LAPIN KIELAS 1/2006. LAPIN KIELAS - Lapin opettajien ammattiyhdistyspiirin lehti 1/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN KIELAS 1/2006. LAPIN KIELAS - Lapin opettajien ammattiyhdistyspiirin lehti 1/2006"

Transkriptio

1

2 LAPIN KIELAS 1/ Päätoimittajan palsta 4 Kokouskutsu 5 Puheenjohtajan palsta 6 OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi 7 OAJ:n tiedottaja Heikki Sahlman 8 OAJ-valtuustotyön alkua, Mikko Lumme 9 Palkkasihteerin palsta, Immo Husso 10 Opetustoimi muutoksen kourissa, Ismo Lahtela 12 Haastateltavana apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala, Ismo Lahtela 14 Kansanedustajat tentissä, Liisa Halonen-Laiti 20 Uusien puheenjohtajien esittely 21 Vuoden lappilainen opettaja 2005 Hannu Siitonen 22 Kuvataideopettajien liitto 100 vuotta, Kristiina Ylinärä-Tikkala 23 Opettajat aktiivisina 26 Ounasvaaran lukio, vuoden urheiluoppilaitos Nuora Arvioivalla työskentelyllä kohti elämänhallintaa, Virpi Niemelä 29 Järjestöakatemia avaa uusia uria, Jaakko Sarmola 30 Matkalla kouluun, Liisa Halonen-Laiti 32 Hely Kalkkisen haastattelu, Liisa Halonen-Laiti 35 Selvänä Hot kännissä Not, Sari Sipola ja Outi Kettunen 37 Mediaopintoja Sallan lukiossa, Leena Hautajärvi 40 Vierailta mailta Suomeen, I B-opiskelijan kokemuksia Rovaniemellä 42 Yhteinäinen perusopetus, Ismo Lahtela 44 Naapurissa osataan naapurilta opitaan, Leena Hautajärvi, Petri Käppi 46 Helpon elämän kirous, Jaakko Sarmola LAPIN KIELAS - Lapin opettajien ammattiyhdistyspiirin lehti 1/2006 Päätoimittaja Liisa Halonen-Laiti Toimitus Jaakko Sarmola, Hannu Nieminen, Ismo Lahtela Toimitussihteeri Marja-Terttu Ylipaavalniemi Kansi Suon halki Kuva: Jorma Sarmola Painopaikka Pohjolan Painotuote Oy, Rovaniemi ISSN

3 Päätoimittajan palsta Hyvää syksyä! Lämmintä syksyä moni muistaa, kuinka ennen olivat syksyt kylmempiä, ja luntakin jo tuli ainakin vähän syyskuun loppupuolella. Tosin ensilumi tavallisesti suli pian pois. Nyt lämpötila on vielä pysytellyt enimmäkseen nollan yläpuolella. Lämmintä on. Monet asiatkin ovat lämmittäneet, elleivät peräti kuumentaneet ilmapiiriä. On noussut esiin opettajan työhön liittyviä asioita, joissa pitäisi kuunnella myös opettajia. Peruskoulun 9. luokilla toteutettava työelämään tutustuminen, ns. TET- jakso ja sen järjestelyt ovat hiertäneet. On olemassa erilaisia järjestelyperiaatteita ja käytäntöjä, paremmin ja huonommin toimivia. Hyvin on esimerkiksi Rovaniemellä toiminut sellainen järjestely, että oppilaille on tutustumiset järjestetty niin, että puoli luokkaa kerrallaan on harjoittelussa. Silloin se ei häiritse koulutyöskentelyä, ja opettajat voivat puolitetulle ryhmälle opettaa tehokkaammin ja erilaisia opetusmenetelmiä käyttäen kuin kokonaisille suurille ryhmille. Kenellekään ei tässä järjestelyssä tule tyhjäkäyntiä, ja oppilaat hyötyvät tehokkaammasta oppimisjärjestelystä puolitetuissa ryhmissä. Erilaisia tuntipankkijärjestelyjäkin on kuultu kaavailtavan. Opettajille tulisi työttömiä aukkoja, kun heidän tunneiltaan oppilaat olisi järjestetty pois. Opettajilla jäisi pitämättömiä tunteja pankkiin ja koulu voisi käyttää heitä niitä vastaan sijaisina. Tämä järjestely ei ole oppilaan eikä opettajan edun mukaista. Oppilaalta jäisi pois mahdollisuus saada opetusta pienemmässä ryhmässä ja opettajan työpäivät pilkkoutuisivat tyyliin: pidettävä tunti, ei tuntia, pidettävä tunti, ei tuntia, pidettävä tunti ja sitten vielä keskelle päivää tulleisiin aukkotunteihin vedoten heitä pidettäisiin myöhemmin yhtä monta tuntia palkattomana sijaisena. Mikä on OAJ;n kanta TET-pankkeihin? Ainakin ne opettajat, joita järjestely koskisi, eivät kannata niitä. Järjestely kohtelisi lisäksi opettajia eriarvoisesti. Tässä syntyy kysymyksiä. Mikä on OAJ:n tehtävä? Eikö se ole jäsenten edunvalvonta myös yläluokkien opettajien? Mikä tavoite työelämään tutustumisjaksolla on ensisijaisesti? Eikö se ole juuri oppilaiden edun kannalta tehty ratkaisu eikä koulun ylläpitäjän säästöautomaatti? Eikö opettajat ole otettu juuri tiettyyn virkaan, opettamaan sillä kouluasteella ja niitä aineita, joita virkaan kuuluu? Eikö ole oppilaankin edun mukaista se, että kukin opettaa sitä, mihin on opiskellut ja pätevä? Oikeastaan perimmältään tässä on kysymys opettajan työn, ammattitaidon ja sitä koskevan arvostelukyvyn arvostamisesta tai sen puutteesta. Arvostetaanko opettajan ammattitaitoa ja opetustyön merkitystä riittävästi, jos opettajia ei kuunnella työn järjestelyissä? Onko järjestelyjen konsulttina pelkästään euro eikä oppimisen optimointi.? Talven valkeutta odotellen, syksyn värien keskellä Rovaniemellä Liisa Halonen-Laiti 3

4 Kokouskutsu Lapin opettajien ammattiyhdistyspiiri ry Lapin opettajien ammattiyhdistyspiirin SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pidetään perjantaina klo Hotelli Oppipojassa, Korkalonkatu 33, Rovaniemellä Kokouksen alussa tarjotaan tulokahvi ja kokouksen päätteeksi päivällinen. Yhdistyksiä pyydetään ilmoittamaan osallistujamäärä aluetoimistolle mennessä. Rovaniemellä Lapin opettajien ammattiyhdistyspiirin hallitus Asialista Syyskokouksen avaus IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n edustajan puheenvuoro OAJ:n edustajan puheenvuoro I Kokouksen järjestäytyminen 1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri 2. Valitaan pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys II Varsinaiset kokousasiat 5. Hyväksytään piirin toimintasuunnitelma vuodeksi Määrätään piirihallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset sekä tilintarkastajien palkkiot vuodeksi Hyväksytään piirin talousarvio vuodeksi Valitaan piirihallituksen puheenjohtaja vuosiksi Valitaan piirihallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi Erovuorossa ovat: Katariina Ruokamo (Kemijärvi), Asta Valkonen (Pello), Hannu Niemelä (Ranua) ja Allan Valasmo (Rovaniemi). 10. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan vuoden 2007 tilejä ja hallintoa 11. Kokouksen päättäminen 4

5 Puheenjohtajan palsta Vuosi 2006 toi muutoksia piirimme jäsenyhdistyksiin. Rovaniemet yhdistyivät ja samalla yhdistyivät myös kaupungin ja maalaiskunnan OAJ:n ysiläiset yhdistykset. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yhdessä piirin yhdistyksessä on yli 60 % piirimme jäsenistä. Tämä kehitys johtaa piirimme polarisoitumiseen ja Rovaniemi-keskeisyyteen. Tämä ei kuitenkaan ole alueellisen edunvalvonnan kannalta järkevää. Kevään valtuustovaaleissa polarisaatiokehitys oli jo nähtävissä. Molemmat piirin valtuutettumme tulevat nyt Rovaniemeltä. Äänestysaktiivisuus suhteessa äänioikeutettuihin oli korkein Pellossa. Toisena tuli sitten Rovaniemi ja heikoiten oli uurnille saatu äänestäjiä tässä suhteessa Posiolla ja Ranualla. Myös meidän piirimme kannalta olisi Lapin alueyhdistyksen perustaminen, valvomaan koko Lapin opettajakunnan etuja, hyvin tärkeää. Alueyhdistyksiä rakennellaan eri puolilla Suomea nyt tarmokkaasti. Myös Lapissa asia on etenemässä. Syksyn aikana on Lapin alueen OAJ:öön kuuluviin yhdistyksiin tulossa kyselykirje alueyhdistysasiassa. Syyskuussa pidettiin neljäs yhtenäiskouluseminaari Rovaniemellä. Lapissa ja piirimme alueella on yhtenäisperusopetus edennyt voimakkaasti tällä vuosituhannella. Kun Lapissa oli vuosituhannen alussa 10 yhtenäiskoulua, on niitä jo nyt kaksikymmentä. Viime vuonna oli ensimmäisen kerran yhtenäiskouluja Lapissa lukumäärällisesti enemmän kuin yläkouluja. Myös oppilasmäärät yhtenäiskouluissa ovat ohittaneet yläkoulujen oppilasmäärät. On tärkeätä, että saadaan sovittua yhtenäiskouluissa opettaville palvelusuhde-ehdoista valtakunnallisesti. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee. Piirimme alueella kuntarakenneuudistus oli juuri Rovaniemien yhdistyminen uudeksi kaupungiksi. Samassa yhteydessä toteutettiin myös palvelurakenneuudistus. Rovaniemellä otettiin käyttöön sopimusohjausjärjestelmä, joka on ns. sisäinen tilaaja tuottaja -malli. Mallista lisää apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansalan haastattelussa tässä julkaisussa. Hyvää syksyn jatkoa ja tavataan piirin syyskokouksessa! Ismo Lahtela puheenjohtaja 5

6 OAJ:n puheenjohtaja Opettajien palkkausjärjestelmä uudistui KUVA: ANNE NISULA Opettajien palkkausjärjestelmä uudistui elokuun 2006 alusta. Palkka perustuu nyt osin myös tehtävän vaativuuteen ja vastuullisuuteen sekä opettajan onnistumiseen työssään. Kunnan opetusalalla on uudistuksen myötä mahdollisuus maksaa sopimusmääräysten ylittävää palkkaa, kun aiemmin siitä piti sopia erillisellä vir kaehtosopimuksella. Opettajantyön vastuullisuus- ja vaativuuskriteereistä on neuvoteltu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja OAJ:n kesken. Valtakunnallisista kriteereistä ei vielä päästy yksimielisyyteen. Se ei estä kuitenkaan laatimasta niitä paikallisesti. Vaikka monen kunnan talous on huonossa jamassa, silti on tärkeää ryhtyä neuvottelemaan kriteereistä, sillä paikallista järjestelyvaraerää jaettaneen jo ensi talvena. Kunnan yleiseen sopimusalueeseen kuuluvat OAJ:n jäsenistä lastentarhanopettajat. He ovat olleet tehtävien arvioinnin piirissä jo vuodesta 2002 lähtien. Osa palkasta perustuu tehtävien vaativuuteen ja vastuullisuuteen sekä henkilökohtaiseen osaamiseen. Yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä päästiin sopuun kesällä, joten myös valtion opetushenkilöstö siirtyy vähitellen uuteen palkkausjärjestelmään. Harjoittelukoulujen opettajien ratkaisu on tosin vielä auki. Miksi palkkausjärjestelmää on ryhdytty uudistamaan? Opetusala hyötyi aiemmin kehnosti ns. palkkaliukumasta. Kun palkkaliukuma tunnetaan tätä nykyä myös kunta-alalla, olisi lyhytnäköistä jättää opettajat kokonaan ulkopuolelle. Uudet elementit saattavat lisätä työn kannustavuutta ja palkitsevuutta. Kilpailu pätevistä opettajista tulee kiristymään lähivuosina, mikä voi hyvinkin lisätä työnantajan halua positiiviseen palkkajoustoon. Opetusalan palkkakehitys on ollut viime vuosina kohtuullinen mm. kunnan palkkaohjelman ansiosta. Palkkaohjelmien jatkosta tuleekin sopia seuraavan sopimuskierroksen yhteydessä. Nykyiset sopimukset ovat voimassa syksyyn Koulut ja oppilaitokset toimivat maassamme tehokkaasti, vaikka rahaa koulutukseen käytetään maassamme vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin ja selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Opettajat tekevät huipputulosta, minkä tulee näkyä selvemmin myös palkkauksessa. Hyvää syksyn jatkoa Lapin opettajille toivottaen! Erkki Kangasniemi OAJ:n puheenjohtaja, kouluneuvos 6

7 OAJ:n tiedottaja Muista käyttää jäsenetusi! Ammattijärjestön jäsenyys tuo turvaa opettajan elämään ja on tärkeä osa ammatti-identiteettiä. Työssäolevista opettajista on OAJ:n jäsenenä lähes 96 prosenttia, mikä on korkea luku suomalaisilla työmarkkinoilla ja antaa järjestön näkemyksille painoarvoa neuvottelupöydässä. Mitä yksittäinen jäsen hyötyy OAJ:n jäsenyydestä? Jäsenenä opettaja on oikeutettu saamaan neuvontaa ja apua mm. palkka- ja palvelussuhdeturvakysymyksissä. Ongelmien selvittelyssä lähdetään liikkeelle paikallisesti, yleensä luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen opastuksella. Ellei pulma ratkea, apua annetaan OAJ:n toimistosta. Jäsenyyteen sisältyy myös Opettajien Työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenet saavat Opettaja-lehden sekä OAJ-taskukalenterin. Myös monet piirit ja yhdistykset julkaisevat lehtiä ja tiedotteita sekä pitävät yllä nettisivuja. OAJ antaa nettisivuillaan palvelua myös edunvalvonta-asioissa. OAJ:n jäsenkortti on If-yhtiön matkustajavakuutuksen näyttökortti. Muista vakuutuksista voidaan mainita vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Järjestön kustantamat vakuutukset tuovat merkittävän säästön jäsenen vakuutusmenoihin. Holiday Club on OAJ:n jäseneduista uusimpia ja suosituimpia. OAJ:lla on lomaviikkoja suosikkikohteissa Saariselällä, Kuusamossa, Tampereen kylpylässä, Katinkullassa, Paraisten Airistolla ja Ruotsin Åressa. Varauksia pääsee tekemään OAJ:n jäsensivujen kautta. Järjestö omistaa myös hotellin Helsingissä. Park Hotel Käpylä on oivallinen tukikohta Helsingin-kävijälle. Loma-aikoina ja viikonloppuina ovat voimassa edulliset jäsenhinnat. Parkin ravintolahinnoista saa jäsenkortilla -15% vuoden 2007 ajan. OAJ:lla on myös Tirvan virkistysalue Valkealassa Kymenlaaksossa. Tirvan kosken kuohu ja pauhu on unohtumaton elämys. Luonnonkaunis alue sopii paitsi perhematkailuun myös opettajaryhmille. Myös autoilevan opettajan kannattaa pitää OAJ:n jäsenkortti lompakossaan. Jäsenet saavat alennusta bensaostoksista Teboililla. Lisätietoja jäseneduista OAJ:n sivuilta ja kalenterista. Uusi jäsenkortti postitetaan viikolla 46 ilmestyvän Opettaja-lehden mukana. Ei muuta kuin kortti lompakkoon ja menoksi! Heikki Sahlman tiedottaja, OAJ 7

8 OAJ-valtuustotyön alkua Kouluvuosi on päässyt jo hyvään vauhtiin kaikilla koulutuksen tasoilla alkuopetuksesta ammattikorkea- ja korkeakouluihin. Lukioissa hektisyys huipentuu koeviikkoon ja syksyn ylioppilaskirjoituksiin, jonka jälkeen taas saa aloittaa kurssit alusta. Toivottavasti työtä on kaikilla sopivassa suhteessa, jotta vapaa-ajalla on mahdollista ladata akkuja poikkeuksellisen värikkäässä Lapin luonnossa. Alkanut valtuustotaipaleeni on ollut uuden oppimisen aikaa. Toukokuussa pidetyn valtuustokokouksen yhteydessä sain tutustua valtuustokonkareihin eri puolilta Suomea sekä OAJ:n toimiston palkollisiin. Heiltä, kuten aikaisemmilta Lappilaisilta järjestövaikuttajilta sain monia vinkkejä vaikuttamiseen. Vaikuttaa siltä että ammattijärjestövaikuttaminen on kestävyyslaji vailla vertaa. Yhdessä suhteessa muutosta on vaikea sietää opettajan työssä. Muutos ei nimittäin ole ainakaan nopeaa, kun puhutaan opettajien ansiokehityksen saattamisesta muiden korkeastikoulutettujen ammattiryhmien tasolle. Tyrmäydyin luvusta vuotta - nykyisellä palkankorotusvauhdilla. Ensimmäisen valtuustokokouksen yksi merkittävimmistä asioista oli Erkki Kangasniemen valinta edelleen johtamaan ammattijärjestömme edunvalvontaa. Valinta oli varsin selvä, sillä Lapin lahja OAJ:lle Jukka Kallio ei vielä ollut niissä mitoissa, että olisi saanut tukea ehdokkuulleen. Jatkossa varmaan kuulemme miehestä lisää. Valiokuntatyöskentelyssä suurin paino oli tulevan nelivuotiskauden ohjelman hiomisessa. Itselleni on ollut yllätys kun olen tullut tietoiseksi A-vaalipiirissä jo alkutalvella (reilusti ennen valtuustovaaleja) tehdystä luottamuspaikkasopimuksesta. Siinä Lappi jäi ilman OAJ.n hallituspaikkaa ja varsinaisia toimikuntapaikkoja. Allan Valasmon jättämää aukkoa Lapin edunvalvonnassa on hankala monen muun täyttää, mutta toivon, että Ritva Lappi Kempeleestä huomioi koko tarmollaan myös meidän lappilaisen edunvalvonnan erityispiirteet. Nomen est omen. Tulevaisuuden haasteiden osalta on ajankohtaista terästää järjestökoneistoamme. Paikallistason edunvalvonnassa työn vaativuuden arviointiprosessi (TVA) edellyttää tarkkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kaikkien koulutusasteiden työtehtävien erityispiirteet on huomioitava. Toivon jäseniltä aktiivisuutta ajatustensa esille tuomisessa niin valtuutetuille kuin pääluottamushenkilöille ja paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille. Toinen haaste on jäsenistön ja järjestön valmistautumisessa työtaistelutoimiin. Seuraavalla neuvottelukierroksella TUPO:n syntyminen ja edes nykyisen ansiokehitystason jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Erityisesti pohjoisen opetusalan työmarkkinoilla on eläköitymiskehitys kiihtyvässä vauhdissa. Tämä tosiasia tulee edunvalvonnassa ja erityisesti ansiokehityksessä huomioida. Voisiko tähän kolmanteen haasteeseen vastata paikallisessa edunvalvonnassa vanhalla työkalulla, syrjäseutulisällä? Hyvää kouluvuoden jatkoa ja iloa sorvin ääreen! Mikko Lumme OAJ:n valtuuston jäsen Rovaniemi 8

9 Palkkasihteerin palsta Tva tulee, oletko valmis? osa 2 Edellisessä Kielaksessa esittelin TVA:n saapumista opetusalalle. Takana olivat tuoreet palkkasihteeripäivät, jossa asiaa kuutioitiin urakalla. Pasi-päivien lopuksi kuunneltiin KT:n neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkalan näkemyksiä TVA:sta kuntatyönantajan vinkkelistä. Lopuksi hän totesi, että sen toteutus siirtyy myöhempään ajankohtaan. Tieto kiiri kuntiin ja niinpä keskustelut jäätyivät kesken maaliskuun. Silti keskustason edunvalvonta kannusti luottamusmiehiä ja yhdistyksiä sulattamaan neuvottelut käyntiin tavalla tai toisella. Alueellisilla neuvottelupäivillä jaettiin neuvottelukehotuksia kuntien luottamusmiehille. Ilmassa oli epävarmuutta, sillä selkeitä ohjeita ei ollut olemassa. Porukalla sitten mietittiin, mistä asioista neuvotteluja pitäisi käydä. Nyt kesä on mennyt, ja sopimus on ollut 1.8. lähtien voimassa. Mitään ei ole silti tapahtunut. Kirjoitan tätä tekstiä kuluvan syksyn palkkasihteeripäivillä. Olen siis TVA-ytimessä, mutta ei asia ei lämpene. Neuvottelupäällikkö kertoo luennollaan, että neuvottelut tehtävien vaativuusperusteista on käytävä. Hän jatkaa, että paikallista rahaerää jaettaisiin lukien tehtävien vaativuuteen. No niin, johan alkaa hehkua. Kuulemme vielä, että keskustasolla jatketaan syksyllä neuvotteluja kuntien kehittämisohjelman mukaisten rahojen kohdentamisesta palkkausjärjestelmän uudistamiseen. TVA siis tulee, tavalla tai toisella. Paikallisyhdistysten ja luottamusmiesten pitää nyt ryhtyä luomaan omat tavoitteet, sillä niin tekee työnantajakin. Kun rahaerä laukeaa jaettavaksi, tulee sen kohdistua niihin kohteisiin, joista ammattijärjestö ja kunta ovat samaa mieltä. Jos yksimielisyyttä ei ole, muodostuu TVA:sta työnantajan yksipuolinen työkalu. Vielä muutama sana paikallisesta edunvalvonnasta. Parhaillaan rakennetaan kunnissa seuraavan vuoden talousarviota. Sitä kannattaa seurata ja pyrkiä vaikuttamaan kuntien palvelu- ja henkilöstöstrategioiden valmisteluun, jotka laaditaan pidemmälle aikavälille. Useissa kunnissa käsitellään mm. tuotetaanko palvelut omana työnä, yhteistyössä lähikuntien kanssa, kuntayhtymän kautta tai hankkimalla ne ostopalveluina muilta sektoreilta. Vaikuttamisen työkalu on edustuksellinen ja välitön yhteistoiminta. Ne toteutuvat YT-toimikunnissa tai työnantajan ja pääluottamusmiehien ja luottamusmiehien välisissä neuvotteluissa. Muuta tärkeää yhteistoimintaa on työnantajan ja henkilöstön edustajien välinen neuvottelu pelkästään opetusalan hallintokuntaa, yksikköä, työpaikkaa tai ammattiryhmää koskevassa asiassa. Talousarviovalmistelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminen YT-toiminnan avulla on mahdollisuus, jota tulee käyttää. Tätä mahdollisuutta suojaa yhteistoimintalainsäädäntö ja ohjeistus, jota kuntien tulee noudattaa. Immo Husso palkkasihteeri 9

10 Opetustoimi muutoksen kourissa Pohjoisten piirien syysneuvottelupäivät Raahessa Oulun ja Lapin läänien ysiläisten opettajien syysneuvottelupäivät kokosivat syyskuussa Raaheen noin 70 järjestöaktiivia. Syysneuvottelupäiviä on pohjoisessa järjestetty jo yli kymmenen kertaa. Tällä kertaa järjestelyvastuussa oli Oulun eteläinen YSI-piiri. Neuvottelupäivien ohjelmassa oli lauantain aamupäivällä kehittämispäällikkö Matti Lahtisen esitys kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tilanteesta sekä puitelain sen hetken tilanteessa. Lahtinen valaisi myös suunniteltuja opetustoimen rahoitusuudistuksia. Kuntaliiton näkemyksiä samoista asioita kertoili johtaja Anneli Kangasvieri. Lauantain iltapäivällä oli ohjelmassa tutustumista Raaheen. Opastettu kävelykierros vanhaan Raaheen sekä tutustuminen Raahen kirkkoon, Antero Forssin taiteilijakotiin, Raahen vanhaan merimuseoon ja 1890 luvun asuun somistettuun laivapatruunin kotiin. Osa osallistujista saattoi myös tutustua Ruukin Raahen terästehtaaseen tai ottaa osaa pajatuokioon Raahen Valun taitopajan tiloissa. Liikunnalliset osallistujat saivat osallistua liikunnalliseen iltapäivään keilauksen, kuntosalilla kuntoilun tai uinnin parissa. Pohjoisen OAJ-valtuutetut kokoontuivat kokoukseensa myös lauantain iltapäivällä. Lauantai-iltana sitten kokoonnuttiin Susanna Haaviston ja Eija Ahvon konserttiin. Sunnuntaiaamu aloitettiin aamurunonlausunnalla. Tämän jälkeen KL Anu Korhonen Joensuun Yliopistosta kertoi tutkimuksistaan, jotka koskivat opettajuutta ja opettajan roolia. Ennen lounasta kukin piiri kertoi ajankohtaisista kuulumisistaan. Ensi vuonna Pohjoisten piirien neuvottelupäivät ovat sitten Länsi-Pohjan alueella. Ismo Lahtela 10

11 11

12 Haastateltavana Rovaniemellä on jo toteutettu kunta- ja palvelurakenneuudistus. Rovaniemet yhdistyivät ja perustivat uuden asukkaan kunnan vuoden 2006 alussa. Kuntien yhdistymisen yhteydessä Rovaniemellä otettiin käyttöön myös niin sanottu sopimusohjausjärjestelmä eräänlainen tilaaja/tuottaja malli. Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala valaisee tässä haastattelussaan sopimusohjausjärjestelmää. Mikä on ns. sopimusohjausjärjestelmä? Sopimusohjauksella tarkoitetaan kunnan sisäistä palvelutuotannon ohjausmenettelyä. Palveluiden järjestämisvastuu ja niiden tuottaminen on eriytetty organisaatiossa toisistaan. Samoinhan on tehty myös ns. tilaaja-tuottaja -toimintatavassa. Sopimusohjauksessa palveluiden järjestäjä ei kuitenkaan kilpailuta kunnan omaa palvelutuotantoa mahdollisen ulkopuolisen palvelutuottajan kanssa. Palveluiden tuottamisesta tai hankkimisesta ulkopuolelta sovitaan palvelusopimuksissa yhteistyössä kunnan oman palvelutuotannon kanssa. Oman tuotannon kapasiteetti käytetään aina ensin täysimääräisesti ja sen jälkeen arvioidaan yhdessä tuotannon kanssa, laajennetaanko omaa tuotantoa vai hankitaanko palveluiden lisätarve ostopalveluna. Sopimusohjausjärjestelmä ei ole siis palveluiden ulkoistamismalli, vaan siinä korostetaan kuntakonsernin sisäistä yhteistoimintaa. Sopimusohjaus edellyttää myös palveluiden tuotteistamista ja hinnoittelua. Hinnoiteltu tuote ei aina kuvaa palvelua kokonaisuudessaan, vaan se on laskutuksen perusta, jolla palvelutuotanto saa tulorahoituksen kustannustensa kattamiseksi. Tuotteen hinta sisältää kaikki sen tuotantokustannukset (ml. pääomakustannukset). Rovaniemellä tuote on perusopetuksessa koulupäivä ja lukiokoulutuksessa kurssi. Palvelusopimus on valtuuston asettamien tavoitteiden pohjalta ao. lautakunnan ja palvelutuotannon johtokunnan yhteinen näkemys tuotettavien/hankittavien palveluiden määrästä, hinnasta ja laadusta palvelukuvauksineen. Rovaniemellä on pyritty ainakin osittain tehtäväalueeltaan väestöryhmäkohtaisiin palvelusopimuksiin. Näin halutaan korostaa asukaslähtöisyyttä. Miksi sopimusohjausjärjestelmä on otettu käyttöön Rovaniemellä? Sopimusohjausmallilla halutaan selkiyttää toisaalta demokraattisen eli poliittisen päätöksenteon ja toisaalta palvelutuotannon vastuita. Tavoitteena on, että kunnassa demokraattista päätöksentekoa edustavat valtuusto, hallitus ja lautakunnat arvioivat asukkaiden palvelutarpeita ja kunnan rahoitusmahdollisuuksia näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Näin keskusteltaisiin palveluista ja taloudesta samanaikaisesti sen sijaan, että puhuttaisiin kustannusten rahoittamisesta tai esim. virkojen perustamisesta. Olennaisin asia kuntalaisen kannalta ovat juuri hänen saamansa palvelut sekä niiden aiheuttama vero- ja maksurasitus. Palvelutuotanto toimii kahden toimielimen, palvelujohtokunnan ja teknisen johtokunnan, alaisuudessa. Niiden osalta korostuu liiketoimintaosaaminen palvelutuotannon organisoinnissa ja johtamisessa. Näin voidaan turvata myös kunnan oman tuotannon kilpailukyky palvelumarkkinoilla. Järjestelmä tekee tuotteiden kustannukset läpinäkyviksi ja avaa toimintaprosessit. Näin prosesseja voidaan tarvittaessa selkiyttää ja lisätä kustannustehokkuutta. Miten järjestelmän käyttö on muuttanut arkielämää esimerkiksi kouluissa? Koulun arki ei ole mullistunut uudistuksen seurauksena. Tulojen kertyminen tuotettujen oppilasmäärän mukaisten koulupäivien perusteella on muuttanut ajattelutapaa aikaisemmin 12

13 vuoden alussa käyttöön annettuun budjettiin verrattuna. Kustannustietoisuus tilojen määrän ja hankittavien tukipalvelujen osalta on myös lisääntynyt. Valtuuston hyväksymät perusopetuksen järjestämisen yleiset periaatteet sekä perusopetuksen aviointikriteerit, tavoitteet ja mittarit ovat myös uusi tapa ohjata palvelutuotantoa. Miten sopimusohjausjärjestelmä on mielestäsi otettu vastaan Rovaniemellä? Sopimusohjausjärjestelmän perusajatus syntyi Rovaniemen maalaiskunnassa 2000-luvun alussa ja se oli käytössä vuosina 2004 ja Kuntien yhdistymissopimuksen mukaisesti sopimusohjaus otettiin myös uuden Rovaniemen kaupungin ohjausjärjestelmäksi vuoden 2006 alusta. Tästä historiasta johtuen järjestelmä on vanhan maalaiskunnan työntekijöille paljon tutumpi kuin aikaisemman Rovaniemen kaupungin henkilöstölle. Järjestelmää kehitettiin maalaiskunnassa hyvässä yhteistyössä ammattijärjestöjen ja henkilöstön kanssa. Mielestäni se koettiin yhteisten tavoitteiden mukaiseksi hallintouudistukseksi. Uudessa Rovaniemen kaupungissa ohjausjärjestelmän muutos on tapahtunut samanaikaisesti kuntien yhdistymisen kanssa, joten nämä kaksi uudistusta ovat nivoutuneet toisiinsa. Järjestelmän eräät yksityiskohdat ovat tässä tilanteessa korostuneet kokonaisuuden kustannuksella. Mielestäni kuitenkin järjestelmään olennaisesti kuuluva tuotannon eriytyminen välittömästä ja yksityiskohtaisesta poliittisesta ohjauksesta sekä tuotannon aikaisempaa suurempi toimintavapaus ovat henkilöstön myönteiseksi kokemia asioita. Rovaniemen osaavalle ja ammattitaitoiselle henkilöstölle malli tarjoaakin uusia haasteita työn kehittämiseen. Uudelle, laajalle luottamushenkilöhallinnolle palveluiden järjestäjän ja palvelutuotannon roolien erottaminen ja erilaisuus ovat olleet ensi alkuun uusi asia. Ohjausjärjestelmää kuitenkin kehitetään kokemusten karttuessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä sopimusohjausjärjestelmä mikä on tulevaisuus? Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on mm. kuntien yhteistyön lisääminen. Sopimusohjausjärjestelmä tarjoaa hyvän vaihtoehdon kuntayhteistyölle yhteisten, demokraattista päätöksentekoa edustavien, tilaajarenkaiden muodossa. Palvelutuotantoa voitaisiin vastaavasti koota laajoihin itsenäisiin kokonaisuuksiin, joiden sisällä voisi tapahtua alueellista ja toiminnallista erikoistumista sekä liiketoimintaosaamisen vahvistamista. Palveluiden järjestäminen tapahtuisi palvelusopimusten ohjaamana. Valtio luopui kustannusten rahoittamiseen perustuneesta valtionosuusjärjestelmästä v ja siirtyi ostamaan kunnilta erilaisia hyvinvointipalveluja mm. perusopetusta määrittelemänsä yksikköhinnan perusteella. Myös kuntien olisi perusteltua siirtyä omassa toiminnassaan sellaiseen uuteen ohjausjärjestelmään, jossa palveluita ja taloutta arvioidaan samanaikaisesti. Rovaniemen kokemusten mukaan sopimusohjausjärjestelmä soveltuu hyvin kehitettäväksi uudeksi ohjausjärjestelmäksi. Paluuta vanhaan järjestelmään ei mielestäni ole. Ismo Lahtela 13

14 Kansanedustajat tentissä 1.Miten Lapissa saadaan turvatuksi tasokas koulu kaikille? 2.Miten saadaan pätevät opettajat tulemaan ja pysymään Lapissa? 3.Mitä mielestäsi pitäisi tehdä, että Lapin tyhjeneminen saadaan pysähtymään? Tatja Karvonen 1. Se edellyttää kuntapäättäjiltä myönteistä suhtautumista kouluasioihin, koska korvamerkittyä rahaa ei valtiolta tule. Ensi vuonna useat Lapinkin kunnat saavat lisää valtionosuuksia. Toivottavasti kunnat käyttävät sen rahan koulutukseen, mikä sille kuuluu. 2. Lapin yliopiston itsenäisyys on ehdottoman tärkeää pätevien opettajien saamiseksi Lappiin. Lapin yliopiston harjoittelun merkitys korostuu tässä erityisesti, koska he antavat käytännön harjoittelua opettajaksi opiskeleville. Erityisen hyvää on se, että kaikille Lapin yliopistossa luokanopettajaksi kuuluville on pakollinen kenttäharjoittelu, jossa pitää perehtyä yhdysluokkaopettamiseen. 3. Tärkein asia on tietenkin valtion työllisyys- ja talouspolitiikka, jonka onnistuminen on alkanut säteillä myös Lappiin. Etenkin matkailussa täällä on käynnissä valtavia investointeja, ja muutenkin toimeliaisuus on lisääntymässä. Esimerkiksi Rovaniemellä rakennetaan todella kovasti. Mielestäni niin sanotun Norjan mallin käyttöönottamisesta Lapissa on alettava keskustella tosissaan. Työnantajan sosiaaliturvamaksujen helpotuksien osalta se on jo käynnissä, mutta mukaan on löydettävä myös muita elementtejä. Väestön voimakas ikääntyminen on tosiasia. Se aiheuttaa Lapissakin työvoimapulaa tietyillä aloilla. Korkeatasoinen koulutus on tärkeää, jotta nuoret pysyvät Lapissa. Ystävällisesti Tatja, Eduskunta 14

15 Hannes Manninen 1. Lapin koulutukselliset mahdollisuudet ovat tällä hetkellä varsin kattavat. On yliopisto, kaksi ammattikorkeakoulua, lukio Pelkosenniemeä lukuun ottamatta jokaisessa kunnassa sekä useita ammattioppilaitoksia. Koulutusmahdollisuuksia voidaan jatkossa täydentää tehokkaasti mm. hyödyntämällä etäopetusmahdollisuuksia. On myös mietittävä keinoja, joilla kustannuksia saadaan karsittua. Tällä mahdollistetaan opetuksen antaminen pienissä ryhmissä myös jatkossa. Kuitenkin alhainen syntyvyys asettaa kouluoloille vakavan haasteen tulevaisuudessa. Viime kädessä opetuksen saatavuuden kaikille turvaa valtio, koska perustuslaki takaa jokaiselle yhtäläiset kouluttautumismahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. 2. Pätevien opettajien saaminen ja pysyminen Lapissa turvataan parhaiten kouluttautumalla sekä kehittämällä työskentelyolosuhteita. Tärkeää on myös, että kunnat markkinoivat vahvuuksiaan. Onhan Lapilla mm. ainutlaatuinen ja puhdas luonto. 3. Maakuntamme väestökato on taittumassa. Toki alueellisia erojakin on, ja alhainen syntyvyys on yhä vakava uhka. Yhteistyö, yrittäminen, osaamistason kohottaminen ja usko tulevaisuuteen yhdessä valtion tukitoimien kanssa auttavat Lappia nousemaan ahdingosta. Kaiken perustana on oltava myös terve kuntatalous. Uskon vahvasti, että Lappi on tulevaisuudessa moni-ilmeinen, nykyaikainen, kehittyvä ja kansainvälisesti Suomen tunnetuin maakunta Euroopassa ja muualla maailmassa. Markus Mustajärvi 1. Kuntatalous vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Kunta-valtio -suhde täytyy vakauttaa pidemmäksi aikaa, jotta kunnallisilla päättäjillä on tietoa päätöksenteon reunaehdoista kauemmas tulevaisuuteen. Pitkät etäisyydet ja koulumatkoihin käytettävä aika asettavat kuitenkin tietyt vaatimukset kouluverkolle. Kansalaisilla on perustuslain suoma oikeus valita asuinpaikkansa. 2. Eräänä mahdollisuutena näen verohuojennukset ja/tai opintolainojen anteeksiantamisen, kun muuttaa töihin tietylle alueelle. Tietenkin pätevien opettajien saamiseen vaikuttaa myös se, onko puolisolla töitä sen lisäksi, millainen on maakunnan yleinen mieliala ja kehityssuunta. Tuskin monikaan haluaa muuttaa maailmanlopun tunnelmiin. 3. Se vaatii arvoperusteista valintaa siitä, että aluepolitiikka otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa. Myönteisten mielialojen vahvistaminen vaatii juuri nyt voimakasta panostamista aluepolitiikkaan, kun siihen olisi varaa. Valtiontalous on hyvällä tolalla ja jos panostusta ei tehdä hyvinä vuosina, niin koska sitten? Voisimme ottaa oppia, mitä muissa pohjoismaissa tehdään: Norjassa panostetaan rajusti aluepolitiikkaan, Ruotsissa vannotaan täystyöllisyyden nimeen ja Tanskassa satsataan aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan monin verroin mitä Suomessa. Asianmukaiset ja toimivat liikenneyhteydet, myös tietoliikenneyhteydet, ovat kaiken perusta. Ilman, että alueelle pääsee, ei voi haaveilla sen kehittämisestä. 15

16 Maija Rask 1. Suomessa on ensi vuonna peruskoululaista ja lukiolaista vähemmän kuin tänä vuonna. Sama suuntaus on myös Lapissa. Koulun aloittava ikäluokka pienenee. Tästä seuraa muutoksia koulunpitoon. Pelkosenniemen lukio on päätetty lakkauttaa oppilaspulan takia. Lukiolaisten etuna olisi, että kunnat hyvissä ajoin tehostavat yhteistyötä. Lapin nuorten pitää saada samanlaiset valmiudet jatkokoulutukseen kuin isojen paikkakuntien nuorten. Pääsykokeissa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ei anneta helpotusta sillä perusteella, mistä lukiosta on valmistunut. Tietotekniikka ja etäopetuksen mahdollisuudet tulee ottaa Lapissa täyteen käyttöön. Ammattikoulutuksessa yhteistyö on entistä tärkeämpää. Turhaan kilpailuun Lapin alueella ei oppilaitoksilla ole varaa. Koulutuksen pitää olla sellaista, joka palvelee alueen elinkeinoelämää niin, että nuori valmistuessaan ammattiin pääsee koulutustaan vastaavaan työhön. Lapin yliopiston on jatkettava hyvää yhteistyötään Lapin molempien ammattikorkeakoulujen kanssa. Saamelaisten lasten ja nuorten tasokkaan koulutuksen turvaamiseksi on ensiarvoista, että saamelaiset nuoret haluaisivat kouluttautua opettajiksi. Koulutuspaikat tietojeni mukaan on turvattu kiintiöllä, mutta hakijoita on ollut valitettavan vähän. Saamelaislukion perustaminen kokonaan valtion kustannettavaksi toivottavasti toteutuu. Asia pantiin alulle vuosia sitten opetusministerikaudellani. 2. Lapin yliopiston opettajan koulutusta tulee vahvistaa. Alueella sijaitseviin oppilaitoksiin hakeutuvat useimmiten oman alueen nuoret ja monesti he myös jäävät alueelle työhön, jos työpaikkoja on tarjolla. Tulevina vuosina vapautuu opettajan paikkoja. Näin käy siitä huolimatta, että koulun aloittavien määrä vähenee, eikä kaikkia vapautuvia vakansseja enää täytetä. Korkeatasoisen opettajan koulutuksen saaneet kelpaavat moniin muihinkin töihin. Opettajan palkka ei ole tarpeeksi kilpailukykyinen moneen muuhun alaan verrattuna. Opettajan työssä jaksamisen edellytyksenä on riittävä jatko- ja täydennyskoulutus. Pätkätyöt myös edelleen rasittavat monia koulutyössä olevia ja houkuttelevat muihin töihin. Tässä ovat kunnat työnantajina ratkaisevassa asemassa. 3. Ihmisillä on oikeus valita vapaasti asuinpaikkansa. Jotta mahdollisimman moni haluaisi asua Lapissa, on tärkeää, että täällä olisi ihmisille riittävästi työpaikkoja ja palveluita. Tässä on kuntien, valtion ja yritysten tehtävä yhteistyötä. Kunnan on järjestettävä kunnolliset peruspalvelut: terveydenhuolto, lastenhoito, koulutus ja vanhustenhuolto. Valtion on huolehdittava siitä, että kunnilla on näiden palveluiden järjestämiseen riittävästi rahaa. Yritysystävällinen kuntapolitiikka auttaa uusien työpaikkojen syntymisessä. Lähivuosina kuntien välinen yhteistyö tulee entistä tärkeämmäksi. Perusterveydenhuollon ja koulutuksen järjestämisessä pitää pystyä yhteistoimintaan yli kuntarajojen. Nuorten houkuttelemiseksi Lappiin töihin ja asumaan on tehtävä kaikki mahdollinen. Siinä ei auta yleinen valitus asioiden tilasta, sillä kuka tänne tohtii jäädä tai tulla, jos vanhemmat ovat sitä mieltä, että täällä on asiat huonosti. Lapissakin vapautuu lähivuosina tuhansia työpaikkoja, kun suurten ikäluokkien ihmiset jäävät eläkkeelle. Nuorilla on eri ammateissa mistä valita, vaikkei jokaista vapautuvaa työpaikkaa täytettäisikään. 16

17 Simo Rundgren 1. Hyvä peruskoulu on kaiken perusta. Ensimmäinen edellytys on pätevät, motivoituneet ja ammattitaitoiset opettajat. Olen itse käynyt pienellä kyläkoululla neljä ensimmäistä kansakoulun luokkaa. Muistan vieläkin 1-3 luokan opettajan luoman tunnelman ja eräät ydinopetukset - niin merkittävän jäljen voi opettaja luoda oppilaan mieleen. Erityinen haaste on supistuvien ikäluokkien aikana pitää yllä laadukas toisen asteen koulutus mahdollisimman lähellä oppilaita. Olen itse ollut kansanopiston rehtorina ja tiedän, miten tärkeää on pystyä tarjoamaan monipuolinen koulutustarjonta nuorille kotiseudulla. Kunnissa tulisi tiukassakin taloustilanteessa muistaa panostaa tulevaisuuteen eli lapsiin ja nuoriin. Lapin erityispiirre on pitkät rajat Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Raja-alueiden koulut voivat olla käytännössä todellisia kansainvälisyyteen kasvattavia osaamiskeskuksia - Venäjän rajan yli yhteistyö on tosin vieläkin tosi vaikeaa. 2. On oletettavaa, että lähitulevaisuudessa joudutaan palauttamaan jotakin niistä entisaikojen palkanlisistä, jotka toivat opintojen jälkeen Lappiin huippuporukkaa jopa 30%:n syrjäseutulisän vuoksi. Raha ei tietenkään pelkästään ratkaise, vaan kyse on yleisestä ilmapiiristä. Jos on pienemmilläkin paikkakunnilla tekemisen meininkiä ja riittävää sosiaalista, rikasta kanssakäymistä niin kyllä opettajatkin viihtyvät. Voi olla, että luonto ja siitä tykkäävät opet ovat tulevaisuudessa juuri niitä, jotka suuntaavat kulkunsa Lapin pitäjiin sivistämään nousevaa nuorisoa. 3. Nuoret aikuiset tarvitsevat työpaikan voidakseen rakentaa perheensä tulevaisuutta turvallisesti. Vilkas elinkeinoelämä luo työtä ja mahdollistaa myös hyvän kuntatalouden - siispä yritystoiminnan menestyminen on maakuntamme tulevaisuuden kannalta ydin asia. Lapissa on hyvin erilaisia alueita - eikä sitä tarvitse ihmetellä, sillä alueemme on todella laaja. On seutukuntia, joilla on todellisia vaikeuksia pitää väestöään entisellään ja sitten on alueita, joilla tapahtuu jopa väestökasvua. On pakko ottaa esimerkki Kittilästä, jossa matkailuelinkeino on tuonut nuorehkoa väkeä pitäjään ja sitten vielä on avautumassa Suurikuusikon kaivos. On oletettavaa, että se pitäjä, kuten koko Tunturi-Lapin seutukunta ei ole lähiaikoina tyhjenemässä. Perämeren kaaren alue pitää sisällään myös monia menestystekijöitä ja nähtäväksi jää miten yhdistynyt Rovaniemi alkaa yritystoiminnan osalta kehittyä. Ylä-Lapissakin on omat esim. matkailuun perustuvat mahdollisuutensa. Itä-Lapilla ja Tornionlaakson seutukunnilla näyttää olevan tällä hetkellä vaikeinta - sinne tarvittaisiin lisää yrittäjiä luomaan työmahdollisuuksia. Valtion on pidettävä huoli liikenneyhteyksistä ja laajakaistayhteyksistä sekä annettava investointituen muodossa alkupotkua elinkeinoille - kyllä lappilaiset sitten kantavat oman vastuunsa kotiseutunsa kehittämisestä. Kansanedustajana olen koettanut käyttää kaikki tilaisuudet puhuakseni Lapin näkökulmasta ja olen pyrkinyt tuomaan etelän edustajia näkemään meidän tilanteemme. Tulevaan hallitusohjelmaan on saatava kirjatuksi Lapin pelastumisen kannalta tärkeitä asioita. 17

18 Jari Vilén 1. Aivan pelkistetysti sanoen: rahalla ja rakkaudella. Jotta tämä onnistuisi pitkien etäisyyksien Lapissa, ykkösvaatimuksena ovat luonnollisesti riittävät resurssit, joista oikein kohdennetut ja mitoitetut valtion määrärahat ja ammattitaitoinen henkilökunta ovat ehdottomasti tärkeimmät. Kokoomus onkin vaatinut hallitukselta pysymistä oman hallitusohjelmansa lupauksessa turvata laadukkaan opetuksen edellytyksiä suuntaamalla oppilasmäärien pienenemisestä säästyvät rahat suoraan opetuksen kehittämiseen. Toistaiseksi tämä lupaus ei ole pitänyt, mihin olisi saatava muutos viimeistään ensi vaalikaudella. Kuntatasolla tehtävät linjanvedot perusopetuksen järjestämisestä ja mahdollisista koulujen yhdistämisistä ovat tietysti myös ratkaisevassa asemassa opetuksen tason säilyttämisessä, kuten myös Lapin yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun kehittäminen itsenäisinä mutta toisiaan täydentävinä yksikköinä. 2. Ensisijaisena kohderyhmänä pitäisin lappilaissyntyisiä muualla Suomessa opiskelleita opettajia, mutta Lapin on toki kyettävä houkuttelemaan muitakin. Koska työn sisältö ei ole ainoa kriteeri, jonka perusteella ihmiset päättävät asuinpaikkansa, on ajateltava myös heidän ja heidän mahdollisten perheittensä kokonaistilannetta ja sitä, mikä saisi heidät rakentamaan elämäänsä Lapissa. Etelän kaupunkeihin tapahtuvan pysyvän muuttoliikkeen hillitsemiseksi olenkin esittänyt aivan uuden aluepoliittisen toimintaohjelman laatimista ensi vaalikaudeksi. Omissa visioissani tuohon ohjelmaan sisältyisi mm. helpotuksia opintolainan takaisinmaksuun sekä Norjan mallin mukaan räätälöityjä palkkatukia joillekin avaintehtävissä toimiville henkilöille, kuten lääkäreille ja opettajille. Työllisyyden ja palvelujen turvaaminen sekä lappilaisten elinja toimintakustannusten kohtuullistaminen erilaisin vero- ja maksualennuksin olisi myös keskeinen osa tätä ohjelmaa. 3. Perimmiltään on kysymys siitä tahdosta ja kyvystä, mikä valtiovallalla, kunnilla, yrityksillä ja yksityisillä ihmisillä on toimia siten, että maakuntamme pysyy asuttuna ja elävänä. Pakottamalla emme onnistu, eikä se nykymaailman oloissa ole edes mahdollista saati suotavaa. Eri keinoin tapahtuva kannustaminen onkin nähdäkseni ainoa tapa edistää asiaa. Käytännössä houkuttelevuutemme edellyttää mm. hyviä julkisia ja yleisiä liikenneyhteyksiä, parannettua kuntataloutta, osaavaa työvoimaa ja uusia innovaatioita. Tässä yhteydessä ratkaisevia ovat niin valtion panostukset ja kunnanvaltuustojen päätökset kuin myös ruohonjuuritason työ koulujen perusopetuksesta ja aktiivisesta arjen yrittäjyydestä Lapin korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Lisätietoja: Maakuntakatu ROVANIEMI Puh. (016) , , Fax (016) OY 18

19 19

20 Uusien puheenjohtajien esittely 1. Mistä olet kotoisin? 2. Koulu- ja opiskelutaustasi? 3. Työkokemus? 4. Järjestötyö? 5. Mitä yhdistyksen puheenjohtajan tulevaisuuden haasteina? 1. Olen kotoisin Oulusta. 2. FM 2001 Oulun yliopistosta. 3. Vs. lehtori Kemissä Karihaaran koulussa, pt. tuntiopettaja Oulussa Kuusiluodon yläasteella, lehtori Rovaniemen maalaiskunnassa ja sittemmin Rovaniemellä Napapiirin yläasteella 2004 alkaen. 4. Järjestötyö alkoi opiskeluaikana Oulussa, kun toimin mm. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. Rovaniemellä olin ensin maalaiskunnan paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja uudessa kaupungissa olen ollut paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja ROAY:n varapuheenjohtajana. Lisäksi olen OAY-piirin hallituksen jäsen ja OAJ:n NOPE-kouluttaja. 5. Suurin haaste on kehittää paikallista edunvalvontaa aktiiviseen, mielellään ennakoivaan suuntaan. Mielelläni olen mukana kehitystyössä, jos ja kun Lappiin saadaan aikanaan perustettua alueyhdistys. Niin ikään uusien yhteistyötahojen kanssa olisi hedelmällistä kehittää suhteita. Tulevat eduskuntavaalit ovat merkittävä osa edunvalvontatyötä paikallisen vaikuttamisen rinnalla. Jaakko Sarmola OAJ:n Rovaniemen paikallisyhdistys 1. Olen kotoisin Sallasta. 2. Julkishallinnon yo-merkonomi 1986, kasvatustieteiden maisteri 1996 ja laaja-alainen erityisopettaja Opettajana aikoinaan Ranualla ja Posiolla yli viisi vuotta; Sallassa vuodesta Aika pian nappasivat sallalaiset tuoreen opettajan yhdistystoimintaan mukaan. Olen ollut hallituksessa ja varapuheenjohtaja vuosia nyt sitten mennään ensimmäistä vuotta puheenjohtajana. 5. Tulevaisuuden haasteina taatusti tulevat olemaan TVA-neuvottelut ja useampien jäsenten aktivoiminen yhdistystoimintaan. Sari Sipola OAJ:n Sallan paikallisyhdistys 1. Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Isojoelta, josta mutkien kautta päätynyt Ranualle asumaan. 2. Luokanopettajaksi aloin opiskella Rauman OKL:ssa 1989, mutta opinnot päätin Lapin yliopistossa neljä vuotta myöhemmin. Mies toi mukanaan Lappiin. 3. Olen työskennellyt luokanopettajana Ro vaniemen ja Ranuan kunnassa yli kymmenen vuotta. 4. Järjestötyöhön sai mukaan entinen työkaverini Aarne Lohi ja hallituksen kautta päädyin varapuheenjohtajaksi. Eli hoidan pestiä kun varsinainen puheenjohtaja on äitiyslomalla. 5. Haasteita riittää kun on aivan alussa tässä työssä. Päällimmäisenä tulee mieleen tvaneuvottelut kunnan kanssa ja opettajien edustaminen kouluja koskevissa asioissa kunnassa. Tarja Asukas-Kivijärvi OAJ:n Ranuan paikallisyhdistys 20

21 Vuoden lappilainen opettaja 2005 Opiskelu ja työ Valmistuin Kajaanin OKL:stä luokanopettajaksi vuonna Olen työskennellyt Keski- Pohjanmaalla Reisjärvellä , Taivalkoskella , Ranuan Simojärven koululla ja Ranuan Kuhan koululla vuodesta Olen toiminut koulunjohtajana eri kouluilla yhteensä 26 vuotta. Koulutilat Kuhan koululla ovat nyt laajennuksen jälkeen erinomaiset, mm. suuri liikuntasali sisäkiipeilyseinineen. Koulussamme on 54 oppilasta, kolme perusopetusryhmää ja esiluokka. Mikä on parasta työssäsi? Työssäni on monia parhaita puolia. On mukava nähdä iloisia oppilaiden kasvoja aamusta alkaen. Monet onnistumisen ja oivalluksen kokemukset kannustavat lapsia. Suunnittelun vapaus monipuolistaa opetustyötä. Voimme aktiivisen henkilökunnan kanssa tehdä oman koulumme juttuja paikalliseen OPS:iin liittyen. Olemme vuosien varrella tehneet monia lähinnä ympäristökasvatukseen ja teknologiaan liittyviä projekteja, joista osalla on ollut valtakunnallistakin huomiota. Hankkeiden toteuttamisessa hyvä yhteistyöverkosto auttaa ja helpottaa opettajien ja oppilaiden työtä. Lähimmät asiantuntijat löytyvät oppilaiden vanhemmista ja siitä edelleen vaikkapa järviruoko-guru-arkkitehti Jyväskylästä. Yrittäjyyskasvatuksen tueksi olemme kasvattaneet ja myyneet pilkkimatoja toistakymmentä vuotta. Saimme viime talvena uuden, ainutlaatuisen pilkkimatokompostorin Rauman OKL:n opiskelijoiden tuotegraduna. Tämän syksyn Ranuan taiteidenyön yhtenä kohteena oli Kulttuurikuppila Kuhaus koulullamme. Vanhempien lahjoittamien kahvilaherkkujen ohessa vieraat saivat nauttia pöytätilauksina koululaisten musiikki- ja sanataideesityksistä. Hienoa esiintymis- ja ilmaisutaidon harjoitusta. Yhteistyössä naapurikoulujen ja oppilaitosten kanssa saamme mukavia teemapäiviä opiskeluun. Miten Vuoden lappilainen opettaja nimitys tuntuu nyt, kun olet hallinnut nimikettä viime syksystä lähtien? Nimitys kannustaa jatkamaan työtä samansuuntaisesti eteenpäin lasten parhaaksi. Käytännön arjen askareissa nimitykset toki unohtuvat. Mitä haluat sanoa toisille opettajille vuoden lappilaisena opettajana? Antakaamme lapsille mahdollisuus käyttää luovuutta ja kekseliäisyyttä kouluelämässä. Tekemällä paikallisia aihekokonaisuuksia oppilaat saavat perehtyä oman kylän, kunnan ja seutukunnan paikalliskulttuuriin ja -olosuhteisiin. Yhä harvenevassa Lapin maakunnassamme on tärkeää, että lapset juurtuisivat omaan kotikuntaansa. Kun meillä opettajilla on erilaisia haasteita sopivasti työssämme, jaksamme hoitaa vuosikymmenten aikana muuttunutta valistus- ja kasvatustehtäväämme nykylasten parhaaksi. Nykylapset tarvitsevat paljon kannustusta ja empatiaa mutta myös järjestystä ja sääntöjä. Tämän vuoksi meidän opettajien ja kasvattajien yksi työperiaate saisi olla kannustava auktoriteetti. Hyvää ja antoisaa työvuotta kaikille! Hannu Siitonen Kuhan koulu, Ranua Vuoden lappilainen opettaja on nimetty vuodesta 1996 lähtien 1. Leena Aspegren 1996 erityisopettaja, Rovaniemen mlk 2. Pekka Pelttari 1997 lukion matemaattisten aineiden opettaja, Tornio 3. Annele Halmekoski 1998 peruskoulun kieltenopettaja, Sodankylä 4. Mikko Vähäkari 1999 ammattioppilaitoksen opinto-ohjaaja, Rovaniemi 5. Matti Lauronen 2000 aikuislukion rehtori, Kemi 6. Lea Silvander 2001 lastentarhanopettaja, Tornio 7. Taimi Arvola 2002 rehtori, Tornio 8. Heikki Kuosmanen 2002 koulunjohtaja, Muonio 9. Mika Pihlajaniemi 2003 luokanopettaja, Kemi 10. Kaisa Akola 2004 rehtori, Kemijärvi 11. Hannu Siitonen 2005 luokanopettaja, Ranua 21

22 KUVATAIDEOPETTAJIEN LIITTO 100 VUOTTA Kuvataideopetuksella selviää KUVIEN KESKELLE Kuvataideopettajaliitto on Suomen vanhin aineopettajayhdistys. Liitto juhlii satavuotista taivaltaan kuluvana vuonna. Suomen piirustusopettajayhdistyksen perustava kokous pidettiin , säännöt Senaatti vahvisti Vuonna 1951 nimi muuttui Kuvaamataidonopettajain liitoksi ja Kuvataideopettajaliitoksi 1999 oppiaineen nimenmuutoksen myötä. Pääosin juhlavuotta on vietetty arjen taidekasvatustyössä ja järjestämällä runsaasti oppilastöiden näyttelyitä eri puolilla Suomea. Kuvataideopettajien oma taide pääsee esiin Rovaniemellä marraskuussa Rovaniemen kirjaston Lapponica-salissa. Juhlavuoden kunniaksi pidettiin Helsingissä taidekasvatuksen tulevaisuutta pohtiva juhlaseminaari ja julkaistiin juhlakirja KUVIEN KESKELLÄ. Kirjan artikkeleissa pohditaan, millaisessa maailmassa toimivat kuvataideopettajat nyt ja millaisia haasteita tulevaisuus tuo tullessaan taidekasvatukselle. Kirjassa valotetaan 100-vuotiasta ammattikuntaa niin käytännön opetustyön, opettajakoulutuksen kuin tutkimuksenkin näkökulmista. Kirjoittajista Mirja Hiltunen ja Timo Jokela toimivat Lapin yliopistossa taiteiden tiedekunnassa ja Tuula Vanhatapio Rovaniemen kuvataidekoulussa, joten pohjoinen näkökulma on vahvasti esillä. Elämme yhä enenemässä määrin kuvien keskellä. Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat kuvien kielioppia eli kuvataideopetusta selvitäkseen kuvatulvan keskellä kriittisiksi ja ajatteleviksi kuvankäyttäjiksi. Ristiriitaista on, että samaan aikaan kuvataideopetusta on vähennetty juuri sieltä, missä se on koko kansan saatavilla, nimittäin peruskoulusta. Valtakunnallisessa luovuuskulttuurikeskustelussa ongelma on tiedostettu, joten olisiko seuraavalla satavuotiskaudella taidekasvatus kaikille jo itsestään selvää arkea koulussa. Ars longa, vita brevis. Kristiina Ylinärä-Tikkala 22

23 Opettajat aktiivisina Pedagogiset opettajayhdistykset esittäytyvät Lapin kieltenopettajat ry Lapin kieltenopettajat ry on Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry:n aluejärjestö. Paikallisyhdistyksessämme on jäseniä yli 150. Yhdistyksen tehtävänä on välittää jäsenilleen tietoa mm. kieltenopetukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja koulutustilaisuuksista. Yhdistys myös suunnittelee ja järjestää koulutusta itse tai yhteistyössä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi marraskuussa Rovaniemellä pidettävä kieltenopettajien koulutuspäivä järjestetään yhdessä Lapin lääninhallituksen kanssa. Lisäksi yhdistys järjestää kieltenopettajille virkistäytymisretkiä ja tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Vuosien varrella olemme mm. käyneet ahkerasti teatterissa ja keväisin hiihtoretkillä tunturissa. Kuluvana syksynä tavataan kollegoita kahvilakierrosten merkeissä! Puheenjohtaja: Susanna Ylitalo Lapin opinto-ohjaajat ry Lapin opinto-ohjaajat olivat ensimmäisinä Suomessa perustamassa omaa alueellista yhdistystä vuonna Lapin opinto-ohjaus ry on Suomen opinto-ohjaajat ry:n aluejärjestö, jonka tavoitteena on toimia tiedonvälittäjänä, yhteydenpitäjänä ja järjestää koulutusta alueensa opoille sekä toimia aktiivisesti jäseniään tukien. SOPO ry järjestää vuosittain valtakunnalliset opo-päivät. Tämän vuoden keväällä järjestimme Rovaniemellä valtakunnalliset opo-päivät. Luennoitsijoina meillä oli mm. sosiologian professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta, professori Kari Uusikylä Helsingin yliopistosta, psykologian professori Juha Perttula Lapin yliopistosta, professori Päivi Naskali Lapin yliopistosta sekä aluejohtaja Johanna Ikäheimo Lappset Group Oy:stä. Saimme paljon kiitosta hyvien päivien järjestämisestä ja erinomaisista luennoitsijoista. Kyllä me täällä Lapissakin osaamme! Puheenjohtaja: Tuulikki Koivisto Lapin äidinkielenopettajat ry Lapin äidinkielenopettajat on Äidinkielen opettajain liiton paikallisyhdistys, jonka toiminta-alue on koko Lappi lukuun ottamatta ja Kemi-Tornion seutua. Yhdistys on aktivoinut toimintaansa vuonna 2006 huomattavasti. Vuoden huomattavin tapahtuma on yhdistyksemme aloitteesta Luostolla lokakuun lopulla järjestettävä koulutusviikonloppu, jonka aiheena on työssä jaksaminen. Koulutus järjestetään yhteistyössä Lapin OAY-piirin, Lapin historian opettajien ja Lapin kieltenopettajien kanssa. Mukaan on ilmoittautunut lähes sata opettajaa. Koulutuksen lisäksi yhdistys järjestää myös vapaa-ajan ohjelmaa. Esimerkiksi tuore teatteriyhteistyön monipuolistuminen tukee myös oman työn suunnittelua. Puheenjohtaja: Jaakko Sarmola 23

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 15.9.2010

OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 15.9.2010 OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 15.9.2010 Syysretken 25.9.2010 peruuntuminen Syyskokous 6.10.2010 lukiolla Vuoden lappilainen opettaja Pikkujoulut 10.12.2010 Cape Eastissa Liikunta- ja kulttuuriavustus

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS 2014 Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,

Lisätiedot

18.8.2010. Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista.

18.8.2010. Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista. 18.8.2010 Jakelussa mainituille KUTSU LAPIN KUNTAPÄIVÄÄN 22.9.2010 Arvoisa vastaanottaja, Suomen Kuntaliitto ja Lapin liitto järjestävät Lapin kuntapäivän ajankohtaisista kuntaasioista. Tilaisuus järjestetään

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4)

Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4) KOLHON KYLÄYHDISTYS RY KOKOUSKUTSU Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4) SYYSKOKOUS Aika 24.11. klo 18.00 19.30 Paikka Läsnä Kolhon koulu Kokoukseen otti osaa 19 henkilöä, joiden nimilista on pöytäkirjan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 2

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 2 KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSKUTSU Sivistyslautakunta 29.9.2011 Kokousaika Torstai 6.10.2011 klo 17.00 Kokouspaikka Konneveden kunnantalo Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki

Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous tiistaina 25.2.2014 klo 17:30-19:13 Paikka: Allianssi-talo, Aktia-sali, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Kirkon Hallintovirkamiehet

Kirkon Hallintovirkamiehet Kirkon hallintovirkamiehet ry Sääminginkatu 4 A 1 57100 Savonlinna 044 7768024 kihv.ry@kolumbus.fi http://www.kirkonhallintovirkamiehet.fi/ Kirkon Hallintovirkamiehet ry on keskusjärjestöihin kuulumaton

Lisätiedot

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa: Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika Paikka Ossi Stenholm Kati Fonsell -Laurila Eino Järvinen Jaana

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on OAJ:n Kemin opettajien paikallisyhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Kemin kaupunki ja sen toiminta-alueena on Kemin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on OAJ:n Kemin opettajien paikallisyhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Kemin kaupunki ja sen toiminta-alueena on Kemin kaupunki. 1 (7) OAJ:N KEMI:N PAIKALLISYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on OAJ:n Kemin opettajien paikallisyhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Kemin kaupunki ja sen toiminta-alueena

Lisätiedot

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 3/11 1 (5)

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 3/11 1 (5) SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 3/11 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS Aika Tiistai 19.4.2011 klo 18.00 Paikka Liiton keskustoimisto, Helsinki Osanottajat Sirpa Paatero (3) puheenjohtaja Kari Uotila

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

TERVETULOA SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUUN!

TERVETULOA SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUUN! KOKOUSKUTSU 16.9.2008 TERVETULOA SUKELTAJALIITON SYYSKOKOUSVIIKONLOPPUUN! 30 vuotta täyttävä Keski-Uudenmaan Sukeltajat isännöi tänä vuonna Liiton syyskokousta. Ohjelmaa on luvassa koko viikonlopulle juhlaseminaarin,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

- Raahen seutukunnan paikallisjärjestön ( RAPJ ) toiminnasta tiedottaminen ja sen toiminnan kehittämiseen osallistuminen

- Raahen seutukunnan paikallisjärjestön ( RAPJ ) toiminnasta tiedottaminen ja sen toiminnan kehittämiseen osallistuminen 14.11.2011 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen,

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: Torstai klo 18.00 20.35 Paikka: Klaukkalan yläasteen auditorio Läsnä: Antti Ainasoja Kati Hiisvirta Taija Huuskonen Asko Jortikka Juha Karppinen Harri Lepolahti Sirpa Malmström

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Merkitty rekisteriin 26.03.1996 Jäljennös annettu 18.02.2015 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Stadin Slangi ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka KOKOUSKUTSU 1 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 16.1.2015 1 KOKOUSAIKA Torstai 22.1.2015 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka 1 Ammatillisen

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4 Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 22.1.2015 1. Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 22.1.2015 1. Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka Yhtymähallitus 22.1.2015 1 AIKA Torstai 22.1.2015 klo 17.00-18.10 PAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Kalle Virta, puheenjohtaja Ari Harju,

Lisätiedot