Yleisavustusremontti alkaa Millainen on hyvä hankesuunnitelma. Joka sällille koti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleisavustusremontti alkaa Millainen on hyvä hankesuunnitelma. Joka sällille koti"

Transkriptio

1 R A Y : N A V U S T U S T O I M I N N A N A S I A K A S L E H T I Yleisavustusremontti alkaa Millainen on hyvä hankesuunnitelma Asunnottomuusohjelman tavoite: Joka sällille koti

2 hyvän tekijä Kuva: Mikko Nikkinen Kokemuskouluttaja Seija Värtö: Kerron asioita, joita ei kirjoista löydy Sairastuin 10-vuotiaana vaikeaan nivelreumaan. En koe itseäni kuitenkaan kovin sairaaksi, koska reuma on ollut osa minua melkein koko elämäni. Parikymmentä vuotta sitten minua pyydettiin kertomaan Lappeenrannassa terveydenhoitoalan opiskelijoille, millaista on olla reumapotilas ja miten sairaus vaikuttaa elämääni. Nyt jatkan työtä kokemuskouluttajana. Kerron tulevaisuuden ammattilaisille, millaista on hyvä hoito, mitä potilaana haluan ja mitä en. Opiskelijoilta tullut palaute on ollut positiivista. He ovat olleet kiitollisia, kun joku on konkreettisesti kertonut heille asioista, joista ei kirjoista voi lukea. Reuman myötä olen ehkä joutunut luopumaan joistakin asioista. Olen kuitenkin oivaltanut, että elämä rakentuu siitä mitä on, eikä siitä mitä ei ole. Elämä ei aina ole helppoa, mutta hankaluuksista huolimatta elän sitä täysillä. Seija Värtö on yksi Suomen 250 kokemuskouluttajasta. Reumaliitto on saanut kokemuskoulutuksen juurruttamiseen RAY-tukea vuosina yhteensä euroa. 2 Tukipotti 1/2009

3 Markkinoilla on markkinoiden pelisäännöt Kuva: Voitto Niemelä Tässä numerossa: 8 Yleisavustusremontti alkaa 12 Joka sällille koti 16 Pelimerkkejä on siirrettävä 18 Hyvä hankesuunnitelma lupaa konkreettista uutta 8 Yleisavustusten remontti alkoi ja kriteerejä sovelletaan ensi vuoden avustuksiin. Tiedotus ja neuvonta ovat tyypillistä yleisavustettua toimintaa. Vakiot 3 Pääkirjoitus 4 Uutisia 11 Vieraskynä 20 Ohjeita ja kalenteri 23 RAY tukee Tukipotti on Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed, (09) , , TOIMITUS Legendium Oy, toimituspäällikkö Marjo Tiirikka TAITTO Pauliina Sjöholm KANNEN KUVA: Jari Härkönen KANSI/LOGO: Hello Goodlooking & Dynamo Advertising KIRJAPAINO Erweko Painotuote Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy Painos ISSN Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki FI/11/1. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat perinteisesti olleet vähäosaisten puolestapuhujia. Ne ovat osallistuneet saumattomassa yhteistyössä kuntien kanssa myös maamme hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Viime vuosikymmenellä palvelutuottajan rooli alkoi kuitenkin muodostua vähitellen kiistanalaiseksi. Hyvinvointijärjestelmäämme on kehitetty jo 1980-luvulta suuntaan, jossa markkinaehtoisesti toimivat yritykset voivat osallistua julkisten palveluiden toteuttamiseen. Kehitys ja ideologiset valinnat eivät ole olleet täysin muusta Euroopasta riippumattomia. Kunnan järjestämisvastuuta, kilpailuttamista ja asiakkaan tai potilaan suojaa koskevan lainsäädännön kehittäjältä jäi ehkä huomaamatta, että palveluja tuottavat järjestöt tuli samalla asetettua lähes kaikessa suhteessa yritysten kanssa yhtäläiseen asemaan. Ratkaisuksi tilanteeseen on esitetty, että palveluja tuottavien yleishyödyllisten järjestöjen asema tulisi turvata lainsäädännöllä omaksi saarekkeekseen. Omassa väitöstutkimuksessani vuonna 2008 päädyin siihen, ettei voittoa tavoittelemattomille järjestöille voida tätä erityistilaa varata, vaikka niiden tuottamat palvelut ovatkin luonteeltaan yleishyödyllisiä. On selvää, että palveluntuottajien motiivit eroavat suuresti toisistaan. Lakisääteinen hyvinvointipalvelu säilyttää kuitenkin yleishyödyllisyytensä riippumatta siitä, onko palvelun toteuttajana kunta, yritykset tai voittoa tavoittelemattomat järjestöt. Paluuta 70-luvulle, jolloin palvelut tuotettiin markkinapaineiden ja voitontavoittelun ulkopuolella, ei mielestäni ole. Toimintaympäristön muutos vaatii järjestöjen aseman jatkuvaa arviointia. Markkinaehtoisessa toimintaympäristössä aatteellisten järjestöjen on mielestäni entistä tärkeämpää toimia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa heikompiosaisten puolestapuhujina. Mikään ei estä järjestöä suuntautumasta myös palvelujen tuottajaksi, mutta tällöin tulee hyväksyä markkinoiden pelisäännöt. Esko Romppainen Varatoimitusjohtaja Esko Romppainen jää eläkkeelle Tukipotti 1/2009 3

4 Ajankohtaista Avustuskohteet esillä netissä RAY:n avustuskohteiden esittelyyn avattiin tammikuussa oma kampanjasivusto. Sivustolla kerrotaan, millaiseen toimintaan ja projekteihin avustuksia juuri nyt satsataan. RAY:n ulkoisten verkkosivujen kokonaisuus (Ray.fi > Avustustoiminta) on suunnattu avustusta hakeville järjestöille, joten meiltä on puuttunut tällainen yleinen, suurta yleisöä puhutteleva kokonaisuus avustuksista, yhteys päällikkö Marika Leed kertoo. Raytukee.fi-sivustolle kootaan pitkälti jo olemassa olevaa viestintä- ja markkinointiaineistoa. Sivuston ytimen muodostavat videot RAY:n avustamasta toiminnasta, joita tehdään keväällä aamutelevisioon yhteistyössä YLEn kanssa. Lisäksi sivuilla kierrätetään avustuskohteista kertovia uutisia ja eri asiakaslehdissä julkaistuja avustusjuttuja. Kampanjasivustolla on paikat myös RAY:n tukemien verkkopalvelujen ja kampanjoiden puffaamiseen. raytukee.fi Pelikentällä: Outi Ojala Käsitys rahapelien hyödyistä vahvistunut Kuka: Eläkkeellä oleva helsinkiläinen erikoissairaanhoitaja ja kansanedustaja. Toimii toista 3-vuotiskautta RAY:n hallituksessa. Ikä: 63 vuotta. Suurin saavutuksesi: En voi omia mitään yksittäistä päätöstä nimiini, mutta vastuulliseen pelaamiseen panostamisessa RAY on ollut edelläkävijä. Parasta työssäsi: Hallitus, joka on aidosti kiinnostunut RAY:n tulevaisuudesta, ja ammattitaitoinen henkilökunta. Hyvä yhteistyö hallituksen ja johtajiston kesken lisäksi helpottaa päätöksentekoa tärkeässä, mutta samalla vaikeassa asiassa eli avustusratkaisuissa. Rahapeli, joka olisit: Ventti-Ville. Motto: Älä hötkyile! Palstalla nostetaan esiin valtteja RAY:n pakasta. Suomalaisten käsitys rahapelien tuotoista hyötymisestä on vahvistunut. Auttaminen liitetään erityisesti RAY:hyn. Tämä selviää TNS Gallupin kyselystä, jossa selvitettiin RAY:n yrityskuvaa ja rahapelitoimialaa. Kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista on pelan nut jotain rahapeliä. RAY:n pelien parissa aikaansa on viettänyt vuoden kulu essa 43 prosenttia vastanneista. Joka kolmas suomalainen suhtautuu peliautomaatteihin myönteisesti, ja kielteises- ti suhtautuu joka neljäs. Suhde on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. Pelaamisen ikärajaksi kansa haluaa 18 vuotta, mutta joka viides hyväksyisi nykyisen 15 vuotta. RAY:n uuden noppalogon tunnisti noin neljä kymmenestä vastaajasta. TNS Gallupin tutkimukseen vastasi marraskuussa 2008 noin vuotta täyttänyttä suomalaista. RAY:n yrityskuvaa tutkitaan suunnilleen samoilla kysymyksillä parin vuoden välein. Kuva: Peter Forsgard Patarouva Outi Ojala. 4 Tukipotti 1/2009

5 Kuva: Eero Pykäläinen muualla sanottua Voimaa ja neuvoja saamme RAY:n tukemalta omaishoitajien keskustelufoorumilta. Jo yli viestiä yli 550 aiheesta omaishoitaja-asiaa. Yleisönosastokirjoitus Keskisuomalaisessa Järjestöt ovat joutuneet luopumaan osasta kotipalvelujen tuottamisesta, kun RAY ei voi enää avustaa toimintaa. RAY:n linjaukselle on erittäin hyvät ja vankat perustelut: lainsäädännön mukaan sen avustukset eivät voi tuottaa vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa. Syyttävää sormea ei siis voi eikä pidä osoittaa RAY:n suuntaan. Ajan antajat -sarjassa esitellään muun muassa Punaisen Ristin toimintaa. Avustuskohteita esitellään Aamu-tv:ssä YLEn aamutelevisiossa nähdään keväällä 20 ohjelman sarja RAY:n tukemista avustuskohteista. Viisiminuuttisista jaksoista koostuva Ajan antajat esittelee sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa mukana olevia ihmisiä työntekijöitä, vapaaehtoisia ja jäseniä. Rahapelitoiminnan vetovastuu vaihtui Sarjassa esitellään muun muassa A-klinikkasäätiön, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Punaisen Ristin toiminnassa mukana olevia ihmisiä. Jaksot nähdään YLEn Aamu-tv-lähetyksissä maanantaisin klo välillä. Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysviestin pääkirjoituksessa 5/2008. Suuren sosiaali- ja terveysalan järjestön johtaja tienaa saman verran kuin ministeri. Kansanedustajan tuloille yltää moni. IS tutki 40:n julkista tukea saavan järjestön johtajan tulot vuoden 2007 verotiedoista. Mukaan otetut järjestöt ovat tänä vuonna saaneet Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) vähintään 1,5 miljoonaa euroa avustusta. Ilta-Sanomat Janne Peräkylä aloitti työt rahapelitoiminnan johtajana Edeltäjä Esko Romppainen jatkaa työskentelyä maaliskuun loppuun saakka muun muassa arpajaislain uudistamiseen liittyvien kysymysten paris- Janne Peräkylä. Kuva: Nina Kaverinen sa ja jää tämän jälkeen eläkkeelle. RAY:n hallitus valitsi YTM Janne Peräkylän RAY:n rahapelitoiminnan johtajaksi toukokuussa. Aiemmin Peräkylä työskenteli avustusosaston osastopäällikkönä. Omaiset Mielenterveystyön tukena tekee yhteistyötä kuntien, seurakuntien ja muiden yhdistysten kanssa ja toimii täysin RAY:n rahoituksella. Mielenterveys ei näytä kiinnostavan kuntia, vaikka neljännes kansasta tarvitsee mielenterveyspalveluja. Mika Pyyköstä Paha Nuutti Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n Itä-Suomen osaston toiminnanjohtaja Marja-Leena Konttinen Savon Sanomissa 5.1. Suomen oluenkuluttajien valtakunnallinen etujärjestö Olutliitto on antanut Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykölle Pahan Nuutin arvon. Nykyään Pyykkö (45) on RAY:n avustustoiminnasta vastaava osastopäällikkö. Pyykkö on varsin ilahtunut saamastaan huomionosoituksesta. Pidän tätä kunnianosoituksena Terveyden edistämisen keskuksessa tekemälleni työlle, hän kommentoi hymyssä suin. Tekry on Olutliiton mukaan ottanut erääksi ohjenuorakseen keskioluen leimaamisen syntipukiksi väestön ongelmajuomiseen. Toivon hartaasti, että uudessa tehtävässään RAY:n avustusten koordinoijana Pyykkö ottaisi huomioon, että terveyttä voi edistää kohtuuden kautta, ei paasaamalla ehdottoman raittiuden ilosanomaa, liiton puheenjohtaja Pekka Kantanen toteaa. Miksi jätätte avustukset pois tärkeistä kohteista (Stop huumeille ry). Nyt joudutaan sulkemaan Porvoon ja Kotkan palvelupisteet missä tällaiselle toiminnalle olisi todella tarvetta. Ajatellaan esim. kaikki addiktit jotka saavat elämään jotain sisältöä ja päiviin tekemistä lähtevät uudelleen käyttämään päihteitä niin kuinka kalliiksi se tulee (--). Palaute RAY:lle Tukipotti 1/2009 5

6 Ajankohtaista Henkilövaihdoksia avustusosastolla Avustusvalmistelija Niina Pajari on jäänyt virkavapaalle ja palaa takaisin 7. syyskuuta. Tarkastaja Margita Nylander puolestaan siirtyi vuoden 2009 alussa avustusvalmistelijaksi ja vastaa muun muassa vanhustenhuollon keskusjärjestöjen avustusvalmistelusta. Kehittämispäällikkö Elina Varjonen vastaa kehittämistehtävien lisäksi kuntoutusyhteisöjen ja oppimisvaikeusohjelman avustusten valmistelusta. Sekä valmistelussa että valvonnassa aloittaa lisäksi kevään aikana kaksi uutta työntekijää. Uusien työntekijöiden lisäksi vanhojen työntekijöiden järjestöjaoissa on tapahtunut joitain muutoksia. Voit varmistaa oman yhteisösi yhteyshenkilön RAY:n verkkosivuilta. Painettu avustuksen osastoesite vuodelle 2009 postitetaan hakijoille rekrytointien varmistuttua maalis-huhtikuussa. Ray.fi > Avustustoiminta > Yhteystiedot Margita Nylander vastaa jatkossa kehitysvammahuollon, vanhustenhuollon keskusjärjestöjen sekä Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Suomen, Pirkanmaan sekä Pohjanmaan maakuntien vanhustenhuollon avustusten valmistelusta. Verkkopalveluja Kuntoutusportti.fi kokoaa kuntoutustiedon Kuva: Shutterstock Kuntoutusportti.fi on uusi kuntoutuksen ja siihen liit- tyvän tutkimus- ja kehittä- mistiedon verkkopalvelu. Si- vusto sisältää tutkimustieto- kannan alan julkaisuista ja hankkeista sekä tietoa alan tapahtumista, uusista tutkimuksista, rahoittajista, tieteellisistä seminaareista ja konferensseista. Kuntoutus portti tarjoaa myös väylän, jonka kautta tavoittaa keskitetysti alan toimijat ja tutkijat. Sivustolla voi tiedottaa esimerkiksi uusista tutkimuksista ja hankkeista ja tapahtumista, jotka liittyvät kuntoutuksen tutkimus- tai kehittämis työhön. Sivut on suunnattu erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan ammattilaisille sekä kuntoutuksen asiakastyötä tekeville. RAY on tukenut palvelun kehittämistä eurolla. Kuntoutusportti.fi Tietolähde vammaisten ja pitkä aikaissairaiden lasten perheille TATU ry on julkaissut RAY:n tuella tietolähteen vammaisten tai pitkäaikaissairaiden lasten perheille. Palvelupolkumalli.fi-oppaasta löytyy tietoa esimerkiksi sairaalasta kotiin siirtymisestä ja kotona ja arjessa esille tulevista asioista kuten päivähoidosta ja koulusta, kuntoutuksesta, harrastuksista ja kavereista. Perheet ovat monien kysymysten edessä kun lapsi vammautuu tai sairastuu johonkin pitkäaikaissairauteen. Palvelut ovat moninaisia ja niistä on olemassa tietoa, mutta perheet kokevat että tiedon löytäminen on vaikeaa. Tietolähdettä on ollut suunnittelemassa työryhmä, johon on kuulunut sekä perheiden että ammattihenkilöiden edustajia. Palvelupolkumalli.fi 6 Tukipotti 1/2009

7 pelinurkka Showt-illat kasinolla jatkuvat Grand Casino Helsingin tunnelmallisessa Fennia Salongissa voi unohtaa hetkeksi arjen, kun suositut Show & Dinner -illat jatkuvat. Ilta kasinolla on tasokas ja rentouttava vaihtoehto kutsua yhteen ystäviä tai tarjota yritysvieraille jotain ainutlaatuista. Ilta sopii myös kansainväliselle yleisölle. Show & Dinner tarjoillaan 3-6 iltana viikossa se- songista riippuen. Helmimaaliskuussa Fennia Sa longin lavalla kuullaan oop pe ran helmiä ja kesän kor villa estradin valtaa Sinatra at the Casino -show. Show & Dinner -paketin hinta muodostuu showlipusta (32 ) sekä kolmenneljän ruokalajin valinnaisesta menusta (34 57 ). Lippuja Lippupisteistä kautta maan. Tulossa: Pajazzo-oopperahelmiä kasinolla Sinatra at the Casino Grandcasinohelsinki.fi > Viihde & ravintolat > Show & Dinner Uudet päävoitot automaatteihin RAY korottaa vuoden 2009 aikana peliautomaattien päävoittoja. Kaupoissa, kioskeissa ja muissa vastaavissa pelipisteissä voitot nousevat 20 eurosta 50 euroon. Maksimipanostus säilyy kuitenkin ennallaan eurossa. Ravintoloihin, joiden ikäraja on 18 vuotta, tulee pääsääntöisesti 75 euron päävoitto ja 1,5 euron maksimipanos. Tuoreita hedelmäpelejä Suvihumppa ja Komisario Palmu ovat perinteisiä hedelmäpelejä, joissa on uusi ilme. Suvihumpassa voittolinjalle voi saada mukavan yllätyksen: koivunlehti korvaa minkä tahansa muun kesäisen kuvion. Komisario Palmu -pelin luokse löytää etsivän askelia seuraamalla. Pelistä välittyy salaperäinen tunnelma: linjoilla pyörivät knallihatut, sikarit ja suurennuslasit. Pelaamista rytmittävät tutut repliikin vanhoista Komisario Palmu -elokuvista. Uusi Komisario Palmu -peli. Maltti on pelaamisessa valttia RAY:n marraskuussa käynnistynyt Pelaa maltilla -kampanja antaa tietoa fiksusta pelaamisesta sekä työkaluja ja tukea pelaamisen hallintaan, jos pelaaminen on päässyt karkaamaan käsistä. Kampanjan tunnus on keltainen Pelaa maltilla -kortti. Kortin voi ottaa pelipisteestä mukaan, jos tuntuu, että nyt olisi aika pysähtyä hetkeksi miettimään omaa pelaamista, markkinointiviestintäpäällikkö Suvi Pailokari kertoo. Kampanjan nettisivuilta löytyy lisää tietoa ja tukea riskiryhmään kuuluville ja heidän läheisilleen. Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin, jos omasta tai läheisen pelaamisesta on kehkeytymässä liian suuri asia, Pailokari summaa kampanjan tavoitteen. Tukipotti 1/2009 7

8 Yleisavustusremontti alkaa Yleisavustusten myöntämiskriteerit ovat valmistuneet. Kriteerien avulla remontoidaan tulevina vuosina koko yleisavustetun toiminnan kenttä. Vaikutukset avustuksiin näkyvät jo ensi vuonna. Teksti: Marika Leed Kuvat: Voitto Niemelä YLEISAVUSTUKSIIN (AY) liittyvä selvitys- ja taustatyö on saatu RAY:ssä päätökseen. Lopputuloksena on linjattu yleisavustusten myöntämiskriteerit, joita sovelletaan ensi kertaa vuoden 2010 avustuksiin. Yleisavustusmyllerrys tulee kestämään noin kolme vuotta eli nykyisen strategiakauden loppuun saakka, valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen kertoo. Remontissa yleisavustuskäytännöt muokataan johdonmukaisiksi ja tasapuolisiksi vertailemalla esimerkiksi eri järjestötyyppejä ja toimialoja keskenään. Edessä on kokonaisremontti, sillä avustukset ovat vuosien saatossa vakiintuneet ja uusien järjestöjen on ollut liki mahdotonta päästä yleis avustuksen piiriin, Tervonen selvittää. Myös RAY:n pitkä toimintahistoria on vinouttanut avustustenjakoa; hyvätuottoisina vuosina monenlaiset avustustasojen korotukset ovat olleet mahdollisia. Mitä vanhempi järjestö siis on iältään, sitä suurempi yleis avustus sillä todennäköisesti on. Yleiset ehdot samat kaikille Uusi yleisavustuskriteeristö sisältää kaksi osaa. Ensimmäisen muodostavat yleiset kriteerit, jotka avustuksensaajan tulee hyväksytysti täyttää. Perusedellytyksiä avustuksen saamiselle ovat esimerkiksi toiminnan yleishyödyllinen luonne, voittoa tavoittelemattomuus sekä toiminnan suuntautuminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. RAY arvioi tässä kohden hakijan toimin taa myös suhteessa omaan strate gi aansa ja rahoituslinjauksiinsa sekä kuntien vastuulle kuuluviin tehtäviin. Myös mahdollisia kilpailuhaittoja seurataan. Kyseessä on eräänlainen tarkistuslista, joka takaa, että tietyt asiat lain ja RAY:n strategisten tavoitteiden puitteissa toteutuvat, Tervonen kertoo. Erilaiset tiedotus- ja neuvontapalvelut ovat tyypillistä yleisavustuksella rahoitettua toimintaa. Järjestöt käsitellään ryppäissä Kriteeristön toisessa osassa keskitytään avustetun toiminnan arvioimiseen. Järjestöt käsitellään neljässä 8 Tukipotti 1/2009

9 ryppäässä, jotka ovat valtakunnalliset keskusjärjestöt, muut valtakunnalliset järjestöt, alueelliset ja paikalliset toimijat sekä säätiöt. Kriteereissä arvioidaan avustettavan toiminnan yhteiskunnallista merki tystä, tuloksia ja vaikutuksia sekä suunnitelmallisuutta ja laatua. Käytännön kriteerityökalu muodostuu erilaisista väittämistä, joiden toteutumista arvioidaan. Esimerkiksi toiminnan suunnitelmallisuuden ja laadun kohdalla arvioidaan, asettaako yhteisö strategiassaan ja toimintasuunnitelmassaan mitattavia tavoitteita, ja onko tavoitteet edellisellä toimikaudella myös saavutettu. RAY:lle jätetty avustushakemus on kivijalka, jota vasten yleisavustuskri- teerejä peilataan. Tärkeä tiedonlähde ovat myös hakemuksen liitteenä toimi tetut toimintakertomus ja tilinpäätös. Linjat selviksi RAY kutsuu tänä vuonna kaikki yleisavustusta saavat järjestöt neuvotteluihin, joissa käydään läpi tuettu toimin- Kriteerit pähkinänkuoressa Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle Toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Toiminnan on edistettävä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Toiminnan on tuettava RAY:n avustusstrategian tavoitteita. Toiminta ei saa kuulua valtion tai kuntien lakisääteisiin tehtäviin. Myönnetty avustus ei saa aiheuttaa kilpailuhaittaa. Seuraavia kriteeristön kohtia tarkastellaan neljässä ryppäässä, jotka ovat 1. valtakunnalliset keskusjärjestöt, 2. valtakunnalliset muut järjestöt, 3. paikalliset ja alueelliset järjestöt 4. säätiöt. Yhteiskunnallinen merkitys Kun RAY:n avustusvalmistelijat arvioivat järjestön ja toiminnan yhteiskunnallista merkitystä, he esittävät mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: Onko edunvalvonta- ja vaikuttamistyö tavoitteellista? Kehittääkö yhteisö asiantuntemustaan? Vastaako tiedon tuottaminen ja levittäminen kysyntää? Vapaaehtoistyö ja vertaistukitoiminta miten on hoidettu tuki, jatkuvuus, ohjaus ja koulutus? Autetaanko ongelmia kohdanneita ja/tai tehdäänkö merkittävää ennalta ehkäisevää työtä? Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien luominen volyymit, tavat, puitteiden tarjoaminen ja viestiminen? Koulutuksen tarjoaminen - muut tarjoajat ja suunnitelmallisuus? Neuvonnan ja ohjauksen järjestämistavat, tavoitettavuus? Toiminnan kohderyhmät? Kuinka vakiintunutta toiminta on? Toiminnan tulokset ja vaikutukset Onko edelliselle toimintakaudelle asetetut tavoitteet saavutettu? Toiminnan suunnitelmallisuus ja laatu Arvioidaan mm. yhteisön strategista suunnittelua, toiminnansuunnittelua, viestintää, seurantaa ja toiminnan innovatiivisuutta. Toiminnan laajuus Toiminnan laajuuden kartoittamisessa keskeistä ovat tunnusluvut kuten vapaaehtoisten, jäsenten ja aktiivijäsenten määrä. RAY:n avustusvalmistelijat kysyvät muun muassa: Kuinka paljon ihmisiä on osallistunut toimintaan? Kuinka paljon on tuotettu kansalaistoimintana vastikkeettomia palveluja? Millaista viestintää on tehty? Millaista toimintaa on järjestetty jäsenille ja muille kohderyhmille? Talous Talous ja varallisuusasema ovat keskeisiä, kun päätetään yleisavustuksen tasosta. Niiden arviointia ei kuitenkaan ole rajattu yksittäisiin kriteereihin; arvio tehdään vuosittain vuosiselvitystarkastuksen, järjestökäyntien ja muun yhteydenpidon kautta. RAY:lle kannattaa raportoida laadukkaasti ja antaa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa oikeat ja riittävät tiedot järjestön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. RAY:n yhteistyökumppani yleisavustuskriteerien laatimisessa on ollut Sosiaalikehitys Oy. Kriteerit verkossa: Ray.fi > Avustustoiminta > Aineistopankki > Oppaat ja ohjeet > Rahoituslinjaukset Tukipotti 1/2009 9

10 ta kriteereihin peilaten. Jos avustustasoon tämän jälkeen harkitaan muutoksia, järjestöä kuullaan ennen päätöksentekoa. Uuteen avustustasoon sopeutumiseen varataan nyrkkisääntönä kohtuullinen siirtymäaika. Poikkeuksen muodostavat kilpailuhaitat tai järjestön taloudellinen tilanne, jotka voivat edellyttää nopeampaa reagointia. Toisaalta niille toimijoille, jotka ovat kasvattaneet yhteiskunnallista merkitystään, jotka toimivat laadukkaasti ja joilla on taloudellinen tarve avustukselle, on luvassa korotuksia avustustasoon, Tervonen muistuttaa. Linjauksia ja tarkennuksia yleis avustusten myöntämiseen tehdään sitä mukaa, kun vuoden 2010 hakemus käsittely etenee. Otamme esimerkiksi selkeästi kantaa, minkä kokoisille toimijoille yleisavustuksia jatkossa myönnetään. On myös ratkaistava nykyistä johdonmukaisemmin, myönnetäänkö yleis avustuksia yksinomaan valtakunnalliseen vai myös alueelliseen tai paikalliseen toimintaan. Yleisavustus info Yleisavustus on RAY:n avustuksista käyttöehdoiltaan väljin. Sitä voi käyttää melko vapaasti toiminnasta syntyneisiin kuluihin. Yleisavustusta saa tänä vuonna 206 järjestöä tai säätiötä. Viime jaossa yleisavustuksen piiriin otettiin neljä uutta järjestöä, mm. Miessakit ry sekä Pro Tukipiste ry. Vuoden 2008 avustustenjaossa lakkautettiin yleisavustus yhdel tä hakijalta (Epilepsiasäätiö). Yleisavustusten vuotuinen kokonaissumma on 65 miljoonaa euroa, viidesosa kaikista RAY-avustuksista. Panoksia perustoimintaan Avustuksia jaettiin tälle vuodelle yhteensä 302,5 miljoonaa euroa. Tärkeä painopiste avustuksissa ovat järjestöjen vapaaehtois- ja vertaistyö, joihin myönnettiin avustuksia 18 miljoonaa euroa. VALTIONEUVOSTO JAKOI RAY-avustuksia hakijalle kohteeseen yhteensä 302,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta suunnataan yhä vahvemmin järjestöille luontaisiin auttamisen tapoihin kuten vapaaehtoistyön järjestämiseen ja vertaistuen tarjoamiseen. Avustuksia myönnettiin kaikkiaan 220 eri vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kohteeseen yhteensä 18 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Miessakit ry saa valtakunnallista avustusta avioeron kohdanneiden miesten vertaistukiryhmiin ja Punainen Risti ikääntyneiden ystävätoiminnan kehittämiseen pääkaupunkiseudulla. Uusia projekteja käynnistyy 120 Toiminta-avustusten potti on kasvanut kolmessa vuodessa noin 20 miljoonaa ja on tänä vuonna 191 miljoonaa euroa. Projektirahoituksen kokonaismäärä on puolestaan laskenut vuodesta 2006 kymmenisen miljoonaa, 71 miljoonaan euroon. Uusia projektiavustuksia myönnettiin 11 miljoonaa euroa 120 kohteeseen. Keskimääräinen projektiavustus on euroa, kun se kolme vuotta aiem min oli euroa. Avustetuista toimialoista suurimmaksi nousi tänä vuonna lastensuojelu- ja nuorisotyö, jota tuetaan 39 miljoonalla eurolla. Lisärahoitusta myönnettiin muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempien- ja nuorten puhelimeen ja nettiin sekä Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustoimintaan. Avustusta haki kaikkiaan 1608 järjestöä 3272 hankkeeseen tai toimintoon yhteensä 577,9 miljoonaa euroa. info Suurimmat toimialat Lastensuojelu ja nuorisotyö 39 milj. Vanhustyö 37 milj. Päihdehaittojen ehkäisy 35 milj. Mielenterveystyö 31 milj. 10 Tukipotti 1/2009

11 Vieraskynä Näpit irti RAY:n rahoista Pelastustoiminta kuuluu rahoittaa valtion varoista. Taantuma ja lama ovat pelottavia sanoja. Ne soivat ikävästi kotien ja yritysten lisäksi myös vapaaehtoistoimijoiden ja yhdistysten korvissa. Me järjestöihmiset seuraamme silmä tarkkana, mitä tapahtuu RAY:n avustuksille. Rahoilla pitäisi turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa, mutta niitä on hamuttu jo hyvinäkin aikoina valtion yleisten velvollisuuksien rahoittamiseen. RAY:n perustivat 70 vuotta sitten kahdeksan valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä toimintansa rahoittamiseksi. Sosiaalisen innovaation vaatimattomasta alusta on kasvanut potti, josta rahoitetaan nyt liki tuhannen järjestön toimintaa ja hankkeita. Laman keskellä vuonna 1993 maan hallitus siirsi osan RAY-tuottoa Valtiokonttorille veteraanien ja sotainvalidien kuntoutukseen ja hoitoon. Järjestöt nielivät menettelyn, koska oli kysymys arvokkaasta kunniavelan maksamisesta. Moni veteraani murisi, että eihän RAY lähettänyt heitä rintamalle, vaan Suomen valtio. Nyt valtio maksattaa veteraanikuntoutuksen lähes kokonaan RAY:llä. Vuodelle 2009 esitetään sotainvalidien ja rintamaveteraanien hoitoon ja kuntoutukseen 105 miljoonaa euroa. Se on neljännes koko RAY:n tuotosta! Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettua käytäntöä on jatkettu 17 vuotta. Tänä aikana järjestöt ovat lainanneet valtiolle RAYtuottoa reilusti yli 1,2 miljardia euroa! Nyt veteraanien lukumäärä vähenee. Heidän erityistarpeisiinsa ohjattu osuus tulee palauttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Pidän huolestuttavana sitä, että valtionhallinnon eri puolilla on alettu puhua uusien hankkeiden rahoittamisesta veteraanikuntoutuksen mallin mukaisesti. Tähän kaappaussuunnitelmaan järjestöt vastaavat selvästi: Näpit irti RAY:n rahoista. Tänäkin vuonna lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestämiseen osoitetaan RAY-avustuksia. Eikä tässä kaikki. Ministeriöissä jatketaan valmistelua, jossa toiminnan rahoittamiseen käytettäisiin pysyvästi myös RAY-tuottoa. Kuitenkin pelastustoiminta jos mikä kuuluu rahoittaa valtion varoista. Ilahduttavaa on, että hallitus sitoutuu ohjelmassaan parantamaan järjestöjen mahdollisuuksia tarjota hyvinvointia tukevaa toimintaa kansalaisille. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tukevat hallitusohjelman vastuullista rahapelipolitiikkaa. Järjestöt kannattavat rahapelaamisen ikärajan nostamista 18 vuoteen ja markkinoinnin rajoittamista, vaikka säännökset todennäköisesti vähentävät rahapelituottoja. Järjestöt edellyttävät valtiovallalta, että se noudattaa osaltaan suomalaisen mallin toista puolta eli että pelitoiminnan tuotto ohjataan yleishyödylliseen kansalaistoimintaan. Näin vahvistetaan myös nykyisen monopolijärjestelmän säilymistä. Ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa tärkeintä on se, että kaikilla toimijoilla on edellytykset hoitaa oma roolin sa. Yritykset luovat talouden pohjan, valtio ja kunnat vastaavat peruspalveluista ja -toimeentulosta. Mutta vain ihmisten omin ponnisteluin ja vireän yleishyödyllisen kansalaistoiminnan turvin syntyy yhteiskuntaan luottamuspääomaa ja hyvää arkea. Eeva Kuuskoski pääsihteeri Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Tukipotti 1/

12 Joka sällille koti Pitkäaikaisasunnottomuudesta halutaan kokonaan eroon. Päämäärä vaatii rahan lisäksi asenteiden muokkausta. Teksti: Marjo Tiirikka Kuvat: Jari Härkönen JOS SUOMEN arviolta noin 2500 pitkä aikaisasunnotonta pyydettäisiin istumaan eduskuntatalon portaille, raput täyttyisivät mukavasti. Siellä heitä istuisi iso joukko monen sortin taitajia, niin kirvesmiehiä kuin lääkäreitäkin. Heidän elämänsä on lähtenyt luisumaan väärille urille erilaisista syistä kuten esimerkiksi mielenterveysongelmien tai avioeron seurauksena. Ilman osoitetta asuntoa on vaikea saada. Ympäristöministeriön koordinoiman pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on puolittaa asunnottomien määrä vuoteen 2011 mennessä. Lopullisesti ongelmasta halutaan eroon vuoteen 2015 mennessä. Haastavinta tämä on pääkaupunkiseudulla, jossa valtaosa asunnottomista elää. Ohjelma pohjautuu niin sanotun Viisaiden ryhmän lausuntoon, jossa perinteisten asuntoloiden sijaan jokaiselle halutaan tarjota oma asunto itsenäisen elämän ja riittävän yksityisyyden turvaamiseksi. Halusimme kertalaakista murskata ansioajattelun eli sen, että ihmisen pitäisi kuin tikapuita pitkin pikku hiljaa saavuttaa oikeus omaan kotiin. Lähdimme siitä, että oikeus kotiin on ensin ja sen jälkeen järjestetään tarvittavat tukipalvelut, kertoo Viisaissa mukana ollut sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen. Voutilaisen mukaan kyse on lopulta hyvin inhimillisistä arvoista. Järjestöjen etuja ovat vertaistuki, lähestyttävyys sekä tavoitettavuus. Pohjimmiltaan asuntoloista luopuminen merkitsee ihmisoikeuksien tunnustamista. Siirrymme päivittäisestä yösijan päättämisestä normaaliin juridiseen vuokrasuhteeseen. Helsinginkadulla toimivassa asumisyhteisössä Sällikodissa työskentelevä Jussi Lehtonen on tehnyt työtä pitkään asunnottomien kanssa. Normikansalaisella ei yleensä ole käsitystä mitä asuntolassa asuminen tarkoittaa. Voit tulla siirretyksi 15 minuutissa putkikasseinesi pihalle, Lehtonen kuvailee. Sällikodissa jokaisella on oikeutensa Sällikoti on Vailla vakinaista asunto ry:n (Vva ry) viisivuotinen tuetun asumisen hanke. Helsinginkadulle entisiin hotelli Auroran tiloihin remontoitua Sällikotia voidaan pitää pilottihankkeena ja esimerkkinä siitä, millaisia 12 Tukipotti 1/2009

13 Sanna Lehtonen, Paavo Voutilainen ja Jussi Lehtonen ovat yhtä mieltä sitä, että pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vaatii paitsi rahaa julkiselta sektorilta ja asiantuntemusta järjestöiltä myös suvaitsevaisuutta ja joustavuutta kansalaisilta. asuntoja asunnottomille kaavaillaan. Viime toukokuussa 25 asunnotonta sai Sällikodista oman yksiön. Miehiä yhdistää päihteiden väärinkäyttö ja yli kymmenen vuoden kodittomuus. Tällä hetkellä asukkaita auttaa viisi ohjaajaa ja yksi sairaanhoitaja, mutta hankkeen päättyessä miesten pitäisi kyetä elämään melko itsenäisesti. Vuokrasopimukset tehdään jokaisen kanssa henkilökohtaisesti. Ainoa normaalista poikkeava ehto on, että asuminen on tuettua ja mikäli ongelmia tulee, niistä pitää pystyä keskustelemaan. Jokaista kohdellaan kansalaisena omine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Perinteiseen asuntolaan pääsy edellyttää yleensä raittiina oloa ainoaa asiaa, johon miehet eivät yleensä kykene. Sällikodissa sen sijaan voi olla päihtyneenä, mutta ei ole pakko. Jussi Lehtonen patistaa olemaan realisti: Tukipotti 1/

14 Mies on saattanut käyttää päihteitä 30 vuotta. Jos otetaan heistä vaikka 100, ehkä kolme miestä raitistuu jossain elämänsä vaiheessa. Miten lopuille käy? Ryyppyporukoiden kokoontumista pyritään välttämään sillä, että miesvieraiden on poistuttava kello 21 mennessä. Kavereitten tuominen liittyy katuasunnottomien keskeiseen solidaarisuuteen. Kun on kämppä, lämpöä halutaan tarjota muillekin, Jussi Lehtonen kertoo. Sällikodissa jokainen vastaa omasta asunnostaan. Tukea saa, jos tarvitsee. Työ vaatii pitkäjännitteisyyttä: Paikasta toiseen siirretyn luottamus asunnon pysyvyyteen voi viedä vuodenkin verran. Ripa (vas.) pitää itseään lottovoittojana, koska sai Sällikodista asunnon. Vapaa-aika kuluu lehtiä lukien ja nikkaroiden. Minulle tuodaan kaikki hajonneet huonekalut, hän kertoo. Yhteistyötä, rahaa ja asennetta Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ovat sitoutuneet niin valtio, kunnat kuin järjestötkin. Sitoutumisaste on korkea ja siksi edellytykset hankkeen onnistumiselle ovat hyvät. Joskus erityisryhmien ongelmat ovat niin vaativia, ettei kunnalla ole välineitä ongelmien ratkomiseen. Tällöin tarvitaan järjestöjä ja Rahaautomaattiyhdistystä. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on valtava operaatio, jota ei voida selvittää ilman tiivistä yhteistyötä. Pohjimmainen vastuu on kuitenkin kunnilla ja valtiolla, sosiaalijohtaja Voutilainen sanoo. Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtosen mukaan järjestöjen ja yhdistysten rooli korostuu käytännön työssä. Järjestönä olemme ehkä helpommin lähestyttävissä ja voimme tarjota vertaistukea. Tavoitettavuus on hyvä, sillä olemme saatavilla myös virkaajan ulkopuolella, Lehtonen sanoo. Vaikka asuntojen rahoitus olisikin kunnossa, se ei vielä riitä. Onhan se iso haaste saada Helsingin 1500 pitkäaikaisasunnottomalle asunto. Mistä löydämme asunnot 14 Tukipotti 1/2009

15 ja miten voitamme naapuruston vastustuksen? Mistä löytyy lisää sellaisia toimijoita kuin Sällikoti, jossa osataan suhtautua oikein jopa kymmeniä vuosia asunnottomana olleisiin? Voutilainen pohtii. Toisen polven asunnottomien auttaja Sanna Lehtonen on saanut alituiseen puolustella naapureille ja taloyh- Sällikoti sijaitsee rauhallisella sisäpihalla Helsinginkadulla. info tiöiden hallituksille, miksi tukiasuntoja tarvitaan. Suurin osa ei ymmärrä, miksi päihdeongelmaiselle pitäisi antaa asunto kun itsekin on aina maksanut laskunsa itse. Asunnottomat ovat kuitenkin ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat vain tavallista huonommassa kunnossa, Sanna Lehtonen kertoo. Ihmiset tekevät helposti jaottelun me ja muut, me ja ulkopuoliset. Asunnottomatkin ovat aina jonkun poikia, isiä, veljiä tai siskoja, Jussi Lehtonen lisää. Sällikoti sijaitsee sisäpihalla Diakonissalaitoksen korttelissa, joten naapureiden ennakkoluuloilta on vältytty. Jussi Lehtosen mukaan asunnottomien sijoittamista kantakaupunkiin puoltaa se, että sosiaaliset kontaktit löytyvät läheltä ja ihmiset haluavat luontaisesti liikkua. Kaikilla asunnottomilla ei ole rahaa edes kuukausikorttiin. Kyllä ihmiset lopulta ymmärtävät sen, että jos asunnottomalle löytyy asunto, hän ei ole häiriköimässä muualla. Täälläkin porukka käy nukkumaan jo iltakymmeneen mennessä, Sanna Lehtonen sanoo. Sivutuotteena syntyy siis yhteiskunnallista turvallisuuden tunnetta, Paavo Voutilainen lisää. Mikä on Vva ry ja Sällikoti? Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) on asunnottomien vuonna 1986 perustama yhdistys. Toimintaa täydentää Yökahvila Kalkkers, Kohtaamispaikka ja Arskan pesula sekä taitojenvaihtoverstas Vaasankadulla, Vartiosaaren ja Ramsinniemen virkistystoiminta, Asukki-lehti sekä palvelubussi Yökiitäjä. Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla sekä omalla varainhankinnalla. Sällikoti on viisivuotinen tuetun asumisen hanke ja koti 25 asunnottomalle miehelle, jotka tarvitsevat erityistä tukea asumisen onnistumiseksi. Asukkaita tuetaan asteittain tavalliseen elämään, ja he jäävät räätälöidyn tukivaiheen jälkeen Sällikodin asuntoihin itsenäisesti asumaan. Vva ry:n yhteistyökumppanina hankkeessa on Helsingin Diakonissalaitos, joka on vuokrannut hankkeelle tilat Helsinginkadulta. Vvary.fi RAY:ltä 12 miljoonaa euroa RAY jakoi valtakunnalliseen asunnottomuusohjelmaan järjestöavustuksia pääkaupunkiseudulle ja Jyväskylään täksi vuodeksi yhteensä 12 miljoonaa. RAY ON VUOSINA mukana ympäristöministeriön pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa, jonka tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 mennessä. RAY tukee ohjelmakaudella erityisesti asunnottomien parissa työtä tekevien järjestöjen asuntoloiden muuttamista tuetun asumisen yksiköiksi. Asuntoloiden muuttaminen asunnoiksi vaatii suuria peruskorjauksia. Korjaustyöt ovat rakennuttajapäällikön mukaan vaativa urakka järjestöille, jotka ovat tähän asti keskittyneet lähinnä toiminnan ylläpitämiseen. Etukäteissuunnittelu ja korjausten toteuttaminen vaativat rautaista osaamista, joten ammattilaisten apuun on syytä turvautua, RAY:n rakennuttajapäällikkö Veikko Luhtanen opastaa. Asunnottomuuden poistoon kohdennetaan koko ohjelmakaudella avustuksia yhteensä noin 18 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa tukiasuntojen hankintaan vapautuville vangeille. Ensi vuodelle asunnottomuusohjelmaan esitetään avustuksia pääkaupunkiseudulle ja Jyväskylään 11,7 miljoonaa euroa 13 eri kohteeseen. Tukipotti 1/

16 Pelimerkkejä on siirrettävä Tuore osastopäällikkö Mika Pyykkö haluaa perata läpi koko RAY:n avustuspotin, jotta strategisille painoalueille kuten vapaaehtois- ja vertaistoimintaan löytyy lisää pelimerkkejä. Myös rajanveto kuntien ja valtion vastuuseen tulee selkiyttää. Teksti: Marika Leed Kuvat: Nina Kaverinen AVUSTUSTOIMINNAN UUDELLA osastopäälliköllä Mika Pyyköllä on jo tutuksi tulleita terveisiä: lähivuodet ovat RAY:n avustustoiminnalle haasteellista aikaa. Avustuksiin on tämän hetken arvioiden mukaan käytössä nykyistä pienempi potti. Nyt jos koskaan on Pyykön mukaan kysyttävä, mitkä ovat niitä hyvinvoinnin alueita, joilla järjestöjen panosta ja RAY-tukea erityisesti tarvitaan. On selvää, että kaikki nykyinen ei voi olla rahoituksemme piirissä parinkolmen vuoden päästä. Pelimerkkejä on siirrettävä rohkeasti RAY:n strategisille painoalueille, esimerkiksi vapaaehtoisja vertaistoimintaan. Avustuspotti voi notkahtaa Avustustoiminnassa on takana muutamia todellisia huippuvuosia. 70-vuotisjuhlavuonnaan 2008 RAY jakoi avustuksia ennätykselliset 312 miljoonaa euroa. Mutta jo tälle vuodelle jaettavaa oli 10 miljoonaa vähemmän. Vaikka arviot tulevaisuudesta ovat vain arvioita, suhtaudumme niihin vakavasti. Kukaan ei varmuudella tiedä, minkä verran esimerkiksi rahapelien 18 vuoden On löydettävä uusia tekemisen ja osallistumisen tapoja. ikäraja tuo tuottoihin laskua ja onko se mahdollista tasapainottaa liiketoiminnassa, Mika Pyykkö toteaa. Pienimmillään avustuksiin käytettävissä olevat varat ovat arviolta vuosina Tämä tarkoittaa, että joudumme arvioimaan entistä kriittisemmin esimerkiksi sitä, jakautuuko nykyinen potti oikeudenmukaisesti eri toimialoille ja hakijoille. Rahoitusta suunnataan RAY:n strategian mukaan yhä vahvemmin järjestöille luontaisiin auttamisen tapoihin kuten osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien ja vertaistuen tarjoamiseen. Samalla pitää selkiyttää rajanveto kuntien ja valtion järjestämisvastuuseen. Myös yritystoiminnan kanssa kilpailevien palvelujen rahoittamiseen suhtaudutaan lähivuosina kriittisesti. Ongelmien ehkäisy tärkeää Keskeisin kysymys tulevina vuosina on, mitkä ovat niitä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin alueita, joilla järjestöjen panosta ja RAY-tukea erityisesti tarvitaan. Väestön terveyttä uhkaavat Pyykön mukaan erityisesti runsas alkoholinkäyttö ja liikalihavuus. Niiden kielteinen vaikutus heijastuu terveyteemme ja hyvinvointiimme muun muassa sairauksina, sosiaalisina ongelmina, työkyvyn heikentymisenä ja muuna arjessa näkyvänä oireiluna. Pienet vammaryhmät ja erityistä tukea tarvitsevat ryhmät taas jäävät nyky-yhteiskunnassa helposti muiden jalkoihin. Pyykkö kuitenkin kysyy, pitäisikö RAY:n tukeman toiminnan sijaan järjestöissä panostaa yhtä suunnitelmallisemmin ja yksissä tuumin edunvalvontaan. Miksi hyväksymme mukisematta sen, että järjestöt ottavat kontolleen tukitoimia, jotka julkisen vallan tulisi erityisryhmille järjestää? Onko se pitkällä tähtäimellä oikea tie? RAY:n avustusten painoalueita vuosina ovat järjestöjen perustoiminnan turvaaminen, hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen sekä avun ja tuen turvaaminen ongelmiin jo joutuneille. Tässä kokonaisuudessa erityisesti ehkäisevän työn roolia on Pyykön mukaan pohdittava. Hän kysyy, korjaammeko yhä liian usein jo syntyneitä terveys- ja hyvinvointiongelmia. Vaikeaa rajanvetoa Kuntien heikko taloustilanne on heijastunut RAY-avustuksiin 1990-luvulta lähtien. Järjestöt ovat tänään monilla paikkakunnilla mukana toiminnassa, 16 Tukipotti 1/2009

17 Mika Pyykön mielestä RAY:n, kuntien ja valtion rahoitusvastuut tulee selkeyttää. jonka kohdalla voi perustellusti kysyä, kuuluisiko vastuu toiminnan järjestämisestä paikalliselle kunnalle. Perkaamme RAY:ssä tulevina vuosina lähelle kuntien järjestämisvastuuta liikkuvan toiminnan tarkkaan. Jatkoa on sitten pohdittava kolmikannassa kuntien, järjestöjen ja RAY:n kesken. Selvitettäviä alueita ovat esimerkiksi päivä- ja työtoiminta, tietyt vammaispalvelut sekä lähelle KELAn kuntoutusta osuva sopeutumisvalmennustoiminta. RAY:n rahoitusvastuulle on siirretty myös lukuisia valtion vastuulle kuuluvia rahoitustehtäviä. Suurin näistä on sotiemme veteraanien hoito ja kuntoutus, johon käytetään nykyään neljännes RAY:n tuotoista, noin 100 miljoonaa euroa. Kun sotasukupolvien kuntoutuksen rahoitustarve vähenee, myös nämä varat tulisi RAY:n hallituksen mielestä palauttaa takaisin järjestö- ja kansalaistoiminnan käyttöön. Meitä kiinnostavat myös muut julkiset menot, esimerkiksi lääkäri- ja pelastushelikopterien lennot ja erilaiset lakisääteiset rekisterit, joita on siirretty RAY:n rahoitettavaksi, Pyykkö toteaa. Järjestöjenkin katsottava tulevaan Järjestöjä Mika Pyykkö kehottaa arvioimaan tarkkaan, millainen toiminta tulevaisuudessa houkuttelee ihmisiä osallistumaan. On löydettävä uusia tekemisen ja osallistumisen tapoja; vanhat ja luutuneet tavat eivät välttämättä nykyihmisiä houkuttele. Välillä näyttää siltä kuin jotkut sosiaali- ja terveysjärjestöt riippuisivat viimeisillä voimillaan kiinni historian kunniakkaissa perinteissä. Jälkikäteen reagoinnista sekä tutun ja turvallisen toistamisesta tulisi siirtyä siihen, että ollaan itse tekemässä tulevaisuutta! Pyykkö lähettää terveisiä myös poliittisille päättäjille. info Mika Juhani Pyykkö s Vaalassa Kotipaikka Tuusula Koulutus YTM Perhe vaimo ja 14- ja 9-vuotiaat lapset Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Sydänliiton projekti- ja kehittämispäällikkö UKK-instituutin tutkija Valtionhallintojen strategiaasia kirjoissa on jo vuosia korostettu järjestö jen toiminnan tärkeyttä. Jos järjestötyö todella on niin merkityksellistä, miksi RAY:n ei anneta keskittyä siihen. Tukipotti 1/

18 Hyvä projekti suunnitelma lupaa uutta Hyvin suunnitellussa projektissa konkreettiset tavoitteet johtavat konkreettisiin tuloksiin, jotka leviävät laajalle ja juurtuvat syvälle. Teksti: Pirjo Kupila Kuvitus: Kuvapörssi KILPAILU projektirahoituksesta kovenee. RAY on tiukentanut avustusten myöntämiskriteereitään niin, että uusien projektien määrä on vähentynyt parissa vuodessa 300:sta alle puoleen. Tänä vuonna käynnistyy enää 120 uutta projektia, kolmisenkymmentä vähemmän kuin viime vuonna. Avustettavien projektien vähenemisestä huolimatta keskimääräiset projektikohtaiset avustukset ovat kasvussa, koska uusia projekteja avustetaan tänä vuonna 11,2 miljoonalla eurolla, mikä on noin euroa enemmän kuin viime vuonna. RAY:n maltillinen tuottokehitys vaikuttaa myös projektien avustushar- kintaan, vaikkei se olekaan suoranainen syy projektikriteereiden kiristämiseen. Olemme halunneet kiinnittää entistä enemmän huomiota avustettavien hankkeiden laatuun, sanoo kehittämispäällikkö Pekka Mykrä RAY:stä. Tulospaineet kasvavat RAY:n rahoittamien projektien tuottama hyöty on saatava näkyviin entistä paremmin. Projekteilta odotetaankin entistä konkreettisempia tuloksia ja selkeämpää vaikutusten arviointia. Edellytämme, että järjestöt selvittävät jo hankesuunnitelmissaan, miten ne tulevat hyödyntämään projek- 18 Tukipotti 1/2009

19 tin tuloksia ja arvioimaan sen vaikutuksia sekä myöhemmin raportoinnissaan osoittavat, mitkä olivat projektin todelliset vaikutukset. Jos järjestö on esimerkiksi luvannut juurruttaa uuden toimintamallin tai palvelun kymmenelle paikkakunnalle, meidän täytyy rahoittajana tietää, miten se on siinä onnistunut, sanoo kehittämispäällikkö Elina Varjonen RAY:stä. Pekka Mykrän mukaan parhaat tulokset tunnistaa siitä, että ne jäävät elämään vielä senkin jälkeen, kun projektiorganisaatio on purettu. Avustusta vain kehittämistyöhön Järjestöjen hankesuunnittelun yleisimpänä puutteena Elina Varjonen pitää sitä, ettei tavoitteita ole konkretisoitu riittävästi, minkä takia myös tulokset jäävät epämääräisiksi. Hankkeella tavoitellaan jotain abstraktia, esimerkiksi hyvinvoinnin edistämistä. Miten sitä mitataan? Avustushakemuksen perusteeksi ei riitä, että halutaan tehdä jotain hyvää, jollei oikein itsekään tiedetä, mitä se hyvä on. Projektiavustukset ovat määräaikaisia ja ne on tarkoitettu kokeilu- ja kehittämistyöhön, joten hankkeessa pitää tavoitella aidosti jotain uutta. Projektiavustuksilla ei rahoiteta pysyvää toimintaa. Sen sijaan voimme rahoittaa hankkeita, joissa kehitetään esimerkiksi uusia toimintamalleja tai palveluja, neuvoo Varjonen. Yhdessä enemmän Kun rahoitus ja tulostavoitteet kiristyvät, yhteistyön merkitys projektitoiminnassa kasvaa. Järjestökenttä on pirstaleinen, mikä tekee yksittäisinä projekteina tapahtuvasta kehittämistyöstä helposti sisäänpäin kääntynyttä. Myös kun- Yhteistyön merkitys kasvaa, mutta se ei ole itseisarvo. nat raportoivat, että järjestöjen kanssa on vaikea tehdä yhteistyötä, koska ei tiedetä, mihin tai kehen pitäisi ottaa yhteyttä, sanoo Varjonen. Järjestöt voivat tehdä hankeyhteistyötä joko keskenään tai julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö ei ole silti mikään itseisarvo vaan projektin tavoitteet määrittelevät yhteistyön tarpeen ja kumppaneiden valinnan. Yhteistyön on oltava aitoa. Hankesuunnitelmasta on käytävä ilmi, millainen rooli yhteistyökumppaneilla on hankkeen toteuttamisessa ja miten ne ovat siihen sitoutuneet. Sitoutuminen on hyvä vahvistaa kirjallisesti lausunnolla tai aiesopimuksella, Varjonen sanoo. Ja kun julkisella rahalla toimitaan, niin tulosten ja hyötyjen on oltava kaikkien myös kuntien ja yritysten eikä vain avustusta hakeneiden järjestöjen hyödynnettävissä, hän muistuttaa. Hakuprosessi uudistuu Projektien hakulomakkeita uudistetaan tänä vuonna. Nykyinen projektiseloste eli toukokuussa haettavien uusien projektien hakulomake säilyy pääosin ennallaan lukuun ottamatta uutta vaatimusta hankkeen erillisbudjetista. Budjetti on laadittava vuositasolla koko projektin ajaksi. Jo käynnissä olevien projektien jatkorahoitusta haetaan syyskuussa uudella lomakkeella, joka julkaistaan kesäkuussa. Projektin perustelujen ja tavoitteiden sijasta lomakkeella selvitetään hankkeen tuloksia ja seurantaa. Näin jatkorahoituspäätöksen valmisteluun ja hankkeiden seurantaan saadaan täsmällistä ja ajankohtaista tietoa siitä, miten hanke on edennyt, Varjonen perustelee. Eväitä hankesuunnitteluun Mitä konkreettista uutta projektissa tavoitellaan ja kenelle siitä on hyötyä? Miten ja missä projektin tuloksia voidaan hyödyntää? Tee suunnitelma projektin vaikutusten todentamiseksi ja arvioimiseksi. Hankkeen luonne ja tavoitteet määrittävät yhteistyön tarpeen ja hyödylliset kumppanit. Analysoi riskit. Riittävätkö järjestön valmiudet projektin toteuttamiseen loppuun saakka? Onko talousarvio oikeassa suhteessa tavoitteisiin? Järjestön hallitus vastaa viime kädessä avustuksen käytöstä, projektin toteutuksesta ja tuloksista. Työvälineitä hankesuunnitteluun RAY:n avustusstrategia ja hakulomakkeet, projektien avustuskriteerit ja projektinhallinnan opas Ray.fi > Avustustoiminta > Aineistopankki Arvioiva ajattelu projektitoiminnassa -opas Ray.fi > Avustustoiminta > Aineistopankki Tukea hankearviointiin Jarvi-hanke.fi Tukipotti 1/

20 Ohjeita Investointiavustusten haku maaliskuussa Uusien rakennushankkeiden ja suurehkojen peruskorjausavustusten hakuaika päättyy 31. maaliskuuta. Uusia rakentamishankkeita ovat ne, joihin ei vielä ole myönnetty avustusta. Suurehkoja peruskorjauksia ovat kokonaiskustannuksiltaan yli euron hankkeet. Investointiavustusta myönnetään järjestöjen toimitilojen tai erityisryhmien tukiasuntojen hankintoihin, peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeisiin sekä joihinkin toiminnallisesti perusteltuihin käyttöomaisuuden hankintoihin. Jos rakentamishanke on jo aiemmin otettu avustuksen piiriin, haetaan jatkorahoitusta syyskuussa. Pienehköt, alle euron peruskorjaushankkeet ja hankinnat voi hakea syyskuun loppuun mennessä, mutta avustuskäsittelyn kannalta olisi toivottavaa jättää näistäkin hakemus jo maaliskuussa. Ray.fi > Avustustoiminta > Hakeminen > Investointiavustus Vuosiselvitysten takaraja huhtikuu Avustuksensaajien on selvitettävä huhtikuun loppuun mennessä vuoden 2008 avustusten käyttö. Selvitykseen liitetään tilinpäätös, tilintarkastuskertomus, selvityslomakkeet, tuloksellisuutta koskevat selvitykset sekä muut tarpeelliset liitteet. Selvitykseen on liitettävä myös avustuksen saajasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä ja säätiöistä laadittu konsernitilinpäätös tai vastaavat tiedot sisältävä laskelma. Lomakkeet tulee täyttää ohjeiden mukaisesti. Jos kentissä on viittauksia kuten vrt. toimintakertomus, joudumme palauttamaan lomakkeet täydennyspyynnön kera uudelleen täytettäviksi. Vuosiselvitykset tulee postittaa mennessä. Selvityksen myöhästyminen voi aiheuttaa tälle vuodelle myönnettyjen avustusten maksatuksen keskeyttämisen. Ray.fi > Avustustoiminta > Maksatusja raportointi > Vuosiselvitys Projektirahoituksen haku toukokuussa Uusien kokeilu- ja kehittämisprojektien avustusten hakuaika päättyy Uusia projekteja ovat ne, joihin ei ole aiemmin myönnetty RAYavustusta. Avustusta myönnetään projekteille, joissa etsitään, kehitetään ja levitetään uusia toimintamuotoja ja menetelmiä. Rahoituksen myöntämisessä painotetaan hankkeiden innovaatiohakuisuutta, toimialalla jo toteutettujen hankkeiden tuntemusta, yhteistyötä ja verkostoitumista sekä suunnitelmallisuutta tulosten hyödyntämisessä ja levittämisessä. Projektiavustus on määräaikaisen rahoituksen muoto. Avustusta voidaan käyttää projektin toiminnasta syntyneisiin kuluihin sekä hankintoihin, joiden käyttöikä ei ole olennaisesti pidempi kuin projektin kesto. Lisätietoja projektien suunnitteluun ja hakemusten laatimiseen löytyy RAY:n verkkosivuilta sekä RAY:n julkaisemasta projektinhallinnan oppaasta. Ray.fi > Avustustoiminta > Hakeminen > Projektiavustus 20 Tukipotti 1/2009

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Hyvinvointia kohtaamisesta

Hyvinvointia kohtaamisesta Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 9.-10.2.2009 Turku Hyvinvointia kohtaamisesta Ilkka Repo avustusvalmistelija 09 4370 2798 ilkka.repo@ray.fi www.ray.fi Avustusosasto, Ilkka Repo, 10.2.2009

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1

Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011. Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Tuusulan kumppanuusfoorumin jatko, 17.2.2011 Heidi Hakulinen, 8.2.2011 1 Alustuksen sisältö Projektirahoituksen kohteet Hakeminen Käytännön pelisäännöt Heidi Hakulinen, 8.2.2011 2 Projektirahoituksen kohteet,

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7 0 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ 1 1A. Avustusmuodot 1 2. KAIKKIA AVUSTUSMUOTOJA KOSKEVAT EHDOT 1 2A. Myöntämisen edellytykset 1 2B. Myöntämisessä otetaan huomioon 2 2C. Avustettavien yhteisöjen määritelmät 2 2D.

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset Emma Kuusi 23.5.2013 Perusteet Nuorisolaki Valtionavustuslaki Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Kehyskauden

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY Asuntojen rakentamisen ja peruskorjaamisen sekä sosiaalitekniikan avustusprosenttien

Lisätiedot

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi 25.4.2012, Kemijärvi Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen markkinointi: valistusta vai vaikuttamista?

Yhteiskunnallinen markkinointi: valistusta vai vaikuttamista? Yhteiskunnallinen markkinointi: valistusta vai vaikuttamista? Marja Konttinen Viestintäpäällikkö (avustustoiminta), RAY 22.11.2012 Marja Konttinen, 22.11.2012 1 Aiheena tänään Pari sanaa RAY:stä Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Valmistelijat / lisätiedot: Maritta Samuelsson, puh. 050 520 1275 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Valmistelijat / lisätiedot: Maritta Samuelsson, puh. 050 520 1275 etunimi.sukunimi@espoo.fi 09.06.2015 Sivu 1 / 1 2688/02.05.01/2015 63 Espoon sosiaali- ja terveystoimen avustusperiaatteet vuodelle 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Maritta Samuelsson, puh. 050 520 1275 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY PÄÄTÖS 19.3.2009 YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY OHJEET YLEISAVUSTUKSEN HAKEMISESTA, KÄYTTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Kajaani 26.11.2013 22.11.13 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Reijo Inget Kainuun rintamalisän saajat 2007-2013 2500 2000 1500 1000 500 2007

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN

Lisätiedot

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 AlueAvain-päivä Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013 Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 Esityksen sisältö Hakemuksen käsittelyprosessi Avustuslajit RAY:n avustusohjelmat Seuranta Valvonta RAY:n kiertueet Yhdistysten

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Kunnat ja järjestöt kumppaneina

Kunnat ja järjestöt kumppaneina Kunnat ja järjestöt kumppaneina Järjestöt ja kaupungit yhteistyön ytimessä ja hyvinvointia lisäämässä Jyväskylä 17.2.2015 Sini Toikka, RAY 1 Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN TARVITSIJA JÄRJESTÖ

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Pyydämme arvioimaan yhdistyksenne perustoiminta-avustuksen, sen lisäosan ja mahdollisen kehittämisavustuksen käyttöä, tuloksellisuutta ja vaikutuksia vuodelta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot