LAIVANRAKENNUSTEOLLISUUDEN VALTIONTUKI. Yhteismarkkinoille soveltuvan tuen muodot, mahdollisuudet ja rajoitukset

Transkriptio

1 LAIVANRAKENNUSTEOLLISUUDEN VALTIONTUKI. Yhteismarkkinoille soveltuvan tuen muodot, mahdollisuudet ja rajoitukset Kari Pääkkönen Kilpailuoikeuden ja -taloustieteen ryhmä Kauppaoikeus Turun yliopiston Oikeustieteellinen tiedekunta Tutkielma

2 TIIVISTELMÄ TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta PÄÄKKÖNEN, KARI: Laivanrakennusteollisuuden valtiontuki. Yhteismarkkinoille soveltuvan tuen muodot, mahdollisuudet ja rajoitukset Tutkielma, 104 s., 2 liites. Kilpailuoikeuden ja -taloustieteen ryhmä Kauppaoikeus Lokakuu Työ käsittelee laivarakennusteollisuuden valtiontukia Euroopan unionissa. EU:n laivanrakennukseen myönnettävään valtiontukeen on 1970-luvun alusta lähtien sovellettu alakohtaista yhteisön sääntelyjärjestelmää. Tutkimuksessa käydään ensin läpi yhteisön valtiontukipolitiikan perustelut, tausta, tavoitteet, komission rooli ja keskeiset säädökset. Sen jälkeen luodaan katsaus laivanrakennukseen toimialana, sen tukien taustaan yhteisössä ja Suomen tukipolitiikkaan. Tämän jälkeen arvioidaan komission laivanrakennuksen valtiontukea koskevaa puiteasiakirjaa, käsitellään eri maiden innovaatiotuen ohjelmat ja esitetään arvio tukikäytännöistä. Innovaatiotuen kasautuminen käsitellään omana kokonaisuutenaan. Tutkimuksessa arvioidaan, onko laivanrakennuksen puitepäätöksen innovaatiotuen soveltamisessa Suomessa ja Euroopan yhteisössä eroja ja onko valtiontukijärjestelmän rajoissa mahdollista harjoittaa kansallisesti uudenlaista laivanrakennuksen tukipolitiikkaa. Siinä sivutaan myös telakkateollisuuden kilpailukykyä. Koska laivanrakennusteollisuudella on EU:ssa oma erityinen innovaatiotukijärjestelmänsä, voi siihen keskittyvän tutkimuksen kautta ajatella saatavan tietoa, jolla on laajempikin merkitys kehitettäessä EU:n innovaatiopolitiikkaa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: 1) tukijärjestelmän tehokkuus uusien tuotteiden markkinoille tulon kannalta, 2) sovelletaanko sääntöjä eri maissa eri kriteerein, 3) kohdentuuko tuki tasapuolisesti, 4) tukien protektionistiset piirteet, 5) tukien kumulaatio, 5) kytkennät EU:n kilpailukykypolitiikkoihin. Laivanrakennusteollisuuden valtiontuet vaatii tutkimusaiheena monitieteellistä lähestymistapaa. Muiden tieteiden tuottama aineisto ja sen hyödyntäminen luovat pohjan oikeudelliselle arvioinnille. Lähteinä on käytetty Euroopan unionin säädöksiä, Euroopan komission linjauksia ja päätöksiä, viranomaisten ja toimialajärjestöjen asiakirjoja eri jäsenvaltioista, oikeustieteellistä kirjallisuutta, tuomioistuinten ratkaisuja ja laivanrakennukseen liittyvää tutkimustietoa Suomesta ja kansainvälisesti. Tehtiin myös 19 tutkimushaastattelua. Menetelmällisesti haastattelut olivat teemahaastatteluja. Haastatteluaineisto on nauhoitettu ja tutkijan hallussa. Tiedeyhteisölle tutkimus tuotti uutta tietoa liittyen laivanrakennukseen, kilpailuoikeuteen, EU-oikeuteen ja valtiontukiin. Valtiontuet ovat siirtyneet entistä enemmän jäsenvaltioiden omalta politiikkalohkolta komission harjoittaman, yhteisön edun mukaisen politiikan tavoitteiden työvälineiksi. Tuet sallitaan huolimatta siitä, että ne ovat haitallisia kilpailulle eurooppalaisten telakoiden välillä. Sääntöinä telakkatuet ovat eri jäsenvaltioissa tasapuolisia, eikä voi väittää Suomen harjoittavan muita tiukempaa innovaatiotukien myöntämiskäytäntöä. Aihealuetta on Suomessa varsin vähän tutkittu. Työ kytkee Turun yliopiston telakkatutkimuksen traditioon oikeustieteellisen näkökulman, joka on aiemmin puuttunut siitä. Laivanrakennus - telakka - valtiontuki - innovaatio - kilpailukyky - eurooppaoikeus I

3 Sisällys Lähteet Kirjallisuus... Virallislähteet Suomi... Virallislähteet Euroopan unioni... Kansainväliset järjestöt... Internet lähteet... Muut lähteet... Euroopan komission valtiontukipäätöksiä... Euroopan yhteisön tuomioistuin... Unionin yleinen tuomioistuin... Unionin tuomioistuin... Muut tuomioistuimet... Haastattelut... Lyhenteet ja termit... IV VI VII IX IX IX XI XIII XIII XIV XV XVI XVII 1. Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen rakenne ja kysymyksenasettelu Tutkimuksen metodi ja lähteet Euroopan unionin valtiontukipolitiikka Valtiontuet osana Euroopan unionin kilpailupolitiikkaa Lissabonin suunnanmuutos Komission tehtävistä Euroopan unionin valtiontukisääntely Valtiontuen määritelmä Hyväksytty tuki ja harkinnanvaraisesti yhteismarkkinoille soveltuva tuki Valtiontukien valvonta Tukien ilmoittaminen ja valvonta Laiton tuki on perittävä takaisin Laivanrakennuksen toimialan piirteitä Markkinat Meriteollisuus Suomessa Laivanrakennuskilpailun luonne ja telakoiden kilpailukyky Laivanrakennuskilpailusta Kilpailukyky Suomen telakkateollisuuden kriisiherkkyys Laivanrakennuksen tukipolitiikka Suomessa ja Euroopan unionissa Tavat tukea telakoita Telakkatukien perustelut Suomen tukipolitiikka Tukipolitiikan perusvire Erityspiirre - kitsaus Euroopan unionin laivanrakennuspolitiikka Telakkatukien kehittyminen yhteisössä Vuoden 1998 asetus Väliaikainen suojajärjestely Toimintatuki loppuu II

4 6. Laivanrakennusteollisuuden valtiontuen puitteet Säännöksen tausta Määritelmät ja soveltamisala Puitteiden valtiontukimääräykset Sulkemis- ja työllisyystuki Vientiluotot ja kehitysapuun myönnettävä tuki Alueellinen tuki Ilmoittaminen komissiolle - valvonta Innovaatiotuki Innovaatiotuen tausta Innovaatiotuen säännös Komission hyväksymien innovaatiotukipäätösten vertailu Tukityypit Uusi alustyyppi Innovatiivinen osa tai aluksen järjestelmä Prosessi-innovaatio Oppimiskäyräkustannukset ja hankinta kolmansilta osapuolilta Tukitaso Tuen hakeminen ja tukiharkinta Ulkopuolinen arviointi Hakeminen Tukiohjelmien valvonta Nordseewerken innovaatiotuen päätös Innovaatiotukien soveltaminen jäsenvaltioissa Suomi Yleistä Kvaerner Masa-Yards / LNG Tukitaso Innovaatioarviointi Hylätyt hakemukset Suomen innovaatiotukipäätösten arviointi Saksa Saksan tukikäytännöistä Saksan tukipolitiikan arviointi Italia Espanja Muut maat Tukien kasautuminen Tukipolitiikan ja sääntelyn arviointia Liite 1: Mailman laivanrakennuksen syklit vuosilta Liite 2: OECD:n sopimuksen kompensoidun bruttovetoisuuden alustyyppien mukainen laskentataulukko III

5 LÄHTEET Kirjallisuus Aalto-Setälä, Ilkka - Parikka, Julius: Valtiontuet. Teoksessa Aalto-Setälä, Ilkka - Aine, Antti - Lehto, Petri - Parikka, Julius - Petäjäniemi-Björklund, Anne - Stenborg, Markku - Virtanen, Pertti: Kilpailulait ja laki julkisista hankinnoista. Tallinna Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria. Juva Aine, Antti: Kilpailu ja sopimus. Helsinki Alkio, Mikko: Valtiontuet. Helsinki BMWi 2010: Stärkung der deutschen meerestechnischen Wirtschaft im internationalen Wettbewerb und Vorbereitung des Nationalen Masterplans Maritime Technologien. Studie im Auftrag des Bundesministeriums für Wirtschaft und Technologie November vierailtu Ecorys: Study on Competitiveness of the European Shipbuilding Industry Within the Framework Contract of Sectoral Competitiveness Studies ENTR/06/054. Final report. Ecorys Research and Consulting. Client: Directorate-General Enterprise & Industry. Rotterdam, vierailtu Etlan raportti : Muistioita seuraavalle hallitukselle. Talouspolitiikan painopisteitä vierailtu Graig, Paul - De Búrca, Gráinne: EU LAW Text, Cases, and Materials. Oxford University Press, fourth edition ISBN Herranen, Timo: Valtion raha vauhditti. Suomen erityisrahoituksen historia. Finnvera, Edita Helsinki Huttunen, Riku ja Rihto-Kekkonen, Johanna: Uudistuva valtion tuen valvonta EU:ssa. Lakimies 1/2000 s Hyvärinen, Jari - Rautiainen, Anna-Maija: Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua. Tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa. Teknologiakatsaus 188/2006 Tekes. Uudistettu painos, Helsinki Hytönen, Tomi: Selvitys EU:n valtiontukisäännöt EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklat. Valtiontalouden tarkistusvirasto Helsinki. Kanninen, Heikki: Euroopan yhteisön oikeuden normihierarkia ja kansallinen lainsoveltaja s Teoksessa Heikki Kanninen, Hannu Koskinen, Allan Rosas, Maija Sakslin ja Kaarlo Tuori: Puhuri käy. Muuttuva suomalainen ja eurooppalainen valtiosääntömme. Helsinki Karvonen, Tapio - Holma, Elisa: Meriteollisuuden työllisyysvaikutukset ja näkymät Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman yrityksille suunnatun kyselyn raporttimoniste. Krawczyk, Olaf - Hardt, Ulrike - Jung, Hans Ulrich - Schasse, Ulrich - Skubowius, Alexander: Die regionalökonomische Bedeutung der Meyer Werft GmbH Papenburg für die Landkreise Emsland und Leer. Niedersächsisches Institut für Wirtschaftsforchung. Hannover, _Meyer_Werft_2010.pdf. vierailtu Kvaerner Masa-Yards vuosikertomus Kulla, Heikki: Hallintomenettelyn perusteet. Helsinki Kuoppamäki, Petri: Markkinavoiman sääntely EY:n ja Suomen kilpailuoikeudessa. Jyväskylä IV

6 Käsikirja Yhteisön valtiontukisäännöt 2008: Euroopan komissio. Kilpailun pääosasto. Käsikirja Yhteisön valtiontukisäännöt 30. syyskuuta Kirja löytyy: http// ec.europa.eu/competition/state_aid/studies_reports vierailtu Kääriäinen, Markku - Silaste, Tuomo - Sillberg, Olavi - Summa, Timo - Sääskilahti, Antti: Tutkimus Suomen laivanrakennusteollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä. SIT- RA sarja A. Helsinki Kyrki, Tapani: Competitor analysis in the shipbuilding industry. Pro Gradu, Åbo Akademi,1997. Lagerspetz, Eerik: Oikeusajattelun vuosisata. Turku Ludwig, Thorsten - Tholen, Jochen: Shipbuilding in China and its impacts on European shipbuilding industry. November vierailtu Ludvig, Thorsten - Smets, Florian - Tholen, Jochen: Schiffbau in Europa. Panelstudie Studie im Auftrag von Otto Brenner Stiftung, Hans-Böckler-Stiftung und Community of European Shipyards` Associations (CESA). Frankfurt/Main Malinen, Pasi: Ostaa, myy, vaihtaa ja valmistaa - Tapaustutkimus telakkateollisuudesta, telakan ja telakkatoimittajan välisessä vaihdannassa. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja Sarja A-3:1998. Turku Malinen, Pasi - Toivonen, Jouko - Toivonen, Timo Einari: Telakoiden epäsuora tuki ja liiketoimintariskit. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja: Keskustelua ja raportteja 8:1999. Turku Merikoski, Mia: Valtion tuet. Tukien oikeudellinen valvonta Euroopan unionissa. Helsinki Merola, Massimo: Kilpailuoikeus Euroopan yhteisössä. Osa II b Valtion tukiin sovellettavien sääntöjen selitys. Tilanne joulukuussa Euroopan komissio Luxemburg, http//ec.europa.eu/competition/state_aid/studies_reports, vierailtu Motta, Massimo: Competition Policy. Theory and Practice. First published th printing Cambridge University Press, New York, USA. Mylly, Tuomas: Sisältyykö EU-oikeuteen johdetun oikeuden hierarkia? Lakimies 4/2011 s Mäenpää, Olli: Eurooppalainen hallinto-oikeus. Kauppakaari Lakimiesliiton kustannus. Jyväskylä Mähönen, Jukka: Posnerista, pragmatismista, oikeuslähdeopista ja oikeustaloustieteestä - tuomari turhuuden turuilla? Teoksessa Oikeudenalojen rajat ja rajattomuus. Viljanen Veli-Pekka (toim.). Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Kokoomateosten sarja B:10. Uusikaupunki Määttä, Kalle: Oikeustaloustieteen perusteet. Helsinki Mäkilaine, Molla: Valtiontukien valvonta yritystoiminnassa tehostuu. Defensor Legis N:o 2/2004. s Nallikari, Matti- Yli-Kyyny, Tomi: Telakoiden kansainväliseen hintakilpailukykyyn vaikuttavat tekijät. Otaniemi 1988 M 90. Nallikari, Matti: Ulkomaisten telakoiden kilpailukykyanalyysi. Loppuraportti. Otaniemi 1990/M 95. Okko, Paavo - Malinen, Pasi - Toivonen, Jouko - Nygrén, Patrik: Telakkatuki ja tarjouskilpailut. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 3/1997. Edita. Parikka, Julius - Siikavirta, Kristian: EU:n valtiontukisäännöt. Edita Helsinki Pääkkönen, Kari: Pettääkö suomalaisen laivanrakennuksen älyllinen pohja, s Teoksessa (Toim.) Pääkkönen, Tuukka: Kertomus väylästä. Turku Raitio, Juha: Valtiontuen käsite sisämarkkinoilla, markkinataloussijoittaja -periaate ja SGEI-palvelut. Defensor Legis N:o 5 /2008 s V

7 Raitio, Juha: Eurooppaoikeus ja sisämarkkinat. Helsinki Rissanen, Matti: Telakkatuesta Suomessa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTmuistioita 19. Helsinki Ristilehto, Seppo: Liiketoimintashokki. Tapaustutkimus laivanrakennus- ja autoteollisuusalan yritysten kriisiratkaisuista ja ohjaustoimenpiteistä. Raisio Segercrantz, Henrik: 'Quite Good' Years for Meyer Werft. Cruise Business Review 1/2011. s Siikavirta, Kristian: Valtiontuki oikeuden ja politiikan yhtymäkohdassa. Esimerkkinä ympäristönsuojelu. Helsinki Siltala, Raimo: Oikeudellinen tulkintateoria. Jyväskylä Spehar, Henri: State Aids to Shipbuilding. Private International Law and Comparative Law. University of Helsinki. Master Thesis. Helsinki Stopford, Martin: Maritime Economics. Third edition published by Routledge 2 park Square, Milton Park, Abingdon,Oxon OX14 4RN. Turkki, Kirsi: Kolumni, Kaksikymmentä mersua ja yksi anglia. Turun Sanomat Valtanen, Juha: Itämeren alueen laivanrakennus. Kuvaus Itämeren alueen laivanrakennusteollisuuden toimintaympäristöstä. Turun kauppakorkeakoulu. Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus. Sarja C 1/2006. Tampere. Veteläinen, Kaisa: Valtiontuet ja niiden valvonta Euroopan unionin alueella, esimerkkinä telakkatuki. Pro gradu Tampereen yliopisto Virtanen, Pertti: Määräävän markkina-aseman kontrollointi. Jyväskylä Virallislähteet Suomi HALL 75/2009: Varsinais-Suomen liiton telakkatyöryhmä. Pöytäkirja 1/2009. HE 174/2000 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta. Kauppa-aluslakityöryhmän loppuraportti: Työryhmä asetettu Ehdotus laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseksi. Liikenne ja viestintäministeriö. Julkaisuja 41/2007. Helsinki. KTM:n tiedote Valtioneuvoston viikko 43/2004. LVM/2392/08/2010: Liikenne- ja viestintäministeriö. Päätös Alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin myönnettävä valtionavustus (Viking Line Abp). LVM/2392/09/2010: Liikenne- ja viestintäministeriö. Päätös Alusten ympäristönsuojelua parantaviin investointeihin myönnettävä valtionavustus (Oy Gaiamare Ab). Merike: Meriteollisuustoimialan teknologiaohjelma Ohjelmaehdotus Meriteollisuustoimikunta 2002: mietintö. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 10/2002. Elinkeino-osasto. Meriteollisuustyöryhmä 2009 mietintö Työ- ja elinkeinoministeriö. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelma Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelma Telakkateollisuustyöryhmä 2009 välimietintö Työ- ja elinkeinoministeriö. Telakkateollisuustyöryhmä 2009 mietintö Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM4386/509/2008: Työ- ja elinkeinoministeriö Päätös Laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävä valtionavustus (Laffcomp Oy:n projekti). VI

8 TEM316/509/2009. Työ- ja elinkeinoministeriö Päätös Laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettvä avustus (Uudenkaupungin työvene Oy:n projekti). TEM päätös /S/2009. Laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävä avustus (STX Finland Cruise OY:n laivanuudisrakennusprojekti P-70150). TEM/3155/ /2010: Vastaus Euroopan komission kilpailun pääosastolle Komission avoin kuuleminen; Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden uudelleentarkastelu. TEM/1359/ /2011: Päätös Laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävä valtionavustus (STX Finland Oy laivanrakennusprojekti P ) Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan päätös Valtiontalouden tarkastusvirasto 2001: Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastuskertomus DNRO. 317/54/ : Valtion tukien ilmoittamisessa komissiolle noudatettava menettely Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklojen mukaan. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastuskertomus DNRO. 317/54/ VARELY/1917/ /2010: Varsinais-Suomen ELY-keskus päätös Laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävä avustus. Uudenkaupungin työvene Oy. VARELY/2277/ /2010: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös STX Finland Oy:n laivauudisrakennusprojekti P Multipurpose deck cargo carrier. VARELY/2322/ /2010: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös Arctech Helsinki Shipyard Oy:n laivauudisrakennusprojekti P VARELY/2398/ /2010: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös STX Finland Oy:n laivauudisrakennusprojekti P Multidisciplinary Fisheries research Vessel to the Ministery of Fisheries and Marine Resources Namibia. VN Raha-asianvaliokunnan päätös VN Raha-asianvaliokunnan istunto, Päätös , ministeri Pekkarinen. VN Raha-asianvaliokunnan päätöksen Liite 1, muistio VN Raha-asianvaliokunnan päätöksen Liite 2, päätös (luonnos). Virallislähteet Euroopan unioni EYVL C 70, : Komission tiedonanto - Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille (tiedoksiannettu numerolla K(2002) 315). EUVL C 263, : Komission tiedonanto kaikkien laivanrakennusalan alueellisten investointitukiohjelmien yksittäisestä ilmoittamisesta ja EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisista aiheellisista toimenpiteistä tehdystä ehdotuksesta. EUVL C 13, : Komission tiedonanto C(2004) 43 Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle. EUVL C 244, : Komission tiedonanto Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi. EUVL L 312, : Komission päätös (2005/842/EY) EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen (tiedoksiannettu numerolla K(2005) EUVL C 54, : Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille EUVL C 260, : Komission tiedonanto laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden voimassaolon jatkamisesta. VII

9 EUVL C 323, : Komissio. Yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle. EUVL C 272, : Komission tiedonanto: Sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokas täytäntöönpano jäsenvaltioissa. EUVL C : Euroopan komissio: Yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle (2008/C 82/01). EUVL C 173, : Komission tiedonanto laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden voimassaolon jatkamisesta. EUVL C 83: Komission tiedonanto - Tilapäiset yhteisön puitteet valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä. EUVL C 136, ,s. 3-12: Komission tiedonanto yksinkertaisesta menettelystä tietyntyyppisten valtiontukien käsittelemiseksi. EUVL C 136, , s : Valtiontuen tarkastusmenettelyissä sovellettavista käytännesäännöistä. EUVL C 18, : Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Nykyiseen kriisiin vastaaminen Euroopan telakkateollisuudessa. EUVL C 276, : Valtiontuki Espanja Valtiontuki SA (11/C) (ex NN/11, ex CP 137/06) Tiettyihin rahoitusleasingsopimuksiin sovellettava verojärjestelmä (Espanjan tax lease -järjestelmä) Kehotus huomautusten esittämiseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti EUVL C 276, KOM(2000) 730 lopull.: Komission kolmas kertomus neuvostolle maailman laivanrakennustilanteesta Bryssel, KOM(2002) 714 lopull.: Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa. Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2005: Euroopan komissio. Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus Luxemburg, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2007: Euroopan komissio. Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus Luxemburg, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2008: Euroopan komissio. Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2009: Komission kertomus. Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus Bryssel KOM (2010) 282 lopullinen. KOM(2003) 232 lopull.: Euroopan komissio. Seitsemäs Komission kertomus neuvostolle maailman laivanrakennustilanteesta Bryssel KOM(2003) 717 lopull.: Euroopan yhteisöjen komissio. Komission tiedonanto Neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. LeaderSHIP Euroopan laivanrakennus- ja laivankorjausteollisuuden tulevaisuus Huippuosaamiseen perustuva kilpailukyky. Bryssel KOM(2005) 107 lopull.: Euroopan yhteisöjen komissio. Valtiontuen toimintasuunnitelma. Valtiontukien vähentäminen ja tarkempi kohdentaminen: suunnitelma valtiontuen uudistamiseksi vuosina Bryssel KOM(2005) 436 lopull.: Neuvotteluasiakirja innovaatiotuesta. VIII

10 KOM(2010) 135 lopullinen VOL. II Liitteet: Euroopan komissio Bryssel Komission tiedonantoon Euroopan parlamentille, Neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Komission työohjelma 2010 Tekojen aika. Kuulemisasiakirja 2010: Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden uudelleentarkastelu.kuulemisasiakirja. 0_shipbuilding_framework/index.html vierailtu Lissabon Puheenjohtajavaltion päätelmät: Eurooppa-neuvosto 23. ja 24. maaliskuuta 2000, Lissabon. Puheenjohtajavaltion päätelmät. Luonnos: laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevat puitteet. vierailtu Puitteet: Euroopan komissio (2003/C 317/06): Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevat puitteet. EUVL C 317, SEK(2007) 517: Komission valmisteluasiakirja. Raportti LeaderSHIP strategian edistymisestä. SEC(2010) 1462 final: Commission staff working document facts and figures on state aid in the member states accompanying the report from the commission state aid scoreboard - autumn 2010 update. Brussels, Taloudellisen arvioinnin yhteiset periaatteet: valtiontuen yhteismarkkinoille soveltuvuus EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komission työpaperi ja paperi on päiväämätön (tasapainotesti). vierailtu Kansainväliset järjestöt CESA 2008: CESA Community of European Shipyards Associations. Annual Report vierailtu CESA 2009: CESA Community of European Shipyards Associations. Annual Report vierailtu CESA 2010: CESA Community of European Shipyards Associations. Annual Report vierailtu ICES Cooperative Research Report No vierailtu OECD 2005: OECD: Oslo Manual Guidelines for Collecting and Interpreting Innovation Data Third edition OECD Saatavissa vierailtu OECD 2007: OECD Council Working Party on Shipbuilding (WP6) Report on ship financing. June Vierailtu OECD 2008: OECD Council Working Party on Shipbuilding (WP6) Sector Understanding on Export Credits for Ships (SSU). July Vierailtu Internet-lähteet vierailtu marraskuussa 2010 Tilastokeskus: (3011), laivojen ja kelluvien rakenteiden valmistaminen toimipaikkojen / henkilöstön lukumäärä vierailtu vierailtu Muut lähteet Antila, Jorma 2010: tilinpäätösanalyysi ja siihen liittyvät tilinpäätöstiedot vuosilta Metallityöväen Liitto ry/tutkimusosasto (julkaisematon lähde) IX

11 Alankomaat vastaus, kuuleminen 2010: Feedback on the application of the Shipbuilding Framework The Netherlands. Vierailtu viimeksi Assonaven vastaus, kuuleminen 2010: Review of the Framework on State Aid to Shipbuilding Assonave response to the consultation paper. Questionnaire assonave. Livio Marchesini. Italy. _framework/index.html. Vierailtu viimeksi BAFA 2010: Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle (BAFA). Innovativer Schiffbau sichert wettbewerbsfähige Arbeitsplätze Erläuterungen zur Richtlinie vom Eschborn, den Espanjan vastaus, kuuleminen 2010: State aid. Review of the Framework on state aid to Shipbuilding. Questionnaire. Ministry Of Industry, Tourism And Trade. Timoteo de la Fuente. Vierailtu viimeksi Hartikainen, Sami 2009: Näkökohtia Valtiontukisääntöjen soveltumisesta telakkatukiin. Muistio /SH. (julkaisematon lähde). Helsingin Sanomat : Uutinen STX:n Rauman telakan tilauksesta. Helsingin Sanomat : Helsingin Sanomat STX:n Rauman telakan tilaus. Holland Shipbuilding Association vastaus, kuuleminen 2010: Review of the framework on state aid to shipbuilding. Holland Shipbuilding Association. Response to the consultation paper. Vierailtu viimeksi Italian vastaus, kuuleminen 2010: Ministero delle Infrastrutture e Trasporti. Vanda Rebuffat. Vierailtu viimeksi Komission ja CESA:n neuvottelutulos: Draft aid scheme for the Granting of innovation aid to the shipbuilding according to Section of the Framework on State aid to Shipbuilding (Asiakirja on saatu haastattelun yhteydessä, ei löydy sähköisestä EU-tietokanasta). Kreikan vastaus, kuuleminen 2010: Review of the Framework on State Aid to Shipbuilding Hellenic Republic Ministry of Economy, Competitiveness and Shipping. Athens, 21/12/2010 R.N.:14693/ Vierailtu viimeksi Liittopäiväedustajien kysymys : Deutscher Bundestag Drucksache 17/ Wahlperiode Kleine Anfrage der Abgeordneten Uwe Beckmeyer, uzw. Stärkung des Schiffbaustandortes Deutschland. Norjan vastaus, kuuleminen 2010: Consultation of the review of the Framework on State Aid to Shipbuilding. Royal Norwegian Ministry of Goverment Administration, Reform and Church Affairs Vierailtu viimeksi Paasivirta, Anssi TEM kalvot: Meriteollisuustoimialan tilannekuva ja kehittämistoimet Turku Pääkkönen Kari: Muistiinpanot Kvaerner Masa-Yards. Innovaatiotukihakemus Kauppaja teollisuusministeriölle. Uuden sukupolven nesteytetyn maakaasun (LNG) kuljetuslaivan kehitys ja toteutus LNG marraskuuta, X

12 Ranskan vastaus, kuuleminen 2010: Questionnaire. Vastauksesta on julkaistu pelkkä lomake ilman tunnistetietoja. Vierailtu viimeksi Saksan vastaus, kuuleminen 2010: Mitteilung der Bundesregierung an die Europäische Kommission, Berlin, den 06. Dezember Betr.: HT Überprüfung der Rahmenbestimmungen für staatliche Schiffbaubeihilfen Konsultationspapier. Vierailtu viimeksi Saksan vastaus kuuleminen 2010, liite: Mitteilung der Bundesregierung an die Europäische Kommission, Berlin, den 06. Dezember Betr.: HT Überprüfung der Rahmenbestimmungen für staatliche Schiffbaubeihilfen Konsultationspapier. Anlage:Konsultationsfragebogen. Vierailtu viimeksi STX Finland Oy, markkina-analyysi Ei julkinen lähde. STX Finland : World fleet development and medium term shipbuilding demand - including ro-pax and cruise outlook. STX Finland, Turku Shipyard kalvot Ei julkinen lähde. STX Finland Oy 08/09/2011: STX Finland Oy:n lehdistötiedote Taloussanomat Martin Saarikankaan haastattelu. Technip Offshore Finland Oy /KPS. Consultation on the Review of the Framework on State aid to Shipbuilding Subject: Innovation aid. viimeksi Turun Sanomat artikkeli: Viimeinen sinetti puuttuu Viking Linen laivatilaukselta. Turun telakan henkilöstön ehdotus : Ehdotus toimenpiteiksi laivanrakennusalan työllisyyskriisissä Eduskunta, telakkaseminaari. VN kanslian vastaus asiakirjapyyntöön : Leena Vanhanen, johtava tietoasiantuntija. Valtioneuvoston kanslia/ Tietopalvelu. Sähköpostiviesti. VSM vastaus, kuuleminen 2010: Überprüfung der Rahmenbestimmungen für staatliche Schiffbaubeihilfen Konsultationspapier VSM-Antworten, Stand: 06.Dezember Vierailtu viimeksi VSM vastaus, kuuleminen 2010, liitteet 3a-3g: Überprüfung der Rahmenbestimmungen für staatliche Schiffbaubeihilfen Konsultationspapier VSM-Antworten, Stand: 06.Dezember Anlage 3a-3g. Vierailtu viimeksi Euroopan komission valtiontukipäätöksiä Lomake A. Komission innovaatiotukipäätösten liite. Lomake B. Komission innovaatiotukipäätösten liite. 1999/274/EY: Komission päätös, tehty 22 päivänä heinäkuuta 1998, MTW-Schiffswerftille ja Volkswerft Stralsundille myönnettyjen rakenneuudistustukien väärinkäytöstä entisessä Bremer Vulkan Verbundissa sekä 112,4 miljoonan Saksan markan investointilainan maksamisesta MTW-Schiffwerftille ilman hyväksyntää. N 531/2000 Suomi: Euroopan komissio: Valtiontuki - Suomi. Tuki N:o N 531/2000. Laivanrakennuksen sopimuskohtainen toimintatuki. Bryssel XI

13 N 612/01 Saksa: Staatliche Beihilfe N 612/01 - Deutchland. Schiffbau - Entwicklungshilfe zugunsten von Indonesien. Brüssel, den C(2001)3067fin. C 18/2002 Italia: Valtiontuki Italia. Tuki C 18/2002 (ex N 809/00) Telakoiden investointituet. Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti(2002/c 141/03). N 468/2002 Suomi: Euroopan komissio: Valtion Tuki N 468/ Suomi. Laivan kolmen vuoden toimitusajan jatkaminen Kvaerner Masa-Yards. Bryssel C(2002)3768fin. N 423/2004 Espanja: State aid No N 423/04 Spain Horizontal aid scheme to shipbuilding. Brussels, 16.III.2005 C(2005)539 fin. N 429/2004 Ranska: European commission. State aid No N 429/04 Innovation aid to shipbuilding France Brussels, 16.III.2005 C(2005)594 fin. N 452/2004 Saksa: Staatliche Beihilfe Nr. N 452/2004 Deutschland. Innovationsbeihilfen für den Schiffbau. Brüssel, den 16.II.2005 C(2005) 315. N 517/2004 Espanja: State aid No 517/2004 Spain. Shipbuilding, development aid to Bangladesh. Brussels, 16.III.2005 C(2005)538 fin. N 39/2005 Suomi: Valtiontuki N:o N 39/2005 Suomi. Laivanrakennusteollisuuden väliaikaiset suojajärjestelyt. Bryssel, 09.III C(2005)734. N185/2005 Alankomaat: State aid N185/2005 Netherlands. Shipbuilding, development aid to Vietnam. Brussels, 20.VII.2005 C(2005)2564 final. N 436/05 Espanja: State aid N 436/05 Spain. Development Aid to Mauritania (Shipbuilding). Brussels, 09.XI.2005 C(2005)4194 final. 2005/652/EY: Komission päätös, tehty 20 päivänä lokakuuta 2004, valtiontuesta C 38/03, jonka Espanja on toteuttanut (Espanjan valtion omistamille telakoille myönnettävä uusi rakenneuudistustuki) (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 3918) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) Virallinen lehti nro L 240, 16/09/2005 s N 359/2006 Suomi: Euroopan komissio Bryssel, 20.XII.2006 K(2006) 6604 lopull. Valtiontuki N 359/2006 Suomi. Aluetukikartta N 459/2006 Saksa: Europäische Kommission Brüssel, den 08.XI.2006 C(2006)4958 endg. Betreff: Staatliche Beihilfe N 459/ Deutschland. Fördergebietskarte N 719/2006 Alankomaat: State aid No N 719/2006 The Netherlands Innovation aid scheme for shipbuilding. Brussels, 01.II.2007 C(2007) 373. N 752/2006 Italia: State aid No N 752/2006 Italy Innovation aid scheme for shipbuilding. Brussels, 30.IV.2007 C(2007)1998. N 159/2007 Espanja: State aid N 159/2007- Extension horizontal aid scheme for shipbuilding, Spain. No objections decision. Brussels, 08.VI.2007 C(2007) /255/EY: Komission päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 2006, valtiontuesta C 5/06 (ex N 230/05), jonka Saksa aikoo myöntää Rolandwerft-telakalle (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 5854) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti ) EUVL L 112, , s N 342/2007 Saksa: Staatliche Beihilfe N 342/2007 Deutschland Innovationsbeihilfe für Nordseewerke 30.I.2008 C(2008) 297 final. N 416/2007 Kreikka: State aid No N 416/07 Horizontal aid scheme to shipbuilding Greece. Brussels, 19-III-2008 C (2008) N 28/2008 Suomi: Valtion tuki N:o N28/2008 Suomi. Suomen laivanrakennusteollisuuden innovaatiotukiohjelma. 2008/141/EY (Izar): Komission päätös, tehty 25 päivänä syyskuuta 2007, toimenpiteistä C 47/2003 (ex NN 49/2003), jotka Espanja on toteuttanut Izar-konsernin hyväksi (tie- XII

14 doksiannettu numerolla K(2007) 4298) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti Virallinen lehti nro L 044, 20/02/2008 s N 174/2008 Saksa: Staatliche Beihilfe Nr. N 174/ Deutschland. Verlängerung der Regelung für Innovationsbeihilfen an den Schiffbau. Brüssel, den 06.V.2008 K(2008)1835. N 392/2008 Espanja: State aid N 392/ Spain Prolongation of N 159/2007 Extension horizontal aid scheme for shipbuilding, Spain - Simplified procedure -Brussels, C(2008)4839. N 224/2009 Suomi: Euroopan komissio Bryssel C(2009)4443 Valtiontuki nro N 224/2009 Suomi. Suomen väliaikaisen euron tukiohjelman puitteet. N 277/2009 Saksa: Staatliche Beihilfe N 277/ Investitionsbeihilfe zugunsten der Volkswerft Stralsund GmbH in Stralsund, Mecklenburg Vorpommern, Deutschland. Brüssel, den K(2009) 5526 endgültig. N 116/2010 Saksa: Staatliche Beihilfe N 116/2010 Deutschland. Änderung der Regelung für Innovationsbeihilfen an den Schiffbau. Brüssel, den K(2010)3112. Euroopan yhteisön tuomioistuin Asia Italia v. kom. 173/73, 1974 ECR Asia 78/76 Firma Steinke und Weinlig v Bundesamt für Ernäherung und Forstwirtschaft. Verwaltungsgericht Frankfurtin esittämä ennakkoratkaisupyyntö, 1977 ECR 595. Asia 730/79. Philip Morris Holland BV v. kom ECR Asia 323/82 SA Intermills v. kom.1984 ECR Asia 52/84 kom. v. Belgia 1986 ECR 89. Asia 248/84 Saksa v. kom ECR Yhdistetyt asiat 67/85, 68/85 ja 70/85 Kwekerij Gebroeders van der Kooy BV ym. v. kom, 1988 ECR (lyh. Gasunie). Asia 310/85 Deufil v. kom ECR 901. Yhdistetyt asiat 62 ja 72/87 Executif Regional Wallon ja Glaverbel SA v. kom ECR (lyh. Glaverbel) Asia 63/87 kom. v. Kreikka 1988 ECR Unionin yleinen tuomioistuin Asia T-106/95b Federation Francaise des Societes d'assurances (FFSA) v. kom ECR II 229. Asia T-149/95 Ducros v. kom ECR II Asia T-214/95 Het Vlaamse Gewest (Région flamande) v. kom ECR II Asia T - 14/96 Bretagne Angleterre Irlande (BAI) v. kom. ECR 1999 II Asiat T /96 Breda Fucine Meridionali (BFM) v. kom ECR II (lyh. BFM). Yhdistetyt asiat T-132/96 ja T-143/96 Freistaat Sachsen, Volkswagen AG ja Volkswagen Sachsen GmbH v. kom ECR II Asiat T-298, 312, 313, 315, /97, 1, 3-6 ja 23/98 Alzetta Mauro v. kom II ECR (lyh. T-298 ym./97-98 Alzetta Mauro v. kom.). Asia T-228 ja 233/99 Westdeutsche Landesbank Gironzentrale ja muut v. kom ECR II 435. Asia T-190/00 Regione Siciliana v. kom ECR II Asia T-198/01 Technische Glaswerke Ilmenau GmbH v. kom ECR II Asia T-34/02 Le Levant ym. v. kom ECR II XIII

15 Asia T-171/02 Regione Autonoma della Sardegna v. kom ECR II Asia T-196/02 MTU Friedrichshafen v. kom ECR II Asia T-17/03 Schmitz-Gotha Fahrzeugwerke GmbH v. kom ECR II Asia T-349/03 Corsica Ferries France SAS v. kom. ECR 2005 II (lyh. Corsica Ferries). Asia T-196/04 Ryanair v. kom ECR II Yhdistetyt asiat T-239/04 ja T-323/04, Italia ja Brandt Italia v. kom ECR II Asia T-475/04 Bouygues SA ja Bouygues Télécom SA v. kom ECR II Asia T-68/05 Aker Warnow Werft ja Kvaerner v. kom ECR II Asia T-354/05 Télévision française 1 SA (TF1) v. kom ECR II 471. Asia T-177/07 Mediaset SpA v. Euroopan kom ECR Asia T-335/08 BNP Paribas ja Banca Nazionale del Lavoro SpA (BNL) v. kom ECR Unionin tuomioistuin Asia C-142/87 Belgian kuningaskunta v. kom ECR I (lyh. Tubemeuse). Asia C-313/90 Comité international de la rayonne et des fibres synthétiques ym. v. kom ECR I 1125 (lyh. CIRFS). Yhdistetty asia C-72/91 ja C-73/91. Sloman Neptun Schiffahrts AG vastaan Seebetriebsrat Bodo Ziesemer der Sloman Neptun Schiffahrts AG. - Arbeitsgericht Bremenin esittämät ennakkoratkaisupyynnöt ECR I (lyh. Sloman Neptun). Yhdistetyt asiat C /92, Espanja v. kom ECR I Asia C 387/92 Banco de Credito Industrial SA (Banco Exterior de Espana SA) v. Ayuntamiento de Valencia 1994 ECR I 877. Asia C-42/93 Espanja v. kom ECR I Asia C-311/94 Ijssel-Vliet Combinatie BV v. Minister van Economische Zaken 1996 ECR I Asia C-280/95 kom. v. Italia 1998 ECR I 259. Asia C-288/96 Saksa v. kom ECR I Asia C-75/97 Belgia v. kom ECR I Asia C-310/99 Italia v. kom ECR I Asia C-382/99 Alankomaat v. kom ECR I Asia C-482/99, Ranska v. kom ECR I Yhdistetyt asiat C -57 ja 61/00 Freistaat Sachsen ym. v. kom ECR I Asia C 114/00 Espanja v. kom ECR I Asia C - 277/00 Saksa v. kom ECR I Asia C - 278/00 Kreikka v. kom ECR I Asia C-280/00, Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg v. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH, ja Oberbundesanwalt beim Bundesverwaltungsgericht, 2003 ECR I (lyh. Altmark). Asia C-209/00 kom. v. Saksa 2002 ECR I Asia C-457/00 Belgia v. kom ECR I Asia C-126/01 Ministère de l'économie, des Finances et de l'industrie v. GEMO SA ECR I (lyh. GEMO). Asia C-66/02 Italian tasavalta v. kom ECR I Asia C-88/03 Portugali v. kom ECR I Asia C-237/04 Enirisorse SpA v. Sotacarbo SpA (Tribunale di Cagliarin esittämä ennakkoratkaisupyyntö) 2006 ECR I Asia C-521/06 P Athinaïki Techniki AE v. kom ECR I XIV

16 Muut tuomioistuimet Helsingin hovioikeus päätös 2779/2010, antamispäivä Diaarinumero H 10/2039. XV

17 Haastattelut Sumentola Juha Rajamäki Ari Malinen Jorma Törmä Matti Kujala Pentti Mäkinen Eero Levander Kai Mälkiä Jussi Häkkinen Pentti Putro Harri Kordelin Tapio Lindqvist Esa Paermaa Risto Nallikari Matti Sundqvist Hans Miettinen Erkki Soininen Harri Salmi-Lindgren Merja Jokilehto Tero Asianajaja, Astrea Hallituksen jäsen, STX Finland Oy Hallituksen jäsen, STX Finland Oy Toimitusjohtaja, VG Shipping Oy Professori, Aalto-yliopisto Senior Vice President, Marketing STX Europe/ STX Finland Oy Professor, Dr. H.C, SeaKey Naval Architecture, aiemmin: Assosiated Professor at NTNU, SVP Naval Architecture at STX Finland Cruise President, Meriaura Group Professori, Aalto-yliopisto Toimitusjohtaja, Uudenkaupungin työvene Oy Toimitusjohtaja, Oy Shippax Ltd Yksikön päällikkö, Tekes Johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö Ohjelmapäällikkö, FIMECC Oy Toimitusjohtaja, Turku Repair Yard Ltd Toimitusjohtaja, Suomenlinnan telakka Senior Advisor, D.Sc. (Tech.) VTT Toiminnanjohtaja, Meriteollisuusyhdistys / Teknologiateollisuus ry. Erityisasiantuntija, yksikön päällikkö, liikenne- ja viestintäministeriö XVI

18 Lyhenteet ja termit ad hoc Tapauskohtainen Aker Norjalainen monialakonserni BAFA Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle Talous- ja vientivalvontaviranomainen Saksassa. BKT bruttokansantuote BMWi Bundesministerium für Wirtschaft und Technologie Brt bruttorekisteritonni. Aluksen rungon tilavuus. 1 brt = 2,83 m³, 100 engl. kuutiojalkaa. CESA Community of European Shipyards`Associations CFI Court of First Instance cgt Compensated gross tonnage, kompensoitu bruttovetoisuustonni CIRR-korot Comercial Interest Reference Rates DAS konsepti (Double Acting Ship) Kaksitoiminen laiva (DAS) on jäänmurtoon suunniteltu alus, joka keula edellä avovedessä ja perä edellä jäissä. Tällaiset alukset voivat toimia itsenäisesti vaikeissa jääoloissa ilman jäänmurtajan apua, mutta säilyttävät paremmin avovedessä suorituskykynsä verrattuna perinteisiin jäänmurtajiin. DDR Deutsche Demokratische Republik, Saksan demokraattinen tasavalta DWT deadweight tonnage, aluksen kuollut paino eli kantavuus: aluksen vesivarastojen, tarvikkeiden, polttoaineen, lastin ja henkilöiden suurin yhteispaino. Viranomainen on hyväksynyt yhteispainon lastimerkin mukaisena. ECR Oikeustapauskokoelma, European Court reports EHTY Euroopan hiili- ja teräsyhteisö ELY Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus EMF Euroopan metallityöntekijöiden yhteisjärjestö, European Metalworkers' Federation ETA Euroopan talousalue ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETY Euroopan talousyhteisö EU Euroopan unioni EUVL Euroopan unionin virallinen lehti EY Euroopan yhteisö FIMECC Finnish Metals and Engineering Competence Cluster Fincantieri Italian valtion omistama telakkakonserni. Finnvera Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). GAP-analyysi On työkalu, joka auttaa yrityksiä vertaaman todelliseen suorituskykyä mahdolliseen suorituskykyyn. Sen ytimenä ovat kaksi kysymystä: Missä me olemme? ja Missä haluamme olla? Genesis Oasis of the Seas -aluksen rakennusaikainen työnimi. gt gross tonnage, aluksen kokonaisvetoisuus, bruttovetoisuus GT = ( ,02 * loggv) * GV. gv gross volume volyymi on aluksen tilavuus kuutiometreinä. HE Hallituksen esitys ICES The International Council for the Exploration of the Sea XVII

19 IMO Kansainvälinen merenkulkujärjestö International Maritime Organiza tion IPR Intellectual Property Rights KfW Kreditanstalt für Wiederaufbau jälleenrakennuksen luottolaitos KOM Euroopan komissio, sisältävät: komission lainsäädäntöesitykset peruste luineen, komission vihreät kirjat ja valkoiset kirjat, komission tiedonannot, erilaisia raportteja ja suuntaviivoja. k.p. Kirjoittajan huomautus KT Kokonaistoimitus KTM Kauppa -ja teollisuusministeriö LNG Liquefied Natural Gas nesteytetty maakaasu LVM Liikenne- ja viestintäministeriö MDO Marine diesel oil METY Meriteollisuusyhdistys ry M Miljoonaa euroa NBank Investitions- und Förderbank Niedersachsen Ala-Saksin investointi- ja kehityspankki NT net tonnage nettovetoisuus, aluksen lastinkuljetuskyky eli lastitilojen tilavuus OECD Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö offshore Merellä sijaitsevien öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämiseen liittyvä teollinen toiminta. passim. Viittaus lähteessä siellä täällä, paikoittain RCCL Royal Caribbean Cruise Line SEK-asiakirjat sisältävät komission pääsihteeristön laatimia tausta- ja valmistelu- SEC documents asiakirjoja, joista suurin osa on ei-julkisia ks. Euroopan komission asiakirjarekisteri. SEU Sopimus Euroopan unionista SEUT Sopimus Euroopan unionin toiminnasta SGEI SGEI-palvelut, services of general economic interest, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut STX Korealainen monialakonserni SWATH Small Waterplane Area Twin Hull, monirunkoinen puoliuppoalus Tax lease Tax lease -järjestelmällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa rahoittaja hankkii laivan omistukseensa (taseeseen) telakkayhtiöltä, mutta solmii pitkäaikaisen leasingsopimuksen varustamoyhtiön kanssa, joka operoi liiketoiminnassaan vuokratulla aluksella. Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEM Työ- ja elinkeinoministeriö T&K Tutkimus ja kehitys T&K&I Tutkimus, kehitys ja innovaatio VARELY Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VNa Valtioneuvoston asetus VSM Verband für Schiffbau und Meerestechnik EV WTO Maailman kauppajärjestö, World Trade Organization VTT Valtion tekninen tutkimuskeskus XVIII

20 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta Maailmaa vuoden 2008 jälkipuoliskolla kohdannut taantuma pysäytti täydellisesti laivakaupan. Silloin arvioitiin, että seuraavat normaalit risteilijäkaupat tehdään aikaisintaan kesällä 2010 tai vuodenvaihteessa 2010/ Normaalin laivakaupan tyrehtyminen aiheuttaisi laivanrakennusteollisuudelle kestämättömän pitkän, mahdollisesti lopullisen seisokin Suomessa. 2 Silloin arvioitiin risteilijöitä tilattavan maailmassa 6-12 kappaletta vuosittain vasta vuodesta 2011 lähtien. 3 Vuonna 2011 nähdään tämän pahimman riskiarvion toteutuneen. Risteilijäkysyntä on elpynyt, mutta suomalaiset telakat eivät ole saaneet riittävästi tilauksia. Turun telakalla on tilauskannassa vain kolme alusta. Edelleen on uhka koko suomalaisen laivanrakennusteollisuuden loppumisesta. Euroopan unionissa on mahdollista tukea telakoita kansallisin toimin. EU on kohdellut laivanrakennusta poikkeavana alana: "Laivanrakennukseen myönnettävään valtiontukeen on 1970-luvun alusta lähtien sovellettu useita erityisiä yhteisön sääntelyjärjestelmiä." 4 Nykyisessä telakkateollisuuden markkinahäiriössä voi olettaa, että jäsenvaltiot pyrkivät turvaamaan kansallisen teollisuutensa säilymisen kasvattamalla valtiontukia. Samalla epäterve kilpailu telakkateollisuudessa kasvaa yhteismarkkinoiden sisällä. Lisäksi voi nähdä telakkasubventioiden kasvavan maailmanlaajuisesti. 5 Telakkakriisin puhjettua työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti työryhmän pohtimaan alan ongelmia. 6 Samanaikaisesti teollisuus vaati valtiolta innovaatiotuen täysimääräistä käyttöä ja väitti, että tukisääntöjä tulkitaan Suomessa tiukemmin kuin muissa EU-maissa. 7 Työryhmä päätyi tarpeeseen selvittää innovaatiotuen hallinnoinnin toteuttamismallia ministeriössä. Se ehdotti, että Euroopassa käytettävien tax lease -mallin ja suorien rahoitus-, vero- ja muiden tukien käyttöä ja toimivuutta selvitetään, jotta laivanrakennusalan kilpailun läpinäkyvyys ja tasapuolisuus sisämarkkinoilla säilyy. Lisäksi työryhmä esitti, että meriteollisuusalan yrityksille varmistetaan kilpailukykyiset, julkisesti tuetut luotto- ja takuujärjestelyt myös tulevaisuudessa ja että Tekesin tukiprosentti nos- 1 Arvio perustuu STX Finland Oy:n markkina-analyysiin Ei julkinen lähde. 2 Meriteollisuustyöryhmä 2009, s. 6-7, Karvonen - Holma 2009, s Meriteollisuustyöryhmä 2009, s. 8, 11. Karvonen - Holma 2009, s Euroopan komissio (2003/C 317/06): Laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevat puitteet. EUVL C 317, , s. 1. Jatkossa käytän tästä asiakirjasta nimeä Puitteet. 5 Ecorys 2009, passim. 6 Työryhmä julkaisi kolme raporttia: Meriteollisuustyöryhmä 2009 mietintö, Telakkateollisuustyöryhmä 2009 välimietintö, Telakkateollisuustyöryhmä 2009 mietintö. 7 Tämä näkyi mm. Varsinais-Suomen liiton telakkatyöryhmässä. HALL 75/2009. Pöytäkirja 1/

21 tetaan väliaikaisesti meriteollisuusyrityksien kohdalla ja tonnistovero uudistetaan nopeasti. 8 Myöhemmin työryhmä ehdotti kiireellisesti selvitettävän mahdollisuudet suomalaisten varustamoiden ympäristöystävällisten alusinvestointien kertaluontoiseen tukemiseen "erityisesti ottaen huomioon Turun telakan vaikean tilanteen". 9 Näiden kansallisten valtion tukitoimien lisäksi työryhmä vaati Suomea toimimaan aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä markkinoiden toimivuuden ja tukien läpinäkyvyyden edistämiseksi. Tavoitteena oli varmistaa suomalaisen meriteollisuuden tasavertaiset kilpailuedellytykset. 10 Kesällä 2009 Varsinais-Suomen liitto asetti oman työryhmänsä telakoiden tilanteen parantamiseksi. Edustin työryhmässä Turun telakan henkilöstöä. Oma havaintoni työryhmän työtä koskien oli, että laivanrakennusalan vaikuttavuutta ja kehityspiirteitä seurataan ja tutkitaan säännöllisesti eri raportein, mutta lähes kymmeneen vuoteen Suomessa ei ole tehty yhtään tutkimusta laivanrakennusalan kansainvälisestä kilpailukyvystä 11 tai valtiontuista 12. Laivanrakennuksen valtiontuista ei ole myöskään tuoretta eurooppalaista selvitystä. 13 Tätä vaatisi jo suomalaisen EU-politiikan uskottavuus. FIMECC Oy on tuottanut tilaustutkimuksena selvityksen laivanrakennusalasta, mutta sitä ei ole julkaistu. EU:n merenkulun ja laivanrakennuksen valtiontuista on varsin niukasti suomalaista tutkimusta. Aiheeseen liittyvä aineisto on pääosin työ- ja elinkeinoministeriön (tai sen edeltäjän kauppa- ja teollisuusministeriön) ja liikenne- ja viestintäministeriön tuottamaa ja lainsäädännön uudistamiseen liittyviä työryhmämietintöjä. Niissä näkyy hyvin vahva järjestöjen ja eturyhmien vaikutus. Tutkimus tukien tarpeesta ja vaikutuksista voisi lisätä myös niiden hyväksyttävyyttä. 14 Laivanrakennusalan valtiontukikysymysten 8 Meriteollisuustyöryhmä 2009, s Telakkateollisuustyöryhmä 2009 mietintö, s Sama s Okko ym. 1997, Malinen ym. 1999, Meriteollisuustoimikunta Tämä selvitys on viimeisin joka aiheesta on tehty. Sen tekemiseen osallistui Turun kauppakorkeakoulun PK -instituutti. Itse tilaustutkimusta KTM ei halunnut julkaista. 12 Oikeustieteellisestä näkökulmasta löytyy telakkateollisuuden valtiontukia koskien kaksi pro gradu -työtä. Ensimmäinen, Spehar 1997, on lainopillinen tutkimus. Se esittelee lähinnä OECD:n ja EU:n selvitysten ja lehdistötiedotteiden pohjalta eri maiden tukijärjestelmiä. Lähteenä ei ole käytetty aiempaa suomalaista aineistoa. Tampereen yliopiston oikeustieteen laitoksella on tehty toinen gradu Veteläinen Veteläinen kertoo tutkimuksen olevan oikeusdogmaattinen. Itse asiasta hän lausuu: "Kilpailijoiden myöntämistä tuista on saatavilla vähän materiaalia -- kansallisiin tukitoimenpiteisiin ei voida tutustua ilman jäsenmaan apua." (s. 3). 13 EU:n komissio tuotti aiemmin neuvostolle selvityksiä alan tilanteesta, koska silloinen tukiasetus sitä edellytti. Viimeinen on vuodelta 2003 (KOM 2003, 232 lopullinen). Joitakin komission käyttämien konsulttien selvityksiä löytyy, mutta niissä on hyvin vähän tietoa tukikäytännöstä Euroopassa. 14 Siikavirta 2006, s , "jos tukien toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan väärin ymmärrettyjen ja kapeiden taloudellisten seikkojen valossa, saadaan niistä hyvin kielteinen kuva". 2