Helsinki No YS 963

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y No YS 963 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Helsingin Jätkäsaaressa. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Helsingin kaupunki Rakennusvirasto PL Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maa- ja kiviainesten, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen sekä stabiloinnin sideaineiden välivarastointi ja esikäsittely Helsingin kaupunki Länsisataman kaupunginosa, Jätkäsaari Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki. Liike- ja yhteisötunnus: Toimialatunnus : 38210, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentin, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentin kohdat 12 d ja 12 c MAKSU A AT2275 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (40) ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aikaisempia voimassa olevia lupia. Välivarastointikentän alue on entistä Länsisataman tavarasatama-aluetta, jolla on voimassa satamatoiminnan mahdollistava asemakaava. Jätkäsaaren alueella on voimassa oleva osayleiskaava, jossa välivarastointi- ja esikäsittelyalueelle on merkitty asuin-, työpaikka-, julkisten ja lähipalvelujen alueita sekä virkistysalueita. Osayleiskaava-alueelle laaditaan asemakaavat alueittain useassa eri vaiheessa. Suunnitelmien mukaan välivarastointi- ja esikäsittelykentän alue rakennetaan kaavan mukaiseen käyttöön vaiheittain vuosien aikana. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan sijainti Ympäristön tila ja laatu Suunniteltu toiminta sijoittuu Helsingin Länsisataman kaupunginosaan, entiselle Jätkäsaaren tavarasataman satamakentälle. Välivarastointi- ja esikäsittelyalueelle on varattu Jätkäsaaren lounaisosasta noin 20 hehtaarin kokoinen alue. Alue rajautuu koillisessa tulevaan Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueeseen, kaakossa Jätkäsaaren väliaikaiskäytön mukaiseen veneiden talvisäilytysalueeseen sekä lounaassa ja luoteessa mereen. Jätkäsaaren eteläosassa on Rudus Oy:n betoniaseman alue, jota välivarastointiin suunniteltu alue ympäröi kolmelta suunnalta. Betoniaseman alue ei kuulu välivarastointialueeseen. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Yksi Helsingin ja Espoon merialueen tarkkailupisteistä sijaitsee Jätkäsaaren edustalla. Tarkkailupisteestä otetaan näytteet enintään neljää kertaa vuodessa kolmen vuoden välein. Tarkkailujakson aikana pohjan läheisen veden happitilanne oli hyvä Helsingin edustan kaikilla havaintopaikoilla. Sisäsaariston fosforin ja typen pitoisuuksissa ei havaittu selviä muutoksia vuosina Pintaveden hygieeninen laatu oli melko hyvä. Edelliseen vuosikymmeneen verrattuna tarkkailujaksolla kesäaikainen levien kokonaismäärä oli lisääntynyt ulkosaaristossa sekä lähes kaikilla Helsingin lahti- ja saaristoalueilla.

3 3 (40) Ilman laatu Vuosien tarkkailun perusteella Helsingin ja Espoon edustalla merivesialueet kuuluivat käyttökelpoisuusluokkaan välttävä tai tyydyttävä. Jätkäsaarta lähin ilmanlaadun mittausasema, Töölöntullin siirrettävä mittausasema, sijaitsi vuonna 2006 Mannerheimintiellä. Mittausasema edusti vilkasliikenteistä keskusta-aluetta. Töölöntullin mittausasemalla typenoksidien pitoisuudet olivat korkeampia kuin muilla mittausasemilla ja niiden vuosikeskiarvo ylittyi selvästi. Vuorokausiohjearvo ylittyi kaikkina kuukausina paitsi heinäkuussa. Töölöntullin mittauspisteessä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksien tiedetään olevan ympäristöään korkeampia. Pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 ilmanlaatu oli keväällä ja syksyllä enimmäkseen tyydyttävä ja hyvä suurimman osan syksyä ja talvea. Maaperä ja pohjavesi Välivarastoalueen kohdalla alueen maaperää on pääasiassa täyttömaata, osalla aluetta on sijainnut aikanaan saari. Välivarastoalueen pohjois- ja itäosat on täytetty 1930-luvulle tultaessa. Viimeiset täytöt alueen länsiosassa on tehty 1980-luvun loppupuolella. Savea ei ole poistettu täyttöjen alta lukuun ottamatta pientä aluetta välivarastointialueen eteläreunalla. Alueen eteläosassa on louhenpenkereitä, jotka toimivat virtauskanavina merivedelle. Välivarastoalueen maaperässä on paikoitellen savikerroksia täyttöjen alla. Savikerrokset heikentävät alueen stabiliteettia, etenkin kuormitustilanteissa. Välivarastointialue on ollut sataman konttiterminaalina ja näin vaihtelevan, osin raskaankin kuormituksen alaisena. Louheen ja maaaineksen välivarastointi alueella toimii edelleen tulevan asunto- ja toimitilarakennusalueen esikuormituksena. Välivarastoalueen nykyinen maanpinta on tasainen ja tasolla noin +2,5 +3 metriä. Alue on asfaltoitu lukuun ottamatta rataosuutta. Asfalttikerroksen paksuus on noin 0,3 0,5 metriä. Kerroksen paksuus vaihtelee alueen eri osissa riippuen maaperän painumista. Painumia on vuosien kuluessa korjattu uudella asfaltilla. Välivarastointialueella on tehty maaperän pilaantuneisuusselvityksiä useassa vaiheessa vuodesta 2000 alkaen. Alueelle on tehty yhteensä 106 maaperätutkimuspistettä. Maaperässä on todettu kohonneita pitoisuuksia metalleja, mineraaliöljyä ja PAH-yhdisteitä. Maaperän pilaantuneisuus johtuu pääasiassa täyttömaasta ja sen joukossa olevista rakennusjätteistä. Pilaantuneen maaperän kunnostukselle tullaan hakemaan omaa erillistä ympäristölupaa siten, että alueen rakentaminen voidaan aloittaa suunnitellusti vuodesta 2012 alkaen välivarastointialueen koillisosasta lähtien.

4 4 (40) Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Välivarastoinnin alkuvuosina ( ) lähin asutus on Ruoholahden koillisosassa, jonne etäisyys on noin 150 metriä välivarastointialueen kulmasta. Kun Saukonpaaden asuinalue valmistuu (arvio v. 2011), lähin asutus rajautuu välivarastointialueen pohjoisreunaan. Kun Jätkäsaaren alueen rakentaminen edistyy ja välivarastointialue pienenee, arvioidaan etäisyyden lähimpään asutukseen olevan noin metriä. Lauttasaaren suuntaan etäisyys lähimpään asutukseen on lyhimmillään noin 800 metriä. Ruoholahden alueella sijaitsee myös mm. syöpätautien klinikka ja päiväkoti. Länsisataman matkustajasatama sijaitsee välivarastointialueen länsipuolella. Lähimmät risteilyalusten laiturit sijaitsevat noin 100 metrin päässä välivarastointialueesta. Ennen Jätkäsaaren rakentamista alueelle on kaavailtu erilaisia väliaikaistoimintoja. Näistä välivarastointialueen välittömään läheisyyteen sijoittuvat ainakin Rudus Oy:n betoniasema, veneiden talvisäilytysalue ja liikuntakäyttöön tarkoitettu kuplahalli. Välivarastointialueen Saukonpaaden puoleisella reunalla on noin 30 veneen venelaituri. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maaliikenne Jätkäsaareen kulkee nykyisin Mechelininkadulta Tullaajankujan ja Laivapojankadun kautta. Tullaajankujan kautta kuljetaan Länsiterminaaliin. Jätkäsaaren kohdalla Mechelininkadun keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on arkisin ajoneuvoja (v. 2005). Tullaajankujan ja Laivapojankadun keskimääräinen vuorokausiliikenne oli vuonna 2002 arkisin noin ajoneuvoa. Vuonna 2000 Mechelininkadun ja Laivapojankadun liittymässä ajoneuvoista kevyitä oli 88 % ja raskaita 12 %. Laivapojankadulla raskaan liikenteen osuus oli 58 %. Raskaan liikenteen määrä alueella on vähentynyt tavarasataman toiminnan loppumisen myötä vuonna Jätkäsaaren Laivapojankadulla on suoritettu melumittauksia vuonna Melumittausten tulokset vaihtelivat db. Kaikissa kolmessa mittauspisteessä pääasiallisen vallitsevan melun aiheutti Laivapojankadun liikenne. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Helsingin kaupungin rakennusvirasto hakee ympäristölupaa massojen välivarastointiin ja esikäsittelyyn Jätkäsaaressa. Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueiden rakentaminen alkaa vuonna Rakentamisen arvioidaan jatkuvan vuoteen 2025 asti. Alueiden rakentamisen yhteydessä ranta-alueita täytetään ja maanpinnan tasoa nostetaan. Lisäksi alueen sisäisesti siirretään erityyppisiä massoja. Kaikkiaan alueen rakentamiseen tarvitaan 6,7 miljoonaa m 3 lisää massoja. Välivarastointialueella väliva-

5 5 (40) rastoidaan ja esikäsitellään alueen rakentamisessa käytettäviä maa- ja kiviaineksia sekä jätemateriaaleja, jotka tarvitsevat rakentamisaikataulujen vuoksi väliaikaista säilytystä, vaativat esikäsittelyä tai odottavat jatkokuljetusta käsittelylaitoksiin. Välivarastoitavia massoja ovat louhe, puhtaat maa-ainekset, pilaantuneet maa-ainekset, haitta-ainepitoiset ruoppausmassat, betoni-, tiili- ja asfalttijäte sekä maanrakentamisessa hyödynnettävä kivihiilen pohjatuhka. Lisäksi alueella on tarkoitus välivarastoida haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen stabiloinnissa käytettäviä sideaineita, kuten lentotuhkaa, rikinpoiston lopputuotetta tai masuunikuonaa. Lisäksi alueella voidaan välivarastoida lyhytaikaisesti pieneriä muita jätejakeita, kuten esimerkiksi raidesepeliä, rakennusjätettä tai hiekoitushiekkaa. Mahdollisia välivarastointialueella tehtäviä massojen esikäsittelytoimenpiteitä ovat louheen murskaus ja rikotus, puhtaiden ja pilaantuneiden maiden välppäys ja seulonta, haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen kuivatus ja stabiloinnin sekoitustyö sekä betonin, tiilen ja asfaltin murskaus ja seulonta. Välivarastointialueen pinta-ala on suurimmillaan noin 20 hehtaaria välivarastoinnin alkuvuosina. Myöhemmin alueen rakentaminen ja muu väliaikaiskäyttö pienentävät välivarastointialueen kokoa. Pilaantuneiden maiden välivarastointiin varataan entisen kemikaalikentän alue (0,8 hehtaaria) ja haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen välivarastointiin noin 8 hehtaarin kokoinen alue meren rannasta. Muuta aluetta käytetään kulloisenkin tarpeen mukaan louheen, puhtaiden maiden, betonin, tiilen ja asfaltin sekä muiden massojen välivarastointiin ja esikäsittelyyn. Välivarastointi on suunniteltu aloitettavaksi vuonna Ensimmäiset välivarastoitavat massat ovat Saukonpaadesta ja sataman laajennusalueelta ruopattavat haitta-ainepitoiset ruoppausmassat, joiden ruoppaus alkaa vuonna 2009 ja jatkuu vuonna 2010, ja louhe, jota pyritään saamaan alueelle mahdollisimman runsaasti, sekä betoni-, tiili- ja asfalttijäte, joita syntyy nykyisten rakennusten ja pihojen purkamisesta vuodesta 2009 alkaen. Välivarastointi jatkuu arviolta vuoteen 2021, jolloin välivarastointialue on tämän hetkisten arvioiden mukaan rakennettu valmiiksi. Lupaa välivarastoinnille haetaan kuitenkin vuoteen 2025 asti mahdollisten rakennusaikataulussa tapahtuvien viivytysten vuoksi. Lupaa murskaukselle haetaan kuitenkin kerrallaan vain viiden vuoden määräajaksi. Välivarastointialueella voidaan työskennellä 24 h/vrk. Sivullisten pääsy alueelle estetään aitaamalla alue.

6 6 (40) Välivarastoitavat massat Massojen määrä Alueella kerralla välivarastoitavien massojen enimmäismääriksi hakemuksessa on esitetty seuraavat määrät: Välivarastoitava materiaali Enimmäismäärä Louhe m 3 (1,6 milj. tonnia) Puhdas maa m 3 (1 milj. tonnia) Haitta-ainepitoinen ruoppausmassa m 3 Pilaantunut maa m 3 Betoni, tiili ja asfaltti joitakin kymmeniä tuhansia m 3 Pohjatuhka tonnia Stabiloinnin sideaineet m 3 Muut jätteet (raidesepeli, rak.jäte, muutama kymmenen tuhatta m 3 hiekoitushiekka) Massojen alkuperä ja laatu Louhetta ja puhdasta maa-ainesta kerätään ympäri pääkaupunkiseutua lukuisista eri kohteista. Louheen vastaanotto aloitetaan mahdollisimman pian, sillä louheen saatavuudessa on ajallisesti suuria vaihteluja. Välivarastointikentällä varaudutaan varastoimaan tarvittaessa myös merihiekkaa. Haitta-ainepitoiset ruoppausmassat ovat peräisin Saukonpaaden ja Jätkäsaaren ruoppauksista. Alueella arvioidaan olevan noin m 3 ruopattavia sedimenttejä, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ruoppaus- ja meriläjitysohjeen mukaisen tason 1. Myös pieniä eriä vastaavia ruoppausmassoja muualta Helsingistä voidaan tuoda välivarastoitavaksi, jos alueella on tilaa. Alueella välivarastoitavat pilaantuneet maa-ainekset ovat peräisin Jätkäsaaren alueelta. Maa-ainekset voivat sisältää mitä haitta-aineita tahansa, haitta-aineiden pitoisuuksille tai liukoisuuksille ei aseteta ylärajaa. Maat voivat olla myös ongelmajätteiksi luokiteltavia. Välivarastoitava betoni, tiili ja asfaltti ovat peräisin Jätkäsaaresta. Välivarastointialueelle voidaan tuoda betoni-, tiili- ja asfalttijätettä myös muualta Helsingistä, jos ne soveltuvat hyötykäytettäväksi Jätkäsaaressa. Mahdolliset muut varastoitavat jätemateriaalit ovat peräisin Jätkäsaaresta. Välivarastoitava pohjatuhka on peräisin Helsingin Energian kivihiiltä polttoaineenaan käyttäviltä Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilta. Pohjatuhka vastaa rakeisuudeltaan karkeaa hiekkaa tai soraa. Pohjatuhkasta tehtyjen haitta-ainetutkimusten perusteella vanadiinin ja kromin kokonaispitoisuudet ovat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa käytettävien kynnysarvojen tasolla. Muiden aineiden kokonaispitoisuudet alittivat kynnysarvot. Liukoisuuskokeiden perus-

7 7 (40) teella pohjatuhkan sisältämien aineiden liukoisuudet ovat pysyvän jätteen kaatopaikan kaatopaikkakelpoisuuskriteerien tasolla tai niiden alle. Välivarastoinnin toteuttaminen Louhe Louhe sijoitetaan ilman erillisiä pohjarakenteita suoraan alueella olevan paksun asfalttikentän päälle. Louhekasat johtavat hyvin vettä, joten sadevesien hallintaan ei tarvita erillisiä toimenpiteitä, vaan ne valuvat alueella oleviin sadevesikaivoihin tai suoraan mereen. Louhekasat ovat luiskattuja (1:1 1:1,5). Kasojen päälle tehdään ajoluiskat. Välivarastointialueen täyttöjen alle on jätetty savea ja silttiä, mikä heikentää ranta-alueiden stabiliteettia. Raskaat louhekasat tullaan sijoittamaan riittävän kauas merenrannasta. Enimmillään louheelle voidaan varata 8 hehtaarin suuruinen alue. Jos kaikki louhe olisi samassa kasassa, jonka keskimääräinen korkeus olisi 10 metriä, mahtuisi alueelle noin m 3 louhetta. Puhtaat maat Puhtaat maat sijoitetaan ilman erillisiä pohjarakenteita suoraan alueella olevan paksun asfaltin päälle. Sadevedet valuvat maakasoista sadevesikaivoihin tai suoraan mereen. Puhtaiden maa-ainesten kasat rakennetaan luiskakaltevuuteen 1:1,5 ja niiden päälle tehdään ajoluiskat. Enimmillään puhtaille maille voidaan varata 4 hehtaarin alue. Jos kaikki puhdas maa-aines olisi samassa kasassa, jonka keskimääräinen korkeus on 10 metriä, mahtuisi alueelle noin m 3 maata. Haitta-ainepitoiset ruoppausmassat Haitta-ainepitoiset ruoppausmassat välivarastoidaan nykyisen asfaltin päälle murskereunaisissa altaissa. Ruoppausmassoista vapautuva suotovesi ohjautuu reunoilla olevien murskevallien läpi tarkkailualtaisiin. Tarkkailutulosten perusteella vesi johdetaan altaista joko suoraan tai käsittelyn kautta mereen. Murskevalli pidättää haitta-ainepitoisen hienoaineksen. Altaiden koko on esimerkiksi 50 m x 20 m. Tällöin 1,5 metrin korkuiseen altaaseen mahtuu noin m 3 ruoppausmassoja. Murskealtaat sijoitetaan lähelle laiturilinjaa, koska tällöin niiden täyttö ja tyhjennys voidaan tehdä mahdollisesti suoraan proomusta. Matalat altaat eivät aiheuta myöskään stabiliteettiongelmia. Murskeallasaluetta kiertää huoltotie, jonka sisäreunalla on valleista rakennettu reunaoja. Pilaantuneet maat Pilaantuneet maat välivarastoidaan sataman käytössä olleen kemikaalivaraston alueella. Kyseinen 0,8 hehtaarin kokoinen alue on ympäröity noin 0,1 metriä korkealla reunapenkereellä ja aidattu. Kentän sadevedet kerätään suotovesien kanssa hallitusti 400 m 3 kokoiseen altaaseen. Allas

8 8 (40) toimii laskeutusaltaana, jonka pohjalle vedessä oleva kiintoaines kertyy. Altaan vesien öljy- ja haitta-ainepitoisuuksia seurataan vesinäyttein. Altaasta vedet johdetaan tarkkailutulosten perusteella joko mereen tai käsittelyyn. Erityyppiset pilaantuneet maat sijoitetaan omiin aumoihinsa. Aumat ovat noin 2,5 metriä korkeita ja enintään 10 metriä leveitä. Aumojen pituus vaihtelee maa-aineksen määrän mukaan. Aumojen väliin jätetään noin 2 3 metriä leveät ajotiet. Betoni-, tiili- ja asfalttijäte Pohjatuhka Erityyppiset betonit, tiilet ja asfaltit läjitetään omiin kasoihinsa. Kasat luiskataan (1:1,5). Betonia, tiiliä ja asfalttia voidaan välivarastoida kaikkialle välivarastoalueelle. Näiden välivarastokasat ovat matalia verrattuna louhekasoihin, joten niitä voidaan varastoida lähempänä rantaa kuin louhetta. Haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen välivarastoinnin päätyttyä käytetään niiltä vapautuvaa ranta-aluetta Jätkäsaaren ulkopuolelta tuotavan betonin, tiilen ja asfaltin välivarastointiin. Pohjatuhka varastoidaan aumoissa. Auma tehdään kerroksittain siten, että ajo täyttyvän kerroksen päälle on mahdollista. Kerrospaksuus voi olla 0,5 1 metriä. Sivuluiskat muotoillaan loivaan kulmaan ja tarvittaessa tiivistetään. Myös auman päällys muotoillaan ja tiivistetään. Näin vältetään kasan kuivumista ja pölyämistä. Aumojen korkeus on maksimissaan 10 metriä. Aumaa ei tarvitse välttämättä peittää, sillä tiivistys, auman optimaalinen muotoilu ja tarvittaessa kastelu tai sade sitovat pinnassa olevan materiaalin pölyttömäksi. Auman pintakerrokseen muodostuu kosteuden ansiosta pölyämätön kerros. Varastoitu pohjatuhka ei saisi kuivua likaa, sillä liikakuivuminen vaikeuttaa tuhkan hyötykäyttöä maarakentamisessa. Stabiloinnin sideaineet Saukonpaaden ja Jätkäsaaren edustalta ruopatut ruoppausmassat, jotka eivät ole meriläjityskelpoisia, on tarkoitus hyödyntää Saukonpaaden ja Länsisataman laajennusalueiden meritäytöissä stabiloituna. Hyödyntämiselle on haettu erikseen lupaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta. Stabiloinnissa tarvitaan sideaineita, joita on tarkoitus varastoida välivarastointialueella. Sideaineita on kahta tyyppiä, märkiä ja kuivia. Kuivia sideaineita voivat olla esimerkiksi eri sementtilaadut, kipsipohjaiset kaupalliset sideaineet, kalkkituotteet, masuunikuona, lentotuhka ja rikinpoiston lopputuote. Nämä varastoidaan joko siiloissa tai suursäkeissä lukuun ottamatta lentotuhkaa ja rikinpoiston lopputuotetta, joita ei varastoida suursäkeissä. Mikäli stabiloinnissa päädytään käyttämään kostutettuja sideaineita, niitä voidaan varastoida alueella aumoissa. Aumavarastointi tulee käytännössä kysymykseen vain lentotuhkan ja rikinpoiston lopputuotteen osalta.

9 9 (40) Rikinpoiston lopputuotetta voidaan välivarastoida aumoissa ainoastaan lentotuhkaan seostettuna, jottei se kovettuisi. Aumoissa välivarastointi tapahtuu asfaltoidulla alueella. Tarvittaessa auman pohja tasataan niin, ettei sinne jää vettä kerääviä painanteita. Aumat sijoitetaan siten, että pintavalumavedet eivät pääse kastelemaan välivarastoitavaa tuotetta. Tarvittaessa käytetään suojapenkkaa tai ojia pintavalunnan estämiseksi. Aumat suojataan päälle levitettävällä muovilla pölyämisen ja kastumisen estämiseksi. Aumat suojataan mahdollisimman pikaisesti niiden rakentamisen jälkeen, suojaus pyritään tekemään samana päivänä kun sideaine on siirretty aumaan. Muut materiaalit Massojen esikäsittely Mahdolliset muut jätteet (raidesepeli, rakennusjäte, puhdas hiekoitushiekka) varastoidaan asfaltin päälle ilman erillisiä pohjarakenteita. Jos on syytä epäillä, että välivarastoitavasta materiaalista liukenee haitallisia aineita, välivarastoidaan nämä materiaalit kemikaalivaraston alueella. Erityyppiset materiaalit välivarastoidaan kukin omissa kasoissaan tarvittaessa pressuilla peitettyinä. Seulonta ja välppäys Murskaus Rikotus Seulonnalla ja välppäyksellä erotetaan erikoiset materiaalit toisistaan. Seula- ja välppäkoot valitaan esikäsiteltävän materiaalin mukaan. Seulottavia tai välpättäviä materiaaleja ovat puhtaat maat, pilaantuneet maat sekä betoni-, tiili- ja asfalttijäte. Puhtaat maat ja betoni-, tiili- ja asfalttijäte esikäsitellään välivarastoalueen sisäosassa siten, että etäisyys asutukseen pidetään riittävänä, jotta haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Pilaantuneet maat esikäsitellään kemikaalikentän alueella. Murskaus tehdään siirrettävällä kaksi- tai kolmivaiheisella murskaimella. Kyseessä on B-luokan murskauslaitos, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön voidaan estää kastelemalla silloin, kun lämpötila on nollan yläpuolella ja muuten suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölyn lähteet peittein ja koteloinnein. Murskattavia materiaaleja ovat louhe, suuret kivet sekä betoni, tiili ja asfaltti. Eri massat pidetään murskauksen aikana erillään toisistaan. Murskaus tehdään välivarastointialueen sisäosassa, jotta haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Murskauksen vuosittainen toiminta-aika on lyhyt, keskimäärin pari viikkoa. Rikotuksessa suurikokoinen louhe pienennetään iskuvasaralla. Rikotus tehdään välivarastoalueen sisäosassa.

10 10 (40) Kuivatus Stabilointi Polttoaineiden varastointi Liikenne Ruoppausmassoja kuivataan murskereunaisissa kuivatusaltaissa. Kuivauksen aikana ruoppausmassojen vesipitoisuus pienenee. Pääosa vedestä poistuu 1 2 viikossa. Stabiloinnissa ruoppausmassoihin lisätään sideaineita ruoppausmassojen kovettumiseksi siten, että niitä voidaan käyttää maarakentamisessa. Haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen ruoppaukselle sekä stabiloinnille ja hyötykäytölle haetaan erikseen lupaa. Stabilointi voidaan tehdä joko ruoppausaluksessa, prosessistabilointina tai massastabilointina. Välivarastointikenttää voidaan käyttää stabiloinnin sideaineiden sekoitustyöhön. Alueella varastoidaan työkoneiden polttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä noin 20 m 3 :n valuma-altaalla varustetussa säiliössä. Välivarastoitavien massojen kuljetuksien aiheuttama liikennemäärä on pieni, kun sitä verrataan Jätkäsaaren alueen muuhun liikenteeseen. Kaikkiaan Jätkäsaaren alueella on arvioitu siirrettävän noin 10 miljoonaa m 3 massoja. Näistä osa on merikuljetuksia, suurista massoista tiekuljetuksina jouduttaneen kuljettamaan maalle ylijäämämassoista tehtävät täytöt (1,7 milj. m 3 ) ja louheella tehtävät meritäytöt (1,6 milj. m 3 ). Näiden massojen arvioidaan tarvitsevan myös välivarastointia alueella. Maakuljetuksien arvioidaan olevan suurimmillaan vuona 2012, jolloin kuljetetaan yli kuormaa, mikä vastaa yli 300 kuormaa työpäivässä. Paras käyttökelpoinen tekniikka Massojen välivarastointi Jätkäsaaressa edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätkäsaaren ulkopuolella muodostuu eri rakennushankkeissa louhetta ja ylijäämämaita, joita ei kyseisissä hankkeissa tarvita. Käyttämällä näitä massoja Jätkäsaaressa voidaan säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Koska nämä massat eivät muodostu muissa rakennushankkeissa samaan aikaan kun niitä tarvitaan Jätkäsaaressa, mahdollistetaan välivarastoinnilla niiden käyttö. Jätteiden (haitta-ainepitoiset sedimentit, pilaantuneet maat, betoni, tiili, asfaltti) hyödyntämisellä voidaan vähentää Jätkäsaaren alueen massavajetta. Hyödyntämällä jäte lähellä syntypaikkaa vähennetään kuljetuskustannuksia ja kuljetuksista aiheutuneita päästöjä.

11 11 (40) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Vesien johtaminen kemikaalikentällä Kemikaalikentällä kertyvät sadevedet kerätään erillisviemäröinnin kautta välivarastointialueella olevaan altaaseen. Kiintoaines laskeutuu altaassa (400 m 3 ), joten mereen päätyvän kiintoaineksen määrän oletetaan olevan merkityksetön. Kiintoaines poistetaan altaan pohjalta tarvittaessa. Altaasta vesi johdetaan mereen. Jätkäsaaren alueelta otetuista maanäytteistä on tehty liukoisuuskokeita. Liukoisuuskokeiden mukaan haitta-aineiden liukoisuus on hyvin pieni. On oletettavaa, että pilaantuneista maista ei enää liukene haitta-aineita sadeveden mukana ja näin erillistä vesienpuhdistusta ei tarvita. Vesienkeruualtaasta otetaan vedenlaadun seurantanäytteitä. Vesien johtaminen ruoppausmassojen välivarastointialueella Haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen välivarastoalueelta lähtevät vedet ovat sadevettä ja ruoppausmassojen mukana tullutta merivettä. Ruoppausmassoista erottuu veden mukana haitta-ainepitoista kiintoainesta, joka suodattuu altaiden reunoilla oleviin murskepenkereisiin. Välivarastokentän paksu asfalttipohja on kallistettu siten, että vesien virtaus kokoomakaivoihin mahdollistuu. Tarvittaessa vettä ohjaillaan reunavallein, betonisin reunakiveyksin ja asfalttivaluin. Suodattunut vesi virtaa kokoomakaivoihin tai tarkkailualtaaseen ja edelleen mereen. Kokoomakaivosta tai tarkkailualtaista otetaan vesinäytteitä. Veteen liuenneiden haitta-aineiden pitoisuuksien oletetaan aiempien tutkimustulosten perusteella olevan merkityksettömiä. Vesien johtaminen puhtaiden massojen välivarastoalueella Louheen, puhtaan maan, betonin, tiilen ja asfaltin välivarastoinnista sekä niiden esikäsittelystä vapautuvat vedet ovat sadevettä. Välivarastointialue on päällystetty paksulla asfalttikerroksella, joka pidättää hyvin vettä. Alueella on toimiva sadevesiviemäröintijärjestelmä, jota voidaan hyödyntää vesien keruussa. Puhtaat vedet johdetaan mereen. Puhtaiden maiden välivarastointialueelta poistuvissa sadevesissä ei ole haitta-aineita. Vesien mukana kulkeutuu mereen kiintoainesta, joka aiheuttaa vähäistä samentumaa purkukohdassa. Vesien laatua ja määrää ei tarkkailla. Jos kuivatusveden kiintoainespitoisuus on alle 5 g/l, veden arvioidaan olevan suoraan johdettavissa mereen.

12 12 (40) Päästöt ilmaan Pakokaasut Pöly Työkoneet ja kuljetuskalusto aiheuttavat ilmaan pakokaasupäästöjä. Pakokaasut sisältävät typen ja rikin oksideja, hiukkasia, orgaanisia yhdisteitä ja hiilimonoksidia. Eniten pakokaasupäästöjä välivarastointialueella syntyy talvella kylmäkäynnistyksen yhteydessä. Välivarastointialue sijaitsee riittävän etäällä lähimmistä häiriintyvistä kohteista, joten altistuminen pakokaasuille ei ole mahdollista. Liikenne ohjautuu jo muutenkin vilkkaasti liikennöidyille teille, joten välivarastointialueen liikenteen ei arvioida aiheuttavan olennaista muutosta pakokaasupäästöihin. Välivarastointialueella pyritään välttämään ajoneuvojen ja työkoneiden turhaa käyttöä sekä tyhjäkäyntiä. Hiukkaspäästöjä syntyy kuormien purusta, välppäyksestä, seulonnasta, murskaamisesta, kasojen tuulieroosiosta, kuormauksesta ja liikenteestä. Lisäksi alueella välivarastoidaan ja esikäsitellään pilaantuneita maamassoja, joiden pölyn mukana voi kulkeutua mm. raskasmetalleja. Pilaantuneiden maiden välivarastointikenttä sijaitsee kuitenkin kauimpana asutuksesta. Tielle levinnyt aines jauhautuu ajoneuvojen pyörien vaikutuksesta nousten herkemmin ilmaan. Pöly leviää tuulen ja autonrenkaiden mukana. Liikenteen, kuormien purun, murskauksen ja rikotuksen sekä kuormauksen aiheuttamien pölypäästöjen on arvioitu voivan ulottua lähimpään asutukseen. Pölyn leviämistä vähennetään tarvittaessa varastokasojen ja esikäsittelytoimintojen sijoittelulla, kastelulla, murskainten koteloinnilla (B-luokka), teiden kastelulla ja renkaiden pesulla. Haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen kuivuessa ne muuttuvat pölyäviksi. Ruoppausmassat peitetään vasta, kun massan pinta on kuivunut. Lyhytaikaisesti välivarastoon tuotuja pilaantuneita maita, jotka viipyvät kentällä 3 5 työpäivää, ei työteknisistä syistä peitetä. Eri maa-ainesten pölyämistä voidaan estää mm. pressuin, maapeitoin ja kastelulla. Kasteluun voidaan käyttää merivettä tai keräyskaivojen puhdasta vettä. Murskausta ei suoriteta välivarastointialueen koillis- ja pohjoisosissa, joissa etäisyys lähimpään asutukseen on alle 300 metriä. Murskauspaikan siirtyessä rakennustoiminnan edetessä huolehditaan, että 300 metrin minimietäisyys säilyy. Pölyntorjuntatoimenpiteiden riittävyyttä tarkkaillaan pölyntarkkailusuunnitelman mukaisesti.

13 13 (40) Melu ja tärinä Välivarastointialueella melua syntyy liikenteestä, kuormien purkamisesta, murskaamisesta, rikotuksesta, seulonnasta ja välppäyksestä. Melu on suurinta melulähteiden läheisyydessä. Kauempana välivarastointialueesta toiminnan melu on vaimeampaa ja sekoittuu tieliikenteen ja muiden mahdollisten meluavien kohteiden, kuten rakennustyömaan, meluun. Liikenteen, louheen ja betonin, tiilen ja asfaltin murskauksen sekä louheen rikotuksen meluvaikutuksen on arvioitu voivan ulottua lähimpään asutukseen. Lisäksi kuormien purun, välppäyksen ja seulonnan sekä stabiloinnin sekoitustyön meluvaikutuksen on arvioitu voivan ulottua välivarastointialueen ulkopuolelle. Muilla toiminnoilla ei arvioida olevan meluvaikutusta tai sen arvioidaan jäävä välivarastointialueelle. Suunnitellun toiminnan meluvaikutusta on arvioitu melumallinnuksella. Eniten melua aiheuttaviksi toiminnoiksi arvioitiin murskaus ja rikotus. Näistä aiheutuvan melun leviämistä laskettiin SoundPlan 6.4 laskentaohjelmalla. Laskennassa huomioitiin kiven murskauslaitos (lähtömelutaso LWA 120 db) ja kiven rikotus iskuvasaralla (lähtömelutaso LWA 119 db). Melulle ei tehty impulssimaisuuskorjausta. Meluntorjuntana tutkittiin vallien vaikutusta melun leviämiseen. Melumallinnuksen tuloksena todettiin, että ilman meluntorjuntaa melutaso lähimmässä asuinkohteessa välivarastoalueelta koilliseen on noin 60 db, eli ylittää ohjearvon 55 db. Jos asutuksen suuntaan tehdään 5 metriä korkea meluvalli, melutasot alenevat hieman, mutta ovat edelleen lähimmässä kohteessa välillä db. Jos meluvalli on 10 metriä korkea, jää melutaso lähimmässä kohteessa alle ohjearvon ollen noin 45 db. Melua aiheuttavien toimintojen ajoitus suunnitellaan siten, että eniten meluavat toiminnot, kuten murskaus, tapahtuvat arkipäivinä. Liikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa pyritään vähentämään ajoittamalla asuinalueiden läpi kulkevat raskaat kuljetuksen päivin aikavälille klo Esikäsittelyn melua torjutaan varastokasojen ja melua aiheuttavien toimintojen sijoittelulla siten, että meluvaikutus asutuksen suuntaan minimoidaan. Nykyisin Jätkäsaaren alueella tärinää aiheuttaa mm. raskasliikenne ja rakentaminen. Välivarastointi ja esikäsittelytoiminnot eivät aiheuta merkittävästi ympäristöön leviävää tärinää. Välivarastointialueella tai sen läheisyydessä ei myöskään sijaitse tärinälle herkkiä rakennuksia tai laitteita. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyy vähäisiä määriä yhdyskuntajätteitä sekä mahdollisesti ongelmajätteitä (öljyiset jätteet), jotka kuljetetaan asianmukaisiin vastaanottopisteisiin.

14 14 (40) Päästöt maaperään (estäminen) Välivarastointi ja esikäsittely tapahtuvat asfaltoidulla alueella. Toiminnasta ei siten aiheudu päästöjä maaperään. Välivarastointialueen maaperä on paikoitellen pilaantunut. Alueen maaperä tullaan puhdistamaan välivarastoinnin päätyttyä, ennen alueen lopullista rakentamista. Puhdistamiselle haetaan myöhemmin ympäristölupa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melun vaikutukset Toiminnan merkittävimmäksi ympäristövaikutukseksi arvioidaan murskauksesta ja rikotuksesta syntyvä melu. Näiden suojaksi on melumallinnuksen perusteella rakennettava 5 10 metriä korkea melueste, jotta melutaso lähimmän asutuksen kohdalla saadaan vastaamaan valtioneuvoston päätöksen 933/92 mukaisia melutason ohjearvoja. Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus ilmaan Vaikutukset maaperään Muut selvitykset Hakemuksen mukaan alueella ja sen läheisyydessä ei ole erityisiä luontoarvoja, joihin toiminnalla olisi vaikutusta. Liikenteellä, välivarastoinnilla ja esikäsittelyllä ei ole vaikutuksia mereen. Ainoastaan pilaantuneiden ruoppausmassojen kuivatus voi aiheuttaa kiintoaines- ja haitta-ainepäästöjä mereen. Altaiden murskevalli pidättää kuitenkin hyvin haitta-ainepitoisen hienoaineksen. Lisäksi hienoainesta laskeutuu tarkkailualtaaseen. Toiminnasta aiheutuu ilmaan pakokaasupäästöjä sekä pölyä. Ilman pölyntorjuntatoimenpiteitä pölyämisen vaikutus voisi ulottua lähimpiin astutuksiin. Välivarastoinnin aiheuttama kuormitus saattaa aiheuttaa painumista, joka voi aiheuttaa alueella kulkevien hulevesijärjestelmien purkuputkien rikkoontumisia ja tukkeutumisia. Painumilla ei ole muita vaikutuksia alueella oleviin rakenteisiin. Painuminen ja sen mahdolliset vaikutukset olemassa oleviin putkijohtoihin arvioidaan tarkemman rakennussuunnittelun yhteydessä. Välivarastointialueen maaperässä on paikoitellen savikerroksia täyttöjen alla. Savikerrokset heikentävät etenkin kuormitustilanteessa alueen stabiliteettia. Välivarastointialueelle on tehty stabiliteettitarkastelu, joka osoitti, että merenrantareunoille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet

15 15 (40) maaperän kantavuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi louhetta voidaan varastoida 10 metriä korkeana penkkana 70 metrin turvaetäisyydellä laiturilinjasta. 60 metrin turvaetäisyydellä louhepenkan maksimikorkeus olisi 6 metriä. Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristölupahakemuksen mukaan hanke ei ole sen laajuinen, että se vaatisi ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukaisen YVA-menettelyn. Jätkäsaaren rakentamisen ympäristövaikutuksista ja YVA-menettelyn tarpeellisuudesta on neuvoteltu Helsingin kaupungin edustajien ja Uudenmaan ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomaisen kesken. Neuvottelusta on laadittu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistio (dnro Uus-2008-R ). Muistiossa on mm. todettu, että alueelle suunniteltua välivarastointia ei voi tulkita kaatopaikkatoiminnaksi ja että alueen täytöissä käytettävien materiaalien esikäsittely ei myöskään ole YVA-asetuksen hankeluettelossa tarkoitettua jätteen laitosmaista käsittelyä, koska materiaalit käytetään hyödyksi alueen täytöissä eikä kuljeteta pois alueelta. Muistiossa Uudenmaan ympäristökeskus on todennut alustavasti, ettei Jätkäsaaren muuttaminen asuin- ja työpaikkakäyttöön kokonaisuutenakaan näyttäisi vaativan YVA-menettelyä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kaikista välivarastointialueelle varastoitavista massoista pidetään kirjanpitoa. Massoja tuotaessa pidetään kirjaa niiden määrästä, tuontiajankohdasta, alkuperästä (vain haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen, pilaantuneiden maiden ja betoni-, tiili- ja asfalttijätteen osalta) sekä haittaainepitoisuuksista (haitta-ainepitoiset ruoppausmassat ja pilaantuneet maat). Vietäessä massoja pois välivarastointikentältä pidetään kirjaa niiden määrästä, vientiajankohdasta ja vientikohteesta (vain haittaainepitoisten ruoppausmassojen ja pilaantuneiden maiden osalta). Lisäksi pidetään kirjaa massojen esikäsittelystä. Lisäksi kirjataan vesien, melun ja pölyn tarkkailun suoritus ja tarkkailutulokset. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Vesitarkkailu Pilaantuneiden maiden välivarastoinnin aikana otetaan vesinäytteet kerran kuussa altaasta. Näytteenottoväliä tihennetään tarvittaessa esim. altaan täyttyessä tai haitta-ainepitoisuuksien kohotessa. Altaan veden jäätyessä näytteitä ei oteta. Näytteistä tutkitaan kiintoaines, metallit (kokonaispitoisuus ja suodatettu), öljyt (kokonaispitoisuus) ja muut haittaaineet, jos niitä sisältäviä maita välivarastoidaan.

16 16 (40) Haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen välivarastoinnissa pois johdettavan veden kiintoainepitoisuutta tarkkaillaan säännöllisesti. Kunkin ruoppausmassaerän välivarastoinnin alussa otetaan tarkkailualtaiden tai kokoojakaivojen vedestä vesinäytteet ensimmäisellä ja toisella viikolla. Tämän jälkeen otetaan näytteitä kolmen kuukauden välein. Näytteistä tutkitaan kiintoaines, metallit (kokonaispitoisuus ja suodatettu, myös Hg), TBT ja muut organotinayhdisteet (kokonaispitoisuus ja suodatettu), PCB (kokonaispitoisuus), PAH (kokonaispitoisuus) sekä muut haittaaineet, jos niitä sisältäviä ruoppausmassoja välivarastoidaan. Melumittaukset Melumittauksia tehdään kolmessa pisteessä. Pisteistä yksi on välivarastointialueen välittömässä läheisyydessä Laivapojankadun ja Länsisatamankadun risteyksessä. Kaksi muuta pistettä on suunniteltu Länsiterminaalin pohjoispuolelle satama-alueelle ja Ruoholahden toiselle puolelle Crusellin sillan alkupäähän. Ruoholahden asuinalueelle sijoittuvan mittauspisteen tuloksissa on otettava huomioon Saukonpaaden alueen ja Crusellin sillan rakentamisen vaikutukset. Ensimmäiset mittaukset tehdään ennen välivarastoinnin aloittamista. Sen jälkeen melutasot mitataan, kun toiminta välivarastoalueella on normaalia (ilman murskausta tai muuta voimakasta melua aiheuttavaa toimintaa) ja kun murskaus on käynnissä. Melumittausten tuloksia verrataan annettuihin ohjearvoihin (valtioneuvoston päätös 993/92). Raporttiin kirjataan tiedot mittauksen aikaisista työvaiheista sekä mahdollisesti muista lähellä sijaitsevista melua aiheuttavista toiminnoista. Melumittausten tulosten perusteella sovitaan mahdollisista meluntorjuntatoimenpiteistä ja melumittausten tiheydestä valvovan viranomaisen kanssa. Jos melun ohjearvot eivät ylity mittausten perusteella, tarkkailua tehdään jatkossa vain erikseen valvovan viranomaisen kanssa niin sovittaessa. Uusien mittausten tarve arvioidaan vuosittain raportissa ottaen huomioon häiriintyvien kohteiden etäisyys, mittauspaikat ja mahdolliset muuttuneet tekijät. Pölymittaukset Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitataan lähimmissä välivarastointialueen ympäristössä sijaitsevissa häiriintyvissä kohteissa. Mittauksia esitetään tehtäväksi kolmessa pisteessä, jotka ovat samat kuin melumittauspisteet. Mittauksia tehdään ennen välivarastoinnin aloittamista, normaalin välivarastointitoiminnan aikana sekä seulonnan ja/tai murskauksen aikana. Mittausjakson pitoisuus on yksi kuukausi. Hiukkaset kerätään tehokeräimellä standardin SFS 3863 mukaisesti. Tuloksia verrataan valtioneuvoston asetuksessa 711/2001 annettuihin raja-arvoihin ja valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 annettuun ohjearvoon. Jos pölytaso ylittää raja- tai ohjearvot, arvioidaan aiheutuuko pöly välivarastointitoiminnasta vai jostain muusta syystä.

17 17 (40) Pölymittausten tulosten perusteella sovitaan mahdollisesta pölyntorjuntatoimenpiteiden tehostamisesta ja mittausten tiheydestä valvovan viranomaisen kanssa. Jos hiukkasille annetut raja- ja ohjearvot eivät ylity, tarkkailua tehdään jatkossa vain erikseen valvovan viranomaisen kanssa niin sovittaessa. Uusien mittausten tarve arvioidaan vuosittain raportissa ottaen huomioon häiriintyvien kohteiden etäisyys, mittauspaikat ja mahdolliset muuttuneet tekijät. Raportointi Välivarastoinnista, esikäsittelystä ja tarkkailusta laaditaan kalenterivuosittain raportit maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiraporteissa esitetään kirjanpitotiedot tuoduista, esikäsittelyistä ja poisviedyistä massoista, alueen kartta, tarkkailutulokset, arvio päästöjen vaikutuksista, tarvittavat haittojen rajoittamistoimenpiteet seuraavaksi vuodeksi sekä mahdolliset poikkeustilanteet. Vuosiraportti toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukseen ja Helsingin ympäristökeskukseen. Vuosiraporttien tiedot kootaan yhteenvetoraportiksi välivarastointitoiminnan loputtua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Välivarastoinnin ja esikäsittelyn aikana mahdollisesti tapahtuviin odottamattomiin tilanteisiin varaudutaan seuraavasti: Odottamaton tilanne Esikäsittely- ja murskaustyön tai varastoinnin yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta pölyä tai melua. Esikäsittely- ja murskaustyön tai varastoinnin yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta hajua. Kemikaalikentältä altaaseen johdettavassa vedessä havaitaan selvästi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia Polttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä vuotaa maaperään. Kevyt polttoöljy syttyy kipinän, lämmön tai liekkien vaikutuksesta. Öljysäiliö voi myös repeytyä kuumentuessaan. Toimenpiteet Työt keskeytetään. Työtapoja muutetaan siten, että pöly- ja melupäästöt pienenevät. Työt keskeytetään. Työtapoja muutetaan siten, että hajupäästöt pienenevät. Esikäsitellään vesi ennen mereen johtamista tai johdetaan vesi jätevesiviemäriin Helsingin Veden luvalla tai toimitetaan vesi ulkopuoliseen luvanvaraiseen käsittelylaitokseen. Alueella säilytetään imeytysaineita ja muuta öljyntorjuntakalustoa. Öljyinen maa poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Varaudutaan nopeaan toimintaan tulipalon sammuttamiseksi. Alueella säilytetään öljypuomeja sammutusvesien mukana mahdollisesti mereen huuhtoutuvan öljyn leviämisen estämiseksi.

18 18 (40) Työsuojelu Ennen välivarastoinnin aloittamista laaditaan työsuojelusuunnitelma, joka esitetään hyväksyttäväksi työsuojeluviranomaisille. Työssä noudatetaan työsuojelusta annettuja ohjeita ja määräyksiä. Mahdollisia työsuojeluriskejä aiheuttavat melu, pöly, liikenne sekä pilaantuneiden maiden ja sedimenttien sisältämät haitta-aineet. Työntekijöille hankitaan tarpeelliset suojavarusteet. Henkilökohtaisia suojavarusteita ovat turvakengät, kypärä, kuulosuojaimet, suojavaatteet ja hengityssuojaimet. Alueelle järjestetään sosiaali- ja toimistotilat. Syöminen ja juominen ovat alueella sallittuja ainoastaan sosiaalirakennuksessa. Tupakointi työmaa-alueella on kielletty. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Helsingin kaupungin rakennusvirasto hakee lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina toiminnan aloittamiselle todetaan, että muutoksenhakumenettely olisi hankkeen toteutuksen kannalta kohtuuttoman pitkä. Toiminnalle ei ole kohtuullisella etäisyydellä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Tilanne alueella voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle sijoitettu maa-aines tarvittaessa muualle, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta täydennettiin , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Lupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta ja Helsingin kaupunginhallitukselta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan puoltavansa ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli asian käsittelyssä otetaan huomioon lausunnossa esitetyt seikat.

19 19 (40) Lausunnossa todetaan, että alueen käytössä ja loppuaikojen toiminnassa on otettava huomioon Jätkäsaaren alueen rakentuminen, jolloin etäisyys lähimpään asutukseen pienenee oleellisesti. Välivarastointialueella tehtävän murskauksen osalta ympäristölupa tulee myöntää vain viideksi vuodeksi kerrallaan. Myös välivarastointialueen viereen tulevalle betoniasemalle on myönnetty ympäristölupa vain vuoden 2013 loppuun asti. Välivarastointialueen asfaltista lausunnossa todetaan, että asfalttikerros on jouduttu rikkomaan satamatoimintojen loppuessa ja vanhoja rakenteita purettaessa. Välivarastointitoiminta edellyttää yhtenäistä ja tiivistä pohjarakennetta. Alueen asfaltin kunto on tarkistettava ja puutteet korjattava ennen alueen käyttöönottoa. Toiminnan ennakkosuunnittelussa on varauduttava poikkeuksellisiin sääoloihin, kuten tulviin ja myrskyihin, jotka saattavat vaikeuttaa toimintaa ja lisätä päästöjä ympäristöön. Pilaantuneiden maa-ainesten, haitta-ainepitoisten ruoppausmassojen ja stabiloinnin sideaineiden välivarastoinnista ja esikäsittelystä todetaan, että se on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa esim. valumavesien tai pölyn mukana. Pilaantuneet maat ja stabiloinnin sideaineet on pidettävä peitettyinä vettä läpäisemättömällä peitteellä koko välivarastoinnin ajan. Ruoppausmassat on peitettävä tarvittaessa. Pilaantuneiden maiden ja ruoppausmassojen välivarastoalueiden suoto- ja valumavesiä on tarkkailtava riittävästi ja massat on toimitettava käsiteltäväksi luvanvaraiseen paikkaan. Ympäristölautakunta katsoo, että murskauslaitos on pölyn leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa, jos murskauslaitos sijaitsee alle 500 metrin päässä asuinrakennuksista kouluista, päiväkodeista, niiden piha-alueista, virkistysalueista, tms. Jos murskauslaitos sijaitsee alle 200 metrin päässä pölylle herkistä kohteista, laitos on lisäksi sijoitettava tiiviin suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohta jäävät suojarakennelman ulkopuolelle. Hakemuksessa ei ole esitetty arviota murskaamon vuosittaisesta toiminta-ajasta. Kun otetaan huomioon, että murskaamo toimii alueella useita vuosia, tulee sen pölyntorjunta toteuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla. Tämän vuoksi murskaamo tulee sijoittaa tiiviin suojarakennuksen sisään (Tielaitoksen luokittelun mukainen A-luokan murskaamo) ja varustaa pölykatteilla ja kastelujärjestelmällä. Mikäli pölyä kuitenkin leviää ympäristöön, on työ välittömästi keskeytettävä. Lausunnossa todetaan lisäksi, että hakemuksen meluselvitys on puutteellinen. Ympäristökeskuksen mukaan tela-alustaisen, siirrettävän murskausyksikön lähtömelutaso on tyypillisesti db. Meluselvityksessä on käytetty arvoa 120 db. Meluselvityksessä ei myöskään ole otettu huomioon murskaamon kokoonpanoa. Tyypillisessä murskaamossa on useita murskaus- ja seulontayksiköitä, mikä lisää murskaamon lähtömelutasoa. Meluselvityksessä ei myöskään ole esitetty arviota melun is-

20 20 (40) Muistutukset ja mielipiteet kumaisuudesta. Hakemuksen perusteella on myös epäselvää, voidaanko meluselvityksen edellyttämä 10 metriä korkea melueste rakentaa louheesta. Mikäli rakentaminen ei ole mahdollista, on riittävä ja toimiva melueste rakennettava muusta sopivasta materiaalista. Polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat on sijoitettava tiiviille alustalle ja varattava imeytysainetta vahinkojen torjumiseksi. Liikenteestä lausunnossa todetaan, että myös välivarastointialueen viereisen betoniaseman aiheuttama liikennekuormitus tulee ottaa huomioon. Ajoväylät ja välivarastoitava maa-aines ja louhe on pidettävä mahdollisimman pölyämättömänä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Myös alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevat kadut on pidettävä puhtaina. Liikenne, esimerkiksi louheen ajo ja purku, saattaa aiheuttaa häiritsevää melua, mikäli sitä tehdään yöaikaan klo Tämän vuoksi kyseisen toiminnan aiheuttama melu tulee selvittää, ennen kuin yöaikainen toiminta sallitaan. Lisäksi lausunnossa on todettu, että poikkeukselliset tilanteet, toiminnan alkaminen ja vastuuhenkilöt on ilmoitettava myös Helsingin ympäristökeskukselle. Helsingin kaupunginhallitus on antanut hakemuksesta lausunnon Lausunnossa todetaan, että välivarasto- ja esikäsittelyalue on Jätkäsaaren rakentamisen kannalta välttämätön. Ympäristöhäiriöiden hallintaan on kuitenkin tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, sillä mahdollisesti häiriintyviä kohteita on jo nykyisellään alueen lähellä, minkä lisäksi Saukonpaaden ja Jätkäsaaren rakentaminen tuovat lisää asutusta ja toimitiloja melulle ja pölylle mahdollisesti altistuville alueille. Kaupunginhallitus katsoo, että eniten häiriötä aiheuttavia toimintoja, kuten murskausta ja rikotusta, tulisi alueella harjoittaa vain välttämättömässä määrin. Melun ja pölyn aiheuttamia haittoja tulee rajoittaa tarvittaessa esimerkiksi rakenteellisella suojauksella, mikäli hakemuksen mukaisilla maavalleilla ja pölyämisen estokeinoilla ei saavuteta riittävää suojausta. Kaupunginhallitus puoltaa ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat. Kaupunginhallitus katsoo, että toiminta tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa nykyisille toiminnoille eikä Saukonpaaden ja Jätkäsaaren tulevalle käytölle. Välivarastointialueen toiminnan ympäristövaikutuksia on välttämätöntä seurata ja sopeuttaa muuttuvaan tilanteeseen rakentamisen edetessä. Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

21 21 (40) Hakijan kuuleminen ja vastine Helsingin kaupungin rakennusvirastolle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä No YS 514 ja esittää vastineensa lupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Helsingin kaupungin rakennusvirasto toteaa päivätyssä vastineessaan, että sillä ei ole huomauttamista kaupunginhallituksen lausunnossa esitettyihin seikkoihin. Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyistä seikoista rakennusvirasto toteaa mm. seuraavaa. Murskauksen osalta rakennusvirasto muuttaa lupahakemustaan siten, että murskaukselle haetaan lupaa kerrallaan vain viiden vuoden määräajaksi. Välivarastointialueen asfaltista vastineessa todetaan, että sen kunto tarkistetaan ja asfaltti korjataan niillä alueilla, joilla varastoidaan tai käsitellään haitallisia aineita sisältäviä massoja (ruoppausmassoja tai pilaantuneita maita). Poikkeuksellisten sääolojen huomioimisesta vastineessa todetaan, että ennen toiminnan aloittamista tehtävässä toteutussuunnitelmassa tarkastellaan poikkeuksellisten sääolojen vaikutusta. Välivarastokenttä on tasolla +2,2, +3,1 metriä. Todettu maksimivedenkorkeus Helsingissä on ollut +1,51 metriä. Tavarasatamatoiminnan aikana ei koskaan tiedetä veden nousseen satamakentälle. Mahdollisen myrskyn aikana varastokentälle voinee kertyä vettä enemmän. Koska ruoppausmassojen kuivatusaltaiden reunapenkat ovat noin metrin korkuisia, pidetään erittäin epätodennäköisenä, että varastoiduista ruoppausmassoista pääsisi merkittäviä määriä haitta-aineita mereen. Äärimmäisissä sääolosuhteissa kulkeutuminen liuenneena tai hienoaineksen mukana on mahdollista. Ruoppausmassojen varastointi päättynee jo vuosien aikana, joten tällaisten äärimmäisten sääolosuhteiden todennäköisyys ei ole suuri. Vastineessa todetaan, että pilaantuneiden maiden aumoja ja sedimenttien kuivatusaltaita ei ole tarkoitus peittää vettä läpäisemättömällä peitteellä, koska suotovedet kerätään ja niiden laatua tarkkaillaan. Massat peitetään pölyämisen estävällä materiaalilla esim. suodatinkankaalla. Murskauksen pölyhaittojen estämisestä vastineessa todetaan, että jos murskauslaitos on metrin etäisyydellä asutuksesta, päiväkodeista tai kouluista, huolehditaan siitä, että nämä eivät kärsi pölyhaitasta. Suojaus voidaan tehdä esimerkiksi pölykatteilla ja kastelujärjestelmällä. Lähtökohtaisesti murskausta ei harjoiteta, jos em. kohteita on alle 200 metrin etäisyydellä. Jos murskaus näin lähellä on välttämätöntä, tehdään tarvittava suojarakennelma. Murskauksen vuosittainen toimintaaika on lyhyt. Meritäyttöihin tarvitaan suurikokoista louhetta, jota ei rikota tai murskata. Purkubetonin murskaus on lyhytaikaista, arviolta viikko kerrallaan. On epätodennäköistä, että alueelle tulee pysyvä murskaamo. Mikäli tällainen tulisi, se tehtäisiin A-luokan murskaamona. Murskauksen aiheuttamasta melusta vastineessa todetaan, että laitoksen äänitehotaso voi vaihdella jonkin verran riippuen esimerkiksi käsiteltä-