Avoimin mielin kuntauudistukseen. Kumulalaisten kesävinkkejä. Sivu 4. Sivu 8 Hannu Nikkilä palkittiin tiedottamisesta. Sivu 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avoimin mielin kuntauudistukseen. Kumulalaisten kesävinkkejä. Sivu 4. Sivu 8 Hannu Nikkilä palkittiin tiedottamisesta. Sivu 12"

Transkriptio

1 Avoimin mielin kuntauudistukseen Sivu 4 Kumulalaisten kesävinkkejä Sivu 8 Hannu Nikkilä palkittiin tiedottamisesta Sivu 12

2 Kesän kynnyksellä Tätä Kuminan toista pääkirjoitusta on mukava tehdä positiivisissa tunnelmissa: Suomi on juhlinut nyt viikon historiansa ensimmäistä Eurovision laulukilpailun voittoa, kesä on tulossa ja sen myötä myös monien jo hartaasti odottama ja kaipaama katkos työelämän alati kasvaviin vaatimuksiin. Kasvavat vaatimukset ja jatkuva muutos tai epävarmuus tulevaisuudesta tuntuvat olleen menneen talven aikana useimmin kuulemani asiat, kun olen kumulalaisilta kysellyt kuulumisia. Suurin muutosten aiheuttaja lienee odotettavissa oleva kunta- ja palvelurakennemuutos. Varsinkin epätietoisuus sen sisällöstä on meitä kuntien palkkalaisia rasittava tekijä: useimmat meistä joutuvat vain sivusta seuraamaan ja odottamaan poliitikkojen päätöksiä. Tässä numerossa selvitellään kahta tutkimusta kuntien johto- ja hallintotehtävissä työskentelevien ajatuksista näissä muutospaineissa. Ensimmäinen on Akavan Erityisalojen tekemä kysely kuntamuutosten vaikutuksista. Toinen, Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus, puolestaan selvittelee sitä, mikä saa johtotehtävissä työskentelevät jaksamaan työssään. Tämän numeron olemme suunnitelleet myös vähän kevyemmäksi ja viihdyttävämmäksi, jotta lukijamme voisivat saada myös tätä kautta kepeyttä kesäänsä. KUMULAn jäsenet eri puolilta maata ja hyvin erilaisista ammateista antavat meille kaikille omaan alaansa tai harrastuksiinsa liittyviä vinkkejä, joita voimme hyödyntää niin kesätuulten ja auringon meitä helliessä kuin sateen ropistessa ja ukkosen jyrähdellessä. Niin tarpeellisia ja hyödyllisiä kuin itselleni olisivat erityisesti Karppisen Päivin liikuntavihjeet, tiedän jo nyt, että sitä puhtia minusta ei lomalla löydy, joka saisi minut aktiivisemmin liikkumaan. Taidanpa mieluummin paneutua Kerstin Öbergin suosittelemaan Kökarin saarielämää kuvaavaan kirjaan. Se palaute, mitä Kuminan ensimmäisestä numerosta saimme oli myönteistä ja antaa intoa jatkaa. Ainoa minulle esitetty kriittinen arvio tuli puheenjohtajan kuvien määrästä tuossa lehdessä ja tästä asiasta olin täysin samaan mieltä asiasta minua kiusoitelleen toisen Akavan Erityisalojen jäsenjärjestön puheenjohtajan kanssa. Lupaan nyt kaikille, että jatkossa en aio enää esiintyä kansikuvatyttönä, siihen tehtävään uskon jäsenistöstämme löytyvän huomattavasti parempia kasvoja! Aurinkoista ja voimia antavaa kesää kaikille! Maarit Helén päätoimittaja UUSI JÄSEN sivu 7 Lisa Kniivilä PALKITTU KUMULALAINEN sivu 12 Hannu Nikkilä AJANKOHTAISTA KUMULASSA sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä KUN TARVITSET... sivu 14 Tärkeät yhteystiedot ESITTELYSSÄ JÄSENETU sivu 15 Vakuutukset, lomat ja matkat SVENSK RESUMÉ sivu 15 Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat - Kommu nala specia lister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki, puh , PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh , TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Pentti Jormanainen, Leena Ritola, Hanne Niemistö, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA Tuija Heikkilä, puh , SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ILMOITUSMYYNTI Hanne Niemistö, puh , ULKOASU Marja Muhonen, PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS kpl ISSN vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. KANNESSA Juhannuksen viettoa Ahvenanmaalla, kuva Ålands Turistförbund/Peter Karlsson

3 TEKSTI HANNE NIEMISTÖ KUVA MAARIT HELÉN Esimiesten on muistettava huolehtia hyvinvoinnistaan KUMULAn liittovaltuuston seminaari ja kevätkokous 2006 untien asiantuntijat KU- MULA ry:n liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 1. huhtikuuta 2006 hotelli Presidentissä Helsingissä. Sitä edeltäneessä seminaarissa kuultiin professori Ulla Kinnusen johtamisen kuormitus- ja voimavaratutkimuksen esittely. Emerita työsuojelupäällikkö Maija-Liisa Kaistila puolestaan herätteli kumulalaisia huolehtimaan työhyvinvoinnista. KUMULAn ts. toiminnanjohtaja Hanne Niemistö esitteli Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksen ja psykologian laitoksen professori Ulla Kinnusen johdolla tekemän johtajien kuormitus- ja voimavaratutkimuksen keskeiset kysymykset, tutkimuksenasettelun sekä tulokset. Samalla kartoitettiin paikalla olevien kumulalaisten kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Kartoituksen mukaan kumulalaisten työn voimavaratekijöitä ovat huumori, itsenäinen työ, päätösvalta, hyvä työyhteisö, kollegaverkosto, työn mielekkyys, laaja-alaisuus, vaikutusmahdollisuudet, onnistumiset työtehtävien hoitamisessa, asiakaspalvelun voimia antavuus, ammattitaito ja sen ylläpitäminen, esimiehen tuki, hyvä hallintokulttuuri, tulevaisuuden haasteet sekä palaute ja sen saaminen. Kumulalaisten kuormitustekijöiksi puolestaan paljastuivat muun muassa seuraavat tekijät: työmäärän laaja-alaisuus, keskijohdon kaksoisrooli, johtajan monet tehtävät, asiakaskunnan vaatimustason nousu, asioiden monimutkaistuminen, työn julkisuus, virkamiehen kuluttajansuojan puuttuminen sekä EU:n byrokratia. Kunnan taloudellisia tekijöitä ei kuitenkaan nostettu merkittäväksi kuormitustekijäksi. Esimiehet arkoja hankkimaan apua Espoon kaupungin palveluksessa työskennelleen emerita työsuojelupäällikkö Maija-Liisa Kaistilan esitys työhyvinvoinnista kuntakentän myllerryksessä sai paljon positiivista palautetta. Esityksessä käsiteltiin johtavien työntekijöiden työhyvinvointia voimaantumisen ja rakentavan yhteistyön pohjalta. Yksilön hyvinvoinnin, elämänhallinnan, toimintakyvyn ja jaksamisen kannalta keskeistä on voimaantuminen. Se on opittu tai myötäsyntyinen tunnetila, joka heijastaa ympäristöön positiivisuutta. Vastakohta voimaantumiselle on uupuminen ja välinpitämättömyys. Kaistilan esityksen keskeisenä ideana oli välittää esimiehille ja asiantuntijoille toimintamalleja siihen, miten he voisivat päästä oman roolinsa yksinäisyydestä rakentavaan yhteisöllisyyteen. Hyvän esimiehen tuntomerkkejä Kaistilan mukaan ovat esimerkiksi hyvät käytöstavat, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Esimiehen pitää myös tuntea hyvin tehtävään vaadittava perustyö ja sen tekijät sekä uskoa yhteistyön voimaan, varmistaa osaaminen koko työyhteisössä ja suhtautua myönteisesti muutokseen. Esimiestyön sudenkuoppina Kaistila piti tiedon panttaamista, palautteen pihtaamista ja pelisäännötöntä pelaamista. Muita, esityksessä korostettuja, vältettäviä asioita olivat esimerkiksi salassapitovelvollisuuden rikkominen, perehdytyksen laiminlyönti ja esimiehen näkymättömyys. Yksi esimiestyön keskeisistä sudenkuopista on henkilön kyky tai arkuus hakea apua ja tukea itselleen. Kaistila korosti esimiehen vertaisverkoston merkitystä. Hänen mukaansa vertaisverkoston hankkiminen ja Kuvassa vasemmalta KUMULAn valtuuston puheenjohtaja Anneli Heikkilä ja ts. toiminnanjohtaja Hanne Niemistö. vaaliminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä esimiehen selviytymisessä. Lisäksi esimiehen kannattaisi turvautua työnohjaukseen ja hankkia itselleen mentori. Esimiehen tulisi myös huomata lähipiirissään työskentelevien potentiaaliset kyvyt. Kaikkea ei pidä eikä voikaan tehdä itse ja yksin. Delegointi helpottaa huomattavasti jokapäiväistä elämää, ja potentiaaliryhmästä voi kasvattaa itselleen apua. Esimiehen ei myöskään pidä elää vain työlleen, vaan omille harrastuksille tulee jättää aikaa. Valtuuston kevätkokous sujui mutkitta Yleisen seminaariosuuden jälkeen pidettiin KUMULAn liittovaltuuston kevätkokous. Ennen varsinaisen kokouksen alkamista Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtaja Jorma Rihto esittäytyi kumulalaisille. Valtuuston kevätkokouksen avasi KUMULA ry:n hallituksen puheenjohtaja Maarit Helén. Hän kiitti valtuuston jäseniä aktiivisuudesta, mutta muistutti myös luottamushenkilöitä heidän vastuustaan tehtävässä, johon jäsenet ovat heidät valinneet edustajikseen. Kokous sujui valtuuston puheenjohtajan Anneli Heikkilän johdolla. Kevätkokouksen keskeisimmät käsiteltävät asiat olivat vuoden 2005 toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin. Aloitteita ei liittokokoukselle oltu tehty. Kokouksen lopussa valtuustolle kerrottiin KUMULAn edustajan Tapio Holopaisen vaihtamisesta Päivi Karppiseen Akavan Erityisalojen hallituksessa. KUMINA 3 2/2006

4 Avoimin mielin kuntauudistukseen Akavan Erityisalat ry Tiedote KUNTAUUDISTUS ON KULTTUURIPALVELUILLE MAHDOLLISUUS HENKILÖSTÖN KOKEMAAN EPÄVARMUUTEEN PUUTUTTAVA Akavan Erityisalojen tuoreen kyselyn mukaan liiton jäsenet näkevät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myös mahdollisuutena kuntien kulttuuri-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluille. Myönteisiä piirteitä voivat olla päällekkäisen työn väheneminen ja kustannustehokkuuden lisääntyminen. Palvelujen keskittäminen suurempiin yksiköihin voi antaa mahdollisuuden erikoistumiseen. Kulttuurialan asiantuntijaosaaminen voidaan näin ottaa parempaan käyttöön. Tämän nähdään parantavan palvelujen laatua. Parhaimmillaan uudistuksilla varmistetaan myös pienten kuntien elinvoimaisuutta ja kansalaisten alueellista tasa-arvoa. Toisaalta lähes puolet vastaajista näki kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen rahoituksen uhattuna. Uudistusten pelätään myös huonontavan palveluja ja lisäävän byrokratiaa. Suurten yksiköiden arvioidaan tuovan kankeutta sekä hallintoon että palvelujen tuottamiseen. Kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen järjestäminen on nostettava keskusteluun kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, painottaa Akavan Erityisalat ry:n tänään Kirkkonummella kokoontunut liittokokous. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut vaikuttavat olennaisesti kuntalaisten hyvinvointiin ja asumisviihtyvyyteen. Näiden palvelujen resursseista on kannettava huolta myös tulevaisuudessa, liitto muistuttaa. Kuntauudistuksen valmistelussa on tähän mennessä keskusteltu vain kuntarakenteesta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. MONI PELKÄÄ TYÖPAIKKANSA PUOLESTA Akavan Erityisalat edustaa kuntien kulttuurin, hallinnon ja sivistystoimen esimiehiä ja asiantuntijoita, joista monet ovat sekä uudistuksen keskeisiä valmistelijoita että sen kohteita. Jäsenet kokevat selvänä uhkana sen, että uudistaminen toteutetaan henkilöstön kustannuksella: työmäärä lisääntyy ja työkenttä laajenee ilman että resurssit lisääntyvät. Uudistusten käynnistysvaihe vaikuttaa monen mielestä kaoottiselta ja se lisää muutosvastarintaa, vastauksissa todetaan. Lähes puolet katsoi, että henkilöstöä ei ollut otettu valmisteluun mukaan. Huolestuttavaa on, että vain kolmannes uskoi uudistukset henkilöstön kannalta turvallisiksi. Joka kymmenes näki uudistuksen jopa uhkaavan omaa työpaikkaansa. Kolmannes ei osannut sanoa, onko työpaikka uhattuna vai ei. Muutosten valmistelussa mukana olevat näkivät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen muita myönteisempänä. Tästä huolimatta valmistelijat olivat yhtä epävarmoja kuin muutkin siitä, miten käy oman työpaikan. Akavan Erityisalat vaatii, että muutosta on valmisteltava avoimesti yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kattava tiedotus henkilöstölle on uudistuksen ehdottomia onnistumisen edellytyksiä. Kyselyssä ilmennyttä epävarmuutta työpaikkojen säilymisestä ei olisi saanut syntyä. Liitto pitää tärkeänä, että mahdolliset henkilöstömäärien muutokset toteutetaan eläköitymisiä hyväksi käyttäen, vapaaehtoisten järjestelyjen avulla ja uudelleenkoulutuksen kautta. Uudelleenkoulutusta ei ole tarpeeksi nostettu esille. Sen avulla olisi usein mahdollista jatkaa etenkin ikääntyvien työntekijöiden työuraa. Liiton jäsenkysely todentaa, että kuntien palvelurakenneuudistus on muodossa tai toisessa jo täyttä päätä käynnissä. Vastaajista 80 % ilmoitti, että omassa kunnassa vähintäänkin valmistellaan kuntaliitosta, palvelujen seutukunnallistamista, liikelaitostamista, tilaaja-tuottaja -mallin käyttöönottoa tai palvelujen ulkoistamista. Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä ja siihen vastasi liiton kuntasektorin jäsentä. KUMULA ja Akavan Erityisalat ovat seuranneet kunta- ja palvelurakenneuudistusta tiiviisti. Hankkeeseen on vaiku tettu erilaisin kannanotoin. Taustatietoa on saatu huhtikuussa toteutetusta jäsenkyselystä. unta- ja palvelurakenneuudistuksen linjaukset tehdään loppukevään aikana. Poliittinen kädenvääntö puitelain linjauksista käy vilkkaana. Tavoiteltu aikataulu lain valmistelussa on esityksen saaminen eteenpäin juhannukseen mennessä. Sisäministeriön kunta- ja palvelurakennehankkeen tähän mennessä tehtyihin toimenpiteisiin voi olla sinänsä tyytyväinen. Hankeaika alkoi tasan vuosi sitten toukokuussa. Vuoden aikana on toteutettu laaja aluetapahtumien kokonaisuus. Työryhmissä on valmisteltu palvelurakenteen arviointia sekä maakuntatasolla että ministeriöiden piirissä. Puitelain linjaukset määrittävät kehitystä hankeajan päättymisen eli toukokuun 2006 jälkeen. Varmaa on, että palvelurakenneuudistus jatkuu. Nyt on jo alkanut odotus seuraaviin eduskuntavaaleihin, vaalipäivä on sunnuntai Palvelurakennehanke on varmasti tulevan eduskunnan keskeisiä teemoja. Jäsenkyselyn perusteella voi yleisesti tulkita, että jäsenistö suhtautuu varsin avoimin mielin uudistukseen. Huolestuttavaa on, että myös valmistelussa mukana olevat saattavat kokea oman työpaikkansa uhatuiksi. Pääsääntöisesti uskotaan työmäärän lisääntyvän. KUMINA 4 2/2006

5 Vaalien myötä etujärjestöissä on valmistauduttu vaikuttamaan tulevan hallitusohjelman sisältöön. Myös AKAVA esittää korkeakoulutettujen ammattien näkökulmasta tavoitteita huomioitaviksi puolueiden ohjelmiin. Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen myös KUMULA voivat vaikuttaa AKAVAn linjauksiin. Hallitusohjelmatavoitteet olivat jo alustavasti esillä Akavan Erityisalojen hallituksen toukokuun kokouksessa. Liitto ottanut kantaa uudistukseen Akavan Erityisalat on seurannut kunta- ja palvelurakenneuudistusta tiiviisti. Kunnan neuvottelukunta otti kantaa henkilöstön asemaan ja muutoksen avoimuuteen lokakuussa 2005 hankeen aluevaiheen käynnistyessä. Kunnan neuvottelukunta oli huolissaan henkilöstön asemasta uudistuksessa. Kannanotossaan Kuntauudistusta ei saa toteuttaa henkilöstön kustannuksella korostettiin, että muutos on vietävä läpi hyvien hallintokäytäntöjen mukaisesti, muutokseen on varattava riittävästi henkilöstö- ja aikaresursseja eikä valmistelua pidä toteuttaa henkilöstön jaksamisen kustannuksella. Tavoitteiden toteutumiseksi neuvottelukunta esitti, että muutos on valmisteltava yhdessä ja avoimesti tiedottaen henkilöstön kanssa. Myös henkilöstölinjauksissa on selkeästi taattava työsuhteiden säilyttäminen eikä työsuhde-ehtoja saa heikentää. Jäsenkysely pohjana kevään liittokokouskannanotolle Akavan Erityisalojen kevään liittokokouksen yhteydessä julkistettiin kannanotto Kuntauudistus on kulttuuripalveluille mahdollisuus henkilöstön kokemaan epävarmuuteen puututtava. Tavoitteena kannanotolla oli nostaa kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut mukaan kuntapalvelujen uudistamista koskevaan keskusteluun. Kannanoton pohjaksi tehtiin huhtikuun alkupuolella kysely Akavan Erityisalojen kuntasektorilla työskenteleville jäsenille. Jäsenkyselyn perusteella voi yleisesti tulkita, että jäsenistö suhtautuu varsin avoimin mielin uu distukseen. Myönteinen näkemys voimistuu mitä enemmän on sitoutunut uudistuksen valmisteluun. Taustalla on myös epävarmuutta uudistuksen tulosten suhteen. Sekä-että -näkemykset ovat vahvasti esillä. Huolestuttavaa on, että myös valmistelussa mukana olevat saattavat kokea oman työpaikkansa uhatuksi. Uhkaa työpaikan menettämisestä ei olisi saanut esiintyä. Juuri tähän asiaan liitto kiinnitti huomiota syksyn kannanotollaan. Kuntauudistukselle jatkoaikaa syksyyn Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelulle on annettu jatkoaikaa syyskuun loppuun. Hankkeen piti päättyä toukokuun lopussa. Uudistuksen sisällöstä ja puitelaista yritetään päästä parlamentaarisessa rakennetyöryhmässä sopuun kesäkuun aikana. Esitys hallitukselle annetaan elosyyskuun vaihteessa. Ammattiryhmillä erilaisia painotuksia jäsenkyselyssä Jäsenkyselyn perusteella voi päätellä, ettei tiedonkulku uudistuksesta ole tavoittanut kaikkia ryhmiä. Johto- ja hallintotehtävissä olevilla on selkeästi parempi kuva saamansa tiedon riittävyydestä kuin asiantuntijatehtävissä toimivilla. Myös kokemukset uudistusten vaikutuksista omaan työhön vaihtelevat eri ammattiryhmien kesken. Pääsääntöisesti uskotaan työmäärän lisääntyvän. Johdon ja hallinnon työntekijät uskovat urakehityksen positiivisemmaksi kuin muu henkilöstö. JAAKKO KORPISAARI Kuntasektorin asiamies Akavan Erityisalat ry Millaisena koet toimialasi näkökulmasta kunta- tai palvelurakenteiden muutoksen? Kaikki vastaajat (1379): En tiedä 24,5 % Johto: En tiedä 9,9 % Hallinto ja suunnittelu: En tiedä 14,5 % Kirjasto: En tiedä 22,4 % Koko sivistystoimi: En tiedä 25,8 % Mitä vaikutuksia koet mahdollisilla muutoksilla olevan omissa työtehtävissäsi ja työpaikassasi? Todennäköistä En osaa sanoa Epätodennäköistä Kaikki vastaajat (1379) Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 14,1% 49,7% 36,2% Työmäärä lisääntyy 54,4% 30,5% 15,2% Tehtäväkenttä laajenee 53,6% 28,2% 18,1% Etenen urallani 11,2% 44,1% 44,6% Oma työpaikkani on uhattuna 12,1% 32,9% 55% Johto (92) Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 28,2% 46,2% 25,6% Työmäärä lisääntyy 56,6% 32,5% 10,8% Tehtäväkenttä laajenee 61,4% 25,3% 13,3% Etenen urallani 19% 41,8% 39,2% Oma työpaikkani on uhattuna 14,3% 29,9% 55,8% Hallinto ja suunnittelu (312) Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 17,7% 56,5% 25,8% Työmäärä lisääntyy 56,9% 28,5% 14,6% Tehtäväkenttä laajenee 58,8% 25% 16,2% Etenen urallani 13,2% 49,8% 37% Oma työpaikkani on uhattuna 11,4% 30,6% 57,9% Kirjasto (342) Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 11% 48,3% 40,7% Työmäärä lisääntyy 57,3% 28,2% 14,6% Tehtäväkenttä laajenee 52,5% 29,7% 17,8% Etenen urallani 7,9% 38,1% 54% Oma työpaikkani on uhattuna 11,4% 29,3% 59,3% Koko sivistystoimi (kirjasto, museo, kulttuuri ja vapaa-aika) (627) Omat työtehtäväni muuttuvat paremmiksi 10,6% 47,5% 41,8% Työmäärä lisääntyy 58% 27,8% 14,2% Tehtäväkenttä KUMINA laajenee 5 2/ ,1% 28,6% 17,3% Etenen urallani 8,1% 41,7% 50,3% Oma työpaikkani on uhattuna 12,6% 32,8% 54,6%

6 KUNTAUUDISTUS Suolahden kaupunginkamreeri Anja Männistö on yksi niistä monista kumulalaisista, jotka ovat joutuneet kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa keskelle kuntaliitoksen vaikutuksia. Hän kommentoi Kuminalle Akavan Erityisalojen keväisen jäsenkyselyn tuloksia omasta näkökulmastaan. Kuntaliitos lisää työmäärää TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ vuosiksi unta- ja palvelurakenneuudistuksen viivästyminen on hidastanut monien vireillä olevien kuntaliitosten toteutumista. Jälleen yksi liitoshanke on kuitenkin edennyt toteutumisensa kynnykselle: valtioneuvosto päätti vajaa kuukausi sitten, , Sumiaisten kunnan, Suolahden kaupungin ja Äänekosken kaupungin lakkauttamisesta ja uuden Äänekosken kaupunki -nimisen kunnan perustamisesta alkaen. Liitoshanke käynnistyi keväällä 2004 Suolahden aloitteesta. Syynä oli taloustilanteemme. Äänesudulla oli tehty jo useita yrityksiä kuntaliitoksen suuntaan, mutta ne olivat kariutuneet, viimeksi kansanäänestyksen tulokseen. Nyt kuntalaiset olivat kuitenkin liitokseen valmiita, samoin kuin meitä suurempi Äänekoski, jonka talous oli myös kulkenut huonompaan suuntaan, Suolahden kaupunginkamreeri Anja Männistö kertoo. Kuntaliitosta on valmisteltu aktiivisesti nyt pari vuotta. Syyskuun alussa 2005 kaikkien kolmen kunnan valtuustot hyväksyivät kuntien yhdistymisen ja siihen liittyvät yhdistymissopimuksen ja palvelusuunnitelman. Runsasta viikkoa myöhemmin kunnat tekivät asiasta esityksen valtioneuvostolle, jonka hyväksymistä viivästytti tähän asti asiasta tehty valitus. Sumiaisten, Suolahden ja Äänekosken lisäksi liitoksessa on iso tekijä mukaan tuleva Ääneseudun tervey denhuollon kuntayhtymä, jonka tehtävänä on huolehtia kansanterveystyön järjestämisestä alueellaan. Se tuo mukanaan kokonaan uuden toimialan ja organisaatioon runsaasti uutta henkilöstöä ja myös sellaisia uusia työntekijäryhmiä, joita näiden kuntien palveluksessa ei ole ennen ollut. Akavan Erityisalojen jäsenkyselyn tulosten pohjalta näyttää siltä, että kuntasektorilla työskentelevät suhtautuvat kuntapalvelujen uudistuksiin avoimin mielin. Mielialoja on kaikenlaisia: Suolahdessa osa työntekijöistä on avoimin mie lin, osa pelkää, vaikkakaan ei työpaikkansa puolesta. Yleisesti ottaen ymmärretään, miksi kuntaliitokseen olaan menossa. Henkilökohtaisella tasolla muutokset ovat kuitenkin ihmisille isoja. Olen itse ollut Suolahden kaupungin palveluksessa vuodesta 1977 ja meillä on paljon samanlaisia kauan olleita työntekijöitä, joita tietysti mietityttää omaan työhön tulevat muutokset. Vaikka ollaankin tekemässä uutta yhteistä Äänekoskea, on totuus se, että vanha Äänekoski on meitä suurempi. Niinpä sitä miettii, tullaanko pienemmän kunnan osaajia aliarvioimaan, ja mistä se oma paikka löytyy, ettei astu toisten varpaille, Anja Männistö pohtii tunnelmia. Jäsenkyselyn mukaan myös kuntaja palvelurakenneuudistuksen valmistelussa mukana olevat ovat saattaneet kokea oman työpaikkansa uhatuksi. Uuden Äänekosken kaupungin kohdalla ei vakinaisen henkilökunnan tarvitse pelätä ainakaan heti. Kaikille vakituisille taataan työpaikka viideksi vuodeksi. Sen sijaan pitkään määräaikaisina työskennelleiden työsuhteita ei ole automaattisesti luvattu säilyttää. He ovat luonnollisesti huolissaan siitä, miten heidän käy. Kyselyn tulosten mukaan uudistusten uskotaan lisäävän työmäärää. Olen aivan samaa mieltä. Uskon kuntaliitoksesta aiheutuvien muutos- ten lisäävän työmäärää useiksi vuosiksi, se on ihan selvä asia. Työmäärä ei kuitenkaan pelota, mutta ehkä se arveluttaa. Kyselyssä johdon ja hallinnon työntekijät uskovat urakehityksen positiivisemmaksi kuin muu henkilöstö. Osalla ura- ja palkkakehitys uudessa tilanteessa varmaan on positiivinen, osalla ei, omalla kohdallani se ei ole varmaa. Pienessä kunnassa on työntekijän toimenkuva monesti laaja ja monipuolinen, mutta arvelen, että en pääse jatkossa tekemään niitä tehtäviä, mitä teen nyt ja mitä haluaisin tehdä. Toisaalta monien mielestä oman työsektorin supistuminen on hyväkin asia: pääsee keskittymään, Anja Männistö miettii. Tiedonkulku näyttää olevan aina ja kaikissa uudistus- ja muutostilanteissa kompastuskivi. Jäsenkyselyn mukaan tiedonkulku ei uudistuksessa ole tavoittanut kaikkia ryhmiä. Johto- ja hallintotehtävissä tietoa on ehkä enemmän tarjolla kuin asiantuntijatehtävissä. Tuota minun on vaikea arvioida, Männistö sanoo. Tiedonsaanti riippuu niin paljon työyhteisöstä ja se vaatii kyllä tällaisessa tilanteessa myös omaa aktiivisuutta. Itse olen ollut sen verran valmistelun keskellä, että olen saanut tarpeeksi tietoa. Lähiesimies on kaikkein keskeisin tekijä tiedon eteenpäin viennissä. Tärkeimpien muutosjohtajien, lähiesimiesten, läsnäolo ja tavoitettavuus ovatkin keskeisen tärkeitä kuntaliitoksen kokeneiden kuntien työntekijöille. Tämä ilmenee Lapin yliopiston, Suomen kuntaliiton ja Työturvallisuuskeskuksen viime vuonna aloitetussa ja vuoden 2007 loppuun jatkuvassa tutkimuksessa, jossa selvitetään kuntaliitosten vaikutusta kuntien henkilöstöön. Tutkimuksessa on mukana myös Sumiaisten, Suolahden ja Äänekosken työntekijöitä. KUMINA 6 2/2006

7 Tervetuloa KUMULAan Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkutteli. Samalla pääsemme tutustumaan kumulalaisten ammattien vaativaan ja laajaan kirjoon. HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ KUVA LISA KNIIVILÄN ARKISTO Lisa Kniivilä Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi? Olen aktiivinen, energinen ja innovatii vinen kunta-alan esimies. Toimin ruo kapalvelupäällikkönä Pietarsaaren kaupungissa. Aktiivinen olen myös harrastuspuolella ja etenkin monessa yhdistyksessä, mutta liiton asioissa olen ollut passiivinen kautta aikojen. Pietarsaaren kaupungin palvelukseen astuin jo vuonna 1989, mutta KUMULAan lii tyin vasta tänä keväänä. Kuvailisin itseäni esimiehenä kolmella V:llä eli vaikuttaja, valmentaja ja visioija, alaisiani puolestaan kolmella O:lla eli he ovat osaajia, osallistujia ja onnistujia. Miksi liityit KUMULAan? En niinkään henkilökohtaisista syistä, vaan ajattelin saavani enemmän tietoa palkka-asioista, kun kuulun itse liittoon. Järjestäytyminen on yksi keino toimia tämän päivän epävarmassa maailmassa. Yksin sooloilu ei onnistu, verkostoituminen on varmempaa toimintaa tänä päivänä. Palkka-asioissa kiinnostavat lähinnä naisten palkka-asiat. Naiset ansaitsevat edelleen vähemmän kuin miehet, ja suurempi osa pätkätöistä keskittyy naisille, etenkin nuorille ja koulutetuille. Naisten palkka on 80 % miesten palkasta. Tavoite voisi olla, että nainen ansaitsee keskimäärin yhtä paljon kuin mieskin. Tähän pääsemiseen edellyttää toki jo yhteiskunnallisia muutoksia. Segregaation purkaminen olisi myös toivottavaa. Missään muussa Euroopan maassa ei työelämä ole niin selkeästi jakautunut naisten ja miesten aloihin kuin Suomessa. Ranskassa ja muualla Euroopassa keittiössä kauhan varressa heiluvat miehet, samoin tarjoilu puolella, ja palkat ovat aivan toista luokkaa kuin meillä. Ajatellaan, että naiset ansaitsevat huonommin, koska he hakeutuvat huonosti palkatuille aloille. Kannattaisi miettiä, onko ehkä sittenkin niin, että tietyt alat ovat huonosti palkattuja nimenomaan siksi, että ovat naisten suosimia, kuten esimerkiksi keittiöala. Mitä pitäisi tehdä palkkavinouman korjaamiseksi? Ehdotukseni on, että miesvaltaisten alojen palkat pitää jäädyttää siihen saakka, että naiset ovat kuro- neet palkkaeron umpeen. Kunta voisi korottaa vain ja ainoastaan naisten palkkoja tiettyinä vuosina. Pidetään kuntasektorilla palkankorotusvuosia vain naisille! Tässä haastetta työnantajalle! Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet? Ansiosidonnainen työttömyysturva, palkka- ja työsuhdeneuvonta ja se, että tämä liitto on juuri asiantuntijatehtävissä toimivien etujärjestö! Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi? Työn vaativuuden arviointia ja samanarvoisten töiden palkkaselvityksiä ei ole tehty tarpeeksi laajasti ja tehokkaasti, eikä poliittista tahtoa matalapalkka-alojen palkkatason nostamiseksi ole löytynyt riittävästi. Kuntasektorilla mielestäni huomioidaan liiaksi ylintä johtoa, mutta unohdetaan lähiesimiehet, jotka tekevät sen varsinaisen työn ja tekevät tulosta! Oikeudenmukaisen palkan perusteina tulisi olla toisaalta tehtävät ja niiden vaativuus mutta myös työn tulokset ja ammatinhallinta. Toinen varteenotettava seikka on, että yli puolet akavalaisista naisista työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, millä on vaikutusta urakehitykseen ja palkkaukseen. Nämä eivät ole mitään henkilökohtaisia odotuksia ja toivomuksia vaan haluan, että näihin asioihin puututaan lähitulevaisuudessa. Seuraan tilannetta. Alipalkasta reiluun palkkaan! Alipalkkauksen korjaaminen on nostettava keskeiseksi neuvottelutavoitteeksi, vaatii 12 akavalaista liittoa. Näytön paikka on 20. syyskuuta. Akavalaisten liittojen yhteistyö korkeakoulutusta edellyttävien alipalkattujen ammattien edunvalvonnassa tiivistyy valmistauduttaessa seuraavalle sopimusneuvottelukierrokselle. Alipalkkaus nostetaan sekä AKAVAn että Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn tavoitteisiin. Ensisijaisena tavoitteena on saada palkkaus suomalaisten palkansaajien keskiansioiden tasolle. Jo nykyisellä sopimuskaudella alipalkkaliitot pyrkivät vaikuttamaan sopimusalakohtaisten palkkaerien suuntaamiseen alipalkkakysymyksen ratkaisemiseksi. Seuraava järjestelyerä kuntasektorilla jaetaan 1. syyskuuta. Akavan Erityisalojen edustamissa ammattiryhmissä ongelma koskettaa noin kolmannesta jäsenkunnasta. Alipalkattuja on kaikilla sektoreilla, mutta erityisesti julkisella. Tyypillisiä aloja ovat naisvaltaiset kulttuuri- ja hyvinvointialojen ammatit. Akavan Erityisalojen kanssa alipalkkayhteistyössä ovat Agronomiliitto, Diakoniatyöntekijöiden Liitto, Lastentarhanopettajaliitto, Suomen Farmasialiitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Työterveyshoitajaliitto, Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat, Tieteentekijöiden liitto, Upseeriliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto. Liitot kutsuvat jäsenensä mielenilmaukseen reilun palkan puolesta (ks. ilmoitus takasivulla). Jäsentempauksista eri puolilla Suomea on lähempänä tapahtumaa tietoa nettisivulla www. akavanerityisalat.fi ja Yhteenveto-lehdessä. Jokaisen jäsenen panos on tärkeä. Merkitse päivä kalenteriin ja tule mukaan talkoisiin! KUMINA 7 2/2006

8 Kumulalaiset tekevät vaativaa ja vastuullista työtä ja painavat pitkää päivää. Kesälomalla kannattaa hetkeksi itseään, kukin itselleen sopivalla tavalla. Monille se ainoa oikea lomanviettopaikka on mökki. Siinä kun toiset olla. Neljä kumulalaista antoi Kuminan lukijoille lomavinkkejä: niiden myötä voi liikkua, lukea, matkustaa ja Kumulalaisten TEKSTIT TUIJA HEIKKILÄ KUVAT HAASTATELTUJEN ARKISTOT Lepoa ja rentoa liikuntaa Päivi Karppinen on Oulun kaupungin liikuntasihteeri ja aktiivinen kumulalainen, liiton hallituksen jäsen ja yksi KUMULAn edustajista Akavan Erityisalojen hallituksessa ja Kunnan neuvottelukunnassa. Työssä hän joutuu olemaan melkoinen organisaattori. astaan koululaisten liikuntatapahtumien suunnittelusta, järjestämisestä ja valvonnasta. Aktiivikautta on elokuusta alkaen koko kouluvuosi. Vastuullani on 17 lajia ja yhteistyökumppaneita yhdysoppilaista ja opettajista kolmanteen sektoriin. Suurimmissa tapahtumissa on mukana oppilasta ja organisaatio lähentelee kahta sataa. Työ on projektiluonteista ja hektistä, eikä normaali työaika riitä. Ylityövapaita voi sitten yrittää pitää kesällä, Päivi Karppinen kertoo. Haastattelupäivänä toukokuun puolivälissä Päivi oli seuraamassa työnsä onnistumista, kun kolmen tytön ja kolmen pojan joukkueet osallistuivat kahdeksan rastin luontoseikkailuun. Ensimmäisenä tehtävänä oli rakentaa linnunpönttö. Tulee niin hyvä mieli, kun näkee lasten kirkkaat ja touhukkaat silmät. Tällaiset tapahtumat ovat heille tärkeitä. Sitä on hyvin innostavaa, palkitsevaa ja mielenkiintoista seurata. Päivi Karppinen Siikajoen maisemissa. Suvivirren kaikuminen ei kuitenkaan päästä Päiviä lomalle, vaan hänen on odotettava heinäkuuhun. Kesäkuussa puretaan edellinen kausi ja suunnitellaan seuraava. Tilastot on tehtävä ja hoidettava loput laskut ja sitten teen seuraavan kauden tilavaraukset valmiiksi ennen lomia, niin että elokuuksi jää vain tarkistettavaa. Ja elokuun lopussa taas aloitamme, tenniskisoilla. Loman ajaksi Päivi ei tee kalenterimerkintöjä. Tälle kesälle on kuitenkin yksi tärkeä poikkeus. Heinäkuun lopussa on retki Ivalon suuntaan häihin, joihin olen lupautunut kaasoksi. Muuten elän lomalla säiden mukaan, vedän henkeä ja kerään reppuun voimia. Voimien keruupaikaksi Päivi on rakentanut itselleen viime syksystä alkaen kesämökkiä. Se sijaitsee 80 kilometriä Oulusta etelään, Siikajoen Tauvossa niemellä, joka vielä 1800-luvulla oli saari meren syleilyssä. Mökki on saanut hurmaavan nimen, joka houkuttelee lepäämään. Halusin säilyttää nimessä osan kantatilan, Aaltolan, nimeä. Niinpä annoin sille nimeksi Aallonkehto. Ystävättärieni kanssa pidimme ristiäiset meren rannassa ja juhlimme mansikkaleivoksilla ja samppanjalla. Jos mökki tarjoaakin paljon iloa ja juhlahetkiä, tuo sen rakentaminen ja ylläpito mukanaan myös loputtomasti työtä ja tuskaa. Montakin kertaa olen katunut, ajatellut, että apua, en olisi ikinä ryhtynyt, jos olisin tämänkin tiennyt. Mutta unelmansa toteuttamiseksi pitää sietää sitä muutakin. Taakse ei passaa vilkuilla, mennään vain eteenpäin vaikka välillä kolisee. Mökin rakentamisessa auttaa sama kuin työssä yleensäkin: kun kokonaisuuden paloittelee osiksi, on urakka yhdellä kertaa kohdattavissa kohtuuden rajoissa, Päivi rohkaisee. Ohjeidensa mukaisesti Päivi on myös toiminut. Viime syksynä aukaistiin vesijohtolinja metsään. Kaadetut puut tiesivät aikamoista risusavottaa aikaisin pimeneviin lyhyisiin syyspäiviin. Päätin, että teen vain kolme tuntia päivässä, enempää en jaksanut. Tänään haen töiden jälkeen kotoa peräkärryn, lastaan siihen painekyllästettyä ja höylättyä puuta, ajan mökille, puran kuorman ja alan maalata listoja. Aallonkehdon mökki onkin jo viimeistelyvaiheessa. Päivi nimittäin palkkasi työhön ammattilaisia viisaasti ke- KUMINA 8 2/2006

9 unohtaa työhuolet ja rentoutua hellimään kaipaavat puuhaa, haluavat monet vain herkutella. vättalvella, eikä jättänyt mökin tekoa sesonkiaikaan. Tekijät on nyt kutsuttu upouudelle terassille juhannustansseihin. Minulla on ollut rakennuksella hyvä valvoja, kokenut rakennusmestari Eino Virsu. Eikan ohjauksessa olen kilpailuttanut ja etsinyt tekijöitä. Näin kun on itse rakennuttanut mökin ja samalla oppinut eikä vain tilannut avaimet käteen -ratkaisua, tuntuu mökki erityisen rakkaalta. Liikunta on Päivi Karppiselle paitsi työ, myös harrastus. Mutta omaksi ilokseen hän liikkuu mieluiten rakentamattomassa ympäristössä, luonnosta nauttien, sienestäen ja marjastaen. Kesällä uin, uin ja venyttelen. Uinti on aivan ehdoton suosikkilajini. Kumulalaisten enemmistö on keskiikää huitelevia naisia. Kesän ja loman tullen Päivi patistaa kaikki Niilo Tarvajärven legendaarisen innoituksen myötä ylös, ulos ja lenkille. Lomaan ei saa kasata suorituspaineita, mittareita ja härveleitä ellei halua kokeilla niitä. Kesään kuuluu lepo ja rentoa liikuntaa, elvyttävää, palauttavaa ja voimia lisäävää kävelyä. Jalkojen voimien vähentyminen on askel sairaalan petiin. Elämän jatkoa ajatellen on äärimmäisen tärkeää saada itsensä lähtemään ulos ja lisätä liikkeitä arkiympäristössään. Jos valittaa, että lattialle meno sattuu, sattuu se pian vielä enemmän, Päivi muistuttaa. Katse siis tulevaisuuteen! Lomallahan voisikin aloittaa itsestään huolehtimisen, kunhan muistaa olla maltillinen. Jumppaa pakaroille, alalantion lihaksille ja niska-hartiaseudulle, voimaa käsille. Mökin rakennuksessa huomasin käsivoimieni heikentyneen, kun olkapäät kipeytyivät. Tärkeintä on kuitenkin tuulettaa ja ulkoiluttaa päätä ja oppia kuuntelemaan omaa kehoaan. Päivin kesässä on tilaa myös ystäville ja kirjoille. Kumulalaisissa on paljon kirjastoihmisiä, joilta saa ihania kirjavinkkejä. Liiton jäsenistön laaja osaaminen on kiva asia: toisen tiedot ilahduttavat ja hyödyttävät toista ja elämästä tulee yhdessä rikkaampaa, Päivi Karppinen kiittelee. Lukuvinkkejä ulkosaaristoon Kirjastonhoitaja Kerstin Öberg on kotoisin Ahvenanmaalta ja Maarianhaminassa hän myös asuu ja työskentelee. Mutta on Manner-Suomikin hänelle tuttu. osiasiassa olen syntynyt Helsingissä, mutta kasvanut Ahvenanmaalla. Opiskelin Turussa, Åbo Akademissa, hum.kandiksi, ja kun olin valmistunut 1976 kirjastonhoitajaksi Svenska social- och kommunalhögskolanista Helsingistä, työskentelin vajaan vuoden Loviisassa. Ajatuksenani oli oppia paremmin suomea, mutta ei siitä juuri mitään tullut. Loviisan aikaa muistan kuitenkin ilolla. Sitten Kerstinille tarjoutui mahdollisuus hyvään työpaikkaan Maarianhaminan kaupunginkirjastossa. Elämäni mies ei halunnut lähteä Ahvenanmaalta, joten sain hyvän syyn palata kotiseudulle. Nyt perheeseeni kuuluu puolison lisäksi täysi-ikäinen tytär. Kissa kuoli vuosi sitten vanhuuteen ja diabetekseen. Kerstin työskentelee luetteloinnin, tietopalvelun, kotisivujen ja järjestelmäkysymysten parissa, ja hänen erityisvastuullaan on kirjaston Ahvenanmaakokoelma, Alandica. Alandicassa on yli nimekettä: kirjoja, videoita, dvd-levyjä, musiikkiaineistoa, nuotteja, karttoja Alandican nettisivuilta voi lukea suomeksi myös ahvenanmaalaisista ilmiöistä, kuten juhannussalosta ja ruokaperinteestä, pannukakun reseptikin löytyy. Toinen sydäntäni lähellä oleva projekti on ahvenanmaalaisten kirjastojen yhteinen kirjastojärjestelmä. Nimeltään sen on Katrina, Sally Salmisen romaanin päähenkilön mukaan. Ahvenanmaa koostuu 16 kunnasta ja kaikilla on oma kirjasto. Vaikka kunnista pienimmässä on vain noin 150 asukasta, ei senkään kirjastoa tarvitse hävetä. Katrinaan kuuluu 40 kunnan-, koulu- ja laitoskirjastoa. Hyvä jos kaikissa kunnankirjastoissa oli projektin alkaessa edes puhelin, nyt ne ovat kaikki atk-järjestelmässä ja niissä on yleisön käytössä internet, Kerstin Öberg iloitsee. Monien muiden kirjastoihmisten tavoin Kerstininkin mieliharrastus on lukeminen. Hän on myös todellinen asiantuntija antamaan muille kumulalaisille kesälukuvinkkejä Ahvenanmaan monipuolisesta kirjallisuudesta. Kaikkihan muistavat toki Anni Blomqvistin ihanan ja koskettavan Myrskyluodon Maija -romaanisarjan, mutta maakunta on kasvattanut huiman määrän myös muita kiinnostavia kirjailijoita. Käännetyin ja tunnetuin Ahvenanmaan kirjailijoista lienee Sally Salminen, jonka 100-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Hänen romaaninsa Katrina on edelleen hyvin suosittu. Yksi omista kirjailijasuosikeistani on Ulla Lena Lundberg, joka asuu Porvoossa, mutta on syntynyt Kökarissa. Hänen ahvenanmaalaista merenkulkua kuvaava trilogiansa on mukavaa kesälukemista. Lundbergin sarja - Leo, Stora världen ja Allt man kan önska sig - on suomennettu (Leo, Suureen maailmaan ja Mitä sydän halajaa), samoin kuin Sally Salmisen ja Anni Blomqvistin kirjatkin, mutta alkuperäiskielellä lukien ne antavat vielä hyödyllistä kieliharjoitusta. Tämän päivän ahvenanmaalaiskirjailijoita on Leo Löthman, joka keksii ihania juttuja. Hänen romaaninsa Tangofästningen liikkuu tulevaisuudessa, ajassa, jolloin suomalaisesta sahdista on tullut yksi suuren maailman parhaista juomista. Monet kirjastot hiljenevät kesäksi, mutta ei Maarianhaminan kaupunginkirjasto. Meillä on rauhallisempaa vain joulusiivouksen aikaan ja kun puutarhoja ja kesämökkejä kunnostetaan talven jäljiltä. Ahvenanmaalla käy edelleen paljon turisteja, yli 1,5 miljoonaa, ja monet heistä haluavat lukea sähköpostinsa myös lomalla. Internetkahvilaa ei ole, joten väki tulee kirjastoon. Maarianhaminan kirjastoa kannattaa käydä katsomassa myös siitä syystä, että se on hyvin kaunis. Talo vihittiin käyttöön joulukuussa Alkuun rakennuksesta keskusteltiin kovasti, mutta nyt kelpaamme hyvin kaupungin vieraille näytettäväksi, KUMINA 9 2/2006

10 Kerstin myhäilee. Lukemisen ohessa Kerstin Öbergillä on toinen ja toisenlainen vapaaajan harrastus: käytettyjen vaatteiden lajittelu. Olen jo monen vuoden ajan toiminut Emmauksen kierrätys- ja avustustyössä. Työhön kuuluu myös taidegalleria, Galleri Kakelhallen. Siellä esittäytyy jännittäviä, usein nuoria taiteilijoita, myös mantereelta. Ei ole ihme, ettei Kerstin kesäaikaan mielellään matkusta Ahvenanmaalta, vaan nauttii olostaan omenapuun alla lukien. Turistisesongin aikana lautat ovat täyteen varattuja, joten lähtö pitäisi suunnitella hyvissä ajoin etukäteen. Kökarissa, pienessä ulkosaariston kunnassa Kerstin kuitenkin perheensä kanssa viettää aikaa. Kökar on hyvin ainutlaatuinen paikka ja todella vierailun arvoinen. Ravintola Brudhällissa voi syödä hyvin ja katsella samalla satamaan saapuvia veneitä. Vielä kauempana merellä on Källskär, jonne kreiviksi kutsuttu ruotsalainen Göran Åkerhjelm rakennutti Reima Pietilän piirtämän talon. Källskäriin tehdään kesäisin päivittäin veneretkiä, ja se on jotakin, mitä voin suositella! Kökarista on kirjoitettu paljon. Kesälukemiseksi Kerstin suosittelee yhtä uusimmista, Katarina Gäddnäsin ja Gabriella Nordlundin teosta Ytters Kökar mitt i havet, suomennettuna Ääressä Elämää Kökarissa. Mukava kirja antaa kuvin ja tekstein hyvän kuvan elämästä saaristoyhteisössä. Ahvenanmaalla lähes kaikkeen liittyy merenkulku ja saaristo, ja useimmilla perheillä on jonkinlainen yhteys mereen. Isäni oli merimies ja olen itse naimisissa merimiehen kanssa. Niinpä en voi olla antamatta Maarianhaminankävijöille vinkkiä: Minulla on nimittäin tapana mainita, että isäni oli nuoruudessaan lyhyen aikaa töissä nelimastoparkki Pommernilla. Nyt Pommern on museolaivana Maarianhaminan länsisatamassa, lähellä Merenkulkumuseota, jotka molemmat kannattaa katsoa. Ahvenanmaalaisia kirjailijoita, Alandica ja Katrina: Tietoa Ahvenanmaasta: Tietoa Kökarista: Jo Leena Pajukosken sukunimi on kuin kesäisen suomalaismaiseman kuvaus, ja etunimikin vie hänet heinäkuisen naistenviikon onniteltavien joukkoon. Vielä kun hänen työpaikkansakin on Suomen virallinen kesäpäivän pitäjä, on hän mitä sopivin antamaan kumulalaisille vinkkejä hienosta tutustumiskohteesta lomalle. Helppo kesäherkku savustamalla KUMULAn hallituksen puheenjohtaja ja Kuminan päätoimittaja Maarit Helén ei myönnä olevansa hyvä kokki ja väittää, ettei edes pidä ruuanlaitos ta. Silti hänen tiedetään tarjon neen vierailleen monet ja mo nenlaiset kulinaariset nautinnot. aarit yllättää myös sillä, että kesäisin hänen mieliharrastuksiinsa kuuluu kalastus, mutta hän ei lainkaan syö kalaa pääsääntöisesti. Lomahuvinaan hän silti selvittää verkot, perkaa kalat ja KUMINA 10 2/2006 Kesäpäivä Kangasalla akari Topelius kirjoitti runonsa Kesäpäivä Kangasalla jo 150 vuotta sitten, mutta yhä edelleen sen tutut säkeet P.J. Hannikaisen suomennoksena ja Gabriel Linsénin sävelin ylistävät voittamattomasti suomalaista kesää ja maisemaa. Kesäpäivä Kangasalla onkin paitsi maamme suosituimpia kuoro- ja yhteislauluja myös Pirkanmaan maakuntalaulu. Laulussa pikkulintu ihailee maailmaa Haralan harjulta, ja niin sen kuin kesäturistin silmä näkee maiseman täydeltä järviä. Kas, Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee, ja Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee. Leena Pajukoski työskentelee Kangasalan sivistystoimenjohtajana ja edustaa KUMULAa Akavan Pirkanmaan aluetoimikunnassa. laittaa saaliinsa ruuaksi muille. Omistan puolet saaresta Tampereen kupeessa, Näsijärven Tervalahdessa, ja kalastan kesäisin verkoilla saaren lähivesillä. Itse asiassa Maarit joutuu käyttämään verkkoja myös hyötytarkoituksessa karkottamaan uistelijoita kauemmas saunalaiturista, sillä kuhat asustavat rannassa matalassa vedessä eivätkä paikalliset kalastajat juuri mökkiläisten yksityisyydestä piittaa vaan vetävät veneineen uistimiaan niin, että rantakalliot kolisevat. Suurin saaliini verkossa, ja vielä hyvin merkityssä, onkin ollut moottorivene ja kaksi satakiloista keski-ikäistä, huonosti käyttäytyvää kalastajaa, jotka eivät viitsineet kiertää verkkoa, Maarit Helén harmittelee parin kesän takaisia tapahtumia saunarannassaan. Kalaverkko rantavesissä houkuttelee

11 Aloitin Kangasalla joulukuussa 1988 opetuspäällikön virassa. Kunnassamme sivistystoimenjohtaja on sivistyskeskuksen johtaja. Keskukseen kuuluvat opetuspalvelut eli perus- ja lukio-opetus ja Kangasala-opisto sekä kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Toimenkuva onkin varsin laaja ja monipuolinen. Koska Kangasala Tampereen kupeessa on voimakkaasti kasvava, kehityshakuinen kunta, haasteita riittää, Leena Pajukoski kertoo. Leena ei kuitenkaan ole syntyperäinen kangasalalainen. Olen kotoisin Merikarvialta, Pohjois-Satakunnasta, meren rannalta kuten paikkakunnan nimikin kertoo. Mieheni Timon työpaikka on Porvoossa saakka. Vanhempi tytär seuraa isänsä jälkiä ja opiskelee oikeustiedettä, nuorempi tytär on lukiossa. Itse valmistuin aikoi nani filosofian maisteriksi Turun yliopistosta pääaineena germaaninen filologia. Äiti suunnitteli tyttärelleen lääkärin uraa, isä arkkitehdin. Vaikkei minusta arkkitehtiä tullutkaan, on ollut todella mielenkiintois ta, että olen tässä tehtävässä saanut olla mukana useissa rakennusprojekteissa, Leena iloitsee. Kesäpäivän pitäjä on lyönyt laudalta Merikarvian Leenan perheen kesänvietossa: pääosa suvesta vietetään Kangasalla. Meillä on rantapaikka Liuksialan kylässä Roineen rannalla. Siellä kesää vietetään perinteisin menoin saunoen, uiden ja nauttien kauniista luonnosta. Heinäkuiset lomamme aloitamme yleensä pienellä matkalla. Viime vuosien kohteita ovat olleet Nauvo ja Kökar sekä Mälarenin rantamaisemat Ruotsissa linnoineen. Tänäkin vuonna suuntaamme muutaman päivän retkellä Kökariin. Suomen kesä avataan juhlallisesti Kangasalan Pirtinmäellä, tänä vuonna helluntain aattona jo yhdeksättä kertaa. Avaaja, valtakunnallisesti tunnettu vaikuttaja, pidetään salassa viime hetkeen. Kangasalla on paitsi kaunista luontoa, harjuja ja järviä, paljon muutakin nähtävää ja koettavaa, kuten 250- vuotias kivikirkko, jonka seinässä on kuuluisa verikivi. Balladi kertoo, että Kuussalon kaunis Kaarina mestattiin syyttömänä, ja tämän vääryyden merkkinä kivi vuotaa verta. Tämän Kaarinan lisäksi Kangasalla eli Kaarina Maununtytär Liuksialan kartanossa. Nähtävää ja koettavaa on koko perheelle. Kesä on hyvä aloittaa Kangasalan Salonkimusiikkikonserteissa, ja kesäteattereita meillä on kaksi. Vehoniemenharjulla Längelmäveden rannalla ovat Auto- ja tieliikennemuseo Mobilia, Vehoniemen automuseo sekä lasi- ja tekstiilitaiteilija Virpi Kinnusen ateljeekoti Willa Kosmos. Kangasalan Lepokodissa ovat vierailleet aikojen saatossa monet suomalaiset kulttuurihenkilöt, Leena Pajukoski luettelee muutamia vinkkejä kuntansa tarjonnasta. Kesälukemistakin löytyy oman kunnan kirjailijan annista: Jalmari Finne nimittäin syntyi Kangasalla ja on haudattu sinne. Jos loma alkaa puuduttaa kannattaa ottaa vauhtia Kiljusen herrasväen tyyliin! Tietoa Kangasalan kesäkohteista: joskus muunkinlaisia toivomattomia yllätyksiä. Ainakin kerran kesässä verkon alapaulassa on rapu, jonka irrottamisessa onkin aikamoinen homma. Aina olen kuitenkin onnistunut vapauttamaan saksiniekan takaisin veteen, emmekä me niitä ravustuskautenakaan sieltä pyydä. Muita herkkuja sen sijaan odotan innolla. Viime vuosina vesistä on noussut melkoisia ahvenia paistettaviksi. Kaiken kokoisia lahnoja tulee ihan tuskaksi asti ja niitä heittelen takaisin järveen. Herkullista arvokalaa, kuhaa, Maarit ei sentään hylkää vaikka ei itse sitä syökään. Maaritin ennätys on elokuulta 2002, jolloin hänen verkossaan oli kolme kiloa 300 grammaa painanut kuha. Ystävät saivat kuulemma kerrankin tarpeekseen kuhaa. Paistoin sen pannussa voissa ja kaadoin kermaa päälle. Yksinkertainen ja helppo on myös Maaritin oma suosikki kala-aterioista, se ainoa jota hän myös syö: savustettu kirjolohi. Olen sen verran allerginen kalalle, että tunnen sen heti kurkussani, mutta tätä kalaherkkua en voi vastustaa. Pidän kirjolohesta enemmän kuin merilohesta, joka on usein paljon rasvaisempaa. Kirjolohta Maaritin saaressa kuluukin kesän aikana useampikin vonkale. Ostan kalat hallista. Useimmiten pyydän, että kaupassa kalaan laitetaan heti merisuolaa ja siitä leikataan pää pois. Moni kauhistuu moista tuhlausta, mutta minun keittiössäni ei ole kalanpäälle käyttöä, kun en harrasta kalakastikkeita tai -keittoja. Saaren rannassa on savustuspönttö, jossa kirjolohet valmistetaan tuoksuviksi ja maistuviksi herkuiksi. Pöntön alle vain kunnon tuli ja sisälle pönttöön silputtuja katajan oksia, lepän lastuja ja kala, josta on talouspaperilla kuivattu suolavesi. Kun kannen alta tulee savua, alkaa ajanotto: puolentoista kilon kokonainen kala tai pari filettä kypsyy savussa runsaassa tunnissa. Lopussa voi kypsyyttä koittaa: jos evä irtoaa, on valmista. Itse pidän kalasta kuivempana ja enemmän paistuneena, Maarit neuvoo. Seurakseen savustettu kesäherkku ei kaipaa muuta kuin salaattia ja hyviä keitettyjä perunoita. Maarit yrittää saada torilta parhaita tietämiään eli uutta siikliä. Kalalle syntyy helposti kylmä kastike. Purkilliseen kermaviiliä tai cremè fraichea sekoitan sinappia, sitruunapippuria, tilliä sekä soijaa sitä ilman en laita minkäänlaista ruokaa. Kesäisen ruokanautinnon kruunaa hyvä, kylmä alsacelainen valkoviini, minun makuuni mieluiten gewürztraminer tai kuiva riesling. Ja ulkona syöminenhän on kesän ilo paitsi sateessa. Miten mökitön kumulalainen voisi kokeilla omatekoista savukalaa ke sä herkkuna? Kerrostalonaapurit tus kin ilahtuvat savustuspöntöstä parvekkeella. Kaupoissa myytävät savustuspussit tekevät sähköuunissa ihmeitä. Niillä minäkin nautin helposta herkusta talviaikaan. Asunto tosin tuoksuu sen mukaisesti. Kesäsavustus ulkona on siksikin helpompaa ja hauskempaa. Kalastusluvat: KUMINA 11 2/2006

12 Pitkän linjan kumulalainen, Vammalan kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä aloittaa Kuminan sarjan, jossa tavataan työssään ansioituneita jäseniä. Nikkilä sai Vuoden tiedottaja -palkinnon, ja Kumina selvitti, miksi virkamies kokee tiedottamisen tärkeäksi. Kunnallinen tiedottaminen sydämenasiana TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVA HANNU NIKKILÄN ARKISTO Pirkanmaan Journalistit ry perusti 85 toimintavuotensa kunniaksi vuoden parhaan tiedottajan palkinnon. Sen ensimmäiseksi saajaksi valittiin Hannu Nikkilä, jolle luovutettiin huhtikuussa kiertopalkintona grafiikkaa. Palkinnon antanut 750 toimittajan yhdistys kiittelee Vammalan kaupunginsihteeriä palvelualttiudesta, nopeudesta, luotettavuudesta ja avoimuudesta. Palkitun toiminta säteilee kaupungin koko organisaation ja jo pa yhteistyössä sen kanssa olevien kuntayhtymien tiedotusmyönteisyyteen. Tiedotusmyönteisyydestä ei kuntasektorilla työskenteleviä turhan usein kiitellä. Hannu Nikkilälle itselleenkin tunnustus tuli täydellisenä yllätyksenä. En ollut ajatellut tekeväni mitään sen erityisempää. Olen nimittäin aina kokenut kunnallisen tiedottamisen tärkeäksi, oikeastaan jo opiskeluaikana, sillä vaikka en lukenutkaan tiedotusoppia, tein pro gradu -työni Tampereen yliopistossa aiheesta Kunnan tiedotusjärjestelmän organisatorinen malli ja sen dynamiikka. Hannu Nikkilä on kotoisin Punkalaitumelta, ja siellä hän suoritti aikanaan kunnallisharjoittelunsa valmistuakseen hallintotieteiden maisteriksi. Sen jälkeen onkin läheinen Vammala työllistänyt miehen yli 30 vuoden ajan nimikkeet vain ovat vaihtuneet. Kansliasihteerin virka oli perua Karkun ja Tyrvään liittymisestä Vammalaan Siihen menin ensin viransijaiseksi. Vuodesta 1975 olen ollut vakivirassa, 1980-luvulta apulaiskaupunginsihteeri ja vuodesta 2001 kaupunginsihteeri. Tehtävät ovat samalla ajan myötä eläneet, Hannu Nikkilä kertaa työhistoriaansa. Kunnallisen tiedottamisen tärkeys oli Nikkilälle itsestäänselvyys jo uran alkuvaiheissa, vaikka tuolloin tiedottaminen ei ollut samalla tavalla lainsäädännössä määrätty ja käytössä kuin tänä päivänä. Minulle on iskostunut, että tiedottaminen on perusedellytys, jotta de mokratia voi toimia ja ihmiset voivat osallistua päätöksentekoon, käyttää kunnallisia palveluita ja antaa palautetta. Palautteen tärkeys unohdetaan usein, vaikka sen avulla voi saada aineksia toiminnan kehittämiselle. Nikkilä on sitä mieltä, ettei kunnallista tiedottamisvastuuta pidä keskittää vaan periaatteessa se, joka tietää oman sektorinsa asiat, myös tiedottaa niistä tietysti siten, että viranhaltija saa tie- dottamiseen keskitetysti taustatukea. Kunnallisessa tiedottamisessa on tapahtunut valtava kehitys ja asenteet ovat muuttuneet. Muistan erään tapauksen ajalta, kun olin nuori ja vihreä, ja kaupunginhallituksen kokouksessa tehtiin yllättäen ylimääräisenä asiana pöytäkirjaan päätös, että tiedottaminen tapahtuu vain kaupunginjohtajan kautta. Sillä päästiin heti lehtien otsikoihin. Niinpä piti ottaa lusikka kauniiseen käteen ja peruuttaa päätös. Monien virkamiesten tavoin Nikkilälläkin on muistissa esimerkkejä tilanteista, jolloin ei ole voinut hyvästä halustaan huolimatta vastata tiedotusvälineiden kysymyksiin. Tällaisia tapauksia ovat keskeneräiset asiat, kuten maakaupat tai liikesalaisuudet. Pääosa päätöksistä on kuitenkin julkisia, joista voi ja pitää tiedottaa jo varhaisessa vaiheessa. Suurin osa tiedotusongelmista liittyykin asenteisiin. Hannu Nikkilä on todella palkintonsa ansainnut. Parin, kolmen viime vuoden aikana hän on kehittänyt Vammalan kaupungin tiedottamisen nopeut ta. Teen jo kokouksen aikana pöytäkirjan, joka tarkistetaan saman tien ja pöytäkirja on kaikkien nähtävillä netissä parin minuutin kuluttua kokouksen päättymisestä, ennen kuin valtuutetut ovat ehtineet edes kotiin. Samaa kokeillaan nyt lautakunnissa. Vielä viisi vuotta sitten tätä ei olisi uskonut mahdolliseksi, mutta tietotekniikka auttaa. Käytäntöjen muuttaminen kuntalaisia palvelevimmiksi on vain asenteista kiinni. Nopeammalla toiminnalla saadaan päätökset aiemmin lainvoimaisiksi ja hyödyttämään kaikkia. Hyvin sujunut liitosvalmistelu Myös Vammalassa kuntaliitos on juuri tällä hetkellä iso hanke. Suodenniemi liittyy ensi vuoden KUMINA 12 1/2006

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen?

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? UUTISKIRJE 2/2014 26.2.2014 Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? Seurakuntarakenteen uudistuksessa on meneillään lausuntokierros. Lausuntopyyntö on tullut neuvottelujärjestö JUKOlle,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Osallistava sisäinen viestintä muutosta tukemassa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak, KTM ja VTM

Osallistava sisäinen viestintä muutosta tukemassa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak, KTM ja VTM OSVI Osallistava sisäinen viestintä muutosta tukemassa PAKETTI Johtoryhmän kokous Lahti 3.6.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak, KTM ja VTM OSVI - Osallistava sisäinen viestintä -

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot