tehtäväkokonaisuuksina (esimerkkipotilaan tiedot kasattu oikeista potilasasiakirjoista, henkilötiedot muutettu; harjoittelu esim. tulohaastattelun kirjaaminen, mittaustulosten kirjaaminen, lääkärinkierron määräykset yms.)

21 Kuvio: Mirandan käyttöönottoon valmistautuminen suhteessa koulutukseen Mirandan yleiset käyttöohjeet Kansio osastolla tapahtuvaa harjoittelua varten Materiaali koulutukseen: tyypillisen potilaan tarina Ohjeita omalle osastolle PoKeryhmä Ideat, havainnot seuraavan osaston koulutukseen Lista yleisistä tärkeistä asioista HoKeryhmä Kouluttajat Päätökset, ohjeet Mentorien koulutus Esimerkkipotilaan kansion valmistelu Osaston muiden työntekijöiden koulutus Harjoittelu osastolla Tietohallinto Käyttöönotto Mentor Mirandan käyttäjä Kouluttaja

22 ZipIT suhteessa käyttöönoton koulutukseen Nykytilakuvaus "Toimintamalli tietojärjestelmän käyttöönottoon" Analysointi, kuvaaminen Ideointi Esimerkkisisältö Tutkimustapaamiset Taustatuki Pohjamateriaalin tuottaminen Toimintatarinan runko Sisältöohjeita Listan runko Esimerkkisisältö Mirandan yleiset käyttöohjeet Yleinen Mentor kansio Kansio osastolla tapahtuvaa harjoittelua varten Materiaali koulutukseen: tyypillisen potilaan tarina Ohjeita omalle osastolle PoKeryhmä Ideat, havainnot seuraavan osaston koulutukseen Lista yleisistä tärkeistä asioista HoKeryhmä Päätökset, ohjeet Mentorien koulutus Esimerkkipotilaan kansion valmistelu Osaston muiden työntekijöiden koulutus Harjoittelu osastolla Tietohallinto Käyttöönotto Mentor Mirandan käyttäjä Kouluttaja ZipIT Kouluttajat

23 23 Liite 8. Mentoripaketti Mentoreiden koulutuspaketti Irmeli Minkkinen, Liisa Klemola, Juho Jaatinen ZipIT

24 Sisällysluettelo 1 Mentoreiden koulutuspaketin tarkoitus Mirandan käyttöönottoon valmistautuminen osastoilla Materiaalit Esimerkkipotilaan kansio Toimintatarina Esimerkki toimintatarinasta Toimintatarinan runko Tehtävätaulukot Kysymys/huomiolista Runko kysymys/huomiolistaksi LIITE Valmistautuminen Mirandan käyttöönottoon osastoilla LIITE Tehtäväkokonaisuudet

25 1 Mentoreiden koulutuspaketin tarkoitus Tämän koulutuspaketin tarkoitus on tarjota osastoille työvälineitä valmistautumiseen Mirandan käyttöönottoon. Tavoitteena on tukea mentoreiden roolia osastoilla suunnannäyttäjinä ja keskustelun herättäjinä työtapojen ja kirjauskäytäntöjen suhteen. Seuraavissa luvuissa esiteltävät menetelmät on tarkoitettu kokoamaan osaston nykyistä toimintaa ja tarjoamaan pohjan uusien työtapojen pohdinnalle. Potilasta koskevan tiedon kirjaaminen ja tietojen käyttäminen työssä on osa potilaan hoitoprosessia. Sähköinen kirjaaminen tuo mukanaan väistämättä tiedonkäsittelyn työtapojen muutoksia, ja vaikuttaa sitä kautta myös muiden työprosessien kulkuun. Tämän mentoripaketin tarkoitus on auttaa osastojen henkilökunnan ja kouluttajien haastavaa työtä näiden muutosten suunnittelussa mahdollisimman hyvin jo ennen varsinaista käyttöönottoa, jotta pulmatilanteita tulisi käyttöönoton aikana ja sen jälkeen mahdollisimman vähän. Mentoreiden rooli korostuu erityisesti tehtävien aloittamisessa ja muun henkilökunnan aktivoimisessa. Osaston mentorit ovatkin kehitysprosessin toteuttamisen esimerkkinä ja suunnannäyttäjinä. Tärkeintä onkin saada keskustelu käyntiin ja kaikki osaston henkilöt osallistumaan osastoa koskevien asioiden päättämiseen. Siirryttäessä paperisesta kirjaustavasta sähköiseen Miranda järjestelmään on aiheutuviin muutoksiin syytä varautua ajoissa. Yksittäisten tietojen kirjaaminen sovitulla tavalla ja sovittuihin paikkoihin Mirandaa käytettäessä on potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Potilaan hoito saattaa sisältää eri osastoilla tapahtuvia jaksoja. On tärkeää, että henkilökunta eri osastoilla voi luottaa kirjausten sovittuun sijaintiin järjestelmässä. Myös henkilökunta (esim. varahenkilöstö) voi siirtyä työskentelemään osastolta toiselle, ja tietojen yhtenevä kirjaaminen on tärkeää. Yhtenäisistä tavoista sopimista jo käyttöönottoon valmistautuessa voidaan tukea järjestelmän käyttöönottokoulutuksessa. Näin vältytään monilta lisäpohdinnoilta käyttöönoton ollessa kiireimmillään. 25

26 2 Mirandan käyttöönottoon valmistautuminen osastoilla Aikataulu Mirandan käyttöönottoon on kohtuullisen tiukka. Kuvassa 1. on esitetty pääpiirteissään valmistautumisprosessi. Osastoilla tullaan pitämään info tilaisuus Mirandan käyttöönotosta 4 viikkoa ennen osaston henkilökunnan koulutusten aloitusta. Mentorit koulutetaan n. 4 viikkoa ennen käyttöönottoa, ja samalla heille jaetaan mentoripaketti ohjeineen työstettäväksi omalla osastolla. Ennen muun henkilökunnan koulutusta osastolla tuotetaan esimerkkipotilaan kansio sekä potilasta kuvaava toimintatarina koulutuksen ja osastolla tapahtuvan kirjaamisharjoittelun tueksi. Kaikki osaston työntekijät koulutetaan ennen käyttöönottoa; koulutukset aloitetaan n. 2 viikkoa ennen käyttöönottoa. Koulutuksessa käytetään apuna osastolla tuotettua esimerkkipotilaan tarinaa, jotta heti harjoitteluvaiheessa kirjattavat asiat olisivat tuttuja ja siten mielekkäitä oman työn kannalta. Osastoille on asennettu ennen varsinaista käyttöönottoa Mirandan koulutusversio, jota käyttämällä voi tutustua Mirandaan ja harjoitella kirjaamista esimerkkipotilaan tiedoilla. Ennen käyttöönottoa osastoilla kootaan listaa niistä kirjaamiskäytännöistä, jotka on päätettävä joko osasto tai KYS kohtaisesti, mutta jotka ovat vielä avoimia. Tarkoituksena on, että mitä pidemmälle käyttöönotoissa edetään, sen lyhyemmäksi lista ainakin KYS tason asioista toivottavasti tulee. HoKe ja PoKe ryhmät linjaavat koko KYSiä koskevia käytäntöjä. Osastoilla voidaan käyttää apuna toiminnan suunnittelussa taulukoita, joissa tehtäväkokonaisuuksien mukaan listataan nykyiset kirjaamiskäytännöt ja rinnalle tuleva tapa. Mirandan yleiset käyttöohjeet INFOTILAISUUDET Kansio osastolla tapahtuvaa harjoittelua varten Materiaali koulutukseen: tyypillisen potilaan tarina Ohjeita omalle osastolle PoKeryhmä Ideat, havainnot seuraavan osaston koulutukseen Lista yleisistä tärkeistä asioista HoKeryhmä Päätökset, ohjeet Mentorien koulutus Esimerkkipotilaan kansion valmistelu Osaston muiden työntekijöiden koulutus Harjoittelu osastolla Tietohallinto Käyttöönotto Kouluttajat Mentor Mirandan käyttäjä Kouluttaja Kuva 1. Valmistautuminen Mirandan käyttöönottoon osastoilla (sama kuva on suurempana liitteessä) 26

27 3 Materiaalit Taulukossa 1 on yhteenveto suositelluista toimenpiteistä ja mentoripaketin sisällöstä. Valmiit mallipohjat ja ohjeet niiden käyttöön löytyvät dokumentin loppuosasta. Taulukko 1 Väline Sisältö Kuka tuottaa Tarkoitus Esimerkkipotilaan kansio Potilasasiakirjoja, joista Mentorit kouluttajien Kirjaamisharjoittelun apuväline henkilötunnukset ja nimet ohjauksella muutettu Toimintatarina Tehtävätaulukot Valmiiseen runkoon muokattu osaston tyypillisen potilaan tarina Kirjaamisen nykykäytännöt eri tehtäväkokonaisuuksissa sekä suunnitellut käytännöt, kun Miranda on käytössä Osaston henkilökunta mentorien ohjauksella Osaston henkilökunta mentorien ohjauksella Koulutuksessa apuvälineenä; konkretisoi kirjaamista Suunnitellaan osastolle yhteiset käytännöt, jotka löytyvät kansiosta (esim. sijaiset voivat löytää ne sieltä) Kysymys/huomiolista Käyttöönottoon valmistautumisen aikana (ja sen jälkeenkin) esille nousseet kysymykset henkilö Osaston kunta KYSin yhteiset käytännöt=> tiedoksi eteenpäin Osastokohtaiset sovittava osastoilla 3.1 Esimerkkipotilaan kansio Mentorit ja hoitohenkilöstö koostavat yhdessä potilaskansion osaston tyypillisestä potilaasta. Esimerkkipotilas edustaa potilasta, johon kohdistuvat kaikki useimmin toistuvat ja keskeisimmät hoitotoimenpiteet. Potilaskansioon kerätään osaston tyypillisen potilaan tarvitsemat erikoisalalehdet ja muut tarvittavat lomakkeet. Tässä voidaan käyttää oikeiden potilaiden oikeita täytettyjä lomakkeita, kunhan tietoturva asiat otetaan huomioon (nimet, hetut yms. muutettava!). Esimerkkipotilaan tietojen avulla voidaan harjoitella kirjaamista Mirandaan. Kun mallina käytetään oikeata potilasta, on kirjaamisen harjoittelu ja oppinen mielekkäämpää ja opitut käytännöt ovat helpommin siirrettävissä aitoihin työtilanteisiin. Kirjaamisessa kannattaa käyttää apuna myös tehtäväkokonaisuuksia. Esimerkiksi: Mitä asioita kirjataan tulohaastattelussa ja mihin? Minne kirjataan lääkärinkierrolla määräykset? Mitä kaikkea lääkärinkierrolla kirjataan? 3.2 Toimintatarina Jotta koulutuksen sisältö olisi lähellä reaalimaailmaa ja todellisia kirjaustilanteita, osastolla muokataan tämän luvun lopussa oleva potilaan tarina oman osaston potilaan tarinaksi, esimerkiksi samalla kun 27

28 koostetaan esimerkkipotilaan kansiota. Tarinan tyhjät kohdat täydennetään omalle osastolle sopivin termein. Tarinan rungon tehtävä on saattaa tarina alkuun. Osa tarinasta voi olla oman osaston kannalta merkityksetöntä, joillakin osastoilla potilaan tarinasta saattaa puuttua jotakin hyvin tärkeää. Olennaista on, että tarina on oman osaston tyypillisen potilaan näköinen. Henkilökunta tuntee omalla osastollaan käyvät potilaansa parhaiten, joten on mielekästä, että henkilökunta toteuttaa itse toimintatarinan mallipotilaan avulla. Näin ollen saadaan esimerkkipotilaasta mukaan erityispiirteitä, jotka ulkopuolisen kirjaamina jäisivät huomioitta. Joskus voi olla tarpeen tehdä useampia kuin yksi tarina. Tarina toimitetaan kouluttajille ennen oman osaston koulutuksen alkua. Kopioita voi jättää myös esimerkkipotilaan kansioon. Tarina toimii punaisena lankana KYSin järjestämässä koulutuksessa ja osastolla itsenäisen harjoittelun runkona. Yhtenäisestä harjoitus tehtävästä, joka on kaikille henkilöille sama, saadaan muodostettua mahdollisimman yhtenäisiä käytäntöjä kirjauksiin. Kun kirjauksia tehdään yhteiselle harjoituspotilaalle, myös esille nouseviin ongelmiin, esimerkiksi vaihtoehtoisiin kirjaamistapoihin, pystytään helpommin sopimaan osaston sisällä ratkaisuja kaikille tutun kirjaustehtävän puitteissa Esimerkki toimintatarinasta Tämä tarina on keksitty malliksi siitä, miten tarina voi edetä. Tarina voi olla joko lyhyt yhtenäinen tarina, jossa kuvattaisiin lähinnä vain potilaan lähtötiedot (esimerkkitarina luvussa 3.2.2), tai pidempi tarina, jossa asiakkaan tarina koostuu pienistä, osaston tehtäväkokonaisuuksiin liittyvistä osista, kuten alla. Tausta Kerttu Keuhkonen on 67 vuotias kuopiolainen leskirouva, joka asuu yksin omassa kerrostaloasunnossaan. Hänellä on todettu astma vuonna 2000, ja hänellä on siihen jatkuvana lääkityksenä Keuhkolääke 50 mg kolme kertaa päivässä. Lisäksi hänellä on sydämen rytmihäiriöitä. Viime aikoina Kertulla on ollut tavallista vaikeampaa hengenahdistusta. Hän kävi terveyskeskuksessa jossa lääkäri tutki hänet ja epäili keuhkoissa olevan nestettä. Hän kirjoitti sähköisen lähetteen KYSin keuhko osastolle tutkimuksia varten. Valmistellaan potilaan tuloa osastolle Keuhko osastolla lähetteen käsitteli ja otti vastaan ensimmäiseksi osastosihteeri, joka esitteli asian osaston lääkärille. Lääkäri päätti hoidon tarpeen olevan kiireellinen ja että tarvitaan röntgenkuva 28

29 keuhkoista. Osastosihteeri varasi Kertulle ajan osastolta sekä keuhkokuvaukseen ja lähetti kutsukirjeen postitse. Hän Tilasi sairauskertomuksen ja rontgenkuvat arkistosta ja valmisteli uuden potilaskansion. Potilaan tulo osastolle (lääkärin ja hoitajan tulohaastattelut) Kerttu saapui osastolle sovittuna aikana aamupäivällä. Hän oli käynyt keuhkokuvassa tullessaan. Hänet otti vastaan sairaanhoitaja, joka teki tulohaastattelun ja ohjasi Kertun potilashuoneeseen. Tulohaastattelussa hoitaja katsoi edellisten KYS käyntien tietoja, sekä kyseli Kertun vointia. Tulohaastattelun tiedot hän kirjasi hoitokertomukseen ja tilasi keskuskeittiöstä Kertulle sopivan ruokavalion mukaiset ateriat Hoitaja kirjasi lääkkeet kurvaan ja teki lääkekortin tarjottimelle. Lääkäri teki tulotarkastuksen ja määräsi Kertulle PEF mittaukset sekä totesi fysioterapiatarpeen sekä sairaalalääkityksen. Nämä tiedot hän kirjasi hoitokertomukseen. Sairaanhoitaja kirjasi tiedon fysioterapiatarpeesta ja mittauksista kanslian tussitaululle ja nettimemoon sekä lisäsi potilaskansioon Mittaukset lomakkeen. Hoitaja näki potilaskansiosta määrätyt mittaukset ja lisäsi Kertun omalle listalleen. PEF mittausten tulokset hän kirjasi PEF lomakkeelle, jota säilytetään potilaskansiossa. Mittauksissa oli poikkeavia arvoja, jotka hän raportoi suoraan lääkärille. Fysioterapia Fysioterapeutti näki tussitaululta, että Kertulle oli määrätty fysioterapia. Potilaskansiosta hän näki Kertun aikaisemmat tiedot. Hoitajien raportilla Hoitajien raportilla edellisen vuoron hoitaja kertoi Kertun tulleen osastolle ja taustatiedot, jotka hän luki potilaskertomuksesta. Kertun vointi ensimmäisenä päivänä oli heikko, eikä ruokakaan maistunut. Hoitajat avustivat liikkumisessa, sillä käveleminen aiheutti hengenahdistusta. Seuraavaan vuoroon tuleva hoitaja teki muistiinpanoja omaan nettimemokappaleeseensa. Ennen seuraavan vuoron vaihtumista hoitaja kirjaa muutokset nettimemoon. Hoito osastolla Osastolla olon aikana Kertun hoidosta vastaava sairaanhoitaja huolehti Kertun perushoidosta yhdessa työparinsa (perushoitaja/ toinen sairaanhoitaja) kanssa. Kertulle suoritetut toimenpiteet esim. pesut hoitaja kirjaa hoitosuunnitelmaan. Mittaukset Kertulla seurataan PEF arvoja ja saturaatiota. Näitä hoitaja käy mittaamassa neljän tunnin välein. Saadut arvot hoitaja kirjaa kontrollien seurantalomakkeelle. 29

30 Lääkärinkierto Lääkärinkierrolla Kertulle määrättiin lisätutkimuksia, CT tutkimus ja verikokeita. Lääkäri saneli CT pyynnön ja sanelu vietiin kirjoitettavaksi osastonsihteerille, joka myös tilasi tutkimuksen. Osastonsihteeri tilasi myös laboratoriotutkimukset. Lääkärinkierron aikana tehdyt huomiot ja määräykset lääkäri kirjaa hoitosuunnitelma lehdelle. Tilattujen tutkimusten tulokset lääkäri tarkastaa tuloksien tultua, mahdollisesti jo saman iltapäivän aikana. Lääkkeenjako Hoitaja jakaa lääkkeet tarjottimelle lääkekortin mukaan. Potilaille lääkkeet jaetaan määrättynä aikana. Lisää samanlaisia tilanteita ja tehtäviä löydetään osastokohtaisesti ja näiden kautta pystytään miettimään eteen tulevia tilanteita, joissa kirjauksia tehdään. 30

31 3.2.2 Toimintatarinan runko Toimintatarinan muodostamiseksi apuna voidaan käyttää myös seuraavaa mallia, jota voidaan muokata omaan osastoon sopivaksi. Paavo Potilas on vuotias mies, jolla on todettu ja. Hänellä on kotilääkityksenä. Nyt hänellä on ollut seuraavia oireita, ja hänelle on varattu aika seuraaviin tutkimuksiin ja tuloaika osastolle. Aikaisemmin Paavo on ollut hoidettavana ja... 31

32 3.3 Tehtävätaulukot Mirandan käyttöönoton yhteydessä kaikki aikaisemmin paperille tehdyt kirjaukset eivät enää mene samalla tavalla. Tämä aiheuttaa sen, että henkilöiden roolit tietojen kirjauksessa saattavat muuttua Mirandan tuoman työn muutoksen vuoksi. Osastolla tulisi pohtia keskeisimpien työtehtävien osalta, onko tarvetta muutokselle, ja jos on, suunnitella uusi toimintatapa ja kirjata se taulukkoon. Osa tehtävistä ei muutu millään lailla, osaan tarvitaan muutoksia. Erityisesti on mietittävä kirjaamiskäytäntöjen muutosta. Esimerkiksi nykyisin käytössä olevat lomakkeet ja kirjaamisvastuut jne. käydään läpi tehtävätaulukkojen avulla. Tämän luvun lopussa on valmiita tehtävätaulukoita joistakin osastoilla keskeisesti esiintyvistä tehtäväkokonaisuuksista. Kaikilla osastoilla ei ole tunnistettavissa jokaista listattua asiaa, mutta kääntäen, osastolla voi ilmetä useita muita tehtäväkokonaisuuksia oheisten lisäksi. Tärkeintä onkin löytää juuri oman osaston keskeiset tehtävät. Taulukoihin kirjataan nykyiset vastuuhenkilöt ja tehtävät tiedonkäsittelyn kannalta. Tämän jälkeen tulee pohtia, miten tehtävät voitaisiin tehdä jatkossa. Osaston kaikkien henkilöiden tai ainakin kaikkien eri ammattiryhmien on hyvä osallistua taulukoiden täyttämiseen, jotta saadaan useita mielipiteitä ja näkökulmia asiaan. Tämän mentoripaketin lopussa on liitteenä joitain keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia koottuna lomakkeelle, joita osastoilla voidaan käyttää apuna. Esimerkki taulukon täyttämisestä Potilaskansion valmistelu Nykykäytäntö Miranda maailma osallistuu: sihteeri sihteeri... Tehtävät: Tyhjien lomakkeiden kerääminen kansioon Vanhojen sairauskertomusten tilaaminen arkistosta Röntgenkuvien tilaaminen uuden hoitojakson perustaminen Välivaiheessa vanhojen sairauskertomusten tilaaminen arkistosta vanhojen kuvien aktivoiminen lyhytaikaisarkistoon 32

33 3.4 Kysymys/huomiolista Sähköisen potilaskertomuksen käyttäminen mahdollisimman yhdenmukaisesti koko KYSissä edesauttaa hoidossa tarvittavien tietojen löytymistä hoitotilanteessa. Jotta kirjaamiskäytännöt saataisiin yhdenmukaisiksi, on päätökset yhdenmukaisista toiminta ja kirjaamistavoista tehtävä KYS tasolla. Mm. HoKe ja PoKe ryhmät tekevät tätä työtä. Jotta päätökset palvelisivat mahdollisimman hyvin käytännön työtä osastoilla, on hyviä kirjaamistapoja löydyttävä eri osastojen asiantuntemusta käyttäen. Tähän listaan on tarkoitus kerätä niitä esille nousevia kohtia, joista tarvitaan yhteisiä käytäntöjä, sekä ratkaisuehdotuksia, jotka palvelisivat kutakin osastoa parhaiten. Mentorit toimittavat listat osastoilta eteenpäin käsiteltäviksi tietohallintoon. Esille nousevat asiat auttavat osaltaan koko KYSiä kehittämään yhtenäisiä toimintatapoja. Konkreettisimmin tämä näkyisi siinä, että tärkeimmistä käytännöistä olisi selkeästi kerrottu ohje joka koskisi koko KYSiä. Näiden yleistettävien kohtien tarkoituksena on helpottaa Mirandan käyttöönottoa ja tarjota selkeä ohje yleisimmille kirjauskäytännöille. Osa kysymyksistä koskee käytäntöjä, jotka on osastokohtaisesti sovittava. Mukana olisi hyvä olla useampien ammattiryhmien edustajia, jolloin voidaan sopia käytäntö, joka sujuvoittaa koko osaston toimintaa. Osastolla kerätään listaa kysymyksistä, jotka tulevat esille esim. Mirandan käyttöä harjoitellessa tai muissa tilanteissa. johon henkilökunta laittaa ylös esille nousevia asioita. Kysymykset voivat liittyä monenlaisiin asioihin, esimerkiksi: kirjaamiskohtaan (Mihin kirjaan tämän tiedon?) kirjaamisvastuisiin (Kuka kirjaa tämän tiedon?) ajankohtaan (Missä asiakasprosessin vaiheessa tämä kirjataan?) kuittaamiseen (Kuka kuittaa esim. labrakokeen tilauksen / katsomisen? Miten kuitataan?) käyttökatkoon (Mistä saan tiedon käyttökatkosta? Miten kirjataan käyttökatkon aikana? Kuka siirtää Mirandaan? Miten/mistä tiedot löydetään käyttökatkon aikana?) tietoturvaan (Pitääkö joka kerran loggautua ulos, jos lähtee koneelta?) Kaikki ajatukset on tärkeätä listata, sillä ne voivat sisältää useita tarpeellisia kehityskohtia. Lista voidaan liittää Esimerkkipotilaan kansioon, laittaa esille kahvihuoneen seinälle tai käyttää useampaakin listaa. Tärkeää on, että siihen on helppo kirjata asiat ylös, ja että se aikanaan toimitetaan eteenpäin. 33

34 Lista yleistystä vaativista asioista lähetetään joko paperisena tai sähköisenä Miranda kouluttajille. Listauksessa voidaan käyttää apuna seuraavana olevaa listarunkoa. 34

35 3.4.1 Runko kysymys/huomiolistaksi Tähän listaan kootaan niitä asioita esim. (päätettävät / selvitettävät käytännöt), jotka ovat nousseet esille Mirandan käyttöönottoon valmistautumisessa: Mirandan käyttöön ja sähköiseen kirjaukseen liittyviä asioita, joihin kaivataan KYSin yleistä taikka osastokohtaista ohjetta. OSASTO: PVM Havaittu asia Hyväksi havaittu käytäntö Hoito ja nesteytysvuorokauden vaihtuminen (esim.) Klo 6.00 (esim.) Mitä kirjataan hoitotaulukkoon (esim.) PFE ja sokerimittaukset (esim.) 35

36 LIITE Valmistautuminen Mirandan käyttöönottoon osastoilla 36 Mirandan yleiset käyttöohjeet INFOTILAISUUDET Kansio osastolla tapahtuvaa harjoittelua varten Materiaali koulutukseen: tyypillisen potilaan tarina Ohjeita omalle osastolle PoKeryhmä Ideat, havainnot seuraavan osaston koulutukseen Lista yleisistä tärkeistä asioista HoKeryhmä Kouluttajat Päätökset, ohjeet Mentorien koulutus Esimerkkipotilaan kansion valmistelu Osaston muiden työntekijöidenkoulutus Harjoittelu osastolla Tietohallinto Käyttöönotto Mentor Mirandan käyttäjä Kouluttaja

37 LIITE Tehtäväkokonaisuudet Potilaskansion valmistelu (Uuden potilaskertomuksen perustaminen) Potilaan saapuminen osastolle (Tulohaastattelut, lääkäreiden tulotarkastus, yms.): Lääkärinkierto Hoitajien suorittama raportti vuoron vaihtuessa Potilaan hoidossa tapahtuvat muutokset ja niiden kirjaaminen Perushoito (mittaukset, seurannat, yms.) Labrakierto Toiselta osastolta tuleville potilaille suoritettava hoitotyö (esim. mittaukset) Konsultaatiot osastolle/osastolta Potilastietojen päivittäminen ja tulostus (esim. Nettimemo, Calls, jne.) Potilaan varaamat soittoajat ja muut tiedustelut Lääkäreiden aamumeeting Sanelut ja niiden purkaminen Potilaan kotiuttamiseen liittyvät toimenpiteet Jatkohoitoasioiden selvittäminen Tulosteiden ja potilaspapereiden arkistointi Tehtäväkokonaisuuden nimi: Tehtäväkokonaisuuden nimi: Tehtäväkokonaisuuden nimi: 37

38 Oheisen listan tehtäväkokonaisuudet löytyvät myös seuravana olevista taulukoista, joihin on helpompi tehdä merkintöjä. Potilaskansion valmistelu (Uuden potilaskertomuksen perustaminen) Osallistuu: Tehtävät: Nykykäytäntö Miranda maailma 38

39 Potilaan saapuminen osastolle (Tulohaastattelut, lääkäreiden tulotarkastus, yms.): Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 39

40 Lääkärinkierto Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 40

41 Hoitajien suorittama raportti vuoron vaihtuessa Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 41

42 Potilaan hoidossa tapahtuvat muutokset ja niiden kirjaaminen Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 42

43 Perushoito (mittaukset, seurannat, yms.) Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 43

44 Labrakierto Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 44

45 Toiselta osastolta tuleville potilaille suoritettava hoitotyö (esim. mittaukset) Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 45

46 Konsultaatiot osastolle/osastolta Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 46

47 Potilastietojen päivittäminen ja tulostus (esim. Nettimemo, Calls, jne.) Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 47

48 Potilaan varaamat soittoajat ja muut tiedustelut Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 48

49 Lääkäreiden aamumeeting Osallistuu: Nykykäytäntö Miranda maailma Tehtävät: 49

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET Pauli Kuosmanen Asiantuntijalääkäri Kuopion kaupunki Tietohallinto pauli.kuosmanen@kuopio.fi 15.5.2012 Terveydenhuollon Atk-päivät 1 TAUSTA KArkisto projekti 2008-2009

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Moniammatillinen hoitokertomus;

Moniammatillinen hoitokertomus; Moniammatillinen hoitokertomus; tavoitteena tietojen yhteiskäytt yttö yli organisaatiorajojen Marianne Eronen Lasten ja nuorten sairaala HUS Mitä moniammatillisuus on? Moniammatillisuus tarkoittaa potilaan,

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010. Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP

Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010. Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo 25.5.2010 Osastonhoitaja Tarja Ahola KHSHP 173 800 asukasta 129 700 hoit.päivää 194 700 pkl-käyntiä 24 650 hoitojaksoa Henkilöstö Hml 1508 Rmk 342 Yhteensä 1850

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma

Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma Lääkehoidon toteuttaminen käytännössä - hoitaja näkökulma Sairaaloiden lääkehuollon kehittäminen THL Pirjo Lehtomäki Projektivastaava pirjo.lehtomaki@phsotey.fi Lääkehoidon toteutuminen vuodeosastoilla

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI PALVELUNTARVEARVIOKÄYNNILLÄ Käynnin yhteydessä kerrotaan liikuntasopimuksesta. Annetaan liikuntasopimusesite mahdolliselle tulevalle kotihoidon asiakkaalle. Asiakas saa yhdessä

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

VANHUSPSYKIATRIAN OSASTON 5S

VANHUSPSYKIATRIAN OSASTON 5S VANHUSPSYKIATRIAN OSASTON 5S Oh Heidi Mielonen 2.11.2015 VANHUSPSYKIATRIAN OSASTO 55 Osastomme on 15-paikkainen suljettu osasto Osastollamme hoidetaan psykiatristen potilaiden lisäksi muistipotilaita,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI MONIAMMATILLISEN KERTOMUKSEN KÄYTTÖ HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus HELSINGIN

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille

Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille Hoitotyö ja hoitotiede Hoitotyötä tietojenkäsittelijöille LOUHI- seminaari 24.10.08 Satu Haapalainen-Suomi sh, TtM-opiskelija, Ty,hoitotieteen laitos Riikka Vuokko, tutkija ÅA, IT-laitos Hoitaminen caring

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet

Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen kokemuksia ja käyttöönoton haasteet Pirjo Kettunen Osastonhoitaja/projektisuunnittelija/Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen yhdyshenkilö Itä-Savon sairaanhoitopiiri ATK-päivät

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

Rekrytointiprosessin kehittäminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki 30.5.2011

Rekrytointiprosessin kehittäminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki 30.5.2011 Rekrytointiprosessin kehittäminen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Rekrytointipäällikkö Marja Hietamäki 30.5.2011 Ripaus teoriaa - näin se tapahtuu teoriassa Prosessien kehittämisessä on kyse nopeasta

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Apuvälineyhteistyöselvitys Espoo HUS AVK Tietotekniikka. Ohjausryhmä 14.3.2013

Apuvälineyhteistyöselvitys Espoo HUS AVK Tietotekniikka. Ohjausryhmä 14.3.2013 Apuvälineyhteistyöselvitys Espoo HUS AVK Tietotekniikka Ohjausryhmä 14.3.2013 Työryhmät Tietoteknikka - Effector Apuvälinelogistiikka (huolto, pesu, logistiikka, varastointi) Talousryhmä (hankinnat, sopimusten

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

PEGASOS Tuotekehitys Versio 9.2.00 ja katsaus tulevaisuuteen

PEGASOS Tuotekehitys Versio 9.2.00 ja katsaus tulevaisuuteen PEGASOS Tuotekehitys Versio 9.2.00 ja katsaus tulevaisuuteen Uusien temppujen yksikön rehtori Seppo Karhunen CGI Group Inc. 2015 1.10.2015 Lyhyt katsaus aikaisempiin versioihin Versiot 3.1 3.2 3.3 4.1

Lisätiedot

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä. Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset

YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS. Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YO-SAIRAALOIDEN MONIAMMATILLINEN HOITOKERTOMUS Vallitsevan tilanteen lähtökohdat ja käyttötapojen linjaukset YMMÄRTÄÄKSEEN NYKYISYYTTÄ ON TUNNETTAVA HISTORIA Lähtökohdat Ensimmäinen työskentelykausi Toinen

Lisätiedot

Ohjeistus kouluttajille

Ohjeistus kouluttajille Ohjeistus kouluttajille Käytyäsi Tajua mut! -toimintamallin kouluttajakoulutuksen olet valmis perehdyttämään kollegoitasi ja oman työyhteisösi jäseniä Tajua mut! -toimintamallin käyttöön. Jos toimipaikkasi

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

Kelan sähköinen suorakorvaus. Opus Dental -ohje

Kelan sähköinen suorakorvaus. Opus Dental -ohje Kelan sähköinen suorakorvaus Opus Dental -ohje 1. Vaatimukset palvelun käyttämiselle Palvelun käyttäminen edellyttää, että käytössä on Opus Dental -versio 7.1.283 tai uudempi. Palveluntuottaja tekee aloitteen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa Päivi Valta Osastonylilääkäri, anestesia HYKS, Jorvin sairaala 19.05.2008 Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

ESKO sovelluskokonaisuus ja toimiva sähköinen potilaskertomus

ESKO sovelluskokonaisuus ja toimiva sähköinen potilaskertomus ESKO sovelluskokonaisuus ja toimiva sähköinen potilaskertomus Asiantuntijalääkäri III Valtakunnallinen hoitoketjuseminaari Pohto Aiheita: v 3.0 ESKO kartalla, PPSHP:ssa ja OYS:ssa ESKO sovelluskokonaisuus

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 1.6.1998 ELEKTRONINEN SAIRAUSKERTOMUS Viljo Rissanen SKERT-NÄKYMÄT ERI KÄYTTÄJILLE JA ORGANISAATIOILLE

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 1.6.1998 ELEKTRONINEN SAIRAUSKERTOMUS Viljo Rissanen SKERT-NÄKYMÄT ERI KÄYTTÄJILLE JA ORGANISAATIOILLE '/05 '98 KE 08:34 FAX Oli li2ll6 Kl'S HALL, KESK, i4j OO~ TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 1.6.1998 ELEKTRONINEN SAIRAUSKERTOMUS Viljo Rissanen SKERT-NÄKYMÄT ERI KÄYTTÄJILLE JA ORGANISAATIOILLE - JATKUVASTA

Lisätiedot

Varsinais-Suomen tilannekatsaus

Varsinais-Suomen tilannekatsaus Varsinais-Suomen tilannekatsaus Tekemisen meininkiä Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö 2000-luvun lyhyt historia Varsinais-Suomessa Sähköinen potilaskertomus uusi keksintö?

Lisätiedot

Kokemuksia avainlukuihin perustuvasta tekstien allekirjoituksesta ja tekstin tarkastuksesta prosessin parantamisen osana

Kokemuksia avainlukuihin perustuvasta tekstien allekirjoituksesta ja tekstin tarkastuksesta prosessin parantamisen osana Kokemuksia avainlukuihin perustuvasta tekstien allekirjoituksesta ja tekstin tarkastuksesta prosessin parantamisen osana Pekka Kujala osastonylilääkäri OYS, ESKO-projekti Lähtötilanne Sähköinen ESKO-sairauskertomus

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

MUSTIN QKert -JÄRJESTELMÄ

MUSTIN QKert -JÄRJESTELMÄ Tietopalvelut 1 (5) MUSTIN QKert -JÄRJESTELMÄ Perinteinen sairauskertomus elektronisessa muodossa Satakunnan sairaanhoitopiiri tilasi keväällä 2000 Oy Compaq Computer Ab:ltä elektronisen sairauskertomusjärjestelmän,

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

POTILASTIETOVERKKOTUNNUKSET (työasematunnukset ja Mediatri) PKSSK:n ja perusterveydenhuollon harjoitteluun meneville 5.8.2014 5.8.

POTILASTIETOVERKKOTUNNUKSET (työasematunnukset ja Mediatri) PKSSK:n ja perusterveydenhuollon harjoitteluun meneville 5.8.2014 5.8. 1 POTILASTIETOVERKKOTUNNUKSET (työasematunnukset ja Mediatri) PKSSK:n ja perusterveydenhuollon harjoitteluun meneville POTILASTIETOVERKKOTUNNUKSET - tunnuksiin liittyvät infot oppilaitoksella harjoitteluinfoissa

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI JA 16.9.2015 LÄHTÖTILANNE JA TAVOITTEET VASTUUHOITAJUUS KÄYTÖSSÄ, MUTTA TOIMINTAMALLIT TIIMEISSÄ ERILAISET TAVOITTEET TOIMINTAMALLIN YHDENMUKAISTAMINEN TYÖNKUVAN SELKIYTYMINEN

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Vertti. Verituotteiden tilaus. Versio 2.1

Vertti. Verituotteiden tilaus. Versio 2.1 Vertti Verituotteiden tilaus Versio 2.1 Mylab Oy Hatanpään valtatie 26, 33100 Tampere puhelin (03) 316 5165, telekopio (03) 316 5166 Tulostettu: 11.1.2010 10:17 Versio Päivämäärä Tekijä Lisätietoja 0.1

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS YRITTÄJÄNAISTEN KESKUSLIITTO 12.4.2006 JÄSENREKISTERISTÄ REKISTERIVASTAAVALLE Sisään jäsenrekisteriin osoitteella: www.yrittajanaiset.fi/yhdistykset - kirjoita yhdistyksen tunnus ja salasana, kysy keskusliitosta.

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja

Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja Sairaanhoitaja Niina Hakala, niina.hakala@vshp.fi Päiväkirurginen yksikkö, VKS Suomen Anestesiasairaanhoitajien Syyskoulutuspäivät 4.-5.10.2012, Jyväskylä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete

P O T I L A S ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO. konsultaatiot. * avaa linkin. lähete. päivystyslähete ALASELKÄPOTILAAN HOITOKETJU PKSSK / PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO * päivystyslähete *Lääkärin vastaanotto tkl, ttl, yksityislääkäri lähete * Seurantakäynnit tkl, ttl, yks.lääkäri, ft * Asiantuntijafysioterapeutti

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot