Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kaupunginjohtaja Nimi OlliPekka Salminen Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli talous ja kehittämisjohtaja Nimi Tomi Timonen Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Työryhmän analyysi kiinnittää huomiota lähivuosina tapahtuviin muutoksiin, jotka koskevat väestörakennetta, huoltosuhdetta ja muuttoliikettä, sekä kuntataloutta. Kyseiset muutokset vaikuttavat kuntien sisäisiin ja kuntien välisiin peruspalveluiden tuottamisrakenteisiin. Etenkin sosiaali ja terveystoimen menojen kasvu ja palveluiden järjestäminen on tulevina vuosina haasteellista. Tästä syystä sotepalveluiden järjestäminen myös ItäLapissa tulee organisoida ylikunnallisesti kuntien välisellä yhteistyöllä. Valtion tulee huolehtia jatkossakin kuntien rahoituspohjan riittävyydestä valtionosuusjärjestelmän kautta. Mekaaniset kuntarakennemuutokset eivät vielä itsessään ratkaise em. palveluiden tuottamisen ja rahoituksen ongelmaa. Valtion ei tule lisätä kuntien tehtäviä nykyisestään osoittamatta siihen lisärahoitusta. Lapissa tulee huomioida erityisolosuhteet etenkin pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen osalta. Lapin maakunnan kehittämisedellytykset näyttävät mm. matkailun ja kaivosteollisuuden näkökulmista monia muita Suomen harvaanasuttuja maakuntia myönteisemmältä, eivätkä mm. Tilastokeskuksen trendiennusteet väestökehityksen osalta ota tätä kehitystä riittävästi huomioon.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehitys ja väestörakenne ovat kohtuullisen hyvin ennustettavissa, joskaan trendiennusteita ei tule tulkita liian yksioikoisesti, koska ennuste ei huomioi olosuhteissa tapahtuvia muutoksia mm. elinkeinojen, työllisyyden ja yleisen kehityksen osalta. Lapin maakunnan kehittämisedellytykset ja tavoitteellinen väestönkehitys antavat tulevaisuudesta kuntarakennetyöryhmän käsitystä myönteisemmän kuvan. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talouden osalta raportissa todetaan, että veroprosentin (20 %) osalta Kemijärvellä on vielä ns. taloudellista liikkumavaraa. Raportissa tuodaan esille, että matalin kertynyt alijäämä on Kemijärvellä (6 /as) ja että näin matala ylijäämä ei käytännössä tuo Kemijärven talouteen juurikaan liikkumavaraa. Kemijärven kaupunki ei saa useiden Lapin kuntien tavoin ns. harvaanasuttujen alueiden valtionosuutta, joka tukee tätä valtionosuutta saavien kuntien taloutta hyvin. Tulopohjasta verotuloja kertyi vuonna 2010 (48 %) ja valtionosuutta (52 %). Kemijärven talous on kohtuullisella tasolla. Pelkästään talouden tunnuslukuja tarkastelemalla ei ilmene palveluiden järjestämisen laajuus ja laatu, jotka ovat Kemijärvellä hyvällä tasolla. Talouden tunnuslukujen ja palveluiden järjestämisen laajuus tulee arvioida samanaikaisesti eikä toisistaan irrallisina tekijöinä. Suomen kansalaisilla on perustuslain mukaan oikeus nauttia laadukkaista ja tasavertaisista palveluista riippumatta asuinpaikasta. Harvaan asutuilla alueilla palvelujen järjestäminen tulee kalliimmaksi kuin taajaan asutuilla kaupunkiseuduilla. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteen osalta Lapin kuntien (taajamat) väliset pitkät etäisyydet eivät tuo samoja synergiaetuja kuin eteläisessä Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Infran ja yhdyskuntatekniikan osalta suurempi kuntakoko voi toki tuoda mahdollisuuksia alueen kannalta merkittävien investointien toteuttamisessa, koska käytössä on suuremmat taloudelliset mahdollisuudet. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Pitkistä etäisyyksistä johtuen varsinaista pendelöintiä ei ItäLapin alueella ole siinä määrin kuin muualla osin Lappia ja maata. Lapissa varsinaisia työssäkäyntialueita ovat Rovaniemen ja KemiTornion seudut. Työssäkäyntiä ja asiointia ItäLapin kuntien välillä kuitenkin tapahtuu etäisyyksistä huolimatta. Työssäkäynti ja asiointi perustuvat pitkälti yksityisautoiluun johtuen alati heikentyneistä julkisen liikenteen palveluista. ItäLapin ja Lapin osalta joukkoliikennettä on karsittu voimakkaasti, mikä hankaloittaa enenevässä määrin työssäkäyntiä ja asiointia alueella. Saavutettavuus on kaiken toiminnan perusedellytys. Raideliikenteen osalta Kemijärvelle tulee Helsingistä yöjuna. Rovaniemen ja Kemijärven välinen rata tullaan sähköistämään vuoden 2013 loppuun mennessä. Raideliikenteen osalta saavutettavuus alueelle on hyvä. Joukkoliikenteen palveluita (linjaautovuorot) tulee kuitenkin kehittää ns. syöttöliikenteen osalta eri puolille aluetta, jossa sijaitsee myös useita matkailukeskuksia (PyhäLuosto, Suomu, Salla, Ruka). Näillä keskuksilla on merkitystä alueen elinkeinoille ja työllisyydelle. Valtatie 5 yhdistää Kemijärven (ItäLapin/maakunnan itäosat) pohjoisessa 4tielle Sodankylän kautta Pohjois Lappiin ja etelässä Kuusamoon, Kainuuseen, Savoon ja EteläSuomeen. Valtatie 5:n osalta kaupungin maantieteellinen sijainti on hyvä. Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Rovaniemellä (80 km) ja Kuusamossa (130 km), mutta puuttuvan syöttöliikenteen osalta saavutettavuus on heikko. ItäLapin kuntataajamien välinen etäisyys Kemijärveltä on seuraava: Salla 60 km, Pelkosenniemi 50 km ja Savukoski 95 km.

11 Sallan Kelloselän rajanylityspaikka Venäjälle mahdollistaa venäläismatkailijoiden asioinnin Suomen puolella. Rajanylitysten määrät ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja venäläismatkailijoiden määrän uskotaan kasvavan myös lähivuosina koko Lapissa. Raideliikenne Sallan Kelloselän kautta Venäjän Kantalahteen ja edelleen Muurmanskiin ja jäämerelle olisi koko Suomen ja Lapin kannalta olennaisen tärkeä. Kyseinen rata mahdollistaa nopeimman ja edullisimman vaihtoehdon Suomesta jäämerelle, jonka merkitys maailmanlaajuisessa rahtiliikenteessä tulee kasvamaan. Suomen valtion tulee olla aktiivinen kyseisen jäämerikäytävän avaamisessa. Saavutettavuuden näkökulmasta nopeat laajakaistayhteydet ovat koko Suomen kannalta keskeinen kehittämisen kohde. Nopea laajakaistayhteys tarjoaa mahdollisuuksia uusien sähköisten kuntapalvelujen järjestämiseen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Palvelujen järjestäminen ja tuotantoedellytykset ovat vahvasti sidoksissa kunnan taloudelliseen tilanteeseen ja liikkumavaraan. Sotepalvelujen järjestäminen tulee asettamaan ItäLapissa ja Kemijärvellä haasteen väestön ikääntymisen osalta. Tästä syystä on välttämätöntä, että alueella muodostetaan yhteinen näkemys etenkin sotepalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, mutta myös muiden kuntapalvelujen osalta. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Raportissa todetaan, että Barentsin alueen tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen on myös osa Lapin aluekehitysstrategiaa jolloin yhteydet Muurmanskiin ja Norjan puoleiselle jäämeren rannikolle muodostuvat tärkeiksi. Kemijärven ja ItäLapin osalta Barentsin alueen kehitys (ihmisten liikkuvuus yli rajan ja mahdollinen viisumivapaus) on avainasemassa. Barentsin alueen kehityssuunta on positiivinen, mikä heijastuu myös rajat ylittävään yhteistyöhön ja kanssakäymiseen ja sitä kautta ItäLapin alueen elinkeinoihin. Myös Lapin matkailu ja kaivostoiminnan voimakas kehittyminen Lapissa luo edellytyksiä elinkeinojen kehittämiselle ja työllisyydelle. Näin ollen elinkeinojen kehittämiselle on Lapissa ja ItäLapissa hyvät mahdollisuudet tulevaisuudessa. ItäLapin kuntien kesken on hyväksytty ja nyt toimeenpanossa yhteinen elinkeinostrategia ja yhteiset suuntaviivat elinkeinojen kehittämiseksi. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Raportissa todetaan, että Uusi Kemijärvi ei itsenäisenä kuntana täyttäisi ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämiselle asetettuja tavoitteita ja että Opetus ja kulttuuriministeriö on suosittanut Kemijärvelle ammatillisen koulutuksen liittämistä osaksi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän koulutustehtäviä. Kemijärven kaupunki toteaa, että ammatillisessa koulutuksessa ItäLapin ammattiopisto on kyennyt nopeasti ja joustavasti vastaamaan kaupungin ja alueen koulutustarjontaan alueen omat erityispiirteet (koulutusohjelmien ja alueen työmarkkinoiden kohtaanto) huomioiden. Ammattiopiston rooli nähdään alueella vahvasti myös työvoima ja elinkeinopolitiikkaa tukevana organisaationa. Lisäksi opisto tarjoaa alueen työttömille joustavia uudelleenkoulutusmahdollisuuksia. Ammatillisen koulutuksen merkitys osana toisen asteen koulutuksen kokonaisuutta ja saavutettavuutta on suuri Kemijärvellä ja ItäLapissa ja suhteellisesti ottaen paljon vaikuttavampi kuin isommilla paikkakunnilla vastaava organisaatio on. Kaikilla nuorilla tulisi olla mahdollisuus saada toisen asteen koulutuspalvelut lähialueelta. Lisäksi sillä tulee olemaan iso rooli nuorten yhteiskuntatakuun toteuttajana. Raportissa todetaan, että Lapissa tarvitaan pitkistä etäisyyksistä huolimatta kuntarakenneratkaisuja. Raportin mukaan väestön ikärakenteen muuttuminen sekä kuntatalouden tila yhdessä osoittavat, että yksittäiset kunnat eivät pysty turvaamaan palveluita ilman uudelleen järjestelyjä. Lisäksi raportissa todetaan, että Kuntaliitos on välttämätön suurien väestön ikääntymisen ja talouden haasteiden vuoksi. Alueella on potentiaalia, mutta se edellyttää voimavarojen kokoamista ja nykyisen hyvän

12 yhteistoiminnan syventämistä. Kemijärven kaupunki yhtyy raportissa esitettyyn näkemykseen siitä, että palveluita tulee alueella uudelleen järjestellä (ks. edellä soteyhteistyön tarve). Mekaaninen kuntaliitos ilman näkemystä siitä, miten palvelut uudessa kunnassa järjestettäisiin ei vielä yksistään riitä perusteeksi kuntaliitoksia koskeviin ratkaisuihin Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Vastaus: EI Lapin maakunnan kehittämisedellytykset ja tavoitteellinen väestönkehitys antavat tulevaisuudesta kuntarakennetyöryhmän käsitystä myönteisemmän kuvan. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Vastaus: EI Kemijärven kaupunki pitää ItäLapin ammattiopiston roolia koulutuksen, aluekehityksen ja elinkeinopolitiikan osalta tärkeänä, eikä liittyminen isompaan kokonaisuuteen välttämättä takaa näiden elementtien jatkumista alueella.

13 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Mekaanisilla kuntaliitoksilla ei ratkaista alueen väestörakenteesta johtuvaa sosiaali ja terveydenhuollon palvelupaineen kasvua ja osaavan henkilöstön rekrytointihaasteita tulevaisuudessa. Mm. Sotepalvelut tulee järjestää riittävän laajoina kokonaisuuksina siten, että sekä erikoissairaanhoidon, että perusterveydenhuollon roolit ja tehtävänjaot selkeytyvät. Kuntien palvelurakenteessa tulee näkyä ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys ja kuntien oma tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa parhaana asiantuntijana palvelujen sisältöön Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Mikäli jokin kunta on halukas kuntajakoselvitykseen. Kemijärvi ei ole aloitteellinen asiassa Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

14 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntien itse käynnistämien selvitysten tulee olla kuntarakennemuutoksen (kuntaliitosten) lähtökohta. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Mahdollinen selvitys antaisi kokonaiskuvaa alueen palvelurakenteista ja kuntien taloudesta. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Taloudellista tukemista (kuntien yhdistymisavustukset) tulee edelleen jatkaa myös vuoden 2013 jälkeen. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuuksien muutoksia (heikentävään suuntaan) ei tule käyttää kannustimena (keppinä), kunnille tulee suoda aito mahdollisuus omaan tulevaisuuteen ja mahdollisiin kuntaliitoksiin. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Veropohjan muutoksia (heikentävään suuntaan) ei tule käyttää kannustimena (keppinä). Joka tapauksessa palvelujen järjestäminen tulee olemaan hajaasutusalueilla jatkossakin kallista (euroa/asukas) ja kustannussäästöt kuntasektorilla saadaan muualla kuin pohjoisen pienissä vähäväkisissä kunnissa. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kokonaisuutta tulee tarkastella palveluista ja palvelutarpeista käsin. Järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä tulee muistaa myös rahoitukseen liittyvä näkökulma siten, että järjestäjällä (peruskunnalla tai kuntien yhteenliittymällä) on tosiasialliset mahdollisuudet rahoittaa ko. toiminta. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen ei saa tapahtua velvoittavalla lainsäädännöllä, eikä kuntien tehtäviä merkittävästi lisäämällä ja sitä kautta kuntien taloutta kurjistamalla. Mikäli kuntarakennemuutoksiin halutaan päästä, tulee lainsäädännön olla kuntaliitoksiin mahdollistava ja mukana tulee olla kannustavia elementtejä. Muu, mikä? Mekaaninen kuntaliitos ei ole ratkaisu esim. sotepalveluiden järjestämisen haasteisiin, eikä muidenkaan sektoreiden palveluiden järjestämiseen. Kuntien välisen yhteistyön tulee perustua aitoon kuntien yhtenäiseen näkemykseen ja tahtotilaan, ei ylhäältä ohjattuun järjestelmään.

15 Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Ei vastauksia Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Muutostukien tulee suuntautua palveluiden järjestämisiin liittyviin prosesseihin ja palvelurakenteiden kehittämiseen, sekä uudelleenorganisointiin Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kemijärven kaupunki ei ole aloitteellinen kuntajakoselvityksen osalta. Kemijärven kaupunki esittää, että Itä Lapin kunnat ryhtyisivät selvittämään peruspalveluita koskevan yhteistyön syventämistä vuoden 2013 aikana koskien eri hallinnonaloja. Kyseinen selvitys antaa tärkeää tietoa peruspalveluiden järjestämisestä ItäLapin alueella tulevaisuudessa Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien toimintaympäristö merkittävästi on muuttunut vuoden 1995 kuntalain voimaantulon jälkeen. Kunnat ovat menneet markkinoille, perustaneet erilaisia yhteistoimintaalueita, yhtiöittäneet toimintojaan jne. Uudistuva Sotelainsäädäntö ja valtionosuuslainsäädännön muutos tulee huomioida osana kuntalain kokonaisuudistusta. Peruskuntien ohjausvaikutusta tulee vahvistaa ylikunnallisissa organisaatioissa vaikuttavampaan suuntaan. Mikäli kuntakoot jatkossa kasvavat, tulee uudistuksessa huomioida lähidemokratiaan liittyvät kysymykset. Kuntalain tulee olla jatkossakin mahdollistava yleislaki Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen tulee olla aitoa ja vaikuttavaa. Nykyisessä kuntalaissa kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat yleispiirteiset ja antavat kunnille erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa (tai olla toteuttamatta) kuntalaisten aito osallistuminen. Tältä osin kyseistä lainsäädäntöä on tarpeen terävöittää kuntia velvoittavampaan suuntaan.

16 Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Valtionosuuksissa tulee huomioida alueiden erityispiirteet jatkossakin (väestörakenne, harva asutus, pitkät etäisyydet palvelutarpeet sairastavuus jne.). Myös kuntien veropohjan eri vaihtoehdot (jätevero, kiinteistöverot, voimalaitosverot jne.) tulee ottaa laajasti tarkasteluun Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää, että kuntien tehtävät ja velvoitteet arvioidaan, jotta kunnat tosiasiallisesti selviytyvät niille asetetuista tehtävistä. Valtion ja kuntien tehtävänjako Viime vuosien suuntaus on ollut kuntien tehtävien lisääntyminen ja tänä päivänä vauhti siltä osin on kiihtynyt. Valtion ja kuntien välinen tehtävänjako on riippuvainen kuntien lisätehtävistä saatavista taloudellisista resursseista. Paikallisella tasolla kunnat ovat parhaimpia asiantuntijoita siinä, miten peruspalvelut alueella tulee toteuttaa. Tästä syystä kunnilla tulee olla riittävä liikkumavara tehtäviensä toteuttamiseen. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kunnat ovat lähivuosina haasteiden edessä peruspalveluiden järjestämisessä, joten uusia tehtäviä kunnille ei ole mahdollista siirtää jo siitäkään syystä, että kunnilla tulee jo nykyisen palvelurakenteen ylläpitämisessä olemaan kova haaste niin taloudellisesti kuin henkilöresurssien suhteen. Kuntien laaja tehtäväkenttä ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen pitkälti kunnallisten palveluiden varaan vaatii rajallisten resurssien osalta jatkossa palveluiden priorisointia, jotta välttämättömistä peruspalveluista kykenemme tulevaisuudessa selviämään Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.