Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Neljäs kertomus taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta KOM(2007) 273 lopullinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Neljäs kertomus taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta KOM(2007) 273 lopullinen"

Transkriptio

1 C 120/73 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Neljäs kertomus taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta KOM(2007) 273 lopullinen (2008/C 120/17) Euroopan komissio päätti 30. toukokuuta 2007 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta Neljäs kertomus taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Asian valmistelusta vastannut talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus -erityisjaosto antoi lausuntonsa 8. marraskuuta Esittelijä oli Olivier Derruine. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi joulukuuta 2007 pitämässään 440. täysistunnossa (joulukuun 13 päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 88 ääntä puolesta ja kenenkään äänestämättä vastaan tai pidättymästä äänestämästä. 1. Johdanto 1.1 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 159 artiklan nojalla komissio on velvollinen julkaisemaan kolmen vuoden välein kertomuksen taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tilasta Euroopassa. 1.2 Koska kertomuksen julkaiseminen ajoittuu Lissabonin strategian yhdennettyjen suuntaviivojen ajantasaistamista edeltävään vuoteen, ETSK toivoo esittämänsä pyynnön mukaisesti, että sen pohdinnat otetaan huomioon sekä aluepolitiikan seuraavassa sukupolvessa että näiden uusien yhdennettyjen suuntaviivojen laatimisessa ( 1 ). 1.3 Uudistussopimuksen uutuuksiin kuuluu alueellisen yhteenkuuluvuuden sisällyttäminen EU:n yleisiin tavoitteisiin (3 artikla). Alueellinen yhteenkuuluvuus puuttui tavoitteiden joukosta, kunnes Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevä valmistelukunta lisäsi ja vuoden 2007 hallitustenvälinen konferenssi (HVK) vahvisti sen tavoitteeksi. 2. Yleistä 2.1 Kertomukseen liitetyllä tiedonannolla käynnistetään rakennepolitiikan tulevaisuutta koskeva keskustelu sarjalla kysymyksiä. ETSK katsoo, että kaksi erittäin tärkeää kysymystä, joihin pitäisi saada konkreettinen vastaus, on jätetty pois: Vaikuttaa turhalta pohtia koheesiopolitiikkaa, joka edustaa lähes kolmasosaa EU:n talousarviosta, ellei samanaikaisesti keskustella varoista sen toteuttamiseen. ETSK haluaa muistuttaa, että EU:n talousarvio, sellaisena kuin siitä sovittiin rahoitusnäkymistä tehdyssä sopimuksessa, on riittämätön vastaamaan unionille asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Nimenomaan rakennepolitiikkaa tarkasteltaessa havainto on sama: 0,36 prosenttia BKT:sta ei riitä takaamaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa ( 2 ). ( 1 ) Katso ETSK:n lausunto aiheesta Rakennepolitiikkojen vaikutukset ja seuraukset Euroopan unionin koheesion kannalta EUVL C 93, , s. 6, kohta 1.4. ( 2 ) Ennakoimatta aihetta koskevaa ETSK:n oma-aloitteista lausuntoa jäljempänä käsitellään joitakin jo muotoiltuja ehdotuksia. Mitä tulee työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan asemaan, useissa kysymyksissä käsitellään kyllä hallintoa, mutta rajoitutaan yksinomaan sen poliittiseen ulottuvuuteen. Kertomuksessa ei kuitenkaan valitettavasti ole huomioitu työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan roolia, vaikka ne ovat välttämättömiä tekijöitä sen varmistamisessa, että hankkeet mukautetaan paikallisiin oloihin ja että ne saavat laajan yleisen kannatuksen, ja vaikka mainitut tahot edistävät avoimuutta resurssien käytössä. 2.2 Tarkkaavainen lukija saattaa hämääntyä kertomuksen luvuista, koska aina ei ole selvää, koskevatko ne 15, 25 vai 27 jäsenvaltion EU:ta. Myös kehityskulkuja käsiteltäessä ajankohtia koskevat viittaukset saattavat jäädä epäselviksi. Kertomuksessa käsitellään usein yhteenkuuluvuutta 27 jäsenvaltion EU:ssa käyttämällä viiteajankohtana vuotta 1996, jolloin jäsenvaltioiden määrä oli juuri noussut 15 valtioon. Tästä seuraa, että hahmotellut suuntaukset eivät koske ainoastaan EU:ta vaan ne koskevat myös valtioita, joihin (ottaen huomioon kyseisten valtioiden kauppasuhteiden suuntautuminen) EU:n alakohtaiset politiikat (sisämarkkinat, kilpailu, aluepolitiikka) eivät olleet vaikuttaneet tai olivat vaikuttaneet vain vähän. Toisin sanoen tämä kaikki hämärtää johtopäätöksiä, joita voidaan tehdä rakennepolitiikkojen erityisestä panoksesta yhteenkuuluvuuden lisäämiseen, vaikka panos on kiistämätön ( 3 ). 2.3 Peruste, jonka mukaan jälkeenjääneiksi alueiksi katsotaan sellaiset alueet, joiden asukaskohtainen BKT on alhaisempi kuin 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, on hämärtynyt useiden edellisiä jäsenvaltioita köyhempien valtioiden liityttyä unioniin (tilastovaikutus). Tämä pätee myös Bulgarian ja Romanian liittymiseen. Näin ollen ennen vuotta 2004 vallinnutta yhteenkuuluvuuden tilannetta ei voida suoraan verrata nykyiseen tilanteeseen. Rajaarvon yli hivuttautuneiden 12 valtion suoriutumista on suhteutettava, koska mikään ei takaa, etteikö niiden suoriutumiskyky selittyisi tilastovaikutuksella. ( 3 ) ETSK:n lausunto aiheesta Rakennepolitiikkojen vaikutukset ja seuraukset Euroopan unionin koheesion kannalta, EUVL C 93, , s. 6.

2 C 120/74 FI Kertomuksessa ilmoitetaan, että seuraavan ohjelmakauden alussa yhdeksän EU:n 12:sta vuosina 2004 ja 2007 liittyneestä jäsenvaltiosta on ylittänyt kynnysarvon, joka on 75 prosenttia asukaskohtaisen bruttokansantuotteen keskiarvosta. Näin ollen tämä viitearvo ei ole enää olennainen. Tätä kysymystä olisi syytä miettiä jo nyt. 2.7 ETSK katsoo, että on syvennettävä ja tarkasteltava useita taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ulottuvuuksia, kuten yhdenvertaisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla. 2.8 Vaikka EU:n koheesiopolitiikan hyödyllisyydestä on vielä esitettävä näyttöä, kertomuksessa tuodaan esiin uusia tekijöitä: 2.5 Vaikka kertomuksessa annetaan runsaasti tietoja, on harmillista, ettei niitä aina vertailla ristiin. Esimerkiksi liitteen I kohtien 2.1.3, 3.2, (erityisesti grafiikan osalta) ja samanaikaisesta tarkastelusta käyvät ilmi vaikeudet yhdistää talouskasvu ja tasapainoinen kehitys (tässä tapauksessa kaikkia alueita hyödyttävään työpaikkojen luomiseen). Kyse on todellisesta haasteesta erityisesti tietyille uusille jäsenvaltioille (Puolalle, Unkarille, Romanialle, Bulgarialle ja Tšekin tasavallalle). Vaikka onkin totta, että entiset koheesiomaat Irlanti, Kreikka ja Espanja ovat päässeet eroon jälkeenjääneisyydestään kokonaan tai osittain, miten on niiden kasvun kestävyyden laita? Kuinka tulevaan kehitykseen voi suhtautua myönteisesti, kun tuntikohtainen tuottavuus on kymmenen vuoden ajan laskenut suhteessa eurooppalaiseen keskiarvoon tai kun kasvu perustuu suureksi osaksi kiinteistöalaan (kuten Espanjassa)? Miten on selitettävissä, että huolimatta Irlannin voimakkaasta kasvusta, joka on nostanut sen toiselle sijalle reaalisen asukaskohtaisen BKT:n osalta ja on mahdollistanut täystyöllisyyden palauttamisen, melkein yksi henkilö viidestä elää köyhyysuhan alaisena? Markkinavoimat suosivat pääkaupunkeja; työntekijävirrat ja työttömät hakeutuvat usein niitä kohti, vaikka ne eivät olisikaan sellaisia onneloita kuin annetaan ymmärtää. Tätä tekijää ei pidä aliarvioida keskusteluissa, joissa pyritään ratkaisemaan työttömyys edistämällä liikkuvuutta. Pääkaupungit ovat usein ainoita kasvua vetäviä alueita. Toissijaisia kehityskeskuksia, joilla on kansainvälistä merkitystä ja jotka ovat taloudellisesti kestävällä pohjalla, on vain kolmessa maassa. Tämä selittää keskimääräisen kasvuasteen alueellisen tason vaihtelun 0 prosentin ja 8,6 prosentin välillä ( ). Mikäli jokin valtio kokonaisuudessaan saavuttaakin pääkaupunkinsa ansiosta kriittisen 75 prosentin raja-arvon, monet alueet tarvitsevat paljon enemmän aikaa sen saavuttamiseen. Alueellinen yhteenkuuluvuus näyttää yhä enemmän vahvistuvan taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perustaksi. Se olisi siten kiireellisesti tunnustettava täysimääräisesti EU:n yleiseksi tavoitteeksi. On merkillepantavaa, että Lissabonin strategiassa vuonna 2000 keskeiseksi tavoitteeksi tunnustettua työllisyyden laadun ulottuvuutta ei käsitellä tässä laajassa kertomuksessa lainkaan ( 4 ). Komitea katsoo, että jokaisen jäsenvaltion on arvioitava tarkkaan, ovatko rakennerahastojen tukemat tai niiden ansiosta luodut työpaikat sellaisia, että ne ovat mahdollistaneet ihmisille työmarkkinoille pääsyn, kohtuulliset elinolot ja riittävän palkan. 2.6 ETSK kiinnittää huomiota myös siihen, ettei kertomuksessa viitata osuus- ja yhteisötalouteen, joka koskee 10 prosenttia Euroopan yrityksistä, eikä sen asemaan yhteenkuuluvuudessa (erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville henkilöille annettava tuki työmarkkinoilla). Tämä ala tuottaa laadukkaita työpaikkoja ja edistää osaltaan kestävää kehitystä vakiinnuttamalla alueellista työllisyyttä, elvyttämällä maaseutualueita, luomalla sosiaalista pääomaa ja ennakoimalla ala- ja aluekohtaisia rakenneuudistusprosesseja. Olisikin toivottavaa esittää määrällisesti ja laadullisesti vertailukelpoisia, jäsenvaltiokohtaisia tilastotietoja alan tuntemuksen parantamiseksi. ( 4 ) Asia mainitaan, mutta ainoat annetut tiedot viittavaat koulutuksen tasoon, kun taas asiakirjassa KOM(2003) 728 määritetään työn laadun kymmenen ulottuvuutta, joita analysoidaan useiden indikaattorien avulla. 2.9 ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan yhteenkuuluvuutta havainnollistetaan vertaamalla EU:ta sen maailmanlaajuisiin kilpakumppaneihin sekä korostamalla pääkaupunkien asemaa, kestävään kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia (erityisesti epätasapainoista kehitystä ja ympäristöpaineita) ja ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia ETSK tukee Euroopan unionin tavoitetta saavuttaa johtoasema ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos muut maat eivät kuitenkaan seuraa EU:n esimerkkiä, kilpailukyky joutuu vaaraan, ja tämä vaikuttaa unionin koheesiopolitiikkaan. Kilpailun vääristyminen edistäisi yritysten siirtymistä maihin, jotka eivät osallistu ilmastonmuutospolitiikkaan ETSK suhtautuu myönteisesti myös siihen, että kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota yhteenkuuluvuuden alueelliseen ulottuvuuteen, joka on Euroopan aluekehityssuunnitelman (ESDP) (1999) hyväksymisestä huolimatta jäänyt toistaiseksi sivurooli. Kaupunkikehityksen strategiassa, alueellisessa toimintasuunnitelmassa ja Leipzigin peruskirjassa luetellaan kaupunkikehityksen olennaisia periaatteita, ja ETSK puolestaan on korostanut teollisuus- ja innovaatiopolitiikan yhteydessä klustereina toimivien suurkaupunkialueiden asemaa.

3 C 120/ Yhteisön politiikkojen ja yhteenkuuluvuuden yhteyksiä esittelevä viimeinen luku on vähiten vakuuttava: siinä luetellaan Lissabonin strategian yhteydessä toteutetut toimet tarjoamatta uskottavia todisteita niiden konkreettisista vaikutuksista yhteenkuuluvuuteen. 3. Suositukset 3.1 Ennakoimatta tulevaa oma-aloitteista lausuntoaan, jonka ETSK esittää vastauksena komission järjestämän julkisen kuulemiseen tulevasta EU:n talousarviosta, ETSK palauttaa mieliin joitakin aiemmista suosituksistaan Rakennerahastot rajoittuvat nykyisin pääasiassa tukien myöntämiseen. Aikaisemmassa lausunnossaan ( 5 ) ETSK ehdotti rakennerahastojen rahoitusmuotojen määrittelemistä uudelleen, jotta niiden vaikutukset moninkertaistettaisiin Euroopan investointirahaston ja Euroopan investointipankin osallisuuden avulla. Siinä ehdotettiin tukien muuttamista rahoitustuotteiksi vipuvaikutuksen luomiseksi: esimerkiksi yhden euron varaaminen riskipääomalainan takaamiseen mahdollistaisi pk-yrityksen 5 10 euron suuruisen investoinnin rahoittamisen. JEREMIE-ohjelman mallia on laajennettava ( 6 ) Lisäksi voitaisiin vapauttaa varoja korottamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden maksuosuutta, ja ne voitaisiin ohjata eurooppalaista lisäarvoa tuoviin hankkeisiin (erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen (TEN) puuttuviin yhteyksiin ja Euroopan globalisaatiorahastoon) ETSK on moneen otteeseen arvostellut EU:n talousarvioon sisältyvää ALV-järjestelmää, koska verojen keräämisen, hallinnan ja valvomisen kulut ovat ylettömän suuria ( 7 ). Kyseisiä kustannuksia tulee vähentää, mikä vapauttaisi varoja yhteisiin hankkeisiin Olisi lakkautettava vakiintunut käytäntö, jonka mukaan käyttämättä jätetyt määrärahat palautetaan EU:n jo ennestään niukasta talousarviosta jäsenvaltioille. Kyseiset määrärahat edustavat vain pientä osaa vuosittaisesta talousarviosta. Kuitenkin kaudella kertyneet varat olivat lähes 45 miljardia euroa, jotka olisi voitu käyttää hyödyllisesti ( 8 ) Kun otetaan huomioon kaikkia jäsenvaltioita uhkaava väestön vanheneminen, jonka myötä sosiaalikulut kasvavat, sekä vakaussopimuksesta jäsenvaltioille koituvat budjettirajoitukset, yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus saattaisi olla yksi vaihtoehto. Tällaiset kumppanuudet ovat riippuvaisia (erityisesti valtion sisällä) hallintoviranomaisten kyvystä neuvotella tasapainoisia sopimuksia yksityisen sektorin kanssa, mikä edellyttää hallinnollisten valmiuksien vahvistamista. 3.2 Aluepolitiikan ohjaamiseksi laaditut strategiset suuntaviivat on yhdenmukaistettu Lissabonin strategian kanssa. ETSK ehdottaa, että aluepolitiikassa otetaan tasapainoisemmin huomioon kestävän kehityksen strategia, joka koskee kaikkia yhteenkuuluvuuden ulottuvuuksia, sillä sitä täydentävässä Lissabonin strategiassa keskitytään kilpailukykyyn ( 9 ). LISSABON KESTÄVÄ KEHITYS Aikaperspektiivi 2010 Ei määräaikaa; pitkä aikaväli Toiminta-alue Euroopan unioni Ulkoisen ulottuvuutensa myötä EU:n rajat ylittävä Painopistealueet ( 1 ) Kasvun ja työllisyyden parantaminen; dynaamisen ja toimivan euroalueen varmistaminen; Euroopasta houkuttelevampi paikka investoijille ja työntekijöille; kasvua osaamisella ja innovaatiolla; useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä sekä sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistaminen; työntekijöiden ja yritysten mukautumiskyvyn kehittäminen sekä työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen; lisäsijoittaminen inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja Ilmastonmuutokseen vastaaminen; laadukkaan terveydenhuollon edistäminen julkinen terveydenhuolto; sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja väestörakenteen muutokseen puuttuminen; luonnonvarojen parempi hallinta; liikenteen muuttaminen kestävämmäksi; maailmanlaajuisen köyhyyden torjuminen; kehityksen edistäminen ( 1 ) KOM(2005) 141 lopullinen Kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat ( ) ; KOM(2005) 658 lopullinen Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelusta: Toimintaohjelma. ( 5 ) ETSK:n lausunto aiheesta Komission tiedonanto kasvua ja työllisyyttä vuosiksi , EUVL C 185, ( 6 ) ETSK:n lausunto aiheesta Komission tiedonanto kasvua ja työllisyyttä vuosiksi , EUVL C 185, , s. 52 ( 7 ) ETSK:n lausunto aiheesta Ehdotus: neuvoston päätös Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä, EUVL C 267, , s. 57. ( 8 ) ETSK:n lausunto aiheesta Rakennepolitiikkojen vaikutukset ja seuraukset Euroopan unionin koheesion kannalta, EUVL C 93, , s. 6. ( 9 ) Lissabonin strategian elvyttämisen yhteydessä maaliskuussa 2005 Eurooppa-neuvosto täsmensi, että strategia sijoittuu laajempaan yhteyteen, jota ohjaa kestävän kehityksen vaatimus. Kestävä kehitys edellyttää, että nykyisiin tarpeisiin vastataan vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia vastata omiinsa. Eurooppa-neuvosto toistaa sitoutuneensa kestävään kehitykseen, joka on kaikkia unionin politiikkoja ja toimia ohjaava keskeinen periaate. Eurooppa-neuvoston päätelmät kesäkuulta 2005.

4 C 120/76 FI Seuraavissa Euroopan aluesuunnittelun seurantakeskuksen (European Spatial Planning Observation Network, ESPON) laatimissa kartoissa havainnollistetaan vuoteen 2030 mennessä tapahtuvaa yhä suurempaa keskittymistä ja suurkaupungistumista, joihin Lissabonin strategian syventäminen nykyisten suuntaviivojen perusteella johtaisi. Yhteenkuuluvuuteen painottuvalla visiolla voitaisiin laajentaa taloudellista keskusta ja ennen kaikkea nostaa esiin muita kehityskeskuksia (Itämeren alueet, Wienin, Berliinin, Varsovan ja Budapestin rajaama neliönmuotoinen alue idässä sekä Etelä-Ranska ja Katalonia) Tässä yhteydessä ETSK muistuttaa ( 10 ), että on tärkeää kehittää ja toteuttaa monikeskuksisuutta kahdella tasolla tasapainoisen kehityksen yhteydessä, jotta vältytään keskittymisen haitallisilta vaikutuksilta ( 11 ). Ensimmäisellä tasolla helpotetaan ympäri Eurooppaa sijaitsevien kehityskeskusten muodostamista levittämään kasvua ja työllisyyttä talouskeskuksen (viisikulmion) ulkopuolelle. Toisella tasolla lujitetaan suurten kaupunkikeskittymien ja (syrjäisten) maaseutualueiden synergiaa erityisesti yhteisen tilastollisen alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) sisäisen alueellisen jakautumisen välttämiseksi. 3.3 Kun otetaan huomioon, että pääkaupungeilla on yhä keskeisempi asema vaurauden, toiminnan ja työpaikkojen luomisessa erityisesti tietyissä uusissa jäsenvaltioissa ( 12 ), sekä se, että BKT:n kasvuasteen ja inflaation välillä on voimakas vastaavuus, euroalueeseen liittyvien maiden hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten yhtenäisvaluuttaan siirtyminen vaikuttaa maiden sisäiseen koheesioon. Sisäiseen koheesioon saattaa kohdistua paineita, kun saman maan eri alueiden dynamiikat ovat erilaisia. Unohtamatta euron tuomia etuja ( 13 ) voidaan todeta, että yhteisen korkotason politiikalla ei välttämättä pystytä vastaamaan näiden maiden talouksien erityisiin tarpeisiin ja että lisäksi kyseisen politiikan vaikutukset koetaan eri tavoin suurissa toiminnan keskuksissa (mukaan lukien pääkaupunki) ja muilla alueilla. Täydentävänä toimena on vahvistettava jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointia ilmiön lieventämiseksi ( 14 ). 3.4 Kertomuksessa korostetaan uudelleen yleishyödyllisten palvelujen merkitystä. Vuoden 2007 HVK:n määrittelemää uutta yleishyödyllisiä palveluja koskevaa pöytäkirjaa ajatellen ETSK toistaa pyyntönsä, jonka mukaan yhteisön tasolle on näin ollen määriteltävä yleishyödyllisiä palveluja varten yhteinen viitekehys ja yhteiset säännöt, jotka pätevät kaikkiin (taloudellisiin ja muihin kuin taloudellisiin) yleishyödyllisiin palveluihin, myös ( 10 ) Katso ETSK:n lausunnot aiheista Suurkaupunkialueiden yhteiskunnallis-taloudelliset vaikutukset Euroopan tulevaisuuteen, EUVL C 168, , s.10; Rakennepolitiikkojen vaikutukset ja seuraukset Euroopan unionin koheesion kannalta, EUVL C 93, , s. 6; Alueellinen toimintasuunnitelma, EUVL C 168, , s. 16. ( 11 ) Katso aihetta koskeva Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan teettämä tutkimus Regional disparities and cohesion: what strategies for the future?, toukokuu 2007 ( 12 ) EMUn vuonna 2008 vietettävään kymmenvuotisjuhlaan liittyvässä piakkoin annettavassa lausunnossa käsitellään tätä kysymystä. ( 13 ) EMUn vuonna 2008 vietettävään kymmenvuotisjuhlaan liittyvässä piakkoin annettavassa lausunnossa käsitellään tätä kysymystä. ( 14 ) Lissabonin strategian elvyttämisen yhteydessä maaliskuussa 2005 Eurooppa-neuvosto täsmensi, että strategia sijoittuu laajempaan yhteyteen, jota ohjaa kestävän kehityksen vaatimus. Kestävä kehitys edellyttää, että nykyisiin tarpeisiin vastataan vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia vastata omiinsa. Eurooppa-neuvosto toistaa sitoutuneensa kestävään kehitykseen, joka on kaikkia unionin politiikkoja ja toimia ohjaava keskeinen periaate. Eurooppa-neuvoston päätelmät kesäkuulta yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin. Ne tulee koota puitedirektiiviin, joka hyväksytään yhteispäätösmenettelyllä ja jonka avulla voidaan luoda palvelujen erityispiirteisiin mukautettu yhteisön kehys ( 15 ). 3.5 ETSK:n (jonka kannan Euroopan parlamentti on toistanut tuoreissa mietinnöissään) mukaan yhteenkuuluvuutta ei voida tarkastella yksinomaan BKT-pohjaisten indikaattoreiden avulla. Komitea toivoo, että luotaisiin entistä objektiivisempi yhteenkuuluvuutta mittaava indikaattori, jonka tulisi BKT:n lisäksi sisältää myös esimerkiksi työllisyys- ja työttömyysastetta, sosiaalisen suojelun laajuutta ja yleishyödyllisten palveluiden saatavuutta koskevia parametreja ( 16 ). Kyseisiä indikaattoreita olisi lisäksi täydennettävä tuloeroihin (Gini-kerroin tai tuloviidenneksien tulo-osuuksien suhdetta tarkasteleva raportti) sekä hiilidioksidipäästöihin (asukaskohtaiset päästöt tai vuoden 1990 jälkeinen kehitys) liittyvillä indikaattoreilla. Yleisesti ottaen on tärkeää vahvistaa EU:n tilastovälineitä erityisesti NUTS-tasolla ja lujittaa Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten välisiä yhteyksiä, jotta päästäisiin mahdollisimman nopeasti käsiksi mahdollisimman täydellisiin ja täsmällisiin tietoihin ( 17 ). 3.6 ETSK ehdottaa pohdittavaksi, olisiko asianmukaisempaa käyttää seuraavassa rakennerahastovarojen jakovaiheessa indikaattorina ennemminkin bruttokansantuloa (BKTL) kuin BKT:ta, kuten tehdään jo koheesiorahastossa. Näin voitaisiin ottaa huomioon muualla asuvat työntekijät, joiden aiheuttamat talousvaikutukset auttavat erojen umpeen kuromisessa, kuten kertomuksen yhdessä osassa korostetaan, kun liikkuvuutta kannustetaan kaikilla tasoilla. Samoin voitaisiin ottaa huomioon suorien ulkomaisten investointien virrat, joissa osa tuloista palaa alkuperämaahan. BKTL:ssä siis otetaan huomioon sekä sisälle tulevat että ulospäin suuntautuvat virrat, toisin kuin BKT:ssa. Tämä ero voi olla merkittävä tietyissä maissa (Luxemburgissa, Irlannissa, Tšekin tasavallassa, Virossa, Kyproksessa, Unkarissa ja vähäisemmässä määrin Puolassa ja Romaniassa), mikä voi johtaa ihanteellisen määrän alittavaan rakennerahastojen varojen jakamiseen. On myös huomattava, että nämä tiedot eivät ole saatavilla NUTS-tasolla. Tämä puute on mahdollisuuksien mukaan korjattava. 4. Vastaukset kuulemisen eräisiin kysymyksiin 4.1 Kuinka alueet voivat vastata vähän tai keskinkertaisesti teknistyneillä aloilla dynaamisesti toimivien kilpailijoiden aiheuttamiin rakennemuutospaineisiin? Mitä tulee eurooppalaisten yritysten laadun parantamiseen, on selvää, että seitsemännessä tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmassa sekä korkeakoulujen välisessä yhteistyöohjelmassa (KVY), joilla pyritään kannustamaan pk-yrityksiä ja alueiden osaamista, käytettävä lähestymistapa suuntautuu liiaksi ylhäältä alaspäin. On syytä edistää yhteyksiä teknologisen ja tieteellisen huippuosaamisen verkostoon, teollisuuspuistoja sekä järjestelmällisiä yhteyksiä korkeakoulujen, teollisuuden ja hallituksen välillä. On kuitenkin pidettävä ( 15 ) Katso ETSK:n lausunto aiheesta Komission tiedonanto Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Yleishyödylliset sosiaalipalvelut Euroopan unionissa, EUVL C 161, , s. 80. ( 16 ) Katso ETSK:n lausunto aiheesta Rakennepolitiikkojen vaikutukset ja seuraukset Euroopan unionin koheesion kannalta, EUVL C 93, , s. 6, kohta 1.3. ( 17 ) Lissabonin strategian elvyttämisen yhteydessä maaliskuussa 2005 Eurooppa-neuvosto täsmensi, että strategia sijoittuu laajempaan yhteyteen, jota ohjaa kestävän kehityksen vaatimus. Kestävä kehitys edellyttää, että nykyisiin tarpeisiin vastataan vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia vastata omiinsa. Eurooppa-neuvosto toistaa sitoutuneensa kestävään kehitykseen, joka on kaikkia unionin politiikkoja ja toimia ohjaava keskeinen periaate. Eurooppa-neuvoston päätelmät kesäkuulta 2005.

5 C 120/77 mielessä, että innovaation vaatimus sisältää pirstoutumisen riskin, mikäli ei muotoilla uusia vastuualueita kansalaisten ohjaamiseksi muutosten keskellä ( 18 ). Tämä merkitsee, että työllisyyden laadun ulottuvuutta on tarkasteltava vakavammin, koska sen lisäksi, että on lisättävä tutkimus- ja kehittämistoimintaan tehtäviä investointeja, investointeja yleensä sekä osaamis- ja tietoyhteiskunnan edellyttämään perus- ja jatkokoulutukseen tehtäviä investointeja, on myös parannettava työelämän laatua tuottavuuden kasvun ja yritysten innovointikyvyn edistämiseksi. Tämä ilmenee tieteellisistä tutkimuksista, joissa tarkastellaan työelämän laadun ja tuottavuuden yhteyttä sekä kunnollisen työn merkitystä työntekijän työmotivaatiolle ja työhalukkuudelle ( 19 ) Teollisuuspolitiikan osalta yhteisvaikutusten yksilöimisellä ja kaikkien asianomaisten osallistumisella teollisuuden muutoksia voitaneen hallita yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla, mikäli taataan työmarkkinaosapuolten järjestelmällinen osallistuminen muutosten ennakointiin ja hallintaan ja pyritään johdonmukaisesti saavuttamaan sekä yritysten kilpailukyvyn parantamista että kielteisten sosiaalisten vaikutusten minimointia koskeva tavoite ( 20 ) Rajaseutualueilla teollisuuden muutoksia voidaan helpottaa konkretisoimalla työmarkkinaneuvottelujen parhaat mahdolliset kansainväliset puitteet, kuten vuosiksi laaditussa sosiaalipoliittisessa ohjelmassa todetaan ( 21 ) Komitea kannattaa Euroopan parlamentin esittämää pyyntöä, että arvioidaan toiminnan siirtoja ja seurataan niiden vaikutuksia aluetasolla (luotujen ja menetettyjen työpaikkojen määrä, työpaikkatyypit, vaikutukset taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja alueelliseen koheesioon) sekä tehdään konkreettisia ehdotuksia säännöllisin väliajoin laadittavien kertomusten muodossa ( 22 ) Osaa käyttämättä jääneistä määrärahoista voitaisiin käyttää Euroopan globalisaatiorahastoon (EGR). Kyseessä on uusi väline, jolla tuetaan väliaikaisesti ja nopeasti globalisaation uhreina irtisanottuja työntekijöitä. Olisi myös syytä tarkistaa tukikelpoisuusrajaa laskemalla rahaston tukitoimien käynnistämiseksi tarvittavaa irtisanottujen työntekijöiden määrää ottaen huomioon, että yrityksistä 99,8 prosenttia on pk-yrityksiä (mikroyrityksiä 91,5 prosenttia), ja niissä työskentelee 67,1 prosenttia kaikista työntekijöistä Rakennerahastoa koskevien yleisten säännösten mukainen seitsemän vuoden määräaika, jonka ajan tukea saaneen yrityksen on sitouduttava säilyttämään investointinsa asianomaisella alueella, on säilytettävä Alustavan arvion mukaan näyttää siltä, että JEREMIEaloite keskittyy liiaksi huippualoille, eikä siitä ole riittävästi hyötyä pk-yrityksille, jotka eivät toimi kyseisillä aloilla. ( 18 ) ETSK:n lausunto aiheesta Teollisuuden muutosten alueellinen hallinta: työmarkkinaosapuolten rooli ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman panos, EUVL C 318, , s. 12. ( 19 ) ETSK:n lausunto aiheesta Työelämän laatu, tuottavuus ja työllisyys globalisaation ja väestökehityksen näkökulmasta, EUVL C 318, , s ( 20 ) ETSK:n oma-aloitteinen lausunto aiheesta Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen avaintekijät teollisuuden muutosten ennakoinnissa ja hallinnassa, EUVL C 24, , s. 90. ( 21 ) ETSK:n lausunto aiheesta Komission tiedonanto Kasvua ja työllisyyttä vuosiksi , EUVL C 185, , s.52. ( 22 ) Mietintö aiheesta Toiminnan siirrot aluekehityksen puitteissa (esittelijä: Alain Hutchinson, 30. tammikuuta 2006) Kaikki Euroopan alueet eivät pysty olemaan tietoon perustuvan talouden huipulla infrastruktuurien tai henkilöresurssien puutteen takia, tai koska niiden koko ei mahdollista mittakaavaetuja. Kyseisten alueiden on kytkettävä itsensä lähellä sijaitseviin suurkaupunkialueisiin kehittämällä asumistaloutta tai keskittymällä aloihin, joilla asutuskeskusten vaikutukset eivät ole niin merkittäviä tai joilla tarvittava kriittinen massa on vähäisempi. ETSK vastustaa maaseutualueiden vaihtoehdotonta samastamista maatalousalueisiin Yhtenä mahdollisena vaihtoehtona ovat matkailuala ja sen johdannaiset. Tämä tarkoittaa, että maaseudulle voidaan luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi seuraavilla aloilla: paikallistuotteisiin erikoistunut kauppa; käsityönä valmistetut perinnetuotteet ja perinteiset elintarvikkeet; ympäristölähtöiset liikuntaja vapaa-ajanpalvelut; audiovisuaaliset ja virtuaalikampukset; kulttuurin tunnetuksi tekeminen; lastentarhat, leirit ja retkeilymajat; luonnonmukainen lääketiede; terveyskylpylät; perinteinen rakennustyyli ja perinneammattien elvyttäminen; Internetkahvilat ja muut vastaavanlaiset julkiset tilat; paikallinen kiinteistövälitys; uusiin ammatteihin keskittynyt elinkeinoneuvonta; majoitusliikkeissä tavanomaisesti kulutettavat tavarat ja palvelut; ikääntyneiden ihmisten tarvitsemat erityispalvelut ( 23 ). Luonnonmukaiseen toimintatapaan perustuvaan ekomatkailuun tulee kohdentaa mahdollisimman paljon huomiota ja tukea. Ekomatkailun tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoisuutta ympäristömyönteisestä kestävästä kehityksestä, joka ei horjuta luonnon tasapainoa. Tässä yhteydessä Euroopan sosiaalirahastolla ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolla on panoksensa annettavana Kulttuurimatkailu voi tarjota kiinnostavia vaihtoehtoja monille alueille. Tässä yhteydessä Euroopan unioni voisi edistää parhaita toimintatapoja kulttuurimatkailuun liittyvien palveluiden hallinnassa hyödyntämällä palkintoja ja kannustimia omissa ohjelmissaan kuten Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumassa ja tulevassa Euroopan huippukohteet -ohjelmassa. EU voisi myös tarjota neuvontaa kaupungeille ja alueille, jotka päättävät asettua ehdolle näissä kahdessa ohjelmassa, lisätä niille myönnettävää rahoitusta nykyisestä ja mahdollisesti myös suosia niitä rakennerahastoista myönnettävistä varoista päätettäessä ( 24 ). 4.2 Missä määrin ilmastonmuutos merkitsee haastetta yhteenkuuluvuuspolitiikalle? ETSK jakaa ESPONin ( 25 ) kannan, jonka mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset vaihtelevat alueittain, ja niihin on vastattava eriytetysti. Taloudellisessa keskuksessa tavoitteena on ylläpitää taloudellista tuottavuutta vähentämällä toimintojen keskittymisestä syntyvien hyötyjen sivutuotteena koituvia haittavaikutuksia, kuten ilman pilaantumista ja hiilidioksidipäästöjä, siirtymällä tehokkaaseen ja innovatiiviseen joukkoliikenteeseen ( 23 ) ETSK:n lausunto aiheesta Matkailun rooli taantuvien alueiden taloudellisessa ja sosiaalisessa elvyttämisessä, EUVL C 24, , s. 1. ( 24 ) ETSK:n lausunto aiheesta Matkailu ja kulttuuri: kaksi kasvun vauhdittajaa, EUVL C 110, , s. 1. ( 25 ) ESPONin asiakirja Scenarios on the territorial future of Europe, toukokuu 2007.

6 C 120/78 FI ja parempaan maankäyttöön. Etelä-Euroopan alueilla mutta myös vuoristoalueilla pääasiallisen haasteen muodostaa kaoottisen maankäytön ja rakentamisen rajoittaminen. Syrjäisillä alueilla tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja näille alueille pääsyn parantamiseksi toimilla, joilla ei ole kielteisiä vaikutuksia pitkällä aikavälillä ETSK ehdottaa, että luonnonkatastrofin sattuessa kiireelliseen apuun nykyisin käytettävää solidaarisuusrahaston budjettia vahvistetaan ja täydennetään. Jotta EU:n huoli pitkän aikavälin toimenpiteitä edellyttävästä ilmastonmuutoksesta saisi lisää huomiota, ETSK ehdottaa, että vastaisuudessa solidaarisuusrahasto osallistuisi myös ennaltaehkäisevien riskienhallintahankkeiden rahoitukseen. huomioon toiminnassaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden sekä väestön ikääntymisen sosiaalis-taloudelliset vaikutukset. Tässä yhteydessä on ehdottomasti tuettava ja ylläpidettävä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumista tulevaisuuden suunnan määrittelemiseen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen kuudennen puiteohjelman suositusten mukaisesti. Tutkimuksen ja kehittämisen seitsemäs puiteohjelma sisältää ihmisen kehitystä ja vanhenemista koskevia erityisiä toimia ( 30 ) Kun otetaan huomioon, että työpaikkoja ja toimintaa luovat alueet voivat ylittää valtiolliset rajat, Interreg-aloitteelle olisi osoitettava enemmän varoja rajatylittävän yhteistyön tukemiseen ( 31 ) Eri budjettikohdista ja ohjelmista rahoitettavien hankkeiden valintakriteereiden tulee olla selkeät ja avoimet. Niihin tulee sisältyä kestävyyttä koskevia kriteereitä, kuten hankkeen vaikutus ympäristöön, terveyteen, työllisyyteen ja EU:n kilpailukykyyn ( 26 ). 4.3 Kuinka yhteenkuuluvuuspolitiikalla voidaan edistää yhdenmukaista, tasapainoista ja kestävää kehitystä, kun otetaan huomioon EU:n aluerakenteen monimuotoisuus, toisaalta epäsuotuisassa asemassa olevat alueet, saaret, maaseutu- ja rannikkoalueet, toisaalta myös kaupungit, taantuvat teollisuusalueet ja muut maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan erityiset alueet? 4.4 ETSK on moneen otteeseen ilmaissut kannattavansa monikeskuksisuuden toteuttamista EU:n alueella. Neljännessä kertomuksessa korostetaan taloudellisen keskuksen (viisikulmio) valta-asemaa ja pääkaupunkien merkityksen kasvamista sekä tästä koituvia sosiaali- ja ympäristökuluja. ETSK korostaa myös toissijaisten kehityskeskusten ja suurkaupunkialueiden kehittämistä sekä synergian ja täydentävyyden lujittamista kaupunkikeskusten ja syrjäisten alueiden välillä. Suurkaupunkialueiden sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta voitaisiin säännöllisesti julkaista raportti, mihin tarvittaisiin tilastollista seurantatyökalua ( 27 ). ETSK katsoo lisäksi, että tässä yhteydessä globalisaatioon liittyvät alueelliset kehityssopimukset voisivat osoittautua hyödyllisiksi erityisesti silloin, kun ne ovat osana tulevaisuuteen suuntautuvaa lähestymistapaa kaikkia osallistavan yhteiskunnan kulttuurisen kehityksen edistämiseksi ( 28 ) ETSK katsoo, että erityisesti kaupunkiympäristön kehittämiseen olisi käytettävä sosiaalisesti vastuullisen alueen mallia. Kyse on alueista, jotka joulukuussa 2005 tehdyn Bristolin sopimuksen ( 29 ) mukaisesti pyrkivät kestävään kehitykseen, ja ottavat ( 26 ) ETSK:n lausunto aiheesta Kestävän kehityksen asema seuraavissa rahoitusnäkymissä, EUVL C 267, , s. 22. ( 27 ) ETSK:n kaksi lausuntoa aiheesta Suurkaupunkialueiden yhteiskunnallis-taloudelliset vaikutukset Euroopan tulevaisuuteen EUVL C 302, s. 101 ja EUVL C 168, , s. 10. ( 28 ) ETSK:n lausunto aiheesta Teollisuuden muutosten alueellinen hallinta: työmarkkinaosapuolten rooli ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman panos, EUVL C 318, , s. 12. ( 29 ) Syrjäisimpien alueiden osalta ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikeeseen luoda lähentymistavoitteen puitteissa erityismekanismi, jolla myönnetään korvauksia kaikista ulkoalueilla kärsittävistä haitoista sekä alueiden pysyvistä rakenteellisista haitoista ( 32 ). ETSK toteaa, että 50 prosenttia tutkimukseen ja kehitykseen osoitetuista varoista on suunnattu muutamille alueille ja kehottaa lisäämään kannustimia teknologian siirtämiseksi alueelta toiselle. ETSK katsoo, että pysyvistä haitoista kärsiville alueille suunnatun unionin politiikan on perustuttava kolmeen keskeiseen periaatteeseen, jotka ovat 1) pysyvyys ( kiinni kuromisen käsite on näiden alueiden kannalta merkityksetön), 2) positiivinen erityiskohtelu todellisen tasa-arvon luomiseksi ja 3) suhteellisuusperiaate alueiden maantieteellisten, demografisten ja ympäristöön liittyvien ominaispiirteiden sekä alueille aiheutuvien haittatekijöiden moninaisuuden huomioon ottamiseksi. Epätasa-arvon poistamiseksi voidaan suunnitella sosiaalisia tukitoimenpiteitä, kuten suora tuki tietyille kaupan aloille tai palveluiden tarjoajille, meri- ja lentokuljetuksissa asukkaille myönnettävät erikoishinnat ja laadukkaiden julkisten palveluiden tarjoaminen ( 33 ) yms Komissio on oikeassa todetessaan, että saarten saavutettavuus-ongelmista on osoituksena se tosiseikka, että matkustusaika autolla tai junalla kasvaa merimatkan vuoksi. Saavutettavuus on erityisongelma, jonka kanssa saarten on tultava toimeen. Komissio on myös oikeassa korostaessaan saarten pienen väestömäärän aiheuttamaa ongelmaa. Tosiasiassa useimmat saaret eivät voi toimia ainoastaan omien kotimarkkinoidensa varassa. On kuitenkin myös muita ongelmia, jotka määräävät niiden pitkän aikavälin kehitysnäkymiä : esimerkiksi rajalliset resurssit, luonnonvahinkojen riskit sekä herkkä ympäristö. ( 30 ) ETSK:n lausunto aiheesta Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Kaupunkiympäristöä koskeva teemakohtainen strategia, EUVL C 318, , s. 86. ( 31 ) ETSK:n lausunto aiheesta Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus eurooppalaisesta rajaseutuyhteistyöyhtymästä (ERY), EUVL C 255, , s. 76, kohta 3.4. ( 32 ) ETSK:n lausunto aiheesta Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Uudenlainen kumppanuuteen perustuva koheesiopolitiikka: lähentyminen, kilpailukyky ja yhteistyö, EUVL C 302, , s. 60. ( 33 ) ETSK:n lausunto aiheesta Miten varmistaa luonnonhaitoista ja pysyvistä rakenteellisista haitoista kärsivien alueiden nykyistä parempi integraatio?, EUVL C 221, , s. 141.

7 C 120/ Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 16 artiklan mukaan jäsenvaltiot huolehtivat kukin toimivaltansa mukaisesti ja tämän sopimuksen soveltamisalalla siitä, että [yleistä taloudellista etua koskevat] palvelut toimivat sellaisin perustein ja edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä Yhtenä esimerkkinä välineistä voidaan mainita julkispalvelualan yhtenäistetty yleispalvelumalli, jonka toteuttamisesta kyseisillä aloilla säädetään EU:n poliittisissa asiakirjoissa ja säädöksissä. Tätä välinettä korostetaan yleishyödyllisiä palveluja koskevassa vihreässä kirjassa ( 34 ) ETSK muistuttaa, että on tärkeää rangaista EU:n tukea saavia yrityksiä, jotka siirtävät toimintansa seitsemän vuoden sisällä. Julkisia varoja ei voida tuhlata siihen, että rahoitetaan työpaikkojen vähentämistä. 4.5 Mitä vaikutuksia tässä kertomuksessa kartoitetuilla haasteilla on sellaisiin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden keskeisiin tekijöihin kuin osallisuus, yhteiskuntaan sopeutuminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille? Mitä uusia panostuksia tarvitaan kyseisiin vaikutuksiin varautumiseksi? Kun otetaan huomioon syntyvyydessä ja kuolleisuudessa ja alueellisissa muuttoliikkeissä vallitsevat suuret erot, miten yhteenkuuluvuuspolitiikalla voidaan vastata väestörakenteen muutoksiin? määrän kasvusta aiheutuvat kulut syövät nämä määrärahat kokonaisuudessaan, sillä vaarana on, että vanheneva äänestäjäkunta asettaa kyseiset kulut etusijalle ( 36 ). Tässä yhteydessä kannattaisi harkita demografisen rahaston perustamista. Sen tavoitteena olisi tukea kansallisia ponnistuksia syntyvyyden ja naisten työmarkkinoille osallistumisen edistämiseksi osoittamalla enemmän EU:n rahoitusta lastenhoito- ja vanhustenhoitopalveluihin tehtäviin investointeihin sekä koulujen kunnostamiseen ja nykyaikaistamiseen varsinkin maaseutualueilla Samanaikaisesti kuin demografista kehitystä tuetaan, on turvattava lasten terveys ja turvallisuus ja parannettava niitä, annettava kaikille laadukasta koulutusta sekä tarjottava vanhemmille erilaisia apu- ja tukijärjestelmiä näiden tarpeisiin vastaamiseksi ja vaikeuksissa auttamiseksi. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä perheisiin ja lapsiin, jotka elävät erittäin köyhissä oloissa, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja joilla on maahanmuuttajatausta. ETSK toteaa, että Euroopan väestö ikääntyy, ja katsoo, että sukupolvien uusiutuminen on välttämätöntä Euroopan selviytymiselle, mutta muistuttaa, että suurtyöttömyyden poistumisen, vuotiaiden pääsyn vakituiseen työhön ja yleisesti urakehityksen asianmukaisen turvaamisen tulisi mahdollistaa eläkeajan rahoittamisen sen aktiivisuudesta riippumatta ( 37 ). Euroopan sosiaalirahastosta on osoitettava huomattavasti määrärahoja näihin pyrkimyksiin ETSK katsoo myös, että EU:n tasolla olisi laadittava ehdotus asuntojen saatavuutta koskeviksi yhteisiksi tavoitteiksi ja olisi asetettava asuntojen laadulle vähimmäisstandardit, joissa määriteltäisiin asianmukaisen asunnon käsite ( 38 ) Naisten ja miesten tasa-arvo mainitaan nimenomaisesti rakennerahastoista annetuissa asetuksissa kaikki alat läpäisevänä ulottuvuutena. Näyttää kuitenkin siltä, että tähän periaatteeseen on kiinnitetty huomiota lähes yksinomaan työmarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä. Jäsenvaltioita on kannustettava omaksumaan kokonaisvaltainen lähestymistapa (mahdollisesti Lissabonin strategian yhdennettyjen suuntaviivojen avulla ja tarvittaessa yksittäisin suosituksin). Toimintaohjelmien arvioimiseksi tarvitaan sukupuolen perusteella eriteltyjä tietoja Jotta pariskunnat voisivat hankkia niin monta lasta kuin he toivovat, jäsenvaltioiden olisi toteutettava erilaisia toimia, jotka ilmenevät välittöminä taloudellisina suorituksina, vero-oikeudellisina mukautuksina sekä julkisten ja yksityisten järjestelyjen (esim. erilaiset päiväkodit, mukaan lukien yritysten tai useampien yritysten yhteiset päiväkodit), kokopäiväkoulujen ja tuettujen palvelujen tarjontana. Tärkeää ei siis ole vain järjestelyjen määrä vaan myös niiden laatu. ( 35 ) ETSK muistuttaa lisäksi, että Barcelonassa (kesäkuussa 2002) pidetyssä Eurooppaneuvoston kokouksessa jäsenvaltiot sopivat, että ne pyrkivät tarjoamaan lastenhoitopalveluja vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Olisi lisäksi syytä asettaa minimimäärä lapsille ja perheille tarkoitetuille budjeteille ja näin ollen investoimiselle tulevaisuuteen, jotta voidaan välttää se, että ikääntyneiden ( 34 ) KOM(2003) 270 lopullinen. ( 35 ) ETSK:n lausunto aiheesta Perhe ja väestökehitys, EUVL C 161, , s Eurooppalaisten rahoituslaitosten olisi voitava myöntää hyvin edullisia lainoja yhdennettyihin rakennusohjelmiin, jotka on tarkoitettu asuntojen rakentamiseksi nuorille, lapsiperheille, maahanmuuttajille, iäkkäille ja vammaisille, sosiaalisiin riskiryhmiin kuuluville yms. Näin voitaisiin edistää työntekijöiden liikkuvuutta sekä varmistaa, että alueiden asukasrakenne koostuu eri sosiaaliluokkiin kuuluvista ihmisistä ja kustannukset eivät ole liian korkeita asukkaiden maksettaviksi. ETSK huomauttaa, että Jessica-rahoitusvälineen käyttäminen tarjoaisi tarvittavat elementit takuurahaston luomiseen mittavia sosiaaliasuntohankkeita varten. Komitea pyytää, että kysymystä tarkasteltaisiin rakennerahastojen väliarvioinnissa ( 39 ). 4.6 Mitkä ovat tulevaisuudessa olennaiset ammattitaidot, jotka kansalaisilla on oltava, jotta he voivat vastata uusiin haasteisiin? Alueelliset kehityssopimukset, joihin viitattiin vastauksessa kysymykseen 2.1, tarjoavat kiinnostavan lähestymistavan tähän kysymykseen siltä osin, että erilaisten tilanteiden ja konkreettisten haasteiden moninaisuus edellyttää erilaisia välineitä ja taitoja (katso kohta 1.1.). Työmarkkinaosapuolet, jotka ovat vuodesta 2002 lähtien esittäneet kevään Eurooppa-neuvostolle raportin osallisuudestaan elinikäistä oppimista koskevaan aloitteeseen, on otettava aktiivisesti mukaan toimintaan. ( 36 ) Katso edellä. ( 37 ) Katso edellä. ( 38 ) ETSK:n lausunto aiheesta Asuminen ja aluepolitiikka, EUVL C 161, , s. 17. ( 39 ) Katso edellä.

8 C 120/80 FI ETSK muistuttaa, että perusedellytys sille, että TVT:tä voidaan hyödyntää elinikäisessä oppimisessa etenkin unionin maaseutualueilla ja pienissä kaupungeissa on, että EU ja jäsenvaltioiden julkinen valta tukevat Internetin laajakaistayhteyksien ( 40 ) asentamista pääsyn tarjoamiseksi sähköisen oppimisen järjestelmiin ETSK kehottaa tässä yhteydessä komissiota ottamaan laajakaistayhteyksien käyttömahdollisuuden osaksi laajempaa strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa, että sähköisten yhteyksien käyttömahdollisuus katsotaan kuuluvaksi yleishyödyllisiin palveluihin. [A]lalla tulee ottaa huomioon etenkin sukupolvien välisen kuilun vaara ( 41 ). ottaa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset. (EU:n toimintaa koskevan sopimuksen uusi 9 artikla) pyrkii torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. (EU:n toimintaa koskevan sopimuksen uusi 10 artikla) 4.7 Kun otetaan huomioon yhteenkuuluvuuspoliittisten ohjelmien hallinnon tehokkuusvaatimus, mikä on paras vastuunjako yhteisön, kansallisen ja aluetason välillä monitasoisessa hallintojärjestelmässä? ottaa huomioon ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 6 artikla, joka on sisällytetty uuteen perussopimukseen) ETSK toistaa painokkaasti vastustavansa yrityksiä uudelleenkansallistaa koheesiopolitiikkaa, koska kyseisellä politiikalla tuodaan kiistatta eurooppalaista lisäarvoa solidaarisuuden, kasvun ja työllisyyden osalta, ja sen konkreettiset ilmentymät ovat Euroopan kansalaisten nähtävillä ETSK muistuttaa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (2, 158 ja 159 artikla) mukaan kaiken politiikan yhteisön, kansallisen, monialaisen ja alakohtaisen politiikan on johdettava koheesiotavoitteeseen. Näin ollen yhdennetyissä suuntaviivoissa ja vaikutustenarvioinneissa on tärkeää ottaa huomioon koheesiopolitiikka erityisesti alueellisessa ulottuvuudessaan ( 42 ) ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että HVK on lisännyt alueellisen yhteenkuuluvuuden EU:n tavoitteisiin sekä siihen, että komissio on aikeissa perustaa aluepolitiikan pääosaston yhteyteen uuden alueellisesta yhteenkuuluvuudesta vastaavan yksikön. Sen on tarkoitus valvoa, että alakohtaiset politiikanlohkot suunnataan kohti yhteenkuuluvuuden tavoitetta. Erityisesti silloin, kun kansallisten viranomaisten on yhteisrahoitettava EU:n avustuksille tukikelpoisia hankkeita, on syytä pohtia vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyviä talousarvioperusteita ja niiden seurauksia Euroopan laajuisten verkkojen ja erityisesti näiden verkkojen puuttuvien osien rahoittamiselle. On palautettava mieliin tietyt yleissuuntaukset. Osa niistä on jo perussopimuksissa ja osa on liitetty mukaan vuoden 2007 hallitustenvälisen konferenssin myötä. Niiden mukaan politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa unioni ( 40 ) Laajakaistayhteys Internetiin suuren siirtokapasiteetin tietoliikennelinja, joka takaa helpon ja nopean yhteyden e-learning- ja muihin tietojärjestelmiin (lähde: ( 41 ) ETSK:n lausunto aiheesta Tietotekniikka-avusteisen elinikäisen oppimisen panos Euroopan kilpailukykyyn, teollisuuden muutoksiin ja sosiaalisen pääoman kehitykseen, EUVL C 318, , s. 20. ( 42 ) ETSK:n lausunto aiheesta Rakennepolitiikkojen vaikutukset ja seuraukset Euroopan unionin koheesion kannalta, EUVL C , s. 6. Perussoikeuskirjan määräykset, jotka on tunnustettu sopimuksessa Euroopan unionista (6 artikla), on myös otettava huomioon rakennepolitiikkojen määrittelyssä ja toteuttamisessa ETSK pahoittelee syvästi, ettei tässä kuulemisessa käsitellä työmarkkinaosapuolten ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan asemaa rakennerahastojen suunnittelussa, laatimisessa ja toteuttamisessa. Niiden osallisuus on välttämätöntä yhteisrahoitettujen hankkeiden mukauttamiseksi paikallisiin oloihin ja tarpeisiin siltä osin, kuin ne ovat yhdenmukaisia strategisten suuntaviivojen kanssa. Komitea toivoo, että tulevaisuudessa laaditaan indikaattorit jäsenvaltioissa laadittavia strategia- ja ohjelma-asiakirjoja koskevia kuulemisprosesseja varten. Komitea katsoo, että jäsenvaltioiden tulisi selittää, miten ne välittävät seurantakomiteoille tiedon siitä, miten kumppanuusperiaatetta sovelletaan. Jäsenvaltioiden ja alueviranomaisten tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden potentiaalia ja ottaa ne mukaan edistämissuunnitelmien laatimiseen. Niiden tulisi myös tukea ruohonjuuritasolta tulevia aloitteita ja antaa tarkoitusta varten asianmukaiset varat, joita voitaisiin käyttää rakennerahastojen tunnetuksi tekemiseen ja niistä tiedottaviin toimiin. Olisi myös aiheellista järjestää rajat ylittävistä tai alueiden välisistä ohjelmista yhteisiä kuulemistilaisuuksia sekä edistää yhteiskunnallis-ammatillisia kumppanuuksia myös rajojen yli ja alueiden välillä ( 43 ) Open Days -tapahtuman ja Alueet talouden muutosten edistäjinä -aloitteen myötä ETSK kannattaa ponnekkaasti seuraavia toimia: Perustetaan Euroopan matkailuvirasto toimimaan matkailualan seurantakeskuksena unionissa. Tarkoituksena olisi tarjota yhteisölle ja jäsenvaltioille luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa matkailusta ( 44 ). ( 43 ) ETSK:n lausunnot aiheista Komission tiedonanto Kasvua ja työllisyyttä vuosiksi , EUVL C 185, , s. 52 ja Rakennepolitiikkojen vaikutukset ja seuraukset Euroopan unionin koheesion kannalta, EUVL C 93, , s. 6. ( 44 ) ETSK:n lausunto aiheesta Matkailu ja kulttuuri: kaksi kasvun vauhdittajaa, EUVL C 110, , s. 1.

9 C 120/81 Luodaan vihreälle kaupungille jaettava palkinto, jotta paikallisyhteisöjen ja niiden rakenteeseen kuuluvia julkisia ja yksityisiä toimijoita kannustetaan ponnistelemaan ja toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla ( 45 ). Otetaan käyttöön teknisen avun aloite asumishankkeita varten yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten edustajien ja verkostojen kanssa sekä komission ja jäsenvaltioiden tuella (hankkeiden ja menetelmien kehittäminen asumista koskevien hankkeiden integroimiseksi paremmin kaupunkialueiden elvyttämistä koskeviin ohjelmiin) ( 46 ). Ensisijaisesti olisi painotettava kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamista. 4.8 Mitä uusia yhteistyömahdollisuuksia on alueiden kesken sekä EU:n sisäisesti että ulkoisesti? ETSK katsoo, että suurkaupunkialueiden ja komission yhteisellä foorumilla voitaisiin edistää monikeskuksisuutta ja parantaa kyseisten alueiden tuntemusta. Parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi ja levittämiseksi voitaisiin perustaa työryhmä ( 47 ) Sekä eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän että muiden, rakennerahastojen puitteissa perustettujen oikeushenkilöiden tulee olla vastuussa sellaisten rahoitusvirtojen koordinoimisesta, joilla huolehditaan rahastoista tuettujen, alueen teollisuuspolitiikkaa vahvistavien hankkeiden valmistelusta ja toteuttamisesta. Näiden varojen tulee olla alueen eri sidosryhmien edustajien saatavilla. Tällaisten oikeushenkilöiden perustaminen lisäisi motivaatiota rajatylittävään yhteistyöhön sekä parantaisi näiden alueiden käsitystä itsestään omaehtoisina toimijoina ja kannustaisi niitä yhtenäistämään lainsäädäntöä ( 48 ) Tässä yhteydessä on syytä edistää alueiden ja valtioiden rajat ylittäviä yhteisiä kuulemisia ja yhteiskunnallis-ammatillisia kumppanuuksia sekä kannustaa käymään näillä tasoilla sosiaalidialogia erityisesti perustamalla työmarkkinaneuvotteluille valinnaiset kansainväliset puitteet, kuten vuosiksi laaditussa sosiaalipoliittisessa ohjelmassa todetaan ( 49 ) Alueet voisivat edistää yhteenkuuluvuutta tekemällä yhteistyötä myös energia-alalla, koska se vaikuttaisi tuotantokustannuksiin, perheisiin ja talouskehitykseen. Yhteistyötä voitaisiin tehdä vaihtamalla energiaa alueiden, joilla sitä on saatavana muita enemmän ja edullisemmin, ja niitä köyhempien alueiden kesken. Nykyisin tämä on mahdollista säännellyn, mutta entistä avoimemman verkkojärjestelmän ansiosta sekä ottamalla käyttöön sähköpörssi. Bryssel 13. joulukuuta 2007 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Dimitris DIMITRIADIS ( 45 ) ETSK:n lausunto aiheesta Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Kaupunkiympäristöä koskeva teemakohtainen strategia, EUVL C 318, , s. 86. ( 46 ) ETSK:n lausunto aiheesta Asuminen ja aluepolitiikka, EUVL C 161, , s. 17. ( 47 ) ETSK:n kaksi lausuntoa aiheesta Suurkaupunkialueiden yhteiskunnallis-taloudelliset vaikutukset Euroopan tulevaisuuteen, EUVL C 302, , s. 101 ja EUVL C 168, , s. 10. ( 48 ) ETSK:n lausunto aiheesta Teollisuuden muutosten hallinta rajaseuduilla Euroopan unionin laajentumisen jälkeen, EUVL C 185, , s. 24. ( 49 ) ETSK:n lausunto aiheesta Komission tiedonanto Kasvua ja työllisyyttä vuosiksi , EUVL C 185, , s. 52.

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.03.2003 KOM(2003) 109 lopullinen 2003/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 25.1.2011 TYÖASIAKIRJA väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7

KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 2011/0273(COD) 1.7.2013 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-7 Mietintöluonnos (PE487.789v04-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi erityissäännöksistä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0043/4. Tarkistus. Laura Agea, Rolandas Paksas, Tiziana Beghin EFDD-ryhmän puolesta 9.3.2015 A8-0043/4 4 78 kohta 78. suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan EU:n jäsenvaltioille esittämään kehotukseen vähimmäistulon käyttöön ottamisesta, jotta voidaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN. Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0297 (COD) 11702/16 STATIS 57 TRANS 322 CODEC 1162 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. elokuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. joulukuuta 2010 (14.12) (OR. en) 17848/1/10 REV 1 STATIS 103 SOC 845 ECOFIN 839 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 22. marraskuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1977-1053 C 13 Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia 56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu III Valmistavat säädökset TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.11.2014 COM(2014) 704 final/2 2014/0332 (NLE) CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre 2014. Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Budjettivaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 16.2.2015 2015/2017(BUD) TARKISTUKSET 1-14 Mietintöluonnos Liadh Ní Riada (PE546.865v02-00) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO SEK (2001) 1281 LOPULLINEN BRYSSELISSÄ 19.7.2001 YLEINEN TALOUSARVIO - VARAINHOITOVUOSI 2001 PÄÄLUOKKA VII - ALUEIDEN KOMITEA MÄÄRÄRAHOJEN SIIRTO N: 19/2001 Määrärahojen siirto

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

15873/12 paf/mmy/kv 1 DGE- 1C

15873/12 paf/mmy/kv 1 DGE- 1C EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. marraskuuta 2012 (20.11) (OR. en) 15873/12 SPORT 69 SOC 903 ILMOITUS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak. nro: 15806/12

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.9.2013 COM(2013) 678 final 2013/0325 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO TALOUS- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKAN KOORDINAATIOPROSESSIN SELKEYTTÄMISESTÄ

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO TALOUS- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKAN KOORDINAATIOPROSESSIN SELKEYTTÄMISESTÄ EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.9.2002 KOM(2002) 487 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO TALOUS- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKAN KOORDINAATIOPROSESSIN SELKEYTTÄMISESTÄ KOMISSION TIEDONANTO TALOUS- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKAN

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 2. syyskuuta 2002 PE 316.370/1-59 TARKISTUKSET 1-59 Mietintöluonnos (PE 316.370) Herman Schmid Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot