PERINNERUUAT JA HYVÄT VIINIT Ammatillisesti Ranska on Kiralle kaiken gastronomian lähde ja Euroopan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERINNERUUAT JA HYVÄT VIINIT Ammatillisesti Ranska on Kiralle kaiken gastronomian lähde ja Euroopan"

Transkriptio

1 TOUKOKUU 2014 N A I S T E N Ä Ä N I E U R O O P A S S A POHJANAKKA Top Chef Kira Weckman: Eurooppa maistuu hyvältä EUROVAALIT Katso kaikki Suomen naisehdokkaat Suomen ensimmäiselle naispuoliselle Top Chefille Eurooppa merkitsee ihanaa ruokaa, hyviä viinejä ja elämää muuttavia käänteitä. Vuoden 2013 Top Chef-voittaja Kira Weckman nauraa iloisesti kun kysyn mikä hänelle on Euroopassa tärkeintä? - Ruoka ja viini. Olen matkustanut vuosia ruoan perässä ympäri Eurooppaa, hän sanoo. Kira Weckman on koko ikänsä matkustanut paljon. - Isäni oli töissä lentoasemalla ja me matkustelimme kovasti ihan pienestä pitäen. Olen matkustanut ympäri Eurooppaa jo lapsena, hän jatkaa. RANSKA VETI JO KOULUSSA Kira tiesi jo kaksivuotiaana, että hän haluaa kokiksi. Ruoka on aina kiinnostanut Kiraa. Myös Ranska maana kiinnosti häntäjo kauan ennen yläastetta. - Olin kiinnostunut Ranskasta ammatillisesti jo hyvin pienestä ja yläasteella otin valinnaisena ranskan. Halusin valmistautua opiskelemaan ja työskentelemään siellä. Minulla on aina ollut hyvin selkeät suunnitelmat, selkeä polku elämässä, hän kertoo. - Kokiksi ryhtyminen ei liittynyt matkustamiseen. Olen tähdännyt ammattiini koko ikäni. En tiedä miksi, mutta olen aina tiennyt että haluan olla ammatiltani kokki. Kiran työura alkoi ravintolakoulu Perhossa vuonna Aivan alusta asti Kira on kilpaillut menetyksellä opintojensa ja töidensä ohella. Valmistuttuaan Perhosta Kira päätti jatkaa opintojaan ja opiskella restonomiksi Haaga-Helia Ammattikorkeakoulussa. Kesällä 2010 hän lähti opettajiensa kannustamana vaihto-opiskelijaksi Institut Paul Bocuseen, Lyoniin. KESÄ LYONISSA MUUTTI KAIKEN Kesä Ranskassa muutti Kiran elämän monella tavalla. - Löysin elämäni rakkauden, opin klassisia reseptejä ja keittiötaitoja, joita varioimalla olen löytänyt oman tyylini keittiössä. Lisäksi opin arvostamaan viinejä ja sain valtavasti hyviä ystäviä eri puolilta maailmaa, hän iloitsee. Kiran puoliso on kolumbialainen kokki Michel Garzon. He tutustuivat samassa koulussa ja ovat olleet erottamattomia siitä lähtien. Pariskunnalla on nyt yhteinen cateringyritys Suomessa. - Siinä vaiheessa elämääni arvostin myös EU:ta instituutiona ehkä eniten tai ainakin aiempaa enemmän. EU mahdollisti opiskeluni ja saatoin vapaasti reissata ympäri Eurooppaa. Olen aiemminkin interreilannut ympäri Eurooppaa ja EU:n myötä kaikki on vaan paljon helpompaa, hän jatkaa. Matkustaminen on Kiralle myös ammatillinen kysymys. -Tällä alalla täytyy kokeilla paljon erilaisia ruokia ja matkustaa. Niin oppii parhaiten. Minusta alalla olevien on ehdottomasti käytävä muualla opiskelemassa tai tekemässä töitä. Vain sitä kautta osaa todella arvostaa kaikkea sitä osaamista jota meillä Suomessa on, hän muistuttaa. PERINNERUUAT JA HYVÄT VIINIT Ammatillisesti Ranska on Kiralle kaiken gastronomian lähde ja Euroopan maista (kotimaata lukuunottamatta) Italia ja Ranska ovat ne tärkeimmät ja rakkaimmat. - Vaikka olen kolunnut niitä molempia todella huolella, on vieläkin paljon paikkoja joissa haluan käydä, hän sanoo. Ranskassa Kirasta parasta ovat kaikki herkulliset perinneruoat. Lyonin alueen ruokakulttuuri viehättää häntä suuresti. -Siellä osataan tehdä vahvoja maalaisperinneruokia, joissa tärkeitä ovat laadukkaat raaka-aineet, hän sanoo. Kirasta parasta Ranskassa onkin juuri kunnollisten raaka-aineiden saatavuus- Ei ole vaikeaa löytää vaikkapa laadukkaita sammakonreisiä, vasikanpäitä, äyriäisiä, hän luettelee. Ranska opetti noviisi-kiran myös nauttimaan ja arvostamaan viiniä. En oikeastaan aiemmin edes juonut viiniä enkä ainakaan ymmärtänyt sen päälle, osannut arvostaa sitä tai yhdistellä sitä oikeisiin ruokiin. Ranskassa opin tuon kaiken. Löysin siis Ranskasta perinneruoat, viinin sekä kaikkein tärkeimpänä, elämäni rakkauden. ÄÄNTÄ TULEE KÄYTTÄÄ JA UNELMIA SEURATA Kira ja hänen kokkiuransa ovat hyvä esimerkki unelmiinsa uskomisen kannattavuudesta. Hän on määrätietoisesti ja sinnikkäästi pyrkinyt juuri sinne missä nyt on. Paitsi taitava kokki, Kira on myös aktiivinen eurooppalainen kansalainen ja sanoo äänestävänsä aina. -Tietenkin, muuten ei voi sanoa mistään mitään! Ihmisen täytyy käyttää perusoikeuksiaan, hän huudahtaa. Kira kertoo äänestävänsä etupäässä henkilöä. -On tärkeää,että äänestämälläni henkilöllä on samankaltaiset arvot kuin minulla, hän perustelee. - Uskon siihen, että elämään voi ja tulee vaikuttaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. Jos ei äänestä jättää yhden ison vaikuttamistavan väliin, sanoo Top Chef Kira Weckman. TEKSTI HERTTA VUORENMAA KUVA STUDIO SEPPÄ Astrid Thors huolissaan: Vähemmistöillä EU:ssa entistä tukalampaa Kärjistynyt kriisi Ukrainassa on työllistänyt myös vähemmistövaltuutettu Astrid Thorsia. Thors kävi maaliskuussa Krimillä mutta Etyjin valtuuskuntaa ei siedetty paikalla. Lähtö tuli nopeasti. -Valtuutetut eivät ole aina tervetulleita vierailemiinsa maihin, toteaa Thors tyynesti. Ukrainan kansallinen identiteetti on Thorsin arvion mukaan hukassa ja Venäjällä on vaikeuksia hyväksyä Ukrainan itsenäisyyttä. Kansainvälisille toimijoille ja valtioille Krimin tilanne on hankala asia. Venäjän Krimin haltuunottoa ei ole tunnustettu. Thors toteaa, että Krimiltä paenneista ei ole luotettavia tilastoja. Kovin suurta joukkoa vähemmistöjä ei ole kuitenkaan vielä lähtenyt. Krimin tataarit, ukrainankieliset, poliittisesti aktiivisesti kansalaiset ja Ukrainan ortodoksit ovat paenneet. Ukrainan ja Venäjän ortodoksinen kirkko ovat nekin hyvin eripuraisia. Jatkuu sivulla 2 TURVALLISUUS JA RAUHA Ukrainan kiristynyt tilanne on palauttanut keskusteluun EU:n alkuperäisen tavoitteen eli rauhan säilyttämisen. Ministeri Elisabeth Rehn ja rauhanaktivisti Marianne Laxen eivät ole tyytyväisiä unionin toimiin. SIVU 2 MIKSET ÄÄNESTÄISI NAISTA? Euroopan parlamenttivaalit pidetään Ennakkoäänestys on Suomesta 751 hengen parlamenttiin valitaan 13 jäsentä. Parlamentin valta on kasvanut ja jokainen meppi on tärkeä. 101 naisehdokasta tarjolla. SIVUT 3-6 KOMISSAARIPELISSÄ VAIN MIEHIÄ? Euroopan parlamentti esitti, että jäsenmaat ehdottaisivat komissaariksi naista ja miestä. Silti koko ajan puhutaan vain miehistä. Suomalaisten puolueiden selityksiä yhden miehen taktiikkaan. SIVU 7 PohjanAkka 1

2 PÄÄKIRJOITUS Lisää naisia päätöksentekoon ELÄMME JÄNNITTÄVIÄ AIKOJA! Posti on kantanut kotiin ilmoituksen äänioikeudesta. Puolueet ovat vahvistaneet ehdokkaansa. Eurooppalaisen Suomen vaalikiertue on lähtenyt tien päälle. Ei ole uutispäivää ilman EU-vaaleja ja niihin liittyvää teemaa. Lissabonin sopimus on muuttanut ratkaisevasti Euroopan Parlamentin asemaa ja tehtäviä. Nyt olemme ensimmäistä kertaa valitsemassa EU-parlamenttia, jolla on huomattavan suurta valtaa EU:ssa päätettäviin asioihin. Mutta kuten tavataan sanoa: ei tässä vielä kaikki. Seuraava luonteva askel on EU-parlamentin lisääntyvä politisoituminen. Sen merkit ovat jo keväisessä ilmassa. EU-vaalit ovat olleet pidempään ja laajemmin esillä mediassa kuin yhdetkään aikaisemmat EU-vaalit, jo viime syksystä alkaen. SYITÄ ON PALJON. Eurokriisi, Ukraina ja maailmantilanne laajemminkin vaikuttavat. Kotimaan politiikka on turbulenssissa, hallituksen ovet käyvät ja kaikkialla varaudutaan ensi vuoden eduskuntavaaleihin. EU-vaalitulos otetaan myös aikaisempaa enemmän huomioon tulevan komission kokoonpanossa, puheenjohtajan valinnassa ja EU:n huippuvirkojen nimityksissä. Aikaisemmasta poiketen suomalaisillakin on kovia nimiä tähän kamppailuun, kun jopa pääministeri on ilmoittanut kiinnostuksestaan EU-uralle. Parlamentin puolueryhmät ovat valinneet kärkiehdokkaita avaintehtäviin, joita ei voi vaalien jälkeen sivuuttaa. Parlamentin kokoonpanolla on vaalien jälkeen välitön vaikutus keskeisten virkojen täyttämiseen ja tulevan komission ohjelmaan. Lopputuloksena on poliittisesti vaikutusvaltaisempi parlamentti, jota suuretkaan jäsenvaltiot eivät neuvostossa pysty hallitsemaan tai ohjailemaan. EU:SSA ON ARVOSTELTAVAA, mutta kaikki ei suinkaan ole pielessä. Vaalit ovat hyvä tilaisuus arvioida mennyttä ja suunnitella tulevaa. Yhdistyksemme haluaa erityisesti kiinnittää huomion naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Toivomme, että yhä useampi nainen tulee valituksi EU-parlamenttiin, jotta naisten näkökulma otettaisiin paremmin huomioon eurooppalaisessa päätöksenteossa. Siksi tässä lehdessä esitellään kaikki naiset, jotka ovat asettuneet ehdolle EU-vaaleihin Suomessa. Lisäksi vaadimme, että jokainen jäsenvaltio asettaisi sekä mies- että naisehdokkaan komissaariksi. Tätä edellyttää myös EU-parlamentti itse antamassaan päätöslauselmassa. DEMOKRATIA TARKOITTAA KANSANVALTAA. EUvaalien tulos vaikuttaa suoraan siihen, mihin suuntaan EU kehittyy. Siksi kannattaa käydä vaalitilaisuuksissa, tavata ehdokkaita, haastaa heitä, mutta arvioida myös omia käsityksiä ja ajatustapoja. Ja siksi kannattaa käydä äänestämässä. SATU PAASILEHTO, EUROOPPANAISTEN PUHEENJOHTAJA Jatkoa etusivulta HILJAISEN DIPLOMATIAN HAASTEET KASVAVAT Varatuomari Astrid Thors on toiminut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vähemmistövaltuutettuna runsaat kahdeksan kuukautta. Etyjiin kuuluu 57 maata. Thorsin toimisto sijaitsee Haagissa, Hollannissa. Hän on itsenäinen, riippumaton konfliktinehkäisyn toimielin. Etyj on Thorsin mukaan luomus, jossa on pystytty käymään keskustelua yli rajojen. Arvokasta on pyrkimys löytää yhteisiä ratkaisuja hyvin erilaisten maiden kesken. -Pidän silmällä tilanteita, jotka voivat johtaa väkivaltaan. Teen valintoja, joihin kohdistaa voimavaroja. Kutsun tätä hiljaiseksi diplomatiaksi, hän kuvailee työtään. PALJON PITKITTYNEITÄ KRIISIALUEITA Thors on keskittynyt alkukautensa aikana ennen kaikkea Länsi-Balkanin alueeseen, Ukrainaan, Moldoviaan ja Keski-Aasiaan. Haagin toimistossa on tehty hartiavoimin töitä mm. Serbian eteläisen albaninkielisen osan kaksikielisen yliopistokoulutuksen aikaansaamiseksi. - Nämä ovat saavutuksia, jotka auttavat jaksamaan tässä työssä, sanoo Thors. Keski-Aasiakin on haasteellinen. Oikeusjärjestelmä ei siellä ole kaikkien saavutettavissa. Esimerkiksi Thors nostaa Kirgisian. Maassa on ollut viime vuosien aikana useita vakavia yhteenottoja, mm. uzbekkien ja kirgiisien väliset levottomuudet ovat kärjistyneet. Keskinäistä eripuraa on paljon vähemmistöjen kesken. Lisäksi Thors luettelee Georgian ja Venäjän välissä olevat Abhasian ja Etelä-Ossetian de facto alueet sekä Moldovan kainalossa olevan Transnistrian. Kaikkien näiden alueiden pattitilanteet voidaan määritellä pitkittyneeksi konfliktiksi. LISÄÄNTYNYT JUUTALAISVASTAISUUS Kysymykseen Venäjän toimista vähemmistöjensä suhteen Thors vastaa: -Maa, jossa vähemmistö asuu, on vastuussa heidän oikeuksiensa toteutumisesta. Aika moni maa näkee virheet muualla kuin omassa toiminnassaan. Thorsin mielestä vähemmistöasioissa on menty Euroopassakin takapakkia. -Lissabonin sopimus on epämääräinen ja antaa tilaa tulkinnoille. Sopimuksen mukaan pitää edistää monimuotoisuutta, mutta konkreettinen oikeusperusta puuttuu, hän arvioi. -Sellainen tunne on näkyvillä, että vähemmistöillä on entistä tukalampaa Euroopassakin, hän sanoo. Thorsin mukaan mm. juutalaisvastaisuus on lisääntynyt Euroopassa. Fidesz-puolueen oikeistolainen unkarilaishallinto on esimerkiksi antanut anteliaasti kansalaisuuden ulkounkarilaisille. Ylikansallinen yhteistyö vähemmistöjen kesken on tärkeää. Mutta tämä pitäisi Thorsin mukaan huomioida myös aluepolitiikassa. Kullakin maalla on oltava ohjelma romanien tilanteen parantamiseksi ennenkuin ennenkuin ne voivat saada rakennevaroja. -Saamelaisten asiat on Ruotsi hoitanut Suomea paremmin, kuittaa Thors. TASA-ARVOSTA ON AINA PIDETTÄVÄ HUOLTA -Hei haloo, vapaa liikkuvuus!, huudahtaa Thors. Thorsia huolestutttaa erityisesti vähemmistöt, joilla ei ole emovaltiota. Siksi romanivähemmistö on erityinen ryhmä. -Romaniväestön keskuudessa on onneksi kasvamassa koulutettujen romanien ikäluokka, joilla on edellisiä sukupolvia enemmän mahdollisuuksia asemansa ja elämänsä parantamiseksi, iloitsee Thors. -On tärkeää nähdä erityisesti moniperusteisen syrjinnän kohteena olevat henkilöt. Vähemmistökansaan kuuluva nainen on usein altavastaajana, Thors korostaa. Hänestä tasa-arvosta on pidettävä huolta. Hankkeisiin on otettava mukaan riittävästi naisia ja nuoria. Suomi on Thorsin mukaan jännä maa, joka on saanut vaikutteita idästä, mutta jonne on kristinuskon myötä tullut usko, joka arvostaa yksilöitä ja omaa lukutaitoa. -Lännestä saimme myös vahvan laillisuusajattelun, yksilönvapauden ja kansalaisyhteiskunnan periaatteet. Suomessa harjoiteltiin jo Venäjän vallan aikana itsenäisyyttä itsenäisyyttä ja kunnallista itsehallintoa. Samalla syntyivät mm. voimakkaat työväen-, raittius- ja Martta-liikkeet, luettelee Thors. Suomesta lähdettiin vapaasti töiden perään sotien jälkeen 50-, 60- ja 70-luvuilla. -Jos meille on ollut mahdollista yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa lähteä muualle hakemaan parempaa elantoa, niin miksi ei olisi muille? Jokaiselle pitää olla sallittua lähteä paremman elannon perään, Astrid Thors muistuttaa. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista saapuu tänne muilla perustein kuin turvapaikanhakijoina. -Maahanmuuttopolitiikka ei mene kuten perussuomalaiset kuvailevat. Eivätkä muut puolueet sano vastaan. Suurin osa tulee tänne rakkauden, työn, opiskeluiden perusteella. Opiskelijat pitäisi itse asiassa saada jäämään tänne. Ja turvapaikanhakijoitakaan ei saa leimata, vähemmistövaltuutettu Thors toteaa. EU:SSA HOIDETAAN YHTEISIÄ ASIOITA EU-jäsenyydellä on arvonsa. Thorsin mielestä monissa asioissa, esimerkiksi energiapolitiikassa, ympäristö- ja tasa-arvoasioissa on edistytty. Yksittäinen maa ei olisi tähän pystynyt niin hyvin kuin EU yhteisenä toimijana. -Kyllä naisia pitää äänestää, mutta on myös huolehdittava siitä,että on olemassa valinnanvaraa esim. hallituspaikkoja täytettäessä, ettei valita vain samoja naisia, kehottaa Thors. Hän muistuttaa äänestäjiä: -Älkää uskoko sellaisia puheita, että ajetaan Suomen asiaa EU:ssa. Siellä ajetaan yhteisiä asioita edustajan ja hänet sinne äänestäneiden kansalaisten arvomaailman mukaan! TEKSTI JA KUVA PÄIVI NIKKILÄ EU unohti Venäjän ja Ukrainan historian Elisabeth Rehn Marianne Laxen Ministeri Elisabeth Rehn antaa välttävän arvosanan EU:lle sen toiminnasta Ukrainan suhteen. -EU ei huomioinut riittävästi Venäjän ja Ukrainan yhteistä historiaa ja nykypäivän sidonnaisuutta. Kun Ukrainan silloinen johto ei allekirjoittanutkaan Venäjän painostuksesta EU-sopimusta, lähdettiin reippaasti kritisoimaan Venäjää, Rehn sanoo. - Helppoa olla jälkiviisas, mutta varovaisemmat askeleet olisivat parhaimmassa tapauksessa välttäneet avoimen konfliktin syntymisen, eikä Ukrainan itsenäisyyttä olisi niin räikeästi loukattu. Aivan varmasti EU:n turvallisuuspolitiikkaan tullaan kiinnittämään enemmän huomiota jatkossa, uskoo ministeri Rehn. -Olen muistuttanut, ettei Balkanin sodasta Euroopan sydämessä ole kuin 18 vuotta ja esim. Bosnia ja Hertsegovina on vieläkin poliittisesti erittäin hauras. Georgiakaan ei ollut riittävä herätys. EU joutuu nyt toteamaan, että ponnistelu rauhan puolesta ei ole mennytta aikaa. Se on jatkuvasti ajankohtainen, jotta EU olisi se kokoava rauhanvoima, jonka vuoksi se perustettiin, Rehn muistuttaa. Hän on jatkuvasti moittinut EU:ta heidän ala-arvoisesta tasa-arvon toteuttamisestaan turvallisuuspolitiikassa. -Aina vedotaan siihen, että meillähän on Catherine Ashton! Mutta se ei todellakaan riitä. Ashton lupasi nimittää erityisedustajiksi konfliktialueille yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta tällä hetkellä kentällä ei ole yhtään naista ja miehiä tusinan verran, huomauttaa ministeri Rehn ja toivoo toimia puheiden sijaan tasa-arvokysymyksissä. TALOUDEN TUKEMISEN SIJASTA IHMISTEN ARJEN PARANTAMISEEN WILPF Suomen osaston puheenjohtaja Marianne Laxen sanoo, että on vaikeata puhua EU:n turvallisuuspolitiikasta, koska sitä ei ole. -Tärkeätä on kuitenkin, että Suomi toimii aina ja kaikkialla rauhanomaisten ratkaisujen puolesta. Osittain EU:n naiivi politiikka oli valitettavasti edesauttamassa Krimin kriisin syntyä, Laxen arvioi. Laxen sanoo, että jos EU:n alkuperäinen tavoite todellakin olisi ollut rauhan aikaan saaaminen Euroopassa, niin EU:n toiminta olisi ollut muuta kuin pääoman intressien ajamista. -Rauhan tavoitetta edistetään parantamalla tavallisten ihmisten elinolosuhteita, eikä esimerkiksi pakottamalla Kreikkaa ostamaan sotatarvikkeita Saksalta, jotta Saksa tukisi lisälainoitusta Kreikalle, kritisoi Laxen. Women's International League for Peace and Freedom, WILPF, täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Järjestö perustettiin ensimmäisen maailmansodan aikana Haagissa, kun sotaa käyvien maiden naiset kokoontuivat pohtimaan, mitä sodan hulluudelle voitaisiin tehdä. "Pysyvän rauhan rakentaminen vaatii naisten täysivaltaista mukanaoloa." Ministeri Helvi Sipilä PohjanAkka

3 EUROVAALIT Kaikki Suomen naisehdokkaat Puolueiden naisehdokkaat eurovaaleissa 2014 Kokoomus PIA KAUMA KTM MARI KAUNISTOLA ylikonstaapeli, FM Pori EIJA-RIITTA KORHOLA EP:n jäsen, FL CAROLINA NYSTÉN teologian ylioppilas SIRPA PIETIKÄINEN EP:n jäsen Hämeenlinna MARJATTA RASI suurlähettiläs, OTK AURA SALLA viestintäkonsultti, VTM LISA SOUNIO- AHTISAARI yrittäjä, ekonomi MARI-LEENA TALVITIE diplomi-insinööri, HENNA VIRKKUNEN liikenne- ja kuntaministeri, FM Jyväskylä ANNA-MARI VIROLAINEN KTM Lieto Keskusta JOHANNA HÄGGMAN kansanedustajan avustaja, sairaanhoitaja Forssa ANNELI JÄÄTTEENMÄKI EP:n jäsen, varatuomari ELSI KATAINEN kansanedustaja Pielavesi ANN-MARI KEMELL KTM, oikeustieteen ylioppilas HANNA KOSONEN FM, tuottaja Savonlinna SDP ELINA LAPPALAINEN opiskelija, kotiäiti Toholampi SANNA LEHTINEN TT, pappi MIRJA VEHKAPERÄ kansanedustaja LIISA JAAKONSAARI EP:n jäsen ANNE KARJALAINEN rehtori Kerava MIAPETRA KUMPULA ins. Vaasa ANNA-KRISTIINA MIKKONEN YTM, projektiasiantuntija Savonlinna RIITTA MYLLER Joensuu TUULA PELTONEN erityisluokanopettaja Jämsä KAISA PENNY Euroopan Demarinuorten puheenjohtaja, apulaisrehtori NASIMA RAZMYAR viestintäsihteeri PohjanAkka 3

4 248 Perussuomalaiset KAARIN TAIPALE kaupunkitutkija, TT LAURA HUHTASAARI KM, erityisopettaja Pori MARIA LOHELA HuK Turku ANNE LOUHELAINEN työnohjaaja Hollola PIRKKO MATTILA FM Muhos Vihreät PIRITTA POIKONEN OTM, tietokirjailija Lohja PIRKKO RUOHONEN- LERNER varan. Porvoo MARIA TOLPPANEN Vaasa OUTI ALANKO- KAHILUOTO FT ANNE BLAND puolueen vpj, yrittäjä Huittinen TARJA CRONBERG EP:n jäsen, TT Polvijärvi SATU HAAPANEN luokanopettaja HEIDI HAUTALA MMM, ent. EP:n jäsen HANNA HOLOPAINEN DI Lappeenranta SAARA ILVESSALO oikeusnotaari, opiskelija Turku SIRPA SIRU KAUPPINEN ympäristötekniikan asiantuntija, Master of Science Vasemmistoliitto 132 TUULI KOUSA ministerin erityisavustaja, Master of Laws MARIA OHISALO Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden pj,vtm ANNI SINNEMÄKI kansanedustaja JOHANNA SUMUVUORI VTM, jatko-opiskelija EILA AARNOS PsT, tutkija Kokkola LI ANDERSSON VTK, Vasemmistonuorten pj Turku MERJA KYLLÖNEN bioanalyytikko Suomussalmi ANNIKA LAPINTIE varat. Turku PIA LOHIKOSKI VTM, järjestö- ja koulutuspäällikkö Kerava SILVIA MODIG HANNA SARKKINEN FM RKP EILA TIAINEN Jyväskylä SINIKKA TORKKOLA tutkijatohtori, pääluottamusmies SILJA BORGARS- DÓTTIR-SANDELIN juris studerande, oikeustieteen ylioppilas Helsingfors ALINA BÖLING politices kandidat Helsingfors CHRISTINA GESTRIN riksdagsledamot, kansanedustaja Esbo 4 PohjanAkka

5 ÅSA GUSTAFSSON socionom yh), sosionomi (amk) St. Karins MIA HEIJNSBROEK- WIRÉN yrkeslärare, ammatillinen opettaja Lovisa BRITT LUNDBERG talman, pedagogie magister Mariehamn WIVAN NYGÅRD- FAGERUDD MuM, redaktör Vasa PÄIVI STORGÅRD redaktör, Helsingfors MARLEN TIMONEN skattesekreterare Karleby MARJO ANTTOORA valtiosihteeri, varat. Sastamala SARI BEHM toimintakeskuksen johtaja, kätilö Savonlinna SARI ESSAYAH EP:n jäsen, KTM Lapinlahti MARJO LOPONEN ministerin erityisavustaja, KTM Lahti LAURA PEUHKURI VTM, DI Lappeenranta Kristillisdemokraatit Itsenäisyyspuolue IPU 70 MIA PUOLIMATKA KT, omaishoitaja Jyväskylä PÄIVI RÄSÄNEN sisäministeri, lääkäri Riihimäki BIRGITTA SILVENNOINEN Lohja TIINA TUOMELA lastentautien erikoislääkäri, LT SUSANNA KAUKINEN ohjelmistokonsultti Köyhien asialla MARIKA SILTANEN ins., kotiäiti FRANCESCA VALLIN yrittäjä, taiteilija LENA WIKSTEN VTM Pori ELINA AHOINPELTO tuote-esittelijä KAISU HAVANA kosmetologi Piraattipuolue TIINA PARKKINEN liikunta- ja virikeohjaaja TERTTU SAVOLA, puolueen pj EIJA TOGLUK lähihoitaja Järvenpää SATU IMMONEN filosofian ylioppilas MARIA MORRI YTK Muutos JONNA PUROJÄRVI ylioppilas Jyväskylä SAARA SIINTOLA ylioppilas MIA ZARROUK nuoriso-ohjaaja HELENA ERONEN- KUHANEN yrittäjä OILI HARJULA yrittäjä Kemijärvi PohjanAkka 5

6 8 16 Suomen Kommunistinen Puolue KRISTIINA KALLIOJÄRVI opettaja, tietokirjailija Kangasala SANNA ONKAMO yo.merk, varastotyöntekijä RITA DAHL VTM ja FM (sit.) LENA HULDÉN dosentti PETRA PACKALÉN postityöntekijä SUSANNA RISSANEN sosiaaliterapeutti, YTK Iisalmi TIINA SANDBERG ympäristösuunnittelija RITVA SORVALI näyttelijä Lahti IIDA YLÖNEN muotoilija, työtön Hyvinkää Sinivalkoinen Rintama 131 Valitsijayhdistys Kristiina Ilmarinen 252 ÄÄNESTÄ! ANU PALOSAARI yrittäjä, opiskelija KRISTIINA ILMARINEN ekon. rahoituspäällikkö Naiset ja EU:n parlamentti: Onko määrällä vielä väliä? Naisten osuus Euroopan parlamentin jäsenistä on kasvanut joka vaaleissa. Suomesta valittiin edellisen kerran kahdeksan naista ja viisi miestä. Koko parlamentissa naisia on nyt ollut noin 35 prosenttia. Miten käy toukokuussa 2014? Naisten määrä Euroopan parlamentissa on kasvanut tasaisesti, silti se on tasaisesti pienempi kuin miestin määrä. Keskeinen kysymys näin vaalien alla onkin: onko sukupuolten määrillä väliä vai pitäisikö ennemmin keskittyä laatuun? Välitön vastaus on tietenkin kyllä, myös määrällä on väliä. On tärkeää että naisten määrä edes lähestyy miesten määrää poliittisissa edustuslaitoksissa. Kyse ei ole kuitenkaan vain naisten ja miesten määristä vaan myös siitä, missä tehtävissä naiset parlamentissa ovat. Toisin sanoen, onko heillä siellä tehtäviä,jotka sisältävät todellista valtaa vai jäävätkö he rivijäseniksi. Parlamentin tasa-arvokomitean Women in the European Parliament raportti paljastaa, että vaikka naisten määrä parlamentissa on kasvanut, heidän määränsä parlamentin eri luottamustehtävissä on päinvastoin vähentynyt. Raportti ei anna tähän mitään selkeää syytä mutta sen sisältämän grafiikat kertovat selvää tarinaa. Naisten osuus kaikissa johtotehtävissä on vähentynyt. Toinen kysymys, joka raporttia lukiessa herää,on tämä: tasa-arvokysymykset ovat nykyään parlamentissa hyvin esillä mutta miten paljon nämä asiat/käytänteet/keskustelut todella suodattuvat jäsenmaihin? Miten eurooppalaista tasa-arvotietoisuutta voidaan hyödyntää eri maissa liittyen vaikkapa todella sukupuolittuneisiin vanhemmuuskysymysten ratkaisuprosesseihin? Raporttia lukiessa vahvistuu käsitys, että naisten ja miesten määrät on saatava tasattua, mutta se ei riitä. Tasa-arvo ei ole pelkästään määrä- vaan myös erittäin pitkälle laatukysymys. Kannattaa siis äänestää päteviä naisia parlamenttiin! TEKSTI HERTTA VUORENMAA 6 PohjanAkka

7 Vaaliohjelmissa korostuu rauha, työ ja yrittäminen PohjanAkka kysyi puolueilta alkukeväästä minkälaisia tasa-arvotavoitteita kevään eurovaaliohjelmiin oli tulossa. Vastaukset olivat ympäripyöreitä: tasa-arvo on toki kaikille tärkeä asia, eurooppalainen arvo, ja se on aina mukana puolueiden linjauksissa. Nyt kun eurovaaliohjelmat ovat ilmestyneet, tasa-arvoa kaikista niistä ei kuitenkaan löydy. Vihreiden eurooppalainen ohjelma ottaa tasa-arvon esiin ja pitää sitä demokratian edellytyksenä. Vasemmistoliitto vaatii syrjinnän vastaisen lainsäädännön kehittämistä ja rakenteellisen tasa-arvon aktiivista edistämistä. Nyt ohjelmissa puhutaan rauhasta, työstä, ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta. KOKOOMUS: Parempi Eurooppa syntyy työstä Kokoomus haluaa uskoa parempaan Eurooppaan. Se syntyy rauhaa rakastamalla, ongelmia ratkaisemalla ja työstä. Ei siis urputtamalla eikä vänkäämällä. Yrittäjät on vapautettava yrittämään, kasvamaan ja työllistämään. Kokoomuksen mielestä eristäytyminen ei ole ratkaisu, eikä edes mahdollista rajattomassa maailmassa. SDP: Vihapuhe ja rasismi tuomittava Rauha, oikeudenmukaisuus ja EU:n hyväksyttävyys kansalaisten mielissä.laittaa Euroopan töihin. Työtä ja oikeudenmukaisuutta. Ei vain taloutta ja kilpailykykyä vaan myös ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Reilua kasvua,ei yhteisvastuuta veloista. Euroopan tuomittava vihapuhe ja rasismi. KESKUSTA: Nyt ei äänestetä eurosta Keskusta haluaa kotiasiat kuntoon ja tuuletusta Eurooppaan. Fossiilitaloudesta biotalouteen. Lisää talouskuria. Ei liittovaltiokehitykselle. Hyvinvointia ei lisätä kääntymällä sisäänpäin ja torjumalla ulkopuolisia vaikutteita ja ihmisiä.keskusta muistuttaa, että Suomi on EU:n jäsenmaa ja euromaa. Näistä tosiasioista ei äänestetä eurovaaleissa. PERUSSUOMALAISET: Tasoa maahanmuuttokeskusteluun Liittovaltiokehityksen torjunta ja jäsenmaiden itsemääräämisoikeuden takaaminen. Talousyhteistyötä kehitettävä ja demokratiaa vahvistettava. Ei eroa eurosta nyt mutta valmistauduttava euroalueen hajoamiseen. Maahanmuuttokeskustelun tasoa ja asiapitoisuutta on perussuomalaisten mielestä nostettava. VIHREÄT: Korjataan Eurooppa yhdessä Vihreillä on euroopanlaajuisesti yksi yhteinen eurovaaliohjelma, joka pelastaa maailmaa ilmastokriisiltä, korjaa talouden pelisäännöt ja puolustaa oikeudenmukaisuutta. Puhdasta ruokaa, enemmän kaloja meressä ja vihreämpää maataloutta sekä parempaa eläinten hyvinvoinnista vastaamista. Työtä reilun turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan puolesta. Vihreät kannattavat komission toimia tasaarvon lisäämiseksi ja haluavat kiintiöillä naiset mukaan vähintään 40 prosentilla hallituksiin jo vuonna VASEMMISTOLIITTO: Rahan vallasta ihmisen valtaan Vasemmistoliitto haluaa lisää demokratiaa ja läpinäkyvyyttä. EU:n kehityksestä halutaan järjestää Euroopan laajuinen kansanäänestys. Euroopan keskuspankki demokraattiseen ohjaukseen. Talletuspankit, investointipankit ja vakuutusyhtiöt erotettava toisistaan. Jos ei eurokriisiä ja euron ongelmia saada ratkaistua, yhteisvaluutta on purettava hallitusti. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Nuorisotyöttömyys alas Eurooppaa rakennetaan kristisellä arvopohjalla, toki uskonnnonvapaus luvataan kaikille. Liittovaltiokehityksen ja unionista eroamisen välimaastoon kristillisdemokraatit tarjoavat unionin kehittämistä itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä. Nuorisotyöttömyyden nujertamisesta EU:n uusi kärkihanke. RKP: Koti Euroopassa Ruotsalainen kansanpuolue haluaa puolustaa EU:ssa pohjoimaista avoimuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. He puolustavat myös rajattoman Euroopan olemassoloa, jossa vähemmistöjen oikeudet turvataan. PIRAATTIPUOLUE: Erilaisuudessa on voimaa Suomen Piraattipuolue lähtee vaaleihin yhteiseurooppalaisella ohjelmalla, joka korostaa ohjelmassaan avoimen demokratian ja toimivan kansalaisyhteiskunnan roolia unionin päätöksenteossa. Puolue vaatii ideoiden, ajatusten ja informaation vapaata liikkuvuutta. MUUTOS 2011: Suomessa äänestys markkaan palaamisesta Muutos 2011 puolue haluaa demokratiaa lisää joka tasolle. Jäsenmaille on luotava käytännöt unionista ja eurosta eroamiseen ja Suomessa on järjestettävä kansanäänestys markkaan palaamisesta. Suomen komissaari valittava suoralla kansanvaalilla. Kehitysmaiden ongelmat ratkaistava paikan päällä. SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE: Irti EU:sta Suomen kommunistinen puolue ja Suomen työväen puolue osallistuvat vaaleihin yhteisellä listalla Hyvinvointivaltion puolesta EI Eulle. Ihmistä ja luontoa ei saa enää riistää ja nyt on otettava askel vasemmalle kapitalismia, EU-sopimuksia ja liberalismia vastaan. EU ei ole ollut rauhanprojekti vaan kapitalistien luokkataistelukoneisto, joka edistää suurten yritysten mahdollisuuksia maksimoida voitot. Valta takaisin Euroopan kansoille ja työläisten oikeudet etusijalle. ITSENÄISYYSPUOLUE: Omalla rahalla tulevaisuuteen IPU ajaa Suomelle uutta itsenäistymistä, oma raha ja päätösvalta on palautettava. Puolue kannattaa kansanvaltaa Sveitsin malliin. Kuntien talousongelmien syy on EU. KÖYHIEN ASIALLA: Kristinuskon periaatteet käyttöön Köyhyys ja ihmisten pahoinvointi ovat Köyhien asialla-puolueen ohjelman keskiössä.he haluavat päättäjiksi kristinuskon totuuksia omaavia, lähimmäisistään huolta kantavia ja myös omastaan luopumiseen valmiita päättäjiä. SINIVALKOINEN RINTAMA: Seis maahanmuutolle Ennen Vapauspuolueena toiminut puolue on nyt Sinivalkoinen Rintama. Se on selkeästi kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen puolue. KRISTIINA ILMARINEN on puolueisiin pettynyt, raivostunut veronmaksaja, joka lupaa jatkaa räyhäämistä Brysselissä. Hän ei halua EU:sta liittovaltiota. Tasa-arvo EU:ssa on välttämättätöntä -Eurooppa on edistänyt tasa-arvoa vuodesta 1957 lähtien. Se sisältyy Euroopan Unionin DNA:han ja talouskriisi ei ole sitä muuttanut, vakuuttaa komissaari Vivianne Reding. Hän korostaa sukupuolten tasa-arvon olevan eurooppalaisille välttämättömyys, se ei ole ylellisyyttä eikä valinnainen vaihtoehto. Tasa-arvon puute vahingoittaa Euroopan taloutta. Tulokset tasaa-arvon edistämisessä ovat kuitenkin vaatimattomat ja Euroopan komission aiheesta julkaisema tasa-arvoraportti ei yllätä: pientä kehitystä tapahtuu, mutta todella hitaasti. Palkkaero koko unionin alueella on juuttunut 16,4 prosenttiin ja tällä vauhdilla menee vielä 70 vuottan ennenkuin samapalkkaisuus toteutuu. Komissio onkin nyt kehottanut jäsenvaltioita parantamaan palkkauksen läpinäkyvyyttä. Hyvä uutinen on mm. naisten työllisyysasteen nousu 58 prosentista 63 prosenttiin. Unionin rakennerahastoista on osoitettu 3,2 miljardia euroa naisten työmarkkinoille osallistumisen vahvistamiseen ja lastenhoitopalvelujen kehittämiseen vuosina Alle 3-vuotiaiden päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut tuona aikana 26 prosentista 30 prosenttiin ja yli 3-vuotiaiden vastaavasti 81 prosentista 86 prosenttiin. Naiset käyttävät viikossa keskimäärin 26 tuntia lastenhoitoon ja kotitöihin. Miesten panos on 9 tuntia. Naisten osuus yritysten hallituksissa on kasvanut 11 prosentista 17,8 prosenttiin. Toimitusjohtajista naisia on 2,8 prosenttia, tärkeimmistä ministereistä 27 prosenttia ja parlamentin jäsenistä 27 prosenttia. Viime vuonna EU tarttui tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen ja lakien lisäksi rahoitti kansallisia ja kansalaisjärjestöjen kampanjoita aiheesta yli 15 miljoonalla eurolla. Euroopan laajuisen tutkimuksen perusteella joka kolmas nainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa sen jälkeen, kun täytti 15 vuotta. Suomen seuraavakin komissaari on mies? Naisehdokkaista ei edes puhuta EUROOPAN parlamentti kehotti viime keväänä jäsenvaltioita tukemaan tasa-arvoa ehdottamalla komission jäseneksi naista ja miestä. Aiheesta ei ole juurikaan keskusteltu, vaikka Suomestakin on nyt parlamenttiin ehdolla kaksi naisministeriä. EUROOPAN parlamentti totesi keväällä 2013, että naiset ovat selvästi aliedustettuina vaaleihin ja nimityksiin perustuvissa poliittisissa tehtävissä niin unionissa kuin jäsenvaltioissakin. Naisten edustus komissiossa on pysähtynyt kolmasosaan, eikä komission puheenjohtajana ole koskaan ollut nainen. Myöskään Suomi ei ole koskaan esittänyt naista komissaariksi.eikä tee sitä nytkään. Koko kevään on julkisuudessa pyöritelty vain miesten nimiä komissaaripelissä. Kuntaministeri Henna Virkkunen ja juuri liikenneministerin tehtävät jättänyt Merja Kyllönen ovat ehdolla parlamenttiin mutta heidän kiinnostuksestaan saati pätevyydestään komission jäseneksi ei ole keskusteltu. NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO vetoaa vakavasti, että Suomen hallitus ja EU:n jäsenmaat täyttävät demokratian ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat sitoumuksensa varmistamalla naisten tasapuolinen edustus EU:n huippuviroissa. NJKL:n mielestä Suomen tulee asettaa sekä nais- että miesehdokas EU-komissaariksi KYSYIMME EDUSKUNTAPUOLUEILTA kantaa naisja miesehdokkaan nimeämiseen ja pyysimme puoluesihteereiltä myös sopivien naisehdokkaiden nimiä. Varauksetonta kannatusta ajatukselle löytyy vain SDP:stä, Vihreistä ja Vasemmistoliitosta. Mahdollisia naisehdokkaiden nimiä löytyi kaksi, Pirkko Ruohonen-Lerner Perussuomalaisista ja Heidi Hautala Vihreistä. Kokoomus kyllä kannattaa tasa-arvoa, mutta asettaa etusijalle sen, että Suomella on esittää ykkösluokan ehdokas komission kärkipaikoille. Keskustasta kahden ehdokkaan nimeäminen olisi suuri periaatteellinen ratkaisu. Käytännössä sen toteuttaminen edellyttäisi, että kaikki jäsenmaat menettelevät samalla tavalla. SDP:stä olisi kyllä luontevaa tuoda neuvotteluihin sekä mies- että naisehdokas. Nimien aika on vaalien jälkeen, mutta heidän omalta EP-vaalien ehdokaslistaltaan löytyy kyllä tähänkin tehtävään useita päteviä naisia. Mutta ei siis nimiä. Perussuomalaisille sukupuoli ei ole osaamisen määritelmä, vaan asiaosaaminen ratkaisee. Naispuolinen komissaariehdokas on Pirkko Ruohonen-Lerner. Vihreät ovat pitkään kannattaneet sitä, että jokaisen jäsenmaan tulisi nimetä komissaariehdokkaaksi sekä nainen että mies. Vihreiden nainen komissaaripeliin on Heidi Hautala. Vasemmistoliiton mielestä komissaariehdokkaina pitää olla nainen ja mies.nimiä ei ollut käsitelty. RKP:sta on hyvä, että haetaan aina sekä mies- että naisehdokkaita. Kun kyseessä on Suomen mahdollinen komissaari, puolue haluaa kuitenkin, että Suomi ehdottaa ainoastaan yhden nimen, oli se sitten mies tai nainen. KD ei halunnut ottaa kantaa nimiin. Merja Kyllönen, Heidi Hautala, Sirpa Pietikäinen naisjärjestöjen komissaariehdokkaita PUOLUEIDEN NAISJÄRJESTÖILLEKIN näyttää olevan hankalaa nimetä naisia komissaariehdokkaiksi. Vain Vihreät ja Vasemmistonaiset nimeävät ehdokkaita komissaariksi. Vihreiden Naisten komissaariehdokas on Heidi Hautala, jota myös puolue kannattaa. Vasemmistonaiset nostavat esiin Merja Kyllösen, jos komissaarin paikka kuuluisi heille. He esittävät myös, että koska paikka todennäköisesti menee kokoomukselle, niin Sirpa Pietikäinen olisi siihen todella hyvä ehdokas. Demarinaiset viittaavat ehdokaslistallaan oleviin erinomaisiin ehdokkaisiin. Keskustanaiset pitävät kiintiöitä ongelmallisena ja haluavat kasvattaa naisten osuutta politiikan ja talouden johtotehtävissä. Kokoomusnaisista on suomalaisittain hienoa, että meiltä löytyy miehiä ja naisia ykkösluokan ehdokkaiksi. TEKSTI EEVA KOSKINEN PohjanAkka 7

8 Talouskriisi iskee naisiin: Rakenteellinen epätasa-arvo kärjistyy kriisitilanteissa EU on Maija Elonheimosta kameleonttiprojekti. -Se on näyttänyt eniten talousprojektilta, mutta nyt alkuperäinen rauhanproejktin luonne korostuu, hän arvioi. Euroopan unionin talouskriisi on rahoitus- ja talouskriisin ohella myös sukupuolten välisen tasa-arvon, demokratian ja sosiaalipalvelujen kriisi. Talous-, ilmasto- ja turvallisuuskriisit vaikuttavat aina eniten yhteiskuntien heikoimpiin jäseniin, heihin joita rahan ja vallan rakenteet eivät suojaa. EU:n talouskriisin vaikutukset naisten asemaan yhteiskunnissa ovat merkittäviä. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi YK:n vuosituhattavoitteista, koska tasa-arvon tiedetään vähentävän köyhyyttä, lapsi- ja äitikuolleisuutta, ehkäisevän hiviä/aidsia, laajentavan peruskoulutusta ja tukevan ympäristön kestävää kehitystä. Tästä huolimatta naisten rakenteellinen epätasa-arvo on maailmassa edelleen merkittävä ongelma. Euroopan unionin syvenevän talouskriisin myötä tämä näkyy yhä konkreettisemmin ja monitahoisemmin myös kaikkialla Euroopassa. SÄÄSTÖTOIMET ISKEVÄT NAISIIN Euroopan unionin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta julkaisi viime keväänä mietinnön talouskriisin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin (2012/2301(INI)). Mietintö on yksiselitteinen ja selkeä todetessaan, että vakavan talous- ja rahoituskriisin vaikutuksia naisten asemaan yhteiskunnissa ympäri Euroopan ovat entisestään lisänneet erilaiset säästötoimet, joita Euroopan unionin toimielimet ovat määränneet jäsenvaltioille. Toisin sanoen erilaisten pelastustoimenpiteiden sukupuolivaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu ennen niiden toteuttamista. Nykyasetelmassa kriisin vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti naisiin ja näkyvät sekä välittömästi palkkojen alennuksina, työpaikan menettämisinä tai työsuhteen epävarmuutena että välillisesti talousarvioleikkauksina julkisten palvelujen ja sosiaalitukien alalla. KÖYHYYS KOHDISTUU NAISIIN JA YKSINELÄVIIN Eurostatin tilastoista käy ilmi, että vuonna 2010 noin 23 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista eli köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla. Talouskriisin jatkumisen myötä jatkuvan köyhtymisen kehityssuunta uhkaa ensisijaisesti ikääntyneitä ja yksineläviä naisia (miehet kuolevat tilastollisesti keskimäärin nuorempina) sekä yksinhuoltajia (jotka ovat pääsiassa naisia). Köyhyyden jatkuva kasvu syntyy murroskauden aiheuttamista ongelmista. Esimerkiksi vaikeudet sopivan asunnon saamisessa, huollettavana olevien henkilöiden (lapset, vanhemmat ja sairaat tai vammaiset henkilöt) hoitaminen ja sitä kautta vaikeudet työn- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa lisäävät tätä ahdinkoa. Lisäksi erilaisten yhteiskunnallisten palvelujen ja etuuksien leikkaaminen on vaikuttanut kielteisesti naisten taloudelliseen riippumattomuuteen. Nämä etuudet ovat naisten merkittävä tulonlähde ja koska erityisesti naiset käyttävät julkisia palveluja. Talouskriisin vaikutukset hämäävät yhteiskunnallisesti monella tasolla ja esimerkiksi miesten ja naisten työllisyysaste näyttäisi ensisilmäyksellä lähentyneen. Mietintö kuitenkin painottaa, että lähentyminen kuvastaa elinolosuhteiden ja työolosuhteiden yleistä heikentymistä, ei niinkään sukupuolten tasa-arvon lisääntymistä. Talouskriisin seurauksena naiset tekevät aiempaa useammin pimeää tai palkatonta työtä vailla sosiaaliturvaa. Erilaiset ongelmat kasvavat. koska asianmukaiset yhteiskunnalliset tukirakenteet puuttuvat. VANHEMMUDEN KULUT JA VASTUUT JAETTAVA Tasa-arvoisemman yhteiskunnan edistäminen ja rakenteiden tasa-arvoistaminen on tutkimusten mukaan aina sekä miesten että naisten etu. Yksi aivan keskeinen osa-alue on vanhemmuuden kulujen ja vastuun jakaminen. Naisten nopeampi siirtyminen työelämään edistäisi talouden elpymistä. Naisten palatessa töihin perheiden tulot kasvavat, heidän eläkkeensä kasvavat ja kaikki tämä lisää kulutusta ja sitä kautta vauhdittaa taloutta. Sukupuolten välinen tasa-arvo vaikuttaa myönteisesti sekä tuottavuuden kasvuun että talouskasvuun. Kriisin ratkaisemisessa ja selviytymiskeinojen kehittämisessä on jatkossa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista pidettävä yhtenä keskeisenä tekijänä. Brysselin koneen Maija Elonheimo: Paluu rauhanprojektiksi YLEISRADION EU-ASIOITA käsittelevää Brysselin koneessa puheohjelmaa on vuodesta 2011 toimittanut Maija Elonheimo. Aloittaessaan ohjelman Elonheimo ajatteli EU:n olevan selkeä juttu. - Mutta sitä on turha odottaa. Tämä on kuin vuoristorataa ja on syytä oppia nauttimaan siitä, hän sanoo nyt. Elonheimon tunnin mittaisissa ohjelmissa käsitellään perusteellisesti jotain EU:n osa-aluetta koskevaa, suomalaisiakin koskevaa asiaa. Alkuvaiheessa Elonheimo ajatteli maatalouden nouseva n isoksi aiheeksi mutta näin ei ole käynyt. -Unionin tämänkertaiselta maatalousuudistukselta odotin enemmän, mutta ilmeisesti suuret muutokset jäivät seuraavaan uudistuskertaan. Muita nyt kiinnostavia asioita ovat eittämättä budjetti ja näin vaalien alla parlamentin vallan kasvu, Maija Elonheimo listaa. Hän tekee ohjelmaa yksin ilman taustatoimitusta. Eurovaaleistakin ohjelmissa tänä keväänä puhutaan, mutta varsinaiset viralliset eurovaaliohjelmat hoidetaan muissa toimituksissa. Tulevia vaaleja Maija Elonheimo pitää tärkeinä ja toivoo äänestysprosentin nousevan. Isoja asioita vaalikeskustelussa tulevat olemaan ainakin liittovaltiokehitys, työvoiman vapaa liikkuvuus ja talouskasvu. Todella hyvä olisi, että vaaleissa ehdokkaina olevat kertoisivat avoimesti mielipiteensä unionin tilanteesta nyt ja käsityksensä sen tulevaisuudesta, sillä nämä vaalit vaikuttavat varmasti Suomen tulevaan EU-politiikkaan, Maija Elonheimo uskoo. Itse hän ei ole vuosien mittaan Brysselissä käynyt kuin kahdesti ja Strassbourgissa kerran. -Kyllä siellä pitäisi käydä enemmän, jotta ymmärtäisi paremmin järjestelmän toimintaa, Elonheimo myöntää. EU on hänelle kuin jatkokertomus, johon on jäänyt koukkuun. Toimittajat saavat valtavasti EU-tietoa, suorastaan hukkuvat tiedon määrään, mutta oleellisen poimiminen vaatii työtä. -Kukaan ei voi hallita kaikkea EU-informaatiota; rakenteita, päätöksiä,muutoksia ja tapahtumien virtaa on niin paljon, Elonheimo sanoo. Ihmisten EU-käsityksiä vaivaa usein konkreettisen tiedon puute, unioniin suhtaudutaan helposti tunnepohjalta. Kaikkien olisi hyvä ymmärtää koko julkinen päätöksenteketju kunnasta valtion kautta unioniin. Tässä meillä on vielä paljon aukkoja. Onneksi lapset ja nuoret saavat jo nykyään peruskoulussa hyvän annoksen Eurooppa-tietoa ja heille maailma on netin ja sosiaalisen median kautta muutenkin läheisempi juttu, sanoo Elonheimo. Brysselin koneessa YLE 1 keskiviikkoisin ja uusinta seuraavana tiistaina BRYSSELIN KONEESSA-ohjelmaan liittyy myös blogi, mutta se ei ole lähtenyt odotusten mukaisesti lentoon. Silti Elonheimo saa paljon ohjelmaa koskevia viestejä ja ne kaikki ovat tervetulleita. Ohjelmalla on todella fiksuja kuuntelijoita, jotka kyllä oikaisevat nkin virheet, hän sanoo. Brysselin koneessa-ohjelmassa haastateltavina on useimmiten ollut miehiä. Maija Elonheimo ihmettelee asiaa vähän itsekin, varsinkin kun hänestä naiset osaavat yhdistää arjen ja rakenteet hienolla ja käytännöllisellä tavalla. - Mutta valitettavasti monet ns. hyvissä asemissa olevat naiset puhuvat kuin miehet. Feministinen retoriikka Suomessa on heikentynyt, Elonheimo sanoo. Maija Elonheimon omat mielipiteet eivät ole juuri ohjelmanteon aikana muuttuneet. Ei minullakaan ole aina selkeää käsitystä missä mennään. Jos tänään luulen tietäväni jotain, niin huomenna asiat kiepsahtavat taas ihan toiseen asentoon, hän kuvaa. TEKSTI EEVA KOSKINEN KUVA LOTTA SASSI It is difficult for women to reach higher positions in our societies. Special tools, exchange of knowledge and best practices are needed to give women equal opportunities with men in this respect. The Finnish registrated association Women in Europe will arrange an open session on ways and means to break glass ceilings in Turku/Åbo on Tuesday, 3rd June at 9-11 A.M. at hotel Caribia. There will be a discussion between professor Elina Pirjatanniemi, leader of the Center of Human Rights, Ms Malin Gustavsson, consultant on equal rights and Ms Mary Gestrin, an experienced mentor and board member of Diamant, a network for Finnish female leaders. The seminar is free of charge, but requires preregistration before at Kukaan ei voi hallita kaikkea EU-informaatiota; rakenteita, päätöksiä, muutoksia ja tapahtumien virtaa on niin paljon. Best ways to break glass ceilings TEKSTI HERTTA VUORENMAA 8 PohjanAkka

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

1 / 16 Ehdokasluettelo suppea 25.05.2014 24.04.2014 16:43. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 16 Ehdokasluettelo suppea 25.05.2014 24.04.2014 16:43. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 16 EPV-2014 Ehdokasluettelo suppea 25.05.2014 24.04.2014 16:43 Helsingin vp Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Muutos 2011 2 Eronen-Kuhanen Helena 3 Eturautti Kyuu, tietoturvapäällikkö 4

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0

Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003 24 695 70,3 Eduskuntavaalit 2007 26 080 68,9 Eduskuntavaalit 2011 27 759 72,0 10 Vaalit (Luvun lähde: Keskusvaalilautakunta) 10.1 Äänioikeutetut ja äänioikeuden käyttö vuosina 1999-2011 Äänioikeutettuja Äänestysprosentti (%) Eduskuntavaalit 1999 22 507 67,4 Eduskuntavaalit 2003

Lisätiedot

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros

Äänistä laskettu % Vihreä liitto. Äänestysalue Äänet Pros Äänestysalue Äänet Pros Edusk.v. RYHMITTÄIN ÄÄNET Sivu 1 VIHR Vihreä liitto 001 1. Äänestysalue 126 6.8 002 2. Äänestysalue 114 6.3 003 3. Äänestysalue 103 5.5 Ennakkoäänet 126 4.5 Vaalipäivän äänet 217 7.9 Äänet yhteensä 343

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ.

AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ. PAREMPI EUROOPPA AINOASTAAN TEKEMÄLLÄ. EUROOPPA ON TEKIJÖIDENSÄ NÄKÖINEN. työstä. Mitäs jos uskottaisiin tulevaisuuteen ja parempaan Eurooppaan? Eurooppa ei ole vielä valmis. Ainoastaan tekemällä siitä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI KONFERENSSIOHJELMA Ohjelman muutokset mahdollisia EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI Eduskunnan Pikkuparlamentti, auditorio Helsinki 18. 19.3.2014 TI 18.3.2014 09.00 Rekisteröityminen konferenssiin 10.00 Tervetuliaissanat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Mitkä puolueet maan hallitukseen?

Mitkä puolueet maan hallitukseen? Mitkä puolueet maan hallitukseen? Enemmistö haluaa keskustan ja :n maan seuraavaan hallitukseen Näkemyksiä maamme puolueista kartoitettiin tutkimuksessa kysymyksenasettelulla, jossa vastaajien tuli nimetä

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011

PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015

2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5

Lisätiedot

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10 A, 02100 ESPOO, Finland, tel. int+358- (0)9-613 500,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014, ehdokasasettelu

Europarlamenttivaalit 2014, ehdokasasettelu Vaalit 0 Europarlamenttivaalit 0, ehdokasasettelu Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleissa 0 Europarlamenttivaaleissa 0 asetettiin ehdokasta. Ehdokkaista 0 on miehiä ja 0 naisia. Kuudestatoista

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 116 Routamaa, Hannu KOK 504 2851,000 pankinjohtaja 2. 163 Rissanen, Helena SDP 488 2195,000 pormestari

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Ilmapuntari 5: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan Puolue on eduskuntavaaleissa tärkeämpi kuin ehdokas. Enemmistö suomalaisista (6 %) ilmoittaa valinnan tapahtuvan

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5893. Flash Eurobarometer 375 (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer (European Youth: Participation in Democratic Life) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL European Youth - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu?

Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naisjärjestöjen keskusliitto 21.04.2012 Sari Pikkala Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi p. 040 190 4068 1 Naisten edustus

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIEN 2012 TULOS

KUNNALLISVAALIEN 2012 TULOS KUNNALLISVAALIEN 2012 TULOS Lopen kunnassa 28. päivänä lokakuuta 2012 suoritetuissa kunnallisvaaleissa Lopen kunnan valtuustoon toimikaudeksi 2013 2016 ovat tulleet valituiksi seuraavat 35 valtuutettua

Lisätiedot

Kuntavaalit 2012: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Kuntavaalit 2012: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kuntavaalit 2012: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kuntanumerointi noudattaa listaa, joka on löydettävissä esim. osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/luettelo_suomen_kuntanumeroista Kysymys:

Lisätiedot

PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET

PUOLUEREKISTERISTERIIN MERKITYT JA SIITÄ POISTETUT PUOLUEET OIKUSMINISTRIÖ DKY/Vaalit PUOLURKISTRISTRIIN MRKITYT JA SIITÄ POISTTUT PUOLUT 1. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Finlands Socialdemokratiska Parti 2. Keskustapuolue Nimenmuutos 7.8.1988: Suomen Keskusta,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

KESKUSTA Tukimuoto (FK:n osallistuja) eur. Olavi Ala-Nissilä Seminaari Suomen taloudesta ja turvallisuudesta 3.2.2015 360 Antti Kaikkonen

KESKUSTA Tukimuoto (FK:n osallistuja) eur. Olavi Ala-Nissilä Seminaari Suomen taloudesta ja turvallisuudesta 3.2.2015 360 Antti Kaikkonen 1 (5) FK:N EDUSKUNTAVAALITUKI 2015 Finanssialan Keskusliitto (FK) on vastuullinen suomalaisen hyvinvoinnin, vaurauden ja kilpailukyvyn rakentaja. Haluamme olla kantamassa yhteiskunnallista vastuuta myös

Lisätiedot

Kauden parhaat kotimaa 2006-07 Naiset 100 m

Kauden parhaat kotimaa 2006-07 Naiset 100 m Kauden parhaat kotimaa 2006-07 Naiset 100 m Kauden paras Sukunimi Etunimi Seura Synt.aika Paikkakunta 1 Risku Elina SU 070392 11,62 Seinäjoki 17.3.07 2 Puolakka Mariel HLK 191191 11,90 Helsinki 19.12.06

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus

Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus Elämänkatsomustieto Satu Elo Ritva Tuominen Sisällys Miina, Ville ja oikeudenmukaisuus...1 Elämänkatsomustieto...1 Opettajalle...4 Oppilaalle...5 1. Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Kyllä 87 85* 88* 91* 92* 88 82* 86 89* 82* 93* 85* 91* Ei 10 11 9 7* 7* 10 13* 11 10 13* 4* 12* 8* Ei osaa sanoa 3 3* 2* 2 1* 2* 4* 3 2* 5* 2 4* 1*

Kyllä 87 85* 88* 91* 92* 88 82* 86 89* 82* 93* 85* 91* Ei 10 11 9 7* 7* 10 13* 11 10 13* 4* 12* 8* Ei osaa sanoa 3 3* 2* 2 1* 2* 4* 3 2* 5* 2 4* 1* TALOUSTUTKIMUS OY 20120330 09:43:06 TYÖ 2713.12 TAULUKKO 7015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007. Koodikirja FSD2275 Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa 2007 Koodikirja YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO c Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 Tämän koodikirjan viittaustiedot:

Lisätiedot

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat

KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat KUNNALLISVAALIT 2012 Pirkanmaan kokonaisvaalitulos ja paikkalaskelmat SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Lyhenteet Pirkanmaan kokonaisvaalitulos Ryhmittymien äänimäärät kunnittain Vertailua edellisiin vaaleihin

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot