Uusiutuvan energian yrityskeskus-hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiutuvan energian yrityskeskus-hanke"

Transkriptio

1 1(29) Ruokohelven toimitus- ja vastaanottotapaselvitys Toppilan voimalaitokselle Osoite: Puh/fax PL 43 (Voudintie 6) OULU (08) V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\ Sähköposti:

2 2(29) Sisällysluettelo: 2.TAUSTA RUOKOHELVEN OMINAISUUDET Ruokohelven ja vertailupolttoaineiden lämpöarvo, aine- ja tuhkapitoisuudet sekä tuhkan sulamispiste /3/ Eri polttoaineiden lämpöarvo, kosteus, energiatiheys ja tuhkapitoisuus /2/ Ruokohelven erityisominaisuudet RUOKOHELVEN ENERGIAKÄYTTÖ RUOKOHELVEN KÄYTTÖPOTENTIAALI JA TUOTANTOALAT Toppilan voimalaitoksella Pelletin ja briketin ominaisuudet ja niiden tuotanto Muissa Pohjois-Pohjanmaan käyttökohteissa RUOKOHELVEN TUOTANTO Yleistä Korjuuaika Niitto ja karhotus Korjuu paaleina Korjuu irtosilppuna Ruokohelpilajikkeet Tarvittava viljelyala ja niiden alustava sijainti Ruokohelven viljelyn ja korjuun hinta Pohjois-Pohjanmaalla RUOKOHELVEN TOIMITUSKETJUT Yleistä Turveaumasekoitus Terminaali Voimalaitos Pelletointi ja briketointi Energiasisällön todentaminen TOIMITUSKETJUJEN KUSTANNUKSET Yleistä Turveaumasekoitus Vihreäsaaren terminaali Voimalaitos Yleistä Investointi- ja pääomakustannukset Pelletin ja briketin valmistus ja kuljetuskustannukset TOIMITUSKETJUJEN KUSTANNUSVERTAILU JOHTOPÄÄTÖKSET Yleistä Toimenpide-ehdotukset V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

3 3(29) 2. TAUSTA Tämä selvitys on tehty Oulunkaaren kuntayhtymän toimeksiannosta Planora Oy:ssä, jossa selvityksen tekijänä on ollut Mikko Heikkilä. Logistiikkaosion tähän selvitykseen ovat tehneet Teemu Perälä, Martti Perälä ja Mauri Myllylä Navico Oy:stä. Asiantuntijoina selvityksessä ovat olleet Markku Pyykköstä Vapo Oy:stä, Heikki Karppimaata Turveruukki Oy:stä sekä Heikki Harju-Auttia ja Pertti Vanhala Oulu Energiasta. Planora Oy kiittää saadusta toimeksiannosta. Nykytilanteessa ruokohelven tuotantoalat Oulun/Toppilan voimalaitoksen vaikutusalueella ovat Vapolla noin ha ja Turveruukilla noin 150 ha. Tuotantoalasta suhteellisen suuri osuus on tuotannosta poistuneilla turvetuotantoaloilla. Käytännössä silputtu ruokohelpi sekoitetaan turvetuotantopaikalla turveaumaan, sillä tällä alueella ei ole missään energiatuotantoyksikössä helven murskaus ja kuljetinlinjaa. Toppilan voimalaitos käyttää aumasekoitettua turvetta nykyisellään noin 10 GWh vuodessa. Muualla Suomessa on Kokkolan Voima Oy rakentanut helpipaalujen silppuamis- ja kuljetinlinjan sekä paaluille noin m2:n varastohallin ja Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitos käyttää helpiä hakkeeseen/turpeeseen sekoitettuna. Molempien laitosten käyttö on noin 10 GWh vuodessa ja kummallakin on käytössä tuotantoalaa noin 800 ha. Seinäjoen ja Kokkolan voimalaitokset ovat tehneet ruokohelven tuotantosopimukset suoraan tuottajien kanssa. Seinäjoki on ulkoistanut ruokohelpilogistiikan hoidon Metsäliitto Osuuskunnalle, Kokkolan voimalaitos vastaa logistiikasta itse. Vaskiluodon Voiman Vaasan voimalaitos oli teettänyt tanskalaisella konsultilla selvityksen 100 MW:n hiilikattilan muuttamiseksi pelkästään ruokohelpiä ja viljaolkea käyttäväksi olkikattilaksi. Vaikka Vaasan seudulla on pääosin viljanolkea saatavissa noin GWh vuodessa, on tästä kuitenkin hankkeesta luovuttu yksipuolisen polttoaineen aiheuttaman saatavuusriskin vuoksi. Nyt Vaasassa on selvitystyön alla kaasutustekniikka, missä olki ja hake kaasutetaan erillisessä kaasutusreaktorissa, kaasu johdetaan vanhaan hiilikattilaan ja poltetaan siinä. Ruokohelven käytön suurimpina esteinä on sen kilpailukykyinen hinta. Voimalaitokset toimivat liiketaloudellisesti ja käyttävät turvetta ja/tai haketta hinnanmuodostuksen vertailupolttoaineina. Vaikka ruokohelven energiahinta olisi sama kuin yleisesti vertailupolttoaineella käytettävällä hakkeella, hintapaineen hakkeeseen verrattuna aiheuttaa hakesähkön tuotannosta maksettava bioenergian tuotantotuki tuotetulle sähköenergialle, joka on noin 6,90 / MWh. Tämä vastaa polttoaineen hinnassa tuotantorakenteesta riippuen 2,00-3,00 / MWh. Tämän lisäksi helven pienet toimitusmäärät ja siitä johtuva logistiikan työläämpi hoitaminen etenkin turpeeseen verrattuna aiheuttaa ylimääräisen kustannuspaineen. Oman lisäpaineen V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

4 4(29) tuottajahintaan aiheuttaa myös vuoden 2010 alussa poistunut energiakasvituki 60,00 /ha mikä vastaa energiana noin 2,30 / MWh. Ruokohelven tuotannosta, korjuusta. kuljetuksesta ja käsittelystä sekä poltosta on tehty useita tutkimuksia ja käyttökokeita joiden tietoja on hyödynnetty tässä selvityksessä. Näitä selvityksiä ovat mm.: 1. MTT: Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten, Helsingin yliopisto, pro gradu-tutkielma: Bioenergiaa pellosta: Ruokohelpin mahdollisuudet energian tuotannossa 3. VTT: Ruokohelven käyttöselvitys voimalaitoksella. Tutkimusraportti VTT-R Metso Power: Peltobiomassan poltettavuus 5. Kokkolan Voima: Malliesimerkki ruokohelven vastaanotosta, käsittelystä ja poltosta 6. Kuopion Energia Oy: Ruokohelpin koepoltto Mika Säynäjäkagas: Bioenergiaa pellolta Olli Reinikainen: Ruokohelven ympäristövaikutukset ja energiatehokkuus Samuli Rinne: Ruokohelven käsittely voimalaitoksella Turun ammattikorkeakoulu: Ruokoenergiaa järviruo on energian käyttömahdollisuudet Etelä-Suomessa 11. Seinäjoen ammattikorkeakoulu: Ruokohelven korjuun kustannukset ja energiankäytön kannattavuus briketöitynä Kuortaneella Tässä kustannustasoselvityksessä ovat mukana kaikki kustannuserät pellon laidasta siihen saakka kun ruokohelpi on polttokelpoisena voimalaitoksen polttoaineen vastaanottoasemalla tai kattilaan menevällä syöttökuljettimella. Kohdassa 5.8 on myös selvitetty ruokohelven viljelykustannuksia ja ns. pellonlaitahintaa. Tässä logistiikka- ja kustannustasoselvityksessä käytetään demolaitoksena Toppilan voimalaitosta. 3. RUOKOHELVEN OMINAISUUDET V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

5 5(29) 3.1. Ruokohelven ja vertailupolttoaineiden lämpöarvo, aine- ja tuhkapitoisuudet sekä tuhkan sulamispiste /3/ Kuva 1. Ruokohelpin tehollisen lämpöarvon MWh/ tn riippuvuus kosteudesta. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

6 6(29) 3.2. Eri polttoaineiden lämpöarvo, kosteus, energiatiheys ja tuhkapitoisuus /2/ 3.3. Ruokohelven erityisominaisuudet Tavanomaisista viljely- ja käyttöolosuhteista saatujen tutkimustiertojen perusteella on kevätkorjatun ruokohelven tehollinen lämpöarvo 3,06 3,94 MWh /tn, satotaso 4,5 7,0 tn/ha ja helpisilpun irtotiheys 70 kg/i-m3. Keskiarvoluvuilla laskettuna on tehollinen lämpöarvo 3,5 MWh/tn, satotaso 5,75 tn/ha ja energiamäärä 20,1 MWh/ha sekä helpisilpun energiatiheys silpun pituudesta riippuen noin 0,15..0,33 MWh/i- m3 (laskelmissa 0,25 MWh/i- m3). Kuva 2. Helpisilpun energiatiheys keskipituuden mukaan /9/. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

7 7(29) Energia-, tilavuus- ja kokonaispainoja sekä tuotantoaloja laskettaessa käytetään tässä raportissa em. keskiarvolukuja kevätkorjatulle ruokohelvelle. Ruokohelven paalauksessa on tiloilla yleisesti käytössä oleva pyöröpaalain. Lisäksi on käytössä muutamia kalliita yli ja raskaita noin 7,0 tn suurpaalaimia. Kuva 3. Pyöröpaalain jä pyöröpaaluja /9/. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

8 8(29) Pyöröpaalu, pituus ja halkaisija noin 1,2 1,5 m, paino noin kg/ paalu. Kuva 4. Suurpaalain ja suurpaaleja /9/. Suurpaali, noin 0,8x0,8x 2,4 m, paino noin kg/ paalu Kuljetuksessa yksittäinen pyörö- tai suurpaali vaativat likimain saman tilavuuden, joten niitä mahtuu täysperävaunurekkaan noin kpl. Kuormapainot ja energiamäärät: pyöröpaaleilla, 14,0 18,0 tn/ kuorma ja energiamäärä MWh/ kuorma V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

9 9(29) suurpaaleilla, 24,0 28,0 tn/ kuorma ja energiamäärä MWh/ kuorma Ruokohelvestä voidaan valmistaa myös pellettiä tai brikettiä, valmistusta on selvitetty tarkemmin kohdassa 4.2 ja valmistuskustannuksia kohdassa RUOKOHELVEN ENERGIAKÄYTTÖ Ruokohelven energiakäyttöä suunnitellessa tulee muistaa, että; Sen energiatiheys on pieni, noin 0,2 0,3 MWh/ i-m3, joten suuria määriä käytettäessä ei turpeelle ja hakkeelle suunniteltujen kuljettimien ja syöttölaitteiden kapasiteetti riitä. Lisäksi varastointi vaatii huomattavasti paljon enemmän tilaa. Kuva 5. Helven laskennallinen tilavuusosuus polttoaineseoksessa /9/ Se on kuivaa, kosteus %, ja kevyttä, joten se pölyää herkästi ja kasvattaa paloturvallisuusriskiä sekä lisää puhtaanapitotarvetta. Turpeelle ja puulle suunnitelluissa kattiloissa poltto onnistuu vain seospolttoaineena. Kemiallisena maksimikäyttösuhteena pidetään puuseoksessa 10 % ja turveseoksessa enintään 20 %:n energiaosuutta. On hyvä muistaa, että 10 prosentin energiaosuus vastaa polttoainevirrassa noin 30 %:n tilavuusosuutta, ks. kuva 5. Runsasseosteisena kuiva ruokohelpi nostaa tulipesän lämpötilaa rasittaen arinoita ja muurauksia sekä aiheuttaa leijupetikattilassa petihiekan sintraantumisriskin Voi aiheuttaa pölyn ja homeen vaikutuksesta työntekijöille terveysriskin (vrt. hake). Liian kosteana tarttuu kiinni kolakuljettimiin. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

10 10(29) Kevätkorjattu pyöröpaaleissa oleva ruokohelpi, kun se on varastoitu peittämättä lappeellaan korkeisiin kasoihin aluspuiden päälle, ei olennaisesti lisää sen kosteutta poltossa sillä ylimmät paalut kastuvat vain pinnasta. 5. RUOKOHELVEN KÄYTTÖPOTENTIAALI JA TUOTANTOALAT 5.1. Toppilan voimalaitoksella Toppilan voimalaitos käyttää polttoturvetta noin GWh ja puupolttoaineita noin 700 GWh vuodessa. Vastaavat irtokuutiomäärät ovat; turvetta i-m3 (1,0 MWh/i-m3) ja puupolttoaineita i-m3 (0,74 MWh/i-m3) vuodessa. Kun voimalaitoksen huipun käyttöaika noin h/a ja kattiloiden lämpöteho yhteensä 582 MW, menee kattiloiden nimellisteholla biopolttoainetta laadusta riippuen yht i-m3 eli noin 5-6 rekkakuormaa tunnissa. Taulukossa 1 on esitetty helpin käyttömäärät, polttoainevirta ja tuotantoalat kun ruokohelven käyttöosuus on 3, 5 tai 10 % energiamäärästä. Voi todeta, että realistinen määrä Toppilan voimalaitoksella on korkeintaan noin 5 %:n energiaosuus. Tämä vastaa 4000 tunnin vuotuisella helpin polttoajalla helpivirtaa noin 160 i-m3 (paino 70 kg/i-m3) tunnissa, kokonaismäärä noin i-m3/a, energiamäärä noin 160 GWh/a ja tarvittava viljelyala noin hehtaaria. Taulukko 1. Ruokohelven käyttömäärät, polttoainevirta ja tuotantoalat Polttoaine Käyttö MWh/a RUOKOHELPI TuotantoHelpi osuus Lämpöarvo. Tilavuus Käyttö P.ainevirtaTuotanto ala % MWh/a MWh/i-m3 i-m3 tuntia/a i-m3/h MWh/ha ha Jyrsinturve Hake YHTEENSÄ ,25 0, ,0 21,0 96,0 20,1 20, Jyrsinturve Hake YHTEENSÄ ,25 0, ,0 35,0 160,0 20,1 20, Jyrsinturve Hake YHTEENSÄ ,25 0, ,0 70,0 320,0 20,1 20, Pelletin ja briketin ominaisuudet ja niiden tuotanto V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

11 11(29) Pelletti tai briketti on biopolttoaineesta kovassa paineessa puristettua raetta. Pelletin halkaisija on alle 10 mm ja pituus mm, briketti on taas riippuen briketointilaitteesta halkaisijaltaan mm ja pituus muutamasta sentistä noin senttimetriin. Pelletin irtokuutio painaa noin 600 kg ja briketti noin kg. Ruokohelvestä puristetun pelletin lämpöarvo on kosteudesta riippuen noin 4,2..4,6 MWh/ tn. Koetulosten perusteella voidaan ruokohelpiä käyttää ilman lisäaineita yksinään pelletti- tai brikettituotannon raaka-aineena. Kun kevätkorjatun helpin kosteus on vain %, tarvitaan sen lisäkuivaukseen kallista kuivausenergiaa hyvin vähän tai ei ollenkaan. Ruokohelpipelletin ja briketin käsittely ja säilytys vastaa MTT Timo Lötjösen mukaan puupohjaisen pelletin ja briketin ominaisuuksia. Voimalaitoksella voi näin ollen käsitellä ja säilyttää ruokohelpipellettiä ja brikettiä vastaavalla tekniikalla kuin puupellettiä ja puubrikettiä. Ruokohelven pelletoinnista ja briketoinnista esim. Vapo ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat tehneet useita testikokeita ja koemittaustuloksia. Kummankin tuotantotavan tekee haasteelliseksi helvellä murskainta käytettäessä suuri tehontarve hv ja silti pienehkö tuntituotos noin 4 10 tn tunnissa. Märkä helpi on hitaampaa murskata. Suuri tehontarve estää myös kapasiteetiltaan suuren yksikkökoon. Tällöin joudutaan kapasiteettia kasvattaessa rakentamaan rinnakkaislinjoja. Briketin valmistuksessa on vaihtoehto repiä paalut repijällä ja sen jälkeen silputa max cm:n silppuun, sillä se käy sellaisenaan briketin valmistukseen. Pelletin valmistus taas vaatii normaalioloissa silpun ajamisen ennen pelletöintiä vasaramyllyn läpi. Molemmat tuotantotavat vievät puristusvaiheessa likimain saman energiamäärän. Briketin etuna on se, ettei sitä tarvitse murskata (vasaramylly) vaan tuote voidaan tehdä suoraan silpusta. Tämä säästää investointi- ja kunnossapitokustannuksia. Kun pienen pellettilinjan tuotantokapasiteetti on tn ( MWh/a) vuodessa, tarvitaan raaka-aineeksi ruokohelpiä, (3,5 MWh/tn), tn eli noin i-m3 ja tuotantoalaa noin ha. Esimerkiksi pelletin tehdashinta raaka-ainekuluineen, ilman kuormaus- ja kuljetuskustannuksia asiakkaalle, suuressa yksikössä ja halvalla raaka-aineella on noin 104 / tn ja pienessä yksikössä noin 140 / tn eli 23,60 31,80 / MWh. Kun hakepolttoaine maksaa noin 16 18,00 / MWh ja jyrsinpolttoturve noin 9 10,00 / MWh, on aivan selvää, ettei korkean hinnan vuoksi pelletti voi olla kuin marginaalipolttoaine voimalaitos- ja kaukolämpökäytössä. Briketin poltto suurissa kattiloissa on liki samanlaista kuin pelletin poltto. Suurin ero on paloajoissa sillä suurempana kappaleena briketin paloaika on pidempi. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

12 12(29) Pientalokattiloissa briketti täytyy olla pienikokoista, jotta sen poltto onnistuu stokerisyöttimen kautta. Pelletille on kehitetty pientalokäyttöön täysin automaattinen pellettipoltin joka ei sovellu briketille. Kuva 6. Pellettikasa 5.3. Muissa Pohjois-Pohjanmaan käyttökohteissa Suurin yksittäinen polttoturpeen käyttökohde on Kanteleen Voima Oy:n lauhdelaitos Haapavedellä. Sen vuotuiset polttoaineen käyttömäärät ovat likimain samaa luokkaa kuin Toppilan voimalaitoksen. Käyttömäärät ovat 2,5 milj. i-m3 jyrsinturvetta ja noin 0,2 milj. i-m3 puupolttoaineita. Kun polttotekniikkana on pölypoltto, täytyy puupolttoaine jauhaa ennen kattilaan syöttämistä. Se rajoittaa puupolttoaineiden käyttöä. Kun Stora-Enson ja Laanilan Voiman vastapainelaitoksia ei huomioida ovat suurimmat käyttökohteet Kajaanin, Kuusamon ja Ylivieskan vastapainevoimalaitokset. Kainuun Voima Oy:n omistaman Kajaanin Tihisenniemen voimalaitoksen turvekattilan lämpöteho on 240 MW ja suurin mahdollinen turbiinin sähköteho 88 MW. Kun UPM lopetti Kajaanin tehtaiden tuotannon, on voimalaitos selvästi ylisuuri, sillä suurin vastapainelämpökuorma on 80 MW. Tällöin sähköteho on noin 30 MW. Kattila käy maksimi kaukolämpökuormallakin vain puoliteholla. Kun huipun käyttöaika on noin h/a voi jyrsinturpeen käyttö olla korkeintaan noin 0,6 milj. i-m3 vuodessa. Kuusamo ja Ylivieska käyttävät kumpikin noin i-m3 jyrsinturvetta vuodessa. Viiden prosentin ruokohelven käyttöosuudella ja h/ a ruokohelven käyttöajalla ovat sen käyttömäärät, polttoainevirrat ja tuotantoalat seuraavat; Paikkakunta Käyttö MWh/a i-m3/h i-m3/a Tuotantoala/ha Haapavesi Kajaani Kuusamo Ylivieska YHTEENSÄ V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

13 13(29) Jos Pohjanmaalla alettaisiin käyttämään ruokohelpeä maksimaalisesti paikallisena polttoaineena voisi viljelyala nousta noin hehtaariin. Pelletti- ja brikettituotannossa rajoittuu käyttöalue pääasiassa pohjoismaihin ja kilpailukykyisellä hinnalla ovat markkinat todella suuret, rajan asettaa vain tuotantomahdollisuudet. 6. RUOKOHELVEN TUOTANTO 6.1. Yleistä Laskennassa käytetyt ruokohelven energiatuotannon tunnusluvut on esitetty kohdassa Korjuuaika Energiakäyttöön menevä ruokohelpi korjataan keväällä huhti-toukokuussa lumien sulamisen jälkeen, jolloin ruokohelven kosteus on alhainen ja polttolaatu hyvä. Tavoiteltu korjuukosteus on %, johon päästään keväällä helposti. Optimiolosuhteissa ruokohelven korjuu voidaan suorittaa jo varhaiskeväällä heti lumien jälkeen, kun maa on vielä roudassa ja kantaa hyvin työkoneita. Jos routaa ei ole tai se sulaa yhtä aikaa lumien sulamisen kanssa, korjuu tehdään, kun maa kantaa korjuukaluston. Helpi on korjattava viimeistään, kun uusi kasvusto on enintään cm Niitto ja karhotus Talvella lumi painaa ruokohelpikasvuston maata vasten noin 20 cm paksuksi kerrokseksi, joten korjuutappioiden minimoimiseksi se täytyy niittää mahdollisimman lyhyeen sänkeen. Niiton onnistuminen edellyttää, että pellon pinta on tasattu ja kivet ja kannot on poistettu huolellisesti ja ruokohelpikasvuston perustamisvaiheessa. Vuosittaisten korjuiden aikana pellon pintaan ei saa tulla työkoneiden aiheuttamia uria, sillä seuraavina vuosina kasvustoa ei pystytä niittämään urien kohdilta millään koneella tarkasti. Ruokohelven kevätkorjuussa tapahtuu väistämättä korjuutappioita, koska kasvusto on laossa ja haurasta. Ruokohelven korjuuta pidetään onnistuneena, jos korjuutappiot jäävät 20 %:iin pellolla olevasta kasvustosta. Korjuutappiot voivat nousta %:iin, jos niittokoneen niittokorkeutta ei ole säädetty tarpeeksi matalalle. Ruokohelven niittoon sopivat lautasniittokoneet ja lautasniittomurskaimet. Lautasniittokoneen etuina ovat keveys, helppo sängen pituussäätö ja vähäiset varisemistappiot, koska murskainosaa ei ole. Lautasniittokoneella niitetty kasvusto on karhotettava ennen korjuuta. Karhotukseen käytetään samoja roottorikarhottimia kuin säiliörehullekin. Niittomurskain puolestaan tekee valmiit karhot, jolloin karhotustyövaihetta V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

14 14(29) ei välttämättä tarvita. Tärkeää on, että karhot ovat korjuukoneelle sopivan muotoiset ja kokoiset. Varsinkin isojen karhojen jäämistä sateeseen on vältettävä, sillä niiden keskusta kuivuu hitaasti korjuukuntoon ja uudelleen karhotus voi aiheuttaa merkittäviä tappioita. Kuva 7. Ruokohelven niittoa 6.4. Korjuu paaleina Tällä hetkellä ruokohelven korjuuseen käytetty yleisin paalaintyyppi on pyöröpaalain. Ne ovat halvempia ja kevyempiä kuin kanttipaalaimet. Kanttipaalainten etuina ovat pyöröpaalaimiin verrattuina suurempi kapasiteetti, tiiviimmät paalit, ja paalien parempi tilankäyttö kuljetusajoneuvoissa, koska paalit ovat suorakaiteen muotoisia. Kuljetusautoihin saadaan kanttipaaleilla % painavampia kuormia kuin pyöröpaaleilla, minkä vuoksi kanttipaalusta suositellaan. Kanttipaalaimet ovat kuitenkin pyöröpaalaimia selvästi kalliimpia ja raskaampia. Keväisin kanttipaalaimet voivat aiheuttaa kevätkostean pellon uriutumista, mikä puolestaan saattaa lisätä helven korjuutappioita. Pyöröpaalin mitat ovat: halkaisija 1,2 m tai 1,5 m ja leveys 1,2 m. Kanttipaalien mitat ovat: 1,2 m x 0,7 m x 2,4 m tai 1,2m x 0,9 m x 2,4 m Korjuu irtosilppuna Irtosilppukorjuun etuna on, että sillä saadaan tehtyä pellolla voimalaitosten kuljetuslinjoille sopivaa silppua. Tällöin ei erillistä paalien murskausta tai silppuamista tarvita. Irtosilppukorjuuta voidaan käyttää, jos viljelmä sijaitsee korkeintaan kilometrin päässä turvetuotantoalueesta tai polttoaineterminaalista, koska silpun kuormatiheys on pieni. Silpun tulee olla tasalaatuista ja pituuden alle 50 mm, jotta silppu sekoittuu hyvin pääpolttoaineeseen ja kulkee voimalaitoksen kuljettimissa ongelmitta. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

15 15(29) Kuva 8. Ruokohelven korjuu silppuna 6.6. Ruokohelpilajikkeet Energia- ja kuitutarkoituksiin kokeillut lajikkeet on lähes poikkeuksetta jalostettu rehukäyttöön. Suomessa yleisimmin energiakäyttöön käytettyjä ruokohelpilajikkeita ovat tällä hetkellä Palaton ja Chiefton. Kotimaista energia- ja kuitukäyttöön paremmin soveltuvaa lajiketta kehitetään parhaillaan Boreal Kasvinjalostus Oy:n toimesta. Ruokohelven kuivaainesato keväällä korjattuna on toisesta satovuodesta lähtien noin 5-8 tonnia hehtaarilta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) vuosien virallisten lajikekokeiden tulokset eri ruokohelpilajikkeilla ilmenevät oheisesta taulukosta. Taulukko Ruokohelpilajikkeiden satoisuus ja talvituhoherkkyys MTT:n vuosien virallisten kokeiden mukaan Lajike Sato kg/ha Talvituho % Kevättiheys % PALATON ,4 84,2 CHIEFTON ,8 81,6 BOR RH ,4 85,4 Tarvittava viljelyala ja niiden alustava sijainti ProAgrian ja ELY-keskusten henkilöt eivät osanneet haastattelussa määritellä ruokohelven viljelyalueiden sijainnin kehittymistä vuoteen 2015 mennessä. Yleinen näkemys oli että pellolla ruokehelven viljely on melko kannattamatonta, viljely tulee keskittymään käytöstä poistetuille turvesoille. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

16 (29) Ruokohelven viljelyn ja korjuun hinta Pohjois-Pohjanmaalla MTT Timo Lötjösen mukaan ruokohelven viljely Pohjois-Pohjanmaalla maksaa noin / MWh maalajista ja sadosta riippuen. Viljely pitää sisällään pellon vuokran, perustamisen, kylvön ja lannoituksen. Korjuun hinta on korjuutavasta riippuen 8 9 / MWh. Viljelijä saa hehtaarikohtaista maataloustukea tällä hetkellä energiakasvituen poistuttua noin / MWh. Korjuukustannukset kasvavat hehtaarikohtaisen sadon kasvaessa, maataloustuki on kuitenkin hehtaarikohtainen. Näin viljelijän tulot saattavat jopa pudota satomäärän noustessa. Käytännössä viljelijälle maksetaan Pohjois-Pohjanmaalla ruokohelvestä korjattuna pellon laidassa 3 6 / MWh riippuen viljelmän sijainnista. Selvyyden vuoksi kuljetusvaihtoehtojen tarkastelussa käytetään ruokohelven pellonlaitahintaa 6 / MWh. Ruokohelven viljelyala on pysynyt samansuuruisena viimeiset kolme vuotta. Jotta ruokohelpiviljely saataisiin houkuttelevammaksi, pitäisi lopputuotteen hintaa saada nostettua jonkin tyyppisen syöttötariffin avulla. Pellonlaitahinta pitäisi saada kaksinkertaiseksi jotta viljely olisi pidemmällä aikavälillä viljelijälle mielekästä. 7. RUOKOHELVEN TOIMITUSKETJUT 7.1. Yleistä Tässä selvityksessä on perehdytty Toppilan voimalaitoksen osalta kolmeen eri toimitusketjuun; Ruokohelpi kuljetetaan mahdollisimman lähellä olevalle turvesuolle, siellä punnitaan ja sekoitetaan jyrsinturpeen joukkoon Ruokohelpi kuljetetaan paaleissa Vihreäsaaren hiili- ja puuterminaaliin, siellä revitään, silputaan ja kuljetetaan Toppilan voimalaitokselle Toppilan voimalaitokselle investoidaan helpipaalien vastaanottotilat ja tehdään puupolttoaineiden käsittelylinjan yhteyteen helpipaalien hajotus- ja silputuslinja kuljettimineen. Lisäksi on erikseen selvitetty briketti- tai pellettituotannon aiheuttamia lisäkustannuksia ja varastoinnissa sekä kuljetuksessa saatavia kustannussäästöjä. Ruokohelven käyttöä suunniteltaessa tulee muistaa, että viljelyn aloituksesta vasta kolmas kausi tuottaa täyden sadon. Ensimmäinen kevätkorjattu sato saadaan vasta 2 vuoden kuluttua kylvöstä. Tästä johtuen ei ensimmäisenä kannata rakentaa voimalaitoksen käsittely-ketjua, vaan siirtymävaihe hoidetaan turveaumasekoituksella tai terminaalikäsittelyssä. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

17 (29) Turveaumasekoitus Aumasekoituksen toimitusketju: Silppukorjuu Kuljetus turvesuolle Sekoitus ja näytteet Kuljetus voimalaitokselle tai Paalaus Kuljetus suolle Silppuaminen Sekoitus ja näytteet Kuljetus voimalaitokselle Kalusto: silppukorjuukalusto tai niitto ja paalaus kuljetuskalusto pellolta turvesuolle suolla siirrettävä murskausasema siirtopuhaltimin määrän todentaminen, esim.etukuormaajatraktori kauhavaa alla näytteenottolaitteet kuljetuskalusto suolta voimalaitokselle Lisäkustannukset aiheutuvat paalien kuljetuksesta turvesuolle, helpipaalien käsittelystä turvesuolla sekä kuormauksesta ajoneuvoon. Kuljetuskustannukset suoaumasta voimalaitokselle ovat likimain yhtä suuret kuin polttohakkeen kuljetuksessa. Kuva 9. Siirrettävä murskainasema toiminnassa. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

18 (29) Terminaali Terminaalimallissa on toimitusketju samanlainen kuin turvesuosekoituksessa. Erona on vain se, että suon tilalla on terminaali jossa ruokohelpi silputaan ja kuljetetaan silppuna voimalaitokselle muun polttoaineen joukkoon. Helpipaalien käsittelykustannukset ovat samat kuin turveaumasekoituksessa, mutta lisäkustannuksia aiheutuu pidemmästä kuljetusmatkasta johtuen paalien kuljetuksessa viljelykseltä voimalaitoksen lähellä olevaan terminaaliin Voimalaitos Toimitusketju: Niitto ja paalaus Kuljetus paaluina voimalaan Repijä ja silppuri Siirto kattilaan Viiden prosentin käyttöosuudella ja tunnin polttoajalla tulee ruokohelpivirta olla noin 160 i-m3 eli noin 11 tn tunnissa. Käytettäessä pyöröpaaluja jonka paino on kg/paalu palaa tunnin aikana noin paalua. Helpipaalujen varastokuljetinkapasiteetti mitoitetaan niin, että varastokuljettimella on ennen uuden kuorman tuloa noin tunnin varasto, tarvitaan varastokuljetinkapasiteettia noin 140:lle pyöröpaalulle. Kun pyöröpaaluja on kaksi rinnakkain ja yksi niiden päällä, tarvitaan varastokuljetin, jonka pituus on noin 70 metriä. Koska helpipaaluille ei järjestetä välivarastoa, tulee helpikuorma purkaa pyöräkuormaajalla varastokuljettimelle keskimäärin 1,5 tunnin välein Pelletointi ja briketointi Briketti- ja pellettituotannon kustannuksia on selvitetty mobiililaitteisto- tai pelletti/ brikettitehdastuotannossa Energiasisällön todentaminen Energiasisältö tulee aina todeta siinä vaiheessa, kun ruokohelpeä toimitetaan voimalaitokselle. Kun ruokohelpeä kuljetetaan pellolta tai terminaalista paaleina tai irtosilppuna suoraan voimalaitokselle, selvitetään energiasisältö voimalaitoksella kuorman massan ja helvestä otettavan näytteen perusteella. Suon kautta kulkevien turve/puu helpi seosten osalta selvitetään helven massa (kg) seostamisen yhteydessä suolla, ja puhtaasta helpinäytteestä määritellyn energiasisällön ja helven massan kautta lasketaan kuormassa oleva helpienergiamäärä. Seoskuorman kokonais V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

19 19(29) massasta ja energiamäärästä vähennetään helven osuus ja loppu osa on sitten toista seosainetta. Energiasisällön selvittämisen kustannukset ovat vähäiset verrattuna toimitusketjujen kokonaiskustannuksiin. 8. TOIMITUSKETJUJEN KUSTANNUKSET 8.1. Yleistä Ruokohelven kaukokuljetus voi tapahtua silppuna, paaleina tai sekoituksena turpeen tai hakkeen kanssa. Paalien kaukokuljetuskustannusiin vaikuttavat olennaisesti paalin tyyppi, tiiviys ja energiasisältö. Erityisesti pyöröpaalissa paalin tiheys ja sen seurauksena energiasisältö vaihtelee Suomessa erittäin paljon. Ruokohelvestä ei ole mahdollista saada täyttä kuormaa, eli paino jää aina alle sallitun maksimin. Suurkanttipaaleista saa paalien muodon takia paremman täyttöasteen verrattuna pyöröpaaleihin. Suurkanttipaalaimia on Suomessa käytössä kuitenkin varsin vähän. Pohjois-Pohjanmaalla paalaus tapahtuu pyöröpaalaimilla. Mikäli rekka-auton kuormakoko on 140 m³, turve ei maksimikuormalla täytä koko kuormatilaa. Tällöin matalamman energiatiheyden omaavaa keveämpää ruokohelpisilppua voi tehokkaasti kuljettaa turpeen seassa. Varastoinnille pellolla tai suolla ei lasketa erillistä kustannusta. Varastossa tapahtuvat laatutappiot jätetään myös huomiotta. Kuljetusten ohjaukseen ja siihen liittyvän kehitystyöhön liittyvät kulut jätetään huomioimatta. Logistiikkaselvityksessä käytetyt välimatkat on mitattu kartta-aineistosta. Viljelysten sijainti ilmaistiin pääasiassa kuntatasolla, välimatkat on mitattu kunnan arvioidusta keskipisteestä määränpäähän. Kuljetuskustannuksissa on käytetty VTT:n vuonna 2008 selvitettyjä yleisiä ruokohelven kuljetuskustannuksia. Kustannukset sisältävät ajoneuvo- matka-aika, onnettomuus- ja ympäristökustannukset. Polttoaineen hinnassa on tapahtunut vuoden 2008 ja 2009 välillä keskimäärin 18 sentin alenema litraa kohden. Polttoaineen hinnan osuus kokonaiskuljetuskustannuksista on noin 48 %. Polttoaineen hinnassa on tapahtunut kuitenkin nousua vuoden 2010 aikana, näin ollen vuoden 2008 kuljetuskustannuksia ei korjata polttoaineen hinnan osalta. Kuljetuskustannukset perustuvat lisäksi seuraaviin olettamiin: kuljetuskaluston koko, paalikuljetuksissa 126 m³ ja seoskuljetuksissa 120 m³ 1,2 m ja 1,5 m pyöröhelpipaalin tiheys on noin 130 kg/m³ suurkanttipaalin tiheys on noin 150 kg/m³ silpun kuljetuskustannukset pitävän sisällään lastauksen ruokohelven kosteus 20% V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

20 (29) Turveaumasekoitus Turvesuolla tapahtuvaan murskaukseen ja seostukseen liittyy aina siirtokuljetus pellolta suolle. Ruokohelven siirtokuljetusten kustannukset kappaleessa 7.1. mainituilla perusolettamilla ovat seuraavat: 6,00 5,00 h W M / s u n n 3,00 a ts u k s u t 2,00 je l u K Irto Ppaali, d=1,2 m Ppaali, d=1,5 m Sk-paali 1,00 0, M atka, km Kuva 10. Siirtokuljetuskustannukset Suolla tapahtuvassa ruokohelven murskauksessa ja seostuksessa käytetään seuraavia olettamia: Murskaus 3 /MWh - 9 /MWh, Hyötymurskaus Oy:n hinta 4,30..8,60 /MWh, laskelmissa käytetään 4 /MWh seostaminen /MWh, seossuhde 15 % V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

21 21(29) Kuva 11. Aumasekoitusta Ruokohelven kuljettamisen, murskauksen ja seostamisen, sekä turve- ruokohelpiseoksen kuljettamisen logistiikkakustannukset koko ketjulle ovat seuraavat: Taulukko 3 Suo Erittely kuljetus, murskaus ja seostuskustannusten muodostumisesta toimitusketjussa pelto suo voimalaitos. Pelto suo km Hakasuo Hakasuo Hakasuo Hakasuo Pehkeensuo Pehkeensuo Jouttenoinen Jouttenoinen Jouttenoinen Jouttenoinen Jouttenoinen Jouttenoinen Jouttenoinen Jouttenoinen Taulukko Kuljetuskustannukset pelto - suo Suo Toppila /MWh Ppaali, Ppaali, Irto d=1,2 m d=1,5 m Sk-paali 8,42 4,94 4,65 3,34 9,72 5,77 5,43 3,89 8,54 5,02 4,72 3,38 5,51 3,09 2,90 2,08 4,89 2,69 2,53 1,82 6,90 3,98 3,74 2,68 8,08 4,72 4,44 3,19 6,42 3,67 3,45 2,48 7,08 4,09 3,84 2,76 5,08 2,81 2,64 1,90 5,88 3,32 3,12 2,24 4,64 2,53 2,38 1,71 6,36 3,63 3,41 2,45 6,30 3,59 3,38 2,42 Murskaus Seostus Kuljetuskustannukset km /MWh /MWh suo - Toppila /MWh RintaKuorma 120 m³, suhde menet. 15%, tiiviys 75 kg/m³ 62 6,8 62 6,8 62 6,8 62 6,8 76 7,5 76 7,5 49 6,1 49 6,1 49 6,1 49 6,1 49 6,1 49 6,1 49 6,1 49 6,1 Toimituskustannukset /MWh Ppaali, Ppaali, Irto d=1,2 m d=1,5 m Sk-paali 15,80 16,32 16,03 14,72 17,10 17,15 16,81 15,27 15,92 16,40 16,10 14,76 12,89 14,47 14,28 13,46 12,97 14,77 14,61 13,90 14,98 16,06 15,82 14,76 14,76 15,40 15,12 13,87 13,10 14,35 14,13 13,16 13,76 14,77 14,52 13,44 11,76 13,49 13,32 12,58 12, ,80 12,92 11,32 13,21 13,06 12,39 13,04 14,31 14,09 13,13 12,98 14,27 14,06 13,10 Yhteenveto aumasekoituksen toimituskustannuksista (pellon laita - suo- voimalaitos) V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

22 Kunta Yli-II Pudasjärvi Haukipudas Ylikiimiki Utajärvi Vaala Kestilä Oulunsalo Siikajoki Liminka Tyrnävä Ruukki Rantsila Vihanti 22(29) Toimituskustannukset /MWh Ppaali, Ppaali, Irto d=1,2 m d=1,5 m Sk-paali 15,80 16,32 16,03 14,72 17,10 17,15 16,81 15,27 15,92 16,40 16,10 14,76 12,89 14,47 14,28 13,46 12,97 14,77 14,61 13,90 14,98 16,06 15,82 14,76 14,76 15,40 15,12 13,87 13,10 14,35 14,13 13,16 13,76 14,77 14,52 13,44 11,76 13,49 13,32 12,58 12, ,80 12,92 11,32 13,21 13,06 12,39 13,04 14,31 14,09 13,13 12,98 14,27 14,06 13,10 Taulukon 4 kustannuksiin täytyy lisätä vielä ruokohelven pellonlaitahinta, noin 6 / MWh. Turvesuolla tapahtuva murskaus ja seostus on kallis menetelmä. Soiden sijainti on epäedullinen lähtöpisteen ja määränpään näkökulmasta. Suot ovat pääkuljetussuunnista sivussa, siirto pellolta suolle on melko pitkä. Poikkeuksen tähän muodostavat Utajärvi, Liminka ja Ruukki joissa turvesuo on noin 10 kilometrin päässä viljelyksistä. Näistä tapauksista ainoastaan ketju Ruukki Jouttenoinen Toppilan voimalaitos on edullisempi Vihreäsaaren kautta kulkevaan toimitusketjuun verrattuna. Laskennallisesti irtosilpun toimittaminen turvesuolle on pyöröpaalia edullisempaa, mikäli viljelmä on alle 35 kilomerin etäisyydellä turvesuosta. Tässä oletetaan että irtosilppua ei tarvitse murskata erikseen. Toppilan voimalaitos ei voi kuitenkaan ottaa puhdasta irtosilppua vastaan, vaan se on aina seostettava joko hakkeeseen tai turpeeseen Vihreäsaaren terminaali Kuljetuskustannukset terminaaliin rinnastetaan siirtokuljetuksiin pellolta turvesuolle. Tässä käytetään myös samoja lähtöolettamia. Murskaus terminaalissa mobiilimurskaimella / MWh Terminaalista lämpölaitokselle tehtävä ruokohelpisilpun siirtokuljetus oletetaan toteutettavan 120 m³:n ajoneuvoyhdistelmällä. Kuljetuskustannus välille Vihreäsaari Toppilan Voimalaitos, matkan ollessa 4 km, on 4,80 / MWh sisältäen lastauksen terminaalissa. Kustannustarkastelussa on otettu huomioon se, että myös silppu kulkisi terminaalin kautta, vaikkei sitä siellä silputakaan. On selvää, että käytännössä kannattaa silppu ajaa suoraan voimalaitokselle muun polttoaineen joukkoon. Kuljetuskustannukset sisältävät varsinaisen V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

23 23(29) kuljetustyön lisäksi paalien osalta murskauksen tai silppuamisen / MWh sekä lastausja siirtokustannukset Vihreäsaaresta Toppilaan 4,80 / MWh. Terminaalivaihtoehdon kuljetuskustannukset kunnittain ovat seuraavat: Taulukko 5. Terminaalivaihtoehdon kuljetus- ja silppuamiskustannukset (pelto terminaali - voimalaitos) Kunta Matka, km Yli-II Pudasjärvi Haukipudas Ylikiimiki Utajärvi Vaala Kestilä Oulunsalo Siikajoki Liminka Tyrnävä Ruukki Rantsila Vihanti Toimituskustannukset /MWh Ppaali, Ppaali, Irto d=1,2 m d=1,5 m Sk-paali 12,06 13,00 12,75 11,64 14,30 14,43 14,09 12,60 10,43 11,97 11,78 10,94 11,34 12,55 12,32 11,33 12,53 13,30 13,03 11,84 14,41 14,50 14,16 12,65 14,52 14,57 14,23 12,69 9,75 11,53 11,37 10,64 12,88 13,52 13,24 11,99 10,68 12,12 11,92 11,04 11,22 12,47 12,25 11,28 12,76 13,45 13,17 11,94 12,70 13,41 13,14 11,91 13,34 13,82 13,52 12,18 Taulukon 5 kustannuksiin täytyy lisätä vielä ruokohelven pellonlaitahinta, noin 6 / MWh. Lyhyillä kuljetusmatkoilla irtosilpun kuljettaminen voi olla perusteltua. Korkeampien korjuukustannusten takia silputun helven pellonlaitahinta on kuitenkin paalia kalliimpi. Terminaalin kautta tapahtuva kuljetus pitää sisällään ylimääräisen siirron. Kokonaiskustannuksista tämä siirto on suhteettoman suuri, noin 30 %. Toimitusketjun tarkastelussa on otettava huomioon että Toppilan voimalaitos ei voi ottaa puhdasta irtosilppua vastaan, vaan se on aina seostettava vihreäsaaressa joko hakkeeseen tai turpeeseen Voimalaitos Yleistä Voimalaitoksella tapahtuvassa ruokohelven käsittelyvaihtoehdossa Toppilan voimalaitokselle rakennetaan ruokohelven varastokuljetin sekä paalujen repimis-, silppuamis- ja siirtolaitteet ruokohelpisilpun siirtämiseksi välivarastolta voimalaitokselle menevään kuljettimeen. Hake- ja ruokohelpilaitteista on liitteenä laskennan perusteena oleva suunnitelmaluonnos 2258-R-01, lay-out ja PI-kaavio 2258-R-30. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

24 24(29) Kun ruokohelpipaalukuorma on purettu noin 140 pyöröpaaluun varastokuljettimelle, tapahtuu paalun siirto kummallekin repijä- ja silppuamislinjalle ja siitä edelleen kuljetus nykyisille kuljettimille täysin automaattisesti joko hakkeen seassa tai ilman sitä. Automaatiosta huolimatta arvioidaan, että kuitenkin ruokohelpilinjan käyttö vaatii kahden henkilön työpanoksen. Hakelaitteiden mitoituksessa on käytetty noin 1500 GWh:n vuosikulutusta ja helpilaitteilla noin 160 GWh/a. Nämä vastaa kuljettimilla hakkeella noin 350 ja ruokohelpillä noin 160 im3 polttoainevirtaa. Edellä mainituilla vuosimäärillä ja kuljetinkapasiteetilla tulee polttoaineiden käsittelylaitteiden vuotuisiksi käyttöajoiksi, joka sisältää vajaakäytön ja huollot, hakkeella 5700 ja ruokohelvellä 5100 tuntia, vaikka huipun käyttöaika esim. ruokohelvellä on vain 4000 tuntia vuodessa. Kaikki hinnat on ilmoitettu arvonlisäverottomina. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

25 (29) Investointi- ja pääomakustannukset Taulukko 6 Toppilan voimalaitoksen investoinnit hake- ja ruokohelpi- tai vain ruokohelpilinjaan Kohde Positio Ala m2 HAKKEEN JA HELPIN YHTEISET LAITTEET: VOA 4x175 m3 Kolakuljetin Hihnakuljetin Kiekkoseula VOA 01 KK 02 HK Tekniset tiedot Muita Kapasiteetti Leveys Patjan Nopeus tietoja m3/h m paksuus/m m/s Noin 700 m3 hake 350 m3/h hake 350 m3/h ,3 1,8 2,3 0,3 0,13 0,26 1,0 Hake- ja HelpiPituus Tehon tarve helpilaitteet laitteet m kw x1000 x ,5 2 x ,5 5 YHTEENSÄ 1075 HELPILAITTEET: Kapasiteetti 2 x 5 tn/h Varastokuljetin VK 01 Hydr.koneikko ja sylinterit Syötin repijälle SY 01 Repijät 2 kpl R1.1 ja 1.2 Silppurit, 2 kpl S1.1 ja 1.2 Kolakuljetin ja jakopelti KK 01 Siirtopuhallin putkistoineen Sykloni Sähköistys ja automaatio YHTEENSÄ 182 Max. kolapohja säppilaite hydraulinen 2x30 paalua/h 2x30 paalua/h 2,6 0, x ,5 0,2 0,2 15 2x50 2x Varaosat KONEET JA LAITT., YHT. PERUSTUKSET JA RAKENNUKSET: VOA 01 Vastaanottoasema Seulomo Paalivarasto Murskausasema PER. JA RAKENNUKSET, YHT. ASF.ALUEET /m Pääomakustannukset eri vaihtoehdoissa Vain helpilaitos Helpi ja hakelaitos Helpi Laina-aika Korko Annuiteetti ,5 4,5 4,5 0, , , Investointi Käyttö Kustannus MWh/a /MWh , , Voidaan olettaa, että vaikka Toppilan voimalaitokselle rakennetaan Ruokohelven käsittelylaitteet jää keskimääräinen vuotuinen käyttömäärä alle 160 GWh:n. Kustannuslaskelmissa on käytetty ruokohelpilaitteistojen pääömakuluina 0,87 / MWh joka vastaa 120 GWh:n vuotuista käyttömäärää. Myös kaikki muut kustannukset on kohdistettu 120 GWh:n vuotuista käyttömäärää vastaavaksi. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\ YHTEENSÄ Taulukko

26 26(29) Ruokohelven käsittelystä aiheutuvat käyttö- ja kunnossapitokustannukset: paalikuormien purku, noin 56 MWh/ kuorma, pyöräkuormaajalla 30 min, noin 50 / h eli noin 0,50 /MWh. sähkökustannukset 8 kwh/ polttoaineen MWh, 6 sent/ kwh, 0,48 / MWh kunnossapito, 5 % inv. kuluista on /a, eli 0,42 / MWh käytön henkilöstökulut 2 henkilötyövuotta sos.kuluineen, yht /a, eli 0,50 / MWh Käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat yhteensä 1,90 / MWh ja pääomakustannukset 0,87 / MWh eli kokonaiskustannukset kuorman purusta polttoon ovat 2,77 / MWh. Taulukko 8 Kunta Kuljetus- ja Toppilan voimalaitoksen kokonaiskustannukset (2,77 / MWh) yhteensä Matka, km Yli-II Pudasjärvi Haukipudas Ylikiimiki Utajärvi Vaala Kestilä Oulunsalo Siikajoki Liminka Tyrnävä Ruukki Rantsila Vihanti Toimituskustannukset /MWh Ppaali, Ppaali, Irto d=1,2 m d=1,5 m Sk-paali 7,26 6,97 6,72 5,61 9,50 8,40 8,06 6,57 5,63 5,94 5,75 4,91 6,54 6,52 6,29 5,30 7,73 7,27 7,00 5,81 9,61 8,47 8,13 6,62 9,72 8,54 8,20 6,66 4,95 5,50 5,34 4,61 8,08 7,49 7,21 5,96 5,88 6,09 5,89 5,01 6,42 6,44 6,22 5,25 7,96 7,42 7,14 5,91 7,90 7,38 7,11 5,88 8,54 7,79 7,49 6,15 Taulukon 8 kustannuksiin täytyy lisätä vielä ruokohelven pellonlaitahinta, noin 6 / MWh. Lyhyillä kuljetusmatkoilla irtosilpun kuljettaminen voi olla perusteltua. Mikäli matka Toppilan voimalaitokselle on vähemmän kuin 10 kilometriä, kannattaa korjuu toteuttaa silppuamalla. Toppilan voimalaitos ei voi kuitenkaan ottaa puhdasta irtosilppua vastaan, vaan se on aina seostettava joko hakkeeseen tai turpeeseen. Muussa tapauksessa paalaus on edullisempi vaihtoehto. Hintaero näyttäytyy tarkastelemalla esim. Oulunsalon kustannuksia. Korkeampien korjuukustannusten takia silputun helven pellonlaitahinta on kuitenkin paalia kalliimpi. Irtosilpun toimituskustannukset eivät sisällä voimalaitoksella ruokohelven käsittelystä aiheutuvia kokonaiskustannuksia 2,77 / MWh. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

27 27(29) Verrattaessa toimitusketjujen kustannuksia toisiinsa on hyvä huomioida toimitusketjujen kustannuselementtien vaikutukset. Taulukkoon on kerätty vertailun vuoksi pyöröpaalien eri kustannuselementtien vaihteluvälit. Taulukko 9 Pyöröpaalien käsittelyn kustannuselementit eri toimitusketjuilla Toimitusketju Pyöröpaalien käsittelyn kustannuselementit /MW h Yhteensä /MW h Siirto suo / Mobiili Siirto Murskaus terminaali murskaus Seostus Toppilaan Toppilassa Pelto - Suo - Voimalaitos Pelto - Vihreäsaari - Voimalaitos Pelto - Voimalaitos Pelletin ja briketin valmistus ja kuljetuskustannukset Pelletin ja briketin valmistushinnat eivät sisällä erillistä ruokohelven kuivausta, joka maksaa energiahinnasta ja raaka-aineen kosteudesta riippuen 2,50 / MWh. Taulukko 10 Tehdaspelletöinnin kustannusjakauma, / MWh, alv 0 % Tehdaspelletöinti Tuotanto 5000 tn/a Siirto tehtaalle Syöttö repijään ja Vasaram. ja pelletointi Käyttö- ja kupi Pääoma- Varastointikulut kustannukset silppuriin Kuljetus YHTEENSÄ laitokselle (laitos 50 km etäisyydellä) km 2,5-5,00 Keskiarvo 3,75 3,50 5,80 2,60 0,5 2 16,15 Taulukko 11 Pelletöinnin tai briketoinnin kustannusjakauma mobiiliyksiköllä, /MWh, alv 0% Pelletöinti tai briketointi mobiiliyksiköllä Helpipaalut ovat pellolla Paalujen syöttö Repijä- Käyttö- ja kupi ja silppuamis Pelletti kustannus Pelletti, repijä ja vasara 3,50 0,65 Briketti, repijä ja silppuri 3,50 0,65 Briketti 5,80 Pääoma- Varastointikulut kustannukset Kuljetus laitokselle (yksikkö km etäisyydellä) 1-2,5 YHTEENSÄ 2,10 0,5 1,75 14,30 1,60 0,5 1,75 12,00 Taulukon 10 ja 11 lukuihin täytyy sisällyttää vielä ruokohelven pellonlaitahinta, noin 6 / MWh. Mobiilituotannossa on yksikön kapasiteetti 2,0 tn pellettiä tunnissa, tehollinen käyttöaika h/ a ja vuosituotanto 8000 tn/ a. Tehollisen käyttöajan lisäksi on laskettu siirtoihin ja huoltoihin käytettävän noin 2000 h/ a. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

28 28(29) 9. TOIMITUSKETJUJEN KUSTANNUSVERTAILU Toimitusketjun kustannukset ovat suon kautta kulkevassa ketjussa erittäin korkeat. Tarkastelussa olevista toimitusvaihtoehdoista suon kautta tapahtuva kuljetus tulee kysymykseen, mikäli ruokohelpiviljelmä on suon välittömässä läheisyydessä. Vaihtoehtoina olevat suot eivät yleensä olleet matkan varrelle, suolle on poikettava suoralta reitiltä Toppilan voimalaitokselle. Tämä tekee ketjusta kustannustehottoman. Ainoastaan Ruukissa ja Utajärvellä olevat viljelmät voisivat olla potentiaalisia tämän toimitusketjun hyödyntämiselle. Vihreäsaaren terminaalin kautta kulkeva toimitusketju on melko tehokas vaihtoehto verrattuna suolla tapahtuvaan murskaukseen. Ylimääräiset siirrot ovat kuitenkin turha kuluerä, tässä tapauksessa 4,80 eur / MWh. Logistiikkaketjut täytyy saada eheäksi, terminaalivaihtoehto ei ole mielekäs pitkä aikavälin ratkaisu. Lisäksi Vihreäsaarta tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon Vihreäsaaren pidemmän aikavälin kehittäminen sekä mittavasta liikenteestä alueen asutukselle aiheutuvat haitat. Kuljetus suoraan Toppilan voimalaitokselle on edullisin vaihtoehto. Erilliset siirrot turvesuolle tai terminaaliin lisäävät kustannuksia. Ruokohelven käsittely Toppilan voimalaitoksen tontilla edellyttää kuitenkin huomattavia investointeja. Voimalaitostontilla ruokohelven käytön vaatimat investointikustannukset on otettu laskelmissa huomioon. Laskennalliset investointikustannukset ovat pienemmät verrattuna mobiilin murskauksen kustannuksiin. Lisäksi ylimääräisten siirtojen osuus jää toimitusketjusta kokonaan pois. Tarkastelu on toteutettu kappaleessa 7.4. Kun tehdaspelletin hintaan lisätään pellonlaitahinta, tässä käytetty 6,00 / MWh, on kokonaishinta noin 22 2 /MWh voimalaitoksella, missä pelletti voidaan hyödyntää sellaisenaan nykyisissä polttoaineen käsittelylaitteissa. 10.JOHTOPÄÄTÖKSET Yleistä Tarkastellut vaihtoehdot olivat suon ja terminaalin kautta kulkevien toimitusketjujen osalta varsin kalliita. Toppilan tontilla tapahtuva ruokohelpipaalujen käsittely vaikuttaa alustavassa tarkastelussa kustannustehokkaalta. Tämä vaatisi kuitenkin melko mittavia investointeja. Toteutuakseen investoinneille olisi löydettävät kestävät perusteet niin energiatalouden ja alueen kehittämisenkin näkökulmasta. Pelletöinti ja briketöintivaihtoehdot vaikuttavat, ruokohelven pienestä irtotiheydestä ja kalliista kuljetuskuluista johtuen mielenkiintoisimmilta toteutusvaihtoehdoilta. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

29 29(29) Toimenpide-ehdotukset Toppila ja Vihreäsaari Toppilan voimalaitoksen ja Vihreäsaaren terminaalin suunnittelussa on huomioitava käytössä olevien polttoaineiden kuljetusreitit, kuljetusautojen pysäköintitilat sekä niihin tarvittavat muutokset mahdollisten uusien polttoaineiden varalta. Tehdaspelletöinti Ruokohelven pelletöinti erillisessä tehtaassa vaikuttaa alustavan tarkastelun pohjalta mahdolliselta ruokohelven toimitusvaihtoehdolta. Muiden vaihtoehtojen epätaloudellisuus ja investointien sisältämät riskit puoltavat pellettitehtaan perusteellista toimintamahdollisuuksien selvittämistä. Tässä yhteydessä tulee huomioida tehtaan mahdollisuudet pelletöidä myös puupohjaisia aineita. Mobiilipelletöinti tai briketöinti Ruokohelven briketöinti pellonlaidassa mobiililla kalustolla vaikuttaa alustavan tarkastelun pohjalta pelletöintiäkin edullisemmalta vaihtoehdolta, sillä silppu voidaan murskaamatta briketöidä. Tekniikka tähän on kuitenkin kehitysvaiheessa. Murskaava kalusto ei sovellu kohtuuttoman tehontarpeen takia ruokohelven silppuamiseen ja murskaukseen sillä sen tehontarve on suuri hv ja tuotanto vain noin käytännön syistä hakemurskauksen kanssa korkeintaan noin 200 pyöröpaalua päivässä. Murskaimen suuri tehontarve on rajoite kapasiteetin kasvattamiseen. Ruokohelven mobiilikaluston kehittämisessä on tarve siirtyä murskaamisesta leikkaaviin teriin, hyödyntäen leikkuupuimureissa yleisesti käytettyä silppuritekniikkaa. Irtohelpi tulee voida syöttää sellaisenaan silppuriin, mutta paalut vaativat erillisen repijän ennen silppuria. Mobiilikaluston kehittämisessä tulisi tavoitteena olla, korkeistä työvoimakustannuksista johtuen, yhdellä yksiköllä tuotantotaso vähintään 3 4,0 tonnia pellettiä tai brikettiä tunnissa. Tällöin esim. kuukauden korjuuaikana voitaisiin irtoolkea suoraan briketoida tai pelletöidä noin hehtaarin alalta. V\Ruokohelpi\Kaikki tekstit\luov.raporttitekstit\

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Pel l o i l t a. e n e r g i a a. o p a s ru o k o h e l v e n kä y t t ä j i l l e. Timo Lötjönen Kirsi Knuuttila

Pel l o i l t a. e n e r g i a a. o p a s ru o k o h e l v e n kä y t t ä j i l l e. Timo Lötjönen Kirsi Knuuttila Pel l o i l t a e n e r g i a a o p a s ru o k o h e l v e n kä y t t ä j i l l e Timo Lötjönen Kirsi Knuuttila 1 Jyväskylä Innovation Oy ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Paino: ER-Paino/Kariteam

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

RUOKOHELVEN (Phalaris arundinacea) KORJUUN KUSTANNUKSET JA ENERGIAKÄYTÖN KANNATTAVUUS BRIKETÖITYNÄ KUORTANEELLA

RUOKOHELVEN (Phalaris arundinacea) KORJUUN KUSTANNUKSET JA ENERGIAKÄYTÖN KANNATTAVUUS BRIKETÖITYNÄ KUORTANEELLA RUOKOHELVEN (Phalaris arundinacea) KORJUUN KUSTANNUKSET JA ENERGIAKÄYTÖN KANNATTAVUUS BRIKETÖITYNÄ KUORTANEELLA Seinäjoen ammattikorkeakoulu Bioenergian tuotannon ja käytön kehittäminen Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Matti Virkkunen, VTT 7.10.2015, Joensuu Esityksen

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO

KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO Projektiryhmä Antti Korpilahti, Sakari Suuriniemi, Kaarlo Rieppo Rahoittajat A. Ahlström Oy, Fortum Power and Heat Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Ruokohelpin tie pellolta polttoon

Ruokohelpin tie pellolta polttoon Kuva: Katri Pahkala/MTT Uusiutuva energia Ruokohelpin tie pellolta polttoon Ruokohelpin viljely ja käyttö ovat pääsemässä hyvään vauhtiin. Jotta tämän peltoenergiakasvin käyttö olisi mahdollisimman tehokasta,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

EkoPelletti - T&K hanke

EkoPelletti - T&K hanke 1 EkoPelletti - T&K hanke Pelletöinti- ja polttokokeet Ritva Imppola*, Heikki Takalo-Kippola*, Esa Pakonen*, Erkki Kylmänen*, Henna Jokinen ja Matti Kuokkanen Hankeraportti 2013 * Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta 2000 Lämpöyrittäjien kommenttipuheenvuoro alan riskeistä, SeAmk työturvallisuusseminaari 10.11.2008, Asko Sippola Tervanpoltto ennen ja nyt "Se kuuluusa Kuurtanehen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Hanna Hällfors Satafood Kehittämisyhdistys ry Lähienergia Varsinais-Suomessa Lieto 26.11.2013 Esityksen sisältö Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen 2 Johdanto 1/3 Tausta: Bioenergian käyttömäärät kasvavat kuljetusmatkat pidentyvät

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot