Dean Spielmann, President of the ECtHR

Transkriptio

1 Euroopan ihmisoikeussopimus on osa kansallista oikeutta ja sen takia keskeistä on ymmärtää sopimuksen tulkinta suhteessa kansallisten tuomioistuinten ihmisoikeusargumentaatioon. Myös harkintamarginaali oppi on osa tätä dialogia. Dean Spielmann, President of the ECtHR The margin of appreciation is neither a gift nor a concession, therefore, but instead an incentive to national courts to conduct the requisite Convention review, to balance competing rights, to weigh up rights against other aspects of the public interest, to scrutinize the proportionality of interferences with human rights. It follows that the European Court s task in such circumstances is to supervise the review conducted by the domestic courts a European review going hand in hand with the domestic review. 1

2 EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEN ERILAISET ROOLIT Pauli Rautiainen - julkisoikeuden yliopistonlehtori - Tampereen yliopisto - pauli. rautiainen@uta.fi INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Ihmisoikeustuomioistuin yksilöllistä oikeusturvaa tuottavana neljäntenä asteena : Oikeuskirjallisuudessa painotetaan yhtäältä EIT:n olevan juuri yksilöllisen oikeusturvan tuottamisen menestystarina ja toisaalta korostetaan juuri tämän tehneen EIT:stä oman menestyksensä vangin. Poliittisemmin sama jännite ilmenee, kun vertaa ihmisoikeusjärjestöjen Brightonin julistuksen yhteydessä antamaa lausumaa Yksilövalitusten tehokas tutkiminen on ihmisoikeustuomioistuimen tärkein tehtävä esimerkiksi I-B:n pääministeri Cameronin kantaan: Yksilövalitusjärjestelmästä on luovuttava. Ihmisoikeustuomioistuin eurooppalaisena valtiosääntötuomioistuimena, jonka keskittyy merkittäviin ihmisoikeuskysymyksiin: Prosessuaaliset kehityskulut kuten suunnitelmat seulontamenettelyjen kehittämisestä, pilottituomiokäytäntö, tutkittavaksi ottamatta jättämisen (inadmissibility) kynnyksen nostaminen ja registryn roolin kasvattaminen inadmissibility-päätöksenteossa, käännyttämiseen liittyvistä turvaamistoimihakemuksista (interim measures, rule 39) eroon pyrkiminen (hylkäysaste noussut yli 90 %:iin) ja niiden käsittelyn summaarisen luonteen lisääminen. Doktrinaaliset kehityskulut kuten kontekstuaalista tulkintaa painottavat strong reasons oppi (von Hannover v. Saksa no. 2) ja siihen liittyvä kansallisten parlamenttien kunnioittamisoppi (Austin v. Iso-Britannia ja Animal Defenders v. Iso-Britannia). 2

3 INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Ihmisoikeustuomioistuin eurooppalaisena valtiosääntötuomioistuimena, joka varmistaa EU:n perus- ja ihmisoikeuskontrollin: Eurooppalainen perus- ja ihmisoikeuskontrolli keskittyy EIT:n alle, kun EU liittyy Lissabonin sopimuksen sallimalla tavalla EIS:een. Tähän kuluu vielä paljon aikaa ja monet kysymykset ovat vailla ratkaisua. Prosessuaalis-pragmaattiset kysymykset ovat helpompia kuin ne doktrinaaliset kysymykset, jotka nousevat liittymisen tapahduttua pöydälle. Doktrinaalinen keskustelu on pyörinyt toistaiseksi Bosphorus-presumption ja Dublin-mekanismin valvonnan ympärillä; samalla monet vaikeammat kysymykset kuten EU:n vastavuoroisen tunnustamisen mekanismien ihmisoikeuskontrolliulottuvuus (vrt. esim. Suomessa Groznyin enkelien oikeusasema) on vailla vastauksia. Usein väitetään, että EIT tarjoaa tehokkainta ihmisoikeussuojaa EU-alueella. Eräät viimeaikaiset ratkaisut (esim. Delfi v. Viro, jossa EIT perusti ihmisoikeuskontrollinsa jäsenvaltion ilmeisen virheelliselle EU-direktiivin soveltamiselle) puhuvat toista kieltä: miten suhtautua tilanteisiin, joissa EIT vesittää EUT:n luoman suojatason? EIS:n ihmisoikeuskäsitys on suppeampi kuin perusoikeuskirjan ja monien kansallisten perustuslakien. Mitä EIT-keskeisemmin ajattelemme eurooppalaista ihmisoikeuskontrollia, sitä enemmän marginalisoimme sosiaalisia oikeuksia! Euroopan neuvoston mukaan ihmisoikeuksien kannalta kaikkein huolestuttavimmat eurooppalaiset kehityskulut liittyvät kuitenkin tällä hetkellä juuri sosiaalisiin oikeuksiin (ks. esim. sosiaalisten oikeuksien komitean Kreikkaa koskevat ratkaisut). INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Ihmisoikeustuomioistuin eurooppalaisena valtiosääntötuomioistuimena, joka kommunikoi jäsenvaltioiden kanssa muutoin kuin valtiota koskevien yksilövalitusasioiden kautta: Ukrainan ja Georgian kriisit ovat tuottaneet EIT:lle Venäjään kohdistuvia valtiovalituksia. Itseasiassa kaikki vuoden 1997 jälkeiset valtiovalitukset (4 kpl) liittyvät Venäjän sotatoimiin. Onko EIT oikea foorumi näille vai pitäisikö valtiovalitusjärjestelmästä luopua (vrt. Gerogia v. Venäjä valituksen listalta poistamista koskevan ratkaisun taustat)? EIT:n yksilövalitusasioissa antamat ratkaisut vaikuttavat kaikkiin jäsenvaltioihin: ei vain siihen jäsenvaltioon, josta valittaja on tullut. Jäsenvaltioilla on samalla harkintamarginaalia EIT:n ratkaisulinjojen sopeuttamisessa omaan oikeusjärjestykseensä. Viimeaikoina EIT on vahvistanut eräissä tilanteissa sallivansa jonkin jäsenvaltioiden jättäytymisen kokonaan pois eurooppalaisesta kehityksestä (esim. A.B.C. v. Irlanti tapauksen ilmentämä konsensusperiaatteen vastavoimaksi muotounut profound moral views oppi). Parhaillaan ratifioitavana olevalla EIS:n 16. lisäpöytäkirjalla laajennetaan EIT:n toimivaltaa siten, että se voi antaa neuvoa-antavia lausuntoja kansallisten ylimpien tuomioistuimien pyynnöstä. Lausunnon pyytäminen on kansallisten tuomioistuinten vapaassa harkinnassa ja vastaavasti lausunnon antaminen EIT:n vapaassa harkinnassa. Jää nähtäväksi millaisissa asioissa kansalliset ylimmät tuomioistuimet tulevat esittämään lausuntopyyntöjä ja millä perusteilla suuren jaoston lautakunta hyväksyy lausuntopyynnöt. 3

4 INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Ihmisoikeustuomioistuin ensimmäisenä asteena eräissä ihmisoikeuskysymyksissä: Eräissä vakavimmissa ihmisoikeusloukkauksissa yksilöllä ei ole mahdollisuutta kansalliseen prosessiin ja silloin koko prosessi käydään EIT:ssä (esim. CIA-vankilentoja koskeva ratkaisu El- Masri v. Makedonia). EIT ei kuitenkaan kykene luomaan ensimmäisenä asteena toimiessaan puitteita sellaiselle oikeusprosessille, joka täyttäisi sen omat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimukset joutuessaan muun muassa turvautumaan tosiasioiden tarkastelussa kansalaisjärjestöjen tuottamaan aineistoon ilman mahdollisuutta tuon aineiston luotettavuuden tarkasteluun. EIT vaikuttaa suhtautuvan helposti kansalaisjärjestöihin ja niiden tuottamaan materiaaliin sinisilmäisesti. INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Mitkä ihmisoikeuskysymykset kuuluvat ylikansalliselle tasolle / ihmisoikeustuomioistuimelle? Oikeus nukkua hyvin (ilman lentomelua) Hatton v. Iso-Britannia tapaus on toisten mielestä kysymys, jonka ei olisi pitänyt koskaan päätyä ihmisoikeustuomioistuimeen, ja toisten mielestä tienraivaaja esimerkiksi ympäristönäkökulman huomioimiselle. Oikeus synnyttää kotona Ternovszky v. Unkari on tapaus, jonka ei toisten mielestä olisi koskaan pitänyt päätyä ihmisoikeustuomioistuimeen, ja toisten mielestä naisten oikeuden määrätä omasta ruumiistaan ja perhe-elämästään ydintapauksia. Asetelmasta kuullaan lisää jo kun suuri jaosto antaa ratkaisun Dubská & Krejzová v. Tsekki! Oikeus pitää uskonnollisista syistä turbaania päässä esimerkiksi passikuvassa tai lentokentän turvatarkastuksessa Suku Phull v. Ranska ja Mann Singh v. Ranska tapaukset osoittavat, kuinka EIT ei pidä sikhin velvoittamista turbaanin riisumiseen ihmisoikeuskysymyksenä vaan rinnastaa sikhin turbaanin esimerkiksi moottoripyöräilijän kypärään. Samaan aikaan YK:n KP-komitea pitää Sikhin turbaanin päässä pitämisen oikeutta koskevia kysymyksiä merkittävinä kansainvälisinä ihmisoikeuskysymyksinä (ks. KP-komitean ratkaisu Ranjit Singh v. Ranska) 4

5 EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN OIKEUDEN JA POLITIIKAN VÄLISSÄ Kun keskustelemme ihmisoikeustuomioistuimesta ja sen tulkintadoktriinien kehittymisestä keskustelemmeko siitä, mikä on yhteisössä jaettua ( shared views and understanding ) tavoitteenamme kulttuurinen samankaltaisuus (-> Jürgen Habermas) vai keskustelemmeko siitä, mitkä ovat yhteisössä merkityksellisiä eroja ( meaningful differences ) tavoitteena sen tunnistaminen, mitkä ovat sellaisia painavia eroja, joita tulee kunnioittaa (-> Chantal Mouffe). * * * Kulttuurisen samankaltaisuuden tunnistamisen näkökulma ja merkityksellisten erojen tunnistamisen näkökulma johtavat oikeudellisessa ja poliittisessa argumentaatioissa erilaisiin julkisen oikeuttamisen (ks. Laurent Thévenot) strategioihin. Tällä hetkellä suomalainen EIT-tutkimus on liian dogmaattista ja oikeuden sisäiseen maailmaan käpertyvää. Ihmisoikeustuomioistuinta koskevaan tutkimukseen kaivattaisiin lisää tuomioistuimen ihmisoikeuspoliittiseen merkitykseen politologisesta ja sosiologisesta näkökulmasta keskittyviä puheenvuoroja, joiden kautta ymmärryksemme EIT:n erilaisista rooleista kasvaisi. Tällainen puheenvuoro on esimerkiksi Freek van Der Vetin Helsingin yliopistossa tarkastettava sosiologian väitöskirja EIT:n käyttämisestä strategisen litigaation avulla välineenä venäläisessä ihmisoikeuspolitiikassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ihmisoikeuksien kehittäjänä Tampere Professori Jukka Viljanen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja globaalit ihmisoikeusongelmat Rautiainen & Viljanen

6 Kansainvälisen oikeuden kehitys vaikuttaa. EIT:n tulkintaan Margus v. Kroatia (sotarikokset Kroatiassa) 129. The Court should take into account developments in international law in this area. The Convention and its Protocols cannot be interpreted in a vacuum but must be interpreted in harmony with the general principles of international law of which they form part. Account should be taken, as indicated in Article 31 3 (c) of the 1969 Vienna Convention on the Law of Treaties, of any relevant rules of international law applicable in the relations between the parties, and in particular the rules concerning the international protection of human rights (see Al-Adsani v. the United Kingdom (valtionjohdon immuniteetti) [GC], no /97, 55, ECHR 2001-XI; Demir and Baykara v.turkey [GC], (virkamiesten ammattiyhdistysvapaus)no /97, 67, ECHR 2008; Saadi v. the United Kingdom [GC], (maahantuloon liittyvä vapaudenriisto) ()no /03, 62, ECHR 2008; Rantsev v. Cyprus and Russia (ihmiskauppa), no /04, , ECHR 2010 (extracts); and Nada v. Switzerland [GC], (YK:n turvaneuvoston pakotteet ) no /08, 169, ECHR 2012).. Globaalit ilmiöt tuovat argumentaatioon kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen verkoston ja niiden valvonnan Ympäristö, haavoittuvat ryhmät, ihmiskauppa, maahanmuuton kontrolli, aseelliset konfliktit, kidutuksen kielto, kuolemantuomion poistaminen Vrt. YK:n special procedures ja thematic mandates EIT on osa dynaamista keskustelua Ihmisoikeusvastuun keskeinen doktriiini-keskustelu liittyy ekstraterritoriaalisuuteen: Gondek, Miller, Milanovic, Da Costa, Ryngaert, Lawson, Boyle, Knox, Miten rajat ylittävä vastuu on ymmärrettävä? Lopez Burgos (HRC) influence: the Convention cannot be interpreted so as to allow a State party to perpetrate violations of the Convention on the territory of another State, which it could not do on its own territory 6

7 . Terrorismin vastainen sota ja siinä käytetyt keinot Voiko jäsenvaltio joutua vastuuseen Irakin sodan aikaisista tapahtumista? Kyllä: Al-Saadoon ja Mufdhi v. UK (2010), Al-Skeini and Others (2011), Jaloud v. the Netherlands (2014) Ovatko eurooppalaiset valtiot vastuussa jos osallistuvat CIA lentoihin? Kyllä: El Masri v. Makedonia (2012) ; Al-Nashiri v. Poland (2014); Husayn (Abu Zubaydah) v. Poland (2014) Voiko YK:n turvallisuusneuvoston pakotteen kansallinen soveltaminen johtaa jäsenvaltion vastuuseen? Kyllä: Nada v. Switzerland (2012) Al-Nashiri v. Poland (2014) having enabled the CIA to transfer the applicant to the jurisdiction of the military commission and thus exposing him to a foreseeable serious risk that he could be subjected to the death penalty following his trial. Under Article 46(binding force and execution of judgments) of the Convention, the Court further decided that Poland, in order to comply with its obligations under Articles 2 and 3 of the Convention and Article1of Protocol No.6 to the Convention, was required to seek to remove, as soon as possible, the risk that the applicant could be subjected to the death penalty by seeking assurances from the United States authorities that such penalty would not be imposed on him. It further held that there had been a violation of Article 3(prohibition of torture and inhuman or degrading treatment) of the Convention, in both its substantive and procedural aspects, a violation of Article 5(right to liberty and security), a violation of Article 8(right to respect for private and family life), a violation of Article 13 (right to an effective remedy) and a violation of Article 6 1(right to a fair trial) of the Convention. 7

8 Kuolemantuomio Al-Saadoon and Muhfdi (2010) Kuolemantiomio keskustelu Al-Saadoon and Mufdhi v. the United Kingdom The Court emphasised that 60 years ago, when the Convention was drafted, the death penalty had not been considered to violate international standards. However, there had been a subsequent evolution towards its complete abolition, in law and in practice, within all the Member States of the Council of Europe. Two Protocols to the Convention had thus entered into force, abolishing the death penalty in time of peace (Protocol 6) and in all circumstances (Protocol 13), and the United Kingdom had ratified them both.[2] All but two Member States had signed Protocol 13 and all but three States which had signed it had ratified it. This demonstrated that Article 2 of the Convention had been amended so as to prohibit the death penalty in all circumstances. The Court concluded therefore that the death penalty, which involved the deliberate and premeditated destruction of a human being by the State authorities, causing physical pain and intense psychological suffering as a result of the foreknowledge of death, could be considered inhuman and degrading and, as such, contrary to Article 3 of the Convention. Johtopäätöksiä Ihmisoikeustuomioistuin tiedostaa osallistuvansa kansainväliseen keskusteluun. Ratkaisut luetaan Euroopan ulkopuolella Globaalit ilmiöt eivät saa johtaa heikomman tason omaksumiseen Terrorismin vastainen sota on tyyppiesimerkki siitä, että vastuuta ei voi kiertää Joudutaan ottamaan kantaa ilmiöihin, jotka ovat poistuneet Euroopan maaperältä (esim. kuolemantuomio ja sotilaskomissiot) Jäsenvaltioiden vastuu ulottuu karkotus ja luovutustilanteiden kautta sen varmistamiseen, ettei kohdemaassa harjoiteta kidutusta Tutkitaan entistä useammin jäsenvaltion ja EIT:n välisen vuorovaikutuksen rinnalla muiden kansainvälisten ihmisoikeustoimijoiden suhdetta, esim. IHL (International humanitarian law) vs. EIS 8

9 EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN JA PERHEEN KÄSITE OTT Sanna Koulu 9

10 Euroopan ihmisoikeussopimus, 8 artikla 1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perheelämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. 2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Joustava tulkinta, elävä sopimus Vanhemmuuden vahvistaminen, hedelmöityshoidot, adoptio, lapsen huolto ja hoiva, huostaanotto ja sijoitus, yhteydenpito Ei yksiselitteistä määritelmää perheestä tai perheelämästä Juridiset, sosiaaliset, biologiset siteet 10

11 Tasapainottelua Avioliiton vahva asema Esim. X and others v. Austria (GC) De facto perhe-elämän merkitys Moretti and Benedetti v. Italy Läheissuhteiden tunnustaminen ja valtion harkintamarginaali Ratkaisujen perustelut ja justifikaatiot: lapsen etu, tasaarvo, menettelyn asianmukaisuus Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja ympäristönsuojelu Heta Heiskanen heta.heiskanen@uta.fi Tohtoriopiskelija JKK, Tampereen yliopisto 11

12 YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJELMAT Uuhiniemi (ja 14 muuta) v. Suomi Valtioneuvoston periaatepäätös koskien rannikkojen suojelua Valitus koskien omaisuudensuojaa (artikla 1, lisäpöytäkirja 1) ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä (artikla 6) Euroopan ihmisoikeustoimikunta: rannikkojen suojeluohjelman tarkoitusta tulee punnita yhteisön intressien valossa. Punninnassa tulee huomioida ympäristö kasvavana yhteiskunnallisena intressinä (viittaus Fredin v. Ruotsi, para 48). TUULIVOIMA YLEISENÄ INTRESSINÄ Fagerskjöld v. Ruotsi EIT punnitsi mm. melua terveyden kannalta WHO:n standardeja apuna käyttäen Harkintamarginaalia punnittaessa EIT katsoi tuulivoiman olevan hyväksi niin ympäristölle kuin ihmisillekin 12

13 MEREN JA RANNIKON SAASTUMINEN Mangouras v. Espanja Prestige-lautan onnettomuus aiheutti mittavat ympäristövahingot. Huomattava takuusumma kapteenille vapautuksen ehtona. Yksilön oikeuden rajoittaminen oikeutettua tietyissä olosuhteissa ympäristövahinkojen nimissä Taustalla yleinen kehitys Euroopassa: ympäristökriminalisointi, alueelliset sopimukset, kansainvälisen merituomioistuimen linjaukset UUSI JKK:N TUTKIMUSVERKOSTO Environmental governance and regulation Mukaan: julkisoikeus, vastuullinen johtaminen, ympäristöpolitiikka, kansainvälinen politiikka Ks. mm. Ole W. Pedersenin luento Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristökäytännöstä 13

14 Vähemmistöt EIT:n tulkinnassa EIT kehittää tulkintaansa vähemmistösensitiiviseen suuntaan, voimistunut hiljalleen Vähemmistöartiklan puuttuminen ja vasta kehittyvä syrjintäkielto vaikuttaneet voimakkaimmin vähemmistöjen suojelun tasoon: Kansalliseen vähemmistöön kuuluminen mainitaan kiellettynä syrjintäperusteena, ei määritelty tarkemmin sisältöä Vähemmistöoikeuksiin vetoaminen riskialtista, vähemmistönäkökulma yhdistettävä sopimuksessa suojattuihin oikeuksiin EIT ei erikoistunut vähemmistöjen suojeluun, traditiot puuttuvat jossain määrin vrt. KP-sopimus 27 artikla Ratkaisukäytäntö kehittymässä, ei vakiintunutta. Esimerkiksi romanitapaukset kehittyneet 90-luvulta merkittävästi romanien erityisen haavoittuvan aseman tunnistamiseen Vähemmistöjen suojelu epäsymmetristä, mitä ryhmiä pitäisi suojella: Historiallisesti vainottuja ryhmiä vai turvapaikanhakijoita haavoittuvuuden vuoksi? Miten artikloita tulkitaan eri ryhmien kohdalla? Romanien kulttuuri-identiteetti tunnistetaan, saamelaistapaukset eivät pääse juurikaan käsittelyyn Reija Knuutila Haasteita vähemmistöjen suojelussa Usein jäsenvaltiolle annetaan laaja harkintamarginaali, vaikka ratkaisussa EIT tunnistaa esimerkiksi kansainvälisen kehityksen vähemmistöjen suojelussa tai tarkastelee asiaa vähemmistönäkökulmasta esim. S.A.S. v. Ranska, periaatteessa ymmärrettiin huntukiellon haitallisuus, mutta silti asia oli valtion harkinnan piirissä Periaatteessa vähemmistöillä on oikeuksia, mutta asia ei meille kuulu? Mihin johtaa? Harkintavalta ei ole rajaton fair and proper treatment of minorities (Denizci v. Kypros) eri syyt johtavat vähemmistöjen suojelun vahvistumiseen: tukea voidaan hakea muista alueellisista tuomioistuimista esim. D.H. ja muut v. Tsekki tai kansainvälisestä kehityksestä yleisesti Christine Goodwin. v. Yhdistynyt kuningaskunta Toisaalta vähemmistöjen kannalta onnistuneet ratkaisut eivät välttämättä vaikuta jäsenvaltioissa merkittävästi esim. romanien koulusyrjintä tuomittiin vuonna 2007, tänä vuonna komissio on aloittanut rikkomusmenettelyn Tsekkiä vastaan samasta asiasta Ei ole selvää, mikä on tai minkä tulisi olla tuomioistuimen rooli vähemmistöjen suojelussa, joka on perinteisesti kuulunut valtion poliittisten toimenpiteiden ja (laiminlyöntien) piiriin Onko kehitys EIT:n tulkinnassa mahdollista vasta sitten, kun sille on riittävä pohja kansallisella tasolla? Vähemmistön suojelun onnistuminen vahvistaa merkittävästi ihmisoikeuksien legitimiteettia Reija Knuutila

15 EIT:n ratkaisukäytännön merkitys Suomessa vähemmistöjen ja muiden haavoittuvien ryhmien suojelu on muutakin kuin kansainvälisen minimistandardin noudattamista, turha odotella ainoastaan EIT:n ratkaisuja, toimittava itse. Kansallinen suunta oikea, ILO 169-sopimus, Istanbulin sopimus, YK:n vammaissopimus, tasa-arvoinen avioliittolaki. Sopimusten ratifiointi ollut osittain kohtuuttoman hidasta. Toisaalta esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kohdalla lapsen edun tulkinta vahvistumassa EIT:ssä, mikä ei välttämättä ole näkynyt riittävästi kansallisten viranomaisten päätöksissä Vähemmistöjen suojelu on vahvistumassa 2000-luvulla ja siinä kehityksessä on syytä olla mukana Vähemmistöjen suojelu voidaan ymmärtää kiinteäksi osaksi ihmisoikeuksia, jolloin niiden suojeleminen on mahdollista muutoinkin kuin kohdennettujen erityissopimusten avulla Reija Knuutila