Joukkovoimalla leikkauspolitiikkaa vastaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joukkovoimalla leikkauspolitiikkaa vastaan"

Transkriptio

1 Uusi Invalidi 3/ T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 3/ Joukkovoimalla leikkauspolitiikkaa vastaan Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto oli yksi liki sadasta järjestäjästä, kun mielenosoittajan kulkue osoitti mieltään hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan Helsingissä 22. elokuuta. Kuvassa Tampereen yhdistyksen Irmeli ja Eino Saarijärvi kantavat tunnusta Vanhuksista ja vammaisista pidettävä huolta. Kuva: Hannu Oittinen. Tässä numerossa: Teemana sosiaaliset perusoikeudet ja ihmisoikeudet Uusi Invalidi 60 vuotta! Sivut 7 10 Yhteisöllisyyden voimaa kulttuuripäivillä Sivut Yhdistykset toimivat Sivut 11 ja 14 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton liittohallitus : Hallituksen suunnittelemat vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten oikeuksien heikennykset ovat Suomen perustuslain ja Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan vastaisia Alle 1000 euron kuukausieläkkeen varassa eläville vammaisille ja ikäihmisille julkiset terveyspalvelut, lääke- ja matkakorvaukset sekä vammais- ja muut sosiaalipalvelut ja -tuet ovat välttämättömiä arjessa selviytymiselle. Maksujen korotukset ja tukien heikennykset merkitsisivät heille yhä pahempaa syrjäytymistä ja kurjistumista suoranaista heitteillejättöä. Takuueläkkeen korotuskin kohdistuu vain osalle pientä eläkettä saavista, eikä se heilläkään korvaa eläkkeensaajan asumistuesta luopumista, suunniteltuja maksujen korotuksia ja muiden tukien heikkenemistä. Vammaislainsäädännön uudistamista, muita lainsäädäntöhankkeita ja kuntien velvoitteita on arvioitava ensi si- jassa maamme perustuslain edellyttämän yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuksen näkökulmasta, sillä sosiaaliset perusoikeudet ovat perustuslaissa turvattuja. Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean päätöksen mukaan Suomen perusturvan taso ei täytä Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto vaatii, että maan hallitus ottaa vakavasti huomioon Euroopan Neuvoston huomautuksen ja toimii maamme perustuslain sosiaalisia perusoikeuksia koskevien säädösten mukaisesti. Näiden mukaisesti on korjattava hallitusohjelmassa suunnitellut, pienituloisia vammaisia ja vanhuksia koskevat toimet: Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja ja lääke- ja matkakulujen omavastuuosuuksia ei saa korottaa seuraukset olisivat sekä inhimillisesti että taloudellisesti vakavia: pienituloisille jäämistä ilman tarpeellisia palveluja, hoitoja ja lääkkeitä ja yhteiskunnalle lisäkustannuksia toimeentulotuen tarpeen kasvun ja palvelujen lykkääntymisestä johtuvien raskaampien hoitojen ja palvelujen myötä. Tavoitteena on oltava perusterveydenhuollon maksuttomuus. Hoitoonpääsyn määräaikoja on väljentämisen sijasta tiukennettava terveyspalvelujen ja hoitoketjujen tehostamiseksi ja raskaampien hoitojen välttämiseksi. Ruokavaliokorvaus keliaakikoille on säilytettävä, koska keliakiaan ei ole lääkehoitoa, johon voisi saada Kela-korvausta muiden vakavien pitkäaikaissairauksien tapaan. Eläkkeensaajan asumistuki on säilytettävä sitä heikentämättä välttämättömänä täydennyksenä kaikkein pienimpiin työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeisiin. Vanhus- ym. palvelujen henkilöstömitoituksia on syytä tarkistaa, mutta esitetty suunta on väärä: ammattihenkilöstön minimimäärä ja koulutustaso on määritettävä niin, että se takaa apua tarvitsevien ihmisten turvallisuuden ja inhimillisen hoivan. Palvelusuunnitelmien laatimisesta vammaisille ja vanhuksille ei saa tinkiä niitä tehdään jo nyt aivan liian vähän siihen nähden mitä tarve ja lainsäädäntö edellyttävät. Leikkausten ja heikennysten sijasta hallituksen on viipymättä korjattava perusturvan puutteet Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan mukaisiksi sekä korjattava vammais- ja itsemääräämislainsäädäntö sellaiseksi, että Suomi voi ratifioida YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Kannanotto osoitettiin pääministeri Juha Sipilälle, peruspalveluministeri Juha Rehulalle ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle sekä eduskuntaryhmille ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

2 2 Uusi Invalidi 3/2015 Pääkirjoitus 3/2015 Vammaisten oikeuksien puolustamista 60 vuotta Uusi Invalidi-lehti pääsee ihmisen elämänkaarella mitattuna myöhemmän keski-iän vaiheeseen. Lehden vanhoja numeroita selaamalla tulee vaikutelma, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oikeuksien puolustamisessa asiat etenevät todella hitaasti. Koko lehden historia on ollut tarve nostaa ongelmia esille joukkovoimaan turvautumalla. Tapaturma- ja sairausinvalidien ja muiden vammaisjärjestöjen kannanotot, lausunnot ja yhteydenotot viranomaisiin eivät nouse esille virkamiesten ja johtavien poliitikkojen työpöydillä tai sähköpostitulvissa, ellei epäkohdista ja ongelmista tehdä joukkoesiintymisillä julkisia. Tässä toiminnassa Tapaturma- ja sairausinvalidien liitolla ja sen Uusi Invalidi-lehdellä on kunniakas historia. Uskon, että tehtävämme ei tule loppumaan tulevina vuosikymmeninä. Päinvastoin: joukkovoima-mielenosoitus osoitti, että maassamme on kasvava joukko väestöryhmiä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin virkatietä tai vaaleilla valitun edustuksellisen poliittisen koneiston kautta. Heitä ovat erityisesti vähemmistöt, kuten eri vammaisryhmät, pitkäaikaissairaat ja kasvava ikäihmisten joukko etnisestä taustastaan riippumatta. Vammaisten ja niukalla sosiaaliturvalla elävien pitkäaikaissairaiden asia ei nouse kovin korkealle poliittisten puolueidenkaan tavoitehierarkiassa paitsi vaalien edellä, kun kaikki kansanedustajapaikoistaan kilpailevat puolueet julistavat yhteen ääneen olevansa heikoimpien asialla ja korjaavansa esille nostetut epäkohdat. YK:n Vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnin toteutumatta jättäminen menneellä eduskuntakaudella on tyyppiesimerkki siitä, miten vähän vammaisten aseman ja oikeusturvan edistäminen kiinnostaa poliittista eliittiämme puolueisiin katsomatta. Kun Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antaa Suomelle huomautuksen maan ratifioiman sosiaalisen peruskirjan noudattamatta jättämisestä, ei mitään konkreettista peruskirjan noudattamisen suuntaan näy hallitusohjelmassa. Päinvastoin, pienituloisimpiin kohdistettavia leikkauksia on tulossa kasapäin. Räikeimpänä niistä on eläkettä saavien asumistuen leikkaussuunnitelmat. Kelan arvioiden mukaan ihmistä menettää euroa ja noin ihmistä euroa kuukausitulostaan. Yksittäistapauksissa menetykset nousevat jopa 300 euroon kuukaudessa. Yhteenkään toiseen väestöryhmään hallitus ei ole kohdistamassa näin raskasta elintasoa alentavaa täsmäiskua. Monet pienituloisiin kohdistuvat maksujen korotukset täydentävät vielä hallituksen suunnittelemaa köyhien kyykyttämistä. Keskustelimme kolmen vartin verran SSS-hallituksen peruspalveluministerin Juha Rehulan kanssa. Rehula on nykyhallituksessa ministeri, jonka vastuulla on pitkälti sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskeva lain valmistelu yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän kanssa. Ministerinä hän virkansa puolesta joutuu sitoutumaan hallitusohjelman yleislinjauksiin eli kaikkeen siihen, jolle vastavoimaksi on heräämässä hallituksen leikkauksia vastustava kansanliike. Rehula tuntui ymmärtävän, mitkä voimat jarruttavat jo vuosikymmenen jumissa ollutta sote-uudistusta. Ne ovat voimia, jotka jarruttamisesta hyötyvät. Niitä ovat rahanvallan ja terveys- ja hoivabisneksen hämärämiehet ja -naiset, jotka takovat ennätysvoittoja sairaiden, vammaisten, kuntien hädän ja veronmaksajien kustannuksella. Rehulan esimiehet, Sipilä, Soini ja Stubb ovat sitoutuneet leikkauslinjaan, jossa peruspalveluministeri joutuu tekemään likaisen työn kuten peruspalveluministeri Terttu Huttu-Juntunen (vas.) Lipposen hallituksessa 1990-luvun puolivälissä. Kansa kosti suomussalmelaisministerille seuraavissa vaaleissa. Rehula totesi, että suomalaisessa yhteiskunnassa oli vielä 1970-luvun alussa selvä yhteinen visio hyvinvointivaltion rakentaminen, jonka vision toteuttamiseksi säädettiin mm. julkiset terveyspalvelut syrjäseuduille tuonut kansanterveyslaki. Nyt visio puuttuu niin hallitukselta kuin muiltakin voimilta tässä yhteiskunnassa paitsi näköalattomuudella voittoa takovalta rahan vallalta. Joukkovoima-kansanliikkeellekään ei pitkän päälle riitä uskottavan muutosvoiman rakentamiseksi leikkauspolitiikan vastustaminen niin välttämätöntä ja mobilisoivaa kuin se tässä vaiheessa onkin. Visioksi ei riitä myöskään yksin meillä on unelma, joka nousi kesän toisen suuren mielenilmauksen tunnelmaksi. Kansanliikkeet ovat historian kuluessa luoneet visiot ja unelmat paremmasta yhteiskunnasta. Uskon, että niin tulee nytkin tapahtumaan. Uusi Invalidi-lehden 60-vuotinen työ vammaisten oikeuksien puolesta on ollut panoksemme hyvinvointivaltion rakentamisessa. Lehteämme ja liittoamme tarvitaan edelleen syrjittyjen ja sorrettujen oikeuksien puolustajana ja kansanliikkeen osana syrjinnästä ja sorrosta vapaan yhteiskunnan rakentamiseksi. Antti Holopainen Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Lue myös puheenjohtajan blogi Näkökulma: Juha Kovanen YK:n vammaisten oikeuksien sopimus: ihmisoikeudet talouden edelle YK-sopimuksen ratifiointia ei ole Suomen osalta vieläkään toteutettu. Syy piilee kehitysvammalain 42. pykälässä, joka sallii kehitysvammahuollossa kaikki toimenpiteet ilman valvontaa ja valitusoikeutta, mikä ei ole sopusoinnussa ihmisoikeuksien kanssa. Piileskelystä on kyse senkin vuoksi, että tätä syytä ei ole missään myönnetty eikä pykälästä 42 ole juuri muutenkaan puhuttu. Laki säädettiin vuonna 1977 ja hyvinvointivaltion lainsäädännön kehittämisen pysähdyttyä sen modernisointi jäi toteuttamatta. Piilottelu juontuu lääkehoidon nopeasta kehityksestä 1960-luvun jälkeen. Uudet lääkkeet tulivat käyttöön paitsi hoidossa myös laitosja muussa asumisessa. Niiden käytöllä ryhdyttiin korvaamaan valitettavasti myös inhimillistä panosta niin kehitysvammahuollossa kuin myös vanhustenhoidossa, mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa sekä lastensuojelussa. Syntyi taloudellinen intressi olla kyseenalaistamatta lääkkeiden laajennettua käyttöä. Keskustelun vaientamisessa rakenteellisen korruption piirteitä YK:n vammaisten oikeuksien sopimus on ihmisoikeussopimus, jossa pakkokeinojen määrittelyllä ja valvonnalla on osansa. Pakkokeinoja ovat muiden muassa fyysinen ja kemiallinen sitominen ja tapaamisoikeuksien rajoittaminen. Kemiallisen eli lääkkeillä sitomisen määrittely pakkokeinoksi vaikeuttaisi taloudellisesti motivoituja rutiineja edellä mainittuja ryhmiä koskien. Vaikeneminen pykälästä 42 palvelee em. määrittelyn välttämistä, taloutta ja lääketeollisuutta, mutta ei asiakasta. YK-sopimuksen ratifiointi oli tarkoitus mahdollistaa viime syksynä annetulla lakiesityksellä sosiaali- ja terveystoimen asiakkaan itsemääräämisoikeudesta. Lakiesitys ei sisältänyt kemiallista sitomista pakkokeinona. Lakiesityksen käsittely pysähtyi perustuslakivaliokuntaan. Miksi pysähtyi, siitä valiokunta vaikeni. Vuosikymmeniä kestänyt keskustelun vaientaminen pykälästä 42 on merkittävä suoritus vaikea vaan sanoa keneltä. Jos pyrkimyksenä olisi yleinen etu, voisi puhua hyvästä suorituksesta. Nyt kyseessä on pikemminkin rakenteellinen korruptio: suuri määrä toimijoita on saatu oman etunsa nimissä unohtamaan heikompiensa ihmisoikeudet. Verkosto ei onneksi yllä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Oikea ratkaisu on säätää kemiallisen sitomisenkin kattava laki itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta. Tätä

3 Uusi Invalidi 3/ Suurmielenosoitus keräsi paljon vammaisia Mielenosoituksen 22. elokuuta järjesti puoluepoliittisesti sitoutumaton kansanliike Joukkovoima. Olen huomannut, että liikkeessä toimivat eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset, sanoo Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien yhdistyksen puheenjohtaja Juha Kovanen. Mielenosoituksessa oli osastoja omin tunnusvärein varustettuina globaalista solidaarisuudesta eläkeläisiin. Vammaisryhmän kylteissä luki mm.: Älä leikkaa vammaisen ihmisarvoa, Stop vammaissimputus, Aihetta kyyneliin. Hakaniemen torilla puhui Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela: Ketään ei tässä yhteiskunnassa kohdella epätasa-arvoisemmin kuin vammaisia. Meitä ei oteta töihin. Kohtalona on joutua pienelle eläkkeelle jo 18-vuotiaana, eikä sillä elä. Ja sitäkin ollaan nyt leikkaamassa! Tuista sekä palveluista saa taistella. Kuljetuspalvelujen lain minimi yhdeksän edestakaista matkaa kuukaudessa on käytännössä maksimimäärä: kuka aikuinen pärjää sillä, että pääsee kaksi kertaa viikossa kotoaan hoitamaan asioitaan saatikka harrastamaan? Köyhä maksaa yksityistämisvimmaa Banderollitalkoot Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien toimistolla, jossa aikoinaan on toiminut myös vammaisten ihmisoikeuksia ajava Kynnys ry. Juha Kovanen oikealla, Kallion kirkon diakoni Nina Klemmt vasemmalla. set Juha Kovanen, Raisa Lehtomäki ja Aura Kaskisydän ihmettelevät, miksi hallitus yrittää maksattaa valtion menoja ihmisillä, joilla ei rahaa ole: köyhät, työttömät, eläkeläiset, lapset, sairaat, vammaiset. Huolestuttavin suuntaus on yksityistäminen, joka varmasti sai monet kaduille, useimmat ensimmäistä kertaa elämässä. Yksityistämisen seurauksena maksamme enemmän ja saamme vähemmän. Ihmeellistä on myös valtamedian yksipuolisuus. Esimerkiksi elokuun suurmielenosoituksesta eivät Helsingin Sanomat ja YLE uutisoineet käytännössä mitään etukäteen. Ja kun päivä koitti, uutisoitiin mellakoista, joita ainakaan vammaisryhmässä ei nähty yhtään! Valtamedialta tuntuu puuttuvan niin poliittiset toimittajat, tutkiva journalismi kuin käsitys siitä, et- Vammaisryhmän vapaaehtoitä myös vastapuolen ääni olisi saatava kuuluviin. Mielenosoitus osoitti joukkovoimansa Suurmielenosoituksessa ihmiset olivat energisiä, päättäväisiä ja positiivisia. Aivan kuin suuri perhe olisi ollut liikkeellä. Mielenosoittajat huusivat: Soini, Stubb ja Sipilä - emme alistu ikinä! Kadunvarrella kukaan ei huudellut takaisin vaan katsoi melkein myötäjärkyttynein ilmein pyörätuoliarmeijaa. Katselijat näyttivät miettivän onko Suomi todella menossa huonoon suuntaan. Tuntui kuin ihmettelijöille suuren kansanosan, köyhien, asemasta ei olisi ollut mitään käsitystä, kuinka kädestä suuhun eletään. Tämä kahtiajakautuminen konkretisoitui, kun lähes kaksi kilometriä pitkä kulkue sumusireenimerkistä istui varttitunniksi alas pääministerin työaikapidennyskaavailujen kunniaksi. Vammaisryhmän ja kasvatuksen (lasten) piti pysäyttää raitiovaunu, joka oli hääseurueella yksityiskäytössä. Ulos tuli vihaisia juhlijoita, jotka sitten lauhtuivat. Häävieraista kuitenkin näki, miten tarpeettomana he moista mielenosoitusmanööveriä pitivät. Tilannetta myös kuvasi Helsingin Sanomien videokuvaaja ja haastattelija, joka kysyi, miksi ratikka piti pysäyttää. Raiteilla istunut kertoi ol- Mielenosoittajat pysäyttivät Helsingin keskustan vartiksi istahtamalla Unioninkadulle. Edessä oikealla Arvo Lehtomäki, jonka kyltissä lukee pelimaailman käsittein: Game over, level 130 (Peli loppunut, taso 130) - Tuhosit Suomen kansan 100 %. leensa vammaisaktivisti poikansa takia. Istuja kertoi Suomen olevan tuhon tiellä, jos elvytyksen sijasta leikataan: Suomi on Euroopan vähiten velkaantuneita maita. Vaikka ottaisimme velkaa 40 miljardia, yltäisimme vasta Saksan tasolle. Nythän kaavailuissa on ottaa velkaa viisi miljardia. Kun lisäisimme ostovoimaa, talous kohenisi ja Suomi pääsisi nousuun. Teksti ja kuvat: Raisa Lehtomäki Monelta taholta muistutettiin, että Suomi ei ole ratifioinut YK:n vammaissopimusta eikä saattanut lainsäädäntöään sopimuksen tasolle. Eduskuntaa on kiirehdittävä hoitamaan asia pikimmiten kuntoon. Kuva: Hannu Oittinen. Potilasjärjestöt: Pitkäaikaissairaiden maksutaakka uhkaa nousta kohtuuttomasti Juha Kovanen myös Eduskunnan oikeusasiamies on edellyttänyt raportissaan vanhustenhoidon tilasta vuonna Näin hoituvat YK-sopimuksen ratifiointi ja suuren ihmisjoukon ihmisoikeudet. Sekä vammaisten että muiden asianosaisten suhteen on syytä selvittää, miten korjataan vuosikymmenien aikana syntyneiden väärien käytäntöjen aiheuttamia vahinkoja. Juha Kovanen Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n puheenjohtaja Tsil ry:n liittohallituksen jäsen Hallitusohjelma tuo erityisesti pitkään sairastaville entistäkin raskaamman maksutaakan, totesi Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen muodostama POT- KA-verkosto jo kesän alussa. Valtion budjettiesitys ensi vuodelle lisäsi potilasjärjestöjen huolta pienituloisten pitkäaikaissairaiden kasvavasta maksutaakasta. Budjettiesityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksia ja tuntuvia leikkauksia lääke- ja matkakorvauksiin. Rankimmin maksujen omavastuiden korotus iskee heihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Osa sairastavista jättää lääkkeet ostamatta ja sairaalakäynnit tekemättä, koska rahat eivät riitä edes peruselämiseen, kuten ruokaan ja asumiseen. Tämä uhkaa pitkittää sairauskierrettä ja näin välillisesti kasvattaa hoidon kustannuksia niin po tilaal le itselleen kuin yhteiskunnallekin. Suomessa terveydenhuollon palvelujen käyttömaksut ja omavastuut ovat kansainvälisesti katsoen korkeita. Yksi keino pienituloisten, paljon sairastavien maksujen kohtuullistamisessa olisi POTKAn mukaan maksukattojen yhdistäminen ja tuntuva alentaminen, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on tehty. Potilasjärjestöt ovat hyvin huolissaan myös hallituksen aikeista keventää hoitosuunnitelmien laadintavelvollisuutta. Hoitosuunnitelmien tekoa on laiminlyöty jo nyt, mikä heikentää potilaan oikeuksia, hoidon onnistumista ja potilasturvallisuutta. Jos laki ei velvoita kirjalliseen hoitosuunnitelmaan, se tarkoittaa käytännössä lupaa jättää suunnitelma tekemättä. SOSTEn koordinoima Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA kokoaa yhteen 39 järjestöä, mukana mm. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto.

4 4 Uusi Invalidi 3/2015 Lait kuntoon ja palvelut lakien tasolle Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja Tsil ry:n puheenjohtaja Antti Holopainen kohtasivat avoimessa keskustelussa sosiaalisen turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden merkeissä. Lakeja laaditaan ja uudistuksia tehdään, mutta ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Hyvätkin lait saavat kuntatasolla huonoja käytäntöjä. Sote-uudistus, vanhuspalvelulaki, YK:n vammaissopimuksen ratifiointi, omaishoito, lastensuojelu, toimeentulotuki, eläkkeiden taso ja monet muut todella isot asiat odottavat kestävää ratkaisua. Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja Antti Holopainen haastoi perheja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) vääntämään kättä asiasta. Miksi on käynyt niin kuin on käynyt, eli palvelut eivät toimi kansalaisten arjessa? Olen ollut lainsäätäjänä mukana jo useissa uudistuksissa, esimerkkinä vuoden 2006 lastensuojelulaki, joka on rakenteeltaan hyvin moderni. Lapsen etu ja huostaanottotilanne on huomioitu siinä varsin hyvin. Mutta hyväkään laki ei poista ongelmia, se antaa vain raamit, Rehula avaa keskustelun. Rehula jatkaa, että palvelutarpeet kasvavat ja muuttuvat niin hurjaa vauhtia, että lainsäätäjä ja kuntien käytännöt eivät pysy perässä. Ministeri toteaa, että viime vaalikaudella uudehkoon lastensuojelulakiin tehtiin 54 toimenpide-ehdotusta. Palvelut on nähtävä sosiaalisena pääomana Kansanterveyslaki 70-luvun alussa on ollut viimeisin iso kansallinen tavoite. Nyt on aika luoda uusia visioita ja pysyä mukana kansainvälisessä kehityksessä, sanoo ministeri Juha Rehula. Tullaan siis siihen, mihin sairaiden, vammaisten ja vanhusten arjessa on totuttu, eli laki ja käytäntö elävät kumpikin omaa elämäänsä. Avun tarvitsija, palvelun tuottaja ja kunta kipuilevat siinä kukin tavallaan. Pahimmassa tapauksessa ylikansallinen firma vetää välistä. Liiton näkökulmasta vallankin vanhuspalvelulaki on edistyksellinen, siinä on monia hyviä elementtejä. Laki sinänsä ei ratkaise, vaan se mikä on yhteiskunnan yleinen ilmapiiri. Kansalaisaktiivisuuden kautta haluamme luoda sellaisia rakenteita, jotka edistävät lainsäädännön toteutumista käytännössä, valottaa Holopainen liittonsa näkökulmaa. Lakien toteutumattomuus käytännössä ei ole mutu-tuntumaa, sillä kansalaisten lisäksi ely-keskukset ja jopa Euroopan neuvosto ovat joutuneet huomauttamaan asiasta. Raha tai rahan puute ei sinällään vaikuta, mutta ne joko mahdollistavat tai estävät tekevien käsien palkkaamisen. Inhimillinen herkkyys on pidettävä sillä tavoin voimassa, että lainsäädännön toteutuminen nähdään sosiaalisena pääomana. Toimivat palvelut ovat oleellisia asioita ihmisarvon kannalta. Markkinoilla on oma ja erilainen näkemyksensä, jatkaa Holopainen. Holopainen ja Rehula näkevät rahavallan mahdin eri tavalla, mutta jotain yhteistäkin löytyy keskustelussa. Väärässä kohdassa säästäminen käy kalliiksi ja oikeassa kohdassa sijoittaminen tuo moninkertaisen hyödyn. Rehula ottaa esille paljon käytetyn esimerkin syrjäytyneen nuoren hinnasta. Vielä tulee päivä, että numeroilla pystyy tarkkaan osoittamaan yhden asian vaikutuksen toiseen asiaan. Esimerkiksi että montako kakkostyypin diabeetikkoa meillä on vuonna 2025, mitä sen hoito maksaa tai mitä ennaltaehkäisy maksaa ja vaikuttaa. Onko perustuslain suoja uhattuna? Mutta entä jos valtio kuntien tehtäviä lisätessään pitäisi valtionosuudet edes ennallaan? Nythän niitä on leikattu toistamiseen, miljardi toisensa perään. Eikö tällä seikalla ole vaikutusta siihen, miten lait muuttuvat käytännöiksi? Joo, noin on. Mutta muitakin esimerkkejä on, kuten Imatran kaupungin esimerkki lastensuojelussa osoittaa. Kun seinä tuli vastaan, Imatran päättäjien oli pakko ajatella palvelurakenteensa uusiksi, erityisesti hoitoketjut. Se malli on toiminut niin hyvin, että siitä otetaan mallia muuallakin. Rahaa toki tarvitaan, mutta samalla rahalla voidaan saada enemmän aikaan tekemällä toisin, Rehula vastaa. Holopaisella on samanlaisia kokemuksia oman työnsä eli päihdehuollon kautta. Palveluketjun rakenteiden muutoksilla voidaan saada aikaan myönteisiä muutoksia myös vanhuspalveluissa. Kotona asumisen ihanne ja palvelujen saatavuus käytännössä eivät usein kohtaa. Kun apua ei ole riittävästi tarjolla, varsin vähän syyn takia voidaan joutua menemään ambulanssilla sairaalaan kalliiseen hoitoon, toteaa Holopainen kehottaen kuuntelemaan asiakkaita ja työntekijöitä. Hän muistuttaa, että poliittisista suhdanteista riippumatta sosiaalisella turvallisuudella on perustuslain takaama suoja. Nyt tuo suoja on monen kohdalla uhattuna tekeillä olevien hallituksen toimien, kuten eläkeläisten asumistuen leikkausten johdosta. Tämä leikkaus ei ole maan hallitukselta loppuun saakka ajateltu asia. Yleinen asumistuki ei voi paikata leikkauksen jättämää aukkoa, vaan vie ikäihmisiä toimeentulotuen piiriin ja kasvattaa kuntien menoja. Holopainen toteaa ja Rehula myöntää, että nämä erityisryhmien ongelmat ovat ministeriön tiedossa ja lainvalmistelijoiden pöydillä. Ja kun kuntien rahoituspohja ohenee suorilla valtionosuusleikkauksilla ja kiertoteitse esimerkiksi asumistuen heikennysten kautta, ollaan itseään ruokkivassa kierteessä. Päälle kaatuva sote-uudistus ja tulossa oleva toimeentulolain muutos ovat esimerkkejä siitä, että on tulossa todella suuria muutoksia, koska rahoitus ei toimi nykyisen tasolla on viime aikoina ollut voimia, joiden kanssa tuota tavoitetta on vaikea löytää. Suuri tavoite on pantava hakuun Kansalaisaktiivisuuden kautta haluamme luoda sellaisia rakenteita, jotka edistävät lainsäädännön toteutumista käytännössä, valottaa puheenjohtaja Antti Holopainen liittonsa näkökulmaa. Heitän hiukan lisää löylyä, kun kysyn, mihin ovat kadonneet suuret positiiviset tavoitteet - muut kuin pakon edessä tehdyt - suomalaisesta yhteiskunnasta ja miksi Suomi on monessa asiassa jäänyt jälkeen muista pohjoismaista. Tässä maassa on edellisen kerran ollut iso tavoite 70-luvun alussa, kun säädettiin kansanterveyslaki. Ison vision puute häiritsee, sitä ei ole määritelty vuosikymmeniin. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vain kahdella puolueelta oli edes maininta mistään suuresta tavoitteesta, Rehula vastaa. Osuustoimintamallin integroiminen sote-uudistukseen on yksi juttu, josta pitää avata keskustelu. Se voisi olla sellainen iso asia, jonka avulla tuodaan uusi tekijä palvelutuotantoon ja vastavoimakkuntarakenteen pohjalta. Lopullinen sote-malli on auki, mutta kohti isompia yksikköjä mennään, Rehula sanoo. Holopainen ei asetu poikkiteloin, jos tuleva malli on lähelläkään sitä, mitä sosiaalialan järjestöissä on puhuttu jo vuosikymmenien ajan. Jos päädytään itsehallinnollisiin sote-alueisiin, joilla on suorilla vaaleilla valittavat päättäjät ja kestävä rahoituspohja, ollaan oikeilla jäljillä. Keskustelijat löytävät ilmeisesti jotain yhteistä säveltä tältä pohjalta. Yhtä mieltä he ovat myös siitä, että hallitussi palvelumarkkinoiden rahastukselle, heittää Holopainen ideanaan. Muiden pohjoismaiden tasolle tavoittelusta ministeri Rehulalla on vielä mielipiteensä. Minimitason tulee olla sellainen, ettei Suomen toimista tarvitse huomauttaa kansainvälisesti. Pohjoismaista Ruotsilla on positiivisesti poikkeava asenne EU:n laajuisesti, ja siitä meidän Suomessa on otettava mallia. Teksti ja kuvat: Hannu Oittinen

5 Perustuslaki on voimassa, mutta laillisuuden valvontaa tarvitaan Uusi Invalidi 3/ Nykyinen Sipilän hallitus sekä sitä edeltäneet Stubbin ja Kataisen hallitukset ovat olleet läheltä piti-törmäystilanteissa perustuslain kanssa, vaikka suoranaisilta kolareilta on vältytty. Onneksi suomalainen malli, jossa vaikutukset on arvioitava ennakkoon, on pelastanut kohtuuttomalta käräjöinniltä. Perustuslakivaliokunnan nykyinen puheenjohtaja, varatuomari Annika Lapintie (vas) toteaa, että joidenkin Sipilän hallituksen ohjelmaan liittyvien toimien laillisuutta joudutaan puntaroimaan tarkkaan. Tällaisena Lapintie mainitsee työsuhteen purkamisen edellytysten määrittelyn paikallisesti sopien, joka tuskin toteutuu juuri perustuslain suojan vuoksi. Sosiaalipolitiikassa keskeiseksi noussee rajujen leikkausten arviointi perusoikeusnäkökulmasta. Perustuslaki tai kansainväliset ihmisoikeussopimukset eivät suoraan kiellä leikkauksia, mutta ne asettavat suuntaviivat ja rajat. Leikkausvaikutukset on aina arvioitava, leikkaukset eivät saa olla syrjiviä eivätkä kohdistua erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, Lapintie sanoo. Hän jatkaa, että näistä asioista Suomi on jo saanut huomautuksia EU:n perusoikeusvirastolta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta. Valiokunta on pohtinut perusoikeusheikennyksiä Vastauksena politiikan nykytilaa koskevaan kysymykseen Lapintie vastaa, että emme elä jälkidemokraattista aikaa, johon laillisuus ei enää mahdu, vaan tilaa jossa perustuslain 2 :n mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kunkin toimen laillisuus tullaan arvioimaan siinä vaiheessa, kun kirjaus konkretisoituu hallituksen lakiesitykseksi, jota eduskunta lähtee käsittelemään. Laillisuuden valvonta on keskeisessä osassa lainsäädäntöprosessia. Lapintie kavahtaa jo ennakkoon eduskuntaan mahdollisesti tulevia yhteiskuntasopimuksen korvaavia hallituksen esityksiä. Pahimmaksi esimerkiksi hän nostaa eläkkeensaajan asumistuen lakkauttamisen, joka toteutuessaan johtaisi valtaisan iäkkäiden köy- hien joukon todelliseen kurimukseen. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että järjestelmä ei ole aukoton. Perusoikeuksia rikotaan säästöjen nimissä, kuntien käytännöt ovat ristiriidassa lainsäädännön kanssa ja yksityistämisen nimissä jopa virkavastuulla olevat palvelut hipovat laillisuuden rajoja. Onko perustuslakivaliokunnalla käytännössä sille kuuluvaa valtaa? Kyllä perustuslakivaliokunnalla on tehtäviensä mukainen valta - tai vastuu - ja Suomessa on etupainotteista, on asiantuntijoiden ja järjestöjen kuulemisella valiokunnassa suuri merkitys. Kansalaisjärjestöillä on oltava vahva asema yhteis- Perustuslaki on pääpiirteissään hyvä, valiokunnan ja kansalaisyhteiskunnan tulee valvoa sen toteutumista. Säästöjen ja leikkauksien nimissä ei saa kävellä lain yli, sanoo perustuslakivaliokunnan tuore puheenjohtaja Annika Lapintie. se myös käyttää sitä. Tämän osoitti viime kaudella sote-uudistuksen pysähtyminen perustuslakivaliokunnan kantaan. Toinen esimerkki on yhdenvertaisuuslaki, johon perustuslakivaliokunta edellytti merkittäviä muutoksia. Lapintien mukaan valtion talousarvioesityksen perusoikeustarkastelu on perinteisesti tarkoittanut yksinomaan sen yhteydessä annettujen budjettilakien käsittelyä eduskunnassa. Kun talousarvioesitys edellyttää lainsäädäntömuutoksia, talousarvion esiinnostamat perusoikeuskysymykset tulevat käsitellyiksi normaalin lakiehdotusten perusoikeuskontrollin puitteissa valiokunnassa. Valiokunta on joutunut budjettilakeja käsitellessään pohtimaan esimerkiksi lapsilisäjärjestelmään kohdistuvia perusoikeusheikennyksiä. Onneksi perustat ovat kunnossa Koska laillisuuden valvonta laisaloitetta ja pitää vaadittavaa allekirjoituksen rajaa hyvänä Suomen asukaslukuun suhteutettuna. Raja karsii kepoisin perustein tehdyt aloitteet, mutta ei ole kohtuuton saavuttaa. Tuore ja paljon kritiikkiä herättänyt maan hallituksen menettely yhteiskuntasopi- kunnassamme. Lainsäädännön valmisteluun ne voivat vaikuttaa esimerkiksi tuomalla epäkohtia päättäjien tietoon ja julkiseen keskusteluun, tuomalla näkemyksensä hallitukselle lakiesityksen valmisteluun liittyen sekä valiokuntakäsittelyn aikana ja kansalaisaloitteen muodossa. Lapintie arvostaa kansamuksen saaavuttamiseksi ei saa kehuja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalta. Niin sanotun yhteiskuntasopimuksen kariutuminen ei suoranaisesti yllättänyt. Neuvottelujen lähtökohta ei ollut aito, vaan palkansaajilta odotettiin mukautumista ennalta ilmoitettuun lopputulokseen. Työelämän uudistamista tarvitaan, ja se on mahdollista reilulta ja tasa-arvoiselta pohjalta. Mikäli yhteiskuntapolitiikkaa yleensäkin sävyttäisi reilu ja tasa-arvoinen suhtautuminen ihmisiin ja asioihin, oltaisiin luultavasti matkalla kohti parempaa Suomea. Ratifiointi vahvistaa vammaisten asemaa Suomi on Hollannin ja Irlannin ohella viimeisiä maita, jossa YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimusta ei ole vielä ratifioitu, vaikka itse sopimus on hyväksytty tämän vuoden maaliskuussa. Ratifiointia on jarruttanut se, että vammaisten itsemääräämisoikeutta koskevat lait eivät ole yhdenmukaiset sopimuksen artikloiden kanssa. Tähän liittyvä hallituksen esitys on parhaillaan työn alla Sosiaali- ja terveysministeriössä. Luonnoksesta pidettiin kuulemistilaisuus 21. elokuuta, joten eduskunta saa hallituksen esityksen käsiteltäväkseen melko pian. Lapintie toivoo, että laki saataisiin voimaan ensi vuoden alusta, mutta luonnoksen mukaan lain voimaantulo olisi vasta ensi vuoden maaliskuun alussa. Ratifiointi voitaisiin tehdä välittömästi sen jälkeen. Sen myötä Suomi saa riippumattoman toimielimen, joka valvoo vammaisten yhdenvertaista kohtelua. Onneksi yleissopimus on vaikuttanut lainsäädäntöömme jo ennakkoon. Kotikuntalakia muutettiin 2011 siten, että laitoshoidossa oleville sekä asumispalvelujen piirissä oleville vammaisille henkilöille tulisi tuli mahdolliseksi vaihtaa kotikuntaa, kuten yleissopimus edellyttää. Toinen muutos oli vammaispalvelulain uudistus 2009, jonka myötä henkilökohtaisesta avusta tuli vaikeavammaiselle subjektiivinen oikeus. Yleissopimuksen artiklassa 33 määritellään rakenteet, joiden turvin valtio toimeenpanee, edistää, suojelee ja valvoo vammaisten oikeuksien toteutumista kansallisella tasolla. Samassa artiklassa edellytetään, että kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset ja heitä edustavat järjestöt on osallistettava ja heidän on osallistuttava valvontaprosessiin täysimääräisesti. Ratifiointi tulee vahvistamaan vammaisten osallisuutta. On tärkeää, että vammaisjärjestöt ovat vahvasti mukana yleissopimuksen toimeenpanossa ja sen seurannassa. Kansalaisvalvontaa tarvitaan, sillä käynnissä oleva normien purku hirvittää. Normithan on tehty juuri heikoimpien suojaksi, muistuttaa Annika Lapintie lopuksi. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Eläkeläisten asumistuen leikkaamista vastustava kansalaisadressi keräsi yli allekirjoittajaa. Adressin luovuttivat 8.9. peruspalveluministeri Juha Rehulalle ja sosiaaliministeri Hanna Mäntylälle adressin alullepanija Leena Perttu, eläkeläisaktiivi ja Tsil ry:n liittohallituksen jäsen Kaija Kiessling sekä Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja Pirkko Kuusela. Kuva: Jouni Saltbacka.

6 6 Uusi Invalidi 3/2015 Vielä ehtii osallistua: Kansalaisaloitteita arvokkaan vanhuuden puolesta Keväällä käynnistyi kannatusilmoitusten kerääminen kansalaisaloitteisiin, joissa vaaditaan korjauksia vanhuspalvelulakiin vanhusten turvallisen, inhimillisen ja arvokkaan elämän turvaamiseksi. Kun aloitteelle kertyy puolessa vuodessa vähintään kannatusilmoitusta, on eduskunnalla velvollisuus ottaa se käsittelyyn lakialoitteena. Iäkkäille henkilöille taattava mahdollisuus valita kotona järjestettävän hoidon ja ympärivuorokautisen hoitopaikan välillä - aloitteessa vaaditaan, että kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito hänen kotiinsa, muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa tai ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan laitoksessa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla niin, että ne sisällöltään ja määrältään vastaavat hänen tarpeitaan. Aloitteen kannatusten määräaika päättyy Arvokas vanhuus -aloite vaatii vanhuspalvelulakiin viime joulukuussa tehdyn hei- Nimienkeruu arvokkaan vanhuuden ja iäkkäiden henkilöiden hoitopaikan valinnan mahdollistamiseksi jatkuu mm. Porissa. Kuvassa Liisa Söderman allekirjoittamassa kansalaisaloitteita, ja yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Marmela toimittaa eteenpäin aloitteet, joita hän onkin jo kerännyt toista sataa. kennyksen korjaamista ja riittävästi turvallisia laitoshoitopaikkoja niitä tarvitseville: Me vaadimme oikeutta niil- le huonokuntoisille, yksinäisille ja turvattomille ikääntyneille henkilöille, joiden elämä kotona ei ole arvokasta ja kunnioittavaa, sekä niille joiden palvelutarpeisiin ei ole tarpeeksi kotipalvelun henkilöstöllä resursseja. Tämän toukokuussa käynnistetyn aloitteen määräaika menee umpeen Kansalaisaloitteita voi jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen kannattaa joko sähköisesti netissä tai paperilomakkeella. Ilmoituslomake on täytettävä huolellisesti, ja samaa aloitetta voi kannattaa vain yhden kerran. Aloitteen kannattaminen Kansalaisaloite-nettipalvelussa (www.kansalaisaloite.fi) edel lyttää sähköistä tunnistautumista nettipankki- tai mobiilitunnisteilla. Yhdellä tunnistautumiskerralla voi kannattaa useampia aloitteita. Paperilomakkeita voi tulostaa em. nettisivuilta, ja niitä saa myös mm. liiton toimistosta tai lomakodista, joihin täytettyjä lomakkeita voi myös palauttaa tai lähettää ko. nettisivulla ilmoitettuun osoitteeseen. Teksti: Marja-Leena Kalkkinen Kuva: Terttu Elomaa Vammaisjärjestöt: Hallitusohjelma iskee kipeimmin pienituloisiin vammaisiin Suomen vammaisjärjestöt vaativat kesäkuussa hallitusta perumaan ohjelman tavoitteen, joka siirtäisi eläkkeensaajat yleisen asumistuen piiriin. Kannanotossa todettiin hallitusohjelman iskevän kipeimmin pienituloisiin, kansaneläkkeen varassa eläviin vammaisiin kansalaisiin. Indeksijäädytys, lääkekorvausten pienentäminen, matkakorvausten omavastuun suurentaminen, sähkö-, kiinteistö- ja lämmityspolttoaineiden verojen korotukset sekä palvelumaksujen nostot ovat pienituloisille kohtuuttomia. Kun eläkkeensaajien asumistukea pitäisi elämisen kustannus ten nousun vuoksi nostaa, on hallitus sitä heikentämässä. Asumistuen leikkaus vähentäisi takuueläkettä saavien ja vuokralla asuvien käytettävissä olevia tuloja jopa /kk. Eniten häviävät ne, joilla on pienimmät tulot suhteessa asumiskustannuksiin. Leikkaus johtaa vammaiset eläkkeensaajat pysyvästi toimeentulotuelle, mikä ei ole ihmisarvon eikä ihmisoikeuksien mukaista. Leikkaus on järjetön, koska itsenäinen asuminen ja sen tukeminen ovat keskeisiä keinoja kalliin laitosasumisen purkamisessa. Se johtaa myös kuntien sosiaalityön ja hallintokustannusten kasvuun, kun eläkkeensaajat joutuvat entistä Suomen Diabetesliitto on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun ensi vuoden alussa käyttöön otettavasta lääkkeiden alkuomavastuusta. Sairausvakuutuslaki muuttuu edellisen eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti ensi vuoden alusta mm. niin, että kaikilla 18 vuotta täyttäneillä on kalenterivuosittainen korvattavien lääkkeiden alkuomavastuu, joka vuonna 2016 on 45 enemmän turvautumaan kunnalliseen toimeentulotukeen. Suomi on ratifioimassa YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Vammaisjärjestöt vetosivatkin Juha Sipilän hallituksen sosiaaliseen omatuntoon, jotta hallitus ottaa asumistukiasian uuteen tarkasteluun ja Diabetesliitto kanteli lääkekorvausten omavastuusta peruu tavoitteensa asumistukien yhdistämisestä. Kannanoton olivat allekirjoittaneet Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, joihin kuuluu yhteensä yli 40 vammaisia edustavaa järjestöä ja säätiötä, mm. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto. euroa. Diabetesliiton kantelun perusteena on, että perustuslain mukaan oikeus elämään on ihmisen perusoikeus. Osalle diabeetikoista insuliinihoito on elämän ehto, ja hoidon keskeyttäminen johtaa nopeaan menehtymiseen. Alkuomavastuun käyttöönotto voi ääritilanteissa vaarantaa elämälle välttämättömän lääkityksen saamisen. Ongelma koskee myös muiden sellaisten sairauksien hoitoa, joissa lääkitys on välttämätön elämän ylläpitämiseksi tai lääkityksen keskeyttäminen johtaa vakaviin terveydellisiin haittoihin. Tällä hetkellä elämää välittömästi ylläpitävät lääkkeet kuuluvat Kelan ylimpään erityiskorvausluokkaan (100 %), jossa omavastuuosuus on kolme euroa ostokerralta, vuositasolla 12 euroa. SOSTE: Valtion budjettiesitys kasvattaa eriarvoisuutta Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 on arvioitu vain lyhyen aikavälin säästöjä, ei pitkän aikavälin vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja taloudelliseen kasvuun, toteaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöjärjestö SOSTE. Pidemmällä aikavälillä leikkaukset tulevat kuitenkin kalliimmiksi kuin ongelmien hoitaminen ajoissa hyvin toimivilla palveluilla ja riittävillä tuilla. On odotettavissa, että pieni- ja keskituloisten toimeentulovaikeudet lisääntyvät, mikä lisää mm. riippuvuutta toimeentulotuesta. Eriarvoisuuden kasvu tulee Suomelle kalliiksi. OECD:n mukaan Suomen talouskasvusta menetettiin kasvaneen eriarvoisuuden vuoksi vuosina yhdeksän prosenttiyksikköä.

7 Uusi Invalidi 60 vuotta 7 Lehti on ollut tärkeä organisaattori Entinen puheenjohtajatoiminnanjohtaja-päätoimittaja Olli Salin muistaa takavuosikymmenien kovat sosiaalipoliittiset kamppailut Sosiaalinen uudistuslehti ei ole tyhjä määritelmä Uusi Invalidi-lehden nimen alla. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton julkaisu on pitänyt nimensä, määritelmänsä ja linjansa yhteiskuntapolitiikan tuulissa ja tuiskuissa, voitoissa ja tappioissa. Tämän tietää ja muistaa hyvin Olli Salin, Helsingin kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö, joka on ollut liiton puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana sekä lehden päätoimittajana eri vaiheissa ja 1990-luvuilla ja vielä 2000-luvun alkupuolella. Lehdellä oli liittoa ja sen jäsenistöä laajempi vaikutus, sillä vedimme kamppailuihin mukaan eläkeläisiä ja eri sosiaalialan järjestöjä. Lehteä myös jaettiin paljon tapahtumissa ja asuinalueilla, jakelulevikki oli moninkertainen tilaajalevikkiin nähden. Uusi Invalidi on ollut tosi merkittävä organisaattori näissä kamppailuissa, sanoo Salin. Lehti on pitänyt henkeä yllä Yhtenä merkittävänä saavu- tuksena Salin pitää vammaispalvelulakia, joka tuli voimaan vuonna Viime vuosien suurta puheenaihetta eli vanhuspalvelulakia liitto lähti ajamaan jo 1990-luvun alussa. Vammaispalvelulailla pyrimme kokoamaan ja korvaamaan aiemmat sirpaleiset lait ja siten vahvistamaan vammaisten asemaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Se oli suuri saavutus, jossa keskeiset kumppanimme olivat Kynnys ry, Näkövammaisten keskusliitto ja Kehitysvammaliitto. Lain säätämisen jälkeen keskityimme näiden palvelujen toteutumisen turvaamiseen valtakunnallisesti ja paikallisesti. Vuosikymmenet ja hallitukset vaihtuivat, mutta vanhat ja uudet ongelmat jatkuivat. Salin kertoo miten 90-luvulla taistelu jatkui Ahon ja Lipposen (käytännössä Sailaksen) säästöpolitiikkaa vastaan. Liitto ja sen lehti olivat paikalla aina kun kamppailuja käytiin. Vuoden 1993 Murrostorstai sekä muu toiminta tuoreen työttömien liikkeen kanssa oli tärkeä vaihe joukkoliikkeen kehittymisen kannalta. Sieltä on suora yhteys tämän päivän Joukkovoiman mielenosoitukseen, jossa Tsil ry ja Uusi Invalidi ovat mukana. Salin arvioi, että lehdellä on ollut kaikkien vuosikymmenten ajan suuri merkitys siihen, että toiminnallinen rohkeus on elänyt ja vahvistunut, vaikka jäsenistö on ikääntynyt. Yhteinen julkisuus luo yhteisen hengen. Rohkeasti kohti uusia avauksia Ex-päätoimittaja on ilolla seurannut lehden kehittymistä viime vuosina. Uusi tekniikka on tietenkin helpottanut lehden tekoa, mutta muitakin syitä Salin näkee. Jäsenyhdistyksissä on selvästi aktivoiduttu ja uusia paikallisia avustajia on tullut mukaan. Se tuo elävyyttä ja monipuolisuutta lehteen. Olen iloinen, että lehti on Internetissä. Ammattilaisten palkkaaminen taloudellisten mahdollisuuksien mukaan on vienyt lehteä pitkän harppauksen eteenpäin. Henkilöhaastatteluihin satsaaminen on lisännyt lehden kiinnostavuutta. Toista oli lehdenteko 1980-luvulla, jolloin tehtiin mustavalkoista lehteä filmikameroiden ja kirjoituskoneiden aikaan. Valokuvien ottaminen oli vähäistä ja käsittely hankalaa nykyaikaan verrattuna. Mutta onneksi liitolla oli yhteyksiä eri puolille Eurooppaa, joten sieltä saimme artikkeleja ja valokuvia käyttöömme. Myös pilapiirtäjien kuvia oli tarjolla. Aineisto koottiin lehdeksi kirjapainossa leikkaa ja liimaamenetelmällä, mutta aika varhain siirryttiin sähköiseen taittoon. Salin seuraa lehteä hyvillä mielin sekä toivoo uusia avauksia ja kaikinpuolista menestystä seitsemännelle vuosikymmenelle. Juttuaiheista ei ole pulaa, siitä pitää huolen maan hallitus. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Uusi Invalidi on eri vaiheissaan ollut merkittävä liiton toiminnan organisaattori, yhteyksien luoja ja hengen ylläpitäjä. On ollut ilo seurata lehden uudistumista, sanoo Olli Salin. Hän oli liiton toiminnanjohtaja sekä puheenjohtaja ja lehden päätoimittaja Tästä se lähti Uusi Invaliidi N:o 1/1955: UUSI INVALIIDI esittäytyy Siemen on heitetty, odotamme vain sen itämistä ja sitä odotellessamme uskomme, että siitä tuleva tulos osoittautuu sellaiseksi jollaiseksi me invaliidit sen toivomme tulevan. Nämä ajatukset ovat varmasti jokaisen jäsenemme mielessä, kun UUSI INVALIIDI nyt ensimmäistä kertaa ilmestyy kaikkien toivomana. Tämän oman lehden saaminen sairaus- ja tapaturmainvaliideille on suuri edistysaskel yhdistyksemme historiassa. UUSI INVALIIDI tulee pyrkimään siihen, että kaikkien invaliidien tärkeimmät yhteiskunnalliset kysymykset saadaan ratkot- tua ja selviteltyä. Tämä on siis lehti invaliidien käsissä, mutta ollakseen tehokas ja käyttökelpoinen, sitä pitää myöskin osata oikein käyttää, siitä ei saa tulla yhdistyksen valitseman lehtijaoston oma tekele vaan sen pitää olla sellainen, että sen kautta jäsenistömme ja ystävämme saavat ajatuksensa ja invaliideja koskevat asiat julkisuuteen. Se käy parhaiten siten, että jokainen ottaa lehden omakseen ja pyrkii kaikella tavalla sitä tukemaan, lähettämällä asiallisia huomautuksia lehtemme sisällöstä, hankkii siihen hyviä kirjoituksia ja pyrkii myös itsekin niitä kirjoittamaan, ajankohtaiset kysymykset mitä kulloinkin on, on saatava tämän lehden kautta nopeasti julkisuuteen. Kun me yhdessä toimimme niin voimme olla aivan varmoja siitä, että esteet jotka tällä hetkellä vallitsevat esim. sosiaalisessa lainsäädännössä kuin myöskin kunnallisissa oloissa, tulevat tämän lehden avulla meidän yhteisillä ponnistuksillamme poistettua. Tässä on aivan selvästi sanottu lehtemme tarkoitus ja yhdistyksemme päämäärä. Sen vuoksi vetoammekin kaikkiin meidän jäsenistöömme kuin myöskin ystäviimme, olkootpa he sitten pelloilla, tehtaissa, konttoreissa, myymäläpöytien takana, kaupunginvaltuustoissa ja kaikissa kunnallisissa elimissä kuin myös maamme parlamentissa ja valtion alaisissa elimissä taikka missä vaan, ottakaamme yhdessä asia omaksemme ja tehkäämme lehti sellaiseksi joka vie invaliidien asiaa eteenpäin. Toimitus

8 8 Uusi Invalidi 60 vuotta Uusi Invalidi-lehti 60 vuotta vuosikymmenten varrelta Lehtemme on liiton periaatteiden heijastuma ja näiden periaatteiden tunnetuksitekijä. Eikä vain tunnetuksitekijä, vaan myös kollektiivinen organisaattori näiden periaatteiden käytännössä toteuttamisessa, todettiin Uusi Invaliidi-lehden etusivulla vuonna 1956 (UI 1/1956). Valtakunnallinen Uusi Invalidi-lehti syntyi, kun vuoden 1955 liittokokouksessa päätettiin yhdistää Turun yhdistyksen Tapaturmainvalidi ja Sairaus- ja tapaturmainvalidien eli Helsingin yhdistyksen Uusi invaliidi koko liiton yhteiseksi lehdeksi. Valtakunnallinen liittohan oli perustettu marraskuussa 1948 nimellä Tapaturmainvaliidien Liitto ry (TIL). Ei lehti tosin ihan yhdeltä istumalta ollut syntynyt: Kovia kokouksia pidettiin monena iltana. Aikaa ja tupakkaa kulutettiin, kunnes vihdoin saatiin aikaan enemmistöpäätös lehden julkaisemisesta. Siitä seurasi jälleen monet illanistujaiset lehden nimen, koon ja muodon sekä sisällön, painoajan ja -paikan, hinnan ja levikin ym. seikkojen järjestämiseksi ja toimittajien saamiseksi, muisteli lehden suunnittelutyössä ja sittemmin toimituskunnassa ja pitkään aktiivisena avustajana toiminut Hemmo Huotari (UI 4/1965). Lehden ensimmäisenä päätoimittajana toimi vuosina yksi lehden perustajista, Olavi Vilenius. Ensimmäiseen toimitukseen kuuluivat lisäksi Hemmo Huotari ja E. Virtanen. Sivumäärä vaihtelee, nimi säilyy Alkuun lehti tuli jäsenille pääsääntöisesti kuusi kertaa vuodessa yleensä nelisivuisena luvun alkupuolella ilmestymistiheys harvennettiin neljään numeroon vuodessa, mutta samalla lehden sivumäärää päätettiin lisätä. Sen jälkeenkin lehden sivumäärä oli kuitenkin vaihteleva, 4 12 sivua, liiton kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan. Vaikka sisältö syntyy paljolti talkoopohjalla, ovat lehden paino- ja jakelukulut muodostaneet ison kolon liiton budjettiin. Resurssien niukkuudesta johtuva palstatilan rajallisuus onkin ollut leh- distaa sen nimikin. Muutamia ehdotuksia uudeksi nimeksi jäseniltä tulikin, mutta nimen säilyttämistäkin kannatettiin monella taholla. Niinpä liittokokous päätti säilyttää nimen ennallaan. (UI 2 3/1990). Ylimääräinen i-kirjain invaliidi-sanasta oli tosin pudotettu pois jo vuonna 1961 ajanmukaisia oikeinkirjoitussääntöjä noudattaen. Vuodesta 1956 alkaen on lehden etusivulla ollut myös lisämääre sosiaalinen uudistuslehti. Miksi sitten juuri uusi invalidi? Alkuperäisistä nimivalinnan perusteluista ei toistaiseksi ole löytynyt dokumentoitua tietoa jos jollakulla on, kertokoon. Itse olen lehden nimeä selittänyt sitä ihmetelleille siihen tapaan, että uusi invalidi ei alistu vammaisuutensa vuoksi sääliteltäväksi eikä syrjäytettäväksi objektiksi vaan on aktiivinen toimija, joka ottaa selvää asioista ja järjestäytyy yhdessä muiden kanssa kamppailemaan voimiensa mukaan vammaisten ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten taloudellisten, sosiaalisten ja ihmisoikeuksien puolesta. Lakitietoa, opastusta, yhdistystoimintaa temme pysyvä ongelma. Vuoden 2011 syksystä alkaen ovat toki kaikki lehden numerot olleet 12-sivuisia. Uusi Invalidi on ollut lehtemme nimenä kaikki vuosikymmenet, vaikka nimen vaihtaminen on vuosien varrella ollut keskustelussa useampaankin otteeseen, mm luvun alkuvuosina. Vuonna 1990 julistettiin lehdessä nimikilpailukin kun lehden sisältö oli vuosien mittaan uudistunut, ajateltiin uulaki, tapaturma-asiat, ammattitaudit, eläkkeiden korotustarpeet, potilasmaksut, invalidien työnsaantivaikeudet siinä tyypillisiä, toistuvia teemoja alkuvuosien Uusi Invalidi-lehdissä. Ja uudemmissakin. Terminologia vain on vuosien mittaan vähän muuttunut. Lehden keskeisenä tehtävänä ovat alusta lähtien olleet ohjeet invalidien asioiden hoitamisessa tarvittavan lainsäädäntömme ajankohtaisesta Invalidihuolto, kansaneläketilasta ja tulkinnasta sekä menettelytavoista apua anottaessa tai haettaessa. Haasteellisen tehtävän toteutuksessa on toimitukselle saattanut tulla joskus riittämättömyyden epäilyksiäkin: Onko tämä opastustyö kyllin selkeää ja yksityiskohtaista, kun maamme sosiaalinen lainsäädäntö on hajanaista, rajoitettua ja passiivista sekä eräänlaista osa- ja palapelijärjestelmää (V.L.=Väinö Laitinen? UI 4/1965). Miten tuo tuntuukin niin tutulta huolenaiheelta vielä tänäkin päivänä! Keskeisellä sijalla ovat lehdessä aina olleet myös liiton toiminta, kokous- ja tapahtumaraportit, kannanotot, tiedotteet ja ilmoitukset, Vähäjärven lomakodin kuulumiset kuin myös liiton paikallisyhdistysten neuvonta- ja opastustoiminnan, retkien, vuosijuhlien ja -kokousten kuvaukset. Olipa lehdessä aikoinaan erityisesti naislukijoille suunnattu palstakin, Naisten nurkka, jossa annettiin ohjeita arjen ongelmiin ja kerrottiin naisten kokemuksista ja toiminnasta meillä ja muualla. Todettakoon, että lehden toimituskunta oli pitkään varsin miehinen: 1900-luvun mittaan ei toimitukseen kuulunut kaikkiaan kuin pari nais- ta, mutta eipä naisia tuolloin monta ollut liiton luottamustehtävissäkään. Lehden avustajina on toki naisia aina ollut, niin erityisteemojen asiantuntijoina kuin yhdistysten toiminnan esittelijöinäkin. Jäsenten talkootyöllä ja tuella Pääosin liiton jäsenten ja ystävien talkoovoimin on Uusi Invalidi-lehti aina tehty, kuten edelleenkin. Vapaaehtoisia lehden avustajia, niin sosiaali-, terveys- ja työsuojelualan ja lainsäädännön asiantuntijoita kuin yhdistysaktiivejakin eri puolilta maata on vuosikymmenten mittaan ollut useita kymmeniä, ehkä satoja. Mainittakoon, että vuonna 1990 asetettiin tavoitteeksi saada lehdelle kirjoittava avustaja liiton jokaisesta yhdistyksestä. Tarkoituksena oli kehittää lehteä tukemaan jäsenyhdistysten työtä, kun toiminnan painopiste oli tuoreen vammaispalvelulain ja kunnallisten vammaisneuvostojen myötä siirtymässä liittotasolta yhä enemmän paikallistasolle ja yhdistysten keskinäinen kokemustenvaihto nähtiin lehden tärkeänä tehtävänä ja työsarkana (Pääkirjoitus, UI 2/1990). Vaikka ihan kaikista yhdistyksistä ei tuolloin tainnut säännöllistä kirjoittajaa löytyä, on jäsenten aktiivinen panos lehden sisällössä ollut hyvin merkittävä kautta vuosikymmenten. Erityismaininnan ansaitsevat nimimerkki Aapo eli Allen Järvenpää, jonka asiantuntevista artikkeleista ja ajan hermoon iskevistä pakinoista saivat lukijat nauttia useiden vuosikymmenten ajan, sekä Nokian PeRi eli Pentti Riekkola, joka asiajuttujen ja pakinoiden ohella rikasti lehden sivuja runoin, aforismein ja lauluin (ks. Aapon ja PeRin esittelyt viereisellä sivulla). Lukijoita on alusta lähtien kannustettu osallistumaan lehden kehittymiseen ja leviämiseen myös antamalla palautetta sekä levittämällä lehteä ei vaan naapureilleen vaan myös uusille väestöpiireille (UI 2/1960). Lehden irtonumeromyynnistä aikoinaan maksettu myyntipalkkio antoi vielä mahdollisuuden hankkia vähän lisäansioita invalidien niukkaan toimeentuloon. Lukijoiden palaute on niin ikään koettu tervetulleeksi ja hyödylliseksi: Kuluneiden vuosien aikana lehteä on kiitetty ja arvosteltu, kuten ainakin uutta tulokasta. Esitetty arvostelu on auttanut parantamaan lehteä, monipuolistamaan sen muotoa ja sisältöä, valaisemaan sen palstoilla invaliideja ja normaalikansalaisia kiinnostavia kysymyksiä (Hemmo Huotari, UI 2/1960). Edelleenkin lehden toimitus ottaa lehden kehittämiseksi mielellään vastaan lukijoilta paitsi kirjoituksia, kuvia, runoja ja muuta sisältöä myös palautetta, kommentteja lehden sisällöstä ja ehdotuksia tuleviksi aiheiksi. Teksti: Marja-Leena Kalkkinen Aineiston koonnut: Minna Nieminen Kuva: Hannu Oittinen Porin Sairaus- ja onnittelee 60-vuotiasta Uusi Invalidi lehteä

9 Aivan omaa luokkaansa Uusi Invalidi-lehden laajassa avustajajoukossa kautta vuosikymmenten on ollut Allen Järvenpää ( ) eli nimimerkki Aapo, joka noin 40 vuoden ajan osallistui aktiivisesti lehden tekoon asiantuntevilla artikkeleillaan ja pakinoillaan. Järvenpää oli muutoinkin mukana liiton toiminnassa 1950-luvun alkuvuosista alkaen, mm. liiton puheenjohtajana vuosina ja Helsingin yhdistyksen johtokunnassa luvulla. Artikkeleissaan Järvenpää toi Uusi Invalidi-lehteen ajankohtaista tietoa etenkin työsuojelu-, ammattitauti- ja ta- Uusi Invalidi 60 vuotta 9 Aapo asiantuntemusta ja pakinoita neljän vuosikymmenen ajan Eläkeläisten hätähuuto paturmalainsäädännöstä ja lakien soveltamisesta. Tähän hänellä olikin vankka tietoja kokemuspohja toimittuaan pitkään mm. ammattien ylitarkastajana sekä maamme ensimmäisenä työsuojeluteknologian professorina Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Hän oli myös työtuomioistuimen asiantuntijajäsenenä ja useissa lakeja valmistelevissa komiteoissa, kirjoitti työsuojelualan oppikirjoja ja oli kysytty luennoija. Vielä paremmin monet lukijat ehkä muistavat Allen Järvenpään pakinat, joita hän kirjoitti nimimerkillä Aapo melkein jokaiseen Uusi Inva- Viime aikoina on tapahtunut paljon. Paljon sellaista, jonka eläkeläiset ovat kokeneet jokapäiväisessä elämässään, kuukausittain nostamissaan eläkkeissä, suorittaessaan vertailuja viime vuosien ansion kehityksessä. Tällöin en tarkoita niitä suhteellisen harvoja kaupunkien johtajaeläkeläisiä, joiden vuositulot verokalenterin mukaan ovat saattaneet ylittää markkaa. En tarkoita myöskään niitä suhteellisen harvalukuisia valtion korkeita virkamieseläkeläisiä, jotka iloisesti yllättyneenä viime vuosien aikana ovat todenneet ansiotasonsa nousseen viimeistä työllä an- PeRi monitaitaja myös lehden palstoilla PeRi eli Pentti Riekkola ( ) oli syntyperäinen nokialainen. Ammatiltaan hän oli ollut kirvesmies ja peruskoulutuksensa oli sodan vuoksi jäänyt peruskoulun asteelle, mutta se ei rajoittanut Pentin luovuutta ja taituruutta käsittämättömän monella alalla. Pentti muistetaan niin upeista puutaideteoksistaan, haitarinsoitosta illanvietoissa, runoistaan ja lauluistaan kuin myös pitkäaikaisesta aktiivisesta toiminnasta sekä liiton piirissä, Nokian Tapaturmaja Sairausinvalidien yhdistyksessä ja Liiton liittohallituksessa, että kunnallispolitiikassakin. Näin Uusi Invalidi-lehden juhlavuotena on syytä tuoda esiin erityisesti Pentin laaja ja monipuolinen anti lehtemme lukijoille luvun lopulta alkaen hän kirjoitti parin vuosikymmenen ajan lehteen nimimerkillä PeRi lukuisia pakinoita, reportaaseja liiton ja Nokian yhdistyksen tapahtumista, ajan ilmiöiden arviointia, runoja, aforismeja, laulutekstejä ja -sävellyksiä, kaskuja, liikunnan hyödyllisyydestä ja muita hyvän elämän vinkkejä. Lehden toimituskuntaan Pentti kuului Keskeisellä sijalla Pe- Rin teksteissä kuten hänen muussakin toiminnassaan oli vammaisten asema ja oikeuksien puolustaminen. Osansa saivat mm. lakien käytännön soveltamisen, kunnallisten vammais- ja vanhuspalvelujen ja terveyspalvelujen puutteet. Kritiikin ohessa PeRi ylläpiti optimismia, joskus vaikka vähän rankoinkin sanoin: Kerran tulee vielä aika, jolloin sairaat ja vanhukset on hoidettava tai kunnat joutuvat vastaamaan oikeudessa heidän heitteille jätöstään. (Onko yhteiskunta sairas? UI 3/2007) Lisäväriä lehden sivuille toivat PeRin runot sekä laulutekstit ja -sävellykset, joissa yhdistyi kolme Pentille läheistä toiminnan aluetta, runot, musiikki ja järjestötoiminta. Omat laulunsa PeRin kynästä saivat mm. Vähäjärven lomakoti (UI 4/1989) ja Tapatur- lidi-lehden numeroon vuosikymmenten ajan. Vaikka pakinat olivat kevyeen, terävän humoristiseen juttelutyyliin kirjoitettuja, niihin sisältyi aina myös tärkeää asiatietoa. Tapauskertomuksilla havainnollistaen Aapo tarjosi pakinamuodossa pätevää, ajantasaista ja hyödyllistä tietoa lainsäädännöstä sekä lakien soveltamisesta, porsaanrei istä ja uudistamistarpeista. Keskeisellä sijalla pakinoissakin olivat kirjoittajan vahvat asiantuntemusalueet: työolot, työtapaturmat ja ammattitaudit, tapaturmissa vammautuneiden ihmisten oikeusturva sekä vammaisten saitsemaansa kuukausipalkkaa korkeammaksi edullisen indeksiehtopakettinsa ansiosta. En tarkoita myöskään niitä valtion palveluksesta ikärajan alhaisuuden johdosta eläkkeelle jääneitä, jotka pankinjohtajina tai muuten merkittävillä yksityisen sektorin johtopaikoilla ovat saavuttaneet elämänsä korkeimman elintason. Ei, minä tarkoitan niitä tapahtumia, jotka ovat saaneet pieneläkkeiset epätoivoon. Niitä hinnankorotuksia, jotka ovat leikanneet eläkeläisen leivästä viidenneksen, ja jotka ovat poistaneet eläkeläisen pöydästä lihan ja muut elintärkeät valkuais- ja muut ravintoaineet; jotka ovat suorastaan saattaneet hänen elämänsä vaakalaudalle. Ja tällaisista tapahtumista ei näytä tulevan loppua. Suurin osa sanomalehdistöä irvokkaasti vaatii kansalaisia, siis myös eläkeläisiä säästämään, rajoittamaan kulutusta ja alentamaan ma- ja sairausinvalidien liitto (Liiton marssi Oon erilainen, UI 2/2003). Nokian Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen 1-vuotisrunossa (UI 6/1990) PeRi viitoittaa vammaisten oikeuksien puolustamisen tehtävää jolle ei loppua ole näköpiirissä, vieläkään: On taivalta edessä, siis ahkeroimaan, ja aikaa näin voittaen käykää. Se meitä myös muistuttamaan, ei matkamme määrää näykään. Siis jatkamme työtämme vielä. Marja-Leena Kalkkinen Pentti Riekkola Allen Järvenpää toimeentulo, eläkkeet, sosiaalituet ja työnsaantimahdollisuudet. Toki Aapo pakinoissaan elintasoaan, joka afrikkalaisiin, bangla-deshiläisiin ja eteläamerikkalaisiin verrattuna on moninkertainen ja muka muodostaa uhan kansakunnan taloudelle, ulkomaankaupan tasapainolle ja, mikä pahinta, koko kansan terveydelle rappioittaen ja turmellen. Varmasti se mitä on kirjoitettu on osaltaan tottakin, mutta se on rajoitettu todellisuudessa pieneen osaan kansasta, mikä osa ei edes ota vakavasti sellaisia vetoomuksia. Eikä sitä ole heille eikä alussa viitatuille suurituloisille eläkeläisille edes tarkoitettukaan. Pienituloiset eläkeläiset, joiden markkamääräiset tulot pysyvät samoissa tai nimellisesti jonkun markan tai markanosan nousevat, ovat hädäs- Tiedon valtatie Kun Uusi Invalidi luukkuun kolahtaa niin ei se jää sinne pitkään olemaan. Mainosposti kyllä heti roskiin nakataan mutta meidän lehti arvopaikalleen pakataan. esitteli myös liiton toimintaa ja vaatimuksia sekä pohdiskeli monenlaisia ajankohtaisia tai ikuisia ilmiöitä eri elämänaloilta, mm. verotusta, yksinäisyyttä, demokratiaa, asunnottomuutta, elintarvikkeiden lisäaineita, liikuntaa ym. Tyypillisesti Aapo yllytti lukijaakin miettimään asioita päättämällä pakinansa usein vaikkapa tähän tapaan: Olematta kovinkaan optimisti asian nopean ratkaisun mahdollisuuksiin nähden jättää kysymyksen myös teidän harkittavaksenne AAPO (UI 2/71). Näin ilmestynyt lehti heti alkuun luetaan ja sitten käydään asioita uusiks pohtimaan. Kun tiedonjyvät saatu on hiukan kohdalleen niin vasta sitten syvennytään juttuun paremmin. Marja-Leena Kalkkinen sä. Heitä ei auta myötätunto ilman tekoja. Heitä ei auta viihdytystilaisuudet, joita eri puolueisiin sitoutuneet eläkejärjestöt osittain julkisten varojen turvin järjestävät. Virkistystilaisuudet ja retkeilyt ovat tietenkin tervetulleita vaihtelua kaipaaville vammaisille ja muille eläkkeen varassa kitkuttaville. Kuitenkin niiden tarkoituksena näyttää olevan unohduttaa eläkeläisiltä katkera todellisuus, jatkuvasti kapeneva leipä, vääjäämättömästi vastaan tuleva ankea loppu. Ote Aapon pakinasta vuodelta 1974 Ens silmäyksellä moni asia jää mieleen hyörimään ja aivojen hakukonetta täysillä pyörittämään. Siis lehti hetkeks talteen ja uusiks siihen tarttumaan ja valaistus kenties saattaa tulla aikanaan. Tiedon määrästä voi ihmetellä suuresti nyt vain miten tavis voikaan ymmärtää pykäläviidakoitten lait. Mutta uudelleen ja uudelleen kun samaan palataan kenties meille vihdoin kaikki portit aukeaa. Siis kiitos lehden tekijöille on tässä paikallaan ja suuret onnentoivotukset tulevaan. On lehti jäsenilleen suuri tiedon valtatie, sitä arvostavat kaikki lukijaystävämme Suomen eri teil. Yks porilaine

10 10 Uusi Invalidi 60 vuotta Lehti on laajentunut ja avartunut Niin vammaisliikkeessä kuin monessa muussa järjestötoiminnassa on yleistä, että tilapäinen mukaantulo johtaa lukuisten vuosien aktiiviseen toimintaan. Harvalla toimikausi kuitenkaan ehtii niin pitkäksi kuin tamperelaisella Aino Laineella. Hän tuli mukaan Tampereen Tapaturmaja sairausinvalideihin 1984 ja pari vuotta myöhemmin liittohallituksen jäseneksi. Pesti jatkuu yhä. Viimeksi Aino oli mukana liittohallituksen kokouksessa elokuun loppupuolella, vaikka vaivojen takia hänen on nyt liikuttava pyörätuolilla ja muiden apuun turvautuen. Nokialla kesäteatterissa kaaduin penkin mukana ojaan, ja siitäkös vaivat pahenivat. Onneksi saan kotiin apua, vaikka kotiapua on pihistetty ja pilkottu kovin lyhyisiin pätkiin. Avun ehdot ovat kiristyneet niin paljon, että aion ottaa yhteyttä ikäihmisten palvelujen lautakuntaan, Laine pohtii. Liittohallitus linjaa lehden raamit Kun Uusi Invalidi nyt täyttää kunniakkaat 60 vuotta, on Laine ollut päättämässä lehden linjoista ja raameista puolet tästä ajasta. Siinä ajassa on ehtinyt tulla uusia asioita, ilmiöitä ja tekijöitä. Myös maan hallitukset ovat vaihtuneet, mutta monet sosiaaliset ongelmat ovat säilyneet ennallaan. Kyllä lehti on kehittynyt ajan myötä. Vaikka lehti on aina täyttänyt paikkansa, on se muuttunut kapea-alaisesta järjestölehdestä avaraksi sosiaalialan lehdeksi, joka kiinnostaa muitakin kuin jäseniä. Lehden kautta tulee vankkaa tietoa niillekin, jotka eivät jaksa muuten osallistua toimintaan. Yhdistysjuttujen ja toimintapalstan kautta lehti toimii edelleen yhdyssiteenä eri paikkakuntien välillä, listaa Laine lehden ansioita. Liittohallituksen kokouksissa arvioidaan jokainen numero, kuullaan kentän palaute, päätetään painotaloista, paperin laadusta ja lehden budjetista. Yleinen tekniikan kehitys on helpottanut juttujen ja kuvien saamista eri yhdistyksistä. Pääkirjoitussivulla oleva vaihtuvien kirjoittajien Näkökulma-palsta on hyvä uudistus, itsekin olen kirjoittanut siihen. Sosiaalinen kysymys ja vastaus-palsta ei jostain syystä lähtenyt vetämään. Jos jotain sisällöllistä uudistus- ta toivoisin, niin jonkinlaista kokemuspalstaa, jossa lukijat kertoisivat tarinoitaan terveydenhuollosta, sosiaaliviidakosta tai muista palveluista. Pitkään lehteä lukeneet muistanevat Laineen kirjoituksen pompotuksesta kymmenen lääkärin kautta. Myös bussin syttyminen tuleen mielenosoitusmatkalla lienee sekin monen muistiin tallentunut. Tunnetusti tarinat koskettavat. Kaipaan myös kokemuksia muista maista ja niiden vammais-, sosiaali- ja terveydenhuollosta. Vielä 90-luvulla liitolla ja lehdellä oli toimivat suhteet Viron veljesjärjestöön ja vierailimme heidän luonaan. Onkohan näitä suhteita olemassa ja voisiko niitä elvyttää tai rakentaa uusia suhteita muihin maihin? Totista puuhaa ja mukavia kinasteluja Aino Laine päivysti Tampereen yhdistyksen toimistolla keskiviikkoisin kolmen vuosikymmenen ajan, palkatta ja parinkympin bussikorvauksella. Hän hoiti yhdistyksen raha-asiat, kirjoitti tervehdykset ja kokousilmoitukset lehteen sekä alkoi hoitaa jäsenrekisteriä. Hän on toiminut myös liiton tositetarkastajana - ja toimii edelleen. Tämän arkisen puurtamisen oheen on varmaan sattunut muutakin extraa kuin bussin syttyminen kesken matkan? Kyllä yli hengen mielenosoitus eduskuntatalon edessä yhdessä työttömien ja eläkeläisten kanssa on ollut yksi mieleenpainuvimmista muistoista. Ja vaikka tämä on totista puuhaa, mukaan mahtuu hauskojakin juttuja. Muistan mielihyvällä kinasteluja Helsingin yhdistyksen Timo Piipon kanssa liittohallituksessa. Ne olivat mukavia ja piristivät kokousreissuja, sanoo Laine hymyssä suin. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Tamperelainen Aino Laine on 30 liittohallitusvuotensa aikana elänyt mukana lehden kehityksessä. Lehti on tärkeä! Pikainen kysely Porin sairaus- ja tapaturmainvalidien keskuudessa Uusi Invalidi -lehden merkityksestä jäsenille tuotti seuraavanlaisia kommentteja: Lehdestä saa sellaista tietoa, jota muualta ei saa. Ehkä kenties kovasti kyselemällä ja asioita kaivelemalla, mutta todella suuren vaivan takaa, jos silloinkaan. Lehti on täynnä hyviä ja asiallisia kirjoituksia. Siinä selvitetään lain kiemuroita ymmärrettävällä tavalla. Kirjoittajat tietävät mistä kirjoittavat, ovat asioihin perehtyneitä. Kirjoitukset muiden yhdistysten toiminnasta ovat aina kiinnostavia. Hyvä saada tietoa muiden yhdistysten toiminnoista ja ystävistä ympäri maata. Ajattomat kirjoitukset ovat paikallaan, sillä harvoin ilmestyvänä lehti ei voikaan olla mikään uutislehti. Tästä lehdestä saa tietämätönkin tarvittavaa tietoa. Se on lehti, jota odotetaan, tarkkaan luetaan ja joka säilytetään siihen uudelleen palattavaksi. Lehti on kehittynyt jatkuvasti edistäen samalla liiton ja yhdistysten toiminnan kehittämistä. Ei muuta kuin rohkeasti kohti uusia avauksia, sanoo Jorma Eloranta. Olemme onnistuneet lehden kehittämisessä Vuosina Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtajana ja Uusi Invalidi-lehden päätoimittajana toiminut Jorma Eloranta katselee vapaana kansalaisena hyvillä mielin lehden kehitystä ja onnittelee 60-vuotiasta sosiaalista uudistuslehteä. Liiton ja yhdistysten toiminnan kehittämisessä lehdellä on ollut hyvin keskeinen merkitys. Lehden kehittämistä on tietenkin vaikeuttanut rahan niukkuus, mutta nyt rahoitus on sellaisella mallilla, että lehti ilmestyy säännöllisesti ja sisältöä pystytään kehittämään, Eloranta sanoo. Kun lehti on toimiva tiedotuskanava järjestön sisällä ja vaikutuskanava ulospäin, ovat asiat kohdallaan. Juuri näitä seikkoja Eloranta kertoo pitäneensä tärkeimpinä ottaessaan vastaan puheenjohtaja/päätoimittajan tehtävät. Elorannalla on pitkä perspektiivi, sillä hän toimi liiton Turun yhdistyksen toiminnan- 60-vuotias on vielä nuori, ei mikään vanhus. Uusi Invalidi -lehdelle toivottiin pitkää ikää johtajana luvuilla ja puheenjohtajana pitkään 1993 alkaen. Jäsenistön palaute oli myönteistä silloin ja on edelleen. Nykyisten avustajien jatkokoulutuksen tarve ja uusien avustajien kouluttaminen sekä sosiaalisen median käytön laajentaminen ovat toiveissani. Jonkin verran olen kuullut palautetta liian pitkistä jutuista. Vuosien ja vuosikymmenten mittaan lehden nimi ja sen muuttamisen tarve pulpahtavat esiin. Eloranta ei näe tarvetta nimen muuttamiselle, mutta jos sille on hyvät perustelut, niin sehän on liittokokouksen asia. Lehti nimineen on hyvä. Ei muuta kuin kohti uusia sosiaalisia uudistuksia kasvavalla avustajajoukolla. Kiitän koko tekijäporukkaa ja toivon menestystä uudelle vuosikymmenelle, sanoo Eloranta tervehdyksenään. Teksti: Hannu Oittinen Uusi Invalidi -lehti luetaan tarkkaan. Matti Lupunen kiittää lehdentekijöitä tärkeiden tietojen jakamisesta ymmärrettävällä tavalla. ainakin toiset 60 vuotta! Kuva ja teksti: Terttu Elomaa

11 Uusi Invalidi 3/ Kuulumisia Lahden yhdistyksestä Porilaisten kerhotoiminta on vilkasta Vaikka olemmekin pieni yhdistys ja jäsenistömme on melko ikääntynyttä, on toimintamme monipuolista ja aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen elämään. Prosentuaalisesti katsottuna on osallistumisaktiivisuutemme vastaavien lahtelaisten yhdistyksien kärkipäässä. Jäsenistössämmehän on aktiiveja ihmisiä. Antti Holopainen on Lahden kaupunginhallituksessa ja monessa muussa mukana. Meillä on myös vammaisneuvostossa kaksi jäsentä ja vanhusneuvostossa varsinainen ja varajäsen, eläkeläisjärjestöissäkin toimivia on useita. Invakeskuksen hallituksessa ym. järjestöissä olemme myös edustettuina. Osallistumme aktiivisesti SOSTEn, VANEn, Lahden kaupungin ym. järjestämiin tilaisuuksiin. Kevättalvi on aina kokousten aikaa. Vuosikokouksessamme hallitukseen tuli pieniä muutoksia, henkilöt kuitenkin pysyivät samoina. Järjestimme huhtikuussa yhteisen seminaarin sote-uudistuksesta Lahden Seudun Invalidien (LSI) kanssa, alustajana toimi Antti Holopainen. Osoitimme mieltä Lahdessa matkapalvelujen järjestämisen heikennyksiä vastaan ja vaadimme, että meitä vammaisiakin on kuultava, se näyttää tuovan tulosta, ainakin kuuntelemisen osalta. Toukokuussa osallistuimme Lahden Satamassa jo perinteiseen KesäMäSään: esittelimme yhdistystämme, Liittoa ja möimme arpoja. Kesäkuussa kävimme Kulttuuripäivillä Vähäjärvellä. Perinteinen Pesäkallion teatteriretki Kiveriö-Kärpäsen Eläkeläisten kanssa heinäkuussa veti parikymmentä henkeä. Turussa toiminta monipuolistuu: Sosiaalineuvontaa ja uudenlaisia jäseniltoja Sipilän hallituksen suunnittelemat sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset ajavat pienituloiset eläkeläiset entistä ahtaammalle. Vammaisten ja vanhusten sosiaalitukiin ja oikeuksiin tulee heikennyksiä, joiden vuoksi tulevaisuudessa myös tarve sosiaaliseen neuvontaan kasvaa. Yhä enemmän on tarvetta saada apua jopa lainvastaisista Boccia-pelin voitimme toisen kerran peräkkäin vieraillessamme LSI:n kesäkodilla Sarvikuutissa elokuun puolivälissä. Invakeskuksen Kattokekkereissäkin olimme talkoissa ja joukolla juhlimassa. Suurmielenosoitukseen hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan Helsingissä osallistui puolenkymmentä jäsentämme. Järjestelyihin osallistuimme aktiivisesti antamalla tilat kokoontumisille ja banderollien tekoon, osallistumalla kuluihin ja matkojen järjestämiseen. Aktiivinen toiminta hallituksen leikkauksia vastaan jatkuu Lahdessa nyt syksyllä ja olemme siinä mukana. Syksyllä on muutenkin tiedossa paljon toimintaa, mm. Lahden Diakonialaitoksen järjestämä Valvanne-symposium, SOSTEn Päijät-Hämeen aluetapaaminen Scandicissa ja Suoma-messut Sibeliustalolla. Lahden vammaispalvelujen päällikkö Harri Koivu tulee vieraaksemme Invakeskukseen Liiton syysseminaariin ja neuvontakurssille Vähäjärvellä olemme tietenkin menossa. Lokakuussa järjestämme luennon LSI:n kanssa. Retki Lapakiston luontoalueelle on myös tiedossa. Itsenäisyyspäivän nyyttikestit on jo perinne sekin; myyjäiset, pikkujoulut ja mitähän kaikkea me vielä mahdammekaan tehdä, se jää nähtäväksi. Hyvää aktiivista syksyä meille kaikille. Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet toimintaan mukaan, yhteystiedot toisaalla tässä lehdessä. Ritva A Korhonen Lahden seudun sairausja tapaturmainvalidit päätöksistä tehtäviin valituksiin ja oikaisupyyntöihin. Turun yhdistys aloittaa neuvontatoimen yhdistyksen toimistolla, Yliopistonkatu 11 a E 79, seuraavasti: Maanantaisin klo ja keskiviikkoisin klo on toimisto auki, jolloin voit tulla paikalle ja käynnistetään tarpeelliset toimenpiteet neuvojien kanssa. Päivystysaikoina voit asioida toimistossa myös muissa Porin yhdistyksen kesäinen toiminta on ollut varsin vilkasta kesäloman pidosta huolimatta. Ystäviä on tavattu niin jazzien kuin Suomi Areenankin aikana. Ja ennen kaikkea, torikaffeella suunniteltu uutta ja parannettu maailmaa! Kesäpaikassamme Kuntoharjulla vanha lipputanko tuli tiensä päähän ja tilalle pystytettiin uusi uljas. Nyt kotiviiri hulmuaa jälleen tuulessa toivottaen väen tervetulleeksi. Paikallinen sähköyhtiö tekee alueella kaapelitöitä ja kaatoi tontilta useita puita. Ne piti saada talteen ja niinpä talkoovoimaa tarvittiin jälleen. Sitä saatiin, ja nyt puut ovat kauniissa pinossa odottaen tulevaa. Ilman ahkeria keittiön puolella hääriviä naisia ei talkooväkikään jaksa. Ruokahuolto pelasi moitteettomasti, kuten aina. Myös kerhoissa käyvä väki sekä kutsuvieraat on kestitty huolella. Yhdistys on ollut ottamassa yhteistyön askeleita Porin seudun elämäntapayhdistyksen kanssa. Alkuvuodesta aloitettiin kamerakerhon merkeissä ja nyt tähtäimessä on yhteistyön virittely mm. sosiaalineuvonnan saralla. Järjestötoiminnan kehittämisestä on tarkoitus järjestää oma tilaisuutensa Kuntoharjulla. Lokakuun 17. päivänä osallistutaan mahdollisuuksien mukaan köyhyyden vastaiseen päivään ja asunnottomien yötilaisuuksiin Porissa. Jäsenistöämme koskeviin asioihin on yritetty puuttua monin tavoin. Vammaisneuvostoa on informoitu havaitsemistamme ongelmista, on allekirjoitettu kansalaisaloitteita, osallistuttu hallituksen leikkauspolitiikan vastaiseen mielenilmaukseen ja kirjoitettu eri julkaisuihin. Terttu Elomaa merkeissä, mm. matkoihin ja retkiin liittyen. Huomioikaa myös uudenlaiset jäsenillat, joissa teemoina on ajankohtaisia asioita terveydestä, sosiaaliturvasta, lääkkeistä, ruoasta jne. Teemat vaihtelevat ja nämä jäsenillat ovat kerran kuukaudessa ajankohtina, jotka löydät tässä lehdessä yhdistyksen toimintapalstalla. Kaija Kiessling Poikki, halki ja pinoon. Kesäpaikan tontilta kaadetut puut saatiin siistiin pinoon ja lopuksi pilkotuiksi kasaan odottamaan kuivumista. Emännät hoitivat keittiössä ruokapuolen. Puupinon takana Lauri Peltomaa, Kari Koivula, Terttu Elomaa, Elise Seittonen ja Rauno Huhmarniemi. (Kuva: Anne Koivula) LIITON TAPAHTUMIA SYKSYLLÄ 2015 SYYSSEMINAARI la su ajankohtaisin aihein Arvokas ikääntyminen, keskustelua aiheesta alustaa liiton puheenjohtaja, lääkäri Antti Holopainen. Uusi sosiaalihuoltolaki miten muuttuvat soveltamiskäytännöt? alustajana sosiaalijohtaja Minna-Maria Solanterä Valkeakoskelta. Lauantai-iltana Uusi Invalidi-lehden 60-vuotisjuhla alkaen klo 19. Seminaari alkaa lauantaina lounaan (klo 12) jälkeen klo 13 ja päättyy sunnuntain iltapäiväkahviin noin klo 14 ENSIAPUKURSSI perjantaina syyseminaarin aattona klo Enintään 15 osallistujaa. Lounas klo Kurssin jälkeen mahdollisuus tutustua ambulanssiin ja ensihoitoon. Osallistumismaksut: seminaari (la su) yhdistysten jäseniltä 60, muilta 75 (sis. täysihoidon seminaarin ajalta), pelkkä ensiapukurssi (pe) 40 (sis. lounaan ja kahvin), koko paketti pe su jäseniltä 120, muilta 135 (sis. täysihoidon). Ilmoittautumiset mennessä liiton toimistoon. SOSIAALINEUVONTATOIMINNAN KURSSI ti pe Neuvontatyössä tarpeellisten tietojen päivitystä ja täydennystä, opastusta ja vinkkejä neuvontatilanteisiin, harjoittelua ja kokemustenvaihtoa. Ohjelmassa myös DSL:n ja Tsil ry:n yhteisen Selviytymispankki.fi-nettisivuston esittely. Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka joko jo tekevät sosiaalineuvontatyötä, neuvovat ja auttavat tarpeellisten tukien ja palvelujen hakemisessa, muutoksenhaussa ym. tai ovat tällaista toimintaa aloittamassa yhdistyksen piirissä tai laajemminkin alueilla. Kurssi alkaa tiistaina lounaalla klo 12 ja päättyy perjantaina iltapäivällä. Osallistumismaksu jäseniltä 40 euroa, muilta 80 (sis. täysihoidon ja kurssimateriaalit) Ilmoittautumiset mennessä liiton toimistoon. Tilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19, yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Ilmoittautumiset oman paikallisyhdistyksen kautta tai liiton toimistoon, tai p Muistattehan samalla kertoa mahdollisista lisäyöpymisistä, ruokavalioista ja -allergioista ja majoitukseen liittyvistä erityistarpeista.

12 12 Uusi Invalidi 3/2015 Yhteisöllisyyden voimaa vammaiskulttuuripäivillä Arvon mekin ansaitsemme kajahti kesäkuisena lauantaina Hauhon Vähäjärvellä, kun 31. vammaiskulttuuripäivät käynnistyivät. Tapahtuman avannut ja juontanut Helsingin yhdistyksen Senja Räsänen totesi, että vaikka keväällä käytyjen eduskuntavaalien tulos ei ollut vammaisten etujen mukainen, pitää elämän, kulttuurin ja taistelun jatkua. Ja ehkäpä askel taaksepäin välillä antaa pontta uusiin askeleisiin eteenpäin. Se hyvä puoli vaalituloksessa oli, että kun tuota Holopaisen Anttia ei valittu eduskuntaan, niin ei tarvitse valita uutta puheenjohtajaa liitolle, sanoi Räsänen savolaishuumorillaan. Ohjelman rakentamiseen vahvasti osallistunut Lahden Ritva Korhonen muistutti tämänvuotisen teeman eli yhteisöllisyyden taustoista. Yhteisöllisyys oli ennen erilaista, monimuotoisempaa ja laajempaa, väkeä oli mukana paljon. Se kuului ihmisten arkeen ja juhlaan ajalla ennen televisiota, tietokoneita ja kännyköitä. Työväen- ja seurojentalot täyttyivät toiminnasta, Korhonen totesi. Ihaillen Korhonen kiitteli liiton yhdistyksiä ja yksittäisiä jäseniä, jotka vaivoistaan huolimatta jaksavat pitää vammaiskulttuurin lippua yllä, nyt jo 31. kertaa. Samaan päämäärään monia teitä pitkin Yhteisöllisyyden teeman mer- Maritta Alakoski: Tietä kuljen Onnen löysin ystäväksi ja rakkaaksi sinut löysin. Toivoisin että sinut pitää saisin ja unelmoida onnestain. keissä Korhonen kyseli osanottajilta, miten itse kukin on tullut liittoon ja sen toimintaan mukaan. Vastauksia oli moneen lähtöön. Tuon Maunon kanssa on oltu yhdessä kuusi vuosikymmentä, hän se minut toi mukaan tähänkin toimintaan, Irja Laitinen Lahdesta vastasi. Aili Väyrystä tulin tuuraamaan vuodeksi-pariksi, mutta sillä tiellä olen ollut toistakymmentä vuotta, muisteli Lihakunnan provikkapalkkaisena autokuskina ollut Paavo Antikainen. Hän jatkoi, että yhteisöllisyyden muutos näkyy kaikessa. Hänen kotikulmillaan Kuopion Itkonniemessä oli aikoinaan kuusi kauppaa, nyt vain yksi. Sehän muuttaa koko elämäntapaa. Evakko-pienviljelijäkodista Jämsänkoskelta Tampereelle siivoojaksi tullut Anja Kivipensas alkoi työn kautta kiinnostua yhteiskunnallisista asioista. Yhdistyksen ja liiton kautta olen oppinut valtavan määrän asioita. Ensin olin kannatusjäsen, mutta sitten pyydettiin puheenjohtajaksi, Näyttely- ja myyntipöydät olivat tavaraa täynnä, tässä Irmeli Saarijärvi esittelee tamperelaisten tuotteita. Kuopion Paavo Antikainen kitaroineen piti jälleen porukan hyvässä laulun vireessä. jossa tehtävässä olen oppinut paljon lisää. Kaarina Vuorella oli suuri tarve löytää jotain uutta elämässä: Tampereella pääsin heti töihin, löysin hyvän miehen, tulin mukaan vapaa-ajattelijoiden ja tämän liiton toimintaan. Uudehko Porin yhdistyksen jäsen Kirsti Marmela on ollut monessa mukana, mutta tästä liitosta hän löysi todella kotinsa. Olen nyt toista kertaa Vähäjärvellä. Täällä on todella hyvä henki, sitä ei tarvitse tekemällä tehdä. Tässä muutamia poimintoja lukuisista elämäntarinoista, joita yhteisöllisyyden merkeissä kuultiin. Nämä tarinat ovat tosia. Ruvettiin runolle ja laitettiin lauluksi Perinteiseen tapaan runonlausunta oli vahvasti esillä, omat ja muiden, tutut ja tuntemattomat säkeet. Monestakohan yhteisöstä löytyy nykyisin näin monia runon ja laulun taitajia? Yksi koskettavimmista esityksistä oli nokialaisen Maritta Alakosken esittämä ja edellisenä iltana kirjoittama runo Tietä kuljen. Porin yhdistyksessä on paljon osaajia, heistä esimerkkeinä lauluduo Terttu Elomaa ja Elise Seittonen sekä laulaja ja lausuja Kirsti Marmela. Elomaa ja Seittonen olivat tehneet löytöjä porilaisen kisälliryhmän arkistoista, esimerkkinä Pitkää piimää. Tamperelainen Leena Vartti esitti jälleen kerran joukon lauluja ilman säestystä ihailtavalla taidolla ja rohkeudella. Tällä kertaa olivat vuorossa Vanhan myllyn tarina, Suopursu kukkii ja Delfii- nipoika. Lahtelaiset puolestaan ovat ahkeria lausujia. Tänä vuonna olivat vuorossa ainakin Rauni Olkkonen, Irja Laitinen ja Ritva Korhonen. Olkkonen ja Laitinen esiintyivät hienosti myös lauluduona. Ritva Korhosen laajaan valikoimaan kuuluu huumoria, romantiikkaa ja yhteiskunnallista runoutta. Nyt listalla olivat Bertolt Brecht, Tommy Taberman, Martin Luther King. Kerrassaan riemastuttava oli Kari Kilpisen runo Mummo, jonka Korhonen tulkitsi mainiosti. Mänttä-Vilppulan Ada Juvosen valikoimissa oli sekä omaa että lainattua. Aplodien perusteella kuulijoiden mieleen oli erityisesti Aatteellinen runo. Kuopion Puavo eli Paavo Antikainen lauloi, laulatti, säesti ja juonsi. Paavolla taitaa olla Tanner-kausi menossa, esimerkkinä Viheltelen vain sekä Kalle Armas Johansson. Jyväskylän Sally Pulkkisen esityksenä oli Hauki ja kettu, Tampereen Hilkka Koi- Liiton puheenjohtaja Antti Holopainen korosti yhteisöllisyyttä voimaannuttavana tekijänä. vula lauloi Valkoakaasiat alkuperäisillä 20-luvun sanoilla, Helsingin Pirkko Piiroisen runo oli Kävi maanteillä tanssi. Tällä palstalla ei voi kaikkea luetella, nämä olivat poiminnat tämän vuoden vammaiskulttuuripäiviltä. Jatkuu ensi vuonna. Teksti ja kuvat: Hannu Oittinen Boccie-kisassa pelaajia ostettiin kuin isossa maailmassa ikään. Kisan voitti tänä vuonna Jyväskylän joukkue. Kuvassa meneillään Pori-Vilppula-välierä. Mauno Laitinen Lahdesta muisteli vaiheitaan työelämässä eri puolilla Suomea.

13 Uusi Invalidi 3/ Vain yhteisöllisyys voi pelastaa Suomen Kulttuuripäivien päätteeksi pitämässään puheessa liiton puheenjohtaja Antti Holopainen ennakoi elokuun Joukkovoima-mielenosoitusta siteeraamalla Bertolt Brechtin tunnetun runon säettä: Kun hallitsevat ovat puhuneet/tukevat hallitut puhumaan/ ja ei koskaan on vielä tänään. Hallittujen tuntoja hallitsevien politiikkaa kohtaan hän kommentoi lisäksi Haqvin Spegelin 1690-luvulla kirjoittamalla virrellä Jo vääryys vallan saapi. Pääministeri Sipilä ja ministerit Soini ja Stubb ovat puhuneet julistamalla rikkaiden rikastuttamisen ja köyhien kyykyttämisen ohjelman. Nyt on kansan vuoro vastata viekkaudella vallan saaneiden ministereiden puheisiin. Vaalivoitto tuli väärillä lupauksilla Holopaisen mukaan aikaamme luonnehtii äärimmilleen viety individualismi ja itsekeskeisyys. Se näkyy valtaeliitin selfie -käyttäytymisessä. Itsekeskeisyyden kulttuuri on yhteisöllisyyden vastakohta, joka on ihmislajin luonteen vastaista. Ihmiskunta ei olisi ikinä selvinnyt luonnon valinnoissa ja kulttuurin rakentamisessa ilman yhteisöllisyyttä. Valtaan päässeet puolueet saivat vallan käsiinsä vilpillä ja kansaa pettämällä. Ne vetosivat kansamme uhrimieleen leimaamalla vastuuttomuudeksi velkaelvytyksen eli velan ottamisen työpaikkojen synnyttämistarkoituksessa. Vaalilupauksissaan he lupasivat säästää vähäosaisimmat leikkauksilta. Holopainen totesi, että leikkaukset ja palvelumaksujen korotukset kohdistuvat juuri pienituloisimpiin, mutta suurituloisille annetaan verohelpotuksia. Pääministeri vetoaa suurituloisiin, että he vapaaehtoisesti pysyisivät kohtuudessa heille myönnettyjen helpotusten hyväksikäytössä. Jopa arkkipiispa Kari Mäkinen tyrmää pääministerin ehdotukset kohtuuttomiksi, kun samanaikaisesti jo erittäin lujilla olevat ihmiset joutuvat pakosta kiristämään vyötä entistäkin tiukemmalle. Hyvätuloinen arkkipiispa Mäkinen on valmis omalla kohdallaankin palkanalennukseen, kun se toteutetaan verotuksen kautta. Hallittujen vastarinta on käynnistymässä Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että hallitut alkavat jo puhua. Ammattiyhdistysliike on todennut, että hallituksen tavoite, jonka mukaan yritykset voisivat paikallisesti sopia pelisäännöt potkujen antamiselle, ovat perustuslain vastaisia. Tapaturma- ja Sairausinvalidien liiton hallitus hyväksyi kesän alussa kannanoton, jossa toteamme hallituksen suunnittelemat vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten oikeuksien heikennykset perustuslain ja Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan vastaisiksi. Kulttuuripäivilläkin oli liikkeellä nimien keräys kansalaisaloitteeseen Arvokas vanhuus. Tuolloin parissa viikossa nettiversioon oli kertynyt 2659 nimeä, eli yli allekirjoituksen raja 25. marraskuuta mennessä on mahdollista saavuttaa. Näin eduskunnan olisi pakko ottaa joulukuussa 2014 tehty vanhuspalvelulain heikennys uuteen käsittelyyn. Edellä mainitut esimerkit osoittavat, että hallitut suunnittelevat vastarintaa vallan anastaneelle vääryydelle, Holopainen totesi. Hän jatkoi, että Suomi on saanut huomautuksen Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomitealta siitä, että olemassa oleva vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten sosiaaliturvan taso on jo nyt Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan vastaisella tasolla. Kun tästä tasosta mennään vielä alaspäin, kuten hallitusohjelmassa on linjattu, on se merkki porvarihallituksen täydellisestä piittaamattomuudesta perustuslakia, YK:n Köyhälistön virsi 1. Jo vääryys vallan saapi se huutaa taivaaseen, se turmaa ennustaapi vie kansat kurjuuteen. Ken Herran oikeutta nyt täällä julistaa, ja ken vanhurskautta nyt tahtois puolustaa? 2. Nyt viekas vilppi täällä on noussut kunniaan, on valhe vallan päällä ja vääryys voimissaan. Ei kuulla kurjan ääntä vammaissopimuksia ja Euroopan Neuvoston sosiaalista peruskirjaa kohtaan. Jos hallitus aikoo jatkaa tiellä, jonka se on ohjelmaansa kirjannut, se johtaa jälleen kerran koko kansamme turmioon. Suunta voi muuttua vain joukkovoimalla Holopainen totesi, että kansa äänesti nykyherrat valtaan ja suomalainen työväenliike on heikompi kuin koskaan syntymisensä jälkeen. Valtaeliitti on jakamassa kansaa kahtia, kun he olettavat, että vastarintaa ei nouse. Hän jatkoi, että hallitus aikoo oman ohjelmansa voimalla estää talouskasvun leikkaamalla kotimaista kulutuskysyntää köyhiä kyykyttämällä ja julkisia työpaikkoja vähentämällä niin vanhuspalveluista kuin lasten kasvatuksesta ja opetuksesta. Nämä kaksi päivää ovat osoittaneet täällä, että meillä on vielä rohkeutta puhua politiikkaa. Toivon mukaan meillä on myös taitoa ryhtyä yhteisöllisyytemme voimalla olemaan mukana rakentamassa kansanliikettä hallituksen kurjistamispolitiikkaa vastaan. Politiikan suunta voi muuttua ainoastaan joukkovoimalla. Puheessaan Holopainen kannusti paitsi liikettä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta, myös liikettä rauhan puolesta sodan lietsontaa vastaan. Toivon, että tämä sukupolvi, joka on vielä vahvasti edustettuna tässä liikkeessä, pystyy siirtämään oikeudenmukaisuuden ja rauhan työn perinteen seuraaville sukupolville, sanoi Holopainen toivoen rohkeutta yhteisiin kamppailuihin. Hannu Oittinen ja köyhää sorretaan, ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan. 3. Kas, köyhän leivän syövät nuo jumalattomat. He viatonta lyövät ja häntä vainoovat. He kurjaa ahdistaapi kuin käärme kiukussa, korvansa tukkeaapi tuon raukan huudoilta. (Vanhan virsikirjan virsi 440, poistettu nykyisestä virsikirjasta) VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTI Kokous, kurssi, loma mielessä olisiko suunta Vähäjärven lomakoti Hinnat: A-osa 57euroa/vrk/hlö, B-osa 55 euroa/vrk/hlö Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa, viihtyisiä tiloja, saunan löylyjä ja mukavaa yhdessäoloa. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai vieraile kotisivuillamme. LOIMI-HÄME Keravan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit 50 vuotta Keravan yhdistys on toiminut 50 vuotta. Juhlapäivää vietetään 28. lokakuuta klo Keravalla Viertolassa, Timontie 4. Syksy on alkanut sairaille, vammaisille ja vanhuksille ikävissä merkeissä. Meidän työmme jatkuu asioiden parantamiseksi. Järjestämme juhlapaneelin, jossa asiantuntijat alustavat meille tärkeistä aiheista. Toivottavasti lokakuun lopussa on jo tiedossa parempia uutisia. Paneelissa ovat mukana liiton puheenjohtaja Antti Holopainen, liiton entinen toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja Olli Salin sekä vammaisaktiivit ja liittohallituksen jäsenet Ritva Korhonen ja Juha Kovanen. Soile Thun lausuu ja esittää muuta ohjelmaa. Kahvitarjoilu, suolaista ja makeaa. Pientä ohjelmaa. Paljon keskustelua. Ilmoittautumiset mennessä: Pirkko Laaksonen p tai Tapio Tenhunen p Tervetuloa! Keravan Sairaus- ja. Vähäjärven lomakoti Muntsilantie Hauho (Hämeenlinna) p. (03) s-posti:

14 14 Uusi Invalidi 3/2015 Joulurauhaa, jouluruokaa ja mukavaa yhdessäoloa Joulu Vähäjärven lomakodissa Tule viettämään lämminhenkinen ja kodikas joulu kanssamme. Kolmen vuorokauden täysihoitopaketti u jäsenhinta 200 euroa ja ei-jäsenille 240 euroa u lisävuorokaudet 50 ja 57 euroa. Lisätietoja ja varaukset Vähäjärven lomakoti p. (03) Tervetuloa! PeRin Pentti Riekkolan mietteitä vuosien varrelta Köyhyydellä on selvä syy-yhteys, varallisuuden epätasainen jakautuminen. Älä lisää tälle päivälle ylimää räisiä murheita, jokaisella päivällä on omansa. Läheisyyden tarpeeseen riittää joskus vain yksi puhelinsoitto. Jos luulet olevasi muita viisaampi, voit olla ensimmäinen joka tulee petetyksi. Meidän tulisi ajatella, että olemme puun lehtiä ja se puu on koko ihmiskunta. Emme voi elää ilman toisiamme ilman tuota puuta. On helppo sanoa suorat sanat toisesta, mutta kestämätöntä kuulla niitä itsestään. Naseva vastaus on se, mikä tulee mieleen jälkeenpäin. Vahva ystävyys perustuu erilaisuuksien hyväksymiselle. Elämä on kuin tanssia, jossa ei voi välttää varpaille astumista. Helsingin Seudun Sairausja :n syyskauden toimintaa: Toimisto: Kulmavuorenkatu 5, Helsinki. Puh. (09) , sähköposti: Avoinna tiistaisin klo Torstaikerho kokoontuu klo toimistolla Kulmavuorenkatu 5, Sörnäinen teemana jalkojen hoito. Seuraavat kerhot 8.10., , 5.11., ja Askartelukerho kokoontuu tiistaina klo toimistolla: 29.9., , , , ja Erikoisteematilaisuudet Kinaporin palvelukeskuksessa klo 16 18, Kertsi 4, Kinaporinkatu 9, Sörnäinen: Seksuaaliterveys Ravintoterapeutin esitelmä Kokkausta ja pikkujoulu Teatteria: Kummitusjuna, Helsingin kaupunginteatteri/studio Pasila to klo Hinta 32. Ilmoittautuminen mennessä Taru Välimaalle, puh Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Syyskauden 2015 muistio Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo , os. Näsilinnankatu 22 A 37, 6. kerros. puh. (03) , sähköposti: Syksyn kerhot torstaisin klo Domuksella, Pellervonkatu 9, Vammaisjärjestöjen tiloissa. Tallinnan matka syyskuuta. Kaamoksen kaatajaiset klo Tapiolassa, Karhunkatu 71. Keittolounas ja kahvi 9. Puurojuhla ja vuoden viimeinen kerho torstaina klo Pikkujoulu Vähäjärvellä Kysy kerhoista ja retkistä Irmeliltä, puh. (03) tai Toiminnallista syyskautta ja tervetuloa torstaikerhoon! Jyväskylän Seudun Sairausja :n Toimintakalenteri syksy 2015 Opintotilaisuudet: keskiviikkoisin klo ja Käsityökerho: keskiviikkoisin klo , 7.10., , 4.11., , ja Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Markkinoiden vapautuminen tarkoittaa vahvemman mahdollisuutta viedä sinut puille paljaille. Aina aamulla herätessäsi tiedät olevasi hengissä. Tämä päivä on aina läsnä, huomisesta ei tiedä kukaan. Tietämättömyys ja tuntemattomuus aiheuttavat suurimmat pelkotilat. (PeRistä lisää, sivu 9.) Porin Sairaus- ja Toimintakalenteri syyskaudelle 2015 Tiistaikerhot: Nuorisotalolla huone 3 klo , , , (Isänpäivä) ja Käsityökerhot: Nuorisotalolla, huone 4 klo , 28.9., 5.10., , , , 2.11., 9.11., , ja Hallituksen kokoukset: 28.9., ja klo Nuorisotalolla, huone 3. Joulumyyjäiset ma klo Nuorisotalolla, huone 4. Joulujuhla to klo 13 alkaen Viikkarin Valkamassa, Saarelma-sali. Pe su Ensiapukurssi, Syysseminaari ja Uusi Invalidi-lehden 60-vuotisjuhla Vähäjärvellä. Ti pe Sosiaalineuvontatoiminnan kertaus- ja jatkokurssi Vähäjärvellä. Muutoksista ilmoitamme kerhoissa, Satakunnan Työ-lehden järjestöpalstalla sekä -tapahtumakalenterissa. Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:n syyskauden 2015 tapahtumia: Askartelukerho jatkaa torstaisin klo 10. LOKAKUU: Ke klo Ensiapua mitä tiedettävä. Luento toimistolla. La Hämeenlinnan Teatteri: musikaalikomedia Kalle Aaltonen. Hinta 75 ja 80. Ilmoittautumiset mennessä. MARRASKUU: Ke klo Mitä tiedettävä verenpaineesta. Luento toimistolla. La su Joulujuhla Vähäjärvellä. Hinta 80. Tuo mukanasi pikkupaketti joulupukin konttiin. Viihdyttäjänä Oskari Aurasta. Ilmoittautumiset mennessä. La Perinteelliset Joululaulajaiset Happy Housessa klo 14 alkaen. Ursininkatu 11. JOULUKUU: Ma Risteily Grace-laivalla. Iltalähtö. Laivalla mahdollisesti seminaari klo Ilmoittautumiset mennessä. Kaikille bussimatkoille lähtö Kirkkopuistosta ja matkoilla arpajaiset. Toimisto: Yliopistonkatu 11 a E 79. Puh. (02) Sähköposti: Tiedustelut myös: Helli Koivu , Kurt Laine , ja seuratkaa paikallisia lehtiä. Huom. Toimistoajat muuttuvat hiukan: maanantai klo ja keskiviikko klo Lokakuun alusta alkaen toimistolla myös sosiaalineuvontaa (ks. juttu sivulla 11). Uusi Invalidi -lehti netissä

15 Uusi Invalidi 3/ Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n jäsenyhdistyksiä VUODEN 2016 TUETUT LOMAT HAETTAVISSA Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry. järjestää yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tukemia MONIVAMMAISTEN VIRKISTYSLOMIA Vähäjärven lomakodissa, Hämeenlinnan Hauholla Viiden vuorokauden täysihoitolomalla viihtyisässä lomakodissa on tarjolla sekä asiapitoista että monenlaista virkistys-, harrastus-, liikunta ym. toimintaa. Lomia voivat hakea vammaiset henkilöt, jotka eivät vuonna 2015 olleet tuetulla lomalla. Loman omavastuuosuus on 50 euroa. Lomia on haettavissa seuraaville lomajaksoille: Lomaviikot 2016 Hakemukset liiton (ma la) toimistoon viimeistään toukokuuta 5. helmikuuta heinäkuuta 13. huhtikuuta syyskuuta 31. toukokuuta Lomia haetaan Solaris-lomien lomakkeilla. Huolella täytetyt lomakkeet toimitetaan hyvissä ajoin liiton toimistoon osoitteella: Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, IIRIS tai suoraan Solaris-lomiin. Hakulomakkeen voi myös tulostaa tai tehdä sähköisen hakemuksen Solaris-lomien nettisivuilla osoitteessa: Lomien myöntämisestä päättää Solaris-lomat hakemusten perusteella. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota loman tarpeen perusteluihin. Jos mahdollista, kannattaa hakiessaan ilmoittaa kaksi tai kaikki kolmekin lomajakson vaihtoehtoa. Loman saajille Solaris-lomat lähettää noin kuukausi ennen lomaa kirjeen ja laskun omavastuuosuudesta. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa liiton paikallisyhdistyksistä, kotisivuilta (www.tsil.fi), toimistosta p. (09) , ja lomakodista p. (03) , sekä Solaris-lomien kotisivuilta (www.solarislomat.fi). Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki (09) Avoinna tiistaisin klo Pj. Juha Kovanen Tädyketie 6 D Vantaa Hämeenlinnan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna Jyväskylän Seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry PL 30, IIRIS (Käyntiosoite: Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki) Puh. (09) Sähköposti: Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Lahden Seudun Sairausja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti Lappeenrannan Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Pj. Hilkka Smolander Marjankatu 6 D Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Pj. Anneli Kelloniemi Kuorimokatu 2 A Oulu Porin Sairaus- ja Pj. Kirsti Marmela Peltopyyntie Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Pj. Reino Leino Kuusistonk. 6 as Rauma Tampereen Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B Tampere Turun Tapaturmaja Sairausinvalidit ry Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) , fax (02) Pj. Kurt Laine Valkeakosken Ammattitautija Sairausinvalidit ry Pj. Reino Rantala Apiankatu 9 A Valkeakoski Varkauden Vammaiset ry Pj. Kauko Kuokkanen Porukankuja 4 as Varkaus Vilppulan Sairausja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula Uusi Invalidi-lehden seuraavat numerot Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistolle viim. 4/2015 vko 50 (joulukuussa) /2016 vko 12 (maaliskuussa) /2016 vko 21 (toukokuussa) /2016 vko 39 (syyskuussa) /2016 vko 50 (joulukuussa) Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, IIRIS. Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry PL 30, IIRIS toimisto avoinna ark Puhelin (09) Sähköposti ja kotisivut Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, Lahti puh , sp. Toimituskunta Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juha Kovanen, Hannu Oittinen, Tarja Västilä Toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Taitto Asmo Koste Paino Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani ISSN-numero

16 16 Uusi Invalidi 3/2015 Pahalla sisulla ja hyvällä huumorilla Lahtelainen vammaisaktiivi Aino Forsander juhlii piakkoin pyöreitä satasia. Kun ihminen täyttää sata vuotta, häneltä lienee jo velvollisuus kysyä pitkän iän salaisuutta, vaikka se ehkä onkin kulunut kysymys. Vastaushan ei välttämättä ole kulunut. Paha sisu ja hyvä huumori, siinä ne konstit ovat. Jos on nynny, niin poljetaan matalaksi. Sisulla saa kärpäset pois silmiltä ja huumorilla selviää myös ikävistä asioista. Tätä minä olen yrittänyt nyky- Suomen nuorillekin opettaa, vastaa lokakuussa 100 vuotta täyttävä Aino Forsander. Kun esitin tuon kysymyksen, olimme vammaiskulttuuripäivillä liiton lomakodissa. Sittemmin ehdimme tavata vielä suuressa mielenosoituksessa Sipilän hallituksen politiikkaa vastaan. Isoäidiltä olen perinyt kipakan pahan sisun, asuin hänen luonaan tyttösenä yhden kesä- ja talvikauden. Huumorin olen perinyt äidiltäni, joka oli liiankin hyväluontoinen, Forsander tarkentaa vastaustaan. Pitkistä työvuosista pieni työeläke Paha sisu on auttanut vallankin työelämässä, joka alkoi jo 1920-luvulla. Ennen kodin ulkopuolista työelämää Ainotyttö hoiti 9-vuotiaana nuorempia sisaruksiaan kotona. Puutarhalle menin töihin kaksitoistavuotiaana. Tein kahdeksan tunnin päivää silloisella markalla päivässä. Parikymppisenä menin töihin rullatehtaalle Helsinkiin, siellä maksettiin kaksi ja puoli markkaa tunnilta. Sittemmin palvelin kolmelapsisessa perheessä viisitoista vuotta. Forsander jäi pois työstä vuonna 1939, kun ensimmäinen lapsi syntyi, sittemmin syntyi vielä kaksi lasta. Ensimmäinen mies kaatui sodassa. Onneksi hän oli ehtinyt hankkia radion, mikä ei ollut tavallista siihen aikaan. Kuuntelin paljon radiota, josta tuli sotavouhotusta. Sitä kautta opin vastustamaan herrojen politiikkaa. Sota-aika oli monelle tiukkaa, maito- ja liha-annokset olivat pieniä. Mutta sisulla ja kekseliäisyydellä pärjättiin silloinkin. Omalla perheellä meni paremmin, koska tein kesät työtä maalla, jossa työtä ja ruokaa oli paremmin tarjolla. Leivoin itse maalaisjauhoista ja marjastin niin paljon, että marjaruokaa oli aina pöydässä. Sota-aika meni ja työelämää jatkui vielä pitkään. Työtä ehti kertyä monelta alalta, lähinnä kuitenkin pienipalkkaisista töistä. Esimerkiksi siivoojan työ oli niin pienipalkkaista, että LEL-eläkettä ehti kertyä eläkeikään mennessä vain 12 prosenttia. Kansaneläke ja pieni työeläke antoivat niukan toimeentulon. Eväät syödään tauolla pykälien mukaan Rosvoporukka on nyt vallassa, sen politiikasta ei hyvää seuraa, toteaa sata vuotta täyttävä Aino Forsander. Aino Forsander oli Kutomatyöntekijäin liiton jäsen niin kauan kuin liitto oli olemassa. Hän uskaltaa olla kriittinen naistyöntekijöitä kohtaan, jotka eivät tuppaa saamaan suutaan auki, vaikka aihetta olisi. Yleensä me naiset pilaamme työpaikkamme, kun olemme niin nynnyjä. Esimerkiksi kutomon naiset eivät pitäneet ruokataukoja, vaikka ne olivat lakisääteisiä. Minä sanoin insinöörille, että eikö meillä lain mukaan pitäisi olla 15 minuutin ruokatauko. Insinööri ei taipunut, mutta ei taipunut Forsanderkaan. Söin evääni, vaikka muut eivät uskaltaneet, kun oli yhteinen urakka. Juttu jäi sikseen, mutta parin vuoden päästä pomo sai potkut. Tosin hän pääsi myöhemmin johtajan virkaan lääninhallitukseen. Myöhemmin, kun minua alettiin nokkia työpaikalla, sanoin että tämä on viimeinen työpäiväni ja läksin. Se oli Forsanderin viimeinen työtaistelu. Eipä tarjottu suojatyöpaikkaa hyvitykseksi. Pienellä eläkkeellä piti elää kitkutella ja etsiä muuta sisältöä elämään. Olin ollut yksin jo muutaman vuoden, kun tuttavan kautta tulin käymään Vähäjärven lomakodissa. Ihastuin paikkaan niin paljon, että olen ollut kaikki tuetut lomanikin Vähäjärvellä. Ja kun täytin 95, läksin lapsiltani karkuun lomakotiin. Totta kai lähden mielenosoitukseen Näin lukee Lahden kaupungin vammaispoliittisen ohjelman kannessa. Syksy tulee ja asiat rupeavat taas etenemään kesätauon jälkeen. Vuodenvaihteessahan Lahden kaupunki lopetetaan ja perustetaan uusi Lahden kaupunki, mihin sitten Nastolakin kuuluu. Lahti-Nastolan yhteisvaltuusto ja -hallitus on jo aloittanut toimintansa, pelisääntöjä käydään läpi ja käytäntöjä yhtenäistetään. Sehän tietää korotuksia palvelujen hintoihin jommassakummassa kunnassa aika usein Lahdessa koska kalliimman mukaanhan siinä yleensä mennään. Vanhusneuvostoillakin on yhteiskokous tällä viikolla. Nastolassahan on vammaisja vanhusneuvosto samassa. Bussimatkoihin on tulossa vyöhykemaksu, joka muuttaa myös meidän vammaisten kuljetuspalvelumaksua. Matkakeskuksen työmaa sotkee vielä jonkin aikaa rautatieaseman liikennettä. Keväällä olimme toiveikkaita vammaispalvelujen tiedotuksen ja meidän vammaisten kuulemisen suhteen. Vammaispalvelujen päällikkö onkin tulossa syyskuussa Inva- Forsander tykkää liitosta, joka saa suunsa auki ja uskaltaa myös osoittaa mieltään tarpeen tullen. Hän toimii voimiensa mukaan aktiivisesti Lahden yhdistyksessä. Käyn kokouksessa säännöllisesti kerran kuukaudessa ja muissakin tilaisuuksissa. Siksi osallistuminen hallituksen politikkaa vastustavaan mielenosoitukseen on hänelle itsestäänselvyys. Totta kai. Rosvoporukka on nyt vallassa, sen politiikasta ei hyvää seuraa. Minähän olen vaikka viikon vedellä ja leivällä eduskuntatalon rappusilla, jos asia sitä vaatii. Edellisten hallitusten antamat pienet eläkekorotukset ovat menneet jo moneen kertaan hintojen nousuun, ja sama näyttää jatkuvan. Mutta ei elämä pelkkää taistelua ole. Telkkarista tulee vielä jotain katsomisen arvoista tietoa ja viihdettä. Pressiklubin ja MOT:n katson joka kerta, niistä minä tykkään. Mitäpä muuta minä sitten telkkarista tarvitsenkaan, sanoo satasen synttäreihin valmistautuva Aino Forsander. Lahti, kaupunki kaikille Teksti ja kuva: Hannu Oittinen keskukseen keskustelemaan kanssamme ja kertomaan, missä mennään. Vammaisneuvostossa hän oli jo elokuussa kertomassa sen hetken kuulumiset: mitään merkittävää muutosta ei ole tapahtunut. Vuodenvaihteessa alue kuitenkin kuntaliitoksen myötä laajenee käsittämään Iitin ja Heinolan. Keväällä kerrottiin, että matkojen tilaukset kilpailutetaan syyskuun alkuun mennessä. No, yhtään tarjousta ei tullut. Nyt käydään neuvotteluja ainakin Lahden ulakeskuksen kanssa, jolla on varmasti paras järjestelmä ja kokemus asiassa, mutta katsotaan nyt mitä tapahtuu. Näyttäisi ainakin, että saamme nyt tietoa aikaisemmin kuin ennen, jolloin päätökset olivat jo voimassa kun tieto tuli käyttäjille, elikkä kehitystä tapahtuu. Suomen hallitus ei tällä hetkellä tunnu kovinkaan vammaismyönteiseltä. Kuinka se sitten tulevaisuudessa vaikuttaa kuntien kustannuksiin ja asenneilmapiiriin, jää nähtäväksi. Toivokaamme, että hyvä yhteistyö voisi jatkua, kun nyt on alkuun päästy. Ritva A Korhonen Lahti

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

LAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Askeleita omaan elämään, 2.12.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Askeleita omaan elämään, 2.12.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Askeleita omaan elämään, 2.12.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa.

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa. LAUSUNTO Helsinki 6.11.2015 VALTIONVARAINVALIOKUNNAN KUNTA- JA TERVEYSJAOSTO Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen kunta- ja terveysjaostossa 10.11.2015 Asia: Hallituksen esitys (HE 30/2015 vp) eduskunnalle

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa.

Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa. 14.10.2013 Tiedote Ei kilpailutukselle Kyllä Ihmisoikeuksille! Ihminen ei ole kauppatavaraa Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa.

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015

Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Elämä on Laiffii 14-15.4.2015 Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus 16-04-2015 Nordens Velfærdscenter 1 Miksi juuri tämä aihe? YK:n

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4. Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

1.1 Esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

1.1 Esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Lausunto 26.11.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Diabetesliitto kiittää mahdollisuudesta lausua sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävinä oleviin hallituksen esityksiin

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Tavoitteena yhdenvertaisuus Tavoitteena yhdenvertaisuus 22.11.2012 Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto Anja Alasilta ===> Kalevi Mattila ja Juha Kovanen Mikä verkosto? näemme monet vammaisten kokemat ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Minkälaisessa taloyhtiömaailmassa Kiinteistöposti aloitti? Idänkauppa, pankkikriisi,

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot