Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla"

Transkriptio

1 STRESSITEKIJÄT PÄIVÄKODISSA Stressi vaatii persoonallisuudelta erityisiä voimavaroja. Stressiä on usein vaikeata rajata ja vielä vaikeampaa määritellä mikä sen sisältö on. Stressiä tulee aina tarkastella suhteessa yksilöön ja tämän elämän tilanteeseen. Sama asia joka on jollekin stressi saattaa toiselle olla traumaatinen tilanne ja kolmannelle vain pikku juttu. Erna Furman kertoo keski-ikäisestä työtoverista joka saatuaan sukset lahjaksi vietti kokonaisen sunnuntain hiihtoretkellä. Hän ei ollut aikaisemmin hiihtänyt eikä ollut tottunut fyysiseen kuntoiluun. Päivän päätteeksi hänet jouduttiin kantamaan kotiin jossa hän sitten viikon verran kärsi lihaskivuista. Meistä tämä varmaan kuulostaa melko typerältä. Olisihan hänen pitänyt tietää että moinen on liikaa. Psyykkisen stressin suhteen käyttäydymme kuitenkin usein kuten yllä mainittu hiihtäjä. Mitä stressaavampi tilanne on sitä taipuvaisempia olemme sulkemaan sille silmämme, vähättelemään sen vaativuutta jopa uskottelemaan itsellemme että pikku juttuhan se vaan on On kuitenkin myös paljon stressitilanteita jotka tunnistamme omien kokemusten perusteella. Pystymme myös tuntemaan empatiaa samoihin tilanteisiin joutuneiden kanssa. Tiedämme miltä tuntuu. Tunnistamme merkit jotka kertovat heidän hädästään vaikkei he itse siitä kerro. Meidän on kuitenkin paljon vaikeampaa tuntea empatiaa pienen lapsen kanssa. Olemme kaikki melkein tyystin unohtaneet mitä elämämme ja mitkä tunteemme olivat alle kuusi vuotiaana. Ja jokin meissä pitää hyvän huolen siitä ettemme myöskään sitä muista. Aikuisen näkökulmasta emme voi arvioida mikä on lapselle stressi. Siksi meidän on myös hyvin vaikeata nähdä miten stressi näkyy lapsen käyttäytymisessä. Tämän vuoksi emme useinkaan pysty säästämään lasta tietynlaiselta stressiltä emmekä myöskään pysty auttamaan heitä näiden stressien kanssa. Emme myöskään tiedä koska lapsi on saanut stressin hallintaansa ja koska ei. Päivähoidossa aloittaminen on stressi vanhemmille ja lapsille. Tämä on seikka joka yleensä tiedostetaan päiväkodeissa. Tiedetään että muutokset ovat aina vaikeita, uudet olosuhteet tuntuvat aina oudoilta ja usein peloittavilta. Miten päiväkoti voi auttaa lasta ja vanhhempia tämän stressin kanssa siitä yksityiskohtaisempi selvitys erikseen. ( katso Eron työstäminen päiväkodissa. ) Meidän on usein vaikeampaa nähdä että lapsen vaikeudet saattavat johtua stresseistä jotka liittyvät päiväkotiin. Näitä stressitekijöitä on parhaissakin päiväkodeissa. Päiväkodin tavallisimmat stressit 1. Sairastumisriskin kasvu on ehkä ilmeisin stressi. Lapsi altistetaan uusille bakteereille ja viruksille. Lapsi sairastelee tavallisesti runsaasti ensimmäisen hoidossaolo vuoden aikana. Oman immuniteetin kehittäminen on usein pitkä ja tuskallinen prosessi. Sairastelu jättää lapsen sekä fyysisesti että psyykkisesti heikentyneeseen tilaan yhtäaikaa kun hänen kaikkia voimavaroja tarvitaan Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/6

2 uuteen tilanteeseen sopeutumiseen. 2. Iso lapsiryhmä, materiaalien ja lelujen paljous, aikuisten suhteellinen vähyys. Paraskaan hoitaja ei pysty yhtä hyvin opastamaan ja tukemaan lasta isossa ryhmässä kuin äiti. Valinnan mahdollisuudet, mateeriaalien ja lelujen paljous nähdään usein antavan lapselle mahdollisuuden käyttää mielikuvitustaan ja innottaa häntä keksimään uusia leikkejä ja tekemisiä. On kuitenkin tosiasia että pieni lapsi kokee usein turvattomuutta kun on niin paljon mahdollisuuksia joutua vaikeuksiin ja niin vähän aikuisia jotka hänestä huolehtivat. 3. Lapsi kokee myös stressinä erillaisten lasten kohtaamisen ja tunteiden paljouden. Hän joutuu ehkä ilkeiden, vihaisten, pelokkaiden, järkyttyneiden, surullisten tai käyttäytymishäiriöistä kärsivien lasten kanssa tekemisiin. Tämä peloittaa pientä lasta, varsinkin jos hän on näiden tunteiden kohde tai mahdollinen kohde. Hänestä tuntuu usein kummalliselta ja käsittämättömältä toisten lasten tunneilmaisut. Ne saattavat myös muistuttaa häntä hänen omista vaikeasti hallittavista tunteista kuten erillaisista peloista, äidin ikävästä, halusta sotkea, vaikeudesta jakaa toisten kanssa. Lapsi joutuu myös välillisesti tai välittömästi kohtaamaan toisten lasten perhetilanteet ja tapahtumat kuten avioerot, onnettomuudet, sisarrusten syntymät kuolemantapaukset jne. Ruumiillisen vamman uhka saattaa myös olla olemassa. Pieni lapsi kokee toisten lasten tai aikuisten fyysiset poikkeavuudet, loukkaantumiset, tautikohtaukset, haavat jne.uhkaavina ja peloittavina. 4. Suurin stressi päivähoidossa on se tosiseikka että aikuiset vähättelevät omaa merkitystään lapselle, miten tärkeätä se lapselle on että he ovat paikalla. Kun tätä ei ymmärretä aiheutetaan lapselle lisää stressiä. Ei valmistella lapsia tarpeeksi ennen suunniteltuja poissaoloja. Lapsia ei etukäteen tutustuteta sijaiseen jne. Lasten kanssa ei myöskään käsitellä odottamattomia poissaoloja. Toimitaan ikäänkuin lapsi ei edes huomaa muutoksia. Niitä ei nähdä stresseinä joiden työstämisen kanssa lapsi tarvitsee aikuisen apua. Lapset usein mukautuvat tähän He eivät kysele eivätkä kommentoi. Käsittelemättä jätetty stressi ilmenee kuitenkin tavallisesti lapsen käyttäytymisessä, itsekontrollin pettämisenä, vaikeutena tulla toimeen toisten lasten kanssa, sijaisen kiusaamisena sekä myös hoitajan kun tämä palaa. Lapsia usein torutaan näissä yhteyksissä ja tottelemattomuus nähdään johtuvan läpsen yrityksestä käyttää tilannetta hyväkseen tai sijaisen määrätietoisuuden puutteesta. Todellisuudessa lapsen vaikeudet useimiten kertovat siitä että heiltä on vaadittu enemmän kuin mihin he ovat pystyneet. Lapset selviävät useinmiten melko hyvin muutoksista kun heitä niihin valmistellaan; keskustelemalla heidän kanssaan ja antamalla heille mahdollisuus kysellä ja tuoda esille tilanteeseen liittyviä tunteitaan. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 2/6

3 5. Vieraat päiväkodissa on stressi joka ei ole yhtä merkittävä mutta jonka työstäminen on silti tärkeätä. Lapsen kyky suhtautua asiallisesti vieraisiin on paljon heikompi kuin aikuisen. Lapset usein pelkäävät, ja pelko tulee esille eri tavoin. Tavallinen pelkoa ilmaiseva käyttäytyminen on lapsen tunkeilevaisuus vierasta kohtaan, syliin tuppautuminen jne. Lapsi pyrkii näin viestittämään: Jos olen sinulle kiltti niin olethan myös minulle kiltti. 6. Muutokset päiväjärjestyksessä, huonekalujärjestyksessä, uudet lelut ja materiaalit ovat stressitekijöitä joiden huomioiminen on myös tärkeätä. Kaikesta selvitään paremmin kun valmistellaan, puhutaan ja täten poistetaan mahdolliset väärinkäsitykset. 7. Yllätykset, juhlat ja erillaiset tempaukset. Me aikuiset olemme yleinsä sitä mieltä että lapset nauttivat yllätyksistä, isoista meluisista juhlista, retkistä ja erillaisista tempauksista. Usein ei nähdä että nämä tapahtumat herättävät lapsessa paljon vaikeasti hallittavia tunteita, jotka saavat helposti yliotteen ja saavat lapsen tuntemaan itsensä avuttomaksi ja hämmentyneesksi. Lapsen kiihkeät tunneilmaisut kuten kiljuminen ja liian kova nauru, tulkitaan aidoksi hauskanpidoksi. Toisissa tilanteissa, leikeissä kaverien kanssa on ehkä helpompi nähdä että ylikierroksilla käyminen varsin heikosti peittää alleen voimakkaista tunteista johtuvan sisäisen myllerryksen. Tiedetään myös että ylikierrokset päättyvät tavallisesti kyyneliin ja kiukutteluun. Päiväkodin retkistä muodostuu pienille lapsille usein myös liian suuria elämyksiä jos niitä ei huolella valmistella. Usein pieni lapsi tarvitsee kaikki voimavaransa hallitakseen tilanteen outouden ja virikkeiden paljouden. Vain hyvin vähän energiaa jää itse tutustumiseen ja oppimiseen. Aikuisten näkökulmasta retket ovat hauskoja ja opettavaisia. Aikuisen on vaikeata samaistua lapsen kokemukseen siitä miten vaikeata on sulattaa ja vastaanottaa niin paljon uusia ärsykkeitä. Huolellisen valmistelun, jälkipuinnin ja toistuvien käyntien kautta autetaan lasta hallitsemaan ärsykkeiden paljous, hahmottamaan kokemus ja oppimaan uusia asioita. Esim. Eräs maanviljelijä joka oli useimman vuoden ajan tarjonnut päiväkodeille mahdollisuuden tulla tutustumaan eläimiin pienellä tilallaan oli tehnyt havainnon että ensimmäisellä käynnillä lapset eivät oppineet juuri mitään. Jotkut juoksentelivat villisti ympäriinsä, toiset roikkuivat pelokkaina hoitajien helmoissa, toisia inhotti hajut ja eläimet. Tämä ei merkitse sitä etteikö retkiä pitäisi tehdä vaan että huolellinen valmistelu sekä ryhmän ja jokaisen lapsen lähtökohtien huomioiminen on aina tärkeätä. Myös sen pohtiminen mikä on retken tarkoitus, mihin pyritään ja missä ollaan menossa. 9. Kun lapsen ruumiin yksityisyyttä ei päiväkodissa kunnioiteta aiheutuu tästä lapselle stressiä. Pienten lasten kiinnostus omaa ruumistaan kohtaan kuuluu normaaliin kehitykseen. Tiedetään myös että tähän mielenkiintoon sisältyy paljon voimakkaita tunteita. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 3/6

4 Lapsia kiihottaa oman ruumiin näyttäminen sekä toisten alastomuuden näkeminen. Tämä usein kiihottaa heitä myös liikaa. 3-5 vuotias on kehitysvaiheessa jossa yhteiset WC-käynnit ilman ovia tai verhoja, yhteiset riisumiset nukkumaanmenoa tai voimistelua varten kiihdyttävät ja herättävät erillaisia vahvoja tunteita, jotka vuorostaan heikentävät lapsen mahdollisuuksia pärjätä muissa asioissa. Tämä pätee eritysesti niiden lasten kohdalla joilla on vaikeuksia impulssikontrollin kanssa ja jotks helposti kiihtyvät. Intiimit omaa ruumista koskevat huolet ja kysymykset käsitellään parhaiten kotona vanhempien kanssa.päiväkodon toiminnan tavoitteena on suunnata lapsen kiinnostus ja uteliaisuus siihen mitä ympärillä ja maailmassa tapahtuu ja olemaan ylpeä saavutuksistaan. Lapsen kyky oppia ja ymmärtää riippuu siitä miten paljon hänen on omaksuttava ja mikä hänen tunnetilansa on. Lapsi ei pysty oppimaan eikä keskittymään kun hänen tunteensa käyvät kuumina ja uhkaavat riistäytyä hallinnasta. Lapsen auttaminen erillaisren stressiien kanssa on hoitajan ehkä tärkein tehtävä päiväkodissa. Tärkeätä on aina arvioida stressin laatu ja merkitys. Mitkä stressit on hallittavissa ja mitkä eivät ja mitä on tehtävissä ettei niiden vaikutus ole lapselle haitallinen ts. miten saada stressi sellaiseen muotoon että se on helpommin hallittavissa. Sopiva määrä stressiä stressiä harjottaa lapsen henkisiä lihaksia ja vie kehitystä eteenpäin, kun taas stressi joka ylittää lapsen sietokyvyn ja mahdollisuudet hallita tilannetta, on kehitykselle vahingollinen. Päiväkodin kasvattajan keskeinen tehtävä on stressin puuttuminen joko välttämällä aktiviteettejä jotkä sisältävät liikaa stressiä tai auttamalla lapsia käsittelemään stressiä tai pyrkiä vähentämään tai estämään liiallista stressiä. Keskeistä on myös stressin huomioonottaminen toiminnan suunnittelussa suhteessa jokaiseen lapseen erikseen ja jokaiseen ryhmätilanteeseen. Käytännössä hoitaja auttaa lapsia stressin kanssa rohkaisemalla heitä olemaan tarkkaavaisia, pukemaan havaintonsa sanoiksi, näin opastaen heitä syyn ja seurauksen ymmärtämisessä, todellisuuden erottamisessa mielikuvituksesta sekä uuden ja opitun tiedon yhdistämisessä. Nämä taidot ovat pienellä lapsella varsin kehittymättömiä, kuten on myös hänen kykynsä sietää stressiä, joka taas ilmenee vaikeutena sietää turhautumia, odottaa tyydytystä, hyväksyä vaihtoehtoja, nähdä itsensä erillisenä muista sekä vaikeutena kokea myötätuntoa. Robert Furmannin kertoma esimerkki siitä miten eräässä päiväkodissa autettin lapsia stressin kanssa. Tulin lounastamaan yhdessä erään päiväkodin ryhmän kanssa.. Pöydässäni istui kolme 5vuotiasta poikaa ja yksi lähes 4vuotias tyttö sekä ryhmän omahoitaja.. Yht äkkiä ovelle ilmestyi poliisi pienen 4-5 vuotiaan pojan kanssa. Tämä sai aikaan melkoisen hämmennyksen. Hoitajalle kerrottiin että poika oli harhaillut vilkkaasti liikennöidyllä kadulla päiväkodin ulkopuolella ja poliisi uskoi hänen kuuluvan tänne. Poliisille kerrottiin ettei näin ollut asian laita ja saatuaan neuvoja miten kysellä pojalta hän lähti. Lukija voi hyvin kuvitella minkälaisen tunnelman tapahtuma jätti jälkeensä. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 4/6

5 Pöydässäni istuva hoitaja olisi voinut hoitaa tilanteen monella tavalla. Hän olisi esim. voinut hyssytellä lapsia ja kehoittanut heitä jatkamaan syömistä, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, torjuen myös peloittavalta tuntuvan asian että poika oli eksyksissä. Mutta hän totesi: Oh hoh sepä oli yllätys, eikö ollutkin? Sitten hän kääntyi pelokkaalta näyttävän pojan puoleen kysyen : Mitä sinä siitä ajattelet Jimmy? Minua Pelotti. Vastasi Jimmy. Kysymykseen minkä takia hän jatkoi: Oliko poika ollut tuhma, senkö takia poliisi oli ottanut hänet kiinni? Hoitajakertoi mitä oli tapahtunut. Poika oli eksynyt ja poliisi yritti häntä auttaa. Tekeekö poliisi hänelle pahaa? Oli seuraava kysymys. Ja opettaja kertasi mitä oli tapahtunut. Pienen hiljaisuuden jälkeen, eräs poika kysyi: Missä hänen äitinsä oli? Ennen kuin hoitaja ehti vastata, toinen poika totesi: Äiti on sanonut minulle että jos eksyn voin mennä poliisin luo pyytämään apua. Hoitaja jatkoi tätä ajatusta: Mitä hän voisi silloin poliisille sanoa? Seurasi vilkas keskustelu monine hyvine ehdotuksineen. Jokainen harjotteli nimensä sanomista. Kaikki olivat samaa mieltä että poika joka osasi puhelin numeronsa ja osoitteensa oli hyvin valmistautunut tämänkaltaiseen tilanteeseen. Kun lounas oli loppumaisillaan harjottelivat lapset innokkaina oman osoitteen ja puhelin numeronsa osaamista. Mitä tilanteessa tapahtui? 1. Stressi 2. Hoitaja ei ohittanut siihen liittyviä tunteita. 3. Hoitaja auttoi lapsia ilmaisemaan tilanteeseen liittyvät ajatukset ja tunteet. 4. Kertasi mitä oli tapahtunut 5. Tilanteesta seurasi oppimistapahtuma Viikon pääst kun taas vierailin ryhmässä, pieni tyttö tervehti minua kertomalla puhelinnumeronsa ja osoitteensa. Mitä hoitajan mielessä saattoi liikkua tapahtuman aikana? Hän ymmärsi että jos tapahtumaa ei käsiteltäisi lounaan jatkosta tulisi todennäköisesti hankala. Tapahtuman lapsissa herättämät tunteet tulisivat häiritsemään myös iltapäivän aktiviteettejä, siksi hän otti välittömäst asian käsittelyyn toteamalla varsin varovaisesti miltä hänestä oli tuntunut : hämmästynyt. Kun hän oli lapsille kertonut oman tunteensa pystyi kauhistunut Jimmy jatkamaan. Kun tunteet ja ajatukset tuotiin esille pystyi hoitaja niihin vastaamaan ja selvittämään mistä oli ollut kyse todellisuudessa. Sitten seurasi tärkeä oppimistilanne sekä poistettiin häiriötekijät jotka olisivat tehneet iltapäivän hankalaksi. Toinen esim. on päiväkodin ulkopuolella koetusta lapsen stressistä ja miten se ilmeni päiväkodissa. Lapsen stressin syy oli alussa hoitajalle epäselvä. Tommi oli tapahtuman sattuessa 3½ vuotias vilkas poika jolla oli ollut vaikeata sopeutua päiväkotiin. Ero äidistä oli ollut vaikea kestää. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 5/6

6 Eräänä päivänä hoitaja huomasi että Toommi oli tavallista rauhattomampi. Hänen olemisensa muistutti alkuaikojen vaikeuksia. Hoitaja ei heti kiinnittänyt erityistä huomiota Tommin käyttäytymiseen kunnes hän näki Tommin hyökkäävän itseään paljon suuremman pojan kimppuun. Tommi yllätti pojan hyökkäyksellään joka itki enemmän pelästystään kuin että häneen olisi sattunut. Tommi ei tuntunut laisinkaan katuvan tekoaan, näytti vain kiihtyneeltä. Hoitaja tunsi Tommin jo aika hyvin ja otti hänet syrjään kysyen vaivasiko häntä jokin oliko jotain sattunut. Tommi vastasi : Nyt se on ihan mäskänä.hoitajan kysymykseen: Mistä nyt oikein on kyse? Tommi ei vastannut mutta rauhoittut hetkeksi kunnes uusi rytäkkä oli menossa palikkanurkassa jossa Tommi oli rikkonut toisen lapsen leikin. Hoitaja poisti varsin määrätietoisesti Tommin ja oli tälle juuri sanomassa ettei näin voi jatkua kun Tommi totesi : Pow rikoin kaiken. Pow ja sitten sitä ei enää ollut. Tämä oli lisävihje jota hoitaja oli tarvinnut saadakseen Tommilta selityksen: Matkalla päiväkotiin auto oli pysähtynyt punaisilla valoilla. Kadunkulmassa purettiin parhaillaan melkoisella vauhdilla rakennusta. Ison rakennuksen hävitys oli kestänyt vain vuorokauden. Hoitaja totesi heti että on pelottavaa nähdä kodin hajoavan melkein silmien edessä. Tommi ei sanonut mitään mutta rauhottui. Hoitaja kysyi Tommilta haluaisiko tämä kertoa toisille lapsille siitä mitä oli nähnyt. Vaikka tapahtuma olihieman peloittava oli se myös mielenkiintoinen ja erikoinen, joka varmast kiinnostaisi myös muita. Hoitaja tiesi että muutkin lapset olivat nähneet purkutyöt. Asiasta puhuminen selittäisi myös Tommin poikkean käyttäytymisen joka oli ihmettänyt lapsia.. Tommi pystyi kertomaan että tuntui kummalliselta nähdä kun jokin yht äkkiä tuhoutuu. Hoitaja vakuutti ettei ole vaaraa että heidän talolleen käy samoin. Että purkuryhmä on hyvin taitava ja titää mitä tekee. Talo purettiin että voitaisiin rakentaa jotain uutta ja hienoa. Kaikki pohtivat mitä se voisi olla. Kevään myötä lapset toivat havantojaan nousevasta talosta. Mitä tässä tapahtui? Stressi työstettiin sitä ei pyritty ohittamaan.ensin käsiteltiin tunteet, sitten kerrottiin tosiasiatja tilanteesta muodostui oppimistapahtuma. Esimerkki erosi edellisestä siinä että hoitaja näki Tommin käyttäytymisestä että hän oli kokenut stressin. poikkeavuudet käyttäytymisessä kertovat usein stressistä. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 6/6

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/5

Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/5 Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/5 ERON TYÖSTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA ( 3-5v ) Päivähoidossa aloittaminen on lapsen elämässä vaativa askel. Kokemus voi edistää lapsen kehitystä mutta voi sitä myös häiritä.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Kiinteän, toisiaan kunnioittavan yhteistyön luominen vanhempien kanssa on päiväkodin tärkeimpiä, ehkä vaikein tehtävä. Että tämä olisi mahdollista on meidän päiväkodissa miellettävä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin!

Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 1 Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 2 1.1 Yhteystiedot Postiosoite: Kievarin päiväkoti Kievarintie 13 04300 Tuusula Puhelin: Päiväkodin johtaja: 040-314 4858- Guldbaggarna 040-314 4859- Auringonkukat 040-314

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon?

Päihteet lapsen silmin. mitä lapseni ajattelee, kun juon? Päihteet lapsen silmin mitä lapseni ajattelee, kun juon? Hei leikki-ikäisen äiti tai isä! Sinulla on pieni tyttö tai poika. Päivissä on vauhtia, kun elät hänen kanssaan. Saat olla mukana, kun lapsesi kasvaa

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Loyalty Program Bonus

Loyalty Program Bonus on ohjelma, jonka GPP on luonut motivoidakseen jäseniänsä edistämään ohjelmaa jotta voitaisiin saada 100,000 vakuutuskirjaa mahdollisimman pian. Raha on aina ollut oikein hyvä motivoija, tästä syystä teidät

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot