ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Barentsin alueen uutiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ 1-2007 Barentsin alueen uutiset 06.03.2007"

Transkriptio

1 ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Barentsin alueen uutiset ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Ensimmäinen yhteiskokous 3 Yhteistyön sisältö 3 2 POHJOISET ALUEET Elämän alku Arktikassa 3 Vaarallinen Arktika 3 Arktikan yksityistämisvaara 3 Tutkimusmatkailijat vaikeuksissa 4 Tutkimusalustarve 4 Arktikan uusi vahti 4 Vuosi vaihtui juhlien 4 Uudet traditiot 4 Joulupukin kollega 4 Aurinko palasi pohjoisen taivaalle 5 3 HUIPPUVUORET Huippuvuorten houkutukset 5 Norja pitää kiinni valvonta-oikeuksistaan 5 Globaali siemenpankki 5 Maailmanperintöluettelo 6 Kansallisylpeyttä 6 Uusia maita kartalle 6 Mursuna on mukavaa 6 4 MUURMANNIN ALUE Muurmannin Kekkonen 6 Alueparlamentin vaalit 6 Pienet ulos parlamentista 6 Taistelu vallasta 7 Muurmannin nuorisoparlamentti 7 Vaalivilppi-Vladi? 7 Sotilaskaupunkien ongelmat 7 Karjalaiskylä muuttaa Muurmannin alueelle 7 Kuolan ydinvoimala 7 Virtaa vientiin 8 Jäniskoskesta lisää voimaa 8 Lämpövoimalan kriisi 8 Norilsk Nikel luottaa hiileen 8 Energiayhtiöitä kaupan 8 Ydinvoimalahanke jäihin 8 Murmanskissa asutaan vielä röttelöissä 8 Norja tukee asuntojen peruskorjausta 9 Arktinen Arena 9 5 ARKANGELIN ALUE Tahtoo isona pressaksi 9 Energiakriisin ainekset valmiina Arkangelissa 10 Gazpromin kaasuputki 10 6 NENETSIA Uusi tarkastaja kehiin 10 Budjetti Talousapua öljy-yhtiöltä 10 Etsintää ja tuotantoa 11 Keuhkotautivaara 11 Kuvernöörien kohtalo 11 7 ARKANGELIN JA NENETSIAN YHDISTÄMINEN Kompromissin haeskelua 11 Arkangel hamuaa Nenetsian öljyrahoja 11 Viivytystaktiikka ei purrut 11 Finanssiministeriöt sovintoehdotus 12 Yhteinen kehitysohjelma 12 Öljypääkaupungin pormestariksi 12 8 ÖLJY- JA KAASUTEOLLISUUS Mannerjalustakentät valtion yhtiöille 12 Sotilasteknologiaa mannerjalustalle 12 Valtion etsintäyhtiö 13 Aikainen talvi keskeytti etsinnät 13 Gazflot poraa Petshoranmerellä 13 Kotimaan porauskalusto tienaa ulkomailla 13 Shtokkan hullut päivät jatkuu 13 VNIIGAZ palkittiin Shtokmanin teknologiasta 14 Toimitus: Liisa Laiho c/o KTM / Markkinaosasto Ratakatu 3, Helsinki Britta Jourio PL 32, VALTIONEUVOSTO fax

2 2 9 KAIVOS- JA METALLITEOLLISUUS Norilsk Nikel tuottaa ja saastuttaa 14 Uusia alumiinitehtaita - tai sitten ei 14 Lannoitebisneksessä riittää riitoja 15 Kultaa ja timantteja TELAKAT JA VARUSTAMOT Laivaston telakat siviilimarkkinoille 16 Sevmashilla riittää töitä 16 Murmanskin varustamo kasvattaa laivastoaan 17 Arktikaan uusi dynaaminen varustamo 17 Uusia tankkereita Sovkomflotille 17 LNG-taikinan juuri KALATALOUS Kiintiöt Saaliit 18 Salakalastusta eli huijareita ja veijareita 18 Kalasataman kriisi ja jalostuksen aallonpohja 19 Kalatehtailijan toive 19 Joukkopako 20 Kalateollisuus valmistautuu ilmastonmuutokseen SATAMAT JA MERIKULJETUKSET Muurmannin vienti vetää 20 Kuolavuonon erityistalousalue jäähylle 20 Murmanskin sataman kehittäminen 20 Uusi öljyterminaali Kuolavuonoon 20 Ruuhka Murmanskin satamassa 21 Vitinon satama auki ulkomaalaisille 21 Optimismia Arkangelissa 21 Varandein terminaali 21 Siirtolastauksia Nordkappin edustalla 21 Murtajat 21 Reittisuositus Barentsinmerelle 22 Tankkeri merihädässä 22 "Arktinen Silta" Kanadaan LIIKENNE Rautatiet 22 Tunkua taivaalla 23 Maantiet YDINTURVA Uivia ydinvoimaloita kaupan 24 Ydinjätteiden käsittely 25 Majak dumppaa radioaktiivista jätettä 26 Mouse Power 26 Ydinsukellusvene tulessa 26 K-159 ylös Barentsinmerestä 26 Ydinsuklareiden romutus YMPÄRISTÖ Siperian jokien kääntö ylös neuvostohaudasta 27 Kello käy 27 Öljyvuodot uhkaavat Petshoraa 27 Kuolavuono saastuu 28 Valvonta ja torjunta 28 Onni onnettomuudessa ALKUPERÄISKANSAT Kuolan saamelaisten ahdinko 29 Yksi antaa 29 Toinen ottaa 29 Ei öljyrahaa Norjan saamelaisille 30

3 3 1. ÖLJY- JA KAASUTYÖRYHMÄ Ensimmäinen yhteiskokous Mannerjalustan öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisen alalla toimivan suomalais-venäläisen työryhmän 1. yhteiskokous talouskomission ryhmänä pidettiin vuoden 2006 syyskuussa Helsingissä. Työryhmän toimintaa johtavat kauppa- ja teollisuusministeriö ja Venäjän federaation teollisuus- ja energiaministeriö. Puheenjohtajina toimivat KTM:n kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja Minpromenergon polttoaine- ja energiaosaston apulaisosastopäällikkö Vitali V. Karaganov. Suomesta työryhmän toimintaan osallistuvat mm. öljyteollisuus, meritekninen teollisuus ja rakennusteollisuus. Venäjän puoli koostuu öljy- ja kaasuteollisuuden kolmesta Suuresta; Gazprom, Rosneft ja Lukoil. Venäjän osapuolen aloitteesta työryhmä päätti ensitöikseen muuttaa nimensä Mannerjalustatyöryhmästä Öljy- ja kaasutyöryhmäksi. Talouskomissio on vahvistanut nimenmuutoksen. Venäjän puolen edustajat kertoivat hiilivetyesiintymien tutkimus- ja kehittämissuunnitelmista sekä kuljetusinfrastruktuurin rakentamisesta pohjoisella mannerjalustalla, Sahalinilla ja Kaspianmerellä. Venäjän federaation hallitus valmistelee useita asiakirjoja ja ohjelmia, jotka koskevat hiilivetyvarojen hyödyntämistä mannerjalustalla. Yhteistyön sisältö Kokouksessa sovittiin, että yhteistyöohjelman valmistelua jatketaan seitsemästä aiheesta: 1. Geologiset tutkimukset ja geologiset etsintätyöt mannerjalustalla 2. Mannerjalustan öljy- ja kaasukenttien rakentaminen ja kehittäminen 3. Öljyn- ja kaasuntuotantolaivaston sekä apulaivaston rakentaminen ja käyttö 4. Kenttien kehittämisen ja hyödyntämisen kuljetustekniset järjestelmät sekä rantainfrastruktuurin kehittäminen 5. Navigointi- ja hydrografiatuki, laivojen kulku vaikeissa jääolosuhteissa 6. Pelastustoiminta sekä öljyvahinkojen estäminen ja torjunta 7. Uusien teknologioiden kehittäminen mannerjalustatoimintaan Yhteistyön sisältö ja toimintamuodot on tarkoitus käsitellä kevään aikana seuraavan kokouksen yhteydessä järjestettävässä asiantuntijaseminaarissa. Venäjän puolen yhtiöt ehdottivat, että yhteistyön puitteissa pyrittäisiin mm. kehittämään uusia teknologioita, kilpailukykyisiä tuotteita ja tuotannollista yhteistyötä sekä perustamaan yhteisyrityksiä. 2. POHJOISET ALUEET Elämän alku Arktikassa Onko planeettamme elämän alun arvoitus kätketty Kuolan niemimaan syvyyksiin? Näin arvelevat tiedemiehet, jotka tutkivat ja analysoivat muinaista kallioperää. tiedemiehet eivät osaa selittää. He kuitenkin arvelevat, että silloiset tapahtumat käynnistivät elämän kehityksen ja kallioperästä löytyy vastauksia. Paras paikka kallioperätutkimuksiin on Kuolan niemimaa. 2,5 miljardia vuotta sitten kaikki mineraalit, platinametallit, kuparija nikkelimalmi ilmestyivät maapallon historiaan. Maapallon salaisuuden ratkaisemiseksi tiedemiehet aikovat porata 15 reikää. Näistä porarei istä saatavat näytteet lähetetään tutkittaviksi Trondheimiin. Työt aloitetaan kesäkuussa. Projekti ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan. Ensimmäiset ydinnäytteet otettiin myös Kuolan niemimaalta, syväporausreiästä. Lisäksi useita vuosia sitten pohjoisten alueiden tutkijat löysivät Panskin tudralta maapallon suurimmat platina- ja palladiumesiintymät. Niiden teollinen hyödyntäminen on aloitettu. Vaarallinen Arktika Tiedemiehet ovat löytäneet huomattavia PCB-, DDT-, elohopea- ja muiden myrkyllisten aineiden pitoisuuksia Pohjois- Norjan asukkaista. Myrkyt kulkeutuvat ilman mukana Keski- Euroopasta. Aikaisemmin saasteiden vaikutuksia on havaittu jääkarhuissa, linnuissa ja muissa Arktikan eläinlajeissa. Myrkyt voivat vaikuttaa ihmisten perimään ja lisääntymiskykyyn. Tromssan yliopiston professori Jan Broxin mukaan myrkkypitoisuudet ovat paljon odotettua korkeampia. Tilannetta ei voi väittää vaaralliseksi, mutta näiden aineiden vaikutuksista ihmiseen tiedetään hyvin vähän. Hammerfestin ja Kautokeinon asukkaista on toistaiseksi tutkittu 50 henkeä. Tromssassa aiotaan testata asukasta. Muiden tutkimusten mukaan hylkeitä pyytävillä ja syövillä Grönlannin, Färsaarten ja Siperian asukkailla on todettu kohonneita myrkkyaineiden pitoisuuksia. Arktikan yksityistämisvaara Venäjän Arktisen ja antarktisen tutkimusinstituutin johtaja Ivan Frolovin mielestä Venäjän valtion on pidettävä arktiset asiat valvonnassaan. Kaupallisille intresseille ei pidä antaa liikaa valtaa. Viime lokakuussa julkaistussa raportissa instituutti varoittaa Arktikan kaupallistamisesta. Professori Frolov peräänkuuluttaa selkeän valtionpolitiikan kehittämistä Arktikan ja myös Pohjoisen meritien käytölle. Frolov painottaa, että ympäristö kärsii, jos Arktika annetaan luonnonvaroja hyödyntäville suuryrityksille. Hänen mielestään alueviranomaisten tulisi saada vastuu varantojen hyödyntämislisenssien myöntämisestä, kun taas valtion viranomaisten tulisi valvoa näiden päätösten toimeenpanoa. Instituutin monilla tutkimusmatkoilla on havaittu, minkälaisia barbaarisia seurauksia monilla alueilla on ollut yksityisestä liiketoiminnasta. Siellä ei ole minkäänlaista valtion kontrollia eikä selkeää politiikkaa, sanoo Frolov. Valtion tulisi laatia yksityiskohtaiset ohjelmat biodiversiteetin ja ympäristön säilyttämiseksi ja ihmisten suojelemiseksi arktisilla alueilla. Ohjelmien lisäksi tarvitaan vastaava lainsäädäntö, painottaa Frolov. Maapallo on noin 4,5 miljardia vuotta vanha. Ilmastossa tapahtui 2,5 miljardia vuotta sitten äkillinen muutos, jonka syytä

4 4 Tutkimusmatkailijat vaikeuksissa Hollantilainen löytöretkeilijä Willem Barents teki kolme matkaa Jäämerelle löytääkseen Koillisväylän. Matkoillaan hän löysi Novaja Zemljan (1594), Karhusaaren ja Huippuvuoret (1596). Viimeisellä matkalla retkikunnan alus juuttui jäihin ja heidän oli pystytettävä talvileiri Novaja Zemljan rannikolle. Koska laiva ei irronnut jäästä kevättalvellakaan, Barents miehineen lähti avoveneillä kohti Kuolan rannikkoa. Osa miehistöstä selviytyi, mutta Barents kuoli matkalla kesäkuussa Norjalainen tutkimusretkikunta löysi talvileirin jäänteet ja osia Barentsin päiväkirjasta 1800-luvun lopulla. Tänä vuonna venäläinen tutkimusretkikunta teki useita matkoja löytääkseen uudelleen Willem Barentsin talviasumuksen Novaja Zemljalta. Viidennellä matkalla leirin jäänteet löytyivät kuten myös osia vanhasta tutkimusaluksesta. Löydökset on nyttemmin hollantilaisten toimesta todettu autenttisiksi. Nämä viimeiset tutkimusmatkailijat olivat lähteneet matkalle saatuaan tiedon, että Novaja Zemljan rannikko oli jäätön. Tieto osoittautui virheelliseksi ja valaanpyyntialus Sokol, jolla he olivat liikkeellä, juuttui jäihin kuten varhainen edeltäjänsä yli 400 vuotta sitten. Tilanne oli ankea ja ainoan kumiveneenkin repivät jääkarhut. Kun vielä retkikunnan johtaja Dimitri Kravtshenko loukkaantui, miehistö joutui lähettämään hätäsanoman. Apuun riensi jäänmurtaja Arktika, joka korjasi epäonniset tutkimusmatkailijat turvaan ennen pahimman talven tuloa. Sokol on nyt korjattavana ja retkikunnan johtajan mukaan pian valmiina uusiin seikkailuihin. Tutkimusalustarve Venäjän maantieteellinen seura on lähestynyt useita Federaation päättäviä tahoja saadakseen tukea uusien arktisten tutkimusalusten rakentamiseen. Seuran johtaja Vladimir Volkovin mukaan aluksilla korvattaisiin nykyinen ajelehtiva pohjoisnavan asema. Uudet alukset auttaisivat merkittävästi Arktikan tutkimista. Ne helpottaisivat tutkijoiden työtä sekä teknisten että työskentelyolosuhteiden kannalta. Arktikan uusi vahti Lähes 20 vuotta kestäneen rakennusurakan jälkeen on NATOn uusi tutka virallisesti avattu Senjan saarella Pohjois-Norjassa. Arktikan ilmatilaa valvova tutka maksoi 63 miljoonaa euroa, josta NATO on maksanut 75%. Kahden muun tutkan kanssa järjestelmä on hyvin tärkeä työkalu NATOlle. Uusi tutka on rakennettu 916 metriä korkealle tunturille. Tutka-projektin kylkiäisenä jouduttiin rakentamaan lähes neljä kilometriä pitkä tunneli. Vuosi vaihtui juhlien Murmanskin keskusta sai joulukuusen Se oli alkusoittoa todelliselle juhlasesongille; ensin länsimainen Joulu ja Uusi Vuosi, sitten ortodoksinen Joulu ja tietysti myös "Vanha Uusi Vuosi". Kahdet Joulut, kahdet Uudet Vuodet - mikäs sen mukavampaa duunareille, koululaisille ja muille raskautetuille. Länsi-Eurooppa, kuten myös virallinen Venäjä, käyttää gregoriaanista kalenteria. Ortodoksikirkko käyttää kuitenkin juliaanista kalenteria, joka laahaa 13 päivää gregoriaanisen perässä. Ja koska venäläiset pitävät juhlimisesta, miksipä ei ottaisi iloa irti molemmista kalentereista. Ensin vietetään länsimaista Joulua 24. joulukuuta ja vähän myöhemmin 7. tammikuuta vietetään "Oikeaa Joulua". Vaikka venäläiset ovat vastaanottaneet uuden vuoden jo yli 300 vuotta samaan aikaan muun Euroopan kanssa, vanhat tavat ovat sitkeässä. Tammikuun 13. päivä venäläiset nimittäin yhtäkkiä muistavat, että Uutta Vuotta vietetään Joulun jälkeen. Ja koska Joulua vietettiin viimeksi 7. tammikuuta, pitää uuden vuoden siis seurata sitä. Ja seuraahan se, kun kaivetaan esiin juliaaninen kalenteri. Niinpä "Vanhaa Uutta Vuotta" vietetään 13. tammikuuta. Ymmärrettävää on, että venäläisiä on vaikea tavoittaa työpaikoiltaan joulukuun 23. päivän ja tammikuun 13. päivän välisenä ajanjaksona. Uudet traditiot Venäläiseen elämänmenoon on vaivihkaa astumassa muitakin traditioita kuin länsimaiset joulujuhlat ja vuoden vaihtumiset. Murmanskissa vietettiin viime joulukuussa myös Lucian päivää, sillä paikalliset opiskelijat olivat lukeneet tästä traditiosta, ihastuneet siihen ja päättäneet toteuttaa juhlan myös kotikaupungissaan. Perinteitä seurattiin mahdollisimman tarkasti niin tarjoilun kuin hartaan tunnelmankin suhteen. Luonnollisesti 13. joulukuuta valittiin myös Murmanskin oma Lucia, "Päivänvalon Kuningatar". Viime vuosina venäläiset ovat innostuneet myös kiinalaisesta tavasta nimetä vuosi tietyn eläimen mukaan. Kuluva vuosi on nimetty "Kultaisen sian vuodeksi", jota vietetään vain joka 60. vuosi. Sen uskotaan tuovan kaikkiin perheisiin erityisen paljon vaurautta ja iloa. Sian vuoden alkua juhlittiin Venäjällä jo vuoden vaihteessa. Ehkäpä jonain päivänä sitä aletaan viettää samaan aikaan kuin Kiinassa, helmikuun 18. päivä. Näin saataisiin Venäjälle peräti kolmas Uusi Vuosi. Joulupukin kollega Velikii Ustjugin kaupunki Vologdan alueella on ottanut mallia Rovaniemeltä ja luonut Pakkasukko -keskuksen. Matkailijoiden määrä keskuksessa on kasvussa ja ylitti rajan vuonna Useimmat vierailijat saapuvat Venäjän suurista kaupungeista, Pietari ja Moskova etunenässä. Pakkasukko -keskuksen konsepti on lainattu Suomesta toimistoineen, hotelleineen ja postikonttoreineen. Keskuksen postikonttorin kautta lähtee vuosittain maailmalle jo yli miljoona joulutervehdystä Pakkasukolta.

5 5 Joulupukki ja Pakkasukko tekevät yhteistyötä. Ensimmäinen sopimus herrojen välillä laadittiin Lapin läänin ja Vologdan alueen virkamiesten välityksellä vuonna Yhteistyöhön sisältyy mm. Joulupukin ja Pakkasukon vuosittaiset tapaamiset lapsille järjestetyissä tapahtumissa, messuilla ja muissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Pohjoismaiset naapurimme yrittävät myös omia joulupukkia itselleen. Norjalaiset markkinamiehet vakuuttavat brittiperheille, että joulupukki on kotoisin Nordkappista. Suuri norjalainen hotelliketju, Rica Hotels yhdessä "Innovation Norway"- organisaation kanssa yrittää syrjäyttää Rovaniemen ja kahmia kymmenet tuhannet ulkomaiset joulumatkailijat itselleen. Myös Ruotsista Luulajasta löytyy joulupukki perheineen joulukuun ajan. Rovaniemellä, minne se ainoa oikea Joulupukki on muuttanut Korvatunturilta, ulkomaisten jouluturistien määrä kasvaa 7 %:n vuosivauhtia. Nykyisin Joulupukin Kammarissa käy noin ulkomaalaista vierasta vuodessa. Aurinko palasi pohjoisen taivaalle Kaamos joutui antamaan periksi ja aurinko nähtiin taas Murmanskin taivaalla tammikuun 11. päivänä. Päivänvalon paluun kunniaksi Murmanskissa vietetään vuosittain "Tervetuloa Aurinko"- juhlaa tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Suuri festivaali tarjoaa kaupunkilaisille ja muualta saapuneille esityksiä ja ohjelmaa ympäri kaupunkia. Festivaali on perintöä alkuperäiskansoilta. Nenetsit, saamelaiset ja muut napapiirin pohjoispuolella elävät kansat saapuivat juhlintapaikoille usein hyvinkin pitkän matkan päästä. Auringonliekkiä kiitettiin suojasta, jota se taas tarjosi jäisellä 3. HUIPPUVUORET Norjan ylivalta Huippuvuoriin tunnustettiin sopimuksella 9. helmikuuta 1920 ja alue demilitarisoitiin. Norja otti saaret hallintaansa Sopimuksen mukaan muiden maiden kansalaisilla on kuitenkin oikeus hyödyntää saarten mineraalivaroja täysin tasaarvoisesti. Neuvostoliitto ja Venäjä ovat Norjan lisäksi pitäneet saarilla yllä pysyvää asutusta. Huippuvuorilla asuu ihmistä. Heistä 60 % on norjalaisia ja 40 % venäläisiä ja ukrainalaisia. Huippuvuorten houkutukset Norjan öljydirektoraatin johtaja Gunnar Berge uskoo, että Huippuvuorten mannerjalustalta löytyy öljyä ja kaasua. Norja anoo parhaillaan YK:lta yksinoikeutta Huippuvuorten vesialueen mannerjalustaan, jolloin se voisi aloittaa alueen tutkimisen. Berge uskoo Norjan mahdollisuuksiin saada suvereniteetti alueeseen. Siinä tapauksessa Norjan mannerjalustan koko kasvaa neliökilometrillä. Venäläinen geologian professori Gennadi Tarasov painotti Murmanskissa lokakuussa pidetyssä konferenssissa, että Venäjän olisi lisättävä aktiivisuuttaan Huippuvuorten tutkimisessa. Paikalla oli tutkijoita 11 organisaatiosta alueinaan biologia, meteorologia ja saarten talous. Tarasovin mielestä Huippuvuoret tulisi nostaa Federaation prioriteettialueiden joukkoon. Huippuvuorten kansainvälinen status antaa sopimuksen allekirjoittaneiden maiden kansalaisille vapauden asettua sinne asumaan. Kansainvälinen lehdistö on ruokkinut käsitystä, että paikka on vaurasta tulevaisuutta etsivien paratiisi. Niinpä Huippuvuoret houkuttelevat köyhien maiden kansalaisia nopean rikastumisen toivossa. Tarinoiden innostamana kaksi bulgarialaista miestä oli saapunut tähän "Uuteen Klondykeen". Miehillä ei ollut töitä, ei rahaa eikä edes lämpimiä talvivaatteita. Koska saarella ei ole sosiaalihuoltoa, miehet olivat melkoisessa ahdingossa. Ystävälliset huippuvuorelaiset pistivät kolehdin kiertämään ja lennättivät heidät takaisin Bulgariaan. Norja pitää kiinni valvonta-oikeuksistaan Espanjalaiset troolarit Olaberri ja Olazar jäivät kiinni kesäkuussa 2004 massiivisesta ylikalastuksesta ja väärennetyistä saalisraporteista Huippuvuorten vesialueella. Omistajille määrättiin sakkoja noin 1,4 miljoonaa kruunua. tundralla asuville, toivottiin hyvää kevättä ja runsasta satoa tulevalle vuodelle. Suurten ihmisjoukkojen kokoontuminen antoi myös naimaikäisten poikien vanhemmille tilaisuuden etsiä jälkikasvulleen sopivaa puolisoa. Juhlat huipentuivat nuotion ympärillä tanssimiseen, parhaassa tapauksessa tanssia jaksettiin kokonainen vuorokausi. Troolarin omistajien mielestä Norjan viranomaisilla ei ollut oikeuksia toimia Huippuvuorten vesillä ja he veivät asian oikeuteen. He hävisivät juttunsa kaikissa oikeusasteissa. Marraskuussa 2006 Norjan Korkein Oikeus teki päätöksen, että Norjalla on edelleenkin oikeus valvoa alueen suvereniteettia. Päätös oli sekä valvontaviranomaisten että kalateollisuuden mieleen. Globaali siemenpankki Norjan Statsbygg eli julkisen rakentamisen ja omaisuuden direktoraatti on esitellyt alustavat piirustukset globaalista siemenvarastosta, joka louhittaisiin Huippuvuorille kallion sisään. Varastoon kerättäisiin globaali viljelykasvien geenipankki suojaan ilmastonmuutokselta, kasvitaudeilta, sodilta ja luonnonkatastrofeilta. Valittavat lajikkeet ovat kaikki elintärkeitä maapallon ruokatuotannon turvaamiseksi. Vastaavia varastoja on jo olemassa, mutta tämä siemenpankki olisi eräänlainen ikiroudan suojaama varmuuskopio. Varastoluolaan vie 120 metrin mittainen tunneli. Tunnelin suu on yli 100 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella ja näin turvassa meriveden nousulta napajäätikön sulaessa.

6 6 Luolan sisälämpötila pidetään sähköisesti 18 pakkasasteessa. Jos jäähdytyslaitteet jostain syystä olisivat pidemmänkin aikaa pois käytöstä, ikirouta varaston ympärillä takaa sen, että lämpötila ei nouse yli 4-6 pakkasasteen. Maailmanperintöluettelo UNESCO toivoo saavansa lisää erilaisia maantieteellisiä alueita maailmanperintöluetteloonsa. Norjassa on alettu pohtia sitä, pitäisikö Huippuvuorten saaristomeri lisätä sinne. Lopullisen päätöksen siitä, mitä kohdetta Norjan hallitus tulee listalle ehdottamaan, tekee Norjan ympäristöministeri Helen Bjornoy. Kansallisylpeyttä Venäläisen hiiliyhtiö Trust Arktikugolin johtaja Boris I. Nagajuk ei ymmärrä, miksi ihmeessä norjalaiset keräsivät kuusi tonnia ruokatarvikkeita Barentsburgin venäläisille. Keräykseen osallistui mm. useita yhtiöitä ja paikallishallinto. "Varastot ovat täynnä lihaa, kalaa, jauhoja ja muita ruokatarvikkeita. Näyttää siltä kuin norjalaisilla olisi liikaa vapaaaikaa. En voi käsittää, miksi ruokaa ei toimitettu ilmaiseksi Longyearin kaupungin norjalaisille", kirjoittaa Nagajuk Svalbardpostenissa. Uusia maita kartalle Ilmastonmuutos ja jäätiköiden vetäytyminen ovat paljastaneet Huippuvuorten alueelta uusia saaria. Viime kasänä norjalainen Finn Isaksen löysi uuden saaren, jota ei ole merkitty kartalle. Hänen tietääkseen saarelle ei ole kukaan muu astunut jalallaan. Hän tahtoo, että saari nimetään hänen mukaansa Finn Islandiksi. Myös englantilainen Alex Hartley ilmoittaa löytäneensä Huippuvuorilta uuden saaren. Hartleylle ei riitä saaren nimeäminen löytäjän mukaan - hän haluaa perustaa pallokentän kokoiselle saarelle ihan ikioman tasavallan. Hän on nimennyt saaren Nymarkiksi ja hakenut sille itsemääräämisoikeutta. Norjan viranomaiset eivät ole vielä vastanneet Hartleylle. Mursuna on mukavaa Norjan Polar-instituutin tutkijoilla on meneillään monivuotinen tutkimus Huippuvuorten eläimistä. Tutkimusta on tehty neljä vuotta ja se jatkuu vielä vuoteen 2011 asti. Mursuista tutkimuksella oli annettavanaan iloisia uutisia; niiden kanta ei ole uhattuna. Laskennan tuloksena on päätelty niitä olevan 2500 yksilöä ja ilmeisesti kanta on kasvamaan päin. 4. MUURMANNIN ALUE Muurmannin Kekkonen Muurmannin kuvernööri Juri Jevdokimov on aloittanut neljännen toimikautensa, joka jatkuu aina vuoteen 2012 saakka. Hänet on valittu kuvernööriksi aiemmin vuosina 1996, 2000 ja Vaalikäytäntö poistettiin vuonna 2005 ja sen tilalle tuli nimityskäytäntö, jossa haetaan presidentin puoltoa virkaan/ virassa jatkamiselle. Jos presidentti antaa hakijalle luottamuslauseensa, asia viedään edelleen alueparlamenttiin äänestykseen. Kuvernööri Jevdokimov laittoi hakemuksensa Putinille jo tammikuussa, vuosi ennen neljävuotisen toimikauden päättymistä. Valtakirjan jatkamista suositteli Putinille myös Luoteis-Venäjän hallintoalueen edustaja Ilja Klebanov neuvoteltuaan Muurmannin alueparlamentin kanssa. Presidentti antoi Jevdokimoville puoltonsa ja Muurmannin alueparlamentti kuinka ollakaan vahvisti nimityksen äänin Kubernaattori ei kuulemma ollut odottanut näin hyvää äänestystulosta. Aluehallinnon lehdistösihteerin mukaan parin kuukauden sisällä kuvernööri aikoo tehdä joitain muutoksia sekä henkilöstössä että organisaatiorakenteessa. Uusia nimiä ei vielä haluttu mainita. Alueparlamentin vaalit Muurmannin alueparlamentissa on 32 kansanedustajaa. Maaliskuun 11. päivänä pidettävissä vaaleissa edustajanpaikoista on ilmoittautunut kisaamaan kuusi puoluetta, useita organisaatioita ja 80 yksityishenkilöä. Kansanedustajaehdokkaana on mm. Kantalahden pormestari Aleksander Vihorev, jota pidetään parhaillaan vankilassa syytettynä lahjusten maksamisesta Kantalahden kaupunginneuvoston jäsenelle mieluisan äänestystuloksen varmistamiseksi neuvoston johtajan vaalissa. Toinen lievästi kriminaaliksi luokiteltava ehdokas on "kaapparikapteeni" Valeri Jarantsev (katso sivu 19). Pienet ulos parlamentista Muurmannin alueparlamentti aikoi joulukuussa ehdottaa vaalilakiin muutoksia, jotka vähentäisivät pienpuolueiden määrää lakiasäätävissä elimissä sekä alueellisella että kunnallisella tasolla. Liittovaltion tasolla vastaavat vaalilain muutokset on jo toteutettu. Yksi muutosehdotuksista on 7 %:n äänikynnys. Muutokset vahvistavat entisestään hallitus-uskollisen Yhtenäinen Venäjä puolueen asemaa, joka on jo ennestään ylivoimainen. Pienpuolueet sen sijaan tulevat kärsimään muutoksista. Jotkut kansanedustajat ovat oikeutetusti esittäneet huolensa siitä, että äänikynnys tulee pienentämään puolueiden määrää parlamentissa merkittävästi ja näin kaventamaan yleisen mielipiteen kuuluvuutta alueella.

7 7 Taistelu vallasta Yhtenäinen Venäjä -puolueen Murmanskin haara kieriskelee sisäisessä kriisissä niin pahasti, että puolueen pääkallopaikalla Moskovassakin on herätty. Kriisi alkoi, kun paikallisosaston johto kieltäytyi ottamasta puolueeseen uusia jäseniä. Syynä oli johdon halu olla eliittipuolue, jonka jäsenmäärä on rajoitettu. Tämän seurauksena hakijaa jäi kolkuttelemaan ovien ulkopuolelle. Moskova muistutti paikallisosastoa paimenkirjeellä, jossa käskettiin lopettaa kriisiin johtanut valtataistelu, järjestää ylimääräinen puoluekokous ja muuttaa jäsenpolitiikkaa. Sisäisissä riidoissa on kyse alueen kahden teollisuusjätin, Norilsk Nikelin ja Fosagron eturistiriidoista. Tällä hetkellä puolue on tiukasti Fosagron ja kuvernööri Jevdokimovin kuolaimissa. Sisään pyrkineet uudet jäsenet taas olivat lähes poikkeuksetta Norilsk Nikelin väkeä. Tulevien maalisvaalien ehdokaslistojen laatiminen tuotti puoluejaostossa niin suurta tuskaa, että lopulta korkea-arvoinen delegaatio saapui pääkallopaikalta Moskovasta Murmanskiin solmuja aukomaan. Se ei ehtinyt pelastaa tilannetta, sillä epäsuosioon joutuneet puolueen kannattajat olivat jo nostaneet oikeusjutun. On hyvin mahdollista, että tuomioistuin pakottaa paikallisjaoston uudistamaan jäsenpolitiikkansa. Myös maalisvaalien ehdokaslistat saattavat mennä uusiksi. Muurmannin nuorisoparlamentti Alueparlamentin koulutus-, tiede- ja kulttuurikomitea suunnittelee erillisen nuorisoparlamentin perustamista. Parlamenttiin tulisi 32 edustajaa kunnista, julkisista organisaatioista, oppilaitoksista ja alueen yrityksistä. Päätöksen tekee Muurmannin alueparlamentti. Vaalivilppi-Vladi? Skalisti sijaitsee Barentsinmeren rannalla ja koostuu Gadjevon kaupungista sekä Olenja Guban ja Kuvshinskaja Salman sotilastukikohdista asukkaan Skalisti on Pohjoisen laivaston dieselsukellusveneiden kotisatama. Se oli vuoteen 1994 asti nk. suljettu kaupunki. Pormestari, joka ei ollutkaan pormestari Vladimir Musatjan valittiin Skalistin pormestariksi joulukuussa Hän voitti kilpakumppaninsa, sukellusveneupseeri Vjatsheslav Tsegolevin 686 äänellä. Hävinnyt kilpailija piti vaalilautakunnan julistamaa tulosta vilpillisenä ja vei asian tuomioistuimeen. Nyt kahden vuoden jälkeen piirioikeus antoi tuomionsa; vaalilakeja oli rikottu ja valittu pormestari Musatjan on istunut virassaan laittomasti. Musatjan valitti päätöksestä välittömästi. Oikeuden päätös synnytti melkoista epätietoisuutta Skalistin hallinnossa; miten suhtautua laittomaksi julistetun pormestarin kahden viime vuoden aikana virassaan toteuttamiin päätöksiin ja erilaisiin oikeustoimiin? Sotilaskaupunkien ongelmat Pormestarin vaalikiista ja monta muutakin ongelmaa pyyhkäistään pöydältä kertaheitolla, jos suunniteltu sotilaskaupunkien yhdistäminen toteutuu. Kuvernööri Jevdokimov on ehdottanut Skalistin, Poljarnin ja Snezhnegorskin fuusioimista ja on nyt saanut tuekseen peräti Venäjän puolustusministeriön ja aluekehitysministeriön. Muurmannin viranomaisten mukaan presidentti Putin on vaatinut hallitusta valmistelemaan yhdistämistä. Presidentin määräys yhdistämisestä annettaneen tämän vuoden heinäkuun alkuun mennessä. Sotilaskaupunkien yhdistäminen on ollut agendalla jo 12 vuotta ja se on tullut sitä ajankohtaisemmaksi mitä enemmän budjettivaroja kaupungit tarvitsevat. Rahoituksesta vastaavat alue ja liittovaltio yhdessä ja ne uskovat yhdistämisen tuovan säästöjä hallintoa tehostamalla. Muurmannin alueella on vielä seitsemän suljettua sotilaskaupunkia. Useat liittovaltion viranomaiset ovat ehdottaneet, että kaupunkien pormestareita ei pitäisi valita vaan nimityksen tulisi tapahtua valtion toimesta. Karjalaiskylä muuttaa Muurmannin alueelle Karjalan tasavaltaan kuuluvan Tshupan asukkaat aikovat järjestää kansanäänestyksen kylän liittämisestä Muurmannin alueeseen. Kyläläiset tuumaavat, että heidän olisi parempi elää Muurmannin alueella. Lehtitietojen mukaan kuvernööri Jevdokimov suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Ilmeisesti asukkailla ei ole tarpeeksi hyvä elämä Karjalassa, sanoo Jevdokimov. Kuolan ydinvoimala Kuolan ydinvoimala Poljarni Zorin kaupungissa tuottaa noin puolet kaikesta niemimaan energiasta. Voimalassa on neljä reaktoria, joista kolme on toiminnassa. Huolimatta siitä, että ydinvoimala on toiminut vain noin 70 %:n kapasiteetilla, laitos ylitti vuodelle 2006 asetetun 10,06 miljardin kwh:n tavoitteen. Kahden reaktorin käyttöikää pidennettiin aikanaan useilla vuosilla ja samoin aiotaan tehdä myös kolmoselle. Reaktori suunniteltiin toimimaan 30 vuotta ja se tulee tiensä päähän vuonna Korjausprosessi on jo aloitettu. Teknisten ja organisatoristen muutosten uskotaan vahvistavan reaktorin kestävyyttä ja turvallisuutta. Ympäristöjärjestöt kritisoivat voimakkaasti käyttöajan pidennystä.

8 8 Virtaa vientiin Muurmannin alueen suurin sähköyhtiö Kolenergo käärii miljoonavoitot sillä, että se kotimaan markkinoiden sijaan toimittaa ylimääräisen tuotetun sähkön Skandinaviaan. Arvioiden mukaan summa voi nousta 150 miljoonaan dollariiin. Kolenergolla on 17 vesivoimalaitosta ja kaksi lämpövoimalaa ja vapaata tuotantokapasiteettia noin 30 %. Pohjois-Norja puolestaan kärsii energiapulasta ja tuo 80% energiastaan. Ongelma on erityisesti puutteellinen verkkoinfra. Kolenergo ja norjalainen Varanger Kraft-yhtiö ovat neuvotelleet voimalinjan rakentamisesta Kuolasta Norjaan. Kolenergoa länteen vievä voimalinja kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin etelään johtava. Ensinnäkin Skandinaviassa energiasta maksetaan 2-2,5 kertainen hinta ja toiseksi kotimaan eteläiselle voimalinjalle tulisi pituutta tuhat kilometriä. Niillä kustannuksilla Leningradin ydinvoimalaan saisi uuden reaktorin. Kolmas syy, mikä tekee läntisestä voimalinjasta houkuttelevamman, on Norjan sille lupaama 90 %:n rahoitus. Voimalinjan kustannusarvio on 47 miljoonaa dollaria. Suunnitelmalla on myös poliittista painoarvoa. Lisäsähkön toimittaminen Länsi-Euroopan markkinoille integroi Venäjän tiukemmin Euroopan energiajärjestelmään. Jäniskoskesta lisää voimaa Kolenergo, joka kuuluu alueelliseen sähköyhtiöön TGK-1, suunnittelee Muurmannin suurinta vesivoimainvestointia 15 vuoteen. Jäniskoskelle rakennettavan uuden vesivoimalan valmistelut on jo aloitettu. Lisäksi toinen Kolaenergon viidestä Paatsjoen voimalasta, Kaitakoski, tullaan modernisoimaan. Paatsjoki ottaa vetensä Inarinjärvestä. Jäniskoski kuului aikanaan Inarin kuntaan. Alue myytiin Neuvostoliitolle 15. heinäkuuta 1947 alueella sijainneen Jäniskosken vesivoimalan ja muiden koskien (Niskakoski ja Kaitakoski) tähden. Jäniskosken Niskakosken alue ei kuulunut alkuperäisiin Neuvostoliiton aluevaatimuksiin. Pariisin rauhansopimuksessa vaadittiin kuitenkin saksalaisen omaisuuden takavarikoimista ja luovuttamista, minkä vastikkeeksi voimalaitos ja maa-alue myytiin. Lämpövoimalan kriisi Murmanskin lämpö- ja sähkövoimalaitoksen toiminta on pahasti alijäämäistä. Siihen ovat johtaneet polttoaineiden korkeat hinnat, lisääntyvä velkataakka ja ikääntyvä laitteisto. Alueellinen sähköyhtiö TGK-1 ehdottaa uuden lämpövoimalan rakentamista Murmanskiin. Uusi voimala toimisi hiilellä eikä huonolaatuisella masutilla (jota myös mustaksi öljyksi kutsutaan). Hiilen hinta on vain puolet masutin hinnasta ja masutti on jatkuvasti kallistumaan päin. Uusi voimala tulisi maksamaan noin 20 miljardia ruplaa ja se valmistuisi viidessä vuodessa. Muurmannissa voidaan joka tapauksessa odottaa sähkötariffien nousua; laitos on saatava tuottamaan voittoa. Tariffien korotuspaineet ovat noin 20 %:n luokkaa. Tähän asti Muurmannissa on ollut Luoteis-Venäjän toiseksi alimmat sähkötariffit (3,34 senttiä/kwh). Halvinta sähkö on Karjalassa (3,02 senttiä/kwh) ja kalleinta Novgorodissa (4,82 senttiä/kwh). Norilsk Nikel luottaa hiileen Norilsk Nikelin Kuolan tytäryhtiö aikoo rakentaa 3-5 uutta hiilellä toimivaa voimalaa. Norilsk Nikel on esittänyt 1,15 miljardin ruplan investointisuunnitelmansa aluehallinnolle. Ensimmäiset kattilalaitokset rakennetaan Nikeliin ja Zapoljarniin vuoteen 2009 mennessä. Kolmas tulee Montshegorskiin. Uudet kattilat toimisivat masuttia huomattavasti edullisemmalla hiili-vesi -sekoituksella. Venäjällä ei ole tällaisista kattiloista aiempaa kokemusta, mutta niitä on laajalti käytössä Italiassa, Kiinassa ja USA:ssa. Voimaloiden väitetään toimivan vakaasti vuotta ja niiden uskotaan maksavan itsensä takaisin viidessä vuodessa. Energiayhtiöitä kaupan Osana Venäjän suurta energiauudistusta sähköyhtiö RAO EES (United Energy Systems/UES) on laatinut listan myyntiin tarjottavista alueellisista sähkönjakeluyhtiöistä. Myytävien listalla on myös alallaan Muurmannin suurin, Kolenergosbyt. aivan lähiaikoina. Yhtiöitä on yhteensä kahdeksan ja suurin osa niistä sijaitsee Venäjän luoteis- tai keskiosissa. Ne myydään huutokaupalla, joka järjestettäneen Parin viime vuoden aikana energiasektorilla on tapahtunut suuria muutoksia lähinnä yksityistämisen ja erikoistumisen kautta. Ydinvoimalahanke jäihin SUAL ja Rosatom suunnittelivat toisen ydinvoimalan rakentamista Muurmanniin. Sen oli tarkoitus tuottaa energiaa SUALin tulevalle alumiinitehtaalle. SUAL ja aluehallinto ehtivät syksyllä jo allekirjoittaa voimalan rahoituksesta aiesopimuksen. Muurmannin asukkaat vastustavat koko ajatusta. Apatiitissa, Olenogorskissa ja Montshegorskissa pidettiin julkiset kuulemistilaisuudet joulukuussa 2006 ja ympäristöjärjestöjen mukaan 89 % läsnäolijoista vastusti uutta ydinvoimalaa. Tuulivoiman kannattajia paikalla oli 93 %. Ympäristöjärjestöt painottavat - ja Rosatomista myönnetään - että suunnitelmilla tulee olla väestön keskuudessa yli 50 %:n kannatus ennen kuin ne voidaan toteuttaa. Ympäristöjärjestöjen ja asukkaiden huoli poistui päiväjärjestyksestä helmikuussa, kun Rosenergoatom-konsernin pääjohtaja ilmoitti uuden ydinvoimalan tulevan aivan liian kalliiksi. Hanke vähintäänkin lykkääntyy, jos ei peräti peruunnu. Muurmannin aluehallinnossa ja Kuolan ydinvoimalassa ollaan pettyneitä ja toivotaan, että päätös ei jää lopulliseksi. Murmanskissa asutaan vielä röttelöissä Murmanskin asuntokanta on vanhaa ja huonokuntoista. Noin 20 % asuinrakennuksista on jo vaarallisessa tilassa. Monet talot on rakennettu 50 vuotta sitten eikä niitä ole sen koommin remontoitu. Vesi- ja lämmitysjärjestelmät ovat surkeassa kunnossa, katot rikki ja viemärit toimivat huonosti tai ei ollenkaan. Ei ole harvinaista sekään, että käymälät löytyvät pihan perältä.

9 9 Kunnallisia asuntoja valmistuu harvakseen eikä edes kymmenen vuotta jatkunut väkiluvun lasku ei ole helpottanut tilannetta. Ihmiset joutuvat jonottamaan asuntoa vuosikausia. Ihmiset ovat kyllästyneet asumaan ns. kommunalkassa eli yhteisasunnossa. Kaikki haluavat perheelleen ikioman kodin. Kaupungissa on vihdoin herätty ja alettu rakentaa uusia asuinkortteleita, vanhoja taloja korjataan ja hinnat ovat tietenkin tiukassa nousussa. Hyvin menestyneet ostavat jo asuntoja lapsilleen, toiset ottavat 20-vuotisia asuntolainoja lainoitusjärjestelmien parantuessa ja yleistyessä. Norja tukee asuntojen peruskorjausta Norjan valtion Asuntopankki, joka on asuntojen rahoitusta koordinoiva viranomainen Norjassa, on ryhtynyt auttamaan Murmanskin kaupungin kerrostalojen korjauksessa. Vaikka asunnoista saatavat tulot ovat yleisesti kasvussa, rahoja ei käytetä talojen ulkopuolen tai yhteistilojen kunnossapitoon. Norjan asuntopankin apulaisjohtajan mukaan pankki auttaa vuokralaisten ja osakkaiden yhdistyksiä tekemään talojen kunnostustöitä. Pankki ei itse rahoita hankkeita, vaan auttaa asukkaita saamaan rahoitustukea muista lähteistä. Talojen kunnostamisaloite tuli Venäjän ammattiliitolta, joka pyysi apua Norjan veljesjärjestöltä. Norjan ammattiliitto puolestaa pyysi hankkeelle apua Norjan valtion asuntopankilta. Pankilla on kokemusta asuntopolitiikasta vuodesta 1946 lähtien ja se pyrkii parantamaan tavallisten ihmisten asuinolosuhteita. Arktinen Arena Norjan kiinteistökeisari Olav Thon kävi syksyllä sijoittaryhmän kanssa Murmanskissa katsastamassa paikkoja 450 huoneen hotellille, asuntorakentamiselle, ostoskeskukselle ja uudelle stadionille. Suuret rakennus- ja kiinteistöyhtiöt olisivat valmiit rakentamaan uudestaan lähes kokonaisen korttelin kaupungin keskustassa. Sijoituksen arvo olisi 120 miljoonaa US-dollaria. Innokkaita investoijia löytyi enemmän kuin oli tarvis, sillä usko Murmanskin tulevaisuuteen oli voimakkaassa kasvussa. että projekti ei enää ollutkaan kaupungille tärkeä. Arkkitehteja syytettiin heikosta valmistelusta ja suunnitelmissa löytyi jos jonkinlaista vikaa. Energiahuoltosuunnitelma oli puutteellinen, kuljetusjärjestelmiä ei oltu mietitty riittävästi, paloturvallisuus oli alimitoitettua, saniteettiongelmiin ja ympäristövaikutuksiin ei oltu kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Ylipäätään viranomaiset epäilivät näin suuren rakennushankkeen sopivuutta kaupungin tarpeisiin. Aloitteen Arktinen Arena hankkeesta ja yhteistyöstä norjalaisten kanssa sen toteuttamiseksi teki Murmanskin kauppakamari, joka vielä toivoo projektin käynnistymistä. Kaupunki ei ole sanonut ehdotonta eitä. Murmanskissa ei vielä ole suurta konferenssihotellia eikä ostoskeskusta. 5. ARKANGELIN ALUE Tahtoo isona pressaksi Arkangelin kaupunginjohtajan Aleksander Donskoin päätettyä ottaa osaa vuoden 2008 presidentinvaaleihin, kaupungin keskustaan ilmestyi pian julisteita ja tienvarsitauluja "Donskoi - presidenttimme". Kampanjan toteutuksessa ja toimeenpanossa oli hyödynnetty kaupungin mainostoimistoa ja työntekijöitä. Suutari pysyköön lestissään Arkangelin aluehallinnossa ei riemastuttu - kaikkein vähiten kuvernööri Nikolai Kiseljov. Hän käski Donskoin keskittyä kaupungin asioihin. Kuvernöörin päätöksellä julisteet katosivat yhtä nopeasti kuin olivat ilmestyneetkin. Sekä kuvernöörin neuvonantaja että aluehallinto antoivat ymmärtää, että mediakumppaneille ja kaupungin mainostoimistolle oli tiedossa "ongelmia". Pian tämän jälkeen lähes kaikki joukkotiedotusvälineet, televisio mukaan lukien, kieltäytyvät välittämästä tilaisuuksia, joissa Donskoi esiintyi. Donskoi pääsi kuitenkin näkyvästi televisioon Nizni Novgorodin vierailullaan ja sanottavaa riitti: - "Nykyisellä virkamieskunnalla ja kansanedustajilla ei ole kunniaa eikä arvokkuutta!" - "Lisää läpinäkyvyyttä virkamiesten ja poliitikkojen toimintaan!" - "Yhteiskunnan varoja vohkineille törkeimmissä tapauksessa kuolemantuomio!" Kaupunginisät ehtivät jo antaa alustavan luvan. Sijoittavat uskoivat välttyvänsä ongelmilta, joita esimerkiksi Statoil kohtasi rakentaessaan omaa asemaketjuaan. Projektia suunnittelemaan valjastettiin suuri oslolainen arkkitehtitoimisto ja tarkoituksena oli käynnistää hanke viime vuoden lopussa. Projektin oli määrä valmistua kolmessa vuodessa. Norjalaisten suunnitelmat saivat kuitenkin kylmän suihkun kaupungin rakennusvirastolta. Norjalaiset saivat ilmoituksen, Tarkastuksia Kului muutama päivä ja joukko tarkastajia koputteli jo Donskoin toimiston ovella. Tutkinnan kohteena olivat kaupunginjohtajan rahankäyttö ja menettelytavat. Donskoi piti tarkastusta laittomana ja uskoi vakaasti, että takapiruna hääri itse kuvernööri. Liekö kalikka kalahtanut vai mistä oli kysymys? Talven mittaan painostus jatkui. Se lamautti kaupungin toiminnot, eikä ihme - näytille vaadittiin jopa todistuksia Donskoin poikavuosien koulukäyttäytymisestä. Kaupungin poliitikot turvautuivat jo hädissään avoimeen kirjeeseen presidentti Putinille saadakseen hiostuksen loppumaan. Sen lisäksi, että kaupungin tiloja on jo ratsattu useaan otteeseen, myös Donskoin kotiin tehtiin useita tunteja kestänyt kotietsintä. Kaikkea kummallista on sattunut myös Donskoin

10 10 lähipiireissä: vaimon toimistossa räjähti pommi, pojan auto vandalisoitiin, hänen puolestapuhujiaan on painostettu ja vaadittu eroamaan. Oikeusjuttujen suma Kahakka on poikinut useita oikeusjuttuja: ensin Kiseljov syytti Donskoita siitä, että talven tuloon ei oltu varauduttu riittävästi. Syyte hylättiin toteennäyttämättömänä. Seuraavaksi nostettiin rikossyyte väärän tutkintotodistuksen esittämisestä. Syyttäjä sanoo Donskoin esittäneen väärennetyn todistuksen päästäkseen arkangelilaiseen korkeakouluun jatkotutkintoa suorittamaan. Lisäksi aluehallinto on syyttänyt kaupunginjohtajan toimistoa laittomista maa-alueiden luovutuksista ja kaupunginhallinto on vastannut vetämällä oikeuteen kuvernöörin toimiston. Kiseljovin motiivit? Donskoi on suosittu. Kaupungissa selvitettiin haastattelututkimuksella asukkaiden luottamusta johtajaansa. Tulos oli selvä: 26,6 % vastasi "ehkä", 32,2 % "kyllä" ja 9 % vastasi "ehdottomasti". Miksi Kiseljov on ottanut Donskoin hampaisiinsa? Kiista heikentää ennestään jo heikkona pidetyn kuvernöörin asemaa. Pelkääkö Kiseljov, että Donskoin taka-ajatuksena on saada presidentinvaalikampanjan aikana niin paljon mainetta, että kuvernöörin paikka ei tuota sen jälkeen ongelmia? Presidentiksi Donskoilla ei liene mahdollisuuksia, mutta Kiseljovin viran kaappaus voisi hyvinkin onnistua. Klebanovin lusikka Presidentin Luoteis-Venäjän neuvonantaja Ilja Klebanov on myös puuttunut peliin. Kiselevin tavoin hän suosittelee Donskoita unohtamaan presidentinvaalit tai muuten edessä saattaa olla "suuria ongelmia". Aluehallinto sentään tyytyi vaan varoittelemaan vain "ongelmilla". Pelkääköhän Klebanovkin nuoren, suositun pormestarin tähtäävän uudeksi kuvernööriksi ja sitä tietä tulevaisuudessa vaikka Klebanoviksi Klebanovin paikalle? Entä Putin? Presidentin vieraillessa Arkangelissa vuodenvaihteessa lehtimiehet tietenkin utelivat tulevaisuudensuunnitelmista presidenttikauden päättyessä "Taidan ryhtyä Arkangelin pormestariksi", vitsaili Putin. Energiakriisin ainekset valmiina Arkangelissa Arkangelin voimalan, Arhenergon velkojen määrä on saavuttanut kriittisen tason. Se ei pysty varmistamaan talven sähköntuotantoa täysitehoisesti, etenkin kun polttoaineen korkea hinta pahentaa tilannetta entisestään. Voimalan alijäämä on jo 2,5 mrd ruplaa. Arhenergolla on ollut vakavia ongelmia myös varkaiden kanssa. Vuonna 2006 sähkölinjoilta vietiin 70 km metallikaapelia ja 3,7 tonnia erilaisia metalliosia. Varkauksia kirjattiin yhteensä 48. Korjaus- ja materiaalikustannukset nousevat 2,5 miljoonaan ruplaan. Eniten varkauksia oli Kotlasissa ja Plesetskissä, jossa metallikaapelia varastettiin 53 kilometrin matkalta. Vahingot vaarantavat yhtiön mukaan jo koko alueen sähkönjakelun. Venäjän energiasektorin uudistamisprosessissa on käynnissä alueellisten energiayhtiöiden muodostaminen. Energiamonopoli RAO UES on ilmoittanut, että Luoteis-Venäjän pohjoisten alueiden voimayhtiö TKG-2 perustetaan ilman Arhenergoa. Syynä tähän on Arhenergon negatiivinen taloudellinen tulos. Sen sijaan Nenetsian autonomisen piirikunnan kanssa TGK-2 on valmis allekirjoittamaan sopimukset. Gazpromin kaasuputki Gazprom sai viime vuonna valmiiksi kaasuputken Njuksenitsasta strategisesti tärkeään Mirnyyn, jossa sijaitsee Plesetskin avaruuskeskus. Nyt yhtiö on päättänyt investoida 1,8 miljardia ruplaa ja jatkaa kaasuputkea edelleen Arkangelin kaupunkiin asti. Rakennustöiden oli määrä alkaa vuodenvaihteessa ja putkilinjan valmistua vielä vuoden 2007 aikana. Lisäksi Gazprom aikoo kanavoida ylimääräiset 500 miljoonaa ruplaa Arkangelin kaasuverkon kehittämiseen. Kuvernööri Kiselev on lähestynyt presidentti Putinia pyynnöllä vauhdittaa kaasuverkon rakentamista. Vain 9 % alueesta on tällä hetkellä kaasuverkossa, vähemmän kuin missään muualla Venäjällä. Rajallisen kaasuverkon takia lämmityskausi on Arkangelissa hyvin ongelmallinen. Kaasuverkon kasvattaminen lisää huomattavasti alueen kehittämismahdollisuuksia, Kiselevin mukaan mm. asuinrakentaminen voitaisiin kaksinkertaistaa verkon laajentamisen myötä. 6. NENETSIA Uusi tarkastaja kehiin Presidentin Luoteis-Venäjän hallintoalueen neuvonantaja Ilja Klebanov on nimittänyt Vladimir Jevlevin alueen korkeimpaan virkaan, Federaation tarkastajaksi. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, kyseessä saattaa olla Nenetsian tuleva kuvernööri. Nykyinen kuvernööri Valeri Potapenko ja hänen Tishinan tutkintavankilassa Moskovassa istuva edeltäjänsä Aleksei Barinov olivat molemmat Federaation tarkastajia ennen kuvernööriksi nimitystään. Karjalassa syntynyt 42- vuotias Jevlev tulee Venäjän turvallisuuspalvelusta FSB:stä. Hän on aiemmin työskennellyt Komissa ja Pietarissa. Budjetti 2007 Alueen budjetti kuluvalle vuodelle on vahvistettu. Budjetin tuloarvio on 6,9 miljardia ruplaa, menot ovat 7,9 miljardia. Budjetissa oleva miljardin alijäämä katetaan vuoden 2006 ylijäämällä. Nenetsian autonominen piirikunta ei enää saa liittovaltion tukiaisia. Venäjän Federaation aluekehitysministeriön mukaan Nenetsia ja 15 muuta liittovaltion subjektia saavat selvitä omillaan. Listalla on 5 aluetta Luoteis-Venäjän hallintoalueelta; Pietari, Leningradin ja Vologdan alue, Komi ja Nenetsia. Talousapua öljy-yhtiöiltä Piirikunta onkin sopinut yhteistyön jatkamisesta LUKoilin ja Narjanmarneftegazin kanssa ja solminut aivan uuden yhteistyösopimuksen Gazpromin kanssa. Sopimuksen mukaan öljy- ja kaasuvarojen etsinnän ja tuotannon lisäksi yhteistyötä tullaan tekemään paikallisten asutuskeskusten kaasuverkon kehittämisessä ja energiaa säästävän teknologian käyttöönotossa. LUKoilin kanssa yhteistyötä jatketaan etsinnässä, tuotannossa, öljyhuollon ja sosiaalisen infrastruktuurin parantamisessa. Sopimuksen mukaan LUKoil tuottaa tänä vuonna Nenetsian alueelta vähintään 5,8 miljoonaa tonnia öljyä. LUKoilin mukaan Nenetsia on yhtiön prioriteettialue ja solmittu sopimus parantaa alueen sosiaalista ja taloudellista tilannetta. Sopimuksen mukaan ensisijaiset projektit tullaan määrittelemään erikseen vuosittain.

11 11 LUKoilin ja ConocoPhillipsin yhteisyritys, Narjanmarneftegaz aikoo investoida alueen sosiaalisiin ja taloudellisiin projekteihin 150 miljoonaa ruplaa. Ensisijaisia kohteita ovat sairaalat, koulut ja lastentarhat. Narjanmarneftegaz tuotti viime vuonna öljyä tonnia ja odottaa tälle vuodelle lähes 44 %:n kasvua, eli tonnia. Etsintää ja tuotantoa LUKoil-Sever on tuottanut Tedinskojen kentältä jo kolme miljoonaa tonnia öljyä sitten tuotannon aloittamisen vuonna Kokonaisuudessaan öljyvarannot on arvioitu 21,6 miljoonaksi tonniksi. LUKoil on investoinut kentän kehittämiseen 8,5 miljardia ruplaa. Yhtiön johtaja Anatoli Usmanov painottaakin kentän tärkeyttä paikalliselle teollisuudelle. Rosneft on saanut kaksi uutta etsintälisenssiä Val Gamburtsevin Nenetsian puoleiselle alueelle. Etsinnöistä vastaa Rosneftin tytäryhtiö Severnaja Neft. Lisenssit on myönnetty Tsherpajuskojen ja Hasyreiskojen kentille. Ne kattavat oikeudet geologiseen kartoitukseen ja tuotannon aloittamiseen. Val Gamburtsevin lisenssialueella arvioidaan olevan noin 109 miljoonaa tonnia öljyä. Keuhkotautivaara Nenetsiaa vaivaavat tuberkuloositartunnat ovat lisääntyneet. Kaksi vuotta sitten koko alueella oli yhteensä 20 sairastunutta. Nyt uusia tartuntoja löytyi 19 pelkästään tammi-syyskuun välisenä aikana Osa tapausten kasvusta on selitettävissä uusilla tutkimuslaitteilla, joiden ansiosta testauksia on voitu lisätä. Kaikki ei kuitenkaan selity sillä; alueen tuberkuloosisairaalasta sanotaan, että tauti on saamassa yhä agressiivisempia muotoja Nenetsian alueella. Kuvernöörien kohtalo Nenetsian entisen kuvernöörin, Aleksei Barinovin vapautumisesta tutkintavankeudesta ei ainakaan toistaiseksi ole kuulunut mitään. Hänet pidätettiin toukokuun lopulla viime vuonna petoksista epäiltynä ja vietiin Tishinan vankilaan Moskovaan odottamaan lisätutkimuksia. Barinov Pitkällisten tutkimusten jälkeen Barinov sai kahdeksan uutta syytettä. Niiden yhteismäärä on nyt kymmenen. Seitsemän syytteistä koskee hänen toimiaan Arhangelskgeoldobytshan johdossa ja loput kohdistuvat hänen kuvernööriaikaansa Nenetsiassa. Jutun tutkijoiden mukaan Barinov ylitti valtuutensa toimiessaan yksityissektorilla ja kuvernöörinä ollessaan väärinkäytti budjettivaroja. Tutkimusasiakirjoja on 75 nidettä. Jatkotutkimuksista riippuu, nostetaanko vielä lisää syytteitä. Media spekuloi sillä, onko Barinov roisto vai suurten öljy-yhtiöiden puristuksiin jäänyt viaton uhri. Barinovin varakuvernööri Igor Norko puolestaan sai lähtöpassit elokuussa, muutama kuukausi Barinovin jälkeen. Hän sai tuomion toimivallan ylityksestä ja ruplan sakot. Juttu ei ilmeisesti ollutkaan sillä selvä. Norko on jostain syystä kadonnut maisemista ja Nenetsian hallinto on tarjonnut hänen olinpaikkansa paljastamisesta rahapalkkion. Ilmoituksen tekijälle on myös luvattu anonymiteetti. Myös Barinovin edeltäjä joutui virkakaudellaan oikeudellisiin vaikeuksiin, jos toimitus oikein muistaa. 7. ARKANGELIN JA NENETSIAN YHDISTÄMINEN Kompromissin haeskelua Venäjän keskushallinto jatkoi viime syksynä painostusta saadakseen Arkangelin ja Nenetsian alueet yhdistymään. Nenetsian huoli oli, että se menettää kaikki verotulonsa suuremmalle, mutta köyhälle Arkangelille. Alueiden oli päästävä keskenään sopimukseen siirrettävien varojen määrästä, ennen kuin kaikki Nenetsian ruplat pakkosiirretään valtion toimesta. Näin olisi ilmeisesti käynyt alkuvuodesta 2007, mikäli sopimukseen ei siihen mennessä olisi päästy. Lusikkansa soppaan pisti myös presidentin Luoteis-Venäjän hallintoalueen edustaja Ilja Klebanov, jonka lausunnot ja toimet lähinnä ärsyttivät ja lisäsivät alueiden välisiä ristiriitoja entisestään. Asian teki ongelmalliseksi se, että Nenetsian ja Arkangelin oli määrä yhdistyä hyvin nopealla aikataululla. Vastaavaa liitosta ei ole aiemmin tapahtunut, eikä kukaan osannut ennustaa mitä se toisi tullessaan - varsinkaan Nenetsialle. Arkangel jätti syksyn aikana Federaation budjettilakeihin useita muutosehdotuksia, jotka olisivat voineet helpottaa tilannetta. Ehdotuksiin sisältyi mm. mahdollisuus, että yhdistymisestä huolimatta alueiden budjetteja käsiteltäisiin erillisinä. Marraskuun lopulla Arkangelin kuvernööri Nikolai Kiseljov ja Nenetsian kuvernööri Valeri Potapenko allekirjoittivat väliaikaisen sopimuksen vuosiksi Arkangel hamuaa Nenetsian öljyrahoja Raha oli tietenkin neuvottelujen vaikein asia. Vuonna 2005 Nenetsia maksoi Arkangelille 500 miljoonaa ruplaa ja viime vuonna 650 miljoonaa. Yhdistymisneuvottelujen alkuvaiheessa Arkangeli vaati Nenetsialta jopa 5 miljardia, lokakuussa vaatimus oli pudonnut puoleen. Tehtäviä ja alueiden velvollisuuksia Arkangel ei suinkaan halunnut ottaa Nenetsialta hoidettavakseen, mutta raha kelpaa. Nenetsian alueparlamentin puheenjohtaja Igor Koshinin mukaan aluehallinto ja Nenetsian väestö eivät voi mitenkään hyväksyä sopimusta, jonka mukaan 2,5 miljardia ruplaa Nenetsian verotuloja siirrettäisiin Arkangelin paikallisten ongelmien ratkaisemiseen Nenetsian kustannuksella. Mikäli osapuolet eivät olisi päässeet minkäänlaiseen sopimukseen, Federaatio olisi voinut siirtää kaiken vallan Nenetsian nykyisiltä hallintoelimiltä ja verotulot kokonaan Arkangelille. Sen seuraukset ovat täysin arvailujen varassa. Pahimpien pelkojen mukaan Nenetsia voisi vajota sosiaaliseen ja taloudelliseen ahdinkoon. Arkangelillekin tästä olisi aiheutunut valtavia käytännön vaikeuksia. Viivytystaktiikka ei purrut Arkangelin kuvernööri Kiseljov kumppaneineen ilmeisesti yritti ajaa neuvottelut umpikujaan, jotta pakkosiirto toteutuisi. Nenetsian edustajan mukaan Arkangelin valtuuskunta muutti

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Barentsin alueen uutiset

Barentsin alueen uutiset 1 MANNERJALUSTATYÖRYHMÄN UUTISKATSAUS 3/2006 07.11.2006 Barentsin alueen uutiset SISÄLLYSLUETTELO s. 1. ARKTINEN NEUVOSTO 2 2. BARENTSIN ALUEEN YHTEISTYÖ 3 3. POHJOISET ALUEET 5 4. MUURMANNIN ALUE 6 5.

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Reo Virtanen RAT7SN4

Reo Virtanen RAT7SN4 Reo Virtanen RAT7SN4 Kohdemaa: Norja Kaupunki: Hammerfest Yritys/Firma: Hammerfest eiendom KF Muodollinen päämies on kuningas Harald V Asukasluku 4 785 000 asukasta Pääkaupunki, Oslo Rahayksikkö, kruunu

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Murmanskin alueen mahdollisuudet Eija Jussila-Salmi, yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut Rovaniemen Kehitys Oy

Murmanskin alueen mahdollisuudet Eija Jussila-Salmi, yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut Rovaniemen Kehitys Oy Murmanskin alueen mahdollisuudet Eija Jussila-Salmi, yritysneuvoja, kansainvälistymispalvelut Rovaniemen Kehitys Oy Lähde: Lapin rajavartiosto Murmanskin alueen tunnuslukuja pinta-ala 144 900 km 2

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

l. Barentskeskus Finland Oy

l. Barentskeskus Finland Oy BCF 20160518 1 l. Barentskeskus Finland Oy Sen omistavat Pohjois-Suomen kaupungit ja maakuntaliitot. Se on voittoa tuottamaton organisaatio. Barentskeskus on luonut tietokannan kaikista yksityisen, julkisen

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma 6.11.2013 Finpro Oslo Antti Mäkikyrö Suuri ja mahtava Norja BKT-kasvu 3,5 % vuodesta 2011

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998 N:o 750 753 SISÄLLYS N:o Sivu 750 Oikeusministeriön päätös eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista.

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996 N:o 29 32 S I S Ä L L Y S N:o Sivu 29 Asetus Venäjän federaation kanssa tehdyn Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1 6232/10.03.00/2011 18 Vaatimus rakennusluvan 2011-1366 rakennusvalvontamaksun nro 114701171 poistamiseksi, kiinteistö 51-280-3, Sotarovastintie 5, 00370 Helsinki

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ 1088 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - Protokoll und Zusatzprotokoll in finnischer Sprache (Normativer Teil) 1 von 6 PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Asiakirja on tallennettu Venäjän Consultant Plus-asiakirjajärjestelmään. www.consultant.ru

Asiakirja on tallennettu Venäjän Consultant Plus-asiakirjajärjestelmään. www.consultant.ru Venäjän federaation hallituksen asetus nro 927, päivätty 14. syyskuuta 2012. Todistusten myöntämisestä Venäjän federaation alueelle tuotavien tavaroiden käytöstä rajat ylittävän yhteistyön (yhdessä asiakirjan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 16.2.2015 2015/2017(BUD) TARKISTUKSET 1-14 Mietintöluonnos Liadh Ní Riada (PE546.865v02-00) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014. 313/2014 Oikeusministeriön päätös

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014. 313/2014 Oikeusministeriön päätös SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2014 313/2014 Oikeusministeriön päätös yleisissä vaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista Annettu Helsingissä 11 päivänä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti

Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mediatalo Toimelias Oy Teemu Hakolahti + Mistä kaikki lähti liikkeelle? Saimaan ammattikorkeakoulun EAKR-hanke (Matkailun sosiaalisen median hanke MATSO) vuosina 2010-2011 hankkeessa oli tavoitteena

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot