JUHANNUSKYLÄN KOULU LUOKAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUHANNUSKYLÄN KOULU LUOKAT"

Transkriptio

1 LUOKANVALVOJAN ABC JUHANNUSKYLÄN KOULU LUOKAT

2 SISÄLTÖ LUOKANVALVOJAN TEHTÄVÄT... 3 PALKKIO LUOKANVALVOJANA TOIMIMISESTA... 3 ENSIMMÄISEN KOULUPÄIVÄN ASIAT... 3 MUITA UUSILLE OPPILAILLE SELVITETTÄVIÄ ASIOITA... 5 POISSAOLOT... 7 POISSAOLOJEN SEURAAMINEN HELMESTÄ... 8 MOPOAUTOT... 9 ARVIOINTI LUOKKAHENKI JA SEN LUOMINEN VANHEMPAINILLAT LEIRIKOULUT JA OPINTORETKET OAJ:N OHJEET TURVALLISEN RETKEN JÄRJESTÄMISELLE LUOKANVALVOJAN ROOLI OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ OPPILASKOHTAISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISET SUUNNITELMAT TUEN PROSESSIT JA LOMAKKEET LIITTEET OPETTAJAHUONEESSA JA KOTISIVUILLA (Opesivut) Julkaisulupa + uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen Mopoauton siirtolupa Luokanvalvojan ohje arviointikeskusteluun Kutsu arviointikeskusteluun Itsearviointi 7-luokkalaisten arviointikeskustelun pohjaksi Itsearviointi 8-luokkalaisten arviointikeskustelun pohjaksi Itsearviointi 9-luokkalaisten arviointikeskustelun pohjaksi 2

3 LUOKANVALVOJAN TEHTÄVÄT voimaan astuneessa opetusalan virkaehtosopimuksessa todetaan luokanvalvontatyöstä seuraavasti: Luokanvalvojan tehtävänä on huolehtia hänelle määrätyn luokan oppilaiden kasvatuksellisista asioista. Tehtävä edellyttää yhteistyötä toisten opettajien ja koulun muun henkilökunnan kesken sekä kodin ja koulun välillä. Tärkeätä on myös luottamuksellisten suhteiden aikaansaaminen luokan oppilaiden kanssa. Luokanvalvoja on oman luokkansa edustaja opetusta ja järjestyksenpitoa koskevissa asioissa. Luokanvalvojan tulee tutustua luokan oppilaisiin ja mahdollisuuksien mukaan heidän kasvuympäristöönsä ottaen erityisesti huomioon oppilaan persoonallisuuden kehittymiseen ja koulunkäyntimotivaatioon sekä oppimisvaikeuksiin liittyvät tekijät, neuvotella tarvittaessa oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa koulunkäyntiä koskevista asioista, osallistua luokan yhteisten tilaisuuksien järjestelyihin ja olla niissä mukana, esittää tarvittaessa rehtorille neuvottelu yms. tilaisuuksien järjestämistä luokan toisten opettajien ja muiden oppilaita koulussa ohjaavien henkilöiden kanssa ja osallistua niiden järjestelyihin, osallistua oppilashuoltotoimintaan, tarkkailla luokan oppilaiden poissaoloja ja niiden syitä sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin ym. PALKKIO LUOKANVALVOJANA TOIMIMISESTA voimaan astuneen opetusalan virkaehtosopimuksen mukaisesti luokanvalvojan tehtävät hoitamaan määrätylle opettajanviran haltijalle (lehtori/luokanopettaja) maksetaan luokanopettajan ( ) vuosiviikko-ylituntipalkkiota vastaava korvaus siten, että vuosiluokan 6 luokanvalvojalle maksetaan 1 vuosiviikkotunti ja vuosiluokkien 7-9 luokanvalvojille maksetaan 1,4 vuosiviikkotuntia. ENSIMMÄISEN KOULUPÄIVÄN ASIAT 1. Ilmoita oppilasmäärä Ilmoita oppilasmäärä kansliaan ensimmäisen kouluviikon aikana. Ilmoita poikien lukumäärä, tyttöjen lukumäärä ja oppilaiden lukumäärä yhteensä. Ilmoita myös puuttuvat oppilaat kirjallisesti kansliaan. 2. Kerää todistukset 3. Jaa lomakkeet Oppilastietojen tarkistuslomake - tiedot tarkistetaan kotona, molempien huoltajien allekirjoitukset - luokanvalvoja palauttaa pe mennessä aakkostettuna kansliaan 3

4 Koulun tarvitsemat luvat (7. luokat ja uudet oppilaat) - huoltajan allekirjoitukset - kooste näistä exceliin ja täytetyn excel-lomakkeen palautus sähköpostilla Saaralle Allekirjoitukset kuulakärkikynällä! 4. Käy läpi jaksojärjestelmä ja lukujärjestykset Lukuvuosi on jaettu neljään eri jaksoon. Jokaisessa jaksossa on oma lukujärjestys. Jaksojärjestelmä ja lukujärjestyksen muuttuminen saattavat aluksi tuntua uusista seiskaluokkalaisista monimutkaisilta. Ohjaa ja neuvo oppilaista, mutta kannusta samalla myös omatoimisuuteen ja täsmällisyyteen tässä asiassa. Käy valvontaluokkasi oppilaiden kanssa lukujärjestykset huolellisesti läpi heti ensimmäisenä koulupäivänä: - opettajakoodit - ainekoodit - luokkien numerot ja sijainnit - valinnaisainepalkit (mitä, missä, milloin) 5. Tarkista bussimatkatilanne Listat bussimatkalaisista on jaettu luokanvalvojille keväällä. Tarkista kuitenkin mahdollisten uusien oppilaiden lipputarve. Huomaa, että julkisesti ei saa sanoa ääneen, keille oppilaille on myönnetty yksi ja keille kaksi matkaa. Tarvittaessa huoltaja täyttää e-lomakkeen netissä. 6. Käy läpi järjestyssäännöt Noudatamme Tammelan koulun kanssa yhteisiä järjestyssääntöjä: 1 Kouluajaksi katsotaan koulun työjärjestyksen mukainen työpäivä sekä koulun järjestämät retket ja tilaisuudet. 2 Koulualueena pidetään koulurakennusta ja pihaa. Koulualueelta ei saa poistua kouluaikana ilman opettajan tai rehtorin lupaa. 3 Oppilaan huoltajan on ilmoitettava oppilaan mahdollisesta poissaolosta ensimmäisenä poissaolopäivänä luokanopettajalle tai -valvojalle. Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, saa hän poistua koulusta terveydenhoitajan, opettajan tai rehtorin luvalla. Oppilaalle voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä lupa poissaoloon. 4 Oppitunneille on saavuttava täsmällisesti, opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät asianmukaisesti suoritettuina. Oppituntien aikana ei saa syödä eikä juoda. Energiajuomien käyttö on koulussa kielletty. 5 Turvallisuussyistä lumipallojen heittely, ajoneuvojen käyttö sekä muut vastaavat vaaroja aiheuttavat toiminnot välituntien aikana on kielletty. Oppilaan tulee noudattaa välituntivalvojan antamia ohjeita ja määräyksiä. 6 Matkapuhelinta tai muita elektronisia laitteita ei saa käyttää tai pitää esillä oppituntien aikana ilman lupaa. Kaikenlainen kuvaaminen tai äänittäminen on sallittu vain asianomaisten henkilöiden luvalla. 4

5 7 Koulun välineistä tulee pitää hyvää huolta. Aiheutuneesta vahingosta tulee ilmoittaa välittömästi koulun henkilökunnalle. Oppilaan on korvattava koulun omaisuudelle tahallisesti tai epäasianmukaisella toiminnalla mahdollisesti aiheuttamansa vahingot. Toisen tavaroihin koskeminen ilman asianomaisen henkilön lupaa on kielletty. 8 Tupakkatuotteiden, päihteiden tai muiden huumaavien aineiden hallussapito ja käyttö on kielletty. Teräaseita, tulentekovälineitä tai muita vaarallisia esineitä ei saa tuoda kouluun. 9 Tapaturman sattuessa tulee siitä ilmoittaa viipymättä koulun henkilökunnalle. 10 Kouluaikana tulee käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa koulun järjestyssääntöjä, toimintaohjeita sekä opettajien ja muun henkilökunnan antamia ohjeita. Kaikenlainen kiusaaminen, väkivaltaisuus ja loukkaava käytös on ehdottomasti kielletty. MUITA UUSILLE OPPILAILLE SELVITETTÄVIÄ ASIOITA Muistilista muista uusille oppilaille selvitettävistä asioista. Muistilistan vieressä olevaan ruutuun voit merkitä asian käsitellyksi. Koulupäivän aikataulut - päivänavaukset - välitunnit / siirtymisvälitunnit - välipalamyynti Turvallisuusohjeet - liikenneturvallisuus (koulumatkat, liikuntapaikoille siirtyminen ym.) - psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus (luokkahenki, koulun pelastussuunnitelma ym.) Luokanvalvojan tunnit ja kotiluokka - miten luokanvalvojan rooli eroaa luokanopettajasta? - mitä asioita hoitaa luokanvalvoja, mitä aineenopettajat? - kuinka luokanvalvoja-asiat hoidetaan, missä ja koska? - luokanvalvojan yhteystiedot ja tapa pitää yhteyttä kodin ja koulun välillä (opettajan ei tarvitse antaa omaa puhelinnumeroa oppilaille/huoltajille) Yleisiä toimintaohjeita - ulkovaatteet naulakkoon, ei päähineitä sisätiloissa - nimi takeissa, laukuissa ym. helpottaa kadonneiden tavaroiden löytymistä oikealle omistajalle - laukkuihin ei pidä jättää vartioimatta arvokasta tavaraa (lompakot, puhelimet ym.) - käytävillä käyttäydytään rauhallisesti, portailla ja muilla kulkureiteillä ei istuta - oppilaskaappien käyttö - koulun alue ja kulkuvälineiden paikat Oppilashuolto - kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan sijainti ja vastaanottoajat 5

6 - koululääkärille terveydenhoitajan kautta Ruokailu - ruokalaan meno ja siellä jonottaminen tapahtuvat rauhallisesti - ei ulkovaatteita, päähineitä tai laukkuja, kännykän käyttö ruokapöydässä ei kuulu hyviin ruokatapoihin - pois lähtiessä siivotaan oma paikka ja nostetaan tuoli ylös - ruuasta on kohteliasta kiittää - ruokalassa toimimista harjoitellaan yhdessä - erityisruokavaliot ilmoitetaan terveydenhoitajan kautta - ruokalasta ei viedä ruokaa muualle koulun tiloihin Salipäivänavaus - yleensä kuukauden ensimmäinen perjantai klo 9.50, edellinen tunti loppuu tuolloin poikkeuksellisesti jo salissa istutaan suorissa riveissä luokkien mukaan aakkosjärjestyksessä - kengät jätetään salin ulkopuolelle (jos mahdollista, niin jätetään jo luokkaan) - saliin järjestäytymistä on syytä harjoitella etukäteen Liikuntatuntien ohjeistus - liikuntapaikkojen sijainnit, siirtyminen, tiedon kulku, yhteisliput, varusteet - liikunnan ilmoitustaulut - kysy, jos et tiedä! Tietokoneiden käyttö - koulun oppilasverkon koneille kirjaudutaan omilla tunnuksilla, tunnukset tulee pitää aina mukana - mistä/keneltä unohtuneet tunnukset - tutustuminen koulun kotisivuihin ja Helmeen Oppilaiden, opettajien ja huoltajien oikeudet ja velvollisuudet - löytyvät opettajan ja oppilaan ABC:stä sekä koulun kotisivuilta Tukioppilastoiminta - tukioppilaiden valinta ja tehtävät - MLL:n koulutus - ohjaava opettaja/ohjaavat opettajat Oppilaskuntatoiminta - kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan - oppilaskunnan hallituksen muodostaminen vaaleilla - oppilaskunnan hallituksen tehtävät - ohjaava opettaja/ohjaavat opettajat Kerhot/ HIP-esite - ilmoittautuminen kerhoihin yläkoulun oppilaille tarjolla shakki-, kokki- ja bändikerho 6

7 Oppikirjat - valtaosa kirjoista kierrätetään, joten niistä täytyy pitää hyvää huolta - uudet kirjat päällystetään mielellään kotona - kirjaan merkitään nimi, luokka ja lukuvuosi Kokeet - kokeiden ajankohdat ja arvosanat merkitään Helmi -ohjelmaan, johon myös oppilaat ja huoltajat saavat tunnukset - ei uusintamahdollisuutta - rästikokeen (esim. sairauden johdosta väliin jäänyt koe) tekemisen ajankohdan sopimisessa on oppilaan oltava itse aktiivinen ja mielellään itse kysyä kyseisen aineen opettajalta sopivaa ajankohtaa, muutoin opettaja määrää ajankohdan. - rästikokeen voi niin sovittaessa tehdä myös toisen opettajan tunnilla/koulunkäynninohjaajan valvonnassa Luokan isäntä ja emäntä - Luokanvalvojan tehtäviin kuuluu mm. tiedotteiden jakamisen hoitaminen oppilaille itse tai jonkun toisen opettajan välityksellä. Luokanvalvojan työn helpottamiseksi valitaan luokasta syksyisin isäntä ja emäntä. Isännän ja emännän tehtäviin voi kuulua mm. taksvärkkirahojen kerääminen. On hyvä antaa heidän hoitaa myös erilaisten lippusten ja lappusten kerääminen ja palauttaminen keskitetysti luokanvalvojalle. Arviointi - ks. lisää s. 10 Poissaolot - sairastumisesta johtuvat poissaolot - loman anominen ja läksylista - ks. lisää s. 7 Kiusaamistilanteet - Perusopetuslain mukaan jokaisella opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kiusaaminen on sitä, että aiheutetaan tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä tai harmia toiselle, jonka on vaikea puolustautua. Koulussamme ei suvaita kiusaamista ja siihen puututaan aina. POISSAOLOT Loma-anomus ja läksylista Oppilaat anovat kouluaikana tapahtuvaa lomaa loma-anomuksella, joita on opettajahuoneen ilmoitustaulun alla olevassa hyllykössä ja kotisivulla. Loma-anomuksen täyttävät oppilaan vanhemmat. Loma-anomuksen liitteeksi tulee läksylista, johon oppilaan tulee omatoimisesti kerätä läksyt niiltä opettajilta, joiden tunneilta hän joutuu lomansa aikana olemaan poissa. Kun hakemus ja liite on täytetty, voidaan hakemus palauttaa. Luokanvalvoja myöntää korkeintaan 5 päivää kestävät lomat. Yli viisi päivää kestävät lomat käsittelee rehtori. 7

8 Käsiteltyään loma-anomuksen, tulee luokanvalvojan ottaa siitä kaksipuolinen kopio. Kopio mapitetaan Opettajainhuoneen ilmoitustaulun alla olevasta hyllystä löytyvään kansioon. Alkuperäinen loma-anomus annetaan takaisin oppilaalle. Luvaton poissaolo Mikäli oppilas on luvattomasti poissa esim. aamutunnilta, tulee hänen korvata poissaolo tunti tunnista. Poissaolon voi korvata joko yleisessä jälki-istuntotilaisuudessa tai halutessaan opettaja ja oppilas voivat sopia tunnin korvaamisesta toisin. Toistuvasti pinnaavista oppilaista välitetään tieto oppilashuoltoryhmään. Oppilaalla ei ole oikeutta saada tukiopetusta poissaolon aiheuttamien tietoaukkojen täyttämiseksi. Poissaolo sairauden johdosta Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, voi hän poistua koulusta kesken koulupäivän joko opettajan, terveydenhoitajan tai rehtorin luvalla. Jos oppilas sairastuu kotona eikä voi tulla kouluun, tulee huoltajan ilmoittaa asiasta kouluun heti ensimmäisenä poissaolopäivänä. Mikäli poissaolosta ei ole tullut seuraavaan päivään mennessä selvitystä, ole yhteydessä huoltajaan. POISSAOLOJEN SEURAAMINEN HELMESTÄ Luokanvalvoja seuraa valvontaluokkansa poissaoloja Helmestä. Yksittäisten poissaolojen lisäksi tulee seurata myös poissaolojen kokonaisuutta (epämääräiset syyt, aamutunnit, pitkät sairaudet jne.). Jakson päätyttyä luokanvalvoja ottaa Helmestä poissaolotulosteen ja toimittaa sen rehtorille sekä luokkatasojohtajalle: yli 100 tuntia poissaoloja/jakso menee OH -ryhmälle tiedoksi, mikäli poissaolot herättävät huolta. Lukukausien päätteeksi tulee koko lukukauden poissaolotilasto toimittaa koulusihteerille. Helmessä ovat käytössä seuraavat merkintätavat: Poissaolo Kun oppilas on poissa tunnilta, eikä poissaolon syystä ole ennakkotietoa, merkitään poissaolo punaisella rastilla. Luokanvalvoja muuttaa punaisen poissaolonrasti vihreäksi tai sairauspoissaoloa osoittavaksi punaiseksi ristiksi, kun poissaolon syy selviää, mikäli syy on hyväksyttävä. Jos kyseessä on esim. lintsaus, pommiin nukkuminen tai luvaton loma, poissaolomerkintä jää punaiseksi rastiksi eli luvattomaksi poissaoloksi. Luvallinen poissaolo Kun oppilas on luvallisella lomalla, merkitään poissaolo vihreällä rastilla. Luokanvalvoja voi merkitä vihreät rastit Helmeen jo ennakolta, jos oppilas on esim. luvallisella lomamatkalla. Poissaolo, mutta koulun toimintaa/ terveydenhoitajalla, lääkärissä 8

9 Kun oppilas edustaa koulua esim. jossakin urheilutapahtumassa tai osallistuu esim. oppilaskunnan toimintaan oppituntien aikana, merkitään tunnilta poissaolo vihreällä ympyrällä. Merkinnän tekee kyseisestä koulun toiminnasta vastaava opettaja. Merkinnän voi tehdä jo ennakolta, kun ajankohta tapahtumaa organisoivalle opettajalle selkiytyy. Kouluterveydenhoitaja merkitsee poissaolon, mikäli oppilas antaa luvan. Ei muuteta missään vaiheessa vihreäksi rastiksi. Myöhässä Kun oppilas saapuu oppitunnille myöhässä, merkitään Helmeen myöhästymismerkintä. Myöhästymisen oheen Helmeen voi syöttää tiedon siitä, miten paljon oppilas oli myöhässä. Jos myöhästymiseen vaikutti ulkopuolinen tekijä, esim. rikkoutunut linjaauto, opettaja voi oman harkinnan mukaan poistaa myöhästymismerkinnän. Luokanvalvoja voi poistaa toisen opettajan tekemän myöhästymismerkinnän, jos jälkeenpäin käy ilmi, että myöhästyminen ei johtunut oppilaan omasta toiminnasta. Sairaana Ei muuteta missään vaiheessa vihreäksi rastiksi. Hammaslääkäri Hammaslääkärikäynnit merkitään Helmeen, kun opettaja on varma oppilaan käynnistä (oppilas esittää ajanvarauskortin tms. tai huoltaja on ilmoittanut käynnistä). Muissa tapauksissa poissaolosta merkitään punainen rasti. MOPOAUTOT Täytettyään 15 vuotta saa osa oppilaistamme käyttöönsä mopoauton. Riippumatta siitä, käyttääkö oppilas kulkuvälinettään pitkän koulumatkan takia, harrastuksiin ehtimisen takia tai ilman mitään erityistä syytä, koskee kaikkia oppilaita samat säännöt. Koulumme pihassa ei ole parkkitilaa mopoautoille. Mikäli oppilas pysäköi mopoautonsa koulun läheisyydessä sijaitseville maksuttomille kiekkopaikoille, syntyy tarve siirtää mopoautoa myös kesken koulupäivän. Järjestyssääntöjen mukaisesti koulualueelta poistuminen ilman lupaa on rangaistava teko eli myös mopoautoa siirtääkseen oppilas tarvitsee luvan koulualueelta poistumiseen. Oppilas voi anoa koululta mopoauton siirtolupaa, joka oikeuttaa poistumaan koulun alueelta siirtämään mopoautoa välituntien aikana. Mopoauton siirtolupahakemus pyydetään luokanvalvojalta. Oppilaan ja huoltajan allekirjoittama mopoauton siirtolupahakemus ja pieni kuva palautetaan käsiteltäväksi rehtorille. Rehtorin hyväksyttyä hakemuksen, oppilas saa kuvallisen laminoidun kortin, josta käy ilmi nimi, luokka, 9

10 mopoauton rekisterinumeron. Mopoautoa siirrettäessä lupaan oikeuttava kortti tulee pitää aina mukana ja se tulee esittää kysyttäessä. Oppilas ei saa mopoauton siirtämisen vuoksi poistua aiemmin tai myöhästyä oppitunneilta. Epäasiallinen käytös mopoautoa siirrettäessä johtaa ilman varoitusta kuukauden mittaiseen luvan hyllyttämiseen. Luokanvalvoja tiedottaa hyllyttämisestä oppilaan huoltajia. ARVIOINTI Arviointikeskustelut Arviointikeskustelut pidetään 9. luokalla marraskuussa tai viimeistään jouluun mennessä. 7. ja 8. luokalla keskustelut käydään marras-tammikuun välisenä aikana. Niihin varataan aikaa riittävästi/oppilas. Pyrkimyksenä on, että tapaamisissa ovat paikalla oppilas ja huoltaja(t). Tapaamisaikoja sovittaessa huoltajalle ei tarjota vaihtoehtoa olla poissa tapaamisesta. Jos kuitenkin jollekin ei mitenkään tapaaminen sovi, niin suoritetaan keskustelu puhelimitse ja oppilaan kanssa keskustellaan silloin kahden kesken. (Perusopetuksen johdon linjaus). Luokanvalvoja kerää kaikilta luokan oppilaita opettavilta opettajilta kommentit haluamallaan tavalla (esim. netti, vihko). Voi myös käyttää oppilaskohtaista lomaketta. Oppilaille voi myös jakaa kyselylomakkeen etukäteen täytettäväksi. Lomake palautetaan ennen keskustelua, jotta luokanvalvoja voi tutustua vastauksiin. Edellä mainitut lomakkeet ovat opettajan apuna ja oppilaslomakkeen kysymyksiä voi toki käyttää ilman etukäteistäyttämistäkin. Jatko-opinnoista oppilas keskustelee opinto-ohjaajan kanssa. Tämä on syytä mainita varauskirjeessäkin. Kts. liite Luokanvalvojan ohje arviointikeskusteluun Käyttäytymisen arviointi Opettajat arvioivat jokaisen opettamansa oppilaan käytöstä ja huolellisuutta. Mikäli opettaja opettaa oppilasta useissa aineissa, arvioi hän oppilaan jokaisessa aineessa erikseen. Käytösnumerot annetaan samanaikaisesti muun arvioinnin kanssa ja ne kirjataan Helmeen. Annettujen käytösnumeroiden perusteella oppilaalle lasketaan keskiarvo, jota luokanvalvoja voi halutessaan pyöristää ylös- tai alapäin. Luokanvalvojan pelivara on +/- 0,2 eli tämän verran voi luokanvalvoja halutessaan lisätä tai vähentää annettujen käytösarvosanojen keskiarvoon. Tämän jälkeen hän pyöristää numeron pyöristyssääntöjä käyttäen. Epäselvistä tai pyöristyssäännön valtuuden ylittävistä tapauksista keskustellaan arviointia koskevissa opettajainkokouksissa. Käyttäytymisen arvioinnissa käytettävät arviointiperusteet löytyvät sekä opetussuunnitelmasta että opettajan ABC:sta. 10

11 LUOKKAHENKI JA SEN LUOMINEN Luokkahengen luomiseen kannattaa panostaa heti seitsemännen luokan alussa, sillä tehty työ palkitsee monin tavoin kolmivuotisen pestin aikana. Ryhmäytyminen on edellytys kannustavan oppimisympäristön syntymiselle. Ryhmäyttämisellä tarkoitetaan prosessia, jossa ryhmän jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, luottamusta, viihtymistä ja tuntemista kehitetään ja tuetaan tietoisesti. Ryhmän kehittyminen toimivaksi ja yhteistyökykyiseksi vaatii aikaa ja tutustumista. Jokainen luokka on erilainen ja ainutlaatuinen, mutta niiden taustalla vaikuttavat samat ryhmätoiminnan ilmiöt. Turvallinen ryhmä ei synny hetkessä vaan ryhmän vuorovaikutus vaatii tietoista kehittämistä pitkin lukuvuotta. Lukuvuoden alku on merkittävä vaihe ryhmän turvallisuuden muodostumiselle. Ryhmäyttämiseen ei kuitenkaan riitä yksi tutustumispäivä, vaan turvallisen ryhmän muodostumiseksi on tehtävä töitä jatkuvasti. Luokanvalvojan tehtävänä on tukea ja edistää hyvää luokkahenkeä. Ryhmä tarvitsee toimiakseen jonkun, joka ottaa vetovastuun ryhmästä. Luokanvalvojan on tärkeää arvostaa oppilaita ja auttaa heitä arvostamaan toisiaan. Tärkeä osa arvostuksen, turvallisuuden ja luottamuksen rakentamista on auttaa oppilaita ratkomaan keskinäisiä erimielisyyksiä luovasti ja rakentavasti. Aikuisen vastuu luokan vuorovaikutussuhteista ja ryhmään kuulumisen tuesta ovat nousseet koulussa syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä keskeisimpinä esiin. Opettaja voi ratkaisevasti vaikuttaa luokan koheesioon kannustamalla myönteiseen vuorovaikutukseen, tunteiden ilmaisuun ja toisten huomioonottamiseen ja kunnioittamiseen. Ryhmäyttävien harjoitteiden ohella todelliset vuorovaikutustilanteet (esim. päätöksenteko, konfliktit) ovat paras rakennusalusta sekä turvallisuudelle että vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Opettaja tarvitsee herkkyyttä havaita tilanteet, jotka tarvitsevat purkamista ja keinoja, miten se tehdä. Erilaiset toiminnalliset harjoitukset ovat hyvä tapa edistää hauskasti ryhmän keskinäistä tuntemista ja vuorovaikutusta. Erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla voidaan edistää hyvän ryhmähengen syntymistä ja ryhmäviestinnän taitojen kehittymistä sekä opettajan ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Harjoitusten avulla voidaan tarjota kaikille oppilaille positiivisia vuorovaikutuksen kokemuksia. Tutustumis- ja ryhmäyttämisleikit Erilaisten leikkien avulla pyritään hyvän luokkahengen syntymiseen, säilyttämiseen ja edistämiseen, jotta kaikilla olisi hyvä olla ryhmässä ja tuntea itsensä hyväksytyksi ryhmän jäsenenä. On tärkeää, että luokassa kaikki pystyvät tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, vaikka sydänystäviä ei oltaisikaan. Myös oppilaille on tärkeä kertoa, miksi leikkejä leikitään. Kaikkien leikkien jälkeen on hyvä keskustella oppilaiden kanssa ja myös kysyä palautetta leikeistä ja niiden toimivuudesta. On tärkeää, että edes muutama palaute käydään yhdessä läpi. Näin oppilaat tuntevat tulevansa kuulluiksi. Jokaisen vetäjän tulee harkita 11

12 leikkien sopivuus omalle ryhmälleen. Vetäjän vastuulla on aina kaikkien turvallisuus niin fyysinen kuin psyykkinenkin! Tutustuminen: Tarua vai totta Jaa luokka 3 5 hengen ryhmiin. Kukin kertoo vuorollaan omassa ryhmässään itsestään kaksi tosiasiaa ja yhden valheen. Asiat voivat olla mitä tahansa: ikä, pituus, paino, perheenjäsenten lukumäärä, sisarukset, ulkomaanmatkat, haave, lempiväri, automerkki, harrastus jne. Oppilaan kerrottua kolme asiaa kerrotaan satunnaisessa järjestyksessä, jonka jälkeen muut alkavat arvata, mikä niistä oli valhe. Kun valhe on löytynyt, siirrytään seuraavaan valehtelijaan. Tutustuminen: Sisäpiiritietoa Käydään piiriin seisomaan. Käännetään selkä keskustaan päin. Opettaja aloittaa sanomalla lempiharrastuksensa ja kääntyy kasvot keskustaan. Ne, joilla on sama harrastus, kääntävät myös kasvonsa keskustaan päin. Ne, joilla on yhteinen vastaus, saavat nähdä toisensa. Sen jälkeen ryhmän jäsenet voivat sanoa järjestyksessä jonkin mielenkiinnon kohteen tai lempiasiansa ja saman mielenkiinnon kohteen tai lempiasian omaavat näkevät toisensa. Mielenkiinnon kohteina voivat olla erilaiset harrastukset, vapaaajan toiminnot, musiikkityylit. Lempiasioina voi käyttää, esimerkiksi lempiväriä, lempibändiä, mieliväriä, tv-ohjelmaa, lätkä-, futis- tai muuta joukkuetta. 12

13 Ryhmäytyminen: Autiolle saarelle 1) Jokainen miettii ja listaa 10 asiaa, jotka haluaa ottaa mukaan autiolle saarelle. 2) Muodostetaan neljän hengen ryhmät. Vene, jolla mennään autiolle saarelle, on pieni, joten rannassa huomataan, että mukaan voidaan ottaa yhteensä vain 10 tavaraa. Tehkää yhteinen lista mukaan otettavista tavaroista. 3) Muodostetaan kaksi isoa ryhmää. Veneemme haaksirikkoutuu. On heitettävä tavaroita yli laidan mereen. Mitkä 5 tavaraa jää mukaan otettavaksi autiolle saarelle? 4) Ryhmät esittelevät listansa toisilleen. Takaisin tulevaisuuteen Oppilaat kirjoittavat kirjeen, jossa kertovat itsestään, koulunkäynnistään (miten sujui vuosiluokilla 1 6 ja miten se on käynnistynyt vuosiluokilla 7 9) sekä pohtivat tulevaisuuttaan ja suunnitelmiaan perusopetuksen jälkeen. Luokanvalvoja lukee kirjeet, jonka jälkeen ne suljetaan oppilaiden nimillä varustettuihin kirjekuoriin. Kirjeet jaetaan oppilaille takaisin 9. vuosiluokan keväällä, kun koulu on loppumassa. VANHEMPAINILLAT Vuosiluokka 6 Keväällä (tammikuussa): Tuleville yläkoululaisille paikalla rehtori/apulaisrehtori, luokkatason opinto-ohjaaja, kuvataiteen ja latinan opettajat, oppilaiden edustajat oppilaaksiottoalueittain sekä tukioppilaiden ja oppilaskunnan edustajat salissa tilaisuuden lopussa mahdollisuus kysellä asioista yksityiskohtaisesti paikalla olevilta opettajilta kutsun tekee tiedotusvastaava opastekyltit järjestää luokkatason opinto-ohjaaja 13

14 Vuosiluokka 7 Alkusyksystä: Yläkoulun yleiset asiat paikalla rehtori/apulaisrehtori, luokkatason opinto-ohjaaja, vuosiluokan 7 luokanvalvojat sekä kaikki vuosiluokkia 7 opettavat aineenopettajat ja erityisopettajat, oppilaiden edustajia oppilaskunnasta ja tukioppilaista tukiyhdistyksen edustaja voi halutessaan pitää puheenvuoron ilta jatkuu yhteisen salitilaisuuden jälkeen luokittain aineopetusluokissa kutsusta ja opastekylteistä vastaavat vuosiluokkien 7 luokkatasovastaava ja luokanvalvojat Keväällä (tammikuussa): Valinnaisaineilta paikalla rehtori/apulaisrehtori, luokkatason opinto-ohjaaja ja valinnaisaineiden opettajat salissa tilaisuuden lopussa mahdollisuus kysellä asioista yksityiskohtaisesti paikalla olevilta opettajilta kutsun tekee tiedotusvastaava opastekyltit järjestää luokkatason opinto-ohjaaja Vuosiluokka 8 Syksyllä: Ajankohtainen teema/kasvatuksellinen ilta paikalla rehtori/apulaisrehtori ja vuosiluokkien 8 luokanvalvojat mahdollisesti ulkopuolinen luennoitsija tms. salissa tarpeen mukaan voidaan siirtyä luokittain aineopetusluokkiin vetovastuu vuosiluokkien 8 luokanvalvojilla kutsusta ja opastekylteistä vastaavat vuosiluokkien 8 luokkatasovastaava ja luokanvalvojat Vuosiluokka 9 Alkusyksystä: Tietoa tulevasta paikalla rehtori/apulaisrehtori, luokkatason opinto-ohjaaja ja vuosiluokkien 9 luokanvalvojat salissa yhteisen salitilaisuuden jälkeen voidaan tarpeen mukaan voidaan siirtyä luokanvalvojien johdolla luokittain aineopetusluokkiin kutsusta ja opastekylteistä vastaa luokkatason opinto-ohjaaja Myöhemmin syksyllä: Jatko-opintoilta jonkun toisen asteen oppilaitoksen tiloissa paikalla opinto-ohjaajia ja tulevien oppilaitosten edustajia organisoinnista vastaa luokkatason opinto-ohjaaja 14

15 LEIRIKOULUT JA OPINTORETKET Leirikoulu on koulun työsuunnitelmaan merkitty opiskelujakso, joka toteutetaan koulun ulkopuolella. Vanhemmat voivat osallistua leirikoulun suunnitteluun. Vastuu leirikoulun toteuttamisesta on koululla. Opintoretki on koulun työsuunnitelmaan merkitty kouluaikana tehtävä retki, joka syventää ja täydentää opiskeltavia asioita. Vastuu opintoretkestä on koululla ja se edellyttää opettajan mukanaoloa. Vanhemmat voivat osallistua opintoretken järjestämiseen ja toteuttamiseen. Luokkaretki on oppilaiden ja/tai vanhempien suunnittelemaretki tai matka, josta koulu ei ole vastuussa. Joskus puhekielessä käytetään ilmaisua luokkaretki, kun tarkoitetaan koulun järjestämää opintoretkeä, joka tehdään tietyllä luokka-asteella. Opetushallitus on tiedottanut retkien ja muun koulun ulkopuolisen toiminnan järjestämisestä perusopetuksessa seuraavasti: Perusopetuksen maksuttomuuden lainsäädännöllinen perusta Suomen perustuslain 16 :n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa on kyse subjektiivisesta oikeudesta, ei periaatteesta. Maksuttomuus tarkoittaa sitä, että opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia. Perustuslaki (6 ) sisältää myös säännökset yhdenvertaisuudesta ja kieltää ihmisten asettamisen eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Taloudellisesta asemasta riippumatta kaikilla lapsilla on oikeus perusopetuslaissa tarkoitettuun opetukseen. Mikä on opetusta? Perusopetusta koskevat säädökset edellyttävät, että opetuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy perusopetusta varten opetussuunnitelman. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on myös laatia opetussuunnitelmaan perustuva vuotuinen suunnitelma, jossa määrätään muun muassa opetustunneista, työajoista, opetuksen yhteydessä annettavasta muusta toiminnasta ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta. Opetuksen käsite kattaa näin myös kaikki koulun työaikana toteutetut ja vuotuiseen suunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muun vastaavan koulun ulkopuolella tapahtuvan toiminnan. Ne ovat yhdenvertaista koulun toimintaa muun opetuksen kanssa, joten niiden tulee olla oppilaalle maksuttomia, kuten lainsäädäntö edellyttää. Kouluissa järjestettävä rahankeruu Koulun opintokäyntejä ja retkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Varojen keruun tulee olla oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen. 15

16 Huoltajien suorittama varojenkeruu voi tapahtua itsenäisesti siten, että koulu ei ole keruussa mukana lainkaan. Tällöin huoltajat suunnittelevat ja toteuttavat varojen keruun itse ja päättävät, miten varat annetaan oppilaiden toimintaa varten. Varojen käytön periaatteet on kuitenkin hyvä selkeyttää heti alussa koulun kanssa neuvotellen, sillä valmistautuminen esimerkiksi leirikouluhankkeisiin saattaa kestää useamman vuoden. Huoltajien varojenkeruu voi tapahtua myös yhteistyössä koulun kanssa, jolloin huoltajat ja koulu yhdessä päättävät varojen keruun ja käytön periaatteista. Molemmissa tapauksissa koulu kuitenkin viime kädessä vastaa siitä, että kaikilla oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimintaan. Koulun ulkopuolella annettava opetus pedagogisesti tärkeää Lainsäädäntö ei estä kouluja järjestämästä retkiä, leirikouluja vierailuja tai muita tapahtumia. Koulun ulkopuolella annettavalla opetuksella luodaan toimintakulttuuria, johon kuuluu vuorovaikutus ja yhteistyö ympäröivän yhteisön kanssa. Retkien ja vierailujen avulla voidaan myös monipuolistaa oppimisympäristöä ja edistää oppiaineelle ominaisten menetelmien ja työtapojen käyttöä. Oppilaidenaktiivisuutta ja oppimismotivaatiota parantaa se, että asioita päästään oppimaan ja harjoittelemaan autenttisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on myös omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan kaikkien näiden seikkojen tärkeyttä opetuksen toteuttamisessa. OAJ:N OHJEET TURVALLISEN RETKEN JÄRJESTÄMISELLE Vastuu Opettajan vastuu oppilaistaan on jakamaton. Koulun toimintaa Retken tai leirikoulun on oltava koulun toimintaa. Tämä edellyttää, että ne on merkitty vuosisuunnitelmaan. Kohde Kohde on valittava siten, että se on oppilaat ja heidän käyttäytymisensä huomioon ottaen turvallinen. Vältä kohteita, joissa vaara on ilmeinen ja valvonta vaikeaa, esim. kylpylöitä. Pelisäännöt Sovi hyvissä ajoin käyttäytymissäännöt selviksi yhdessä oppilaiden kanssa. Tiedota pelisäännöistä myös vanhemmille. Suunnittelu Hyvä suunnittelu estää vahinkoja. Suunnittele siis retki ajoissa ja huolellisesti. Tiedosta riskit ennalta, jotta voit hallita ne. 16

17 Vanhemmat Vanhempien mukanaolo on tärkeää, mutta heidän mukanaolonsa ei vähennä opettajan vastuuta. Kaikkien vanhempien on oltava selvillä retken yksityiskohdista ja heiltä on saatava kirjallinen suostumus siitä, että heidän lapsensa voi osallistua retkelle. Vakuutukset Vakuutukset kuntoon. Onko koulu vakuuttanut oppilaat myös luokkaretken ajaksi? Ellei ole, tarvitaan erillinen vakuutus. Ota mukaan vakuutusyhtiön ympärivuorokautinen yhteysnumero, josta saat neuvoja oikeista toimintatavoista. Raha Valitettavasti retkien ja leirikoulun toteuttaminen vaatii itse hankittua rahaa. Opettajilla ei ole velvollisuutta osallistua rahan hankintaan eikä vastuuta retkikassasta. Johtajan ja opettajan täytyy kuitenkin olla selvillä vastuuhenkilöistä ja rahanhankinnasta. Toteutus Huolellisen valmistelun ohella suunnitelman mukainen toteutus on paras tae siitä, että retkestä tulee onnistunut ja turvallinen. Valvonta on aukotonta ja vahingoittumisvaara vähäinen. Vaikka opettaja on varmasti tehnyt voitavansa, vahinkoja voi sattua, mutta sattuuhan niitä luokkahuoneessakin. Viikonloppuretket ja retket koulun loma-aikoina Vuosisuunnitelmaan kuulumattomat retket eivät ole koulun toimintaa. Nämä retket eivät ole opettajan työtä, vaan opettaja osallistuu niihin yksityishenkilönä. Hän vastaa vahingoista joukon johtajana, mutta vahingon tapahtuessa korvausvelvollisuus ei kuulu työnantajalle. Vapaaehtoisuus Opettajaa ei voi velvoittaa järjestämään retkeä tai leirikoulua. Nämä ovat vain yksi vaihtoehto koulun toiminnassa. Opettaja voi pelkästään vastuuseen ja turvallisuusuhkiin vedoten todeta, ettei retkeä tai leirikoulua voida järjestää. Tätä mielipidettä on kunnioitettava ja yhdessä etsittävä muita toimintavaihtoehtoja. Korvaukset Vuosisuunnitelmaan merkitty retki tai leirikoulu on opettajalle virkamatka, josta maksetaan virkaehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Latinistien leirikoulu Roomassa 17

18 LUOKANVALVOJAN ROOLI OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ Koulussamme toimivat sekä luokkatasoiset pedagogiset tiimit että koko koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Luokkatasoisessa pedagogisessa tiimissä ovat paikalla rehtori (pj), luokkatasojohtaja (siht), luokanvalvoja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori sekä psykologi ja lääkäri. Luokkatasoinen pedagoginen tiimi kokoontuu n. kerran kuukaudessa. Koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä paikalla ovat rehtori, apulaisrehtori, luokkatasovastaavat, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, kouluterveydenhoitaja, kuraattorit, psykologi sekä tarvittaessa koululääkäri. Ryhmän tehtävänä on käsitellä koko koulua koskevat yleiset periaatteet, koordinoida, suunnitella ja arvioida koulun yhteisöllistä oppilashuoltoa. Luokanvalvoja osallistuu luokkatasoisen ja koko koulun yhteisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin aina silloin, kun käsitellään hänen valvontaluokkansa oppilaiden asioita. Lisäksi luokanvalvoja on velvollinen kokoamaan monialaisen asiantuntijaryhmän tarvittaessa yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi jos hänellä herää huoli oppilaasta tai ryhmästä. OPPILASKOHTAISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN Oppilaan tuen tarpeen arvioinnista, tuen suunnittelusta ja toteutuksen seurannasta vastaa oppilaan luokanvalvoja. Oppilaan tuen tarpeen arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat oppilasta opettavat opettajat, koulun oppilashuollon työntekijät ja tarvittaessa muut asiantuntijat. Luokanvalvoja tiedottaa tarvittavia tahoja ja vastaa huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä oppilaan tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppilaalle annettava tuki kirjataan, jotta sitä voidaan arvioida ja suunnitella. Jos oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi oppilaan saamilla yleisen tuen tukitoimilla, oppilaan tilannetta kartoitetaan pedagogisella arviolla tehostetun tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos oppilaan tukeminen tehostetun tuen tukitoimilla ei ole riittävää, oppilaan tilannetta kartoitetaan pedagogisella selvityksellä erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi. Pedagogisessa arviossa ja selvityksessä kartoitetaan oppilaan eteneminen opinnoissaan, oppilaan tukitoimet ja suunnitellaan millaisia tukitoimia oppilaalle tulisi jatkossa järjestää yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Pedagogisen arvion tai selvityksen laadinnasta vastaa luokanvalvoja. Pedagogisen arvion laativat oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä. Pedagoginen arvio käsitellään pedagogisen tuen ryhmässä, jossa sovitaan oppilaalle järjestettävästä yleisestä tai tehostetusta tuesta. Kun oppilaasta on laadittu pedagoginen arvio, luokanvalvoja tekee suosituksen oppilaan tukitoimien järjestämiseksi yleisen tai tehostetun tuen piirissä arviointiin osallistuneiden opettajien ja asiantuntijoiden näkemysten perusteella. Rehtori 18

19 vastaa moniammatillisen käsittelyn toteutumisesta ja hyväksyy pedagogisen arvion ja siihen sisältyvän suosituksen oppilaan tukitoimiksi. Pedagoginen arvio tehdään aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Pedagogisessa selvityksessä oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat laativat selvityksen oppilaan etenemisestä. Selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä suositus erityisen tuen päätökseksi tehdään moniammatillisesti. Pedagoginen selvitys ja suositus erityisen tuen päätökseksi käsitellään pedagogisen tuen ryhmässä. Kun oppilaasta on laadittu pedagoginen selvitys, luokanopettaja tai -valvoja tekee suosituksen erityisen tuen päätökseksi ja oppilaan tukitoimien järjestämiseksi tehostetun tai erityisen tuen piirissä arviointiin osallistuneiden opettajien ja asiantuntijoiden näkemysten perusteella. Rehtori vastaa moniammatillisen käsittelyn toteutumisesta ja hyväksyy suosituksen erityisen tuen päätökseksi. Edellä mainittujen selvitysten ja suosituksen perusteella oppilaalle tehdään hallintopäätös erityisen tuen järjestämisestä. Oppilaan erityisen tuen päätös tarkistetaan aina tarvittaessa ja ainakin perusopetuksen alkaessa sekä ennen kolmannelle ja seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen tukitoimet Tehostetun tuen tukitoimet Yleisen tuen tukitoimet Pedagoginen selvitys Pedagoginen arvio HENKILÖKOHTAISET SUUNNITELMAT Pedagogiseen arvion tai selvityksen perusteella oppilaalle tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajien ja opettavien opettajien kanssa oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Rehtori hyväksyy oppimissuunnitelman tai HOJKS:n. Oppimissuunnitelma ja HOJKS päivitetään aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Oppimissuunnitelmat ja HOJKS:t annetaan tiedoksi koulun oppilashuoltoryhmälle lukukausittain. Koulun pedagogisen tuen ryhmä koordinoi oppilaskohtaisen tuen järjestämistä ja yksilöllisten suunnitelmien tasaarvoista toteutumista. Oppimissuunnitelma laaditaan aina, kun on tarvetta tehostettuun tukeen tai erityisiin opetusjärjestelyihin. Oppimissuunnitelma laaditaan myös oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Yleisen tuen oppimissuunnitelma tulee laatia oppilaalle aina, kun se on pedagogisesti tarpeellista. Se suositellaan laadittavaksi lapselle esiopetuksessa tehtyyn oppimissuunnitelmaan pohjautuen kaikille luokan oppilaille. 19

20 Oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen pedagogisena arviona käytetään valmistavassa opetuksessa oppilaalle tehtyä oppilaan opinto-ohjelmaa ja siinä olevaa arviota taidoista ja tuen tarpeesta. TUEN PROSESSIT JA LOMAKKEET TEHOSTETTU TUKI VAIHE 1: Lomake PO11 (Loorassa ja luokanvalvojan kansiossa opettajienhuoneessa) eli toteutuneet tukitoimet ja arvio tarvittavista tukitoimista pedagogista arvioita varten Kun oppilaasta herää huoli, luokanvalvojan lähettää kaikille oppilasta opettaville opettajille paperiversiona lomakkeen PO11. Opettajien lomakkeeseen kirjoittaman tekstin tulee olla ammatillista, oppilasta arvostavaa, asiakirjaan kirjoitettavissa ja huoltajalle esitettävissä olevaa. Lomake palautetaan takaisin luokanvalvojalle noin viikon kuluessa. Vaikka huolta ei olisi, tulee opettajien kuitata luokanvalvojalle huomioineensa asian. Näin palaute saadaan kerättyä tiiviissä aikataulussa. VAIHE 2: Lomake PO10 eli pedagoginen arvio Luokanvalvoja vastaa pedagogisen arvion laatimisesta. Apua voi tarvittaessa pyytää erityisopettajalta. Luokanvalvoja ja rehtori allekirjoittavat lomakkeen. Huoltajien ei tarvitse välttämättä olla samaa mieltä lomakkeen sisällöstä, mutta heidän kanssa tehty yhteistyö ja näkemys asiasta kirjataan lomakkeeseen. Kopio huoltajalle annetaan pyydettäessä. Luokanvalvoja vie pedagogisenarvion käsiteltäväksi luokkatasoiseen oppilashuoltoryhmään. Mikäli siellä päätetään, että yleisen tuen muodot eivät enää riitä, voidaan tarvittavat toimenpiteet aloittaa. Pedagogisen arvion alkuperäinen versio jää koululle. Luokanvalvoja toimittaa sen oppilashuollon kansion liitteeksi kansliaan lukkojen taakse. VAIHE 3: Lomake PO20 eli oppimissuunnitelma Mikäli PO10 johtaa tehostettuun tukeen, luokanvalvoja laatii oppilaalle oppimissuunnitelman yhteistyössä opettajien ja huoltajien kanssa pedagogisen arvion pohjalta. Oppimissuunnitelman allekirjoittavat kaikki sitä laatimassa olleet henkilöt. Huoltajien ei tarvitse välttämättä olla samaa mieltä lomakkeen sisällöstä, mutta heidän kanssa tehty yhteistyö ja näkemys asiasta kirjataan lomakkeeseen. 20

21 Oppimissuunnitelmaan kirjataan sen tarkistamisajankohta. Tarkistamisen koollekutsujaksi merkitään luokanvalvoja. Luokanvalvojan tulee antaa oppimissuunnitelma luokkatasoiselle oppilashuoltoryhmälle tiedoksi lukukausittain. Oppimissuunnitelman paperiversiota säilytetään oppilashuollon kansion liitteenä kansliassa lukkojen takana. Ne opettajat, joita oppimissuunnitelma koskee, kopioivat itselleen työkappaleen, jossa näkyy ainoastaan oman oppiaineen osuus. Henkilötietoja ei saa oppilaan oikeusturvan vuoksi kopioida työkappaleeseen. Myös oppilaskorttikansio on ehdottomasti säilytettävä kansliassa eikä sitä saa jättää työpöydille lojumaan! ERITYINEN TUKI Erityisen tuen prosessi lähtee liikkeelle vasta, kun tehostettua tukea on annettu niin kauan, että voidaan todeta, ettei se riitä. Erityiseen tukeen voidaan siirtyä asiantuntijan lausunnolla suoraan ilman tehostetun tuen porrasta. VAIHE 1: Lomake PO11 eli toteutuneet tukitoimet ja arvio tarvittavista tukitoimista pedagogista arvioita varten Kun oppilaasta herää huoli, luokanvalvojan lähettää kaikille oppilasta opettaville opettajille paperiversiona lomakkeen PO11. Opettajien lomakkeeseen kirjoittaman tekstin tulee olla ammatillista, oppilasta arvostavaa, asiakirjaan kirjoitettavissa ja huoltajalle esitettävissä olevaa. Lomake palautetaan takaisin luokanvalvojalle noin viikon kuluessa. Vaikka huolta ei olisi, tulee opettajien kuitata luokanvalvojalle huomioineensa asian. Näin palaute saadaan kerättyä tiiviissä aikataulussa. VAIHE 2: Lomakkeet PO10 eli pedagoginen selvitys ja PO16 eli suositus erityisen tuen päätökseksi 1) Mikäli yksilöllistetään oppiaineita tai tehdään selvitys nivelvaiheessa, täytetään pedagoginen selvitys ja suositus erityisen tuen päätökseksi täytetään yhtä aikaa. 2) Mikäli haetaan erityisluokkapaikkaa, täytetään PO16 vasta paikan löydyttyä. PO10:n eli pedagogisen selvityksen laatimisesta vastaa luokanvalvoja. Luokanvalvoja ja rehtori allekirjoittavat lomakkeen. Asia käsitellään ensin luokkatasoisessa oppilashuoltoryhmässä ja vasta tämän jälkeen esitellään huoltajille. Huoltajien ei tarvitse välttämättä olla samaa mieltä lomakkeen sisällöstä, mutta huoltajan kanssa tehty yhteistyö 21

22 ja huoltajan näkemys asiasta kirjataan lomakkeeseen. Kopio huoltajalle annetaan pyydettäessä. PO16 eli suosituksen erityisen tuen päätökseksi täyttää eritysopettaja tai rehtori. Lomakkeeseen tulee huoltajien allekirjoitukset (huoltajuus selvitettävä). Rehtori toimittaa lomakkeiden alkuperäiset versiot aluekoordinaattorille, kopiot koulun kansliaan. Päätöksen tekee aluejohtaja. Aluejohtajan päätös postitetaan koululle ja huoltajille valitusohjeineen. VAIHE 3: Lomake PO25 eli HOJKS Erityisopettaja voi yhdessä luokanvalvojan kanssa aloittaa HOJKS:n valmistelun jo edellisen vaiheen rinnalla. Yksilöllisten oppimäärien tavoitteet on kirjattava selkeästi, sillä se on arvioinnin peruste ja tiedonsiirron väline. HOJKS talletetaan sekä paperi- että sähköisenä versiona. HOJKS:n allekirjoittavat kaikki sitä laatimassa olleet henkilöt. Sähköinen versio: Tallennus Doc tiedostona, nimeämisesimerkkinä PO A Matti Meikäläinen. Lomakkeiden sähköistä tallennusta EI tehdä koneille. Kanslian holvista löytyy muistitikku lomakkeiden PO 16 / PO 25 tallentamista varten sekä muistitikku lomakkeiden PO 10 / PO 20 tallentamista varten. Erityisopettajilla on käytössään omat muistitikut tuen lomakkeita. Myös erityisopettajien on tietoturvasyistä säilytettävä muistitikkujaan lukittavassa tilassa. Paperiversio: Alkuperäinen paperiversio toimitetaan kansliaan lukkojen taakse. Erityisopettaja toimittaa huoltajille kopion. Oppilaan opettajat kopioivat HOJKS:sta itselleen työkappaleen, jossa näkyy ainoastaan oman oppiaineen osuus. Henkilötietoja ei saa oppilaan oikeusturvan vuoksi kopioida työkappaleeseen. ERITYISEN TUEN PURKU VAIHE 1: Lomakkeet PO10 eli pedagoginen selvitys ja PO16 eli suositus erityisen tuen päätökseksi Oppilaan erityisen tuen päätös tarkistetaan aina tarvittaessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys ja suositus erityisen tuen päätökseksi täytetään yhtä aikaa. Rehtori toimittaa lomakkeiden alkuperäiset versiot aluekoordinaattorille, kopiot koulun kansliaan. Päätöksen tekee aluejohtaja. Aluejohtajan päätös postitetaan koululle ja huoltajille valitusohjeineen. 22

23 PO10:n eli pedagogisen selvityksen täyttää luokanvalvoja. Luokanvalvoja ja rehtori allekirjoittavat lomakkeen. Asia käsitellään ensin luokkatasoisessa oppilashuoltoryhmässä ja vasta tämän jälkeen esitellään huoltajille. Huoltajan ei tarvitse välttämättä olla samaa mieltä lomakkeen sisällöstä, mutta huoltajan kanssa tehty yhteistyö ja huoltajan näkemys asiasta kirjataan lomakkeeseen. Kopio huoltajalle annetaan pyydettäessä. PO19 eli suosituksen erityisen tuen päätökseksi täyttää eritysopettaja, koulupsykologi tai rehtori. Huoltajien tulee allekirjoittaa lomake (huoltajuus selvitettävä). VAIHE 2: Lomake PO20 eli oppimissuunnitelma Mikäli aluejohtaja päättää erityisen tuen lopettamisesta, oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea ja luokanvalvoja laatii hänelle oppimissuunnitelman yhteistyössä opettajien ja huoltajien kanssa pedagogisen selvityksen pohjalta. Oppimissuunnitelman allekirjoittavat kaikki sitä laatimassa olleet henkilöt. Oppimissuunnitelmaan kirjataan sen tarkistamisajankohta. Tarkistamisen koollekutsujaksi merkitään luokanvalvoja. Oppimissuunnitelman paperiversiota säilytetään oppilashuollon kansion liitteenä kansliassa lukkojen takana. Ne opettajat, joita oppimissuunnitelma koskee, kopioivat itselleen työkappaleen, jossa näkyy ainoastaan oman oppiaineen osuus. Henkilötietoja ei saa oppilaan oikeusturvan vuoksi kopioida työkappaleeseen. TEHOSTETUN TUEN PURKU VAIHE 1: PO10 eli pedagoginen arvio Oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään uuteen pedagogiseen arvioon perustuen luokkatasoisessa oppilashuoltoryhmässä. Pedagogisen arvion laatimisesta vastaa luokanvalvoja. Apua voi tarvittaessa pyytää erityisopettajalta. Sekä luokanvalvoja että rehtori allekirjoittavat lomakkeen. Huoltajan ei tarvitse välttämättä olla samaa mieltä lomakkeen sisällöstä, mutta huoltajan kanssa tehty yhteistyö ja huoltajan näkemys asiasta kirjataan lomakkeeseen. Kopiota huoltajalle annetaan pyydettäessä. Pedagogisen arvion alkuperäinen versio jää koululle. Luokanvalvoja toimittaa sen oppilashuollon kansion liitteeksi kansliaan lukkojen taakse. 23

24 Antoisia vuosia luokanvalvojana! 24

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0)

LIITE 1. (O ph, 20 13) LIITE 2/1. Kalajoen kaupunki Kalajoentie 5, KALAJOKI p (0) 1 LIITE 1 (O ph, 20 13) LIITE 2/1 2 LIITE 2/2 PEDAGOGINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ: ENNEN PALAVERIA: LUOKANOPETTAJA/ AINEENOPETTAJA LAATII TARVITTAESSA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN OPPILASTA OPETTAVIEN OPETTAJIEN KANSSA

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

04.09.2014. Lukuvuonna 2014-2015 2-luokkalaisten uimaopettajana toimii Pia Salonen, p. 050 3800489 ja sähköposti pia.salonen@kotka.

04.09.2014. Lukuvuonna 2014-2015 2-luokkalaisten uimaopettajana toimii Pia Salonen, p. 050 3800489 ja sähköposti pia.salonen@kotka. 2- LUOKKALAISTEN UIMAOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOTKASSA 2014-2015 YLEISTÄ Kukin toisen luokan oppilas saa uimaopettajan antamaa uinnin opetusta yhteensä kymmenen tuntia. Opetus tapahtuu mahdollisuuksien

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

Terva-Toppilan koulun käytänteet

Terva-Toppilan koulun käytänteet 1 Terva-Toppilan koulun käytänteet 19.8.2015 2 Myöhästelyt Oppitunnilta myöhästyminen estää ensisijaisesti oppilaan omaa oppimista. Lisäksi oppitunnin keskeyttäminen myöhästyjän vuoksi estää myös koko

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

TURUN LYSEON KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Lukuvuosi

TURUN LYSEON KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Lukuvuosi TURUN LYSEON KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Lukuvuosi 2016-2017 Oppilaan velvollisuudet Perusopetuslain 35 :n mukaan "Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen jokaisena koulupäivänä. Oppilaan on suoritettava

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Kouluretket ja leirikoulut

Kouluretket ja leirikoulut Kouluretket ja leirikoulut Perusopetuksen maksuttomuuden lainsäädännöllinen perusta Suomen perustuslain (731/1999) 16 :n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

SivLtk 12.03.2014 24 KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN OHJE

SivLtk 12.03.2014 24 KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN OHJE SivLtk 12.03.2014 24 KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN OHJE Yleistä Peruskoululain 26 :n 3.momentin ja lukiolain 18 2 momentin mukaan peruskoulun ja lukion opetusta voidaan antaa myös koulun ulkopuolella.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Jotta kaikki menisi hyvin. Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet Ritaharjun koulussa

Jotta kaikki menisi hyvin. Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet Ritaharjun koulussa Jotta kaikki menisi hyvin Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet Ritaharjun koulussa Opettaja yhteisöllisen oppilashuollon toteuttajana Luokan/opetusryhmän ryhmäyttäminen Positiivinen palaute

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt Puolankajärven koulun järjestyssäännöt I TAVOITTEET II KOULUAIKA III OPPITUNNIT Järjestyssääntöjen tavoitteena on koulun työrauhan ja järjestyksen turvaaminen koulun kokonaistavoitteiden edistämiseksi

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT A. YLEISET SÄÄNNÖT 1. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Lisätiedot

Oppilaiden tuominen aamulla koulun pihaan autolla on kielletty. Oppilaat tuodaan ja haetaan koulun lähikatujen, lähinnä Okkerinkadun varrelta.

Oppilaiden tuominen aamulla koulun pihaan autolla on kielletty. Oppilaat tuodaan ja haetaan koulun lähikatujen, lähinnä Okkerinkadun varrelta. JYVÄSKYLÄN STEINERKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT LUOKAT 1-8 Tehtävä ja tavoitteet Järjestyssäännöt ovat koulun opetussuunnitelmaa täydentäviä käytännön toimintaohjeita, joilla pyritään takaamaan kaikkien turvallisuus,

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 2017 2018 Järjestyssääntöjen tarkoitus on 1) turvata koulutyön sujuminen rauhallisesti 2) taata kouluyhteisön jäsenille viihtyisä ja turvallinen työympäristö 3) opettaa vastuullisuuteen

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Yhteisiä asioita

Yhteisiä asioita Yhteisiä asioita 3.9.2014 Koulun järjestyssäännöt ja muut yhteiset sopimukset (mm. ruokailu, liikuntakäytänteet, mobiililaitteiden käyttö) Pihan yhteiskäyttö ja pihasta huolehtiminen Liikennekäyttäytyminen

Lisätiedot

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa 1 (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunta 28.10.2015 KONTIOLAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tehtävänä on luoda perusta koulutyön kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot