Dean Spielmann, President of the ECtHR

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dean Spielmann, President of the ECtHR"

Transkriptio

1 Euroopan ihmisoikeussopimus on osa kansallista oikeutta ja sen takia keskeistä on ymmärtää sopimuksen tulkinta suhteessa kansallisten tuomioistuinten ihmisoikeusargumentaatioon. Myös harkintamarginaali oppi on osa tätä dialogia. Dean Spielmann, President of the ECtHR The margin of appreciation is neither a gift nor a concession, therefore, but instead an incentive to national courts to conduct the requisite Convention review, to balance competing rights, to weigh up rights against other aspects of the public interest, to scrutinize the proportionality of interferences with human rights. It follows that the European Court s task in such circumstances is to supervise the review conducted by the domestic courts a European review going hand in hand with the domestic review. 1

2 EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEN ERILAISET ROOLIT Pauli Rautiainen - julkisoikeuden yliopistonlehtori - Tampereen yliopisto - pauli. INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Ihmisoikeustuomioistuin yksilöllistä oikeusturvaa tuottavana neljäntenä asteena : Oikeuskirjallisuudessa painotetaan yhtäältä EIT:n olevan juuri yksilöllisen oikeusturvan tuottamisen menestystarina ja toisaalta korostetaan juuri tämän tehneen EIT:stä oman menestyksensä vangin. Poliittisemmin sama jännite ilmenee, kun vertaa ihmisoikeusjärjestöjen Brightonin julistuksen yhteydessä antamaa lausumaa Yksilövalitusten tehokas tutkiminen on ihmisoikeustuomioistuimen tärkein tehtävä esimerkiksi I-B:n pääministeri Cameronin kantaan: Yksilövalitusjärjestelmästä on luovuttava. Ihmisoikeustuomioistuin eurooppalaisena valtiosääntötuomioistuimena, jonka keskittyy merkittäviin ihmisoikeuskysymyksiin: Prosessuaaliset kehityskulut kuten suunnitelmat seulontamenettelyjen kehittämisestä, pilottituomiokäytäntö, tutkittavaksi ottamatta jättämisen (inadmissibility) kynnyksen nostaminen ja registryn roolin kasvattaminen inadmissibility-päätöksenteossa, käännyttämiseen liittyvistä turvaamistoimihakemuksista (interim measures, rule 39) eroon pyrkiminen (hylkäysaste noussut yli 90 %:iin) ja niiden käsittelyn summaarisen luonteen lisääminen. Doktrinaaliset kehityskulut kuten kontekstuaalista tulkintaa painottavat strong reasons oppi (von Hannover v. Saksa no. 2) ja siihen liittyvä kansallisten parlamenttien kunnioittamisoppi (Austin v. Iso-Britannia ja Animal Defenders v. Iso-Britannia). 2

3 INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Ihmisoikeustuomioistuin eurooppalaisena valtiosääntötuomioistuimena, joka varmistaa EU:n perus- ja ihmisoikeuskontrollin: Eurooppalainen perus- ja ihmisoikeuskontrolli keskittyy EIT:n alle, kun EU liittyy Lissabonin sopimuksen sallimalla tavalla EIS:een. Tähän kuluu vielä paljon aikaa ja monet kysymykset ovat vailla ratkaisua. Prosessuaalis-pragmaattiset kysymykset ovat helpompia kuin ne doktrinaaliset kysymykset, jotka nousevat liittymisen tapahduttua pöydälle. Doktrinaalinen keskustelu on pyörinyt toistaiseksi Bosphorus-presumption ja Dublin-mekanismin valvonnan ympärillä; samalla monet vaikeammat kysymykset kuten EU:n vastavuoroisen tunnustamisen mekanismien ihmisoikeuskontrolliulottuvuus (vrt. esim. Suomessa Groznyin enkelien oikeusasema) on vailla vastauksia. Usein väitetään, että EIT tarjoaa tehokkainta ihmisoikeussuojaa EU-alueella. Eräät viimeaikaiset ratkaisut (esim. Delfi v. Viro, jossa EIT perusti ihmisoikeuskontrollinsa jäsenvaltion ilmeisen virheelliselle EU-direktiivin soveltamiselle) puhuvat toista kieltä: miten suhtautua tilanteisiin, joissa EIT vesittää EUT:n luoman suojatason? EIS:n ihmisoikeuskäsitys on suppeampi kuin perusoikeuskirjan ja monien kansallisten perustuslakien. Mitä EIT-keskeisemmin ajattelemme eurooppalaista ihmisoikeuskontrollia, sitä enemmän marginalisoimme sosiaalisia oikeuksia! Euroopan neuvoston mukaan ihmisoikeuksien kannalta kaikkein huolestuttavimmat eurooppalaiset kehityskulut liittyvät kuitenkin tällä hetkellä juuri sosiaalisiin oikeuksiin (ks. esim. sosiaalisten oikeuksien komitean Kreikkaa koskevat ratkaisut). INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Ihmisoikeustuomioistuin eurooppalaisena valtiosääntötuomioistuimena, joka kommunikoi jäsenvaltioiden kanssa muutoin kuin valtiota koskevien yksilövalitusasioiden kautta: Ukrainan ja Georgian kriisit ovat tuottaneet EIT:lle Venäjään kohdistuvia valtiovalituksia. Itseasiassa kaikki vuoden 1997 jälkeiset valtiovalitukset (4 kpl) liittyvät Venäjän sotatoimiin. Onko EIT oikea foorumi näille vai pitäisikö valtiovalitusjärjestelmästä luopua (vrt. Gerogia v. Venäjä valituksen listalta poistamista koskevan ratkaisun taustat)? EIT:n yksilövalitusasioissa antamat ratkaisut vaikuttavat kaikkiin jäsenvaltioihin: ei vain siihen jäsenvaltioon, josta valittaja on tullut. Jäsenvaltioilla on samalla harkintamarginaalia EIT:n ratkaisulinjojen sopeuttamisessa omaan oikeusjärjestykseensä. Viimeaikoina EIT on vahvistanut eräissä tilanteissa sallivansa jonkin jäsenvaltioiden jättäytymisen kokonaan pois eurooppalaisesta kehityksestä (esim. A.B.C. v. Irlanti tapauksen ilmentämä konsensusperiaatteen vastavoimaksi muotounut profound moral views oppi). Parhaillaan ratifioitavana olevalla EIS:n 16. lisäpöytäkirjalla laajennetaan EIT:n toimivaltaa siten, että se voi antaa neuvoa-antavia lausuntoja kansallisten ylimpien tuomioistuimien pyynnöstä. Lausunnon pyytäminen on kansallisten tuomioistuinten vapaassa harkinnassa ja vastaavasti lausunnon antaminen EIT:n vapaassa harkinnassa. Jää nähtäväksi millaisissa asioissa kansalliset ylimmät tuomioistuimet tulevat esittämään lausuntopyyntöjä ja millä perusteilla suuren jaoston lautakunta hyväksyy lausuntopyynnöt. 3

4 INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Ihmisoikeustuomioistuin ensimmäisenä asteena eräissä ihmisoikeuskysymyksissä: Eräissä vakavimmissa ihmisoikeusloukkauksissa yksilöllä ei ole mahdollisuutta kansalliseen prosessiin ja silloin koko prosessi käydään EIT:ssä (esim. CIA-vankilentoja koskeva ratkaisu El- Masri v. Makedonia). EIT ei kuitenkaan kykene luomaan ensimmäisenä asteena toimiessaan puitteita sellaiselle oikeusprosessille, joka täyttäisi sen omat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vähimmäisvaatimukset joutuessaan muun muassa turvautumaan tosiasioiden tarkastelussa kansalaisjärjestöjen tuottamaan aineistoon ilman mahdollisuutta tuon aineiston luotettavuuden tarkasteluun. EIT vaikuttaa suhtautuvan helposti kansalaisjärjestöihin ja niiden tuottamaan materiaaliin sinisilmäisesti. INTERLAKEN, IZMIR, BRIGHTON AND BEYOND Ihmisoikeustuomioistuimen tulevaisuutta koskeva keskustelu on ennen kaikkea keskustelua ihmisoikeustuomioistuimen roolista: Mitkä ihmisoikeuskysymykset kuuluvat ylikansalliselle tasolle / ihmisoikeustuomioistuimelle? Oikeus nukkua hyvin (ilman lentomelua) Hatton v. Iso-Britannia tapaus on toisten mielestä kysymys, jonka ei olisi pitänyt koskaan päätyä ihmisoikeustuomioistuimeen, ja toisten mielestä tienraivaaja esimerkiksi ympäristönäkökulman huomioimiselle. Oikeus synnyttää kotona Ternovszky v. Unkari on tapaus, jonka ei toisten mielestä olisi koskaan pitänyt päätyä ihmisoikeustuomioistuimeen, ja toisten mielestä naisten oikeuden määrätä omasta ruumiistaan ja perhe-elämästään ydintapauksia. Asetelmasta kuullaan lisää jo kun suuri jaosto antaa ratkaisun Dubská & Krejzová v. Tsekki! Oikeus pitää uskonnollisista syistä turbaania päässä esimerkiksi passikuvassa tai lentokentän turvatarkastuksessa Suku Phull v. Ranska ja Mann Singh v. Ranska tapaukset osoittavat, kuinka EIT ei pidä sikhin velvoittamista turbaanin riisumiseen ihmisoikeuskysymyksenä vaan rinnastaa sikhin turbaanin esimerkiksi moottoripyöräilijän kypärään. Samaan aikaan YK:n KP-komitea pitää Sikhin turbaanin päässä pitämisen oikeutta koskevia kysymyksiä merkittävinä kansainvälisinä ihmisoikeuskysymyksinä (ks. KP-komitean ratkaisu Ranjit Singh v. Ranska) 4

5 EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN OIKEUDEN JA POLITIIKAN VÄLISSÄ Kun keskustelemme ihmisoikeustuomioistuimesta ja sen tulkintadoktriinien kehittymisestä keskustelemmeko siitä, mikä on yhteisössä jaettua ( shared views and understanding ) tavoitteenamme kulttuurinen samankaltaisuus (-> Jürgen Habermas) vai keskustelemmeko siitä, mitkä ovat yhteisössä merkityksellisiä eroja ( meaningful differences ) tavoitteena sen tunnistaminen, mitkä ovat sellaisia painavia eroja, joita tulee kunnioittaa (-> Chantal Mouffe). * * * Kulttuurisen samankaltaisuuden tunnistamisen näkökulma ja merkityksellisten erojen tunnistamisen näkökulma johtavat oikeudellisessa ja poliittisessa argumentaatioissa erilaisiin julkisen oikeuttamisen (ks. Laurent Thévenot) strategioihin. Tällä hetkellä suomalainen EIT-tutkimus on liian dogmaattista ja oikeuden sisäiseen maailmaan käpertyvää. Ihmisoikeustuomioistuinta koskevaan tutkimukseen kaivattaisiin lisää tuomioistuimen ihmisoikeuspoliittiseen merkitykseen politologisesta ja sosiologisesta näkökulmasta keskittyviä puheenvuoroja, joiden kautta ymmärryksemme EIT:n erilaisista rooleista kasvaisi. Tällainen puheenvuoro on esimerkiksi Freek van Der Vetin Helsingin yliopistossa tarkastettava sosiologian väitöskirja EIT:n käyttämisestä strategisen litigaation avulla välineenä venäläisessä ihmisoikeuspolitiikassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ihmisoikeuksien kehittäjänä Tampere Professori Jukka Viljanen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja globaalit ihmisoikeusongelmat Rautiainen & Viljanen

6 Kansainvälisen oikeuden kehitys vaikuttaa. EIT:n tulkintaan Margus v. Kroatia (sotarikokset Kroatiassa) 129. The Court should take into account developments in international law in this area. The Convention and its Protocols cannot be interpreted in a vacuum but must be interpreted in harmony with the general principles of international law of which they form part. Account should be taken, as indicated in Article 31 3 (c) of the 1969 Vienna Convention on the Law of Treaties, of any relevant rules of international law applicable in the relations between the parties, and in particular the rules concerning the international protection of human rights (see Al-Adsani v. the United Kingdom (valtionjohdon immuniteetti) [GC], no /97, 55, ECHR 2001-XI; Demir and Baykara v.turkey [GC], (virkamiesten ammattiyhdistysvapaus)no /97, 67, ECHR 2008; Saadi v. the United Kingdom [GC], (maahantuloon liittyvä vapaudenriisto) ()no /03, 62, ECHR 2008; Rantsev v. Cyprus and Russia (ihmiskauppa), no /04, , ECHR 2010 (extracts); and Nada v. Switzerland [GC], (YK:n turvaneuvoston pakotteet ) no /08, 169, ECHR 2012).. Globaalit ilmiöt tuovat argumentaatioon kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen verkoston ja niiden valvonnan Ympäristö, haavoittuvat ryhmät, ihmiskauppa, maahanmuuton kontrolli, aseelliset konfliktit, kidutuksen kielto, kuolemantuomion poistaminen Vrt. YK:n special procedures ja thematic mandates EIT on osa dynaamista keskustelua Ihmisoikeusvastuun keskeinen doktriiini-keskustelu liittyy ekstraterritoriaalisuuteen: Gondek, Miller, Milanovic, Da Costa, Ryngaert, Lawson, Boyle, Knox, Miten rajat ylittävä vastuu on ymmärrettävä? Lopez Burgos (HRC) influence: the Convention cannot be interpreted so as to allow a State party to perpetrate violations of the Convention on the territory of another State, which it could not do on its own territory 6

7 . Terrorismin vastainen sota ja siinä käytetyt keinot Voiko jäsenvaltio joutua vastuuseen Irakin sodan aikaisista tapahtumista? Kyllä: Al-Saadoon ja Mufdhi v. UK (2010), Al-Skeini and Others (2011), Jaloud v. the Netherlands (2014) Ovatko eurooppalaiset valtiot vastuussa jos osallistuvat CIA lentoihin? Kyllä: El Masri v. Makedonia (2012) ; Al-Nashiri v. Poland (2014); Husayn (Abu Zubaydah) v. Poland (2014) Voiko YK:n turvallisuusneuvoston pakotteen kansallinen soveltaminen johtaa jäsenvaltion vastuuseen? Kyllä: Nada v. Switzerland (2012) Al-Nashiri v. Poland (2014) having enabled the CIA to transfer the applicant to the jurisdiction of the military commission and thus exposing him to a foreseeable serious risk that he could be subjected to the death penalty following his trial. Under Article 46(binding force and execution of judgments) of the Convention, the Court further decided that Poland, in order to comply with its obligations under Articles 2 and 3 of the Convention and Article1of Protocol No.6 to the Convention, was required to seek to remove, as soon as possible, the risk that the applicant could be subjected to the death penalty by seeking assurances from the United States authorities that such penalty would not be imposed on him. It further held that there had been a violation of Article 3(prohibition of torture and inhuman or degrading treatment) of the Convention, in both its substantive and procedural aspects, a violation of Article 5(right to liberty and security), a violation of Article 8(right to respect for private and family life), a violation of Article 13 (right to an effective remedy) and a violation of Article 6 1(right to a fair trial) of the Convention. 7

8 Kuolemantuomio Al-Saadoon and Muhfdi (2010) Kuolemantiomio keskustelu Al-Saadoon and Mufdhi v. the United Kingdom The Court emphasised that 60 years ago, when the Convention was drafted, the death penalty had not been considered to violate international standards. However, there had been a subsequent evolution towards its complete abolition, in law and in practice, within all the Member States of the Council of Europe. Two Protocols to the Convention had thus entered into force, abolishing the death penalty in time of peace (Protocol 6) and in all circumstances (Protocol 13), and the United Kingdom had ratified them both.[2] All but two Member States had signed Protocol 13 and all but three States which had signed it had ratified it. This demonstrated that Article 2 of the Convention had been amended so as to prohibit the death penalty in all circumstances. The Court concluded therefore that the death penalty, which involved the deliberate and premeditated destruction of a human being by the State authorities, causing physical pain and intense psychological suffering as a result of the foreknowledge of death, could be considered inhuman and degrading and, as such, contrary to Article 3 of the Convention. Johtopäätöksiä Ihmisoikeustuomioistuin tiedostaa osallistuvansa kansainväliseen keskusteluun. Ratkaisut luetaan Euroopan ulkopuolella Globaalit ilmiöt eivät saa johtaa heikomman tason omaksumiseen Terrorismin vastainen sota on tyyppiesimerkki siitä, että vastuuta ei voi kiertää Joudutaan ottamaan kantaa ilmiöihin, jotka ovat poistuneet Euroopan maaperältä (esim. kuolemantuomio ja sotilaskomissiot) Jäsenvaltioiden vastuu ulottuu karkotus ja luovutustilanteiden kautta sen varmistamiseen, ettei kohdemaassa harjoiteta kidutusta Tutkitaan entistä useammin jäsenvaltion ja EIT:n välisen vuorovaikutuksen rinnalla muiden kansainvälisten ihmisoikeustoimijoiden suhdetta, esim. IHL (International humanitarian law) vs. EIS 8

9 EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN JA PERHEEN KÄSITE OTT Sanna Koulu 9

10 Euroopan ihmisoikeussopimus, 8 artikla 1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perheelämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. 2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Joustava tulkinta, elävä sopimus Vanhemmuuden vahvistaminen, hedelmöityshoidot, adoptio, lapsen huolto ja hoiva, huostaanotto ja sijoitus, yhteydenpito Ei yksiselitteistä määritelmää perheestä tai perheelämästä Juridiset, sosiaaliset, biologiset siteet 10

11 Tasapainottelua Avioliiton vahva asema Esim. X and others v. Austria (GC) De facto perhe-elämän merkitys Moretti and Benedetti v. Italy Läheissuhteiden tunnustaminen ja valtion harkintamarginaali Ratkaisujen perustelut ja justifikaatiot: lapsen etu, tasaarvo, menettelyn asianmukaisuus Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja ympäristönsuojelu Heta Heiskanen Tohtoriopiskelija JKK, Tampereen yliopisto 11

12 YMPÄRISTÖNSUOJELUOHJELMAT Uuhiniemi (ja 14 muuta) v. Suomi Valtioneuvoston periaatepäätös koskien rannikkojen suojelua Valitus koskien omaisuudensuojaa (artikla 1, lisäpöytäkirja 1) ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä (artikla 6) Euroopan ihmisoikeustoimikunta: rannikkojen suojeluohjelman tarkoitusta tulee punnita yhteisön intressien valossa. Punninnassa tulee huomioida ympäristö kasvavana yhteiskunnallisena intressinä (viittaus Fredin v. Ruotsi, para 48). TUULIVOIMA YLEISENÄ INTRESSINÄ Fagerskjöld v. Ruotsi EIT punnitsi mm. melua terveyden kannalta WHO:n standardeja apuna käyttäen Harkintamarginaalia punnittaessa EIT katsoi tuulivoiman olevan hyväksi niin ympäristölle kuin ihmisillekin 12

13 MEREN JA RANNIKON SAASTUMINEN Mangouras v. Espanja Prestige-lautan onnettomuus aiheutti mittavat ympäristövahingot. Huomattava takuusumma kapteenille vapautuksen ehtona. Yksilön oikeuden rajoittaminen oikeutettua tietyissä olosuhteissa ympäristövahinkojen nimissä Taustalla yleinen kehitys Euroopassa: ympäristökriminalisointi, alueelliset sopimukset, kansainvälisen merituomioistuimen linjaukset UUSI JKK:N TUTKIMUSVERKOSTO Environmental governance and regulation Mukaan: julkisoikeus, vastuullinen johtaminen, ympäristöpolitiikka, kansainvälinen politiikka Ks. mm. Ole W. Pedersenin luento Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ympäristökäytännöstä 13

14 Vähemmistöt EIT:n tulkinnassa EIT kehittää tulkintaansa vähemmistösensitiiviseen suuntaan, voimistunut hiljalleen Vähemmistöartiklan puuttuminen ja vasta kehittyvä syrjintäkielto vaikuttaneet voimakkaimmin vähemmistöjen suojelun tasoon: Kansalliseen vähemmistöön kuuluminen mainitaan kiellettynä syrjintäperusteena, ei määritelty tarkemmin sisältöä Vähemmistöoikeuksiin vetoaminen riskialtista, vähemmistönäkökulma yhdistettävä sopimuksessa suojattuihin oikeuksiin EIT ei erikoistunut vähemmistöjen suojeluun, traditiot puuttuvat jossain määrin vrt. KP-sopimus 27 artikla Ratkaisukäytäntö kehittymässä, ei vakiintunutta. Esimerkiksi romanitapaukset kehittyneet 90-luvulta merkittävästi romanien erityisen haavoittuvan aseman tunnistamiseen Vähemmistöjen suojelu epäsymmetristä, mitä ryhmiä pitäisi suojella: Historiallisesti vainottuja ryhmiä vai turvapaikanhakijoita haavoittuvuuden vuoksi? Miten artikloita tulkitaan eri ryhmien kohdalla? Romanien kulttuuri-identiteetti tunnistetaan, saamelaistapaukset eivät pääse juurikaan käsittelyyn Reija Knuutila Haasteita vähemmistöjen suojelussa Usein jäsenvaltiolle annetaan laaja harkintamarginaali, vaikka ratkaisussa EIT tunnistaa esimerkiksi kansainvälisen kehityksen vähemmistöjen suojelussa tai tarkastelee asiaa vähemmistönäkökulmasta esim. S.A.S. v. Ranska, periaatteessa ymmärrettiin huntukiellon haitallisuus, mutta silti asia oli valtion harkinnan piirissä Periaatteessa vähemmistöillä on oikeuksia, mutta asia ei meille kuulu? Mihin johtaa? Harkintavalta ei ole rajaton fair and proper treatment of minorities (Denizci v. Kypros) eri syyt johtavat vähemmistöjen suojelun vahvistumiseen: tukea voidaan hakea muista alueellisista tuomioistuimista esim. D.H. ja muut v. Tsekki tai kansainvälisestä kehityksestä yleisesti Christine Goodwin. v. Yhdistynyt kuningaskunta Toisaalta vähemmistöjen kannalta onnistuneet ratkaisut eivät välttämättä vaikuta jäsenvaltioissa merkittävästi esim. romanien koulusyrjintä tuomittiin vuonna 2007, tänä vuonna komissio on aloittanut rikkomusmenettelyn Tsekkiä vastaan samasta asiasta Ei ole selvää, mikä on tai minkä tulisi olla tuomioistuimen rooli vähemmistöjen suojelussa, joka on perinteisesti kuulunut valtion poliittisten toimenpiteiden ja (laiminlyöntien) piiriin Onko kehitys EIT:n tulkinnassa mahdollista vasta sitten, kun sille on riittävä pohja kansallisella tasolla? Vähemmistön suojelun onnistuminen vahvistaa merkittävästi ihmisoikeuksien legitimiteettia Reija Knuutila

15 EIT:n ratkaisukäytännön merkitys Suomessa vähemmistöjen ja muiden haavoittuvien ryhmien suojelu on muutakin kuin kansainvälisen minimistandardin noudattamista, turha odotella ainoastaan EIT:n ratkaisuja, toimittava itse. Kansallinen suunta oikea, ILO 169-sopimus, Istanbulin sopimus, YK:n vammaissopimus, tasa-arvoinen avioliittolaki. Sopimusten ratifiointi ollut osittain kohtuuttoman hidasta. Toisaalta esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kohdalla lapsen edun tulkinta vahvistumassa EIT:ssä, mikä ei välttämättä ole näkynyt riittävästi kansallisten viranomaisten päätöksissä Vähemmistöjen suojelu on vahvistumassa 2000-luvulla ja siinä kehityksessä on syytä olla mukana Vähemmistöjen suojelu voidaan ymmärtää kiinteäksi osaksi ihmisoikeuksia, jolloin niiden suojeleminen on mahdollista muutoinkin kuin kohdennettujen erityissopimusten avulla Reija Knuutila

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen Hudoc-tietokanta. Eduskunnan kirjasto 4.11.2014 Marja Autio

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen Hudoc-tietokanta. Eduskunnan kirjasto 4.11.2014 Marja Autio Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja sen Hudoc-tietokanta Eduskunnan kirjasto 4.11.2014 Marja Autio Koulutuksen runko Yleistä Euroopan neuvostosta Euroopan ihmisoikeussopimus EIS Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

PERUS- JA IHMIS- OIKEUDET JA PERHE. Liisa Nieminen

PERUS- JA IHMIS- OIKEUDET JA PERHE. Liisa Nieminen PERUS- JA IHMIS- OIKEUDET JA PERHE Liisa Nieminen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2098-6 ISBN 978-952-14-2099-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kysymyksiä ja Vastauksia

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kysymyksiä ja Vastauksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Kysymyksiä ja Vastauksia Kysymyksiä ja Vastauksia Mikä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin? Tuomioistuimen sihteeristö on valmistellut nämä kysymykset ja vastaukset. Tämä

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014 Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014 Lentokelpoisuustarkastuksen dokumentointi Jukka Parviainen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. M.A.710 Lentokelpoisuustarkastus Dokumenttien tarkastus

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Perusoikeudet Euroopan unionissa. 24/04/2014 Sirpa Pietikäinen

Perusoikeudet Euroopan unionissa. 24/04/2014 Sirpa Pietikäinen Perusoikeudet Euroopan unionissa EU:n perusoikeuskirja Hyväksyttiin vuonna 2000 poliittisena julkilausumana Sai oikeudellisesti sitovan aseman Lissabonin sopimuksen myötä Kokoaa yhteen perustamissopimuksissa,

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

www.asylumlawdatabase.eu

www.asylumlawdatabase.eu Funded by the European Commission Taustaa Euroopan turvapaikkalakia koskeva tietokanta (The European Database of Asylum Law - EDAL) on verkossa oleva tietokanta, joka sisältää caselakiin liittyvää tietoa

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o 116 119 SISÄLLYS N:o Sivu 116 Laki Kiinan kanssa kansainvälisen ilmakuljetusliiketoiminnan

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa

Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Sirpa Posio Yksityisyyden suoja sosiaalihuollossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ 1088 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - Protokoll und Zusatzprotokoll in finnischer Sprache (Normativer Teil) 1 von 6 PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot Pilvipalvelut ja henkilötiedot Titta Penttilä Senior information security manager Group Security, TeliaSonera Muuttuva toimintaympäristö Alihankinta, pilvipalvelut Yleisen tietoisuuden ja kiinnostuksen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.crossborderbioenergy.eu www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry BIOENERGIAPÄIVÄT 2011, Helsinki Contract

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/AL/fi 1 2 von 7 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer

Lisätiedot

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014

Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus. Mikko Alatossava 26.9.2014 Yhtenäispatenttipaketin tilannekatsaus Mikko Alatossava 26.9.2014 Patentinhaku Euroopassa Nyt Erilliset kansalliset hakemukset eri maihin TAI Patentti haetaan yhdellä hakemuksella, joka lähetetään EPOon

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Istanbulin sopimus / Kerhojen Advocacy ja UN toimikuntien rooli

Istanbulin sopimus / Kerhojen Advocacy ja UN toimikuntien rooli Istanbulin sopimus / Kerhojen Advocacy ja UN toimikuntien rooli Rauma 16.4.2016 Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma

Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Esa Iivonen Lapsi erotilanteessa toteutuuko lapsen etu? Lapsiasiavaltuutetun seminaari 16.12.2014 Lapsi ja vanhempien ero Lapsen oikeuksien näkökulma Lapsen oikeuksien sopimuksessa (LOS) turvattujen oikeuksien

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Ihmisoikeuksien universaalisuus ja kulttuurien moninaisuus. Oikeuslaitospäivä 19.3.2010 Prof. Martin Scheinin, EUI

Ihmisoikeuksien universaalisuus ja kulttuurien moninaisuus. Oikeuslaitospäivä 19.3.2010 Prof. Martin Scheinin, EUI Ihmisoikeuksien universaalisuus ja kulttuurien moninaisuus Oikeuslaitospäivä 19.3.2010 Prof. Martin Scheinin, EUI 1 Ihmisoikeudet ovat universaaleja YK oli kaukana yleismaailmallisuudesta 1945-48 Valtioiden

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Salla Holma, Deloitte February 2015 2015 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 1 Yleiset muutostarpeet Suomen veropolitiikassa Verojärjestelmän yleinen

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry KEVÄTPÄIVÄ 2010-seminaari, 7.4.2011, Helsinki Contract number:

Lisätiedot

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi

Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Kirkot ihmisoikeuksista: Emme ole tehneet tarpeeksi Euroopan kirkkojen konferenssin kirkko ja yhteiskunta-komissio järjesti yhdessä Suomen ortodoksien kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon sekä

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

NUORISOVAIHTO, KLUBI JA KLUBIPRESIDENTTI

NUORISOVAIHTO, KLUBI JA KLUBIPRESIDENTTI NUORISOVAIHTO, KLUBI JA KLUBIPRESIDENTTI PETS 21.3.2015 OULU Matti Antikainen & Rauno Logrén 15.5.2015 www.ryefinland.com 1 Esityksen aiheet Nuorisovaihdon organisaatio ja volyymi Vaihtomuodot Suomessa

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus www.pwc.fi :n nimikkeistökartoitus Tullinimikkeellä on merkitystä Luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa maahantuodulle tavaralle tai vientitavaralle päätetään oikea tullinimike. Tullinimikkeellä

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot