Maaperätutkimukset Afrikkalaisissa olosuhteissa. Case Kap Verde

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaperätutkimukset Afrikkalaisissa olosuhteissa. Case Kap Verde"

Transkriptio

1 Maaperätutkimukset Afrikkalaisissa olosuhteissa Case Kap Verde ANTTI HAUTANIEMI Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Infrarakentaminen Tampereen ammattikorkeakoulu

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Infrarakentaminen HAUTANIEMI, ANTTI: Maaperätutkimukset Afrikkalaisissa olosuhteissa Case Kap Verde Opinnäytetyö 48 s., liitteet 19 s. Toukokuu 2011 Tämän opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli esitellä elokuussa 2010 Kap Verdeen tehty työmatka ja siellä suoritetut maaperätutkimukset. Maaperätutkimukset sijoittuivat dieselvoimalan tontille, johon kaavailtiin laajennusta. Tutkimusten tavoitteena oli selvittää maaperästä tietoja rakennussuunnitelmia varten. Tutkimusohjelma sisälsi seitsemän kairausreikää, maanäytteidenottoa, kallion varmistusta, kalliosydännäytteidenottoa, sekä vesimenekkimittauksia. Raportissa esitetään Kap Verdessä tehdyt kairaukset, poraukset, näytteenotot, mittaukset ja siellä esiintyneet kivi- ja maalajit. Lähdemateriaalina käytettiin geoteknistä kirjallisuutta ja internetjulkaisuja. Kap Verde -osuudessa oli lähdemateriaalina siellä työskennelleiden Simo Murron ja Kimmo Harjun haastattelut. Kap Verdeen lähtöä edelsi miehistön ja kaluston valmistelu. Kap Verdeen saavuttua purettiin kalusto ja tehtiin alustavat työt. Maaperästä otettiin aluksi häiriintynyt maanäyte pintamaan alapuolelta. Tämän jälkeen edettiin puristin-heijarikairauksella. Kun kairaus ei enää edennyt, vaihdettiin porakonekairaukseen ja otettiin halutuista syvyyksistä kalliosydännäytteet. Lopuksi tehtiin vesimenekkikoe haluttuihin reikiin. Maaperätutkimusten jälkeen valmistauduttiin poislähtöön. Maaperätutkimukset onnistuivat suunnitellun mukaisesti ja asetetut tavoitteet täyttyivät. Tämä opinnäytetyö oli selvitys Destia Oy:lle suoritetusta toimeksiannosta Kap Verdessä. Opinnäytetyöhön kerättyjä tietoja voidaan käyttää oppaana ja tarkistuslistana mahdollisesti tulevia ulkomailla sijaitsevia tutkimuskohteita varten. Avainsanat: pohjatutkimukset, maaperätutkimukset, Kap Verde ABSTRACT

3 Tamk University of Applied Sciences Construction Technology Civil Engineering HAUTANIEMI, ANTTI: Soil Studies in African conditions Case Cape Verde Bachelor s thesis 48 pages, appendices 19 pages May 2011 In this final project the goal was to present commute to Cape Verde islands in August There is presented bores, drills, sampling, measuring and occurred rock and soil types in Cape Verde. Before mentioned acknowledgments were science fiction and internet publications. Primary work acknowledgments were gathered from experiences of Simo Murto and Kimmo Harju whom worked in Cape Verde islands. Before flying to Cape Verde there were preparations to be made. After arriving to Cape Verde there was unloading of things and preparatory work. At first deranged samples were taken beneath the topsoil. After this the work continued with pressure breaker bore. When bore did not penetrate soil anymore the drill was adopted. Also bedrock samples were taken. Finally water consumption test were made in two boreholes. After ground survey the results were reported and prepares for leave were made. This final project is a survey from accomplished assignment is Cape Verde for Destia Ltd. Information gathered into this final project can be used as a guide or a checklist to future foreign jobs. Key words: ground survey, soil surveying, Cape Verde ALKUSANAT

4 Kiitän ohjaavaa opettajaani DI Hannele Kulmalaa neuvoista ja kommenteista, jotka edistivät työn valmistumista. Lisäksi haluan kiittää Destia Oy:n Simo Murtoa ja Kimmo Harjua antamistaan haastatteluista ja kuvista. Tampereella, toukokuussa 2011 Hautaniemi Antti

5 SISÄLLYS 1 Johdanto Työn taustaa Työn tilaaja Työn tavoitteet ja rajaukset Toimeksiannolla käytetyt tutkimusmenetelmät Heijarikairaus Puristinkairaus Puristin-heijarikairaus Porakonekairaus Maanäyteenotto Kalliosydännäytteenotto Vesimenekkimittaus Työkohteessa esiintyneet maa- ja kivilajit Moreeni Lateriitti Basaltti Matkaan valmistautuminen Miehistö Kalusto Saapuminen Kap Verdeen Työskentely kohteessa Alustavat työt Työskentelyolosuhteet Kairaukset Maanäytteet Puristin-heijarikairaukset Porakonekairaukset Kalliosydännäytteenotto Vesimenekkimittaus Lisätyöt Poislähtö Tulokset Kairaukset ja vesimenekkikoe Näytteet Johtopäätökset... 45

6 6 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustaa Marraskuussa 2010 etsin opinnäytetyön aihetta ja otin yhteyttä entiseen työpaikkaani Destian Oy:n geotutkimuspuolelle. Destia Oy teettää vuodessa useita opinnäytetöitä ja yritys tarjosi minulle tehtäväksi opinnäytetyötä sen viimeisimmästä ulkomailla tehdystä maaperätutkimuksesta. Tutkimuksen tilaajana toimi Wärtsilä Finland Oy, joka on suomalainen laivalaitteistoja ja voimalaitoksia rakentava yritys. Wärtsilä Finland Oy toimii maailmanlaajuisesti ja se teettää useita maaperätutkimuksia ympäri maailman. (Kauppalehti 2011.) Maaperätutkimukset hoidetaan usein paikallisten yritysten toimesta, mutta vaativissa maaperätutkimuksissa Wärtsilä Finland Oy on jo useiden vuosien ajan turvautunut Destia Oy:n geotekniseen osaamiseen. Yhteistyö on sujunut ongelmitta ja toimeksiannot ulkomailla saivat jatkoa , kun Wärtsilä Finland Oy tarjosi maaperätutkimuksia Kap Verdestä Destia Oy:lle. Portugalinkielisen Kap Verden saariryhmä sijaitsee Atlantin valtamerellä, noin 450 kilometrin päässä Länsi-Afrikan rannikolta (kuva 1) (Hotellitlennotmatkat 2011). Tutkimuskohde sijaitsee Santiagon saarella, maan pääkaupungissa Praiassa, jossa suuri voimalaitos Palmarejo Generator tuottaa saarelle sähkön ja veden. Voimalan laajennustöiden takia tontille tarvittiin maaperätutkimuksia.

7 7 KUVA 1. Kap Verden saaret (Hotellitlennotmatkat 2011) Maaperätutkimukset suunnitteli Michael Mengelt Ramboll Oy:stä ja ne koostuivat maakairauksista, kallioporauksista, maanäytteenotoista, kallionäytteenotoista ja vesimenekkikokeista. Toimeksianto otettiin Destia Oy:llä vastaan ja matkaan lähtivät kokeneet kairaajat Simo Murto ja Kimmo Harju (Murto 2011; Harju 2011.) 1.2 Työn tilaaja Destia Oy on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee nykyaikaisia liikenne- ja teollisuusympäristöjä, sekä tuottaa liikenteen asiantuntijapalveluja. Destia Oy:n konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli noin 540 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 2100.

8 8 Destia Oy on Suomen johtava liikenneväylien ja liikenneympäristöjen mittaus-, tutkimus-, ja laadunhallintapalveluiden tarjoaja. Destia Oy:llä on käytössään laadukkaat ja kustannuksia säästävät tutkimusmenetelmät, joita yhdistelemällä saadaan monipuolinen ja kattava tieto eri hankkeiden pohjaolosuhteista. Destian Oy:n Infratietopalvelujen tarjoamiin maaperätutkimuksiin kuuluvat: - Käytetyimmät geotekniset kairausmenetelmät (paino-, täry-, heijari-, porakone-, siipi-, puristinheijari- ja CPTU-kairaukset). - Näytteenotto (maaperä-, kalliosydän- ja tierakennenäytteet). - Pohjavesiputkien asennus, mittaus ja pumppaus. - Geofysikaaliset mittaukset ja asiantuntijapalvelut (maatutkaluotaus, päällystetutkaus, maavastusluotaus ja pohjavesimallinnus). - Vesimenekkimittaukset. - Huokosvesipaine- ja inklinometriputkien asennukset ja mittaukset. - Tonttien maaperätutkimukset. (Destia Oy 2011.)

9 9 1.3 Työn tavoitteet ja rajaukset Tämän työn tavoite on kuvata Destia Oy:n maaperätutkimuksia Kap Verdessä. Työssä kerrotaan matkaan valmistautumisesta ja Santiagon saaresta. Sen jälkeen kerrotaan toimeksiannolla tehdyistä kairauksista ja tuloksista. Lisäksi työssä esitellään saarella tehdyt maa- ja kallioperätutkimusmenetelmät ja näytteissä esiintyneet maa- ja kivilajit. Kuvausta käytetään oppaana ja tarkistuslistana tilaajayrityksen sisällä. Oppaasta on hyötyä tilaajayritykselle sen tehdessä tarjouksia tai valmistautuessa mahdolliselle uudelle tulevalle ulkomaankomennukselle. Työssä esitellään ensiksi työkohteessa tehdyt maaperätutkimukset. Sen jälkeen kerrotaan saarella otetuista näytteistä todetut maa- ja kivilajit. Maa- ja kivilajien tiedot, sekä maaperätutkimusten perusteet on koottu geoteknisestä kirjallisuudesta. Muuten työn lähdeaineisto on koottu pääosin toimeksiannolla olleiden Simo Murron ja Kimmo Harjun haastatteluista.

10 10 2 TOIMENKSIANNOLLA KÄYTETYT TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Heijarikairaus Heijarikairausta käytetään tiiviiden maiden maakerrosrajojen tutkimiseen. Heijarikairauksella voidaan määrittää kovan pohjan syvyys. Normaalien lyöntipaalujen tunkeutumissyvyys vastaa hyvin pitkälle heijarikairan tunkeutumissyvyyttä, joten kairauksen avulla voidaan määritellä paaluperustusten arvioitu tavoitesyvyys. Heijarikairauksessa vakiopainoista punttia pudotetaan vapaasti vakiokorkeudelta kairan päähän. Syntyneestä voimasta kaira uppoaa maahan ja tätä kutsutaan lyönniksi. Lyöntien lukumäärä lasketaan kunnes kaira on uponnut 20 senttimetriä. Jos maaperä on niin pehmeää, että kairatangot uppoavat ilman lyöntejä, annetaan niiden upota niin syvälle kunnes lyöntejä taas tarvitaan. Kairaus lopetetaan tavoitesyvyyteen, tai jos kaira ei tunkeudu yhtä millimetriä per lyönti. Tällöin kaira on pysähtynyt joko kiveen tai kallioon. Heijarikairauksen tulos tallennetaan kenttätietokoneelle (kuva 2), josta saatavan tulostiedoston avulla piirretään tapahtumasta heijarikairausdiagrammi (kuva 3). Diagrammissa keskellä olevan kairauspylvään oikealle puolelle katkoviivalla tulee heijarikairauksen tulokset. KUVA 2. Kenttätietokone Rufco DL2 (Geomachine 2011)

11 11 KUVA 3. Heijarikairauksen diagrammi (Savonia 2010, 10) Kuvaajan etäisyys pylvään reunasta saadaan jakamalla lyöntien määrä vastaavien uppoamissenttimetrien määrällä. Jos esimerkiksi kuvaaja (katkoviiva) on piirretty tässä kuvassa 0,5 senttimetrin päähän keskellä olevan pylvään reunasta on 20 senttimetrin upotukseen käytetty 10 lyöntiä. Kun 20 senttimetrin upotukseen on käytetty yli 100 lyöntiä, kuvaaja jätetään päästä auki ja merkitään numeroin, montako lyöntiä 20 senttimetrin upotukseen on tarvittu. (Jääskeläinen 2009, ) Kuvan 3 diagrammissa on edetty ilman lyöntejä noin kuusi metriä maanpinnasta ja arvioitu maalaji on savi. Tämän jälkeen vastaan on tullut karkeampaa maalajia ja eteneminen on aloitettu lyönneillä. Tällöin maalajiksi on arvioitu hiekka. Lyöntien määrä on kasvanut lähes suoraviivaisesti ja lyöntien ylittäessä noin 30 lyöntiä per 20 senttimetriä on maalajiksi vaihtunut moreeniksi. Heijarikairaus on lopetettu 10,2 metrin syvyydestä maanpinnasta, kun kaira ei ole enää uponnut 400 lyönnin jälkeen.

12 Puristinkairaus Puristinkairauksessa eli CPT-kairauksessa (Cone Penetration Test) puristetaan vakiomallista kärkikappaletta vakionopeudella maahan samalla mitaten voimia, joita se tunkeutumiseen tarvitsee. Kairaus soveltuu kivettömille ja pehmeille maille. Kairauksen aikana mitataan samanaikaisesti kärkikappaleeseen kohdistuvaa vastusta, kairaussyvyyttä sekä kitkahylsyyn kohdistuvaa hankausvoimaa, eli vaippakitkaa. Kehittyneillä puristinkairauslaitteilla voidaan mitata myös huokosvedenpainetta. Tällöin kairaus on nimeltään CPTU-kairaus. (Jääskeläinen 2009, ) Lisäksi on olemassa CPTU-r optio, jossa mitataan edellisten lisäksi myös maaperän sähkönjohtavuutta. Tämä on erittäin hyvä menetelmä esimerkiksi teräsputkipaalujen korroosioriskin arvioinnissa. (Vaara 2006, ) Kairattaessa kärkeä painetaan maahan vakionopeudella 20 millimetriä/sekunnissa (mm/s). Kairauskalustoon kuuluva kenttätietokone mittaa parametrit niin tiheällä välillä, että piirrettävään diagrammiin saadaan jatkuva mittauskäyrä. Puristinkairauksen diagrammin (kuva 4) kairauspylvään vasemmalla puolella esitetään huokosvedenpaine ja oikealla puolella kuvataan kärkivastus sekä vaippavastus. KUVA 4. CPTU-kairauksen diagrammi (Jääskeläinen 2009, 262)

13 13 Kärkivastus saadaan jakamalla kärkeen kohdistunut voima kärkikappaleen pintaalalla. Yllä olevassa diagrammissa kärkivastuksen yksikkö on meganewtonia per neliömetri (MN/m²). Tässä diagrammissa kuvaajan 0,5 senttimetrin etäisyys keskellä olevasta pylväästä vastaa viittä MN/m². Vaippakitka saadaan jakamalla kitkahylsyyn kohdistunut hankausvoima kitkahylsyn vaippapinta-alalla. Yllä olevassa diagrammissa vaippakitkan yksikkö on kilonewtonia per neliömetri (kn/m²) ja kuvaajan 0,5 senttimetrin etäisyys keskellä olevasta pylväästä vastaa 50 kn/m². Huokosvedenpaineen yksikkö on myös kn/m2 ja sen kuvaajan 0,3 senttimetrin etäisyys keskellä olevasta pylväästä vastaa 96 kn/m². Sitä mukaa kun kärkivastus ja vaippakitka kasvavat, antaa se viitteitä maaperän muuttumisesta karkeammaksi, tiiviimmäksi ja ylikonsolidoituneemmaksi. Nämä kitkasuhteiden muutokset kertovat myös maalajien vaihtumisesta. Maan muuttuessa hienorakeisemmaksi, leikkauslujuuden- ja herkkyysasteen samalla kasvaessa, huokospaine kasvaa. Kuvan 4 diagrammin alaosassa huokosvesipaine kasvaa suoraviivaisesti tunkeuduttaessa syvemmälle. Samalla kärkivastus ja vaippakitka pysyvät vähäisinä ja muuttumattomina. Diagrammi viittaa savea karkeampaan maalajiin, mahdollisesti hiekkaan. (Jääskeläinen 2009, ) 2.3 Puristin-heijarikairaus Puristin-heijarikairauksessa yhdistetään nimen mukaisesti puristinkairaus ja heijarikairaus. Puristin-heijarikairaus toimii hyvin kaikille maille, koska puristinkairauksella saadaan tutkittua hienorakeisten maakerrosten ominaisuudet ja heijarikairauksella tiiviiden maakerrosten ominaisuudet. Puristin-heijarikairaus aloitetaan puristinkairauksella, jossa tankoja pyöritetään ja upotetaan maahan 20 mm/s. Kairausvaunussa olevalla kenttätietokoneella mitataan upottamiseen tarvittavia voimia kokoajan, josta saadaan piirrettyä diagrammi (kuva 5). Kun on saavutettu suurin käytettävä puristusvoima, siirrytään heijarikairaukseen. Heijarikairaus tehdään perinteiseen tapaan. Jos vastaan tulee edelleen löyhiä kerroksia, siirrytään takaisin edellä mainittuun puristinkairaukseen. Puristinheijarikairaus päätetään aina heijarikairaukseen.

14 14 KUVA 5. Puristin-heijarikairauksen diagrammi (SGY 2005) Kuvan 5 diagrammin vasemmalla puolella on näytetty kairauksen vääntömomentti. Vääntömomentin yksikkönä on Newton-metri (Nm) ja tässä diagrammissa 0,5 senttimetrin etäisyys keskellä olevasta palkista vastaa 100 Nm vääntömomenttia. Diagrammin oikealla puolella ylhäällä on esitettynä kärkivastus ja sen alapuolella on piirrettynä heijarikairaus. Puristin-heijarikairaus diagrammista tunnistetaan eri maalajeja vertaamalla kairauksen alussa kärkivastusarvoja vääntömomenttiin. Kairauksen loppupuolella verrataan heijarikairausta vääntömomenttiin. (Jääskeläinen 2009, ) Kuvan 5 diagrammin alkupäässä on silttikerrostumia. Niiden jälkeen on tasaista savi kerrostumaa. Heijarikairauksessa alkaa maalaji muuttua karkearakeisemmaksi syvemmälle mentäessä. 2.4 Porakonekairaus Porakonekairauksella selvitetään luotettavasti kalliopinnan sijainti. Yleisimmin porakonekairaus suoritetaan suojaputken läpi, jotta porauskalusto saadaan helpommin nostettua takaisin ylös maasta. Porakonekairauksessa edetään arvioituun kalliopintaan ja porataan noin 3 5 metrin varmistussyvyys. Tällä varmistetaan, että kyseessä on varmasti kallio eikä kivi tai lohkare.

15 15 Kalliota porattaessa kairaaja tekee havaintoja kallion rakoisuudesta ja kalliossa kulkevasta vedestä. Kenttätietokone mittaa aikaa joka kuluu 20 senttimetrin poraukseen, mitä kutsutaan kellotukseksi. Tuloksista saadaan tulostettua diagrammi, joka kertoo kallion laadusta ja rakoisuudesta (kuva 6). (Jääskeläinen 2009, ). KUVA 6. Porakonekairaus diagrammi (SGY 2005) Kuvan 6 diagrammin vasemmalla puolella kuvataan porausnopeutta. Porausnopeuden yksikkönä on sekuntia per 20 senttimetriä. Tässä diagrammissa 0,5 senttimetrin etäisyys keskellä olevasta palkista kertoo, että 20 senttimetrin poraukseen kului aikaa 20 sekuntia. Diagrammin oikealla puolella on poraajan tekemiä havaintoja. Kalliopinnan taso esitetään kalliosymbolilla ja varmistusporaus, joka on tehty sen alapuolelle, esitetään yhtenäisenä yksittäisenä viivana. 2.5 Maanäyteenotto Maanäytteistä selvitetään laboratoriossa esimerkiksi maalajit, lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet vesipitoisuus ja rakeisuus. Maanäytteet jaetaan häiriintymättömiin ja häiriintyneisiin näytteisiin. Ero syntyy tekniikasta, jolla näyte otetaan maasta.

16 16 Häiriintymätön näyte otetaan siten, että maahan kairataan ensin halutulle syvyydelle työputki, jonka läpi näyte otetaan joko avoimella ottimella tai mäntäottimella. Näyte suljetaan koskemattomana ilmatiiviiseen putkiloon, jota säilytetään viileässä paikassa. Näyte toimitetaan laboratorioon siten, että sen ominaisuudet ja rakenne säilyvät alkuperäisinä. Häiriintynyttä näytettä ei tarvitse käsitellä yhtä tarkasti kuin häiriintymätöntä näytettä. Häiriintynyt näyte voidaan ottaa maakerrosten pintaosista lapiolla, kaivinkoneella tai kierrekairalla. Syvemmistä kerroksista näyte otetaan mäntäkairalla, kannukairalla tai työputkella. Toisin kuin häiriintymättömän näytteen tapauksessa, häirityn näytteen rakenne on rikottu (kuva 7). (Jääskeläinen 2009, ) KUVA 7. Pussitettuja häiriintyneitä näytteitä (Kuva: Antti Hautaniemi 2009) 2.6 Kalliosydännäytteenotto Kalliosydännäytteenottoa kutsutaan timanttikairaukseksi, jossa kalliopintaan kairataan timanttikärjellä varustettu putki, eli niin sanottu vuorausputki. Usein timanttikairausta edeltää porakonekairaus ja iskuputkien upottaminen maahan ja niiden tyhjentäminen. Kun kalliopinta on saavutettu, aloitetaan näytteenotto. Kairan tunkeutuessa kallioon, sen sisälle, onttoon kaksoisteräputkeen työntyy kalliota. Kaksoisteräputkeen työntynyttä kalliota kutsutaan kalliosydännäytteeksi. Yhdellä ajokerralla saatavan näytteen pituus määräytyy kaksoisteräputken pituuden mukaan. Putkien pituudet metreissä ovat 1.5, 3.0, 4.5 ja 6.0. Sydännäytteet kerätään

17 17 usein puisiin laatikoihin ja kuljetetaan laboratorioon analysoitaviksi. Kallion kunnosta aiheutuen näytteet voivat olla yhtenäisiä tai palasina. Sydännäytteet kertovat yksityiskohtaisesti kallionrakenteesta ja eri mineraalien esiintymisestä kalliossa. Niiden tulkinnan avulla voidaan paikantaa myös halkeamat ja murrosvyöhykkeet (Kuva 8). (Rantamäki, Jääskeläinen & Tammirinne 2001, ) KUVA 8. Hyvälaatuisen kallion sydännäytteitä (Kuva: Thomas Gagnon 2007) 2.7 Vesimenekkimittaus Vesimenekkimittauksessa kallioon pumpataan vettä vakiopaineella. Kalliosta tutkittava kohta eristetään tiiviillä tulpilla, jolloin luodaan keinotekoinen painegradientti. Tutkittavaa kohtaa voidaan muuttaa vaihtamalla tulppien paikkaa. Vedenjohtavuus kalliossa arvioidaan Darcyn ja Missbachin lakien avulla kun mitataan

18 18 vesimäärää, joka pumpataan kallioon tietyssä ajassa. Jos kalliossa on halkeamia, vesi leviää paineesta johtuen kallioperään. Usein vesimenekkimittaus tehdään eri paineilla samaa kohtaa mitattaessa; ensin painetta asteittain nostetaan ja sitten lasketaan. Tavoitteena on saada käsitys vesimenekin ja painegradientin välisestä riippuvuudesta eli virtauksen luonteesta. Vesimenekkimittauksessa tutkitaan myös kalliorakojen käyttäytymistä paineenalaisena ja veden virtaamista niissä. Vesimenekkimittauksessa mittauspaine saadaan painemittarista, joka on asennettu vesipumpun yhteyteen. (Geologinen tutkimuslaitos 1983, )

19 19 3 TYÖKOHTEESSA ESIINTYNEET MAA- JA KIVILAJIT 3.1 Moreeni Moreeni on jäätikön synnyttämää maalajia, joka on valtaosin mannerjäätikön pohjassa kulkeutunutta maa- ja kiviainesta. Moreeni on niin kutsuttu lajittumaton maalaji, koska se sisältää useaa eri maalajia ja raekokoa, aina suurista kivenlohkareista hienoimpaan saveen asti. (Tieteen maailma 1991, 65.) Moreeni on suhteistunut maalaji eli se on tiivis ja johtaa huonosti vettä. Moreenissa oleva hienoaines (esimerkiksi savi) pyrkii täyttämään karkeamman runkoaineksen väliin jäävän tyhjän huokostilan. Moreenille voidaan antaa myös lisänimi, jos jotain lajitetta esiintyy siinä muita enemmän, esimerkiksi sora-, hiekka- ja silttimoreeni. Moreenimaastot ovat usein pinnaltaan lohkareisia tai kivisiä (kuva 9). (Rakennusgeologinen yhdistys 2007, 15.) KUVA 9. Moreenileikkaus Suomesta (Kielosto 2009)

20 Lateriitti Lateriitti on maailman yleisin maalaji. Lateriittia syntyy kun kallioperästä kuluu pois piitä, ja tilalle rikastuu runsaasti rautaa ja alumiinia. Lateriitti on trooppisessa ilmastossa syntynyttä jäännössedimenttiä eli rapautumistuotetta. Lateriitti saa punaisen värinsä rikastuneista rautaoksideista. Lateriitti syntyy rapautumisesta, jolloin alkuperäinen kiviaines heikkenee lujuudeltaan olennaisesti ja epätasaisesti. Tämän takia lateriitin kulutus- ja iskunkestävyys on huono ja se liettyy helposti. Savimaisia lateriitteja (bauksiitteja) käytetään paljon alumiinimalmeina. Soramaisia lateriitteja (goethiitteja ja limoniitteja) on käytetty aikoinaan rautamalmeina. Lateriitin käyttö on laajalti syynä trooppisten maiden huonoihin tieoloihin sen helpon liettymisen takia (kuva 10). (Rakennusgeologinen yhdistys 2007, 75.) KUVA 10. Lateriittikiviä (Magmaminerals 2010) 3.3 Basaltti Basaltti on yleisin kivilaji maapallolla. Basaltti syntyy magman purkautuessa tulivuorista merenpohjaan tai maanpinnalle. Basaltti on tumma, emäksinen ja usein se sisältää paljon huokosia. Basaltin päämineraaleja ovat plagioklaasi, pyrokseeni, oliviini, sarvivälke ja erilaiset rautaoksidit. (Geologian Tutkimuskeskus 2006.)

21 21 Basaltti on hyvin hienorakeista ja sitkeää kiveä ja se on yksi kovimmista olemassa olevista kivilajeista. Valtaosa basalttia muodostavasta magmasta purkautuu valtamerien keskiselänteillä, minkä vuoksi basaltti on muodostanut 70 prosenttia Maan pinnasta. (Jones 2006, 163; Busbey, Coenraads, Willis & Roots 1999, 143) (kuva 11). KUVA 11. Basalttikivi (7 Green Science 2011)

22 22 4 MATKAAN VALMISTAUTUMINEN 4.1 Miehistö Kairausmiehistön tärkeimpinä ominaisuuksina voidaan pitää vankkaa kairauskokemusta sekä koti- että ulkomailla ja erilaisten kairausongelmien ratkaisukykyä kun lähdetään ulkomaille tekemään kairauksia. Kap Verdeen lähetettiin aikaisemmilta ulkomaan toimeksiannoilta kokemusta keränneen kairausvastaavan Simo Murron. Toiseksi kairaajaksi valittiin Simon kollega Kimmo Harju, joka osaa sujuvasti englantia. Molemmat heistä ovat suorittaneet vuonna 2009 JAKK:in järjestämän pohjatutkijoiden pätevöitymiskoulutuksen. Destia Oy on tehnyt ulkomaille suuntautuneita toimeksiantoja Wärtsilä Finland Oy:n tilaamina. Tutkimukset ovat sijoittuneet kahdelle eri Karibian saarelle, kesällä 2006 Antiqualle ja toisen kerran helmikuussa 2008 Saint Maartenille. Nämä tutkimukset liittyivät dieselvoimaloiden laajennuksiin, kuten Kap Verdessä. Lisäksi muita ulkomaille suuntautuneita kairaustoimeksiantoja on tehty esimerkiksi Virossa, Norjassa ja Ruotsissa. (Murto 2011; Harju 2011.) Kap Verdeen matkustavien on otettava seuraavat rokotteet: keltakuume, kurkkumätä-jäykkäkouristus, MPR ja hepatiitti A. Suositeltavia rokotuksia ovat myös Hepatiitti B ja lavantauti. Näistä tulee huolehtia kuukausia ennen matkan ajankohtaa. (Terveyskirjasto 2010.)

23 23 Pankki- ja luottokortin lisäksi on matkalle huolehdittava käteistä rahaa, koska useissa eteläisissä maissa ei maksuvälineenä käy pankki- tai luottokortit. Muita mukaan pakattavia henkilökohtaisia tavaroita ovat: - Kannettava tietokone. - Matkapuhelin, sen laturi ja mahdollinen adapteri. - Kamera ja liitinkaapeli tiedonsiirtoa varten. - Sanakirjat suomi-portugali ja suomi-englanti. - Lääkkeitä esim. särkylääkkeet, antibiootit ja vatsalääkkeet. - Hellevaatteita. - Passi. (Murto 2011; Harju 2011.) 4.2 Kalusto Ulkomaan komennuksilla tulee kalusto varustaa siten, että mahdolliset yllättävät maaperäolosuhteet eivät ole esteenä laadukkaiden pohjatutkimusten suorittamiselle. Tutkimuskohteesta ei välttämättä ole tarkkoja pohjaolosuhdetietoja, jos ylipäänsä mitään. Kun kalustoa pakataan, on varauduttava tekemään tutkimuksia laajalla skaalalla. Tarjouspyynnössä mainittiin muun muassa seuraavat tutkimustavat: - puristinheijarikairaus - porakonekairaus - kalliosydännäytteenotto - häiriintyneiden maanäytteiden otto. Lisäksi Ramboll Oy:n geotekninen suunnittelija oli antanut Murrolle tutkimusmääräyksen myös kahdesta vesimenekkikokeesta. Kairauskalustoa pakattaessa varauduttiin 50 metrin syvyisiin kairauksiin. Kairausvaunuksi valittiin Geomachinen keskiraskas GM 100 (kuva 12), koska sillä pystyttiin suorittamaan kaikki tarvittavat kairaukset. Kairausvaunu huollatettiin ennen matkaa ja normaalin huollon lisäksi vaunun öljyt vaihdettiin kuumiin olosuhteisiin soveltuviksi. Näitä öljyjä piti ottaa myös reilusti mukaan matkalle. Kairausvaunu lastattiin kaluston mukana merikonttiin.

24 24 Kaikkien yllämainittujen tutkimuksien suorittamiseksi oli kerättävä kasaan suuri määrä erilaisia laitteita, osia ja osien varaosia. Työkohteessa ei oletettu olevan korjaamoa minkä vuoksi kaikkien yleistavaroiden varaosia varattiin mukaan kahdet, tai jopa kolmet. KUVA 12. GM 100 kairausvaunu (Geomachine 2011) Kaiken tämän tavaran hankkiminen on iso, mutta pakollinen sijoitus. Tällä kertaa ei kaikkia tavaroita tarvinnut ostaa uutena, vaan tavaroita oli jäänyt ylimääräiseksi edelliseltä ulkomaankomennukselta. Kairausvaunu ja kontti olivat erikseen vakuutettava matkaa varten. Aikaisemmasta kaluston pakkaamisesta opittuna kenttätietokonetta (kuva 2) ei saanut laittaa konttiin mukaan, koska se keräisi siellä kosteutta ja höyrystyisi, joten se oli kuljetettava käsimatkatavaroiden joukossa. Kaikista konttiin pakatuista tavaroista oli tehtävä lista, johon oli arvioitava tavaroiden painot. Tavarat pakattiin lavoille, jotka oli numeroitava. Konttiin pakattu kalusto on listattu liitteessä 1. Jokaista tavaraa ei yksinään punnittu, vaan painot olivat arvioituja. Satamassa punnittiin kontin lopullinen paino, joka oli noin kiloa.

25 25 Tavaroiden oli mahduttava yhteen 40 jalan (noin 12 metrin) merikonttiin ja kontin lastaamisessa oli syytä miettiä lastaamisjärjestystä. Viimeiseksi konttiin oli lastattava aggregaatti, käynnistysbuusteri ja käynnistyskaapelit siksi, että kairausvaunu saataisiin käynnistettyä ja ajettua kontista ulos vaikka sen akku olisi tyhjentynyt matkan aikana (kuva 13). KUVA 13. Pakattu kontti (Kuva: Simo Murto 2010) Kontti kuljetettiin sivusta lastattavalla kuorma-autolla Rauman satamaan, josta se meni rahtilaivalla meritse Praiaan. Aikaisemmalla Karibian työmatkalla kalusto kuljetettiin lentorahtina määränpäähän. Tällä kertaa merikuljetus oli parempi vaihtoehto, koska lentorahtina kairausvaunu olisi pitänyt tyhjentää kaikista nesteistä ja lentorahti olisi ollut huomattavasti kalliimpi. (Murto 2011; Harju 2011.)

26 26 5 SAAPUMINEN KAP VERDEEN Koska kontin saapumisajankohta Kap Verdeen oli epävarma, ei miehistöä lähetetty matkaan, ennen kuin tieto kontin saapumisesta kohteeseen tuli. Kontti oli matkalla viisi viikkoa ja keskiviikkona 11.8 se oli saapunut Praian satamaan. Tästä viikon päästä 18.8 Murto ja Harju lähtivät klo 14:35 lentäen Pirkkalasta Vantaalle, josta he lensivät Lissaboniin ja sieltä vasta Praiaan. Lennot lentokentillä odotteluineen kestivät noin 10,5 tuntia ja Praian Francisao Mendesin kentälle he saapuivat 19.8 klo 01:00 paikallista aikaa. Aikaero Suomen aikaan on -4 tuntia. Lentokentällä alkoi useiden eri kaavakkeiden täyttäminen ja viisumien hankinta. Viisumit maksoivat 25 euroa henkilöltä ja ne täytyi maksaa käteisellä. Lentokentältä matka jatkui taksilla Wärtsilä Finland Oy:n varaamaan Oasis Atlantico hotelliin. Murto ja Harju maksoivat hotellihuoneet itse ja saivat myöhemmin laskutettua hotellikustannukset Wärtsilä Finland Oy:ltä. Kap Verde on luokiteltu kehitysmaaksi ja se on taloudellisesti heikko ja kehityksellisesti jäljessä. Murto vertasikin Praian ihmisten elämää Suomen 50-lukuun, jolloin fyysiset työt tehtiin enimmäkseen käsitöinä ja yksinkertaisilla työvälineillä. Murron mukaan traktoreita ei saarella näkynyt kuin muutama ja vaikea niillä olisikin jyrkillä rinteillä toimia. Yleisimmät työkalut olivat kuokat ja harjat. Aamuisin kuorma-autojen lavat olivat täynnä työläisiä, joita vietiin viljelyksille ja taas illalla samat autot hakivat heidät pois. Naisten työnä oli harjata katuja ja maanteitä. Praian asukasluku on noin Kaupungin keskustassa oli selvästi uudempaa ja varakkaampaa aluetta, mutta keskustasta poispäin lähdettäessä alkoivat talot muuttua hyvin yksinkertaisiksi rähjäisiksi majoiksi. Praiassa olivat tiet huonossa kunnossa ja ne olivat pääosin mukulakiveä (kuva 14) paitsi pääväylät, jotka olivat asfaltoituja. Murron mielestä liikennesääntöjä ei tuntunut olevan lainkaan, poikkeuksena alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ja turvavöiden käyttö, joita poliisit valvoivat tarkkaan. Praiassa olevaan automäärään nähden teillä ei näyttänyt olevan kovin pahoja ruuhkia.

27 27 KUVA 14. Huonokuntoinen mukulakivikatu Praiassa (Kuva Simo Murto 2010) Kap Verdessä puhutaan enimmäkseen portugalia ja espanjaa. Englantia osaa vain harva ja kommunikointi paikallisten kanssa oli välillä haastavaa. Paikalliset autovuokraamot eivät vaikuttaneet luotettavilta ja Murto ja Harju liikkuivat ensimmäiset kolme päivää takseilla, etsien hyvää auto-vuokraamoa. Lopulta Murto ja Harju päättivät vuokrata pienen maastoauton kansainvälisestä Hertz-autovuokraamosta, koska se oli luotettavin autovuokraamo ja siellä kävi maksuvälineenä Destia Oy:n mastercard. Taksimatkojen hinnat vaihtelivat kuljettajan mukaan ja niillä liikuttaessa oli aina varattava käteistä rahaa mukaan. Kap Verden valuutta on escudo. Taksimaksut ja huoltoasemilta ostettava polttoaine oli maksettava escudoilla, eikä Shellin huoltoasemille kelvannut Shellin suomalaiset maksukortit. Praian käteisautomaatit olivat suurimmaksi osaksi vanhoja, eivätkä ne lukeneet Harjun uutta visa-korttia. Murron vanha visa-kortti kuitenkin toimi kaikissa automaateissa. Pitkän etsinnän jälkeen Harjukin löysi kaupungista yhden automaatin, josta rahan nosto onnistui. Destia Oy:n mastercard kelpasi vain harvoin maksuväli-

28 28 neeksi Praiassa, mutta Murron ja Harjun visa-korteilla pystyi kyllä useimmiten maksamaan. Ennen töiden aloittamista Murto ja Harju tutkivat työkohteen ympäristön ja etsivät voimalaitosta lähinnä olevan huoltoaseman, josta saisi polttoainetta kairausvaunuun. Paikallinen diesel maksoi 106 escudoa litralta eli 0.97 euroa litralta. Murto ja Harju epäilivät aluksi dieselin sopivuutta kairausvaunuun, koska se muistutti lähinnä jäteöljyä. Diesel osoittautui kuitenkin kelvolliseksi ja vaunu kävi normaalisti. (Murto 2011; Harju 2011.)

29 29 6 TYÖSKENTELY KOHTEESSA 6.1 Alustavat työt Työkohteena oli Palmarejon voimalaitos, joka sijaitsi noin 10 kilometrin päässä Praian keskustasta, suuren aurinkokennopuiston vieressä. Murto ja Harju tulivat taksilla voimalaitokselle perjantaiaamuna Taksi oli jätettävä portille ja yksi porttivahti vei Murron ja Harjun toimistorakennukseen, jossa oli vastassa voimalaitoksen työmaapäällikkö Joan Paolo Bettencourt. Työmaapäällikkö puhui Murron ja Harjun onneksi hyvää englantia, ja kertoi oppineensa englanninkielen aikoinaan opiskellessaan Neuvostoliitossa. Työmaapäällikkö kierrätti Murtoa ja Harjua voimalaitoksen alueella ja kairauspisteet merkittiin alustavasti, ja selvitettiin kaapeleiden ja vesijohtojen sijainti. Kairauspisteiden etäisyys toisistaan oli suurimmillaan noin 400 metriä. Kairauspisteet 1-5 olivat L kirjaimen muotoisella alueella ja reiät 6 ja 7 olivat noin 200 metrin päässä reiästä 5. Pohjakuva alueesta on esitetty liitteessä 2. Kairaustyössä tarvittiin paineilmaa ja vettä. Paineilmaa saatiin kairan omasta kompressorista, mutta kairauspisteiden lähelle piti saada myös juoksevaa vettä. Työpäällikkö järjesti voimalan työntekijöitä kaivamaan uoman turvallisen vesilinjan vetämiselle kairauspisteiden keskelle, mistä kairaajat pystyivät jatkamaan vesilinjaa kontissa olevalla omalla letkukalustollaan. Murto ja Harju olettivat veden alkuperäksi meren. Kävi kuitenkin ilmi, että vesi tuli voimalasta jalostettuna makeana vetenä. Voimalaitoksen henkilökunnan mukaan oli tärkeää, ettei makeaa vettä käytetty yhtään enempää kuin oli pakko. Murto ja Harju pyrkivät minimoimaan veden kulutuksen kairaustyössä.

30 30 Murron ja Harjun lähtiessä Suomesta oli ilmoitettu, että kontti oli saapunut Praian satamaan. Murrolle oli annettu Praian satamapäällikkö Julio Cruzin puhelinnumero, josta kontin sijaintia sai tiedustella. Harjun soittaessa satamaan ei kuitenkaan selvinnyt missä kontti oli. Murron ja Harjun onneksi Palmarejon voimalaitoksen työpäällikkö oli vaikutusvaltainen mies ja hänen soittaessa satamaan kontti saapuikin samana päivänä klo työmaalle, 36 tuntia miehistön saapumisen jälkeen. (kuva 15) KUVA 15. Kontti tuotiin työmaalle paikallisella sivulastaajalla (Kuva: Kimmo Harju 2010) Kontti piti pitää aina lukittuna, jos sen läheisyydessä ei työskennelty, vaikka työmaa-alue oli aidattu ja vartioitu ympäri vuorokauden. Voimalaitoksen vartijat sanoivat, että muuten työkalut saattaisivat joutua vääriin käsiin. Kairauspisteiden paikannus oli sovittu tehtäväksi metrimitoin sitoen ne rakennuksiin Ramboll Oy:n lähettämään kaaviokuvaan (liite 2) nojaten. Kaikki muutkin kairauksiin tarvittavat tiedot oli jo etukäteen lähetetty sähköpostitse, joten työ päästiin aloittamaan. (Murto 2011; Harju 2011.)

31 Työskentelyolosuhteet Koska paluulennot oli varattu etukäteen tietylle päivälle, Murto ja Harju työskentelivät alussa erittäin tehokkaasti, siltä varalta että kairauksissa ilmenisi jotain ongelmia. Aikaa ei alussa ollut hukattavaksi mutta työt tuli silti suorittaa turvallisesti ja työaikalakeja noudattaen. Santiagon saari on vulkaanista alkuperää ja pääosin kuivaa tasankoa. Palmarejon alueella maakerrokset kallion päällä ovat tiivistä moreenia. Kallio on vulkaanista basalttia, jonka seassa on lateriittia. Praian keskilämpötila elokuisin on 28 astetta ja ilmankosteus todella suuri, jolloin auringonpaisteessa työskentely oli ainakin suomalaisten kairaajien mielestä epämukavaa. Kovan kuumuuden takia vettä piti juoda jatkuvasti, ja töihin lähdettäessä oli otettava mukaan useampi litra vettä. Laitoksen henkilökunnan mukaan oli poikkeuksellisen kuumaa ja heilläkin oli tuskallista työskennellä. Laitoksen henkilökunta ihmettelikin kairaajien sitkeyttä ja kestävyyttä näissä olosuhteissa. Kap Verden ilmastoon kuuluvat myös rajut vesisateet ja ukkosmyrskyt, jotka aiheuttavat tulvia ja sortumia. Sateiden jälkeen tulivat moskiitot, jotka levittivät dengue-kuumetta. Paikalliset asukkaat kehottivat Murtoa ja Harjua menemään välittömästi sairaalaan jos heille tulisi kuumeen oireita. (Murto 2011; Harju 2011.)

32 Kairaukset Kairaukset aloitettiin lauantaina 21.8 ja ne suoritettiin Rambollin tekemän tutkimussuunnitelman mukaisesti. Tutkimusohjelma koostui seitsemästä kairausreiästä, jotka ulotettaisiin maakerrosten läpi kallioon. Jokainen kairaus tuli suorittaa taulukossa 1 määriteltyyn maksimisyvyyteen tai 2-5 metrin kallionvarmistusporaukseen. (Murto 2011; Harju 2011.) TAULUKKO 1. Vaatimukset kairaus- ja näytteenottojen syvyyksille (Ramboll 2010) Kairaus Nro. BH-1 (Borehole) BH-2 BH-3 BH-4 BH-5 BH-6 BH-7 Sijainti Vaadittu syvyys (metriä) Ei Kalliota 1 Kallio 2 Voimalaitos/Koneet (Powerhouse/Engines) 30m 5m kallioon Piippu (Stack) 30m 5m kallioon Jäähdytin (Radiator) 15m 2m kallioon Polttoaineen käsittely (Fuel Treatment) 15m 2m kallioon Säiliöt (Containers) 15m 2m kallioon Varastointitankki (Storage Tank) 30m 5m kallioon Purkuasema (Unloading Station) 15m 2m kallioon 1. "Ei Kalliota" tarkoittaa, että ainoastaan maa-ainesta tai täysin rapautunutta kalliota (lateriittia) on havaittu koko kairauksen syvyydessä. 2. "Kallio" tarkoittaa, että kallion pinta on havaittu. Kairauksen kokonaissyvyys tulee olla syvyys kallion pintaan ja lisäksi yllä mainittu syvyys kalliossa Maanäytteet Kairaukset aloitettiin ottamalla ensiksi maanäytteet, jottei maata sekoitettaisi puristin-heijarikairauksella. Tutkimussuunnitelman mukaan maanäytteet piti ottaa häiriintyneinä jokaisesta reiästä kolmen metrin välein. Koska maata oli syvimmillään

33 33 kolme metriä, ottivat Murto ja Harju jokaisesta reiästä yhden maanäytteen metrin väliseltä syvyydeltä. Maanäytteet otettiin työputkella, joka oli helake-putki halkaisijaltaan 90/68 millimetriä. Työputkena käytettynä helake-putken päässä käytettiin Terrateamin 105 millimetrin nastateräistä kruunua. Maanäytteiden ottoa edelsi pintamaiden poisto, eli niin sanottu alkukairaus joka ulottui 30 senttimetrin syvyyteen. BH-3:sta alkukairaus jouduttiin ulottamaan metrin syvyyteen, koska pintamaa oli niin kivistä ja väliaine kovin hienoa. Maanäytteet otettiin onttoa työputkea lyömällä ja pyörittämällä maahan, jolloin maa-aines työntyi putken sisään. Maanäytteet pussitettiin muovipusseihin, kuten kuvassa 6. Muovipussit suljettiin ilmatiiviiksi ja niitä säilytettiin viileässä paikassa suojassa auringolta. Näytteitä piti käsitellä varoen, koska ne olivat saatava Suomeen laboratorioon tutkittavassa kunnossa. Maanäytepussit varustettiin taulukossa 2 olevilla näytenumeroilla. (Murto 2011; Harju 2011.) TAULUKKO 2. Näytteiden numerot Kairausreikä Näytteen numero BH-1 43 BH BH-3 81 BH BH BH BH-7 920

34 Puristin-heijarikairaukset Maanäytteiden ottamisen jälkeen tehtiin puristin-heijarikairaukset. Puristinkairausta ei voitu suorittaa yhdessäkään reiässä, koska Voimalaitoksen maaperässä oleva moreeni oli niin tiivistä, ettei puristinkairaus soveltunut siihen. Heijarikairauksessa tangot upposivat 0.66 metristä 2.63 metriin, ennen kuin vastaan tuli kivi tai kallio. (Murto 2011; Harju 2011.) Porakonekairaukset Kun puristin-heijarikairalla saavutettiin kivi tai kallio, vaihdettiin porakonekairaukseen. Porakonekairauksessa käytettiin R38 MF-tankoja, jotka olivat pituudeltaan 6 jalkaa eli 1.83 metriä. Tankojen päässä käytettiin 64 millimetrin nastateräistä Robit Rocktoolsin valmistamaa porakruunua. Porakonekairauksilla todettiin kallio viidestä reiästä (BH-3 BH-7) (kuva 16). Rei istä BH-1 ja BH-2 otettiin yli 5 metrin kalliosydännäytteet. Kallionäyte otettiin myös reiästä BH-6, mikä toimi samalla kalliovarmennuksena. Murto ja Harju kuitenkin halusivat tehdä kellotuksen vielä sydännäytteen alapuolisesta kalliosta nähdäkseen muuttuuko kallion lujuus.

35 35 KUVA 16. Porakonekairaus Kap Verdessä (Kuva: Kimmo Harju 2010) Tiiviin moreenin alapuolella oleva vulkaaninen kallio oli yläosistaan pehmeää lateriittia ja muuttui syvemmälle mentäessä kovemmaksi basaltiksi. Porakonekairauksia suoritettaessa olikin vaikea arvioida, oliko vastassa kovaa maata vai lateriittia. Porakonekairaukset olivat Suomen oloihin verrattua helpompia tehdä, koska alueella ei ollut pohjavettä, jolloin vastassa ei ollut märkiä maalajeja. Märät maalajit, eli Suomessa usein märkä siltti tai märkä savi, tukkivat porakruunun paineilma- ja huuhtelukanavat, jonka seurauksena tangot usein jäävät maahan kiinni. Porakonekairauksia ja kallionäytteenottoa tehdessä joutuu käyttämään vettä, jotta kruunu tai terä uppoaa kiveen ja, että kivijauhe nousee paremmin ylös reiästä. Koska vesi oli koko saarella arvokasta, porattaessa pyrittiin käyttämään vettä hyvin säästeliäästi. (Murto 2011; Harju 2011.)

36 Kalliosydännäytteenotto Kalliosydännäytteet otettiin kolmesta reiästä (BH-1, BH-2 ja BH-6). Sydännäytteet otettiin T-56-kalustolla, jolla saatiin 42 millimetriä halkaisijaltaan olevia näytteitä. Tangot olivat 1.5 ja 3 metrin pituisia. Timanttikairausta edelsi 90/68 helake-putkien poraaminen kallioon. Tämän jälkeen huuhdeltuun työputkeen asennettiin vielä niin sanottu vuorausputki, jolla tehtiin varsinainen timanttikairaus. Näytteet otettiin kohtisuoraan ylhäältä - alas eli 90 asteen kulmassa. BH-1 ja BH-2 rei issä kallionäytteenotto aloitettiin 3.0 metrin syvyydestä maanpinnalta ja ulotettiin aina 9.3 metriin asti. BH-6 reiästä kallionäytteenotto aloitettiin 4.6 metrin syvyydestä ja jatkettiin 9.8 metrin syvyyteen (kuva 17).

37 37 KUVA 17. Kallionäytteenotto Kap Verdessä (Kuva: Kimmo Harju 2010) Kalliosydännäytteitä suljettiin puisiin näytteenottolaatikkoihin, joihin kirjoitettiin: - näytteenottopaikka - porareiän numero - porauksen kulma asteina - laatikon numero - näytteenottosyvyydet. Näytteenottolaatikoita piti käsitellä varoen, jotta kallionäytteet saataisiin Suomeen siinä kunnossa kun ne oli kalliosta otettu. Kuvat kallionäytteistä on esitetty liitteessä 3. (Murto 2011; Harju 2011.)

38 Vesimenekkimittaus Kahdessa reiässä (BH-2 ja BH-6) tehtiin vesimenekkimittaus. Vesimenekkikokeet suoritettiin yksitulppamenetelmällä ja kalustona oli Atlas Copco Bagger 50 metrin letkukelalla. Vesi pumpattiin kallioon kairausvaunun omalla pumpulla. Kallio oli reikäistä ja paikoin rikkonaista, jonka vuoksi vesimenekkikokeissa vettä huuhtoutui kallioon paljon, varsinkin reikien yläpäissä. (kuva 18) (Murto 2011; Harju 2011.) KUVA 18. Vesimenekkikoe Kap Verdessä (Kuva: Simo Murto 2010) 6.4 Lisätyöt Oli sovittu, että Murto ja Harju suorittaisivat paikan päällä lisätutkimuksia jos siihen olisi Ramboll Oy:n mielestä tarvetta. Murto lähetti kairaustuloksia kahden päivän välein sähköpostitse Ramboll Oy:lle. Kap Verden ja Suomen aikaeron takia puhelimella oli vaikea saada työaikana ihmisiä kiinni, joten sähköposti osoittautui toimivammaksi.

39 39 Projektin aikana ei tullut lisätutkimuksille tarvetta, eikä kairauksissa tullut mitään ongelmia. Yksi rikkoontuminen tapahtui kun kairausvaunussa oleva telinetukirauta irtosi, mutta se ei haitannut työskentelyä ja se hitsattiin kuntoon vasta Suomessa. (Murto 2011; Harju 2011.)

40 40 7 POISLÄHTÖ Kahden viikon ja yhdeksän työvuoron jälkeen oli poislähdön aika. Kairaukset saatiin päätökseen sunnuntaina 29.8 ja kontti saatiin pakattua lähtökuntoon maanantaina. Suurin osa konttiin pakatuista tavaroista jäi kokonaan käyttämättä ja purkamatta Praiassa. Nämä tavarat olivat kuitenkin kaikki välttämättömät varaosat, joita kairauksissa saatettiin tarvita. Kontin pakkaaminen sujuikin Praiassa nopeammin kuin Suomessa, koska suurin osa tavaroista oli jo kontissa pakattuina koko työskentelyn ajan. Satamaan kontti toimitettiin samalla sivustalastaavalla kuormaautolla kuin millä se oli sieltä tuotukin. Lennot menivät samalla tavoin kun tullessakin, paitsi että Murto ja Harju tulivat Helsinki-Vantaan lentokentältä bussilla takaisin Tampereelle. Praiasta kontin tulo takaisin Suomeen kesti yllättävän kauan. Kontti lähti Praian satamasta samana päivänä kun miehistö, mutta tuli Suomeen vasta Kontin saavuttua Suomeen, maa- ja kivinäytteet toimitettiin laboratorioihin tutkimuksiin. (Murto 2011; Harju 2011.)

41 41 8 TULOKSET 8.1 Kairaukset ja vesimenekkikoe Työkohteen maaperän tiiviyden vuoksi puristinkairauksia ei tehty ollenkaan. Heijarikairauksen tulokset olivat hyvin samanlaisia kuin Suomen olosuhteissa tehtyjen. Vaikka basaltti on kovempaa kiveä kuin kotimainen graniitti, saatiin porakonekairauksissa samanlaisia kellotusaikoja kuin Suomessa. Kellotusajat olivat samanlaisia, koska basaltti oli huokoista ja sen seassa oli heikkoa lateriittia, joka edesauttoi poran läpäisyä. Suurin poikkeus suomalaisiin oloihin oli se, että kaikki reiät olivat täysin kuivia. Syynä oli pohjaveden puuttuminen. Santiagon saarella pohjavettä muodostuu hyvin vähän, koska saari sijaitsee trooppisen sadevyöhykkeen reunamilla, missä sateet ovat vähäisiä ja epäsäännöllisiä. Lisäksi saarella ei ole pohjavettä sitovia maakerroksia. Taulukoissa 3 ja 4 on kairaustuloksia kairausrei istä. TAULUKKO 3. Kairaustuloksia Kairausreikä Heijarikairauksella edetty (m) Kallion varmistus poraus (m) BH 1 1,04 0,3 1,2 BH 2 0,66 0,3 1,0 BH 3 2,63 12,37 1,0 2,0 BH 4 1,28 6,92 0,3 1,0 BH 5 1,55 3,65 0,3 1,6 BH 6 0,71 12,09 0,3 1,0 BH 7 0,97 9,23 0,3 1,0 Maanäytteiden ottosyvyys (m)

42 42 TAULUKKO 4. Kallionäytteet Kairausreikä Kallionäytteiden ottosyvyys (m) Kallionäytteen pituus (m) BH 1 3,00 9,30 6,3 BH 2 3,00 9,30 6,3 BH 3 BH 4 BH 5 BH 6 4,60 9,80 5,2 BH 7 Vesimenekkikokeissa kallioon huuhtoutuvan veden määrä oli suurempi kuin suomalaisessa kalliossa keskimäärin. Tämän aiheuttaa basaltin huokoisuus, joka oli suurempaa kallion yläpäässä. (Murto 2011; Harju 2011.) Vesimenekkikokeessa tutkitaan lugeonin kaavalla injektointitarvetta. Lugeonin arvo lasketaan kaavalla 1. (1) jossa Q = vesimäärä (l) L = mittausväli (m) t = mittausaika (min) P = mittauspaine (Mpa) Taulukossa 5 ja 6 on vesimenekkikokeiden tulokset molemmista rei istä. TAULUKKO 5. Vesimenekkimittaukset reiästä BH-2 (Destia Oy 2010) Aloitussyvyys (m) Lopetussyvyys (m) Mittausväli (m) Mittauspaine (Mpa) Mittausaika (min) Vesimäärä (l) Vesimenekki (lugeon) 4,0 9,3 5, ,68 4,0 9,3 5, ,48 4,0 9,3 5, ,91

43 43 TAULUKKO 6. Vesimenekkimittaukset reiästä BH-6 (Destia Oy 2010) Aloitussyvyys (m) Lopetussyvyys (m) Mittausväli (m) Mittauspaine (Mpa) Mittausaika (min) Vesimäärä (l) Vesimenekki (lugeon) 4,6 9,8 5, ,75 4,6 9,8 5, ,34 4,6 9,8 5, , Näytteet Maaperä- ja kalliosydännäytteet tulivat Suomeen muun kaluston mukana kontissa. Maaperänäytteille tehtiin laboratoriotutkimukset Destia Oy:n keskuslaboratoriossa Espoossa. Kolmesta kalliosydännäytteestä kaksi lähetettiin tutkimuksiin Tampereen teknillisen yliopiston maa- ja pohjarakenteiden yksikön laboratorioon. Yhden kalliosydännäytteen Destia Oy säilytti itsellään. Taulukossa 7 on maanäytteiden laboratoriotuloksia. Laboratorioissa maanäytteistä selvitettiin seuraavat ominaisuudet: - Rakeisuuskäyrä jokaiselle määritetylle kerrostumalle, sisältäen hydrometrikokeen, Atterbergin rajat ja humuspitoisuuden. - Kestävyysominaisuudet, sisältäen suljetun puristuslujuustestin ja puristusominaisuudet käyttäen ödometrikoetta. - Karkearakeisten maa-ainesten lujuusominaisuudet, sisältäen suoran rasialeikkauskokeen. TAULUKKO 7. Maanäytteiden tuloksia (Destia Oy 2010) Kairausreikä Vesipitoisuus Humuspitoisuus Hienoaines (%) BH 1 5,74 3,44 25,2 BH 2 13,51 5,02 31,9 BH 3 10,26 6,51 45,9 BH 4 8,90 5,35 38,5 BH 5 7,70 6,08 36,9 BH 6 7,10 7,13 40,9 BH 7 7,15 4,28 38,6

44 44 Kalliosydännäytteistä haluttiin selvittää kivityyppi, kestävyys ja kalliomassan kokonaisvaltainen rikkonaisuus. Taulukossa 8 on kallionäytteiden laboratoriotuloksia. Maa- ja kallionäytteiden tulokset ovat liitteissä 4-6. Kallionäytteiden laboratoriotutkimukset sisälsivät: - Näytteen yksiaksiaalisen puristuslujuuden. - Silmämääräisen kalliotyypin määrityksen. - Kallion rikkonaisuuden määrityksen. (Ramboll Oy 2010.) TAULUKKO 8. Kallionäytteiden tuloksia (Destia Oy 2010) Näytteenotto reikä Näytteen pituus (m) Puristuslujuus (Mpa) Koekappaleen tiheys (kg/m³) BH 2 4, BH 2 5, BH 6 4, BH 6 5,

45 45 9 JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimusalueen maaperä oli erittäin tiivistä hiekkamoreenia. Tutkimusten mukaan vesipitoisuus oli keskimäärin 8.6 prosenttia näytteen painosta, humuspitoisuus keskimäärin 5.4 prosenttia näytteen painosta ja hienoainespitoisuus keskimäärin 36.8 prosenttia näytteen painosta. Kallio oli lujempaa kuin Suomessa, mutta myös reikäisempää. Kallionäytteiden puristuslujuus oli keskimäärin 199 megapascalia ja tiheys 2837 kilogrammaa per neliömetri. Tutkimusten mukaan vesimenekkikokeissa saadut lugeon arvot olivat keskimäärin Töitä nopeutti se, ettei puristinkairauksia suoritettu. Lisäksi pohjaveden puuttuminen teki kairaamisesta helpompaa, koska vastassa ei ollut märkiä maalajeja. Kairauspisteet olivat lähellä toisiaan ja maasto oli helppokulkuista kairausvaunulle. Toisaalta trooppinen ilmasto ja kuumuus tekivät työskentelyolosuhteista haasteellisempia. Lisäksi veden käyttöä oli rajoitettava ja valvottava. Kuka tahansa ei ulkomailla onnistu tekemään maaperätutkimuksia. Työhön pitää lähettää kairaajat, jotka saavat työn tehtyä, vaikka vastoinkäymisiä tulisikin. Vastoinkäymisiä helpottaa, jos mukana on paikallista kieltä tai englantia sujuvasti osaava henkilö. Ulkomaille kairauksiin lähtiessä on otettava mukaan reilusti kalustoa ja kaluston varaosia. On myös tarkkaa mietittävä kontin pakkaamisjärjestystä, ennakoiden myös kontin purkamista. Maaperätutkimukset onnistuivat täydellisesti Kap Verdessä, ja työn tilaajalta (Wärtsilä Finland Oy) ja tutkimusohjelman laatijalta (Ramboll Oy), tuli molemmilta kiitosta erittäin hyvin ja ammattitaitoisesti suoritetusta työstä. Wärtsilä Finland Oy tarjoaa todennäköisesti Destia Oy:lle myös jatkossa kairauksia haastavissa kohteissa ulkomailla. Murto ja Harju vaikuttivat tyytyväisiltä työhönsä kohteessa ja odottavat selvästi seuraavaa työmatkaa Suomen rajojen ulkopuolelle Praian Voimalaitoksen laajennustyöt olisi pitänyt alkaa jo marraskuussa Erinäisten syiden takia kuitenkin työn aloitus myöhästyi ja tämän hetkisen tiedon mukaan työt alkavat lähiaikoina. Päivämääriä ei kuitenkaan ole vielä lyöty lukkoon.

46 46 LÄHTEET 7 Green Science Pumice- igneous rock- extrusive. Luettu Brusila, J Kallioperän vedenläpäisyselvitykset. Luettu Busbey, A., Coebraads, R., Willis, P & Roots, D Ihmeellinen luonto. Kivet & fossiilit. Jyväskylä: Gummerus Destia Oy Luettu Gagnon, T Flickr profiili. Bedrock core samples from the SER project. Luettu Geologian Tutkimuskeskus Retkeilijän kiviopas. Luettu Geomachine Oy Luettu Harju, K. kairaaja. Haastateltu Haastattelijana Hautaniemi, A. Hotellitlennotmatkat Kap Verde. Luettu SGY Pohjatutkimusmerkinnät. Luettu Jones, A Kivet. Helsinki: Werner Söderström Oy Jääskeläinen, R Geotekniikan perusteet. Tampere: Tammertekniikka / Amk- Kustannus Oy Kauppalehti Wärtsilä Oyj Abp. Luettu Kielosto, S Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke. Moreenileikkaus. Luettu Magma Minerals & Logistics Laterite stone. Luettu Mengelt, M. (projektin johtaja) Palmarejon voimalaitoksen maa- ja kallioperän geotekninen tutkimusohjelma. Ramboll.

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI

LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI Vastaanottaja Loviisan kaupunki, vesiliikelaitos Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 31.5.2010 Viite 82130218 LOVIISAN KAUPUNKI, VESILIIKELAITOS UUSI VESITORNI RAKENNETTAVUUSSELVITYS LOVIISAN

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: Kiinteistö Oy Federleynkatu 37 Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 5711 4.12.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 B 13110 HÄMEENLINNA Kiinteistö

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com

20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com 20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET

Lisätiedot

Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija

Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija Kallio-, maaperä ja pohjavesitutkimuskoneiden asiantuntija Kestäviä kallio- ja maaperätutkimuskoneita vaativiin olosuhteisiin Geomachine Oy on vuonna 1984 perustettu kallio- ja maaperätutkimuslaitteiden

Lisätiedot

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS

HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 KERAVAN KAUPUNKI Huhtimontie Tontit 7-871-3,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Salaojituskerroksen rakeisuusalueet Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4437/14/1

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet

Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet A) asennus rautakangella B) asennus polttomoottorikäyttöisellä pyöritysmoottorilla C) asennus kaivinkoneeseen kiinnitettävällä hydraulisella pyöritysmoottorilla

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta

Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Gebwell Oy Tarjoaa korkealaatuisia, kotimaisia maa- ja kaukolämpöratkaisuja, sekä laadukasta ja luotettavaa kaivonporausta Perustettu vuonna 2005 Pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Leppävirralla Työllistää

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS 27.04.2012 Työnro 120007 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Cargotec Valmetinkatu Tampere A-Insinöörit Suunnittelu Oy TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 ESPOO Harakantie 18

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

FLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon!

FLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! - Jätehuollon laitteet FLAAMING OY Smart Syväsäiliöt Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! Olette ostaneet Smart Syväsäiliö tuotteen, joka on tehokas jätteenkeräysjärjestelmä. Lue tämä ohje,

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 10073 SKOL jäsen GUNNARLAN ALUETUTKIMUS Kaivurinkatu 08200 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 01.06.2010 Liitteenä 7 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE Kiviainekset, yleisominaisuudet PANK-2103 PANK RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 17.4.2002 Korvaa menetelmän: 20.3.1995 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

G271_7012 1 H.Palmu 23.03.2011 SIUNTION KUNTA PALONUMMEN ALUE KORTTELIT 171, 172, 173, 174 JA 175 02580 SIUNTIO YLEISPIIRTEINEN POHJATUTKIMUS Sisältö: Jakelu: 4s G:Geo2011\G271_7012\Tekniset_raportit\Tutkimusraportti.doc

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PORVOON KAUPUNKI Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus Perustamistapaohjeistus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23323 Perustamistapaohjeistus

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI

KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI KYVO2, LAHTI ENERGIAN JÄTTEEN KAASUTUSLAITOS RUUKIN TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.1.2011 H. LAUHAKARI YLEISTIETOA HANKKEESTA: HANKKEEN RAKENNUTTAJA LAHTI ENERGIA 100 % JÄTTEESTÄ KAASUTTAMALLA ENERGIAA TUOTTAVA VOIMALAITOS

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S 1 Metropolia Ammattikorkeakoulu marja-liisa.ollonen@metropolia.fi tuomas.heini@metropolia.fi daniel.usurel@metropolia.fi juha.vattuaho@metropolia.fi valtteri.walta@metropolia.fi Ryhmä 3 Marja-Liisa Ollonen

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 10108 SKOL jäsen ROUTIONKAAREN ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 08.06.2010 Liitteenä 2 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna

Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna RAKENNETTAVUUSSELVITYS LUONNOS 8.9.2011 1. YLEISTÄ Päivämäärä 08.09.2011 Proj. nro 82138231 Selvityksen kohde on Katisen kaupunginosassa,

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Pitkäkarin pohjoisosan ja Kylmäniemenlahden rakennettavuusselvitys

Pitkäkarin pohjoisosan ja Kylmäniemenlahden rakennettavuusselvitys Raahen kaupunki Tekninen palvelukeskus 23.3.2012 Ruskatie 1 92140 PATTIJOKI Raahen kaupunki Pitkäkarin pohjoisosan ja Kylmäniemenlahden rakennettavuusselvitys Raahe Raahen kaupunki SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS Vastaanottaja Näytteenottaja Asiakirjatyyppi Näytteenotto-ohjelma Päivämäärä 2.7.2013 Projektinumero 1510006887 FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS FORSSAN KAUPUNKI ENVITECH-ALUEEN VIRTAAMASELVITYS

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Paaluseminaari 2015 Ajan vaikutus geoteknisen kestävyyden kehittymiseen

Paaluseminaari 2015 Ajan vaikutus geoteknisen kestävyyden kehittymiseen 1 20.11.2015 Paaluseminaari 2015 Esityksen sisältö: Johdanto Teoriaa Koekohteet Tuloksia koekohteilta Yhteenveto 2 Johdanto Tiedossa on, että paalujen geotekninen kestävyys kehittyy ajan kuluessa Tausta

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI

TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI TYÖTURVALLISUUS, ENERGIATEHOKKUUS KAPASITEETTI OY Atlas Copco Louhintatekniikka AB Ilkka Eskola 2 TURVALLISUUS JA ERGONOMIA ERGONOMICS TURVALLISUUS Radio-ohjausjärjestelmä (RRC) Radio-ohjauslaitteessa

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus.

KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus. KARUINKIN luonto ON HERKKÄ kokonaisuus. Luonnon ymmärtäminen ja kunnioittaminen on toimintamme kulmakivi. Vastuullisuus on arvo, jonka tuomme työhömme myös tuloksellisuuden ja kumppanuuden tasolla. Kyllä

Lisätiedot

Pohjatutkimusten ohjelmointi sekä tulosten käsittely ja tulkinta Rak-50.3133 Pohjarakentaminen ja pohjanvahvistaminen Luento 1

Pohjatutkimusten ohjelmointi sekä tulosten käsittely ja tulkinta Rak-50.3133 Pohjarakentaminen ja pohjanvahvistaminen Luento 1 Pohjatutkimusten ohjelmointi sekä tulosten käsittely ja tulkinta Rak-50.3133 Pohjarakentaminen ja pohjanvahvistaminen Luento 1 Petteri Ukonjärvi 12.1.2015 Sisällysluettelo Pohjatutkimukset Mielikuvat vs

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA

Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-368

Lisätiedot

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15. Työsuojeluhallinto. Kapeat kaivannot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15. Työsuojeluhallinto. Kapeat kaivannot Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15 Työsuojeluhallinto Kapeat kaivannot Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 15 Kapeat kaivannot TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-041-6 ISSN 1456-257X Multiprint Oy,

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE, RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA ALTIAN ALUE, RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Päivämäärä 25.9.201 Viite 1507767 ALTIAN ALUE, RAKENNET- TAVUUSSELVITYS ALTIAN ALUE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 25.9.201 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Yhteenveto, uudelleenkäyttö 1/3 abioottinen MI määrä, kg. käytetyt koneet ja kulutettu energia. maakaatopaikalle. menevä maa-aines yht.

Yhteenveto, uudelleenkäyttö 1/3 abioottinen MI määrä, kg. käytetyt koneet ja kulutettu energia. maakaatopaikalle. menevä maa-aines yht. Yhteenveto, uudelleenkäyttö 1/3 abioottinen MI määrä, kg käytetyt koneet ja kulutettu energia maakaatopaikalle menevä maa-aines yht. MI/m 17,853 16,884 969 17,853 36 2,5 2,5 2,5 5 286 286 286 1 yht. 2,639

Lisätiedot

RIIHIMÄKI, KYNTTILÄTIE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

RIIHIMÄKI, KYNTTILÄTIE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Eteläinen asemakatu 2 11130 RIIHIMÄKI Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 1.2.2011 Viite 82125243 09 RIIHIMÄKI, KYNTTILÄTIE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS RIIHIMÄKI,

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Hyvä tietää. Etelä-Afrikka. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Etelä-Afrikka. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Etelä-Afrikka Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Etelä-Afrikasta Pääkaupunki Kielet Asukasluku Pretoria Kristinusko ja erilaisia afrikkalaisia uskontoja 11 virallista kieltä esimerkiksi:

Lisätiedot

Hyvä tietää. Brasilia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Brasilia. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Brasilia Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Brasiliasta Pääkaupunki Asukasluku Kieli Brasilia 201 milj. Portugali Uskonto Valuutta Pinta-ala Roomalaiskatolinen ja lukuisia muita uskontoryhmiä

Lisätiedot

YIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

YIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Seija Takanen Päivämäärä 31.5.2012 YIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Laatija Jouni Mali Tarkastanut Timo Raitanen Viite projekti 82142235 1. YLEISTÄ Ramboll Finland Oy (jäljempänä

Lisätiedot

Porausta tehdään erilaisilla työstökoneilla niin sorvissa, porakoneissa kuin koneistuskeskuksissa.

Porausta tehdään erilaisilla työstökoneilla niin sorvissa, porakoneissa kuin koneistuskeskuksissa. Poraus Tampereen Teknillinen Yliopisto Heikki Tikka Porausta tehdään erilaisilla työstökoneilla niin sorvissa, porakoneissa kuin koneistuskeskuksissa. Porausta ovat: poraus ydinporaus väljennys kalvinta

Lisätiedot

RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS " # $ %& (! ) *! + + +, " # $ %& (, - #!

RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS  # $ %& (! ) *! + + +,  # $ %& (, - #! RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS " # $ %& ( ) * + + +, " # $ %& (, - # " # $ %& ( ) * + + +, " # $ %& (, - # "#$%&'(&%)*(+++ +++ KARTOITUKSEN TILAAJA Nimi: Osoite: Kimmo Laipio Kruunutie 5 B

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Lamminrahka rakennettavuusselvitys osayleiskaavoitusta varten 28.01.2014. Kohde

Lamminrahka rakennettavuusselvitys osayleiskaavoitusta varten 28.01.2014. Kohde Rakennettauusselitys 1 (3) Lamminrahka rakennettauusselitys osayleiskaaoitusta arten 28.01.2014 Kohde Kohde käsittää ireillä olean Lamminrahkan osayleiskaaan Kangasalan kunnan länsiosassa, Lahdentien pohoispuolella.

Lisätiedot

Kivikorit. Asennusohje. Oy ViaCon Ab, Vernissakatu 8, 01300 VANTAA Puh. 0207 415 400 e-mail: viacon@viacon.fi www.viacon.fi

Kivikorit. Asennusohje. Oy ViaCon Ab, Vernissakatu 8, 01300 VANTAA Puh. 0207 415 400 e-mail: viacon@viacon.fi www.viacon.fi Kivikorit Asennusohje Oy ViaCon Ab, Vernissakatu 8, 01300 VANTAA Puh. 0207 415 400 e-mail: viacon@viacon.fi www.viacon.fi Asennusohje Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tämä asennusohje on ohjeellinen, eikä

Lisätiedot

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä

Hyvä tietää. Norja. Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Norja Matkoja Ajatuksella ja Sydämellä Hyvä tietää Huippuvuorista Kieli Uskonto Valuutta Norja Evankelisluterilainen Norjan kruunu Mitä erityistä on risteilymatkassa arktisille alueille? Risteily

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI Alangon alueellinen pohjatutkimus

LAPUAN KAUPUNKI Alangon alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSSEOSTUS 3636 26.10.2012 APUAN KAUPUNKI Alangon alueellinen pohjatutkimus 3636/POHJATUTKIMUSSEOSTUS SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 2 2 TUTKIMUSTUOKSET... 2 2.1 Tutkimuspaikka

Lisätiedot

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara

26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara 26.1.2011 www.ruukki.com Jari Mara Teräspaalujen käytön edut paalulaatoissa Teräspaalun edut paalutyypin valinnassa Paalutustyön ympäristövaikutukset maan syrjäytyminen tiivistyminen tärinä Asennuskaluston

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Case: Tavaratalo Hong Kong:in tulipalo Rasmus 28.9.2011 1 28.9.2011 2 28.9.2011 3 Hong Kong tavaratalon palo 23.12.2010 kello 16 Vantaa -23 astetta 28.9.2011

Lisätiedot