Terveydenhuollon näkökulmasta alkoholinkäyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollon näkökulmasta alkoholinkäyttö"

Transkriptio

1 Alkoholihaitat Kaija Seppä Alkoholiongelmainen ei ole vastaanotolla toivottu potilas, koska hänen ongelmansa tulkitaan itse aiheutetuksi eikä se ole helposti parannettavissa. Näiden potilaiden käynnit ajoittuvat kiireiseen päivystysaikaan, jolloin jatkohoitopaikan järjestäminen on vaikeata. Lisäksi he tarvitsevat valvontaa ja sitovat henkilökuntaa. Alkoholiongelma on kuitenkin kulultaan samanlainen kuin muutkin krooniset sairaudet; harva potilas jaksaa hoitaa sairauttaan riittävän hyvin. Tähänkin sairauteen on lääkkeitä, jotka auttavat joitakin mutteivät kaikkia. Alkoholismi on alle 65-vuotiaiden miesten tärkein kuolinsyy. Niinpä sen ehkäisyyn pitää panostaa terveydenhuollossakin. Myös kroonistuttuaan se oikeuttaa hoitoon kuten muutkin sairaudet. Terveydenhuollon näkökulmasta alkoholinkäyttö on ongelma silloin, kun se on niin runsasta, että terveys vaarantuu tai terveyshaittoja on jo todettavissa. Alkoholiongelma ymmärretään yleisesti alkoholiriippuvuudeksi, joka on selvästi havaittavissa. Tässä katsauksessa sisällytän alkoholiongelmaisiin paitsi ne potilaat, joille alkoholi on aiheuttanut riippuvuuden tai elinkomplikaatioita, myös ne, joilla on alkoholinkäytön takia riski saada tulevaisuudessa jokin vaurio. On arvioitu, että maassamme on ainakin alkoholin suurkuluttajaa eli edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvaa henkilöä. Kaikille suurkuluttajille ei ilmaannu oireita tai ongelmia alkoholinkäytöstä. Nykylääketieteellä ei ole kuitenkaan keinoja määrittää, kuka kuuluu riskiryhmään, joten teoreettinen vaurioriski koskee jokaista suurkuluttajaa. Suurkuluttajien ja samalla myös vaurioiden määrän ennakoidaan suurenevan, kun primaariprevention keinot vähenevät Suomen yhdentyessä muuhun Eurooppaan. Runsas alkoholinkäyttö voi aiheuttaa monenlaisia oireita, joten suurkuluttajat käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluita. Suomessa erikoissairaanhoidon potilaiden joukossa 11 % naisista ja 25 % miehistä on suurkuluttajia (Seppä ym. 1996). Perusterveydenhuollossa vastaavat osuudet ovat 9 % ja 20 % (Aalto ym. 1999). Lääkäri siis kohtaa työssään joka päivä useita tällaisia potilaita. Nämä potilaat eroavat muista siinä, että he häpeävät ongelmaansa, eivät välttämättä tiedä sen yhteyttä oireisiinsa ja kokevat asian esiin ottamisen vaikeaksi. Lääkärin tulisi muistaa suurkulutuksen mahdollisuus laajan oirekirjon taustalla ja tehdä aloite alkoholista keskusteluun. Motivointitaidot ja monitahoisen hoitoverkoston tunteminen ovat myös tärkeitä elementtejä alkoholiongelmaisen potilaan hoitamisessa. Löydä ongelma Alkoholiongelmaa on usein vaikea havaita vastaanotolla. Tilan yleisyyden vuoksi hoitavan lääkärin tulisi selvittää potilaan alkoholinkäyttö sopivassa hoitosuhteen vaiheessa, mieluiten heti ensi käynnillä. Käyttöä on syytä kysyä uudelleen, jos terveydentilassa tapahtuu muutoksia ja etenkin tietyissä tilanteissa (taulukko 1). Ihanteellista olisi, jos potilaalla olisi kokonaishoidosta vastaava lääkäri ja muiden alojen erikoislääkäreiden konsultaatiot tulisivat keskitetysti tämän lääkärin tietoon. Haastattelu on suurkulutuksen selvittämisen diagnostisista keinoista paras, kustannuksiltaan edullisin ja hoitosuhteen kehittämisen kannalta suositeltavin. Muutama kysymys riittää. Lisä Duodecim 2003;119: K. Seppä

2 Taulukko 1. Tilanteita, joissa alkoholinkäyttö on syytä selvittää. Aina, kun uusi potilas hakeutuu hoitosuhteeseen Terveystarkastus Tietyt oireet tai löydökset Trauma Toistuvat sairauslomapyynnöt Masentuneisuus, ahdistuneisuus tai unettomuus Sukupuolielämän häiriöt Kohonnut verenpaine Eteisvärinä Epämääräiset vatsavaivat Muisti-, tasapaino- tai raajojen tuntohäiriöt Suurentunut glutamyylitransferaasiarvo tai punasolujen keskitilavuus apuna voidaan käyttää strukturoituja kyselylomakkeita. Näistä suositeltavin on AUDIT (taulukko 2) (Saunders ym. 1993, Fiellin ym. 2000, Reinert ja Allen 2002). Koska AUDIT-lomake on melko laaja, potilasta voidaan pyytää täyttämään se jo ennen vastaanotolle tuloa tai kiireisessä tilanteessa täyttämään se vain osittain (Bush ym. 1998, Fiellin ym. 2000, Gordon ym. 2001). AUDIT on sopiva erityisesti terveystarkastuksiin liitettynä. Ongelman toteamisessa voidaan käyttää myös laboratoriokokeita, mutta ne eivät korvaa haastattelua (Aertgeerts ym. 2001). Seerumin glutamyylitranferaasin (GT) ja Taulukko 2. AUDIT-kysely (Alcohol Use Disorders Identification Test, Saunders ym. 1993) 1. Kuinka usein juot alkoholijuomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. 1. Noin kerran kuussa tai harvemmin kertaa kuussa kertaa viikossa 4. 4 kertaa viikossa tai useammin 2. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytät alkoholia? annosta annosta annosta annosta tai enemmän YKSI annos on: pullo keskiolutta tai siideriä, lasi (12 cl) mietoa viiniä, pieni lasi (8 cl) väkevää viiniä tai ravintola-annos (4 cl) väkeviä 3. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? 4. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholinkäyttöä, kun aloit ottaa? 5. Kuinka usein viime vuoden aikana et ole juomisen vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi? 6. Kuinka usein viime vuoden aikana runsaan juomisen jälkeen tarvitsit aamulla olutta tai muuta alkoholia päästäksesi paremmin liikkeelle? 7. Kuinka usein viime vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen? 8. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia? 9. Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena? 0. Ei 2. On, muttei viimeisen vuoden aikana 4. Kyllä, viimeisen vuoden aikana 10. Onko läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi tai ehdottanut, että vähentäisit juomista? 0. Ei 2. On, muttei viimeisen vuoden aikana 4. Kyllä, viimeisen vuoden aikana AUDIT:n pisterajaus: yhtä suuri tai suurempi kuin 8 merkitsee mahdollista suurkulutusta. (Pisteytys on kahdeksassa ensimmäisessä kysymyksessä ja kahdessa viimeisessä). 2509

3 niukkahiilihydraattisen transferriinin (CDT) määritykset yhdistettynä osoittavat noin 60 % suurkulutustapauksista (Sillanaukee ym. 1998). Tällöin on muistettava GT:n väärät positiiviset määritystulokset: noin 30 %:ssa suurentuneiden GT-arvojen taustalla on jokin muu syy kuin alkoholin suurkulutus. Jos GT-arvo on yli 300 UI tai se ei normaalistu juomisen vähentämisestä huolimatta, on syytä tehdä tarkempia selvityksiä. Hoitosuhteen kannalta on suositeltavaa, että potilaalle kerrotaan laboratoriokokeiden tekemisen syy. Diagnostinen eteneminen on esitetty taulukossa 3. Motivoi muutokseen Potilaat eivät läheskään aina ole halukkaita muuttamaan alkoholinkäyttöään. Monimutkaisten kyselyiden sijasta voi kiireiselläkin vastaanotolla varsin yksinkertaisesti kartoittaa muutoshalukkuutta kysymällä esimerkiksi:»oletteko ajatellut vähentää juomistanne?» Jos vastaus on ehdottoman kielteinen, on melko turhaa ryhtyä antamaan yksityiskohtaisia ohjeita. Joskus vastaus on epäröivä ja joskus ehdottoman myönteinen. Potilas saattaa kertoa yrittäneensä jo vähentää alkoholinkäyttöään. Muutokseen kuuluu eri vaiheita: esiharkinta-, harkinta- ja toimintavaihe (Prochaska ja DiClemente 1992, Rollnick ym. 1992, Dunn ym. 2001). Toimintavaiheessa olevan potilaan kanssa aloitetaan hoito, ja har- Taulukko 3. Alkoholin runsaan käytön toteaminen Avoin kysymys Miten käytätte alkoholia? (eritellen juomalaaduittain; myös olut ja siideri) Lisäkysymykset Milloin viimeksi käytitte alkoholia? (juomalaaduittain) Kuinka paljon silloin joitte ja vastaako määrä tavallisesti käyttämäänne? Tarvittaessa tilanteen mukaan AUDIT-kysely Kokonaan (vähintään 8 pistettä) tai Kolme ensimmäistä kysymystä (kun kiireinen tilanne; vähintään 5 pistettä) tai Kolmas kysymys (kun erittäin kiireinen tilanne; vähintään 3 pistettä) Tarvittaessa tilanteen mukaan Seerumin niukkahiilihydraattisen transferriinin ja glutamyylitransferaasin määritys kintavaiheessa olevalle annetaan tietoa muutoksen hyödyistä ja häntä innostetaan pohtimaan asioita antamalla kirjallista materiaalia alkoholin vaikutuksista terveyteen. Esiharkintavaiheessa olevan potilaan kanssa hoidetaan niitä vaivoja ja oireita, joiden takia hän on hakeutunut vastaanotolle. Hyvä hoitosuhde sallii ehkä myöhemmin alkoholiasioiden puheeksi ottamisen. Anna lyhytneuvonta Kun potilas on kertonut alkoholin käytöstään ja se tuntuu ylittävän riskirajat (joka viikonloppu humalajuominen eli yli viisi annosta naisilla ja yli seitsemän annosta miehillä tai säännöllisesti päivittäin yli kaksi annosta naisilla ja yli kolme annosta miehillä), on syytä antaa tietoa käytön terveysriskeistä. Lyhyt, potilaan oireeseen suhteutettu tieto on selkeä lähtökohta, ja tällaisen neuvonnan tuloksellisuudesta on hyvä näyttö (Bien ym. 1993, Kahan ym. 1995, Wilk ym. 1997, Salaspuro 2001, Moyer ym. 2002). Jos potilaan verenpaine on kohonnut ja käyttö on runsasta, voidaan esimerkiksi todeta:»alkoholinkäyttönne on siinä määrin runsasta, että se voi osittain selittää lievästi kohonneen verenpaineenne.» Seuraavaksi potilaalta voi kysyä hänen halukkuuttaan vähentää. Jos vastaus on epäröivä tai selvästi myönteinen, annetaan esimerkiksi»hallittua juomista» -opas (www. health.fi/paihde/materiaalit/index.html) ja pyydetään potilasta seurantakäynnille muutaman viikon kuluttua. Potilas voi itse asettaa itselleen realistisen vähentämistavoitteen. Seurantakäynnillä selvitetään oireen (tässä tapauksessa verenpaineen) tila ja vähentämistavoitteen saavuttaminen. Kuunteleva, avoin ja moralisoimaton ilmapiiri ovat tärkeitä seikkoja (taulukko 4). Joskus riittää yksi käyntikerta, toisinaan tarvitaan pari seurantakäyntiä lisää. Järkevintä on sitoa käyntien määrä potilaan vastaanotolle tuoneen oireen seurannan tarpeeseen. Räätälöi katkaisuhoito ja alkoholismin lääkehoidot Pitkään kestäneen alkoholinkäytön jälkeinen vieroitustila on oirekuvaltaan liukuva. Lievim K. Seppä

4 Taulukko 4. Mini-intervention sisältö. Ensi käynnillä Alkoholin käytöstä kysyminen Neuvonta (terveystieto) suhteutettuna potilaan oireeseen suullisesti ja kirjallisena (Hallittua juomista -opas); potilaan kuuleminen tavoitteen asettelussa»raamit» rohkeus, alkoholitietous, apu, myötätunto, itsemääräämisvastuu, toimintaohjeet Seurantakäynn(e)illä Potilaan kuunteleminen Tuki ja kannustus Laboratoriokokeet tilanteen mukaan millään vieroitustila ei vaadi lääkitystä; sitä ei kannata tyrkyttää potilaalle, ja sen määräämisestä voi myös kieltäytyä. Toisaalta kysymyksessä saattaa olla kiireisiä toimenpiteitä ja sairaalahoitoa vaativa henkeä uhkaava tila. Perusperiaate on, että vieroitusoireet on syytä hoitaa kunnolla. Niiden voimakkuutta voidaan testata esimerkiksi CIWA-Ar-kyselylomakkeella (Laitinen ja Mäkelä 1998). Jos pistemäärä on alle kymmenen, selvitään yleensä levolla ja runsaalla nesteen nauttimisella sekä tarvittaessa oireenmukaisella lääkityksellä (esimerkiksi särky- ja mahalääkkeet). Rauhoittavat lääkkeet ja unilääkitys ovat paikallaan, jos pistemäärä on Lääkitys voidaan antaa myös polikliinisesti, jos potilaan kotiolot sen sallivat. Tilannetta on hyvä silloinkin seurata, ja potilas voi hakea lääkityksen päivittäin esimerkiksi hoitajalta. Kun pistemäärä on yli 20, tarvitaan osastohoitoa ja usein diatsepaamikyllästyshoitoa (Laitinen ja Mäkelä 1998). Tämä hoito voidaan antaa myös terveyskeskuksen vuodeosastolla. Huomattava sekavuus ja tajunnan heikkeneminen edellyttävät osastohoitoa, jossa on ympärivuorokautinen mahdollisuus myös laboratorioarvojen tarkkailuun. Useat alkoholista riippuvaiset potilaat ovat pitkään käyttäneet rauhoittavia lääkkeitä. Tällöin saatetaan vieroitustilanteessakin tarvita YDINASIAT suuria annoksia, eikä lääkitystä saa lopettaa nopeasti. Vieroitus rauhoittavista lääkkeistä on suunniteltava alkoholivieroituksen jälkeen, ja sen toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa. Pääperiaate on, ettei rauhoittavia lääkkeitä tule kirjoittaa alkoholistille kerralla suuria annoksia, vaan käytön tulee olla valvottua. Katkaisuhoidon jälkeen on mietittävä, mitä tukea potilas tarvitsee pysyäkseen raittiina. Myös mini-intervention vaikutuksesta juomisensa kohtuullistaneet potilaat tarvitsevat joissakin tilanteissa tukea selviytyäkseen retkahtamatta. Yleislääkärikin voi käyttää tällöin apuna lääkehoitoja, jos hoitosuhde muutoin on toimiva. Disulfiraami (ks. Salaspuro tässä numerossa) estää alkoholimetabolian siten, että elimistöön kertyy asetaldehydiä. Tästä syystä juominen (ja jopa alkoholia sisältävät parta- ja hajuvedet) aiheuttaa epämiellyttäviä, toisinaan hengenvaarallisiakin oireita muutaman päivän ajan lääkkeen ottamisen jälkeen. Disulfiraami on hyvä apu joillekin alkoholisteille etenkin riskitilanteissa (Garbutt ym. 1999). Käyttö tulee aloittaa yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, ja se on syytä räätälöidä potilaan yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvaksi. Ihonalaisista kapseleista ei ole todettu liukenevan riittävän suuria pitoisuuksia farmakologisen vaikutuksen saamiseksi. Pitkäaikaisessa käytössä potilaan maksa-arvoja tulee aika ajoin seurata. Suomessa on tehty jopa maksansiirto disulfiraamin aiheuttaman vaurion vuoksi. Naltreksoni hillitsee joidenkin alkoholistipotilaiden juomahimoa (Streeton ja Whelan 2001), ja sen käyttöä kannattaa kokeilla. Ne, joilla juo- Alkoholin käytön vähentämiseen tähtäävä neuvonta vastaanotolla (mini-interventio) on tehokas ja yksinkertainen työväline kansanterveyden kohentamiseksi. Mini-intervention ohella alkoholin riskikäyttäjän hoidon räätälöinti edellyttää lääkehoitojen tuntemusta sekä potilaan kokonaisterveyden ja riippuvuustaipumusten huomioon ottamista. Alkoholista vaikeasti riippuvaisen potilaan hoidossa parhaan tuloksen takaa monien eri alojen ammattilaisten kanssa tehtävä yhteistyö. 2511

5 mahimo laantuu, voivat käyttää lääkettä päivittäin tai vaiheittain ennen riskitilanteita. Naltreksonihoitoon on yhdistettävä ainakin supportiivinen keskustelu ja tilanteen niin vaatiessa tehokkaampi terapia. Hoida kokonaisuutta Alkoholi leimaa potilaan. Se ottaa usein lääkärinkin valtaansa siten, että potilaan muut riskit ja sairaudet unohtuvat. Tämä vaikeuttaa alkoholiongelmaisen potilaan kokonaishoitoa. Alkoholi vähentää kipua. Syvästi humalainen potilas voi olla vammautunut tai hänellä saattaa olla esimerkiksi haimatulehdus ilman selviä ulkoisia merkkejä kivusta. Päihtynyt vuodepotilas kannattaa tutkia edestä ja takaa, perkutoiden ja auskultoiden unohtamatta verenpaineen mittausta ja nivelten tutkimista. Päivystystilanteissa alkometritestiä kannattaisi käyttää nykyistä enemmän. Jos kliinisen tilan ja lukeman välillä on epäsuhtaa, pitää etsiä myös huumeita virtsasta. Leikkaukseen tulevan potilaan sekavuus voi johtua vieroitustilasta, ja huonon glukoositasapainon tai infektoituneen ihottuman taustalla saattaa olla runsas alkoholinkäyttö. Myös kroonisen alkoholistin somaattinen tila on syytä tutkia ajoittain kunnolla (Seppä ym. 1996). Etenkin työkykyä arvioitaessa tämä on tärkeätä. Alkoholista riippuvainen ei välttämättä ole huolehtinut hampaittensa tai näkönsä korjaamisesta. Tulehtuneet hampaat saattavat selvästi heikentää yleiskuntoa ja heikko näkö kuntoutuvan työkykyä. Alkoholisteilla esiintyy myös muuta väestöä useammin masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä myös psykoottistasoisia mielenterveyden häiriöitä. Vaikka usein on vaikeata arvioida, oliko alkoholismi ennen mielenterveyden häiriötä vai päinvastoin, on tilannetta kuitenkin seurattava. Jos masennus jatkuu yli kuukauden vieroitushoidon jälkeen, on syytä aloittaa masennuslääkitys. Riippuvuuteen taipuvaiselle alkoholistille tulisi määrätä varoen rauhoittavia lääkkeitä. Tässäkin ratkaisut ovat yksilöllisiä; jotkut alkoholistit ovat selvinneet ongelmastaan työkuntoisiksi ja käyttävät ohjeen mukaan säännöllistä bentsodiatsepiinilääkitystä. Alkoholiongelmaisista suurin osa tupakoi. On jonkin verran näyttöä siitä, että vieroittautuminen onnistuu paremmin, kun samanaikaisesti puututaan sekä alkoholinkäyttöön että tupakointiin. Potilas tietenkin ratkaisee, mutta kysyä kannattaa; nikotiinikorvaushoidon tai katekoliamiinien takaisinoton estäjien käytön aloittaminen on pieni asia. Kuten muistakin sairauksista on myös alkoholiongelmasta tehtävä asialliset sairauskertomusmerkinnät. Kirjata voidaan objektiivisia löydöksiä (AUDIT-pistemäärä, potilaan ilmoittamat juomamäärät jne.) muttei asiattomia huomautuksia esimerkiksi potilaan ulkonäöstä. Kun sairausloman syynä on alkoholi, on diagnoosi kirjattava todistukseen. Tällöin on tietenkin myös huolehdittava hoitotoimista. Konsultoi ja vastaa konsultaatiopyyntöihin Alkoholistipotilaan hoidossa tulee toimia kuten kenen tahansa muun potilaan hoidossa. Elinkomplikaatiota epäiltäessä on kyseisen alan erikoislääkärin konsultaatio aiheellinen. Samoin ovat neurologin kannanotto ja perustutkimus paikallaan jo ensimmäisen krampin jälkeen. Jos omat taidot alkoholiongelman hoitamisessa eivät riitä, potilaan voi lähettää A-klinikkaan tai konsultoida alueella mahdollisesti toimivaa päihdelääketieteen erikoislääkäriä. Pidempi kuntoutusjakson vaatii maksusitoumuksen ja tämä taas edellyttää kunnan sosiaalitoimen päätöstä. Jos potilaan alkoholiongelmaan liittyy psyykkinen sairaus, mielenterveysaseman konsultaatiosta saattaa olla apua. Vaikeat psyykkiset sairaudet kuuluvat psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Usein alkoholistipotilas saa apua vertaistukiryhmistä kuten AA:sta tai A-killasta. Alkoholistipotilaan työkyky on arvioitava, jos hoidot eivät auta. Tämän voi tehdä myös yleislääkäri nojautuen erikoislääkärin konsultaatioihin. Kunnollinen työ- ja hoitohistoria, potilaan perusteellinen haastattelu ja somaattisen tilan tutkiminen ovat päätöksenteon peruspilareita. Joskus viranomaiset pyytävät arviota potilaan alkoholinkäytöstä. Tavallisimmin tällainen tilan K. Seppä

6 ne tulee eteen potilaan jäätyä kiinni rattijuopumuksesta. Nykylainsäädännön mukaan lääkäri saa antaa tiedon potilaan sairaudesta (päihderiippuvuudesta) ainoastaan tämän luvalla. Arvion on perustuttava objektiivisiin tosiseikkoihin, joiden todentaminen on mahdollista ainoastaan seurannan ja potilaan hyvän tuntemuksen perusteella (Rantanen ym. 2001). Apuna tulee käyttää AUDIT-kyselylomaketta, ICD- 10:n riippuvuuskriteereitä sekä hyvää anamneesia ja laboratoriokokeita. Lopuksi»Miten monta kertaa meidän tulee lähettää tämä sama potilas jatkohoitoihin, kun mitään ei tunnu tapahtuvan ja aina vain hän tulee takaisin vaatimaan hoitoja?» Tällainen kysymys tulee usein mieleen etenkin perusterveydenhuollossa, jonne potilas aina palaa ongelmien pahennuttua tai tilanteen vaikeuduttua. Perusterveydenhuolto on myös se paikka, jossa potilasta on komplikaatioiden ilmaannuttua hoidettava, vaikkei itse alkoholiongelmaa saataisikaan hoidettua. Lääkärin kannalta alkoholiongelmaisen potilaan tulisi olla samalla viivalla muiden sairaiden kanssa; kysymys ei ole potilaan tahdosta tai tahdottomuudesta vaan vaikeahoitoisesta sairaudesta. Hoidon onnistumista ei välttämättä mitata lopullisella paranemisella tila vaihtelee kuten muissakin kroonisissa sairauksissa. Joskus lyhytkin»remissio» on potilaan ja läheisten kannalta tärkeä. Toisaalta lääkärin on myös säilytettävä ammatillisuutensa. Kaikkiin potilaan vaatimuksiin ei välttämättä ole lääketieteellisiä perusteita, ja tällaisia pyyntöjä ei tule täyttää. On myös tärkeätä muistaa, ettei lääkäri voi eikä osaa hoitaa potilaan kaikkia asioita; joskus on lähetettävä potilas muille ammattilaisille. Kirjallisuutta Aalto M, Seppä K, Kiianmaa K, Sillanaukee P. Drinking habits and prevalence of heavy drinking among primary health care outpatients and general population. Addiction 1999;94: Aertgeerts B, Buntinx F, Ansoms S, Fevery J. Screening properties of questionnaires and laboratory tests for the detection of alcohol abuse or dependence in a general practice population. Br J General Practice 2001;51: Bien TH, Miller WR, Tonigan JS. Brief interventions for alcohol problems: a review. Addiction 1993;88: Bush K, Kivlahan DR, McDonnell MB, Fihn SD, Bradley KA. The AUDIT alcohol consumption questions (AUDIT-C): an effective brief screening test for problem drinking. Ambulatory Care Quality Improvement Project (ACQUIP). Alcohol Use Disorders Identification Test. Arch Intern Med 1998;158: Dunn C, DeRoo L, Rivara FP. The use of brief interventions adapted from motivational interviewing across behavioural domains: a systematic review. Addiction 2001;96: Fiellin DA, Reid MC, OConnor PG. Screening for alcohol problems in primary care. A systematic review. Arch Intern Med 2000; 160: Garbutt JC, West SL, Carey TS, Lohr KN, Crews FT. Pharmacological treatment of alcohol dependence: a review of the evidence. JAMA 1999;281: Gordon AJ, Maisto SA, McNeil M, ym. Three questions can detect hazardous drinkers. J Fam Pract 2001;50: Kahan M, Wilson L, Becker L. Effectiveness of physician-based interventions with problem drinkers: a review [see comments]. CMAJ 1995;152: Laitinen K, Mäkelä R. Katkaisuhoito. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K ja Seppä K, toim. Päihdelääketiede. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 1998, s Moyer A, Finney JW, Swearingen CE, Vergun P. Brief interventions for alcohol problems: a meta-analytic review of controlled investigations in treatment-seeking and non-treatment-seeking populations. Addiction 2002;97: Prochaska JO, DiClemente CC. Stages of change in the modification of problem behaviors. Prog Behav Modif 1992;28: Rantanen P, Mäkelä M, Alaja R, Luotonen K, Seppä K. Päihteet ja ajokortti. Rattijuoppojen hoitoonohjausprojektin loppuraportti. STM/selvityksiä 2001:8. Helsinki Reinert DF, Allen JP. The Alcohol Use Disorders Identification Test (AU- DIT): a review of recent research. Alcohol Clin Exp Res 2002; 26: Rollnick S, Heather N, Gold R, Hall W. Development of a short readiness to change questionnaire for use in brief, opportunistic interventions among excessive drinkers. Br J Addict 1992;87: Salaspuro M. Intervention mot riskfylld alkoholkonsumtion sekundär prevention av alkoholproblem. Kirjassa: Berglund M, Andreasson S, Franck J, Fridell M, Håkanson I, Johansson B-A, Lindgren B, Nicklasson L, Rydberg U, Salaspuro M, Thelander S, Öjehagen AE, toim. Behandling av alcohol- och narkotikaproblem Statens Beredning för Medicinsk Utvärdering (SBU) 2001, s Saunders JB, Aasland OG, Babor TF, de la Fuente JR, Grant M. Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO collaborative project on early detection of persons with harmful alcohol consumption-ii. Addiction 1993;88: Seppä K, Mäkelä R, Poikolainen K, Heinälä P. Päihdepotilaan perustustutkimus. Suom Lääkäril 1996;51: Sillanaukee P, Aalto M, Seppä K. Carbohydrate deficient transferrin and conventional alcohol markers as indicators for brief-intervention among heavy drinkers in primary health care. Alcohol Clin Exp Res 1998;22: Streeton C, Whelan G. Naltrexone, a relapse prevention maintenance treatment of alcohol dependence: a meta-analysis of randomized controlled trials. Alcohol Alcohol 2001;36: Wilk AI, Jensen NM, Havighurst TC. Meta-analysis of randomized control trials addressing brief interventions in heavy alcohol drinkers. J Gen Intern Med 1997;12: KAIJA SEPPÄ, professori, ylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala, Psykiatrian tulosyksikkö ja Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos Tampereen yliopisto 2513

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Mini interventio Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Euroopan 5 tärkeintä terveys ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 DALY (000) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tupakka Hypertonia

Lisätiedot

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholihaittoja vähentämässä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholijuomien kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1960 2006 100 % 80 60 40 20 Mallasjuomat

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

ALKOholin käytön. työvälineenä audit

ALKOholin käytön. työvälineenä audit ALKOholin käytön Riskien arviointi, neuvonta ja hoitoonohjaus työvälineenä audit OPAS SOSIAALIALAN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 1 TYÖVÄLINEENÄ AUDIT Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Leena Alho

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet S O S I A A L I - J A T E R V E Y S M I N I S T E R I Ö Esitteitä 2006:6 1 Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Ikääntyminen tuo muutoksia

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3. Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.2013 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Kysyminen ja puuttuminen on osa hoitoa. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori TaY

Kysyminen ja puuttuminen on osa hoitoa. Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori TaY Kysyminen ja puuttuminen on osa hoitoa Kaija Seppä Päihdelääketieteen professori TaY Mitä on drinkki? Suomen drinkki n. 12gr absol. alkoholia 0.33 keskiolut 12cl mietoa viiniä 8cl väkevv kevää viiniä 4cl

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 1 90 Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 85 80 75 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille 70 65 Alkoholinkäytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille Alkoholimittari

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Miten voit?-terveyskysely

Miten voit?-terveyskysely Miten voit?-terveyskysely Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Haluamme tukea sinua välittämään itsestäsi ja huolehtimaan terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Tässä kyselyssä kysymme sinulta hyvinvointiin

Lisätiedot

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä ESITIETOLOMAKE ÄITIYSNEUVOLAAN TULEVALLE PERHEELLE Pvm. ÄIDIN NIMI HENKILÖTUNNUS ISÄN NIMI HENKILÖTUNNUS NIMENMUUTOKSET NIMENMUUTOKSET OSOITE OSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA

Lisätiedot

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI

Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 1 90 Yli 65-vuotiaiden ALKOHOLIMITTARI 85 80 75 Alkoholin käytön arvioinnin ja ohjaamisen työväline ammattihenkilöille 70 65 Alkoholimittari on työväline iäkkäiden alkoholin käytön puheeksiottoon, arviointiin,

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN PUHEEKSIOTTO JA

IKÄÄNTYNEIDEN PUHEEKSIOTTO JA IKÄÄNTYNEIDEN ALKOholinkäytön PUHEEKSIOTTO JA LYHYTneuvonta HYVIÄ TYÖVÄLINEITÄ JA ARJEN KÄYTÄNTÖJÄ TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIALAN AMMATTILAISILLE Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto 1 IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN

Lisätiedot

Miten voit?-terveyskysely

Miten voit?-terveyskysely Miten voit?-terveyskysely AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOILLE Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Koulutusohjelma Hyvä opiskelija, tervetuloa käyttämään opiskeluterveydenhuollon palveluja! Haluamme tukea

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät. Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri

21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät. Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri 21.5.2015 Varsinais-Suomen XI Yleislääkäripäivät Päihdepotilas terveyskeskuksessa Sari Jonsson Yleislääketieteen erikoislääkäri SISÄLTÖ Alkoholin ongelmakäyttäjät Lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttäjät

Lisätiedot

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Käytännössä? Puuttumisen rohkeutta? Työkuormani lisääjä? Haaste? 2 Taustaa WHO asetti monikansallisen työryhmän (1982),

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Sosiaalivirasto. AUDIT-testi. Helsingin kaupunki TOIMITTANUT MARJA HEINÄNEN OPPAITA JA TYÖKIRJOJA 20 07: 4

Sosiaalivirasto. AUDIT-testi. Helsingin kaupunki TOIMITTANUT MARJA HEINÄNEN OPPAITA JA TYÖKIRJOJA 20 07: 4 AUDIT-testi A L K O H O L I N K Ä Y T Ö N P U H E E K S I O T T O S O S I A A L I A L A L L A Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto TOIMITTANUT MARJA HEINÄNEN OPPAITA JA TYÖKIRJOJA 20 07: 4 A U D I T 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisy sairaalassa

Kaatumisten ehkäisy sairaalassa Kaatumisten ehkäisy sairaalassa IKINÄ-mittarin screening version pilotointi KYSissä IKINÄ -mittari Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty THL:ssä huomiota jo useiden vuosien ajan ja materiaalia

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu. Mikko Salaspuro

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu. Mikko Salaspuro Alkoholihaitat Alkoholiriippuvuuden lääkehoito kriittinen tarkastelu Mikko Salaspuro Lääkkeiden tehoa alkoholiriippuvuuden hoidossa on tutkittu kymmenissä hyvin tehdyissä satunnaistetuissa tutkimuksissa.

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS. Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK

PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS. Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK SISÄLLYS 1. TAUSTA... 2 2. TARKOITUS JA TAVOITE... 5 2.1 Tarkoitus... 5 2.2 Tavoite... 5 2.3 Kustannusvaikuttavuus ja

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Alkoholin ja huumeiden käytön. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti

Alkoholin ja huumeiden käytön. Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti Alkoholin ja huumeiden käytön puheeksi otto Lolan Lindroos sh, kouluttaja, konsultti Suomessa 2009 Alkoholin suurkuluttaja noin 600000 noin joka kymmenes naisista ja miehistä noin joka viides 2005 Amfetamiinin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Masennustalkoot II-tutkimus

Masennustalkoot II-tutkimus PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden hoidon vaikuttavuus. Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys

Päihderiippuvuuden hoidon vaikuttavuus. Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Päihderiippuvuuden hoidon vaikuttavuus Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oletko päihdealaan perehtynyt lääkäri? psykiatrian, yleislääketieteen tai työterveyshuollon

Lisätiedot

ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET

ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET ALKOHOLISAIRAUKSIEN LABORATORIO-MERKKIAINEET Päivi Lakkisto, LT, EL Vs. kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 SUURKULUTUS NAISET > 1-2 annosta päivässä MIEHET

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito

Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito Katsaus Mauri Aalto ja Antti Holopainen Ikääntyneiden alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja hoito Alkoholin suurkulutus muodostaa jatkumon, josta voidaan erottaa kolme osaa: riskikulutus, haitallinen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoki 17.11.2008 Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala Sisältöä Miten syntyy katkaisemisen tarve? Mitä

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden? Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995

FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010

Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010 Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010 12 Litraa Alkoholin kokonaiskulutus kasvaa (asukasta kohden 100 % alkoholina 1990-2006) TYÖIKÄISTEN NAISTEN JA MIESTEN TÄRKEIN KUOLINSYY 10 8 6 4 2 Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot