MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 4/2010

2 MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 4/2010

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 4/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer Arbete och företagsamhet 4/2010 MEE Publications Employment and entrepreneurship 4/2010 Tekijät Författare Authors Julkaisuaika Publiceringstid Date Tammikuu 2010 Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Puheenjohtaja: työmarkkinaneuvos Teija Felt Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppurraportti Tiivistelmä Referat Abstract Työministeri Tarja Cronbergin asettaman naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän tehtävänä oli selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja laatia ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi. Työn lähtökohtana oli pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ja hallituksen strategia-asiakirjassa 2007 Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmalle linjatut naisyrittäjyyden edistämistavoitteet, joiden mukaan naisyrittäjyyttä tulisi rohkaista turvaamalla erityisrahoituksen riittävyys. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli kartoittaa, mitkä asiat edistävät tai estävät naisyrittäjyyden syntyä sekä löytää uusia keinoja naisyrittäjyyden kasvattamiseksi. Erityisen tärkeää on nuorten naisyrittäjien määrän lisääminen ja työnantajayrittäjyyden lisääminen. Työryhmän kärkitavoitteena on edistää naisten yrittäjyyttä uudistamalla yritysympäristöä siten, että ympäristö tukee menestyvää yritystoimintaa ja syntyy uusia työpaikkoja. Kehittämisehdotuksilla pyritään edistämään naisten yritysten kasvua ja kasvuhalukkuutta ja saamaan työelämään lisää nuoria naisyrittäjiä. Tämä edellyttää myös yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen vahvistamista. Naisyrittäjät tulee saada nykyistä paremmin mukaan alueellisiin innovaatioverkostoihin ja yrityspalveluja tulee räätälöidä niin, että tunnistetaan yrittäjien ja yrittäjyyden monimuotoisuus ja erilaiset palvelutarpeet. Työryhmän toimenpide-ehdotukset: 1. Turvataan riittävät resurssit ja osaaminen naisyrittäjille suunnattuihin neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluihin 2. Valtakunnallistetaan yksinyrittäjäntuki (avustus ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin) 3. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta 4. Tuetaan naisyrittäjien työssä jaksamista ja jatkamista sekä työkykyä 5. Laajennetaan julkisen matkailualan pääomasijoitusrahaston toimialaa palvelu- ja luovan yritystoiminnan alalle tai perustetaan palvelualan ja luovien alojen yritystoimintaa rahoittava julkinen pääomasijoitusrahasto 6. Tuetaan meneillään olevia STM:n yrittäjyyden ja perhe-elämän kehittämishankkeita 7. Parannetaan naisyrittäjyyden tilastointia ja toiminnan seurantaa sekä kehitetään naisyrittäjätutkimusta Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilöt: Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/teija Felt, p , Anna-Liisa Levonen p Asiasanat Nyckelord Key words naisyrittäjyys, yrittäjä, yritystoiminta, yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittaminen ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 104 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 20 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Uuden yrityksen Suomessa perustaa entistä useammin nuori ja koulutettu nainen. Naisyrittäjien määrä on kasvanut tällä vuosituhannella tasaisesti. Naisten osuus yrittäjistä on Suomessa eurooppalaisittain korkea. Vuoden 2008 lopussa naisyrittäjiä oli noin Naisissa on vielä paljon yhteiskuntaa hyödyttävää yrittäjäpotentiaalia ja osaamista. Naisyrittäjien määrän kasvu on painottunut lähes kokonaan yksinyrittäjyyteen. Arviolta 80 prosenttia naisten yrityksistä on yritysmuodoltaan toiminimiä. Naisten perustamista yrityksistä useampi on perustettu luoville aloille miesten perustamiin yrityksiin verrattuna. Tulevaisuuden kantavia voimia ovat palvelualat, joilla naisyrittäjät toimivatkin jo nykyisin vahvasti. Naisyrittäjyyden vahvistamiselle on selkeä tilaus Suomen siirtyessä palveluyhteiskuntaan. Naisyrittäjyys ja yritystoiminnassa mukana olevat naiset ovat kansallinen voimavara pyrittäessä vakaaseen taloudelliseen kasvuun. Yritykset ovat haasteellisessa tilanteessa maailmantalouden tilan synkistyttyä. Talouskriisin seurauksena suomalaiseen elinkeinoelämään kohdistuu kovia haasteita. Tavoitteena on tukea naisten menestyvää yritystoimintaa sekä lisätä naisyrittäjien määrää ja naisten työnantajayrittäjyyttä. Kasvua ja uutta yrittäjyyttä etsitään nuorista naisista, alueellisten innovaatioverkostojen hyödyntämisestä sekä naisyrittäjille tarjottavien rahoitus-, neuvonta- ja koulutuspalvelujen kehittämisestä. Tärkeätä on kasvu- ja innovaatiohakuisen yrittäjyyskulttuurin vahvistaminen. Kehittämiskohteita on yrittäjyysosaamisessa, riskinoton ja aloitteellisuuden lisäämisessä sekä yksilöllisen menestyksen tukemisessa. Tärkeällä sijalla ovat myös yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Varhaiskasvatuksesta alkava monipuolinen ja toiminnallinen yrittäjyyskasvatus sekä korkeakoulutuksessa hankittu osaaminen lisäävät rohkeutta lähteä yrittäjäksi. Naisten kasvuhakuista yrittäjyyttä tukevan toimintaympäristön ja palvelujen kehittäminen edellyttää naisyrittäjyyden erityistarpeiden sekä yrittäjäkentän monimuotoisuuden tunnistamista. Sukupuolisensitiivistä neuvontaa ja tukea tarvitaan erityisesti alkuvaiheen ohjauksessa sekä siirtymävaiheessa työnantajayrittäjyyteen. Yrityksille työllistämiseen liittyvän tiedon ja tuen suuntaamisessa on hyödynnettävä muun muassa uutta tutkimustietoa. Naisyrittäjien käytettävissä on paljon palveluja, joilla yrittäjät voivat kehittää omaa yritystoimintaansa, mutta tieto niistä ei ole levinnyt riittävästi. Tiedottamista on lisättävä, jotta naisyrittäjät löytävät tarvitsemansa palvelut. Tulevaisuudessa tärkeää on naisyrittäjyyden eri muotojen edistäminen. Olemassa olevaan liikeideaan perustuva yrittäjyys monipuolistuu. Yrittäjätyön ja palkkatyön rajalle kehittyy uudentyyppistä toimintaa. Perinteinen ajattelu yksinään yrittämisestä on saamassa rinnalleen kumppanuusyrittämisen. Näiltä osin voi olla palvelujen kehittämistarpeita, sillä kumppanuusyrittämisen palvelumallit eivät ole vielä kehittyneet.

7

8 Sisällys Esipuhe... 5 Yhteenveto Työryhmän asettaminen ja tehtävät Naisyrittäjyyden määritelmiä Yleistä Naisyrittäjyyden määrittely ja tilastointi Naisyrittäjyyden profiili Yleistä Naisten yrittäjyysaktiivisuus Naisyrittäjyyden edistäminen Yleistä Naisyrittäjyyttä edistävät palvelut ja keskeiset toimijat Neuvontapalvelut Mentorointi, kummitoiminta, vertaistuki ja verkostoituminen Koulutus-, valmennus- ja konsultointipalvelut Yrityshautomot ja jalostamot Omistajanvaihdospalvelut Yrittäjyyskasvatus ja nuorten yrittäjyyden tukeminen Erasmus nuorille yrittäjille Sähköiset palvelut Yrittäjien sijaispalvelu Naisyrittäjien edunvalvonta TEM konsernin yritysrahoitus Yritysrahoitus maaseudun yrityksille Pääomasijoittajat rahoittajina Työryhmän selvitys TE-keskuksittain naisyrittäjyyden edistämiseksi toteutetuista toimenpiteistä Selvitysten tulosten taustaa Naisyrittäjyyshankkeiden rahoitus Alueelliset erot Työryhmän selvitys Naisten resurssikeskusten nykytilasta ja kehittämistarpeista Naisyrittäjyyttä edistävät keskeiset hankkeet ja toimintamallit TEM:n strategiset kehittämishankkeet TYKES

9 7.3 Innovatiivisen kasvuyrittäjyyden edistäminen Naisyrittäjien työhyvinvointi- ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen -hanke Osuustoiminnallista yrittäjyyttä edistävä hanke Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) Yrittäjien sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön kehittäminen 65 9 Naisyrittäjyyden moninaisuus Maaseutualueet yritysympäristönä Maahanmuuttajanaisten yrittäjyyden edistäminen Osatyökykyisten ja vammaisten naisten yrittäjyyden edistäminen Naiset pienosuuskunnissa Naisyrittäjyys yrityspolitiikan kansallisissa ja alueellisissa strategioissa Uudistuva naisyrittäjyys työryhmän esitykset Lisää naisia yrittäjiksi ja työnantajiksi Lisää innovaatioita, kasvua ja kansainvälisyyttä Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittaminen Naisyrittäjyyden tilastointi ja tutkimus Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä , toimenpide-esitykset Lähteet Liite 1 Työryhmän toimeksiantoa ja esityksiä kuvaava taulukko Liite 2 Nordia Management muistio Palvelualan pääomasijoitusrahasto naisyrittäjyyden edistämisessä Liite 3 KTM:n työryhmän toimenpide-esitysten seurantataulukko Liite 4 Naisyrittäjyyshankkeiden rahoitus Liite 5 Naisten resurssikeskukset Liite 6 Kuullut asiantuntijat

10 Yhteenveto Työministeri Tarja Cronbergin asettaman naisyrittäjyyden edistämistä koskevan työryhmän tehtävänä oli selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja laatia ehdotuksia yrittäjyyden edistämiseksi. Työn lähtökohtana oli pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ja hallituksen strategia-asiakirjassa 2007 työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmalle linjatut naisyrittäjyyden edistämistavoitteet, joiden mukaan naisyrittäjyyttä tulisi rohkaista turvaamalla erityisrahoituksen riittävyys. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja kartoittaa, mitkä asiat edistävät tai estävät naisyrittäjyyden syntyä sekä löytää uusia keinoja naisyrittäjyyden kasvattamiseksi. Erityisen tärkeä on nuorten naisyrittäjien määrän lisääminen ja työnantajayrittäjyyden lisääminen. Naisyrittäjien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti 2000-luvulla. Vuoden 2008 lopussa naisyrittäjiä oli noin eli kolmannes kaikista yrittäjistä, mikä on EU-vertailussa suhteellisen korkea osuus. Naisten yritykset toimivat usein kotimaan palvelumarkkinoilla ja asiakkaat koostuvat lähinnä yksityisistä kotitalouksista. Yleisiä toimialoja ovat kauppa, sosiaali- ja terveyspalvelut ja henkilökohtaiset palvelut kuten kampaamot ja kotitalouspalvelut. Luovien alojen yrittäjyys on yleisempää naisilla kuin miehillä. Naisyrittäjät toimivat harvemmin työnantajina kuin miehet. Naisyrittäjyys on tärkeä kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Vaikka naisten osuus yrittäjistä onkin Suomessa eurooppalaisittain korkea, yrittämisen reservissä on kuitenkin paljon potentiaalia ja osaamista. Edistämällä naisyrittäjyyttä voidaan vaikuttaa työllisyyteen sekä parantaa alueellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Elinkeinorakenteen muutos ja palveluyrittäjyyden kasvava kysyntä luovat mahdollisuuksia naisten yrittäjyydelle. Jo nyt on näkyvissä sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden kasvu. Myös kotitalouspalveluissa on paljon kasvupotentiaalia. Yrittäjyyden tukeminen liittyy laajapohjaiseen innovaatiopolitiikkaan, jossa korostetaan sosiaalisiin palveluihin liittyviä innovaatioita ja toimintamalleja. Naisilla on ideoita, mutta he eivät ole tottuneet hyödyntämään niitä kaupallisesti. Työryhmän kärkitavoitteena on edistää naisten yrittäjyyttä uudistamalla yritysympäristöä siten, että ympäristö tukee menestyvää yritystoimintaa ja syntyy uusia työpaikkoja. Kehittämisehdotukset kohdennetaan tavoitteisiin, joilla saadaan lisää nuoria naisyrittäjiä ja edistetään naisten yritysten kasvua ja kasvuhalukkuutta. Tämä edellyttää myös yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen vahvistamista. Naisyrittäjät tulee saada nykyistä paremmin mukaan alueellisiin innovaatioverkostoihin ja palveluja tulee räätälöidä tunnistaen yrittäjien ja yrittäjyyden monimuotoisuus. Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamista on helpotettava. Lisäksi on tuettava naisyrittäjien työkykyä, työssä jaksamista ja jatkamista. 9

11 Kehittämistavoitteet ja työryhmän ehdotukset: 1 Lisää naisia yrittäjäksi ja työnantajiksi Turvataan riittävät resurssit ja osaaminen naisyrittäjille (ml. maahanmuuttajat ja muut erityisryhmät) suunnattuihin neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluihin Valtakunnallistetaan ja vakiinnutetaan yksinyrittäjäntuki (avustus ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin) Vahvistetaan yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta Tuetaan naisyrittäjien työkykyä sekä työssä jaksamista ja jatkamista Yrittäjä haluaa neuvontapalvelut kattavasti yhdestä paikasta helposti. Haasteeseen vastaa seudullisten yrityspalvelujen toimintamalli, jota naisyrittäjyyden kehittämisen näkökulmasta tulee kehittää siten, että neuvonta tunnistaa asiakkaiden palvelutarpeissa sukupuolten välisiä eroja sekä naisyrittäjien moninaisesta kirjosta, kuten erilaisesta kulttuuritaustasta, osatyökykyisyydestä tai vammaisuudesta juontuvia erityisvaateita. Seudullisten yrityspalvelujen verkostossa tulee varmistaa, että seudun palvelutarjonta kattaa naisyrittäjyyden erityiskysymyksiin koulutetut neuvojat, jolloin naisyrittäjillä on mahdollisuus yksilölliseen omiin erityistarpeisiin suunnattuun neuvontaan niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Samalla on kuitenkin huolehdittava, ettei naisille tarjottavaa yritysneuvontaa lokeroida omaksi kokonaisuudekseen, koska eriyttäminen voi johtaa siihen, että esimerkiksi naisten potentiaaliset kasvuyritykset jäävät tunnistamatta ja ilman tukitoimenpiteitä. Yrityksen menestyminen on vahvasti sidoksissa yrittäjän liiketoimintaosaamiseen, joten on tärkeätä tarjota aloittaville yrittäjille liiketoimintaosaamista kehittäviä palveluja. Naisyrittäjien työkykyyn ja työssä jaksamiseen ja jatkamiseen voidaan vaikuttaa positiivisesti parantamalla työterveyshuoltopalvelujen saatavuutta ja korvattavuutta sekä kehittämällä työterveyshuoltoa vastaamaan entistä paremmin naisyrittäjien tarpeita. Naisyrittäjien työssä jaksamista palvelee yrittäjien työterveysmalli, jota kehitetään toimivaksi käytännöksi. Yksinyrittäjäntuki on osoittautunut toimivaksi menettelyksi rohkaista naisyrittäjiä työnantajayrittäjyyteen. Tuen valtakunnallistaminen käynnissä olevan kokeilun aikana ja vakinaistaminen vuoden 2012 alusta on erittäin tärkeää naisten työnantajayrittäjyyden kasvun näkökulmasta. Työnantajaksi ryhtyminen vaatii lisäksi tehokasta neuvontaa ja alkuvaiheen ohjausta. Työnantajana toiminen edellyttää osaamista, jota voidaan kartuttaa naisyrittäjille suunnatussa koulutuksessa. Yrittäjyyskasvatuksella lisätään myönteisiä asenteita, kehitetään yrittäjyyteen liittyviä tietoja ja taitoja, saadaan aikaan uutta yrittäjyyttä, kehitetään yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamista sekä yrittäjämäistä toimintatapaa. Yrittäjyyskasvatus perustuu elinikäiseen oppimiseen ja verkostomaiseen toimintatapaan. Tavoitteena on yrittäjämäisen asenteen vahvistuminen ja yrittäjyyden 10

12 houkuttelevuuden lisääntyminen yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjyyden vahvistaminen kattaa koko koulutusjärjestelmän. Kansantalouden kannalta on tärkeätä, että naisten osaaminen ja innovaatiot onnistutaan jalostamaan entistä tehokkaammin maailmalle. Kun yrittäjyyden koko kasvupotentiaali saadaan käyttöön, syntyy toimiva ja aktiivinen alkavien yritysten kriittinen massa, joka toimii alustana kasvuhakuisille edelläkävijäyrityksille. Huomattavaa on, että kasvuyrittäjyys ei ole toimialasidonnaista, vaan potentiaalia on kaikilla toimialoilla ja kaikkien kokoluokkien yrityksissä. Keskeiset menestystekijät ovat innovatiivisuus ja edelläkävijyyden tavoittelu. 2 Lisää innovaatioita, kasvua ja kansainvälisyyttä Laajennetaan julkisen matkailualan pääomasijoitusrahaston toimialaa palvelu- ja luovan yritystoiminnan alalle tai Perustetaan palvelualan ja luovien alojen yritystoimintaa rahoittava julkinen pääomasijoitusrahasto Palvelusektorin pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun julkisen pääomasijoitusrahaston, palvelurahaston, perustamiselle on olemassa selkeä tarve. Pkyrityksille tarkoitettu, kärsivällistä sijoituspolitiikkaa harjoittava julkinen palvelurahasto toimisi siemenrahoituksen ja täysin markkinaehtoisen sijoitustoiminnan välisellä alueella kuin myös uudenlaista palvelua tai palvelukonseptia kehittävien yritysten kehittäjänä ja sijoittajana. Perustettava palvelurahasto voi olla erillinen rahasto tai se voi olla jo toimintansa vakiinnuttaneen toimijan toimialan laajennus. Palvelurahaston oman pääomaehtoisen rahoituksen täydentäjäksi tarvitaan kohdeyrityksiin myös yksityisiä pääomasijoittajia, joiden kanssa rahoitus syndikoidaan. On erityisen toivottavaa, että julkisen palvelurahaston sijoitus kannustaa yksityisiä sijoittajia sijoittamaan entistä enemmän myös palvelualojen yrityksiin. Verokannusteet yksityisten sijoittajien kannustamiseksi olisivatkin nyt tärkeitä saada käyntiin, jotta yhä kasvavalle palvelusektorille saataisiin kannustettua myös yksityisiä henkilöitä sijoittajiksi täydentämään julkista sijoitustoimintaa. Korkeakoulujen teknologian ja osaamisen siirtoa yritystoimintaan on tehostettava. Korkeakouluissa on runsaasti potentiaalia hyvien ideoiden synnyttämisessä, mutta hyvät keksinnöt ja ideat eivät kaupallistu yleensä yksin niiden kehittäjän voimin. Innovaatioiden synnyttäminen vaatii osaamista ja resursseja esimerkiksi patentoinnin ja lisensoinnin osalta. Vaihtoehtona voi olla myös uuden yrityksen perustaminen yritystoiminnan ammattilaisten kanssa, mikä vaatii osaamista. 3. Yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tuetaan meneillään olevia STM:n yrittäjyyden ja perhe-elämän kehittämishankkeita 10 11

13 Vanhemmuudesta aiheutuvat kulut sekä työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeuttavat erityisesti naisyrittäjien toimintaa. Perhevapaita käsittelevän työryhmän tulee saada aikaiseksi ratkaisu, joka yhteisvastuullisesti ja laajalta veropohjalta kattaa vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset. Naisvaltaisia aloja rasittaa esimerkiksi raskauden aikaisista poissaoloista aiheutuvat kustannukset. Raskaudesta johtuvat poissaolot tulisi voida laskea yhteen siten, että omavastuu tulisi otettavaksi vain kerran raskauden aikana. Yksityisen elinkeinonharjoittajan lapsen sairastuessa hoidon järjestäminen on välttämätöntä, koska yrittäjällä ei ole useinkaan mahdollista jäädä pois työstä. STM:n yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä käsitellyt työryhmä esitti muistiossaan (Yrittäjät työryhmä, STM 2009:39), että sairaan lapsen hoitokulujen verovähennysoikeus laajennettaisiin koskemaan yksityisiä elinkeinonharjoittajia. 4. Naisyrittäjyyden tilastointi ja tutkimus Kehitetään naisyrittäjyyden tilastointia ja toiminnan seurantaa sekä naisyrittäjätutkimusta Tarvitaan yhtenäisiin määrittelyihin perustuvaa tietopohjaa, koska tilastoaineiston puute vaikeuttaa naisyrittäjyyden kehittämis- ja tutkimustoimintaa. 12

14 1 Työryhmän asettaminen ja tehtävät Työministeri Tarja Cronberg asettaman naisyrittäjyyden edistämistä koskevan työryhmän tehtävänä oli selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja laatia ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi. Työryhmän työn lähtökohtana oli pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ja hallituksen strategia-asiakirjassa 2007 työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmalle linjatut naisyrittäjyyden edistämistavoitteet, joiden mukaan naisyrittäjyyttä tulisi rohkaista turvaamalla erityisrahoituksen riittävyys ja seuraamalla naisyrittäjyyden edistämistä käsitelleen työryhmän (KTM 05/2005) esittämien toimenpide-ehdotusten toteutumista. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää naisyrittäjyyden nykytila ja kartoittaa, mitkä asiat edistävät tai estävät naisyrittäjyyden syntyä sekä löytää uusia keinoja naisyrittäjyyden kasvattamiseksi. Erityisen tärkeä on nuorten naisyrittäjien määrän lisääminen ja työnantajayrittäjyyden lisääminen. Työryhmän toimeksianto sisälsi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: 1. Naisyrittäjyyden edistämiseksi toteutetut toimenpiteet TE-keskusalueittain. Tulee myös kartoittaa naisyrittäjyyden edistämistoiminnan ja -hankkeiden julkisen rahoituksen määrä ja rahoituslähteet. 2. On kartoitettava naisyrittäjyyden rahoituksen kehittämisen tarpeet sekä se, kuinka pääomasijoittajia voitaisiin houkutella naisyrittäjien tukijoiksi. 3. Naisten resurssikeskuksien toiminnan tulokset ja niiden tämän hetkinen toiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne sekä tarvittavat toimenpiteet toiminnan kehittämiseksi. 4. Naisyrittäjyyden edistämisen kytkeminen yrityspolitiikan kansallisiin ja alueellisiin strategioihin sekä alueellisiin ja kansallisiin verkostoihin huomioiden uudistuneen työ- ja elinkeinohallinnon mahdollisuudet. 5. Naisyrittäjyyden aseman vahvistaminen Yritys Suomi -palvelujärjestelmän kehittämisessä ja naisyrittäjyyden edistämisen voimavarojen ja toiminnan kytkeminen osaksi Yritys Suomi -palvelujärjestelmää. 6. Toimenpiteet, jotka rohkaisevat yksinyrittäjien kehittymistä työnantajayrityksiksi; kuinka sijaispalvelujärjestelmä ja ensimmäisen työntekijän palkkauksen tukimalli toimivat naisyrittäjyyden tukena. 7. Nuorten naisten yrittäjyyden tukeminen; siihen liittyen tulee selvittää perheen ja työn yhdistämistä naisyrittäjän näkökulmasta sekä vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten (vanhempainvapaat, sairaan lapsen hoito) vaikutuksia naisyrittäjyyteen. 8. Naisyrittäjien sosiaaliturvassa piilevien kannustinloukkojen selvittäminen ja mahdollisten muutosehdotusten esittäminen sosiaaliturvan uudistamiskomitealle (SATA-komitea)

15 9. Naisten yrittäjyyskoulutuksen ja sen tarkoituksenmukaisuuden arviointi ja sitä koskevien mahdollisten muutosesitysten tekeminen aikuiskoulutuksen uudistusta valmistelevalle johtoryhmälle (AKKU-ryhmä). 10. Naisyrittäjyyden erityisryhmien tarpeiden tarkastelu, erityisesti maahanmuuttajanaiset. Työryhmän tehtävänä on miettiä, tarvitaanko erityisiä instrumentteja maahanmuuttajanaisten yrittäjyyden kehittämiseksi. Sen osana tulee tarkastella, miten kotoutumisohjelmissa toteutuu yrittäjyyskasvatus ja kannustus yrittäjyyteen sekä arvioida informaatio- ja neuvontapalvelujen toimivuutta. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän jäseniksi nimitettiin kaupallinen neuvos Marjaana Aarnikka työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Jarmo Palm työ- ja elinkeinoministeriöstä, projektipäällikkö Tuulikki Laine-Kangas työ- ja elinkeinoministeriöstä, ylitarkastaja Kari Alanko työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetusneuvos Jussi Pihkala opetusministeriöstä, hallitusneuvos Esko Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä, yritysneuvoja ja toimialapäällikkö Riitta Kettunen Etelä-Savon TE-keskuksesta, apulaisaluejohtaja Seija Leppänen Finnvera Oyj:n Joensuun aluekonttorista, professori Anne Kovalainen Turun kauppakorkeakoulusta, toiminnanjohtaja Eppie Eloranta TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:stä, toimitusjohtaja Leena Teräs SINNI voimavarakeskus Oy:stä, puheenjohtaja Kaarina Jokinen Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:stä, toimitusjohtaja Ritva Nyberg Naisyrittäjyyskeskus ry:stä, toiminnanjohtaja Sanna Lento-Kemppi Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta, yritysneuvoja Pirjo Kuusela Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:stä ja toimitusjohtaja Timo Onnela Helsingin Uusyrityskeskus ry:stä. Työryhmän sihteereiksi nimitettiin neuvotteleva virkamies Marja Taskinen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja ylitarkastaja Natalia Härkin työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän päätöksin kokoonpanoa on muutettu seuraavasti: Naisyrittäjyyskeskus ry:n toimitusjohtaja Ritva Nyberg siirtyessä eläkkeelle toimitusjohtaja Taru Päivike tuli työryhmän jäseneksi huhtikuussa Syyskuussa 2008 asiantuntijajäseneksi nimitettiin Suomen naisresurssikeskusten yhdistyksen puheenjohtaja Marja- Leena Haataja. Lisäksi työryhmässä ovat toimineet yritysneuvoja Kristiina Kuparinen Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:stä, yritysneuvoja Katariina Rantanen YritysHelsingistä sekä erikoissuunnittelija Pertti Linkola työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työryhmän väliraportin on kirjoittanut projektisuunnittelija Iina Leporanta ja loppuraportin suunnittelija Marianne Toiskallio yhteistyössä työryhmän kanssa. Työryhmä on kuullut kokouksissa 18 asiantuntijaa työryhmän toimeksiannon eri osa-alueilta. Asiantuntijaluettelo on liitteessä 6. Lisäksi sihteeristö on ollut yhteydessä nuorten naisten yrittäjyyttä edistävien sekä osatyökykyisten ja vammaisten yrittäjyyttä edistävien tahojen asiantuntijoihin. 14

16 Työryhmä asetettiin toimikaudeksi , jonka aikana se kokoontui 13 kertaa tehdyllä päätöksellä työryhmän toimikautta jatkettiin asti. Jatkokauden aikana työryhmä kokoontui kolme kertaa. Työryhmä järjesti kolme Naisyrittäjyysfoorumia. Ensimmäisen pidetyn Naisyrittäjyys tänään ja huomenna -foorumin keskeisimmät teemat olivat työryhmän väliraportti, johtajuus, yritystoiminnan rahoitus ja pääomasijoittaminen. Toisessa pidetyssä Uudistuva naisyrittäjyys -foorumissa keskeiset teemat olivat naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän kehittämislinjaukset ja alustavat toimenpide-esitykset, yksinyrittäjyydestä työnantajayrittäjäksi, naisyrittäjien työhyvinvointi, mentorointi ja yrityskummit naisyrittäjyyden edistäjinä. Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuseminaarissa MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys esiteltiin työryhmän toimenpide-esitykset. Työryhmä teki selvityksen vuosina toteutetuista naisyrittäjyyttä edistävistä hankkeista ja niiden rahoituksesta TE-keskusalueittain sekä kartoituksen naisyrittäjien ja naisyrittäjyyttä edistävien tahojen näkemyksistä ja tarvittavista kehittämistoimista. Selvitysten tulokset on raportoitu työryhmän väliraportissa Naisyrittäjyys tänään ja huomenna. Väliraportti löytyy sähköisesti osoitteesta: julkaisut muut julkaisut ja raportit Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän väliraportti

17 2 Naisyrittäjyyden määritelmiä 2.1 Yleistä Naisyrittäjyydelle ei ole virallista määritelmää ja tämän vuoksi naisyrittäjyys määritellään eri tavalla eri yhteyksissä. Naisyrittäjyyden määrittely on tärkeää, jotta eri tahot voivat omassa toiminnassaan tuoda esille naisyrittäjyyden kannalta olennaisia seikkoja. Määritelmien lukuisuuden ja eriperustaisen tilastoinnin vuoksi on vaikea saada naisyrittäjyydestä yhtenäistä kuvaa helposti. Erilaisista tiedonkeruutavoista johtuen tilastoja on vaikea verrata toisiinsa. Myös EU:n alueella on tuotu esiin maailmanlaajuisena ongelmana tiedonkeruun ja sen raportoinnin erilaisuus. Kaiken kaikkiaan naisyrittäjyyden tilanteesta voidaan sanoa hyvin vähän, sillä naisyrittäjyyttä on tutkittu vain noin 30 vuotta. (Kyrö & Torikka 2002,18,64.) Tarvetta on mm. siihen, että tilastojen ja raporttien avulla on mahdollista säännöllisesti, kattavasti sekä pitkäjänteisesti arvioida ja kehittää naisyrittäjyyden toteutumista ja kehitystä. 2.2 Naisyrittäjyyden määrittely ja tilastointi Yrittäjyyden määrittämistä lähestytään monesta eri näkökulmasta. Määrittäminen voi liittyä esimerkiksi liiketoimintaan, yritystoiminnan käynnistämiseen, omistamiseen ja johtamiseen tai yrittäjään näiden toimintojen käynnistäjänä ja toteuttajana. Lähtökohtana on yrittäjän ja liiketoiminnan välinen suhde ja siihen liittyvät prosessit ja toimijat. Nykyisissä yrittäjyyden määrittelypyrkimyksissä painotetaan uuden liiketoiminnan synnyttämistä ja omistamista, ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien havaitsemista, voimavarojen yhdistämistä innovoimaan, uutta synnyttävään toimintaan sekä näihin liittyvään kasvuun ja riskinottoon. (Kyrö & Torikka 2002, ) Tilastokeskuksen mukaan yrityksellä tarkoitetaan yhden tai usean henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, joka tähtää kannattavaan tulokseen. Yrityksiä ovat ammatin- ja liikkeenharjoittajat, jotka toimivat omalla nimellä tai rekisteröidyllä toiminimellä ja oikeushenkilöt (esim. osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, taloudellinen yhdistys ja avoin yhtiö) sekä julkiset rahoituslaitokset ja valtion liikelaitokset. Työvoimatilastossa yrittäjä on itsensä työllistävä henkilö, jolla voi olla työntekijöitä. Hän johtaa itse tai puolisonsa kanssa omaa yritystään, maatilaa tai vuokrattua tilaa, tai harjoittaa ammattia tai toimii nk. freelancerina. Yrittäjä työskentelee omalla riskillään ansaitakseen toimeentulonsa. Yrittäjän perheen jäsen voi toimia yrityksessä joko palkallisena tai palkattomana työntekijänä ja jos hän toimii muussa roolissa kuin pelkästään työntekijänä, hänet luokitellaan yrittäjäksi. Työttömyysturvalaissa (1290/2002) yrittäjäksi määritellään henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) tai maatalousyrittäjien maatalouden eläkevakuutuksen (MYEL). Yrittäjäksi katsotaan myös 16

18 yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta. Lisäksi osaomistajana pidetään henkilöä, joka ei ole johtavassa asemassa, mutta työskentelee yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta, äänivallasta tai muusta määräämisvallasta. Finnvera Oyj:n määritelmän mukaan naisyrittäjyys on eri yhtiömuotojen kohdalla määritetty seuraavasti: yksityinen elinkeinonharjoittaja on nainen, avoimessa yhtiössä vähintään puolet yhtiömiehistä on naisia sekä yli puolet yhtiöpanoksista naisten sijoittamia, kommandiittiyhtiössä vähintään puolet vastuunalaisista yhtiömiehistä on naisia ja yli puolet vastuunalaisten yhtiömiesten yhtiöpanoksista on naisten sijoittamia, osakeyhtiössä yli 50 prosentin yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä on naisilla, yksi naispuolisista omistajista johtaa yritystä päätoimisesti. Työryhmä on pohjannut tarkastelunsa KTM:n naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän (KTM Julkaisuja 11/2005, 21) määritelmään, jonka mukaan naisyrittäjyydellä tarkoitetaan naisen tai naisten perustamaa yritystä tai/ja yritystä, joissa naisilla on yli 50 prosentin omistus tai/ja joissa nainen on johtajana. Yrittäjyyttä kuvaavien tilastojen tuottamisessa merkittävimmät hyödynnettävät rekisterit ja tietolähteet ovat verohallinnon rekisterit; ennakkoperintä-, arvonlisävero- ja työnantajarekisteri sekä patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä Kaupparekisteri. (Kyrö & Torikka 2002, 22.) KTM:n raportissa on esitelty miten eri tilastoissa, rekistereissä ja tutkimuksissa määritellään yrittäjyys ja samalla myös naisyrittäjyys. (KTM Julkaisuja 11/2005, ) Vuonna 2002 Suomen naisyrittäjyyden tiedonkeruun kehittäminen -raportissa kartoitettiin keinoja naisten yritystoimintaa koskevan tilastoinnin kehittämiseksi. Yleisesti ottaen Pohjoismaissa, Norjaa lukuun ottamatta, tilastot pyritään jaottelemaan sukupuolten mukaisesti. Selvityksen tulosten perusteella Suomessa tilastojen tuottamisessa ja saatavuudessa ilmenee puutteita suhteessa joihinkin vertailumaihin. Tiedonkeruun kehittämiseksi naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä teki toimenpide-ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi vuonna (Kyrö & Torikka, 2002, ) Työryhmän ehdotus tilastoinnin kehittämiseksi ei ole toteutunut. Tämän vuoksi TEM:n naisyrittäjyyden työryhmä pitää tärkeänä naisyrittäjyyden tilastoinnista ja seurannasta vastaavan työryhmän perustamista, joka arvioisi myös naisyrittäjyyden tutkimustarpeita

19 3 Naisyrittäjyyden profiili 3.1 Yleistä Naisyrittäjien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti 2000-luvulla. Myönteistä on, että kaikista uusista yrittäjistä moni on nainen. Vuoden 2008 lopussa naisyrittäjiä oli noin eli kolmannes kaikista yrittäjistä. Edelliseen vuoteen verrattuna naisyrittäjien lukumäärä on kasvanut viidellä tuhannella. Toimialoittain tarkasteltuna naisyrittäjien määrä on kasvanut vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, joissa naisyrittäjiä on jo yli puolet yrittäjistä. Sosiaalipalvelujen osalta verotuksen kotitalousvähennys on edistänyt yksityisen kodinhoitopalveluja tuottavan yritystoiminnan kasvua. Maataloudessa tapahtunutta yrittäjien määrän vähenemistä korvaa naisyrittäjien määrän kasvu muussa yrittäjätoiminnassa. Vuonna 2007 naisten yrityksistä noin 90 prosenttia toimi kaupan alalla ja muilla palvelualoilla. Jalostusaloilla (teollisuus, energiahuolto ja rakentaminen) ja alkutuotannossa yrityksistä toimi vain 10 prosenttia. Naisten yleisiä toimialoja ovat kauppa, sosiaali- ja terveyspalvelut ja henkilökohtaiset palvelut kuten kampaamot ja kotitalouspalvelut. (TEM 2008, 86,89; 2009a, 103, ,111.) Naisten perustamista yrityksistä useampi on perustettu luoville aloille (taidealat, kulttuurialat, viestintä, design, mainonta, viihdealat ja käsityöalat) miesten perustamiin yrityksiin verrattuna. (GEM 2009, 5.) Taulukko 1. Naisyrittäjien määrä ja osuus kaikista yrittäjistä (pois lukien alkutuotanto ja yrittäjäperheenjäsenet) päätoimialoittain Naisyrittäjiä, lkm Osuus kaikista yrittäjistä, % Henkilökohtaiset palvelut ,1 Liike-elämän palvelut ,8 Vähittäiskauppa ,9 Terveyspalvelut ,7 Sosiaalipalvelut ,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,5 Kulutustavarateollisuus ,5 Kiinteistöpalvelut ja siivous ,4 Kuljetus ,4 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta ,8 Rakentaminen ,8 Koulutus ,4 Erittelemätön teollisuus ,4 Erittelemättömät palvelualat ,1 Yhteensä ,9 Lähde: Yrittäjyyskatsaus

20 Kun alkutuotantoa ja avustavia perheenjäseniä ei oteta lukuun, noin 30 prosenttia naisyrittäjistä toimii Uudellamaalla suurissa asutuskeskuksissa. Alueellisesti tarkasteltuna naisten osuus yrittäjistä on keskimääräistä korkeampaa monissa Itä- Suomen maakunnissa: Kainuussa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä ruotsinkielisillä seuduilla Pohjanmaan rannikolla ja Ahvenanmaalla. (TEM 2008, 93; 2009a, 108.) Uudet naisyrittäjät ovat keskimäärin paremmin koulutettuja kuin pitkään toimineet yrittäjät. Koulutustason nousu ei siten vähennä naisten halukkuutta ryhtyä yrittäjiksi. Nuoret koulutetut naiset näkevät yrittäjyyden kiinnostavana uramahdollisuutena. Vuonna 2007 aikuisväestöön kuuluvista naisista viisi prosenttia oli perustamassa tai juuri perustanut oman yrityksen. Naisilla yrittäjiksi ryhtyminen on yleisintä palvelualan koulutuksen saaneilla. Naisvaltaisia palvelualan toimialoja ovat fysioterapia ja muu terveyspalvelu, johon tilastoituu ammatinharjoittajina toimivia naisyrittäjiä, kuten jalkojenhoitajia, kuntohoitajia, puheterapeutteja sekä sairaan- ja terveydenhoitajia. Naisten yritykset ovat usein palvelualoilla toimivia pieniä toiminimimuotoisia yrityksiä, joiden perustaminen ei vaadi suurta pääomapanosta. Noin 70 prosenttia naisyrittäjistä toimii yksinyrittäjinä, kun vastaava luku miehillä on alle 60 prosenttia. (TEM 2008, 91; 2009a, 106,107,112.) Suomalaisilla naisyrittäjillä on usein takanaan pitkä ura palkkatyössä ennen yrittäjäksi ryhtymistä ja monilla heistä liikeidea liittyi koulutuksella hankittuun ammattitaitoon ja aikaisempiin työtehtäviin. Iältään naisyrittäjät ovat keskimäärin nuorempia kuin miesyrittäjät. Lähes viidennes naisyrittäjistä on alle 35-vuotiaita. Kansainvälisissä vertailuissa naisyrittäjät ovat Suomessa hieman iäkkäämpiä kuin naisyrittäjät EU:ssa keskimäärin. (TEM 2008, ) Korkeasta koulutuksestaan huolimatta naisyrittäjät toimivat harvemmin työnantajina kuin miehet. Erot miesten ja naisten työnantajina toimimisessa kasvuyrittäjyydessä johtuvat erilaisista toimialoista ja niiden taustalla olevista toimintaedellytyksistä. Pienet ravitsemisliikkeet ja henkilökohtaisia palveluita tuottavat yritykset työllistävät yrittäjän itsensä, mutta niiden toimintaedellytykset eivät monesti tarjoa kasvupotentiaalia. Naisten yritykset toimivat usein kotimaan palvelumarkkinoilla ja asiakkaat koostuvat lähinnä yksityisistä kotitalouksista. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan naiset työskentelevät usein julkisella sektorilla, jolloin heillä on vähemmän yrittämiseen tarvittavia esikuvia, tukihenkilöitä ja verkostoja sekä heille on usein kertynyt vähemmän pääomaa yrityksen kasvua tukemaan. Tutkimusten johtopäätöksenä on ollut se, että kasvaakseen naisten yritykset tarvitsevat enemmän ulkopuolista rahoitusta. (TEM 2008, 92-93; 2009a, ) Naisten vetämistä yrityksistä osakeyhtiötä oli 11 prosenttia. Yli kymmenen työntekijää työllistäviä yrityksiä on vain neljä prosenttia naisten yrityksistä. Toimialoittain naisten kasvuyritykset painottuvat kaupan toimialoille, liike-elämän palvelualoille ja yksityisiin hyvinvointipalveluihin. Näiden toimialojen osuus naisten nopean kasvun yrityksistä on kaksi kolmasosaa. (TEM 2009a, 110,112.) 18 19

21 Kuvio 1. Naisten työnantaja- ja yksinyrittäjien määrän kehitys vuosina , 1000 yrittäjää henkeä 70 Työnantajayritykset 60 Yksinyrittäjät Lähde: Yrittäjyyskatsaus Yritystoiminnan voimakas jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin toimialoihin on tasaantumassa, sillä naisyrittäjien määrä ja osuus yrittäjistä on kasvussa esimerkiksi kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, kustannustoiminnassa sekä kuljetuksen toimialoilla. (TEM 2008, 90.) Global Entrepreneurship Monitor1 (GEM) -tutkimuksen (2009) mukaan Suomessa on kyetty luomaan vakaa ja ennustettava liiketoimintaympäristö, joka ei kuitenkaan näytä edistävän kunnianhimoista, kasvuhakuista ja innovatiivista yrittäjyyttä. Varhaisvaiheen ja vakiintuneiden yrittäjien kasvuhakuisuus ja voimakkaan innovatiivinen uusi yritystoiminta on Suomessa edelleen suhteellisen vähäistä. (GEM 2009, 6-8.) Nuorilla naisilla ja miehillä on selvästi ikääntyneitä enemmän haluja kasvattaa yritystoimintaansa Akolan, Heinosen, Kovalaisen ja Suvannon tutkimuksen tulosten mukaan. Toisaalta yritystoiminta on nuorilla kaikkein pienintä, joten tutkijoiden mukaan kasvun varaa myös on (Akola, Heinonen, Kovalainen, Suvanto 2008, 111). Vuodesta 2001 maahanmuuttajataustaisten yrittäjien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut. Etenkin naiset ovat aktivoituneet ja vastaavat noin 29 prosenttia 1 Kansainvälinen GEM-tutkimus (2009) vertailee yrittäjyysaktiivisuutta 42 maan välillä. Tutkimuksen mittareina ovat alkuvaiheen yrittäjyysaktiivisuus ja vakiintunut yrittäjyys. Alkuvaiheen yrittäjyyttä ja vakiintunutta yrittäjyyttä kuvaavat kolmas mittari, kokonaisyrittäjyysaktiivisuus. Tutkimusta varten haastatellaan Suomessa vuosittain noin 2000 henkilöä sekä noin 50 asiantuntijaa. Tutkimuksen kohderyhmänä on vuotiaat henkilöt. Yrittäjyysaktiivisuus määritellään niiden henkilöiden osuutena työikäisestä aikuisväestöstä ( vuotiaat), jotka joko aktiivisesti ovat perustamassa omaa yritystä tai toimivat yrittäjänä omassa, uudessa yrityksessä. 2 Akola Heinonen Kovalainen Suvanto (2008): Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet tutkimuksessa tarkasteltiin yrittäjyyttä yksilön työuran osana nuorten ( vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) keskuudessa. Tutkimuksessa analysoitiin nuorten ja ikääntyneiden erilaisia siirtymiä yrittäjyyteen ja siitä pois, palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelua ja peräkkäisyyttä heidän työurallaan sekä heidän motiiveitaan ja kokemuksiaan yrittäjänä toimimisesta. Tutkimuksen aineisto koostuu useista, eri kohdejoukkoihin suunnatuista kyselytutkimusaineistoista sekä laajasta Tilastokeskuksen työssäkäynnin pitkittäistilastosta vuosilta

22 maahanmuuttajayrittäjistä. Maahanmuuttajataustaisten naisten yritykset vastaavat profiililtaan eli toimialajakaumaltaan ja yrityskooltaan kaikkia naisten yrityksiä. (TEM 2008, ; TEM 2009; 111.) Maahanmuuttajien yritykset keskittyvät palvelualoille. Tukku- ja vähittäiskaupan osuus yrityksistä on lähes 30 prosenttia. Yrityksiä on paljon myös liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla: maassamme joka kymmenes majoitus- ja ravitsemisalan yritys on maahanmuuttajien omistama. Alan liikevaihdosta he vastaavat kuitenkin alle kolmesta prosentista, sillä toimiala on suurten hotelli- ja ravintolaketjujen hallinnassa. Kasvavia toimialoja ovat kauppa, rakentaminen, tavarakuljetus ja erilaiset henkilökohtaiset palvelut. Vaikka suurin osa maahanmuuttajien yritystoiminnasta on yksin- ja mikroyrittäjyyttä, maahanmuuttajayrittäjät muodostavat erittäin heterogeeniseen ryhmän, jonka kulttuurinen, kielellinen ja sosioekonominen tausta vaihtelee suuresti. (KTM 2007.) Virolaisten ja venäläisten omistamia naisten yrityksiä oli 35 prosenttia ja aasialaisten hallussa oli lähes 30 prosenttia yrityksistä. (TEM 2009a,111.) Kaiken kaikkiaan Suomessa toimii noin maahanmuuttajayritystä, mikä on vajaat kolme prosenttia koko yrityskannasta. Ne työllistävät noin työntekijää (TEM 2008,120). Kuvio 2. Toimintansa aloittaneiden naisten yritykset toimialoittain 3 vuonna 2007 (esimerkkivuosina , prosenttia yrityksistä, PRH, verohallinto ja Pekka Lith) Henkilöpalvelut 26,2 Liike-elämän palvelut 20,2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Kauppa 15,3 16,2 Jalostusalat 8,3 Majoitus- ja ravitsemisala Muut palvelualat 6,3 5,8 Alkutuotanto 1,7 Lähde: Yrittäjyyskatsaus Prosenttia Työryhmä kuuli Vates-säätiötä maaliskuussa Tällöin Vates-säätiöltä saatujen tietojen mukaan kaikista osatyökykyisistä yrittäjistä yksittäisinä suurimpina 3 Kuviossa muita palvelualoja edustavat kuljetus ja tietoliikenne, kiinteistöpalvelut, rahoitustoiminta ja koulutus

23 yrittäjäryhminä ovat näkövammaiset ja liikuntavammaiset. Suuri osa liikuntavammaisista toimii freelancereina, kielen kääntämisen tai IT-alan tehtävissä. Osatyökykyiset toimivat yrittäjinä useimmiten taide-, kulttuuri- ja käsityön sekä tietotyöntehtävissä, monet kotona etätyötä tehden. Yritykset työllistävät pääosin yrittäjän itsensä, jolloin yritysmuotona on toiminimi. Jotkut näistä yrityksistä toimivat yhteisissä verkostoissa. Näkövammaisten keskusliitto arvioi työryhmälle syyskuussa 2009 näkövammaisia naisyrittäjiä olevan noin Tarkkoja lukuja osatyökykyisistä ei ole saatavilla. Näkövammaisten keskusliiton mukaan perinteisten näkövammaisia työllistäneiden alojen hieronta- ja käsityöalan lisäksi näkövammaisten naisyrittäjien toimialoja ovat fysioterapia-, matkailu- ja kaupanala. IT-ohjaajina näkövammaiset naisyrittäjät toimivat vammaisten apuvälineohjaajina. Kielenkääntämisen, tulkin sekä koulutuksen ja konsultoinnin tehtävät työllistävät monia näkövammaisia naisyrittäjiä. 3.2 Naisten yrittäjyysaktiivisuus GEM-tutkimuksen mukaan naisten alkuvaiheen yrittäjyysaktiivisuus on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kasvu pysähtyi (TEM 2009a,115). Varhaisvaiheen yrittäjien osuus työikäisten naisten keskuudessa saavutti tähänastisen huippunsa (4.8 %, vuonna 2007), josta osuus putosi hieman vuonna 2008 (GEM 2009,4). Naisten alkuvaiheen yrittäjyysaktiivisuus oli vuonna 2008 samalla tasolla kuin Euroopan maissa keskimäärin. Vakiintuneen yrittäjyyden osalta naisten yrittäjyysaktiivisuus on jopa hieman Pohjoismaiden ja Euroopan keskiarvojen yläpuolella. Miesten alkuvaiheen yrittäjyysaktiivisuus on kuitenkin kaksinkertaistunut naisiin verrattuna Suomessa. Naisten yrittäjyysaktiivisuus, yrittäjien osuus työllisistä (6,5 %) oli vuonna 2008 melkein puolet alhaisempi kuin miesten yrittäjyysaktiivisuus (12,2 %). GEM-tutkimuksen mukaan asiaa selittää osittain suomalaisten naisten kansainvälisesti korkea työllisyysaste ja tasa-arvoinen asema. (GEM 2009, 4,6; TEM 2008, 95; TEM 2009a, 104,115.) Suomessa on noin akateemista yrittäjää, ja akateemisten yrittäjien määrä on kasvussa. Korkeasti koulutetuista palkansaajista 69 prosenttia ilmoittaa harkinneensa tai voivansa harkita yrittäjäksi ryhtymistä. Vastaavasti 61 prosenttia muista palkansaajista suhtautuu positiivisesti yrittäjyyteen. Akateeminen yrittäjä pyrkii muita yleisemmin kasvuyrittäjäksi. Akateemisten yksinyrittäjien osuus on 44 prosenttia, kun yksinyrittäjien osuus muiden yrittäjien keskuudessa oli 66 prosenttia. Koulutettujen yrityksistä 45 prosenttia on kasvanut niin, että niistä on tullut 2 9 työntekijän yrityksiä. Muilla yrittäjillä vastaava luku on vain 13 prosenttia. Akateemista naisyrittäjyyttä tarvitaan. Suomessa on yli yritystä, joista naisten omistamien yritysten osuus on noin 33 prosenttia (vrt. palkansaajista puolet on naisia). Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on erittäin yrittäjämyönteinen, mutta halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on vähäistä. Erityisesti korkeakoulutettujen naisten yrittäjäaktiivisuus on Suomessa alhaisella tasolla. 22

24 Naisten matalampaa yrittäjyysaktiivisuutta Suomessa on selitetty Suomessa naisten erilaisella käyttäytymisellä. (Tervo & Haapanen 2007.) Naisia yrittäjyyteen kannustaa riittävä toimeentulo yhdistyneenä muihin positiivisiin asioihin. Sekä puolisolla että perheellä on suhteellisesti suurempi vaikutus naisten kuin miesten yrittäjyyteen. Miehiä yrittäjyyteen kannustaa odotettavissa olevat korkeammat tulot. Naisten on todettu pyrkivän yhdistämään perhe-elämä itsensä työllistämisen tarjoamaan ajankäytön joustavuuteen ja yrittäjän vapauteen. Yksinhuoltajuus vähentää erityisesti naisten yrittäjyysaktiivisuutta. (TEM 2008,88; 2009a,105.) Naisten toimintaan liittyy piirteitä, jotka selvitysten mukaan poikkeavat merkittävästi miesten toiminnasta. Keskeistä naisille on paikallisuus ja yhteisöllinen yrittäjyys, jossa naiset yhdistävät sosiaalisuuden ja itsenäisen elämän sekä minimoivat riskejä. Myös Tervon & Haapasen tutkimuksessa (2007) havaittiin, että alueilla, joilla palkkatyömahdollisuudet ovat huonot, työntö yrittäjyyteen on miehillä suurempi kuin naisilla. Naiset hakevat muita ratkaisuja, kuten muuttavat toiselle paikkakunnalle tai jäävät työelämän ulkopuolelle. Roolimalleilla, kuten vanhempien tai puolison yrittäjyydellä tai alueellisella pienyritysvaltaisuudella näyttää olevan suurempi merkitys miehiin kuin naisiin. Pojille isän yrittäjyyden vaikutus on suurempi kuin äidin yrittäjyyden, tytöille taas äidin yrittäjätaustalla on suurempi vaikutus (Tervo & Haapanen 2007; TEM 2008, 88 89). Tulokset Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa (2007) naisten ja miesten välisistä eroista yrittäjyysalttiudessa osoittavat, että yrittäjyyden taustalla vaikuttavat tekijät ja siihen johtavat syyt eroavat naisten ja miesten kesken ja johtavat eriäviin yrittäjyysasteisiin. GEM-tutkimuksen4 mukaan liiketoimintamahdollisuuden havainneita ja kyvykkäitä potentiaalisia yrittäjiä oli vuonna 2008 yhteensä 24 prosenttia. Ainoastaan 8 prosentilla heistä oli tosiasiallinen aikomus ryhtyä yrittäjäksi seuraavan kolmen vuoden aikana. (GEM 2009, 3 4.) Suomessa vuonna 2007 tehty mittava tutkimus5 osoittaa, että naisten johtamat yritykset menestyvät paremmin kuin miesten johtamat. Naistoimitusjohtoiset yritykset ovat keskimäärin reilun prosenttiyksikön käytännössä noin kymmenisen prosenttia vastaavia miestoimitusjohtoisia yrityksiä kannattavampia. Näin myös sen jälkeen, kun yritysten toimialaja kokoerot sekä kymmenet muut kannattavuuteen mahdollisesti vaikuttavat tekijät on huomioitu. Tervon ja Haapasen tutkimus osoittaa, että naisten aloilla, kuten hoiva- ja palvelusektorilla yrittämisen mahdollisuudet ovat nopeassa kasvussa, mikä voi edistää naisten yrittäjyyttä (Tervo ja Haapanen 2007,39). Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat yrittäjänä menestymisenä tärkeimpiä asioita. Naisyrittäjyyden kasvusta huolimatta edelleen moni henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan yrittäjäksi sopiva nainen 4 Globaali talouskriisi ei näy vielä vuoden 2008 Suomen aineistossa esimerkiksi liiketoimintamahdollisuuksien vähäisyytenä. 5 Kotiranta Kovalainen Rouvinen (2007): Naisten johtamat yritykset ja kannattavuus. Tutkimuksen aineistona ovat olleet suomalaiset, vuonna 2003 vähintään kymmenen henkilöä työllistäneet osakeyhtiöt, joita Tilastokeskuksen määrittämässä kohdejoukossa oli kappaletta. Analyysissa käytetty otos ( yritystä) kattaa yli 90 prosenttia, vuonna 2003 vähintään kymmenen henkilöä työllistäneistä yrityksistä. Tutkimus on julkaistu EVA-raportteja-sarjassa

25 valitsee yrittäjän uran miehiä harvemmin. (TEM 2009a,105.) Naisyrittäjyyden edistämisen ja lukumäärän kasvattamisen kannalta nämä yrittäjyyspotentiaaliset naiset ovat tärkeitä. Määrän kasvattamisen sijaan tärkeämpää kuitenkin on saada aikaan kannattavaa yritystoimintaa (GEM 2009). Koulutuksen kautta saadulla tiedolla on havaittu olevan erityisesti merkitystä naisten yritystoiminnan aloittamiseen Pohjoismaissa (Arenius & Kovalainen 2006). Koulutus on auttanut havaitsemaan omien kyvykkyyksien sopivuuden liiketoimintaosaamisessa. 24

26 4 Naisyrittäjyyden edistäminen 4.1 Yleistä Kansainvälisiä tutkimuksia ja selvityksiä tarkastellessa huomataan, että kaikissa maissa yrittäjinä toimii selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Suomessa naisyrittäjiä on koko yrittäjäkunnasta kolmasosa, mikä on EU-vertailussa suhteellisen korkea osuus (Tervo & Haapanen 2007). Vuonna 2007 naisyrittäjien lukumäärä lisääntyi suhteellisesti enemmän kuin miesyrittäjien. Vaikka naisten osuus yrittäjistä onkin Suomessa eurooppalaisittain korkea, yrittämisen reservissä on kuitenkin vielä paljon koko yhteiskuntaa hyödyttävää potentiaalia ja osaamista. Naisyrittäjyys on tärkeä kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Edistämällä naisyrittäjyyttä voidaan vaikuttaa työllisyyteen sekä parantaa alueellista kilpailukykyä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Väestön ikääntyminen on liiketoiminnallinen mahdollisuus, sillä vanhenevan väestön hyvinvointi- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Palveluyrittäjyyden kasvava kysyntä antaa oivan mahdollisuuden erityisesti naisten yrittäjyydelle, sillä kyse on juuri perinteisistä naisten toimialoista. Jo nyt on näkyvissä sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden kasvu sekä yritysten naisvaltaisuus (Kovalainen & Österberg-Högstedt 2008). Myös kotitalouspalveluissa on paljon kasvupotentiaalia. Elinkeinorakenteen muutos vahvistaa Suomessa palvelualoja. Palveluita tuottavien yritysten voidaan olettaa kasvavan jatkossa myös yleisen tulotason nousun sekä yhteiskunnassa lisääntyvän yksilöllisyyden myötä. Myös siirtymät palkkatyön ja yrittäjyyden välillä kasvavat tulevaisuudessa, joten on oletettavaa, että naisten yritystoiminnan kasvu kohdistuu erityisesti niille korkean osaamisen aloille, joissa palkkatyömarkkinat eivät kasva (Akola et al. 2007). Hyvinä viimeaikaisina esimerkkeinä naisyrittäjyyttä edistävistä elinkeino- ja sosiaalipoliittista toimista ovat mm. kotitalousvähennyksen laajeneminen ja julkisen sektorin palvelujen ulkoistamisesta syntyvät uudet elinkeinomahdollisuudet. Myös parturi- ja kampaamopalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokannan alentaminen väliaikaisesti kahdeksaan prosenttiin on parantanut naisyrittäjien toimintaedellytyksiä6. EU:n Lissabonin strategian päätekijänä ovat loppuun saatetut, moitteettomasti toimivat eurooppalaiset markkinat. Talouskasvu edellyttää kilpailuesteiden poistamista ja muista jäsenvaltioista peräisin olevien yritysten päästämistä kansallisille markkinoille yhdenvertaisin ehdoin. Tämän vähitellen etenevän eurooppalaisen strategian viimeisin merkkipaalu on palveludirektiivi, joka annettiin palvelujen todellisten sisämarkkinoiden luomiseksi vuoteen 2010 mennessä. Sillä edistetään palveluntarjoajien vapautta sijoittautua toisiin jäsenvaltioihin ja palvelujen vapaata 6 Laki tuli voimaan vuoden 2007 alusta ja on voimassa vuoden 2010 loppuun

UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi

UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi UUDISTUVA NAISYRITTÄJYYS Naisyrittäjyysfoorumi Työmarkkinaneuvos Teija Felt 11.6.2009 Foorumin ohjelma (1/2) 10.00 Foorumin avaus Työmarkkinaneuvos Teija Felt, työ- ja elinkeinoministeriö 10.15 Minun tarinani

Lisätiedot

ASETTAMISPÄÄTÖS LIITE 1. 26.05.2008 TEM189:00/2008

ASETTAMISPÄÄTÖS LIITE 1. 26.05.2008 TEM189:00/2008 ASETTAMISPÄÄTÖS LIITE 1. 26.05.2008 NAISYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISTYÖRYHMÄ Työ- ja elinkeinoministeriö on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ehdotukset naisyrittäjyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot

Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Yritysneuvonnan asiakkaiden monet kasvot Katariina Rantanen, yritysneuvoja YritysHelsinki Työ- ja elinkeinoministeriön naisyrittäjyyden edistämistyöryhmä Maahanmuuttajayrittäjyys

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi.

Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYS ESISELVITYS NAISTEN YRITTÄJYYDEN, TYÖLLISYYDEN, TASA-ARVON JA ALUEKEHITYKSEEN OSALLISTUMISEN

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Yrittäjänaisten Keskusliitto & Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Helena Palmgren, vastuututkija,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009

Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 Aina kannattaa yrittää! Suomen Yrittäjät 2009 24.2.2009 1 Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä,

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot