Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla"

Transkriptio

1 STRESSITEKIJÄT PÄIVÄKODISSA Stressi vaatii persoonallisuudelta erityisiä voimavaroja. Stressiä on usein vaikeata rajata ja vielä vaikeampaa määritellä mikä sen sisältö on. Stressiä tulee aina tarkastella suhteessa yksilöön ja tämän elämän tilanteeseen. Sama asia joka on jollekin stressi saattaa toiselle olla traumaatinen tilanne ja kolmannelle vain pikku juttu. Erna Furman kertoo keski-ikäisestä työtoverista joka saatuaan sukset lahjaksi vietti kokonaisen sunnuntain hiihtoretkellä. Hän ei ollut aikaisemmin hiihtänyt eikä ollut tottunut fyysiseen kuntoiluun. Päivän päätteeksi hänet jouduttiin kantamaan kotiin jossa hän sitten viikon verran kärsi lihaskivuista. Meistä tämä varmaan kuulostaa melko typerältä. Olisihan hänen pitänyt tietää että moinen on liikaa. Psyykkisen stressin suhteen käyttäydymme kuitenkin usein kuten yllä mainittu hiihtäjä. Mitä stressaavampi tilanne on sitä taipuvaisempia olemme sulkemaan sille silmämme, vähättelemään sen vaativuutta jopa uskottelemaan itsellemme että pikku juttuhan se vaan on On kuitenkin myös paljon stressitilanteita jotka tunnistamme omien kokemusten perusteella. Pystymme myös tuntemaan empatiaa samoihin tilanteisiin joutuneiden kanssa. Tiedämme miltä tuntuu. Tunnistamme merkit jotka kertovat heidän hädästään vaikkei he itse siitä kerro. Meidän on kuitenkin paljon vaikeampaa tuntea empatiaa pienen lapsen kanssa. Olemme kaikki melkein tyystin unohtaneet mitä elämämme ja mitkä tunteemme olivat alle kuusi vuotiaana. Ja jokin meissä pitää hyvän huolen siitä ettemme myöskään sitä muista. Aikuisen näkökulmasta emme voi arvioida mikä on lapselle stressi. Siksi meidän on myös hyvin vaikeata nähdä miten stressi näkyy lapsen käyttäytymisessä. Tämän vuoksi emme useinkaan pysty säästämään lasta tietynlaiselta stressiltä emmekä myöskään pysty auttamaan heitä näiden stressien kanssa. Emme myöskään tiedä koska lapsi on saanut stressin hallintaansa ja koska ei. Päivähoidossa aloittaminen on stressi vanhemmille ja lapsille. Tämä on seikka joka yleensä tiedostetaan päiväkodeissa. Tiedetään että muutokset ovat aina vaikeita, uudet olosuhteet tuntuvat aina oudoilta ja usein peloittavilta. Miten päiväkoti voi auttaa lasta ja vanhhempia tämän stressin kanssa siitä yksityiskohtaisempi selvitys erikseen. ( katso Eron työstäminen päiväkodissa. ) Meidän on usein vaikeampaa nähdä että lapsen vaikeudet saattavat johtua stresseistä jotka liittyvät päiväkotiin. Näitä stressitekijöitä on parhaissakin päiväkodeissa. Päiväkodin tavallisimmat stressit 1. Sairastumisriskin kasvu on ehkä ilmeisin stressi. Lapsi altistetaan uusille bakteereille ja viruksille. Lapsi sairastelee tavallisesti runsaasti ensimmäisen hoidossaolo vuoden aikana. Oman immuniteetin kehittäminen on usein pitkä ja tuskallinen prosessi. Sairastelu jättää lapsen sekä fyysisesti että psyykkisesti heikentyneeseen tilaan yhtäaikaa kun hänen kaikkia voimavaroja tarvitaan Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 1/6

2 uuteen tilanteeseen sopeutumiseen. 2. Iso lapsiryhmä, materiaalien ja lelujen paljous, aikuisten suhteellinen vähyys. Paraskaan hoitaja ei pysty yhtä hyvin opastamaan ja tukemaan lasta isossa ryhmässä kuin äiti. Valinnan mahdollisuudet, mateeriaalien ja lelujen paljous nähdään usein antavan lapselle mahdollisuuden käyttää mielikuvitustaan ja innottaa häntä keksimään uusia leikkejä ja tekemisiä. On kuitenkin tosiasia että pieni lapsi kokee usein turvattomuutta kun on niin paljon mahdollisuuksia joutua vaikeuksiin ja niin vähän aikuisia jotka hänestä huolehtivat. 3. Lapsi kokee myös stressinä erillaisten lasten kohtaamisen ja tunteiden paljouden. Hän joutuu ehkä ilkeiden, vihaisten, pelokkaiden, järkyttyneiden, surullisten tai käyttäytymishäiriöistä kärsivien lasten kanssa tekemisiin. Tämä peloittaa pientä lasta, varsinkin jos hän on näiden tunteiden kohde tai mahdollinen kohde. Hänestä tuntuu usein kummalliselta ja käsittämättömältä toisten lasten tunneilmaisut. Ne saattavat myös muistuttaa häntä hänen omista vaikeasti hallittavista tunteista kuten erillaisista peloista, äidin ikävästä, halusta sotkea, vaikeudesta jakaa toisten kanssa. Lapsi joutuu myös välillisesti tai välittömästi kohtaamaan toisten lasten perhetilanteet ja tapahtumat kuten avioerot, onnettomuudet, sisarrusten syntymät kuolemantapaukset jne. Ruumiillisen vamman uhka saattaa myös olla olemassa. Pieni lapsi kokee toisten lasten tai aikuisten fyysiset poikkeavuudet, loukkaantumiset, tautikohtaukset, haavat jne.uhkaavina ja peloittavina. 4. Suurin stressi päivähoidossa on se tosiseikka että aikuiset vähättelevät omaa merkitystään lapselle, miten tärkeätä se lapselle on että he ovat paikalla. Kun tätä ei ymmärretä aiheutetaan lapselle lisää stressiä. Ei valmistella lapsia tarpeeksi ennen suunniteltuja poissaoloja. Lapsia ei etukäteen tutustuteta sijaiseen jne. Lasten kanssa ei myöskään käsitellä odottamattomia poissaoloja. Toimitaan ikäänkuin lapsi ei edes huomaa muutoksia. Niitä ei nähdä stresseinä joiden työstämisen kanssa lapsi tarvitsee aikuisen apua. Lapset usein mukautuvat tähän He eivät kysele eivätkä kommentoi. Käsittelemättä jätetty stressi ilmenee kuitenkin tavallisesti lapsen käyttäytymisessä, itsekontrollin pettämisenä, vaikeutena tulla toimeen toisten lasten kanssa, sijaisen kiusaamisena sekä myös hoitajan kun tämä palaa. Lapsia usein torutaan näissä yhteyksissä ja tottelemattomuus nähdään johtuvan läpsen yrityksestä käyttää tilannetta hyväkseen tai sijaisen määrätietoisuuden puutteesta. Todellisuudessa lapsen vaikeudet useimiten kertovat siitä että heiltä on vaadittu enemmän kuin mihin he ovat pystyneet. Lapset selviävät useinmiten melko hyvin muutoksista kun heitä niihin valmistellaan; keskustelemalla heidän kanssaan ja antamalla heille mahdollisuus kysellä ja tuoda esille tilanteeseen liittyviä tunteitaan. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 2/6

3 5. Vieraat päiväkodissa on stressi joka ei ole yhtä merkittävä mutta jonka työstäminen on silti tärkeätä. Lapsen kyky suhtautua asiallisesti vieraisiin on paljon heikompi kuin aikuisen. Lapset usein pelkäävät, ja pelko tulee esille eri tavoin. Tavallinen pelkoa ilmaiseva käyttäytyminen on lapsen tunkeilevaisuus vierasta kohtaan, syliin tuppautuminen jne. Lapsi pyrkii näin viestittämään: Jos olen sinulle kiltti niin olethan myös minulle kiltti. 6. Muutokset päiväjärjestyksessä, huonekalujärjestyksessä, uudet lelut ja materiaalit ovat stressitekijöitä joiden huomioiminen on myös tärkeätä. Kaikesta selvitään paremmin kun valmistellaan, puhutaan ja täten poistetaan mahdolliset väärinkäsitykset. 7. Yllätykset, juhlat ja erillaiset tempaukset. Me aikuiset olemme yleinsä sitä mieltä että lapset nauttivat yllätyksistä, isoista meluisista juhlista, retkistä ja erillaisista tempauksista. Usein ei nähdä että nämä tapahtumat herättävät lapsessa paljon vaikeasti hallittavia tunteita, jotka saavat helposti yliotteen ja saavat lapsen tuntemaan itsensä avuttomaksi ja hämmentyneesksi. Lapsen kiihkeät tunneilmaisut kuten kiljuminen ja liian kova nauru, tulkitaan aidoksi hauskanpidoksi. Toisissa tilanteissa, leikeissä kaverien kanssa on ehkä helpompi nähdä että ylikierroksilla käyminen varsin heikosti peittää alleen voimakkaista tunteista johtuvan sisäisen myllerryksen. Tiedetään myös että ylikierrokset päättyvät tavallisesti kyyneliin ja kiukutteluun. Päiväkodin retkistä muodostuu pienille lapsille usein myös liian suuria elämyksiä jos niitä ei huolella valmistella. Usein pieni lapsi tarvitsee kaikki voimavaransa hallitakseen tilanteen outouden ja virikkeiden paljouden. Vain hyvin vähän energiaa jää itse tutustumiseen ja oppimiseen. Aikuisten näkökulmasta retket ovat hauskoja ja opettavaisia. Aikuisen on vaikeata samaistua lapsen kokemukseen siitä miten vaikeata on sulattaa ja vastaanottaa niin paljon uusia ärsykkeitä. Huolellisen valmistelun, jälkipuinnin ja toistuvien käyntien kautta autetaan lasta hallitsemaan ärsykkeiden paljous, hahmottamaan kokemus ja oppimaan uusia asioita. Esim. Eräs maanviljelijä joka oli useimman vuoden ajan tarjonnut päiväkodeille mahdollisuuden tulla tutustumaan eläimiin pienellä tilallaan oli tehnyt havainnon että ensimmäisellä käynnillä lapset eivät oppineet juuri mitään. Jotkut juoksentelivat villisti ympäriinsä, toiset roikkuivat pelokkaina hoitajien helmoissa, toisia inhotti hajut ja eläimet. Tämä ei merkitse sitä etteikö retkiä pitäisi tehdä vaan että huolellinen valmistelu sekä ryhmän ja jokaisen lapsen lähtökohtien huomioiminen on aina tärkeätä. Myös sen pohtiminen mikä on retken tarkoitus, mihin pyritään ja missä ollaan menossa. 9. Kun lapsen ruumiin yksityisyyttä ei päiväkodissa kunnioiteta aiheutuu tästä lapselle stressiä. Pienten lasten kiinnostus omaa ruumistaan kohtaan kuuluu normaaliin kehitykseen. Tiedetään myös että tähän mielenkiintoon sisältyy paljon voimakkaita tunteita. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 3/6

4 Lapsia kiihottaa oman ruumiin näyttäminen sekä toisten alastomuuden näkeminen. Tämä usein kiihottaa heitä myös liikaa. 3-5 vuotias on kehitysvaiheessa jossa yhteiset WC-käynnit ilman ovia tai verhoja, yhteiset riisumiset nukkumaanmenoa tai voimistelua varten kiihdyttävät ja herättävät erillaisia vahvoja tunteita, jotka vuorostaan heikentävät lapsen mahdollisuuksia pärjätä muissa asioissa. Tämä pätee eritysesti niiden lasten kohdalla joilla on vaikeuksia impulssikontrollin kanssa ja jotks helposti kiihtyvät. Intiimit omaa ruumista koskevat huolet ja kysymykset käsitellään parhaiten kotona vanhempien kanssa.päiväkodon toiminnan tavoitteena on suunnata lapsen kiinnostus ja uteliaisuus siihen mitä ympärillä ja maailmassa tapahtuu ja olemaan ylpeä saavutuksistaan. Lapsen kyky oppia ja ymmärtää riippuu siitä miten paljon hänen on omaksuttava ja mikä hänen tunnetilansa on. Lapsi ei pysty oppimaan eikä keskittymään kun hänen tunteensa käyvät kuumina ja uhkaavat riistäytyä hallinnasta. Lapsen auttaminen erillaisren stressiien kanssa on hoitajan ehkä tärkein tehtävä päiväkodissa. Tärkeätä on aina arvioida stressin laatu ja merkitys. Mitkä stressit on hallittavissa ja mitkä eivät ja mitä on tehtävissä ettei niiden vaikutus ole lapselle haitallinen ts. miten saada stressi sellaiseen muotoon että se on helpommin hallittavissa. Sopiva määrä stressiä stressiä harjottaa lapsen henkisiä lihaksia ja vie kehitystä eteenpäin, kun taas stressi joka ylittää lapsen sietokyvyn ja mahdollisuudet hallita tilannetta, on kehitykselle vahingollinen. Päiväkodin kasvattajan keskeinen tehtävä on stressin puuttuminen joko välttämällä aktiviteettejä jotkä sisältävät liikaa stressiä tai auttamalla lapsia käsittelemään stressiä tai pyrkiä vähentämään tai estämään liiallista stressiä. Keskeistä on myös stressin huomioonottaminen toiminnan suunnittelussa suhteessa jokaiseen lapseen erikseen ja jokaiseen ryhmätilanteeseen. Käytännössä hoitaja auttaa lapsia stressin kanssa rohkaisemalla heitä olemaan tarkkaavaisia, pukemaan havaintonsa sanoiksi, näin opastaen heitä syyn ja seurauksen ymmärtämisessä, todellisuuden erottamisessa mielikuvituksesta sekä uuden ja opitun tiedon yhdistämisessä. Nämä taidot ovat pienellä lapsella varsin kehittymättömiä, kuten on myös hänen kykynsä sietää stressiä, joka taas ilmenee vaikeutena sietää turhautumia, odottaa tyydytystä, hyväksyä vaihtoehtoja, nähdä itsensä erillisenä muista sekä vaikeutena kokea myötätuntoa. Robert Furmannin kertoma esimerkki siitä miten eräässä päiväkodissa autettin lapsia stressin kanssa. Tulin lounastamaan yhdessä erään päiväkodin ryhmän kanssa.. Pöydässäni istui kolme 5vuotiasta poikaa ja yksi lähes 4vuotias tyttö sekä ryhmän omahoitaja.. Yht äkkiä ovelle ilmestyi poliisi pienen 4-5 vuotiaan pojan kanssa. Tämä sai aikaan melkoisen hämmennyksen. Hoitajalle kerrottiin että poika oli harhaillut vilkkaasti liikennöidyllä kadulla päiväkodin ulkopuolella ja poliisi uskoi hänen kuuluvan tänne. Poliisille kerrottiin ettei näin ollut asian laita ja saatuaan neuvoja miten kysellä pojalta hän lähti. Lukija voi hyvin kuvitella minkälaisen tunnelman tapahtuma jätti jälkeensä. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 4/6

5 Pöydässäni istuva hoitaja olisi voinut hoitaa tilanteen monella tavalla. Hän olisi esim. voinut hyssytellä lapsia ja kehoittanut heitä jatkamaan syömistä, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, torjuen myös peloittavalta tuntuvan asian että poika oli eksyksissä. Mutta hän totesi: Oh hoh sepä oli yllätys, eikö ollutkin? Sitten hän kääntyi pelokkaalta näyttävän pojan puoleen kysyen : Mitä sinä siitä ajattelet Jimmy? Minua Pelotti. Vastasi Jimmy. Kysymykseen minkä takia hän jatkoi: Oliko poika ollut tuhma, senkö takia poliisi oli ottanut hänet kiinni? Hoitajakertoi mitä oli tapahtunut. Poika oli eksynyt ja poliisi yritti häntä auttaa. Tekeekö poliisi hänelle pahaa? Oli seuraava kysymys. Ja opettaja kertasi mitä oli tapahtunut. Pienen hiljaisuuden jälkeen, eräs poika kysyi: Missä hänen äitinsä oli? Ennen kuin hoitaja ehti vastata, toinen poika totesi: Äiti on sanonut minulle että jos eksyn voin mennä poliisin luo pyytämään apua. Hoitaja jatkoi tätä ajatusta: Mitä hän voisi silloin poliisille sanoa? Seurasi vilkas keskustelu monine hyvine ehdotuksineen. Jokainen harjotteli nimensä sanomista. Kaikki olivat samaa mieltä että poika joka osasi puhelin numeronsa ja osoitteensa oli hyvin valmistautunut tämänkaltaiseen tilanteeseen. Kun lounas oli loppumaisillaan harjottelivat lapset innokkaina oman osoitteen ja puhelin numeronsa osaamista. Mitä tilanteessa tapahtui? 1. Stressi 2. Hoitaja ei ohittanut siihen liittyviä tunteita. 3. Hoitaja auttoi lapsia ilmaisemaan tilanteeseen liittyvät ajatukset ja tunteet. 4. Kertasi mitä oli tapahtunut 5. Tilanteesta seurasi oppimistapahtuma Viikon pääst kun taas vierailin ryhmässä, pieni tyttö tervehti minua kertomalla puhelinnumeronsa ja osoitteensa. Mitä hoitajan mielessä saattoi liikkua tapahtuman aikana? Hän ymmärsi että jos tapahtumaa ei käsiteltäisi lounaan jatkosta tulisi todennäköisesti hankala. Tapahtuman lapsissa herättämät tunteet tulisivat häiritsemään myös iltapäivän aktiviteettejä, siksi hän otti välittömäst asian käsittelyyn toteamalla varsin varovaisesti miltä hänestä oli tuntunut : hämmästynyt. Kun hän oli lapsille kertonut oman tunteensa pystyi kauhistunut Jimmy jatkamaan. Kun tunteet ja ajatukset tuotiin esille pystyi hoitaja niihin vastaamaan ja selvittämään mistä oli ollut kyse todellisuudessa. Sitten seurasi tärkeä oppimistilanne sekä poistettiin häiriötekijät jotka olisivat tehneet iltapäivän hankalaksi. Toinen esim. on päiväkodin ulkopuolella koetusta lapsen stressistä ja miten se ilmeni päiväkodissa. Lapsen stressin syy oli alussa hoitajalle epäselvä. Tommi oli tapahtuman sattuessa 3½ vuotias vilkas poika jolla oli ollut vaikeata sopeutua päiväkotiin. Ero äidistä oli ollut vaikea kestää. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 5/6

6 Eräänä päivänä hoitaja huomasi että Toommi oli tavallista rauhattomampi. Hänen olemisensa muistutti alkuaikojen vaikeuksia. Hoitaja ei heti kiinnittänyt erityistä huomiota Tommin käyttäytymiseen kunnes hän näki Tommin hyökkäävän itseään paljon suuremman pojan kimppuun. Tommi yllätti pojan hyökkäyksellään joka itki enemmän pelästystään kuin että häneen olisi sattunut. Tommi ei tuntunut laisinkaan katuvan tekoaan, näytti vain kiihtyneeltä. Hoitaja tunsi Tommin jo aika hyvin ja otti hänet syrjään kysyen vaivasiko häntä jokin oliko jotain sattunut. Tommi vastasi : Nyt se on ihan mäskänä.hoitajan kysymykseen: Mistä nyt oikein on kyse? Tommi ei vastannut mutta rauhoittut hetkeksi kunnes uusi rytäkkä oli menossa palikkanurkassa jossa Tommi oli rikkonut toisen lapsen leikin. Hoitaja poisti varsin määrätietoisesti Tommin ja oli tälle juuri sanomassa ettei näin voi jatkua kun Tommi totesi : Pow rikoin kaiken. Pow ja sitten sitä ei enää ollut. Tämä oli lisävihje jota hoitaja oli tarvinnut saadakseen Tommilta selityksen: Matkalla päiväkotiin auto oli pysähtynyt punaisilla valoilla. Kadunkulmassa purettiin parhaillaan melkoisella vauhdilla rakennusta. Ison rakennuksen hävitys oli kestänyt vain vuorokauden. Hoitaja totesi heti että on pelottavaa nähdä kodin hajoavan melkein silmien edessä. Tommi ei sanonut mitään mutta rauhottui. Hoitaja kysyi Tommilta haluaisiko tämä kertoa toisille lapsille siitä mitä oli nähnyt. Vaikka tapahtuma olihieman peloittava oli se myös mielenkiintoinen ja erikoinen, joka varmast kiinnostaisi myös muita. Hoitaja tiesi että muutkin lapset olivat nähneet purkutyöt. Asiasta puhuminen selittäisi myös Tommin poikkean käyttäytymisen joka oli ihmettänyt lapsia.. Tommi pystyi kertomaan että tuntui kummalliselta nähdä kun jokin yht äkkiä tuhoutuu. Hoitaja vakuutti ettei ole vaaraa että heidän talolleen käy samoin. Että purkuryhmä on hyvin taitava ja titää mitä tekee. Talo purettiin että voitaisiin rakentaa jotain uutta ja hienoa. Kaikki pohtivat mitä se voisi olla. Kevään myötä lapset toivat havantojaan nousevasta talosta. Mitä tässä tapahtui? Stressi työstettiin sitä ei pyritty ohittamaan.ensin käsiteltiin tunteet, sitten kerrottiin tosiasiatja tilanteesta muodostui oppimistapahtuma. Esimerkki erosi edellisestä siinä että hoitaja näki Tommin käyttäytymisestä että hän oli kokenut stressin. poikkeavuudet käyttäytymisessä kertovat usein stressistä. Tarja Lund : koulutusaineisto Sivu 6/6

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Kiinteän, toisiaan kunnioittavan yhteistyön luominen vanhempien kanssa on päiväkodin tärkeimpiä, ehkä vaikein tehtävä. Että tämä olisi mahdollista on meidän päiväkodissa miellettävä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI TERVETULOA!

VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI TERVETULOA! KASTEPISAROITA POIMIMASSA- SEMINAARI 12.9.2011 TERVETULOA! Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke Sari Hintsa VARHAISKASVATUKSEN YDIN PERUSTUU LAPSEN KASVUN YMMÄRTÄMISELLE Vuorovaikutukselle,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Hitaan löytämisen oikeus

Hitaan löytämisen oikeus Hitaan löytämisen oikeus Hukassako, lasten ja nuorten paikkaa etsimässä? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turussa 12-.14.10.2010 Toiminta-ajatus: Nuorten Palvelu ry toimii nuorten hyvinvoinnin puolesta

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

olipa teko fyysinen tai ei. Ei-fyysinen väkivalta voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ryhmään

olipa teko fyysinen tai ei. Ei-fyysinen väkivalta voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ryhmään KAINALOKYSELY Hyvä lapsen huoltaja/huoltajat, Tämän kyselyn tarkoituksena on lisätä tietoisuuttanne lapsenne hyvinvoinnista, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sekä lasten kohtaamaan väkivallan eri muodoista

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani Tarvitsen enemmän apua Diabetes pelottaa minua Minulla on välillä tosi vaikeita hetkiä Diabetes hallitsee

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

1. Millä mielellä menet iltapäiväkerhoon? 2. Miten viihdyt iltapäiväkerhossa?

1. Millä mielellä menet iltapäiväkerhoon? 2. Miten viihdyt iltapäiväkerhossa? IP-KYSELYJEN VASTAUKSET, LASTEN KAAVIOT 1/8 1. Millä mielellä met iltaäiväkehoon? iloin iloin kumaak suu 66 % 24 % 10 % 0 % 0 % 53 % 33 % 13 % 0 % 0 % 75 % 25 % 0 % 0 % 0 % 85 % 15 % 0 % 0 % 0 % 80 % 15

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot