EU-vaihde 1/2005 LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA. Valtiosihteeri Puro: EU-asioiden valmisteluun pitkäjänteisyyttä...s.4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU-vaihde 1/2005 LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA. Valtiosihteeri Puro: EU-asioiden valmisteluun pitkäjänteisyyttä...s.4"

Transkriptio

1 1/2005 EU-vaihde LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA Valtiosihteeri Puro: EU-asioiden valmisteluun pitkäjänteisyyttä...s.4 Internetin turvallisuudelle jatko-ohjelma...s.5 Roskapostin vähentämiseksi yhteistyötä...s.7 Merenkulkijoiden pätevyysvaatimukset yhtenäisiksi...s. 8 Satamapalveludirektiivistä yllättävä ehdotus...s. 11 Luxemburg keskittyy turvallisuuteen...s.13 Kristiina Pietikäinen ja tietoturvaviraston rooli...s.17 Komissio lopetti liito-oravan valvontatoimet...s. 20

2 TOIMITUS Liikenne- ja viestintäministeriö/ tiedotus PL 31, Valtioneuvosto päätoimittaja Janne Hauta (JH) puhelin (09) Katariina Kivistö (KK) Eine Rossi (ER) Johanna Anttila (JA) Tilaukset ja osoitteenmuutokset faksi (09) puhelin (09) Lisätietojen antajat ovat liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehiä, ellei toisin mainita. sähköposti: ULKOASU JA TAITTO Sinari Oy Minna Rekola KUVAT Antero Aaltonen (kansi) LVM ISSN (painotuote) ISSN (verkkolehti) EU-vaihde on luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön www-sivuilta osoitteesta Tekstin lainaaminen on sallittu edellyttäen, että lähde mainitaan.

3 EU-vaihde 1/2005 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Liikenteen ja viestinnän EU-tietoa NÄKÖKULMA Valtiosihteeri Perttu Puro: Uusi jäsjestelmä tuo EU-asioiden valmisteluun pitkäjänteisyyttä... 4 TELEMINISTERINEUVOSTO Euroopan unionin teleministerit... 5 Internetiin turvallisuutta jatko-ohjelmalla... 5 ICT:n hyödyntäminen kytkettävä kilpailukykyyn... 6 WSIS-kokouksen valmistelu etenee... 7 Sääntelypaketin toimeenpanoa seurataan... 7 Roskapostin kimppuun yhteistyöllä... 7 Sähköisten viestinten terveysvaikutukset syyniin... 7 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO Euroopan unionin liikenneministerit... 8 Merenkulkijoiden pätevyydet tunnustetaan samoin joka maassa... 8 Junahenkilökunnalle yhtenäinen lupajärjestelmä... 8 Lennonjohtajien pätevyys ja koulutus yhtenäiseksi... 9 Öljyvahinkovastuut selkeämmiksi... 9 Lentoliikenteen teknisiä määräyksiä yhdenmukaistetaan...10 Turvallisuusjohtamissäännöt koskemaan useampia alustyyppejä Sisävesialuksille teknisiä vaatimuksia...10 Yllättävä ehdotus uudeksi satamapalveludirektiiviksi...11 Tieliikenteeseen turvallisuutta...11 Kestävään liikenteeseen mm. melua vähentämällä Galileo siirtymässä toteutusvaiheeseen Lentoliikennesopimuksiin neuvotteluvaltuuksia NEUVOSTON PUHEENJOHTAJUUS Liikenteen turvallisuus ja laatu Luxemburgin pääteemat...13 Luxemburgin neuvostot huhti- ja kesäkuussa eeurooppa 2010 ja WSIS Luxemburgin painopisteinä...13 Hollanti ynnäsi liikennealan saavutuksiaan...14 UUDET KOMISSAARIT Uusi liikennekomissaari Barrot tehostaisi rautatieliikennettä Uusi telekomissaari Viviane Reding tukee avointa tietoyhteiskuntaa...15 TIETOYHTEISKUNTA Teletietojen tallentamisesta ei pästy sopuun...15 Laajakaistayhteyksien hinnat laskussa Euroopassa Verkkotunnusten jälleenmyynnistä keskustellaan WSIS-kokouksessa Kansallista tietoturvapäivää vietetään 8. helmikuuta...16 Hallituksen puheenjohtaja Kristiina Pietikäinen: EU:n tietoturvaviraston perustaminen on paljastanut EU:n moninaisuuden AJONEUVOTEKNIIKKA Pienten bussien ja kevyiden kuorma-autojen nopeudenrajoitinpakkoa lykätään Digipiirtureiden käyttöönottoon valmistaudutaan Autojen teknisten vaatimusten yhtenäistäminen käyntiin TUOMIOISTUIN Komissio lopetti liito-oravan suojelua koskevia valvontatoimia Komissio haastamassa Suomea väylämaksuista oikeuteen Suomi vastasi alusjätteitä koskevaan huomautukseen Ulkomailla rekisteröidyn auton käyttöön muutoksia MERENKULKU Kauppa-alusluettelolaki EU:n suuntaviivojen mukaiseksi ILMAILU JA RAUTATIET Lentomelua koskeva EU-direktiivi astui voimaan Uusi ilmailuviranomainen perusteilla Turvallisuusvastaaville uudet vaatimukset TUTKIMUS Liikennetutkimuksen hakukierros käynnistyy maaliskuussa COST Transport -hankkeiden haku maaliskuussa ERA-NET-liikenneohjelman toiminta alkoi MATKAN VARRELTA Ministeriön EU-avustajat nimitetty Helena Vänskä jatkaa EU-sihteeristössä SVENSK RESUMÉ Lagen om förteckning över handelsfartyg bör förändras enligt EU:s riktlinier Sjöfararnas kompetens erkänns lika i varje land Finland svarade på anmärkningen om fartygsavfall Komissionen ämnar dra Finland inför rätta för farledsavgifterna Trafikens säkerhet och kvalitet är huvudteman för Luxemburg Nya transportkomissionären Barrot vill effektivera järnvägstrafiken eeuropa 2010 är tyngdpunkt för Luxemburg Regler för säkerhetsmanagement börjar gälla fler fartygstyper JULKAISUJA EU-vaihde

4 NÄKÖKULMA EU-vaihde 1/2005 Näkökulma Valtiosihteeri Perttu Puro: Uusi järjestelmä tuo EU-asioiden valmisteluun pitkäjänteisyyttä Suomen valtiontason päätöksentekokoneisto sai vuoden vaihteessa yhdeksän uutta toimijaa, kun uudet valtiosihteerit aloittivat toimintansa. Hallituksen esityksessä valtiosihteerien erääksi päätehtäväksi nousi EU-asioiden valmistelussa mukana oleminen. Myös liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen poliittisen valtiosihteerin Perttu Puron mielestä juuri EU-asioiden valmisteluun osallistuminen on yksi hänen keskeisimmistä tehtävistä. sa. Käytännössä osallistuminen valmisteluun on pelkistynyt siihen vaiheeseen, kun hallitus antaa tiedon komission esityksestä eduskunnalle ja ministerineuvoston kokousten valmistelun yhteyteen, Puro toteaa. - Nyt valtiosihteerinä minulla on paremmat mahdollisuudet osallistua myös näiden kahden vaiheen välillä tapahtuvaan valmisteluun. Mielestäni on tärkeää, että Suomen kannat hioutuvat jo varhaisessa vaiheessa sellaisiksi, että ne vastaavat niin hallituksen kuin eduskunnankin poliittisia näkemyksiä ja ovat linjassa Suomen yleisen EU-poliittisen linjan kanssa, Puro muistuttaa. - Se, että EU-asiat valmistellaan ajoissa huolellisesti myös poliittisesti vähentää riskiä siitä, että kantoja joudutaan myöhemmin muuttamaan. Tämä pitkäjänteisyys on entistä tärkeämpää, kun halutaan saada omat näkemykset esille laajentuneessa EU:ssa. Ministerin linja säilyy Suomen poliittisiin linjauksiin liikennetai viestintäsektoreilla ei valtiosihteerin myötä ole tulossa muutoksia. - Valtiosihteeri toimii ministerin apuna ministerin linjausten mukaisesti ja koska ministeri ei vaihdu niin jatkuvuus säilyy. Kaikista keskeisistä EU-asioista vastaa edelleen ministeri. EU-asioiden valmistelun koordinointi oli juuri uuden viran perustamisen tärkeimpiä perusteluita. Näkisin asian niin, että valtio- - Ministerin erityisavustajana toimiessani EU-asiat olivat vain yksi, toki iso ja vaativa, kokonaisuus muiden joukossihteeri antaa ministerille uusia työkaluja EU-asioiden hoitamiseksi, Puro miettii. Eduskunnan perustuslakivaliokunta muutti hallituksen esitystä niin, että poliittinen valtiosihteeri ei voi edustaa Suomea lakia säätävissä, äänivallan käyttöä edellyttävissä ministerineuvoston kokouksissa ministerin sijaisena. - Vielä ei ole tarkemmin linjattu sitä, mikä on valtiosihteerin rooli ministerineuvoston virallisissa ja epävirallisissa kokouksissa. Hallituksen alkuperäinen esitys olisi ollut selkeämpi juuri tämän roolin osalta, Puro sanoo. LVM:n asiat koskettavat monia Puro uskaltaa vajaan kahden vuoden kokemuksella arvioida, mitkä ovat liikenne- ja viestintäsektoreiden erityispiirteet. - Ministeriön lähes kaikissa EU-asioissa on vahvasti läsnä myös elinkeinopolitiikka. Siksi neuvostossa tehdyillä päätöksillä on vaikutusta suomalaisiin yrityksiin ja kansantaloutemme kilpailukykyyn. Tämä tuo valmisteluun oman ulottuvuutensa. Äärimmäisen tärkeänä liikenne- ja viestintäministeriön kautta aikojen ensimmäinen valtiosihteeri pitääkin sitä, että valmistelun kaikissa vaiheissa pyritään arvioimaan, miten päätökset vaikuttavat kansalaisiin ja yrityksiin. EU-vaihde 4

5 EU-vaihde 1/2005 NÄKÖKULMA, TELEMINISTERINEUVOSTO Euroopan unionin teleministerit - Ministeriön vastuualueella tehdään sellaisia päätöksiä, joilla on hyvinkin suoria vaikutuksia kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi Suomea EU:ssa edustavien on muistettava, että olemme yhtenä osapuolena kantamassa vastuuta EU:n kilpailukyvystä globaalissa maailmantaloudessa, Puro miettii. Puheenjohtajuuskauden teemat tärkeitä Suomen kovaa vauhtia lähestyvä neuvoston puheenjohtajuuskausi on asia jota ministeriössä on suunniteltu jo pitkään. Kesällä 2006 alkavan puolivuotiskauden liikenteen ja viestinnän pääteemat ovat jo vahvasti hahmottumassa. Valtiosihteerin mielestä Suomen valitsemat aihealueet eli tietoturva ja logistiikka ovat EU-tasolla toimivia. - Viestintäpuolella tämän hetken suurimmat haasteet liittyvät siihen, voidaanko tietoyhteiskuntaan luottaa. Puheenjohtajuuskaudella Suomi järjestää epävirallisen ministeri-illallisen tähän teemaan liittyvän tietoturvallisuuden ympärille, Puro kertoo. - EU:lla on myös vastuu siitä, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus viestintäpolitiikassa ja tietoyhteiskuntakehityksessä toteutuu niin EU:n alueella kuin globaalistikin. YK:n tietoyhteiskuntahuippukokous WSIS on tärkeä areena globaalin tasa-arvon lisäämisessä, Puro toteaa. Euroopan unionin teleministerit katsovat, että tieto- ja viestintäteknologiaa pitää hyödyntää paremmin Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn turvaamisessa. Euroopan teleministerit olivat koolla Brysselissä 9. joulukuuta. Myös liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen korosti puheenvuoroissaan telealan yhteyttä kasvuun ja kilpailukykyyn. Teleneuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen monivuotisen Internetin käyttöturvallisuutta parantavan Safer Internet Plus -ohjelman perustamisesta. Lisäksi neuvostossa hyväksyttiin päätelmät roskapostista ja YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksesta. Tämä kokous oli uuden tietoyhteiskuntakomissaarin Viviane Redingin ensimmäinen teleneuvosto. Internetiin turvallisuutta jatko-ohjelmalla Ministerit hyväksyivät nelivuotisen ohjelman, jolla parannetaan Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta. Ohjelmalla mm. torjutaan laittoman ja haitallisen sisällön leviämistä Internetissä. Erityisesti lapsia halutaan suojella haitoilta. Keinoina ovat mm. vihjepuhelimet ja tiedotuskampanjat. Hyväksytty ohjelma on jatkoa vuoden lopussa päättyvälle, hyviä tuloksia tuoneelle toimenpidekokonaisuudelle. Internet -ohjelman keskeistä merkitystä laittoman ja haitallisen sisällön, kuten lapsipornografian ja rasistisen materiaalin, leviämisen estämisessä. Ohjelman ansiosta on muun muassa perustettu vihjepuhelimia laittoman sisällön ilmoittamista varten. Suomessa Pelastakaa Lapset -yhdistys ja Helsingin kouluvirasto ovat saaneet rahoitusta ohjelmasta. (KK) JANNE HAUTA Safer Internet Plus -ohjelman budjetti on 45 miljoonaa euroa. Komission alkuperäinen esitys oli 50 miljoonaa euroa. Komissaari Reding käytti asiasta ainoan puheenvuoron. Hän korosti Safer neuvotteleva virkamies Antti Paasilehto, puh. (09) EU-vaihde

6 TELEMINISTERINEUVOSTO EU-vaihde 1/2005 Euroopan unionin teleministerit kokoontuivat ensimmäisen kerran uuden komissaarin, luxemburgilaisen Viviane Redingin, kaudella (edessä vasemmalla). ICT:n hyödyntäminen kytkettävä kilpailukykyyn Ministerineuvosto keskusteli tieto- ja viestintäteknologian tulevaisuudesta ja hyväksyi asiaa koskevan päätöslauselman. Lähes kaikki valtuuskunnat käyttivät asiasta puheenvuoron. Puheenvuoroissa korostettiin tarvetta sitoa tietoja viestintäteknologian hyödyntäminen kiinteämmin unionin kilpailukykyyn. Päätöslauselma toimitetaan kevään Eurooppa-neuvostolle. Päätöslauselmassa painotetaan tieto- ja viestintäteknologian käytön merkitystä talouden tuottavuudelle ja Euroopan kilpailukyvylle sekä Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamiselle. Keskeisinä alueina nähdään mm. kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen parantaminen, julkisten palvelujen sähköistäminen ja tietoturva. Yleisesti kiinnitettiin huomiota siihen, ettei viestintäteknologiaa tulisi nähdä vain teknisenä asiana, vaan talouden kasvun moottorina. ICT-alan tulevaisuuden kannalta keskeisenä nähtiin muun muassa panostaminen sähköiseen hallintoon, yhteentoimivuuden edistäminen sekä T&K-toiminta. Ministerit toivat myös esiin jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat tieto- ja viestintäteknologian käytön ja hyödyntämisen kannalta, minkä vuoksi maiden prioriteetit väistämättä eroavat toisistaan. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen korosti kokouspuheessaan tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteiden kytkemistä tuottavuuden edistämiseen. Hän painotti rakenteellisten uudistusten ja ajantasaisen lainsäädännön tärkeyttä. Tietoturvan ja tietosuojan kehittäminen on Luhtasen mukaan erityisen tärkeää. Kun sähköisiin palveluihin voidaan luottaa, niiden käyttö lisääntyy. Luhtanen oli tyytyväinen siihen, että hyvin monen ministerin puheenvuoroissa tulivat esiin panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin. Neuvostossa käytyä keskustelua pohjustettiin edeltävänä iltana järjestetyllä televiestintäministerien epävirallisella illallisella. Suomi piti tarpeellisena, että eeurooppa 2005 toimintasuunnitelmalle harkitaan jatkoa. Samalla kannalla olivat muutkin delegaatiot. Komissiolta odotetaan keväällä ehdotuksia jatko-ohjelmaksi. Nykyinen eeurooppa-ohjelma päättyy vuoden 2005 lopussa. Puheenjohtajavaltio Hollanti tiedusteli jäsenmaiden näkemyksiä myös siitä, tulisiko televiestintäasioiden käsittely sitoa tiiviimmin kilpailukykyneuvoston toimintaan. Moni jäsenvaltio Suomi mukaan lukien piti yhteistyön tiivistämistä neuvostojen välillä hyödyllisenä. (KK) viestintäneuvos Antti Kohtala, puh. (09) viestintäneuvos Kristiina Pietikäinen, puh. (09) EU-vaihde 6

7 EU-vaihde 1/2005 WSIS-kokouksen valmistelu etenee TELEMINISTERINEUVOSTO Sääntelypaketin toimeenpanoa seurataan Teleneuvosto hyväksyi päätelmät YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) toisen vaiheen valmisteluista. Keskustelussa useat jäsenvaltiot korostivat, että EU:n tulisi esiintyä yhtenäisenä kokouksen valmisteluissa. YK:n seuraava tietoyhteiskunta-aiheinen huippukokous pidetään Tunisiassa marraskuussa Ensimmäinen kokous oli Genevessä joulukuussa Päätelmissä kehotetaan jäsenvaltioita sitoutumaan Genevessä hyväksyttyjen asiakirjojen toteuttamiseen. Useimmat jäsenvaltiot totesivat, että Internet-asioissa tietoyhteiskuntahuippukokouksessa tulisi keskittyä vakauteen ja nimihallintoon. Roskapostin kimppuun yhteistyöllä Kokouksessa ministerit antoivat evästyksiä kokousvalmisteluihin. Liikenneja viestintäministeri Leena Luhtanen painotti, että valmisteluihin tulee ottaa mukaan laajasti eri tahoja, myös yksityisen sektorin toimijoita. Suomi korosti myös viestinnän perusinfrastruktuurin ja koulutuksen merkitystä kehitysmaiden tietoyhteiskuntakehitykselle ja piti tärkeänä, että EU keskittyy Tunisian kokouksen valmisteluissa niihin asioihin, joissa sillä on muille maille annettavaa. Esimerkiksi verkkotunnusten haitalliseen käyttöön ja verkkotunnusten jälleenmyynnin haittoihin tulisi kiinnittää huomiota. (KK) ylitarkastaja Mari Herranen, puh. (09) , ulkoasiainneuvos Asko Nurminen, UM, puh. (09) Kokous sai komission tiedonannon sähköisen viestinnän sääntelystä ja markkinoista vuonna Raportissaan komissio käsittelee sitä, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön EU:n sähköisen viestinnän sääntelypaketin. Komissio kiinnitti kymmenennen implementointiraporttinsa esittelyssä huomiota siihen, että sääntelypaketin toimeenpano on edelleen kesken monissa jäsenvaltioissa. Komissio aikoo edetä valvontamenettelyssä näitä jäsenvaltioita vastaan. (KK) neuvotteleva virkamies Antti Paasilehto, puh. (09) Sähköisten viestinten terveysvaikutukset syyniin Teleneuvosto hyväksyi päätelmät suoramarkkinointiin käytettävästä ei-toivotusta viestinnästä eli roskapostista. Neuvosto hyväksyi päätelmät roskapostista myös viime maaliskuussa, mutta puheenjohtajavaltio Hollanti korosti kuitenkin tarvetta uusia neuvoston poliittinen sitoutuminen roskapostin vastaiseen taisteluun. Kokousta johtanut Hollannin talousministeri Jan Brinkhorst painotti, että roskapostin eli spamin torjunnassa tarvitaan nopeita toimia. Päätelmissä painotetaan kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä roskapostin torjunnassa. Komissiota pyydetään arvioimaan, aiheuttavatko erot kansallisessa lainsäädännössä esteitä roskapostin tehokkaalle rajat ylittävälle torjunnalle. Kokous hyväksyi päätelmät ilman keskustelua. (KK) ylitarkastaja Mari Herranen, puh. (09) Muissa asioissa puheenjohtajavaltio Hollanti nosti esille uutena asiakohtana sähköisten viestintäverkkojen terveysvaikutukset. Asia saattaa tulla asialistalle tulevissa neuvostoissa, joskin sekä vuoden 2005 alun puheenjohtajavaltio Luxemburg että komissio korostivat, että kyseessä ei ole niinkään todellinen ongelma, vaan pikemminkin tarve reagoida julkisuudessa käytävään keskusteluun. (KK) 7 EU-vaihde

8 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO EU-vaihde 1/2005 Euroopan unionin liikenneministerit Euroopan unionin liikenneministerit löysivät Brysselissä joulukuuta yhteisen näkemyksen merenkulkijoiden, veturinkuljettajien, lennonjohtajien ja alustavasti myös lentoemäntien pätevyystodistuksista ja lupakirjoista. Uudistukset helpottavat työvoiman liikkuvuutta ja parantavat turvallisuutta. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen esitti puheenvuoroissaan Suomen kannatuksen linjauksille. Euroopan liikenneministerit olivat koolla Brysselissä joulukuuta. Useimmat asiat esitteli uusi liikennekomissaari Jacques Barrot. EU:n liikenneministerit haluavat, että vastuu merellä sattuneesta öljyvahingosta jakautuu nykyistä tasaisemmin varustamojen ja öljyn vastaanottajien kesken. Vahingonkärsijöille on tärkeää taata riittävä korvaus. Ministerit hyväksyivät puheenjohtajamaa Hollannin päätelmät asiasta. Ministerit myös kuulivat komission esittelyn uudesta satamapalveludirektiivistä. Se on ehtinyt nostattaa runsaasti kritiikkiä. Merenkulkijoiden pätevyydet tunnustetaan samoin joka maassa Ministerikokous hyväksyi yleisnäkemyksen direktiiviehdotuksesta, joka koskee jäsenvaltioiden myöntämien merenkulun pätevyysasiakirjojen tunnustamista. Direktiiviehdotuksella tahdotaan varmistaa, että kaikki merenkulkijat, jotka ovat hankkineet pätevyyden yhdessä jäsenvaltiossa ja joilla on siitä pätevyyskirjat, saavat palvella minkä tahansa jäsenvaltion lipun alla purjehtivilla aluksilla ilman lisäehtoja. Kaikissa jäsenvaltioissa tulee antaa oikeus myös muulle kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaiselle toimia aluksen päällikkönä tai yliperämiehenä silloin, kun aluksen päällikön tai yliperämiehen tehtävistä vain hyvin pieni osa on julkisen vallan käyttöä. (KK) hallitussihteeri Pekka Kouhia, puh. (09) Junahenkilökunnalle yhtenäinen lupajärjestelmä Neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen ehdotuksesta junahenkilökunnan lupajärjestelmäksi. Direktiivi on osa kolmatta rautatiepakettia. Uudistuksen tavoitteena on parantaa yhteentoimivuutta ja helpottaa rautatieyritysten turvallisuussertifiointia. Lisäksi halutaan pitää yllä korkeaa turvallisuustasoa ja edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Direktiivin soveltamisalaan kuuluisivat ensi vaiheessa vain yhteisön rataverkolla liikennöiviä junia kuljettavat veturinkuljettajat. Direktiivin soveltamisala kattaisi yhteisön koko rataverkon ja koskisi sekä kansallista että kansainvälistä liikennettä. Myöhemmin direktiivi ulotettaisiin koskemaan muuta junaturvallisuushenkilöstöä. Tarkoituksena on soveltaa viranomaisen antaman luvan vastavuoroista tunnustamista. Veturinkuljettajan työnantajana toimiva rautatieyritys myöntäisi kelpoisuuden omalle rataverkolleen. (KK) hallitusneuvos Hannu Pennanen, puh. (09) EU-vaihde 8

9 EU-vaihde 1/2005 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO Lennonjohtajien pätevyys ja koulutus yhtenäiseksi Liikenneneuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen direktiiviehdotuksesta, jolla yhtenäistettäisiin yhteisön lennonjohtajien lupakirjat. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa lennonvarmistustoiminnan turvallisuutta, yhtenäistää lennonjohtajien pätevyysvaatimuksia ja lisätä lennonjohtajien Euroopan laajuista liikkuvuutta. Direktiivin mukaisilla lupakirjoilla edistetään ylikansallisten toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamista. Koulutuspalveluiden tarjoamiseen luodaan lupajärjestelmä, jonka avulla voidaan kohottaa koulutuksen laatua ja antaa koulutuspalveluiden tarjoajille tasapuoliset toimintaedellytykset. Lupakirjoja koskevien vaatimusten taustalla ovat jäsenvaltioiden jo nyt soveltamat kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn ja Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrolin turvallisuusvaatimukset. Koulutuspalvelujen tarjoamisen lupavaatimukset pohjautuvat yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan järjestämiseen liittyvän palveluntarjonta-asetuksen määräyksiin, jotka eivät ole vielä tulleet voimaan. (KK) vanhempi hallitussihteeri Rita Linna, puh. (09) lennonjohtotarkastaja Helena Tamminen, lentoturvallisuushallinto, puh. (09) Öljyvahinkovastuut selkeämmiksi Liikenneneuvosto keskusteli siitä, miten kohdistaa korvausvastuut tapauksissa, joissa öljykuljetusten vahinko pilaa vesistöjä. Kokous ei pystynyt hyväksymään yksimielisesti ehdotettuja päätelmiä. Niinpä puheenjohtajamaa Hollanti antoi päätelmät omissa nimissään. Asia on tärkeä Itämeren alueella. Öljykuljetukset Suomenlahdella ovat viisinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana. Suomi tuki annettuja päätelmiä. Suomi kuitenkin haluaa, että öljyvahinkovastuujärjestelmän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti kansainvälisenä yhteistyönä. Ministeri Luhtanen katsoi puheenvuorossaan, että hyvän ja nopean neuvottelutuloksen saamiseksi IOPC-rahastossa olisi keskityttävä muutamiin pääkysymyksiin. Niitä ovat varustamoelinkeinon ja öljyn vastaanottajien välisen rahoitustasapainon tarkistaminen sekä kannustimet hyväkuntoisten alusten käyttämiseksi öljykuljetuksissa. Myös eräitä järjestelmän toimivuuteen vaikuttavia menettelyjä tulisi tarkistaa. Puheenjohtajan päätelmissä korostetaan mm. sitä, että vahingonkärsijöiden on tärkeää saada korvaus ja että eri osapuolten tulee ottaa lisää vastuuta vahinkoja korvattaessa. Jäsenvaltioita kehotetaan ratifioimaan öljyvahinkovastuuta koskeva vuoden 2003 lisärahastopöytäkirja. Komissaari Barrot totesi, että viisi vuotta Erika- ja kaksi vuotta Prestige-onnettomuuksien jälkeen suurin osa jäsenmaista ei vieläkään ole ratifioinut öljyvahinkovastuujärjestelmän lisäpöytäkirjaa. Tämän pitäisi tulla kansainvälisesti voimaan maaliskuussa Komissaari mainitsi jo velvollisuutensa täyttäneet jäsenmaat, joihin kuului mm. Tanska, Ranska, Suomi ja Espanja. Komisaari vetosi jäsenmaihin kollektiiviseen vastuuseen asiassa. Suomi ratifioi öljyvahinkovastuuta koskevan vuoden 2003 lisärahastopöytäkirjan viime vuoden toukokuussa. Hollanti toivoi myös, että EU löytää yhteisen lähestymistavan IOPC-työryhmän kokoukseen helmikuussa Neuvoston päätelmiä vastustivat Kreikka, Kypros ja Malta. Nämä maat olisivat halunneet lievemmän muotoilun. (KK) merenkulkuneuvos Raimo Kurki, puh. (09) hallitusneuvos Lolan Eriksson, puh. (09) EU-vaihde

10 LIIKKENNEMINISTERINEUVOSTO EU-vaihde 1/2005 Lentoliikenteen teknisiä määräyksiä yhdenmukaistetaan Liikenneministerit saavuttivat osittaisen poliittisen yhteisymmärryksen lentoliikenteen teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta (ns. EU-OPS-säännöistä). Asetusmuutoksella saatetaan Euroopan lentoturvallisuusviranomaisen yhteistyöelimen JAA:n JAR-OPS 1 normisto osaksi yhteisölainsäädäntöä. Määräykset ovat yksityiskohtaisia ja pääosin hyvin teknisiä. Asetukseen sisällytettäisiin uusi liite III, joka sisältäisi valtaosan JAR-OPS 1:n määräyksistä. Liite sisältäisi määräyksiä mm. lentotoiminnan harjoittajien hyväksymisestä ja valvonnasta, lentotoiminnasta eri sääolosuhteissa, lentokoneen massan ja massakeskiön määrittämisestä, mittareista, varusteista ja kommunikaatio- ja suunnistuslaitteista sekä ilmaaluksen huollosta. Liitteeseen sisältyy myös henkilökuntaan liittyviä määräyksiä. Tässä vaiheessa neuvostossa hyväksyttiin miehistön lento-, työ- ja lepoaikoja koskeva säännöstö sekä matkustamomiehistöä koskevat turvallisuusvaatimukset ja ammatillisen pätevyyden tunnustaminen. Muiden vaatimusten käsittelyä jatketaan neuvoston ilmailutyöryhmässä. (KK) hallitusneuvos Yrjö Mäkelä, puh. (09) ylijohtaja Kim Salonen, lentoturvallisuushallinto, puh. (09) Turvallisuusjohtamissäännöt koskemaan useampia alustyyppejä Sisävesialuksille teknisiä vaatimuksia Liikenneneuvosto saavutti myös poliittisen yhteisymmärryksen asetusehdotuksista merenkulun kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön täytäntöönpanosta yhteisössä. Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on laajentaa järjestelmä koskemaan aiempaa useampia alustyyppejä. Ehdotetun asetuksen soveltamisala perustuu SO- LAS-yleissopimuksen määräyksiin. Asetusta sovellettaisiin tietyin rajoituksen kaikkiin SOLAS -yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin alustyyppeihin, jotka purjehtivat jonkin jäsenvaltion lipun alla. Sääntöjä sovelletaan, vaikka alukset liikennöisivät kotimaan reiteillä. Kotimaan reiteillä liikennöiviin matkustaja-aluksiin sääntöjä sovelletaan, roro-matkustaja-aluksia lukuun ottamatta, vain yli viiden meripeninkulman päässä rantaviivasta purjehtiviin aluksiin. Kotimaanliikenteessä on mahdollista myöntää poikkeuksia tietyistä säännöistä. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi vuonna 1994 alusten turvallista toimintaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan kansainvälisen johtamissäännöstön (ns.ism-säännöstön). Estonia-onnettomuuden jälkeen EU päätti soveltaa ISM-säännöstöä suunniteltua aikaisemmin yhteisön kansainvälisillä ja kotimaan reiteillä liikennöiviin ro-ro-matkustaja-aluksiin. (KK) hallitusneuvos Aila Salminen, puh. (09) Neuvosto hyväksyi osittaisen poliittisen yhteisymmärryksen ehdotuksesta muuttaa direktiiviä, joka koskee sisävesialusten teknisiä vaatimuksia. Ehdotuksen tarkoituksena on, että kilpailu- ja turvallisuussyistä sisävesialusten tekniset vaatimukset yhdenmukaistetaan vastaamaan nykytekniikkaa. Samalla varmistetaan, että yhteisön sisävesialustodistukset ovat voimassa kaikilla yhteisön vesiväylillä. Suomella ei ole velvollisuutta panna direktiivin säännöksiä täytäntöön. (KK) hallitussihteeri Pekka Kouhia, puh. (09) EU-vaihde 10

11 EU-vaihde 1/2005 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO Yllättävä ehdotus uudeksi satamapalveludirektiiviksi Tieliikenteeseen turvallisuutta Ministereille esiteltiin ehdotus uudeksi direktiiviksi, jolla määriteltäisiin satamapalvelujen markkinoille pääsy. Uusitussa ehdotuksessa satamapalveluihin tulisi mm. pakollinen toimilupajärjestelmä ja itsekäsittely tulisi sallia. Monet jäsenmaat olivat närkästyneitä siitä, että uusi ehdotus tehtiin näin pian edellisen, Euroopan parlamentissa kaatuneen säädöshankkeen jälkeen. Useimmat puheenvuoron käyttäneet maat pitivät ehdotusta huonompana kuin kaatunut ehdotus oli. Ministeri Luhtasen mukaan Suomi suhtautuu tässä vaiheessa esitykseen hyvin varauksellisesti. Aiempi ehdotus satamapalveludirektiiviksi raukesi, kun Euroopan parlamentti hylkäsi kompromissiesityksen marraskuussa Komissio katsoo, että yhteisössä tarvitaan edelleen säännöstöä satamapalveluiden markkinoille pääsystä ja on päätynyt esittämään uuden direktiiviehdotuksen. Perusteluna on muun muassa sisämarkkinoiden toteuttaminen myös satamissa ja ympäristöystävällisemmän meriliikenteen edistäminen. Uutta ehdotuksessa on mm. kaikki palvelut kattava toimilupajärjestelmä. Ehdotuksen mukaan huolitsija voi käyttää rahti- ja matkustajaliikenteen itsekäsittelyyn omaa maamiehistöään. Lyhyen matkan merenkulussa ja niin sanotun merten moottoritiekonseptin mukaisessa liikenteessä voidaan itsekäsittely tehdä myös merihenkilöstöllä. Ehdotukseen on sisällytetty säännöksiä, jotka koskevat rahoituksen avoimuusdirektiivin soveltamista ja komission antamia valtiontukien suuntaviivoja. Näillä muutoksilla pyritään ottamaan huomioon satamien välinen kilpailutilanne. Direktiiviehdotuksen käsittely on jo käynnistynyt neuvoston liikennetyöryhmässä. (KK) liikenneneuvos Lassi Hilska, puh. (09) Kokous hyväksyi päätelmät tieliikenteen liikenneturvallisuudesta. Ministerit totesivat keskustelussa liikenneturvallisuuden olevan tärkeä liikennepolitiikan painopiste ja vaativan tuntuvia ponnisteluja nykyisen tilanteen parantamiseksi. Päätelmät perustuvat Veronassa lokakuussa 2004 pidetyssä epävirallisessa liikenneministerikokouksessa valmisteltuun tekstiin. Tavoitteena on puolittaa EU-alueella tapahtuvat liikennekuolemat. Päätelmissä nostetaan neljä osa-aluetta, joihin liittyvillä toimilla tavoitetta kohden edetään. Näitä olivat säännöstö ja parhaat toimintamuodot (best practices), ajoneuvojen ja teiden turvallisuus ja rahoitus. (KK) liikenneneuvos Matti Roine, puh. (09) Kestävään liikenteeseen mm. melua vähentämällä Kokouksen puheenjohtajana toiminut Alankomaiden liikenneministeri Karla Peijs selosti lyhyesti, mitä kestävän kehityksen mukaisen liikenteen edistämiseksi on tehty ja mitä pitäisi tehdä. että liikenteen meluhaittoja tulisi vähentää ja pyrkiä hiljaisempaan liikenteeseen. Neuvosto otti asian tiedoksi. (KK) Ministeri Peijs viittasi mm. lokakuun ympäristöneuvoston päätöksiin siitä, 11 EU-vaihde

12 LIIKENNEMINISTERINEUVOSTO EU-vaihde 1/2005 Galileo siirtymässä toteutusvaiheeseen Kokouksessa oli jälleen esillä Euroopan satelliittinavigointihanke Galileo. Se on tulossa toimeenpanovaiheeseen. Hankkeen toteuttajien kanssa on tarkoitus tehdä sopimukset vuoden 2005 aikana. Kokous hyväksyi päätelmät siirtymisestä Galileon rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen. Käyttöönottovaiheen on määrä käynnistyä vuonna 2006 ja järjestelmän toiminnan Päätelmien mukaan toteutusvaiheeseen päästään siirtymään, koska yksityiseltä sektorilta on alustava tarjous osallistua järjestelmän toteuttamiseen ja toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin vähintään 2/3 rahoitusosuudella. Lisäksi toteuttamisvaiheeseen siirtymistä puoltaa se, että Yhdysvaltojen kanssa on saavutettu neuvottelutulos Galileo- ja GPS-järjestelmien turvallisuuskysymyksistä ja yhteentoimivuudesta, järjestelmän hallintorakenteet on luotu ja päätös EGNOS-järjestelmän integroinnista Galileo-järjestelmään on tehty. Päätelmissä mainitaan, ettei Galileojärjestelmän toteuttaminen edellytä jäsenvaltioiden kansallista rahoitusta, vaan rahoitus hoidetaan yhteisön budjetista. Yhteisön rahoituksen kokonaismäärä on vielä auki. Siitä päättäminen liittyy yhteisön vuosien rahoituskehyksiin. Komissio on ehdottanut yhtä miljardia euroa. (KK) liikenneneuvos Matti Roine, puh. (09) hallitusneuvos Mikael Nyberg, puh. (09) Lentoliikennesopimuksiin neuvotteluvaltuuksia Neuvosto antoi komissiolle valtuudet neuvotella lentoliikennesopimuksista eräiden Välimeren alueen maiden ja Balkanin maiden kanssa. Komissio voi aloittaa neuvottelut EU:n ja Marokon välisen Euro-Välimeri -ilmailusopimuksen laatimisesta. Neuvotteluihin voidaan ryhtyä myös Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Makedonian, Kroatian, Serbian ja Montenegron kanssa. Komission saama mandaatti koskee lisäksi YK:n väliaikaisen Kosovonsiviilioperaation (UNMIK) edellyttämiä neuvotteluita. (KK) vanhempi hallitussihteeri Rita Linna, puh. (09) jaostopäällikkö Susanna Metsälampi, Ilmailulaitos, puh. (09) EU-vaihde 12

13 EU-vaihde 1/2005 NEUVOSTON PUHEENJOHTAJUUS Neuvoston puheenjohtajuus Liikenteen turvallisuus ja laatu Luxemburgin pääteemat Luxemburgin neuvostot huhtija kesäkuussa Luxemburg keskittyy puheenjohtajuuskaudellaan yhteisöalueen liikenteen turvallisuuden ja laadun parantamiseen. Rautatieliikenteessä puheenjohtajamaa pyrkii saavuttamaan edistystä erityisesti nk. kolmannen rautatiepaketin avoinna olevissa kohdissa. Erityisesti huomiota kiinnitetään matkustajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä rahtiliikenteen laatuvaatimuksiin. Luxemburg aikoo myös käsitellä raskaan tavaraliikenteen tietullijärjestelmän uudistamista koskevaa esitystä. Neuvosto on yrittänyt löytää tähän nk. eurovinjettijärjestelmän uudistamiseen ratkaisua jo useaan otteeseen niin Hollannin kuin Irlannin puheenjohtajuuskausina. Lisäksi Luxemburg pyrkii maantieliikenteen sosiaalilainsäädännön harmonisointiin. Lentoliikenteessä puheenjohtajavaltio laittaa etusijalle mm. lentomatkustajien tietojärjestelmiin liittyvän lainsäädännön kehittämisen. Lisäksi Luxemburg aikoo kiinnittää huomiota EU:n ja kolmansien maiden lentoliikennesopimustilanteeseen. Luxemburgin erityisenä tavoitteena on edistää EU:n ja Yhdysvaltain välisiä sopimusneuvotteluita. Merenkulussa puheenjohtaja nostaa esille ainakin merenkulun ympäristöpäästöt ja niihin puuttumisen sekä satamaturvallisuuden varmistamisen. Luxemburg aikoo myös käsitellä puheenjohtajuutensa aikana direktiiviehdotusta, jonka tarkoituksena on satamapalvelumarkkinoille pääsyn yhdenmukaistaminen EU:n alueella. Viimeksi tämän nk. satamapalveludirektiivin ratkaisu kaatui Euroopan parlamentin äänestyksessä. (JH) tiedottaja Janne Hauta, puh. (09) Luxemburg pitää puheenjohtajuutensa aikana yhden teleministerineuvoston sekä kaksi liikenneministerineuvostoa. Ensimmäisen kerran liikenneministerit kokoontuvat huhtikuun 21. Luxemburgissa. Toisen kerran liikenneministerit kokoontuvat niin ikään Luxemburgissa kesäkuuta. Tässä samassa yhteydessä pidetään myös teleministerien virallinen ministerineuvosto. (JH) eeurooppa 2010 ja WSIS Luxemburgin painopisteinä Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella viestintäsektorin painopisteenä on eeurooppa 2010 toimintasuunnitelma. eeurooppa 2010 olisi jatkoa tämän vuoden lopussa päättyvälle eeurooppa toimintasuunnitelmalle. eeurooppa toimintasuunnitelmien tavoitteena on edistää tietoyhteiskuntakehitystä EU:ssa. Luxemburgin tavoitteena on, että eeurooppa-toimintasuunnitelma liitettäisiin jatkossa yhä tiiviimmin Lissabonin strategian tavoitteisiin. Lissabonin strategian tavoitteena on, että EU olisi vuonna 2010 maailman kilpailukykyisin tietoon ja osaamiseen perustuva talousalue. Luxemburg pyrkii puheenjohtajuutensa aikana käsittelemään myös digitaaliseen tv-toimintaan liittyviä teknisiä asioita. Ensi marraskuussa pidetään YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) toinen osa Tunisiassa. Luxemburgin tavoitteena on valmistella EU:n yhteisiä näkökantoja kokousta varten. Erityisesti Internetin hallinnointi ja tietoyhteiskunnan kehittämisen rahoittaminen nousevat esille kokouksen valmisteluvaiheessa. Tietoyhteiskuntahuippukokouksen ensimmäinen osa järjestettiin vuoden 2003 joulukuussa Genevessä. (JH) tiedottaja Janne Hauta, puh. (09) EU-vaihde

14 NEUVOSTON PUHEENJOHTAJUUS, UUDET KOMISSAARIT EU-vaihde 1/2005 Hollanti ynnäsi liikennealan saavutuksiaan EU:n neuvoston puheenjohtajuuden vuoden vaihteessa Luxemburgille luovuttanut Hollanti ynnäsi viime töikseen kautensa saavutukset myös liikennesektorilta. Hollanti totesi, että sen puheenjohtajakaudella neuvostossa vahvistettiin lyhyen matkan merenkulun toimintaedellytyksiä mm. vähentämällä rannikkoluotsauksen hallintoa. Lisäksi Hollannin puheenjohtajakaudella saavutettiin yhteisymmärrys jokiliikenteen tiedotuspalveluiden yhdenmukaistamisesta. Tällä Hollannille tärkeällä sektorilla päästiin myös yksimielisyyteen sisävesiliikenteen teknisen regulaation säätelystä. Lentoliikennesektorilla Hollanti mainitsee saavutuksikseen mm. lennontarkkailijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden edistämisen. Hollanti onnistui myös ensimmäisessä liikenneneuvostossaan lokakuussa saamaan aikaan yhteisymmärryksen uudesta yhtenäisestä EU-ajokortista. Hollannin mukaan yksi ja yhtenäinen ajokortti selkiyttää EU:n nykytilannetta. Nykyään EU:n alueella on useita erilaisia ja tasoisia ajokortteja, joiden valvonta on vaikeaa ja väärentämisriski korkea. (JH) tiedottaja Janne Hauta, puh. (09) Uudet komissaarit Uusi liikennekomissaari Barrot tehostaisi rautatieliikennettä Uuden ranskalaisen liikennekomissaarin Jasques Barrotin päätavoite on vähentää maantieliikennettä. Tähän Barrot pyrkii lähinnä tehostamalla rautatieliikennettä ja merenkulkua, jotta ne voisivat olla aidosti kilpailukykyisiä kuljetusmuotoja. Euroopan parlamentin kuulustelussa uusi komissaari painotti, että komissio kartoittaa niin rautateiden, lyhyenmatkan merenkulun kuin sisävesiliikenteen kehitysmahdollisuudet. Rautateiden ja merenkulun kilpailuedellytysten parantamiseksi Barrot ehdottaa mm. verotuksen uudelleen kohdentamisen ja maksujärjestelmien uudistamista. Barrotin mukaan verotuksellisia keinoja voitaisiin käyttää hyväksi aina kun se vain on mahdollista. Tämä siitäkin huolimatta, että verotus ei kuulu EUtoimivaltaan. Komissaari lupasi tuoda myös jatkossa neuvoston ja parlamentin käsittelyyn esityksiä, joilla lisätään infrastruktuurin käyttäjän osuutta sen rakentamisja ylläpitokustannusten hoidossa. Ensimmäinen askel tällä tiellä on varmistaa se, että raskaan maantieliikenteen maksuja säätelevän eurovinjettidirektiivin sisällöstä saavutetaan neuvostossa yhteisymmärrys. (JH) neuvotteleva virkamies Vesa Häyrinen, puh. (09) Komission tulevan viiden vuoden painopisteet ympäristöystävällisen eli kestävän kuljettamisen kehittäminen matkustajien oikeuksien korostaminen yleiseurooppalaisen liikenteen infrastruktuuriverkon vahvistaminen globaalin lähestymistavan kehittäminen turvalliseen liikkumiseen EU-vaihde 14

15 EU-vaihde 1/2005 UUDET KOMISSAARIT, TIETOYHTEISKUNTA Uusi telekomissaari Viviane Reding tukee avointa tietoyhteiskuntaa Telekomissaari Viviane Reding pitää tärkeänä eeurooppa-toimintasuunnitelman jatkamista. Erityisinä haasteina ovat sähköisten palvelujen saatavuus sekä ikääntyvän väestön ja vammaisten palvelut. Luxemburgilainen Reding pitää eeurooppa-toimintasuunnitelmaa merkittävänä tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittajana. Redingin mielestä toimintasuunnitelman tavoitteena on kaventaa sekä alueellista että sosiaalista digitaalista kuilua, edistää laajakaistayhteyksien yleistymistä ja Internetin käyttökustannusten alentamista. Samalla ohjelman avulla on tarkoitus lisätä sekä verkkopalvelujen että Internetin käyttömahdollisuuksia. eeurooppa 2010 aloitteessa on Redingin mukaan määriteltävä päätoimintalinjat, joissa on taloudellisten näkökohtien lisäksi huomioitava myös yhteiskunnalliset näkökohdat. eeuroopan tavoitteena on kaikille avoin tietoyhteiskunta. (JA) verkkopäätoimittaja Johanna Anttila, puh. (09) Tietoyhteiskunta Teletietojen tallentamisesta ei päästy sopuun Joulukuun alussa Brysselissä kokoontuneet EU:n sisä- ja oikeusministerit eivät päässeet yhteisymmärrykseen teletunnistetietojen tallentamisen yksityiskohdista. Asian selvittämistä jatketaan neuvoston alaisessa työryhmässä, jonka on tarkoitus löytää kompromissi tämän vuoden kesäkuuhun mennessä. Kokouksessa esiintyneen kahden päävaihtoehdon taloudelliset vaikutukset olivat suurin yksittäinen jäsenmaiden mielipiteitä jakanut tekijä. Suomi kannatti vaihtoehtoa, jossa teleoperaattorit velvoitettaisiin tallentamaan vain ne tiedot, jotka ne jo tallentavat laillisissa liiketoimintatarkoituksissa laskutusta varten. Näitä tietoja ovat mm. mistä ja milloin on soitettu ja kuinka kauan puhelu on kestänyt. Toisessa vaihtoehdossa teleoperaattorien tulee tallentaa tiedot huolimatta siitä, tallentavatko ne tietoja omiin tarkoituksiinsa. Näissä tapauksissa kysymykseen voivat tulla kaikki sähköisen viestinnän tunnistamistiedot mm. sähköpostiviestien yhteystiedot ja Internetin selailutiedot. Toisen vaihtoehdon mukainen ratkaisu lisäisi viranomaisten kustannuksia runsaasti, sillä sähköpostiviestien ja Internetin selailusta tulisi tallennettavaksi valtava määrä teknisiä tunnistamistietoja. Suomen mukaan liian laaja tunnistetietojen tallentamisvelvoite olisi taloudellisesti raskasta. Nykyisen viestintämarkkinalain mukaan valtion tulee korvata operaattoreille ns. viranomaistallentamisesta aiheutuvat kustannukset. Jos tallentamisvelvoite ulotetaan myös nk. IP-liikenteen tietoihin laajasti, saatavat valtiolle koituvat kustannukset nousta jopa 250 miljoonaan euroon vuodessa. neuvotteleva virkamies Juhapekka Ristola, puh. (09) EU-vaihde

16 TIETOYHTEISKUNTA EU-vaihde 1/2005 Laajakaistayhteyksien hinnat laskussa Euroopassa Laajakaistayhteyksien hinnat ovat liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan laskeneet lähes kauttaaltaan Euroopan unionin alueella. Hintoja ovat laskeneet kiristynyt kilpailu ja uusien palveluntarjoajien hinnoittelu. Hinnoissa on kuitenkin suuria eroja eri maiden ja operaattoreiden välillä. Edullisimmat laajakaistayhteydet ovat tutkimuksen mukaan Virossa ja Belgiassa. Suomen sijoitus 25 vertailumaan joukossa on yhteysnopeudesta riippuen. Tutkimuksessa ei otettu huomioon ostovoimaa. Tutkimusajankohtana edullisin kaapelimodeemiyhteys Suomessa maksoi 24 euroa kuukaudessa ja edullisin ADSL-yhteys 29,9 euroa. Kansallista tietoturvapäivää vietetään 8. helmikuuta Julkishallinnon, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistä kansallista tietoturvapäivää vietetään toisen kerran Päivän tavoitteena on nostaa kansalaisten tietoturvatietoisuutta. Seuraava tietoturvapäivä suunnataan erityisesti peruskoululaisille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen. Päivän tavoitteena on, että turvallinen Internetin käyttö on kouluissa näkyvästi esillä ja tietoturvatieto kulkee oppilaiden mukana myös koteihin. Internetissä avattiin marraskuussa verkkopalvelu, jota opettajat voivat käyttää tietoturvaopetuksen tukena. Tietoturvapäivänä verkkopalveluun avataan tietoturvakilpailu, johon voivat osallistua kaikki Suomen peruskoululaiset. Hintatutkimus tehtiin toisen kerran, ja siinä oli mukana ensimmäistä kertaa unionin kaikki 25 jäsenmaata. Kuluvan vuoden kesäkuussa Euroopan unionin jäsenmaissa oli kaikkiaan noin 30,2 miljoonaa laajakaistayhteyttä. Suomessa laajakaistayhteyksiä on ministeriön arvion mukaan yritykset mukaan lukien vähintään (JA) viestintäneuvos Kari T. Ojala, puh. (09) EU-maiden laajakaistahintaselvitys (Julkaisuja 76/2004) saatavilla osoitteessa Tietoturvapäivän tavoitteena on saada käyttäjät suojaamaan koneensa verkon häiriköintiä vastaan. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa pitää huolta omasta tietosuojastaan verkossa ja noudattaa Internetin pelisääntöjä. Keväällä 2004 ensimmäistä kertaa järjestetty tietoturvapäivä onnistui tavoitteessaan hyvin: Taloustutkimuksen huhtikuussa tekemän tutkimuksen mukaan sekä virustorjunta että palomuuri olivat merkittävästi useammassa kotikoneessa kuin vielä edellisenä syksynä. Kansallinen tietoturvapäivä on yksi kansallisen tietoturvallisuusstrategian käytännön toimenpiteistä. Se on yksi strategian vuoden 2005 neljästä painopistehankkeesta. (JA) Verkkotunnusten jälleenmyynnistä keskustellaan WSIS-kokouksessa Internetin hallinnosta keskustellaan tällä hetkellä lukuisissa kansainvälisissä yhteyksissä, mm. YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen käynnistämissä projekteissa. Suomi aikoo tässä yhteydessä ottaa esille kysymyksen verkkotunnusten haitallisesta käytöstä. Yksityishenkilöille on voinut aiheutua haittaa, kun omasta nimestä muodostettu verkkotunnus onkin myöhemmin päätynyt uudelleen kauppatavaraksi. Suomen viranomaisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta puuttua yksityishenkilön nimeen perustuvien kansainvälisten (esimerkiksi.com,.net tai.org) verkkotunnusten rekisteröintiperiaatteisiin tai jälleenmyyntiin. Tällaisia geneerisiä, maantieteelliseltä käyttöalaltaan rajoittamattomia tunnuksia hallinnoivat pääasiassa amerikkalaiset yksityisyritykset. Nämä yritykset määrittelevät vapaasti tunnusten rekisteröintipolitiikan. (JA) neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen, puh. (09) verkkopäätoimittaja Johanna Anttila, puh. (09) EU-vaihde 16

17 EU-vaihde 1/2005 TIETOYHTEISKUNTA Hallituksen puheenjohtaja Kristiina Pietikäinen EU:n tietoturvaviraston perustaminen on paljastanut EU:n moninaisuuden Viime syksy on ollut liikenne- ja viestintäministeriön verkkoliiketoimintayksikön päällikölle Kristiina Pietikäiselle erityisen kiireinen. Jo se, että Suomessa on puhuttu ja keskusteltu runsaasti Pietikäisen yksikön asioihin kuuluvista asioista, kuten mm. tietosuojasta ja tietoturvasta, on työllistänyt. Tämän lisäksi Pietikäiselle on kiirettä aiheuttanut uuden eurooppalaisen keskusviraston, verkko- ja tietoturvaviraston ENISA:n ensimmäisenä johtokunnan puheenjohtajana toimiminen. Syksyn aikana tietoturvaviraston neljässä kokouksessa on suomalaisjohdolla lähinnä päätetty perustamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Pietikäinen on vienyt läpi mm. johtokunnan järjestäytymisen, ensimmäisen kansallisten asiantuntijoiden rekrytointikierroksen ja perustamiseen liittyviä hallinnollisia päätöksiä. Seuraavat isot toimenpiteet ovat viraston varsinaisen henkilökunnan rekrytointi sekä tämän ja ensi vuoden työohjelmista ja budjeteista sopiminen. - Tähän mennessä on koko viraston noin 44 henkilön henkilökunnasta valittu kahdeksan asiantuntijaa, Pietikäinen kertoo. Kokouksiin valmistauduttava Hallintoneuvostossa on jäsenmaiden lisäksi komission, neuvoston ja sidosryhmien edustajia. Yli kolmekymmenpäisen joukon puheen johtamisen vaatii keskittymisen lisäksi perusteellista valmistautumista. - Täytyy tunnustaa, että ensimmäisen kokouksen vetäminen oli aikamoinen homma. Se että pitää johtaa puhetta, ylläpitää puheenvuorolistaa, tehdä muistiinpanoja siinä samassa ja vetää johtopäätökset yleensä usean kymmenen puheenvuoron pohjalta vaatii kyllä vielä harjoittelua, Pietikäinen sanoo. - Päivän kokouksessa tehokasta työai- kaa on noin kuutisen tuntia. Se ei ole paljon, jos ajattelee pöydän ympärille kokoontuneiden eri tahojen määrää. Siksi kokouksen vetäminen vaatii etukäteen tarkkaan mietityn esityslistan, joka ei saa olla liian pitkä. Pari kolme päätöstä kokousta kohden on realistinen tavoite, Pietikäinen ynnää. Tarkoitus toimia asiantuntijana Tietoturvaviraston tavoitteena on lisätä yhteisön ja jäsenvaltioiden valmiutta torjua tietoturvaongelmia. EU:n tietoturvaviraston perustamisen yhteydessä keskusteltiin siitä, minkälainen muoto palvelisi parhaiten jatkuvassa muutok- 17 EU-vaihde

18 TIETOYHTEISKUNTA EU-vaihde 1/2005 sessa olevaa sähköisen viestinnän tietoturvakenttää. - Ensin ilmassa oli pysyvämmän muotoisen työryhmän eräänlaisen Task Forcen muodostaminen. Koska tämän tyyppistä organisaatiota ei EU:ssa ole, päädyttiin virastomalliin, Pietikäinen valottaa viraston taustaa. - Tärkeintä viraston toiminnan kannalta on se, että siinä ovat vahvasti edustettuina niin alan teollisuus kuin muukin elinkeinoelämä ja että toiminta on mahdollisimman mutkatonta ja vähäportaista. Viraston tehtävänä on toimia vahvana asiantuntijana tällä sektorilla, johtokunnan puheenjohtaja miettii. Viraston perustamisen yhteydessä keskusteltiin EU:n neuvostossa ja parlamentissa viraston oikeusperustasta. Suomen ehdotuksesta oikeusperustaksi valittiin perustamissopimuksen artikla 95, joka kytkee viraston paremmin sähköisen viestinnän direktiivien täytäntöönpanoon. Mallien monistaja, käytäntöjen kopioija Kun viraston perustamisesta päätettiin, toiveena oli, että virastosta tehtäisiin mahdollisimman joustava ja kevyt. Riittääkö 44 henkilöä toteuttamaan kovaa vauhtia kasvavan tietoturvatarpeen? - Suomen tietoturvapäivä kerää yhteen monia niin julkisen- kuin yksityisen sektorin toimijoita ja sen tarkoituksena on nostaa esille tietoturvaan liittyviä riskejä. Läheskään kaikissa EU-maissa ei vastaavaa teemapäivää ole, mutta tarvetta varmasti olisi, Pietikäinen arvioi. - Lisäksi viraston tehtävänä on toimia monilla kehittämistä vaativilla tietoturvan osa-alueilla. ENISA voi mm. edistää CERT-toimijoiden tai kriittisistä infrastruktuureista vastaavien asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Virasto voi myös avustaa jäsenmaita ja komissiota tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä. - Työohjelmaa sorvattaessa pyritään painottamaan ajatusta riippumattomasta asiantuntijaelimestä. Kun viraston perustehtävät on saatu toimimaan, niin seuraavana vaiheena on saada ENISA:sta eräänlainen metatason ennakoiva elin, joka pystyisi keräämänsä tiedon perusteella arvioimaan ja analysoimaan tulevia mahdollisia tietoturvallisuutta uhkaavia tekijöitä, Pietikäinen visioi. Lähestymistavassa eroja maittain Tietoturvaviraston puheenjohtajana toiminen on myös tuonut esille sen tosiasian, että EU:ssa on selviä maakohtaisia eroja ongelmien ratkaisussa. - Kun britit lähtevät pitkälti siitä, että ratkaisun avaimet ovat yrityksissä ja yksityisissä toimijoissa, niin Manner- Euroopan perinteisissä hallintokeskeisissä valtioissa julkinen sektori on se, jonka tehtävänä on hoitaa myös tietoturvaan liittyvät ongelmat, Pietikäinen miettii. - Silti tietoisuus tietoturvariskien hallinnan tärkeydestä on lisääntynyt myös niissä maissa, joissa yleinen tietoyhteiskuntakehitys ei ole kovinkaan pitkälle edistynyt, Pietikäinen sanoo. Suomen vuoden 2006 loppupuoliskolle sijoittuvalla EU:n puheenjohtajuuskaudella liikenne- ja viestintäministeriön yhdeksi pääteemaksi on suunniteltu juuri tietoturvaa. JANNE HAUTA - Viraston tehtävänä on mm. toimia eri maiden onnistuneiden kokemusten ja hyvien käytäntöjen kerääjänä ja välittäjänä. Tämänkaltainen tehtävä voidaan hoitaa hyvin varatuilla resursseilla, Pietikäinen sanoo. - Kuten perustamisen yhteydessä mainittiin, tulee toiminnan olla mahdollisimman käytännönläheistä ja yritysten sekä viranomaisten toimintaa tukevaa. Hyvänä esimerkkinä tietoturvaviraston tehtävistä voisi olla Suomessa viime vuonna ensi kertaa pidetyn kansallisen tietoturvapäivän mallin monistaminen muiden jäsenmaiden käyttöön. Tietokulma: Euroopan tietoturvavirasto ENISA aloitti toimintansa virallisesti 15. maaliskuuta ENISA työllistää vuoden 2006 loppuun mennessä noin 44 henkilöä. Viraston vuosibudjetti on noin 7 miljoonaa euroa ja sen koko viiden vuoden toimiajalle rahaa on varattu noin 33 miljoonaa euroa. Virasto tulee sijaitsemaan Kreikalle kuuluvan Kreetan saaren suurimassa kaupungissa Herakliossa. Kaupunki on koko Kreikan kolmanneksi suurin. Viraston pääjohtajana on italialainen Andrea Pirotti. EU-vaihde 18

19 EU-vaihde 1/2005 AJONEUVOTEKNIIKKA Ajoneuvotekniikka Pienten bussien ja kevyiden kuormaautojen nopeudenrajoitinpakkoa lykätään Digipiirtureiden käyttöönottoon valmistaudutaan Pelkästään kotimaassa käytettävien pienten bussien ja kevyiden kuormaautojen nopeudenrajoitinpakkoa lykätään vuodella. Liikenne- ja viestintäministeriön päätös koskee enimmäismassoiltaan 5-tonnisia busseja ja 7,5-tonnisia kuormaautoja. Myös EU:n direktiivi mahdollistaa kansallisen ylimenokauden. Nopeudenrajoittimien asennuspakko tällaisiin uusiin ajoneuvoihin tulee voimaan 1. tammikuuta Rajoittimet on kuitenkin asennettava jälkikäteen vuoden 2005 aikana käyttöön otettuihin ajoneuvoihin mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön lykkäyspäätös johtuu siitä, että auto- ja laitevalmistajilla ei ole heti vuoden 2005 alusta riittäviä valmiuksia toimittaa näiden kokoluokkien ajoneuvoihin nopeudenrajoittimia. (ER) Autojen teknisten vaatimusten yhtenäistäminen käyntiin Maailmanlaajuinen autojen teknisten vaatimusten yhtenäistäminen on saatu käyntiin. Ensimmäinen harmonisoitu ajoneuvon tekninen vaatimus (GTR = Global Technical Regulation) hyväksyttiin marraskuussa Genevessä. Maailmanlaajuisesti yhtenäiset tekniset vaatimukset tarkoittavat sitä, että niiden mukaisesti tyyppihyväksytty auto kelpaa sellaisenaan myyntiin kaikilla suurilla markkina-alueilla kuten mm. Euroopan unionissa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Venäjällä. Nykyisin tekniset vaatimukset poikkeavat toisistaan eri markkina-alueilla, ja autotehtaiden on valmistettava ja hyväksytettävä jokaista aluetta varten erilaiset mallit. liikenneneuvos Kari Saari, puh. (09) tai Automallin hyväksyntään tarvittavien kaikkien komponenttien ja osien maailmanlaajuisten vaatimusten sopimiseen arvioidaan vielä kuluvan useita vuosia, ehkä jopa vuosikymmen. Sopimus ajoneuvomääräysten maailmanlaajuisesta harmonisoinnista eli niin sanottu YK:n globaalisopimus solmittiin vuonna Euroopan unioni liittyi sopimukseen vuonna (ER) liikenneneuvos Kari Saari, puh. (09) tai Uusiin busseihin ja kuorma-autoihin on Euroopan unionin asetuksen mukaan asennettava digitaalinen ajopiirturi elokuusta 2005 lähtien. Aikataulu tosin vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän. Digipiirtureiden käyttöönotto edellyttää muutoksia Suomen tieliikenne- ja ajoneuvolakeihin sekä ajoneuvoliikennerekisteriä koskevaan lakiin. Hallitus teki esityksen muutoksista joulukuussa. EU:n digipiirturiasetus on sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä, joka tulee voimaan samaan aikaan kaikissa jäsenmaissa. Sitä ennen rekisteröidyissä ajoneuvoissa voi edelleen käyttää mekaanisia piirtureita. Mekaanisen piirturin rikkouduttua korjauskelvottomaksi on vanhempiin ajoneuvoihin kuitenkin asennettava tilalle digitaalinen ajopiirturi. (ER) vanhempi hallitussihteeri Jorma Hörkkö, puh. (09) tai EU-vaihde

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen; kattavuus, tehokkuus

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - yleisesittely CTIF seminaari Lentoasemien pelastustoiminta Jari Nurmi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Visio Vastuullinen liikenne 27.11.2012 Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

U 37/2014 vp. Työministeri Lauri Ihalainen

U 37/2014 vp. Työministeri Lauri Ihalainen U 37/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (sisävesiliikenteen työaikadirektiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2.12.2013 2013/0344(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. marraskuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2008 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2008 N:o 38 43. Laki. N:o 38. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2008 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2008 N:o 38 43. Laki. N:o 38. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2008 N:o 38 43 SISÄLLYS N:o Sivu 38 Laki Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevan monenvälisen sopimuksen lainsäädännön

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Huvivenedirektiivin muutos. Venetekniikkapäivä 14.4.2010 Ville Räisänen

Huvivenedirektiivin muutos. Venetekniikkapäivä 14.4.2010 Ville Räisänen Huvivenedirektiivin muutos Venetekniikkapäivä 14.4.2010 Ville Räisänen TraFin organisaatio A s i a k k a a t ja s i d o s r y h m ä t Merenkulku Tieliikenne ja rautatiet Ilmailu Tarkastus Tekniikka ja

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2009 VÄLIAIKAINEN 2003/0130(COD) 25.2.2005 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0252(COD) 5. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Kansallisen ilma-aluksen miehitys

Kansallisen ilma-aluksen miehitys luonno Ilmailumääräys 1 (9) Antopäivä: 11.4.2013 Voimaantulopäivä: 12.4.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Ilmailulain (1194/2009) 60 Muutostiedot: Tällä Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä

Lisätiedot

EU-vaihde 2/2003 LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA

EU-vaihde 2/2003 LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA 2/2003 EU-vaihde LIIKENTEEN JA VIESTINNÄN EU-TIETOA Tuore ministeri Leena Luhtanen linjaa: Merenkulun turvallisuus ja tietoyhteiskunta EU-politiikan suuria kysymyksiä... s.4 Julkisen sektorin asiakirjojen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta

Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Ajankohtaista AKEn ajoneuvotekniikasta Björn Ziessler 2.10.2009 1.10.2009 1 Katsastusalan muutokset Katsastusala Suomessa Markkinaosuudet: A-katsastus ~64% (pääomasijoittajien omistuksessa) K1-katsastajat

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Hallituksen esitys merilain 6 luvun 1 :n muuttamiseksi

Hallituksen esitys merilain 6 luvun 1 :n muuttamiseksi Hallituksen esitys merilain 6 luvun 1 :n muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merilakia niin, että suomalaisen kauppa-aluksen päällikkönä voisi toimia Euroopan

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta. tiedonhankintamatkasta Latviaan 16. 17.

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta. tiedonhankintamatkasta Latviaan 16. 17. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 11.3.2015 RAPORTTI tiedonhankintamatkasta Latviaan 16. 17. helmikuuta 2015 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta Tiedonhankintavaltuuskunnan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot